EKSOPLANEETAT. Kyösti Ryynänen Kyösti Ryynänen
|
|
- Ville-Veikko Korpela
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EKSOPLANEETAT 1. Planeettasysteemien muodostuminen 2. Elämälle suotuisat planeettasysteemit 3. Elämälle suotuisat planeetat ja kuut 4. Löydetyt eksoplaneetat 5. Elämän tunnistaminen eksoplaneetoilta
2 UNIVERSUMI ALKURÄJÄHDYSTÄ (BIG BANG) SEURANNUT UNIVERSUMIN IKÄÄNTYMINEN JA LAAJENEMINEN TODISTEINA HAVAINNOT GALAKSIEN VALON PUNASIIRTYMÄSTÄ JA KOSMISESTA TAUSTASÄTEILYSTÄ KOLME AVARUUSULOTTUVUUTTA JA YKSI AIKAULOTTUVUUS (3D+1D) NELJÄ UNIVERSUMISSA VAIKUTTAVAA VOIMAA 1. VAHVA YDINVOIMA 2. HEIKKO YDINVOIMA 3. SÄHKÖMAGNEETTINEN VOIMA 4. GRAVITAATIO
3 ALKUAINEET HETI ALKURÄJÄHDYKSEN JÄLKEEN MUODOSTUI HELIUMIA JA VETYÄ (SEKÄ LITIUMIA) RASKAAMMAT ALKUAINEET RAUTAAN ASTI MUODOSTUNEET TÄHTIEN SISUKSISSA FUUSIOITUMALLA KEVYEMMISTÄ ALKUAINEISTA KORKEISSA LÄMPÖTILOISSA (VETY>HELIUM>HIILI>HAPPI>PII>RAUTA) RAUTAA RASKAAMPIEN ALKUAINEIDEN VALMISTAMISEEN TARVITAAN ENERGISIÄ PAIKKOJA (SUPERNOVARÄJÄHDYKSET, JÄTTILÄISTÄHTIEN PINNAT, TÄHTIENVÄLINEN AINE + KOSMISET SÄTEET, GALAKSIEN KESKUSTAT ) SUURIMASSAISET TÄHDET RÄJÄHTÄVÄT SUPERNOVINA LEVITTÄEN RASKAITA ALKUAINEITA YMPÄRISTÖÖNSÄ (MUODOSTAEN INTERSTELLAARISIA KAASU JA PÖLYPILVIÄ)
4 PLANEETTAKUNNAT PLANEETTAKUNNAN MUODOSTUMINEN ALKAA, KUN KAASU JA PÖLYPILVEN TIHEYS KASVAA NIIN SUUREKSI, ETTÄ SE ALKAA OMAN PAINOVOIMANSA JOHDOSTA LUHISTUMAAN LUHISTUVASTA KAASU JA PÖLYPILVESTÄ TIIVISTYY KESKELLE TÄHTI JA YLIJÄÄVÄSTÄ AINEESTA TÄHTEÄ KIERTÄVÄ KIEKKO, JOSTA PLANEETAT KERTYVÄT LÄHELLE KESKUSTÄHTEÄ MUODOSTUU KIVIPLANEETTOJA (RASKAITA ALKUAINEITA, KORKEA HÖYRYSTYMISLÄMPÖTILA) KAUEMMAS KESKUSTÄHDESTÄ MUODOSTUU KAASUPLANEETTOJA (KOOSTUVAT PÄÄOSIN VEDYSTÄ JA HELIUMISTA PLANETESIMAALIVAIHEESSA VOI KERTYÄ KOOSTUMUKSELTAAN MITÄ ERILAISIMPIA PLANEETTOJA (MATERIA PERÄISIN ERI ETÄISYYKSILTÄ KESKUSTÄHDESTÄ)
5 OIKEAN IKÄINEN UNIVERSUMI ELÄMÄ MAHDOLLISTA VAIN TIETYSSÄ UNIVERSUMIN KEHITYSVAIHEESSA (JOLLOIN ELÄMÄN KÄYTTÄMÄT RAKENTEET OVAT OLEMASSA) METALLIPITOISUUDEN (VETYÄ JA HELIUMIA RASKAAMMAT ALKUAINEET) KASVATTAMISEEN TARVITAAN KYMMENKUNTA TÄHTISUKUPOLVEA, JOHON KULUU AIKAA EHKÄ 10 MILJARDIA VUOTTA (HIILIPITOISUUS RIITTÄVÄ MONIPUOLISELLE BIOKEMIALLE) UNIVERSUMIN HIILIPITOISUUS RIITTÄVÄ VIELÄ AINAKIN VUOTTA (UUSI HIILIPOHJAINEN ELÄMÄ MAHDOLLISTA TULEVAISUUDESSAKIN) MAAILMANKAIKKEUDEN EDELLEEN LAAJETESSA (KIIHTYVÄLLÄ VAUHDILLA) PLANEETTASYSTEEMIT JA GALAKSIT ALKAVAT HAJOTA LOPULTA PÄÄTYEN MUSTIIN AUKKOIHIN, JOTKA NEKIN LOPULTA HÖYRYSTYVÄT ENERGIATIHEYDEN KOKO AJAN LASKIESSA UNIVERSUMISSA
