Luento Aerosolit 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5.
|
|
- Amanda Nurminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luento Aerosolit 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5. Kosmoklimatologia Kyösti Ryynänen
2 AEROSOLIT Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä hiukkasia ilmassa Hiukkasia syntyy luonnossa ja ihmisen toimesta Hiukkasia myös tiivistyy ilmakehässä kaasusta vesi, rikkihappo ja orgaaniset aineet jäätymis ja tiivistymiskeskuksina kokoluokka 3 nanometristä 10 mikrometriin hiukkasen elinaika päivästä viikkoihin hiukkasen vaikutus muutamista tunneista päiviin Hiukkaset viilentävät ilmastoa heijastamalla suoraan auringonvaloa takaisin toimimalla epäsuorasti pilvien tiivistymisytiminä Lumen ja jään päälle laskeutuneet tummat nokihiukkaset lämmittävät ilmastoa merkitystä ehdotettu jopa kasvihuonekaasujen luokkaa olevaksi Kyösti Ryynänen
3 VAIKUTUS ILMASTOON Aerosoleilla on etenkin paikallisesti ja alueellisesti suuri vaikutus ilmastoon Aerosolien lähteet ja poistuminen ilmakehästä alailmakehästä troposfääristä poistuu nopeasti yläilmakehästä stratosfääristä poistuu hitaasti Aerosolien määrän ilmakehässä ennustetaan lisääntyvän hitaammin kuin kasvihuonekaasujen pitoisuuksien, tähän vaikuttavat puhtaammat palamisprosessit ja hiukkassuodattimet Maapallon keskilämpötilan nousun arvellaan lisäävän aerosolien määrää ilmakehässä (negatiivinen takaisinkytkentä) Vaikutus ilmastoon 1. Suuri taustahiukkasten määrä aikaansaa pienipisaraisempia pilviä, jotka heijastavat voimakkaammin säteilyä 2. Vaikutus pilvien muodostumiseen, elinikään ja sateiden voimakkuuteen Kyösti Ryynänen
4 AEROSOLIEN LÄHTEET 1. Saastepäästöt fossiilisista polttoaineista (noki, rikkidioksidi, sulfaattihiukkaset, muut yhdisteet) Energiantuotanto Teollisuus Liikenne 2. Kasvillisuus (orgaaniset hiilivedyt, metsät, siitepöly) 3. Merien plankton (sulfaattihiukkaset) 4. Merenpärskeiden suolakiteet 5. Metsäpalot (tumma noki, sulfaattihiukkaset) 6. Hiekkamyrskyt (vaalea hiekkapöly) 7. Tulivuorenpurkaukset (tuhka, rikkidioksidi > sulfaattihiukkaset) 8. Supertulivuorten räjähdykset (mahdollista Yellowstonessa) 9. Laakiopurkaukset (hitaat massiiviset tulivuoren rakopurkaukset) 10. Asteroidien ja komeettojen törmäykset Maahan (pölyä) Kyösti Ryynänen
5 TERVEYS JA HIUKKASET Vaikutus näkyvyys, ilmasto, terveys Alle 1 mikrometrin kokoiset pääsevät keuhkoihin Antarktiksella 200 hiukkasta/cm3 Suomen maaseudulla /cm3 Helsingissä /cm3 New Delhissä /cm3 Suurkaupunkien saastuneilla alueilla jopa hiukkasta/cm3 Kyösti Ryynänen
6 PILVET JA VESIHÖYRY Vesi vaikuttaa kasvihuoneilmiön voimakkuuteen kahdensuuntaisesti Vesihöyry lämmittää maapalloa Pilvien vaikutus vaihtelee Eri korkeudella ilmakehässä olevat pilvet Heijastuskyvyltään erilaiset pilvet Absorbtiokyvyltään erilaiset pilvet Paikallisesti maanpinnan tai merenpinnan heijastuskykyyn verrattuna Kyösti Ryynänen
7 PILVET Suurin osa ilmakehän kosteudesta ja siten myös pilvistä on lähellä maanpintaa alailmakehässä Alatroposfäärin suuripisaraiset ja korkeat pilvet heijastavat noin 60% auringonsäteilystä takaisin avaruuteen Yläilmakehän ohuet pilvet absorboivat auringonsäteilyä (lentoliikenne lisää cirruspilvien määrää) Kyösti Ryynänen
8 PILVET Vaaleissa pilvissä on enemmän pisaroita ja niiden elinikä on pidempi, heijastavat enemmän valoa Tummissa pilvissä on vähemmän pisaroita ja elinikä on lyhyempi, heijastavat vähemmän valoa (metsän yläpuolella muodostuvat pilvet ovat tummempia ja puhtaampia) Kyösti Ryynänen
9 PILVET Napa alueilla pilvet lämmittävät (albedo pienempi kuin lumella ja jäällä) ja muualla kylmentävät maapalloa (albedo suurempi kuin mantereella ja kasvillisuudella) Pilvien vaikutus ilmastoon vaihtelee lumipeitteen (vuodenajan) mukaan Pilvet osaltaan aikaansaavat ja säätelevät ilmastoa Kyösti Ryynänen
10 KEINOTEKOISET PILVET Ilman vesihöyry tiivistyy lentokoneiden pakokaasuissa olevien pienten hiukkasten ympärille Lentokoneiden tiivistymisjuovat ovat keinotekoisia pilviä (condensation trail), tiivistyy pilveksi muutamassa sekunnissa, 6 11 km korkeudessa, 40 50C pakkasessa Kosteassa ilmassa vana säilyy pitkään ennustaen sadetta Kuivassa ilmassa jääkiteet haihtuvat pian vesihöyryksi, jolloin vana jää lyhyeksi Juovista nähdään ilmakerroksen tuulen nopeus ja suunta Rakettilaukaisut aiheuttavat samallatavoin juovia Ilmakehän tutkimuksiin käytettiin aikaisemmin keinotekoisia bariumpilviä Kyösti Ryynänen