6 PARHAAT TÄHTI JA PLANEETTASUKUPOLVET UNIVERSUMIN IÄN KASVAESSA TÄHTIEN SYNTYNOPEUS PIENENEE VÄHEMMÄN UUSIA PLANEETTOJA SYNTYVÄT PLANEETAT EROAVAT (KESKIMÄÄRÄISELTÄ) KOOSTUMUKSELTAAN AIKAISEMMIN MUODOSTUNEISTA, SEURAUKSENA PUUTTUU EHKÄ VULKANISMI JA SITEN MYÖS ELÄMÄÄ SUOJAAVA MAGNEETTIKENTTÄ PARHAAT PLANEETAT ELÄMÄN KANNALTA VAIN TIETYNIKÄISESSÄ UNIVERSUMISSA
7 ELÄMÄLLE SUOTUISAT PLANEETTAKUNNAT ELÄMÄN PROSESSIN (ITSEORGANISOITUMISEEN JA EVOLUUTIOON KYKENEVÄN FYSIKAALIS KEMIALLISEN SYSTEEMIN) ALKAMISEEN, KEHITTYMISEEN JA SÄILYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT OSA ELÄMÄN VÄLTTÄMÄTTÖMISTÄ EHDOISTA ON LUONTEELTAAN YLEISIÄ (ESIM. RIITTÄVÄ METALLIPITOISUUS) OSA PUOLESTAAN TÄYSIN PAIKALLISIA, MAHDOLLISESTA BIOKEMIASTA JA OLOSUHTEISTA RIIPPUVAISIA (ESIM. SOPIVA LIUOTIN) VAIKEUTENA ETTÄ ELÄMÄN PROSESSIN (EVOLUUTIO) JA PLANEETTAKUNNAN MUUTTUESSA MONET EHDOISTA MUUTTUVAT (NYKYELÄMÄ EI TULISI TOIMEEN ALKUMAAPALLOLLA)
8 KESKUSTÄHDEN HYVIÄ OMINAISUUKSIA EHKÄPÄ EI KAKSOISTÄHTIÄ (TAI USEAMPIKERTAISIA), JOIDEN YMPÄRILLÄ OLOSUHTEET VAIHTELEVAT HELPOSTI RAUHALLISIA PÄÄSARJASSA PALAVIA TÄHTIÄ (VÄHÄN AKTIIVISUUTTA, EI MUUTTUJIA) PIENIMASSAISIA TAI AURINGONKALTAISIA (0.2 2 )x M aurinko, tuottavat riittävästi säteilyenergiaa, jotta planeetojen liuotin pysyy nestemäisenä, mutta säteilyn maksimiintensiteetti jää alle elämälle haitallisen UV säteilyn VAADITTU 1,7 MILJARDIN VUODEN IKÄÄ (ensin 700 miljoonaa vuotta meteoripommitusta ja loput 1 miljardia vuotta mahdollistanut elämän kehittymisen), PIENIMASSAISET TÄHDET PALAVAT PIENEMMÄLLÄ TEHOLLA JA OVAT SIKSI PITKÄIKÄISEMPIÄ
9 HYVIÄ KESKUSTÄHTIÄ TULEVAISUUDESSA PUNAISET KÄÄPIÖTÄHDET KEHITTYVÄT (POLTTAVAN ENERGIANSA) HITAASTI SINISIKSI KÄÄPIÖIKSI, ELÄMÄ MAHDOLLISTA KAUAN NÄIDEN TÄHTIEN PLANEETOILLA RUSKEAT KÄÄPIÖT (EPÄONNISTUNEET TÄHDET) VOIVAT TÖRMÄTÄ TOISIINSA, JOLLOIN NIIDEN YHTEISMASSA RIITTÄÄ YDINREAKTIOIDEN KÄYNNISTÄMISEEN (TÄHTI SYTTYY), ELÄMÄ MAHDOLLISTA NÄIN MUODOSTUVIEN TÄHTIEN PLANEETOILLA
10 PLANEETTOJEN HYVIÄ RATOJA PLANEETTA SIJAITSEE ELOKEHÄLLÄ (ETÄISYYSVÄLI KESKUSTÄHDESTÄ, JOLLA PLANEETTA VASTAANOTTAA JUURI SOPIVAN MÄÄRÄN AURINGONSÄTEILYÄ) HZ (HABITABLE ZONE) CHZ (CONTINUOUSLY HABITABLE ZONE) DHZ (DYNAMICALLY HABITABLE ZONE) VÄHÄEKSENTRISET RADAT (YMPYRÄRADAT JOILLA ETÄISYYS KESKUSTÄHDESTÄ PYSYY SAMANA) EI LIIAN LÄHELLÄ KESKUSTÄHTEÄ, JOTTEI PLANEETAN PYÖRIMINEN LUKKIUTUISI (SAMA PUOLISKO KOKO AJAN KOHTI KESKUSTÄHTEÄ)
11 VAKAA PLANEETTASYSTEEMI SYSTEEMIN STABIILISUUS 2:1 resonanssi (>20%:lla systeemeistä) miltei puolella systeemeistä jokin resonanssi stabiileja ratoja myös moninkertaisten tähtien ympärillä MASSIIVISET JUPITERIT SUOJANA siivoavat gravitaatiollaan asteroideja ja komeettoja pois jos jupiter 2 5 AU etäisyydellä, systeemissä enemmän planeettoja jääkö maankaltaisille planeetoille stabiileja ratoja eksentrisillä radoilla olevat jupiterit tuhoisia pienemmille planeetoille jupiterien migraatio (siirtyminen) elokehän halki (jos tuhoaa tai estää maankaltaisten muodostumisen elokehälle, niin systeemeistä vain muutama prosentti olisi elinkelpoisia)
12 ELINKELPOISET PLANEETAT JA KUUT KIVIPLANEETTOJA (ESIM. MARS) TAI KUITA (ESIM. JUPITERIN EUROPA JA SATURNUKSEN TITAN) PLANEETAN SISÄLLÄ JA PINNALLA RUNSAASTI RASKAITA ALKUAINEITA MONIPUOLISEN BIOKEMIAN PERUSTAKSI (TULIVUORTEN PURKAUKSET, LAATTATEKTONIIKKA) PLANEETTOJEN MUODOSTUESSA YLIJÄÄNEET KAPPALEET (ASTEROIDIT JA KOMEETAT) TÖRMÄILEVÄT PLANEETTOIHIN TUODEN ELÄMÄLLE TARPEELLISIA ALKUAINEITA JA MOLEKYYLEJÄ
13 ELÄMÄLLE VAIHTOEHTOISIA ENERGIALÄHTEITÄ ENERGIAN EI TARVITSE OLLA KESKUSTÄHDESTÄ PERÄISIN PLANEETAN JÄÄHTYMISLÄMPÖ RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN HAJOAMINEN PLANEETAN SISÄOSISSA VUOROVESIVOIMIEN AIKAANSAAMA KITKALÄMPÖ KEMOSYNTEESI (KUOREN MINERAALEISTA HAPETTAMALLA) KOSMISISTA SÄTEISTÄ (IONISOIVASTA SÄTEILYSTÄ)
14 PLANEETTOJEN JA KUIDEN ATMOSFÄÄRIT KASVIHUONEKAASUT ABSORBOIVAT SÄTEILYÄ JA SITEN NOSTAVAT PLANEETAN LÄMPÖTILAA ATMOSFÄÄREISSÄ (KAASUKEHÄT) ALKUAINEITA HELPOSTI ELÄMÄLLE KÄYTETTÄVÄSSÄ MUODOSSA ATMOSFÄÄRIT SUOJAAVAT PLANEETAN PINNAN ELÄMÄÄ HAITALLISELTA SÄTEILYLTÄ JA PIENILTÄ KAPPALEILTA PLANEETAN MASSAN OLTAVA RIITTÄVÄ PYSYVÄN ATMOSFÄÄRIN SÄILYTTÄMISEKSI
15 PLANEETTOJEN MASSAT sopivat planeettojen massat välillä x M Maa atmosfäärin säilymiseksi (10 9 vuotta) planeetan minimimassa 0.1 M Maa 10 M Maa planeetalla on jo puhdas vety atmosfääri, mikä ei ehkä elämän esiintymisen kannalta paras mahdollinen atmosfäärin raskaammat alkuaineet edesauttavat sen säilymistä (ja ovat elämän kemialle tärkeitä) eksentrisillä radoilla atmosfäärin pysyttävä myös kun planeetta on periastrossaan (lähimpänä tähteä), jolloin keskustähden vetovoima erityisesti pyrkii hajoittamaan atmosfäärin
16 ELÄMÄÄ SUOJAAVIA TEKIJÖITÄ MERET SUOJAAVAT MERENPOHJAN JA KUOREN ELÄMÄÄ HAITALLISELTA SÄTEILYLTÄ JÄÄKERROS SUOJAA JA ERISTÄÄ MAHDOLLISTAEN SUOLAPITOISEN JÄÄNALAISEN MEREN PYSYMISEN SULANA PLANEETAN SISUKSISTA TULEVAN RADIOAKTIIVISEN HAJOAMISEN TUOTTAMAN ENERGIAN AVULLA PLANEETAN MAGNEETTIKENTTÄ SUOJAA AVARUUDESTA TULEVILTA VARATUILTA HIUKKASILTA PLANEETAN RIITTÄVÄN SUURI KUU TASAPAINOTTAA PLANEETAN PYÖRIMISAKSELIN SUUNNAN
17 ELÄMÄN RAKENNE JA LIUOTTIMET ELÄVÄSSÄ MATERIASSA KESKEISTÄ ON RAKENNE (KIINTEÄ OLOMUOTO, ATOMIEN JA MOLEKYYLIEN SOPIVAN LUJAT SIDOKSET) JA LIUOTIN (NESTEMÄINEN OLOMUOTO, JOSSA MOLEKYYLIT VOIVAT LIIKKUA JA REAKOIDA KESKENÄÄN) KYLMISSÄ LÄMPÖTILOISSA ESIM. PII PYSTYY REAGOIMAAN MUODOSTAEN BIOMOLEKYYLEIKSI SOPIVIA RAKENTEITA KORKEISSA LÄMPÖTILOISSA (LÄHELLÄ KESKUSTÄHTEÄ) LIUOTTIMENA VOI TOIMIA ESIM. RIKKIHAPPO MATALISSA LÄMPÖTILOISSA (KAUKANA KESKUSTÄHTEÄ) LIUOTTIMENA VOI TOIMIA ESIM. METAANI JA ETAANI MAA PLANEETAN ETÄISYYDELLÄ KESKUSTÄHDESTÄ HIILIPOHJAINEN VETTÄ LIUOTTIMENA KÄYTTÄMÄ ELÄMÄNMUOTO
18 PII PII (Si) PYSTYY MUODOSTAMAAN 1,2,3 JA 4 KERTAISIA KOVALENTTISIDOKSIA, KUTEN HIILIKIN PII ATOMIT EIVÄT KETJUUNNU HELPOSTI PIIN SIDOSTEN LUJUUS ON VAIN PUOLET HIILEN SIDOSTEN LUJUUDESTA PIIN MOLEKYYLIT HAJOAVAT HELPOSTI JA MUODOSTAVAT UUSIA MOLEKYYLEJÄ PIIN YHDISTEET ESIINTYVÄT LÄHINNÄ SIDOTTUINA MAANKUOREEN SOPIVAMPI KYLMIIN JA KORKEISIIN LÄMPÖTILOIHIN KUIN HIILI (Si:n sulamislämpötila o C) SILAANIT ( 185 o C 112 o C) SOPIVIA PIIYHDISTEITÄ MATALIIN LÄMPÖTILOIHIN
19 LIUOTTIMIA RIKKIHAPPO (H 2 SO 4 ) NESTEMÄISENÄ +10 o C +337 o C VESI (H 2 O), SUURI PINTAJÄNNITYS JA LÄMMÖNVARAUSKYKY, LAAJENEE JÄÄTYESSÄÄN, NESTEMÄISENÄ 0 o C +100 o C AMMONIAKKI (NH 3 ) NESTEMÄISESSÄ OLOMUODOSSA VÄLILLÄ 78 o C 33 o C METYYLIALKOHOLI (CH 3 OH) NESTEMÄISESSÄ OLOMUODOSSA VÄLILLÄ 98 o C +65 o C
20 LIUOTTIMIA METAANI (CH 4 ) NESTEMÄISENÄ VÄLILLÄ 182 o C 164 o C ETAANI (C 2 H 6 ) NESTEMÄISENÄ VÄLILLÄ 183 o C 89 o C TYPPI (N 2 ) NESTEMÄISENÄ VÄLILLÄ 210 o C 196 o C VETY (H 2 ) NESTEMÄISENÄ VÄLILLÄ 260 o C 253 o C
21 TUNNETUT EKSOPLANEETAT 253 KPL LÖYDETTYÄ EKSOPLANEETTAA ( ) 25 KPL USEAMMAN PLANEETAN MUODOSTAMAA SYSTEEMIÄ SUURIN OSA LÖYDETTY SÄTEISNOPEUSMITTAUS MENETELMÄLLÄ (HAVAINNOIMALLA SPEKTROSKOPISESTI KESKUSTÄHDEN LIIKETTÄ) ASTROMETRINEN, TRANSIT (YLIKULKU) JA IMAGING MENETELMÄT TULOSSA LÄHIVUOSINA VOIMAKKAASTI
22 EKSOPLANEETTOJA ON YHTÄ PALJON KUIN TÄHTIÄKIN VALTAOSALLA TÄHDISTÄ ON USEITA PLANEETTOJA LÖYDETYT EKSOPLANEETAT EIVÄT OLE EDUSTAVA OTOS OLEMASSAOLEVISTA PLANEETOISTA NYKYISILLÄ HAVAINTOLAITTEILLA PYSTYTÄÄN HAVAITSEMAAN SUURIMASSAISET LÄHELLÄ KESKUSTÄHTEÄÄN NOPEASTI KIERTÄVÄT PLANEETAT MAANKOKOISET KIVIPLANEETAT JA JÄTTILÄISPLANEETTOJEN KUUT JÄÄVÄT PÄÄSÄÄNTÖISESTI HAVAITSEMATTA EKSOPLANEETTOJA LÖYDETÄÄN KIIHTYVÄLLÄ TAHDILLA YHÄ ENEMMÄN (VUOSIKYMMENEN KULUESSA MÄÄRÄ KASVANEE SATOIHIN TUHANSIIN)
23 MAANKALTAISET EKSOPLANEETAT MYÖS OMAN MAA PLANEETTAMME KOKOISIA KIVIPLANEETTOJA LÖYDETÄÄN LISÄÄ EKSOPLANEETAN ATMOSFÄÄRISTÄ JA PINNASTA HEIJASTUNEESTA KESKUSTÄHDEN VALOSSA (ALKUAINEIDEN JA MOLEKYYLIEN AIHEUTTAMISTA ABSORBTIO JA EMISSIOVIIVOISTA SPEKTRIIN) NÄKYISI EKSOPLANEETAN ELÄMÄN AIHEUTTAMAT ERILAISET POIKKEAMAT (ANOMALIAT) EKSOPLANEETOISTA AIKANAAN SAATAVISSA SUORISSA KUVISSA (MUUTAMIA PIKSELEITÄ PLANEETAN PÄÄLLÄ) NÄKYISIVÄT PILVET, MERET JA MANTEREET
24 ELÄMÄ NÄKYISI PLANEETAN SPEKTRISSÄ VARMIMMAT BIOMARKKERIT OTSONI (O 3 ) JA METAANI (CH 4 ) MAA PLANEETTA NÄKYISI KIRKKAANA UV ALUEELLA (ATMOSFÄÄRIN HAPPI) VIHREÄÄ VALOA NÄKYISI MANTEREISTA JA MERISTÄ (LEHTIVIHREÄ KÄYTTÄÄ HYVÄKSEEN MUITA AALLONPITUUKSIA) HEIJASTUSKYKY (ALBEDO) MERET JA VESISTÖT 5 10% PILVET, LUMI JA JÄÄ 60 90% AUTIOMAAT JA KASVIT 10 60% TUNNETAAN MAAPALLON KAUKOKARTOITUKSESTA JA AURINKOKUNNAN KAPPALEISTA
25 MAAILMANKAIKKEUDEN LAAJENEMINEN UNIVERSUMIN LAAJENEMINEN ESTÄÄ ELÄMÄN SIIRTYMISEN SYNTYPAIKASTAAN KAUAKSI MUUALLE UNIVERSUMIIN (PANSPERMIAN RAJALLISUUS) JOTTA KAIKKIALLA UNIVERSUMISSA VOISI OLLA ELÄMÄÄ, NIIN ELÄMÄN TÄYTYISI ALKAA KEHITTYMÄÄN ITSENÄISESTI MILJOONISSA ERI PAIKOISSA UNIVERSUMIA LAAJENEMINEN MYÖS ESTÄÄ UNIVERSUMIN ERI OSIEN VÄLISEN YHTEYDENPIDON (KOMMUNIKAATIO HORISONTTI) UNIVERSUMIN IÄN VIELÄ KAKSINKERTAISTUESSA USEIMMAT NYKYISIN NÄKYVÄT GALAKSIT KATOAVAT NÄKYVISTÄ JA UNIVERSUMIN TUTKIMINEN KÄY VAIKEAMMAKSI
26 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ OMA AURINKOKUNTAMME ON YKSI LUKEMATTOMISTA PLANEETTAKUNNISTA MAAILMANKAIKKEUDESSA EIKÄ SILLÄ OLE TÄHTITIETEELLISESSÄ KONTEKSTISSA MINKÄÄNLAISTA ERITYISASEMAA ELÄMÄ (KUTEN KAIKKI MUUKIN AURINKOKUNNASSAMME) ON UNIVERSUMIN LUONNOLLINEN OMINAISUUS JA SIKSI MAHDOLLISTA SOPIVISSA OLOSUHTEISSA MUUALLAKIN KOMPLEKSISET ELÄMÄNMUODOT (ESIM. ÄLYKKYYS) OVAT EPÄTODENNÄKÖISEMPIÄ KUIN YKSINKERTAISET ELÄMÄNMUODOT
27 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Fred Adams: Elämää multiversumissa, Like, 2004 (2002) AAS 207th Meeting, 8 12 January 2006, abstracts Barrie W. Jones, P. Nick Sleep, and David R. Underwood, 2006, Habitability of Known Exoplanetary Systems Based on Measured Stellar Properties, The Astrophysical Journal, 649, p George H. A. Cole; Wandering Stars, About Planets and Exo Planets, An Introductory Notebook, 2006 C.G. Tinney, R. Paul Butler, Geoffrey W. Marcy, et.al.; The 2:1 resonant exoplanetary system orbiting HD 73526, arxiv:astroph/ v1 25 Feb 2006 Kyösti Ryynänen: Eksoplaneettojen havaittavuustekijät; säteisnopeusmittaus menetelmä, Pro Gradu, HY, 2003 Peter Ward; Tuntematon elämä, Ursa, 2006 (2005)
28 KIITOS
LUENTO 6 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä
LUENTO 6 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ ELINKELPOINEN PLANEETTA KOSMISET UHAT, ASTEROIDITÖRMÄYKSET MAAHAN ELÄMÄ MIKROGRAVIAATIOSSA 1 ELÄMÄN PERUSTA
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 13.12.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ 1 ELÄMÄN PERUSTA ALKEISHIUKKASET PERUSVOIMAT ITSEORGANISOITUMINEN NYT HAVAITTAVISSA OLEVA UNIVERSUMI HAVAINTOJEN JA TEORIOIDEN
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ HAVAINTOMENETELMÄT HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ ENSIMMÄISET LÖYDETYT EKSOPLANEETAT
LUENTO 29.11.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄLLE RIITTÄÄ PAIKKOJA UNIVERSUMISSA ENSIMMÄISET LÖYDETYT 1992 ENSIMMÄINEN NEUTRONITÄHDEN (PSR 1257+12) YMPÄRILTÄ 1995 ENSIMMÄINEN AURINGONKALTAISEN TÄHDEN (51 PEGASI)
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 29.11.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄLLE RIITTÄÄ PAIKKOJA UNIVERSUMISSA 1 ENSIMMÄISET LÖYDETYT EKSOPLANEETAT 1992 ENSIMMÄINEN NEUTRONITÄHDEN (PSR 1257+12) YMPÄRILTÄ 1995 ENSIMMÄINEN AURINGONKALTAISEN
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotAURINKOKUNNAN RAKENNE
AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!
TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotLUENTO A Kyösti Ryynänen
LUENTO A 15.6.2017 Kyösti Ryynänen EKSOPLANEETAT MAANULKOPUOLISEN ÄLYKKÄÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS 1 ENSIMMÄISET LÖYDETYT EKSOPLANEETAT 1992 ENSIMMÄINEN NEUTRONITÄHDEN (PSR 1257+12) YMPÄRILTÄ
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotMustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
LisätiedotMaailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)
Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotKyösti Ryynänen Luento
1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotSupernova. Joona ja Camilla
Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa
LisätiedotLISÄULOTTUVUUDET ELÄMÄN EDELLYTYKSET MUUNLAISET UNIVERSUMIT AIKA-AVARUUS
ELÄMÄN EDELLYTYKSET TIETYNLAINEN UNIVERSUMI (AIKA- AVARUUDEN DIMENSIOT JA FYSIIKAN LAIT) OIKEANIKÄINEN UNIVERSUMI (RAKENTEET SUOTUISIA JA ALKUAINEPITOISUUDET RIITTÄVIÄ) PAIKALLISESTI ELÄMÄN RAKENTEILLE
LisätiedotSATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen
SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin
LisätiedotLUENTO 7 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ HAVAINTOMENETELMÄT
LUENTO 7 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä ELÄMÄLLE RIITTÄÄ PAIKKOJA UNIVERSUMISSA MAANULKOPUOLISEN ÄLYKKÄÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS ENSIMMÄISET LÖYDETYT EKSOPLANEETAT 1992 ENSIMMÄINEN
LisätiedotCERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén
CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén CERN = maailman suurin hiukkastutkimuslaboratorio Sveitsin ja Ranskan rajalla,
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 12.12.2016 Kyösti Ryynänen MAANULKOPUOLISEN ÄLYKKÄÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS 1 ÄLYKKYYDEN ERITYISEDELLYTYKSIÄ BIOKEMIALLINEN POTENTIAALI YMPÄRISTÖN POTENTIAALI PITKÄLLE EVOLUUTIOLLE
LisätiedotÄLYKKYYDEN ERITYISEDELLYTYKSIÄ. LUENTO Kyösti Ryynänen TIETOISUUS DRAKEN KAAVA
LUENTO 12.12.2016 Kyösti Ryynänen MAANULKOPUOLISEN ÄLYKKÄÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS ÄLYKKYYDEN ERITYISEDELLYTYKSIÄ BIOKEMIALLINEN POTENTIAALI YMPÄRISTÖN POTENTIAALI PITKÄLLE EVOLUUTIOLLE
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotFotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotPlaneetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
LisätiedotSeutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 5
Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 5 ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA AVARUUDEN MOLEKYYLIT PREBIOOTTISTEN MOLEKYYLIEN ESIINTYMINEN 1 ELÄMÄN
LisätiedotLUENTO B Kyösti Ryynänen
LUENTO B 13.6.2017 Kyösti Ryynänen ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA ABIOGENEESI 1 ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS-MATERIA TIETYNLAINEN UNIVERSUMI
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotLUENTO B Kyösti Ryynänen ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS LISÄULOTTUVUUDET PERUSVOIMAT MUUNLAISET UNIVERSUMIT
LUENTO B 13.6.2017 Kyösti Ryynänen ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA ABIOGENEESI 1 ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS-MATERIA TIETYNLAINEN UNIVERSUMI
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 22.11.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA 1 ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS-MATERIA TIETYNLAINEN UNIVERSUMI (AIKA- AVARUUDEN
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen ELÄMÄN EDELLYTYKSET LISÄULOTTUVUUDET AIKA-AVARUUS MUUNLAISET UNIVERSUMIT PERUSVOIMAT
LUENTO 22.11.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA 1 ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS-MATERIA TIETYNLAINEN UNIVERSUMI (AIKA- AVARUUDEN
LisätiedotPlaneetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/
Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja
LisätiedotLuento Kyösti Ryynänen
Luento 13.8.2012 Kyösti Ryynänen 1. Planeetan lämpötilan muodostuminen 2. Planeetan jäähtyminen/lämpeneminen 3. Planeetan asennon ja radan muutokset 4. Maa-planeetan lämpötilahistoria www.helsinki.fi/~ryynane/ilmasto.html
LisätiedotAurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia
Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
Lisätiedotperushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi
8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät
LisätiedotAurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML
Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat
LisätiedotKE1 - Kemiaa kaikkialla on pakollinen kurssi, joka on päästävä läpi lukion läpäisemiseksi
KE1 - Kemiaa kaikkialla on pakollinen kurssi, joka on päästävä läpi lukion läpäisemiseksi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kokemuksia kemiasta kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään
LisätiedotAKAAN AURINKOKUNTAMALLI
AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun
LisätiedotLuento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen KESKILÄMPÖTILA. Medieval Warm period 17.1.2013 PLANEETTAKUNTIEN MUODOSTUMINEN MITEN ILMASTONVAIHTELUJA TUTKITAAN
Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen 1. Planeetan lämpötilan muodostuminen 2. Planeetan jäähtyminen/lämpeneminen 3. Planeetan asennon ja radan muutokset 4. Maa-planeetan lämpötilahistoria www.helsinki.fi/~ryynane/climate.html
LisätiedotCERN-matka
CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, torstai 10.3.2016 Päivän aiheet Fuusioreaktio(t) Fuusion vaatimat olosuhteet Miten fuusiota voidaan
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotAloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä
LisätiedotPimeän energian metsästys satelliittihavainnoin
Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14
LisätiedotMitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN
Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva
LisätiedotSyntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?
Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua
LisätiedotFysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt
Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope
LisätiedotMAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
LisätiedotTähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt
LisätiedotAine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
LisätiedotETÄISYYS TÄHDESTÄ PYÖRÄHDYSAIKA JA KIERTOAIKA
Planeetan fyysisiä ominaisuuksia sekä kiertoradan ominaisuuksia tutkitaan piirrosten, tiedonhaun ja simulaatioiden avulla. Seuratkaa ohjeita tarkasti, pohtikaa ja vastatkaa kysymyksiin. Yhdistäkää lopuksi
Lisätiedot7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä
7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,
LisätiedotLataa Matkalla Aurinkokuntaan. Lataa
Lataa Matkalla Aurinkokuntaan Lataa ISBN: 9789513236137 Sivumäärä: 63 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.23 Mb Mitä komeetat ovat, miten tähdet syntyvät ja kuolevat, entä mikä on musta aukko? Kiehtovassa
LisätiedotKemiallinen mallinnus II: tulokset ja tulkinta. Astrokemia -kurssin luento
Kemiallinen mallinnus II: tulokset ja tulkinta Astrokemia -kurssin luento 4.4.2011 edellisissä luentokalvoissa esiteltiin kemiallisen mallintamisen perusteita, eli mitä malleihin kuuluu (millaisia efektejä
LisätiedotPARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura
PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET Avril Styrman Luonnonfilosofian seura 17.2.2015 KokonaisHede Koostuu paradigmoista Tieteen edistystä voidaan siten tarkastella prosessina missä paradigmat kehinyvät ja vaihtuvat
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotLuento Kyösti Ryynänen
1. Aerosolit Luento 21.8.2012 Kyösti Ryynänen 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5. Kosmoklimatologia 1 AEROSOLIT Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotTähtitieteen historiaa
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä
LisätiedotMikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi
Mikkelin lukio Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi 7-11.10.2013 Summary in English Methane in Mars? According to the latest researches
LisätiedotAlbedot ja magnitudit
Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen
LisätiedotAtomien rakenteesta. Tapio Hansson
Atomien rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
LisätiedotSeutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen
Seutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 2 MAA-PLANEETAN GEOLOGINEN KEHITYSHISTORIA ÄÄRIOLOSUHTEISIIN SOPEUTUNEET EKSTREMOFIILIT PLANEETTA MAA MUODOSTUI 4.5 MILJARDIA VUOTTA SITTEN PÖLY- JA KAASUKIEKON
LisätiedotSisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5
Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta
LisätiedotUlottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus
Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä
LisätiedotLiekkien loimu vai ikijää loppukuvan hahmottelua Tapio Markkanen
Liekkien loimu vai ikijää loppukuvan hahmottelua Tapio Markkanen Maailmankaikkeuden tulevaisuuden käsikirjoitus on kirjoitettu jo aikojen alussa. Kun halutaan tietää, millaiseksi nykyinen luonnontutkimus
LisätiedotAstrokemia avaa tähtitarhojen
Astrokemia avaa tähtitarhojen NASA/ESA Kuva Orionin sumusta on koottu Hubble-avaruusteleskoopin ottamista kuvista. 6 KEMIA 2/2012 saloja Astrokemia tutkii alkuaineiden kosmista runsautta sekä tähtien,
LisätiedotAurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"
7.16 Jupiter Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50" Pilvimuodostelmat: vaaleat vyöhykkeet (zone) kaasun virtaus ulospäin tummat
LisätiedotMääritelmä, metallisidos, metallihila:
ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotJupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009
Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotPimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla
Pimeä energia Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Friedmann- Robertson- Walker - malli homogeeninen ja isotrooppinen approksimaa>o maailmankaikkeudelle Havaintoihin sopii
LisätiedotHÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS
HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotTermodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
LisätiedotGravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
LisätiedotLämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
LisätiedotVain yksi esimerkki elämästä; mitä yleisiä ominaisuuksia sen perusteella voidaan päätellä?
Astrobiologia Mitä elämä on? Vain yksi esimerkki elämästä; mitä yleisiä ominaisuuksia sen perusteella voidaan päätellä? Luonnonvalinta toimii jossakin mielessä muuallakin kuin biologiassa. Liittyykö elämän
LisätiedotAlkuräjähdysteoria. Kutistetaan vähän...tuodaan maailmankaikkeus torille. September 30, fy1203.notebook. syys 27 16:46.
Alkuräjähdysteoria Maailmakaikkeude umerot Ikä: 14. 10 9 a Läpimitta: 10 26 m = 10 000 000 000 valovuotta Tähtiä: Aiaki 10 24 kpl Massaa: 10 60 kg Atomeja: 10 90 kpl (valtaosa vetyä ja heliumia) syys 27
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotJättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa
Jättiläisplaneetat Nimensä mukaisesti suuria Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa Pyörivät nopeasti. Vuorovesivoimat eivät ole ehtineet jarruttaa massiivisia planeettoja
Lisätiedot