11 PILVIEN TIIVISTYMISYTIMET Hiukkaset keräävät pinnalleen lisää materiaalia Kosmisten säteiden ionisoimat hiukkaset kasvavat nopeammin kuin varaukseltaan neutraalit hiukkaset Kasvuprosessi orgaanisesta kaasusta pilvien tiivistymisytimiksi muutama molekyyli ~1 nm kasvavat suuremmiksi 1 3 nm pilvien tiivistymisytimiksi nm Kyösti Ryynänen
12 EVENTTIEN ESIINTYMINEN Hiukkasmuodostus kasvaa päiväsaikaan Auringon säteilyssä Keväisin hiukkaskasvutapahtumia (eventtejä) enemmän kuin muulloin Tropiikin metsien yllä hiukkasista kasvaa todennäköisemmin ja/tai nopeammin tiivistymisydinten kokoisia Taustahiukkasten määrä ja koko (valmiina ilmamassassa olevat hiukkaset) tärkeä tekijä hiukkasten kasvulle Ilmamassan historia, edeltävinä vuorokausina kulkema reitti, selittää ilmamassan ominaisuuksia esim. kuivan meren yli tullut ilmamassa aiheuttaa enemmän tiivistymiseventtejä suhteellinen ilmankosteus estää hiukkasten syntyä kaupunkisaasteet estävät hiukkasten syntyä Kyösti Ryynänen
13 PLANEETTA JA AVARUUS Maa planeetta ei sijaitse tyhjiössä, vaan on muodostunut Linnunradan interstellaarisen aineen kaasu ja pölypilvestä ja kiertää keskustähteään Linnunradassa Ympäröivän avaruuden tapahtumat osaltaan vaikuttavat Maa planeetan ilmastoon Vaikutusyhteys planeetan ja avaruuden välillä voi muodostua ainakin muiden planeettojen aiheuttamista gravitaatiohäiriöistä vuorovesivoimista (Maa Kuu Aurinko) aurinkotuulesta Auringon säteilystä eri aallonpituuksilla Auringon magneettikentästä Auringon muusta aktiivisuudesta Maan magneettikentästä asteroidien ja komeettojen pöly ja kaasuvanojen osumisesta Maan radalle Linnunradassa kiitävistä kosmisista säteistä (suurenergisia varattuja ytimiä ja elektroneja) Kyösti Ryynänen
14 KOSMOKLIMATOLOGIA Avaruudesta tulevat kosmiset säteet (suurenergisia varattuja protoneja, heliumytimiä, raskaampia ytimiä ja elektroneja) aikaansaavat alailmakehässä ionisaatiojuovia, joista edelleen saa alkunsa pilvien tiivistymisytimiä Supernovaräjähdykset Linnunradassa lisäävät kosmisten säteiden määrää, minkä seurauksena alailmakehän tiivistymisytimet lisääntyvät ja pilviä muodostuu enemmän Kyösti Ryynänen
15 KOSMOKLIMATOLOGIA Auringon magneettikenttä estää kosmisia säteitä pääsemästä Maa planeetan ilmakehään Samalla Auringon magneettikentän vaihtelut säätelevät kosmisten säteiden pääsyä ilmakehään Maan oman magneettikentän vaikutus alailmakehän kosmisten säteiden vaihteluun arvioidaan pieneksi Kyösti Ryynänen
16 LÄHDEKIRJALLISUUS John Houghton: Global Warming, The Complete Briefing, Cambridge University Press, 2004 (1994) Hannu Karttunen, : Ilmakehä, sää ja ilmasto, Ursa, 2008 Henrik Svensmark & Nigel Calder: The Chilling Stars, A New Theory of Climate Change, Icon Books Ltd., 2007 Ilmasto ja ilmanlaatu tutkimuksen nykytuulet, SMFL:n syyspäivät Hyytiälän tutkimusasemalla,esitelmät ja mittauslaitteisiin tutustumiskierros Maan ytimestä avaruuteen, Suomalaisen Tiedeakatemian 100 vuotta 2008 juhlaseminaari , esitelmät ja esitelmätiivistelmät Kyösti Ryynänen
Luento Kyösti Ryynänen
1. Aerosolit Luento 21.8.2012 Kyösti Ryynänen 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5. Kosmoklimatologia 1 AEROSOLIT Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä
LisätiedotKyösti Ryynänen Luento A HIILEN KIERTO HIILEN KIERRON SYKLIT HIILIVARASTOT MAAPERÄN HIILIVARASTO FOSSIILISET POLTTOAINEET JA PUU
1. Hiilen kierto 2. Hiilen varastot Kyösti Ryynänen Luento 8.2.2012 A 3. Hiilen nielut ja lähteet 4. Ilmakehän hiiliyhdisteiden poisto 5. Globaali termostaatti planeetan lämpötilan säätelemiseksi 1 HIILEN
LisätiedotLuento 27.2.2013 Kyösti Ryynänen. Tähdet. Tähtien kutistuminen pääsarjaan. Tähtien kehitys. Tähtien kutistuminen pääsarjaan. Energian synty 28.2.
Luento 27.2.2013 Kyösti Ryynänen 1. kunta 2. 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Tähdet Kaasupalloja pyrkivät kohti hydrostaatista
LisätiedotKyösti Ryynänen Luento
1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotMitkä tekijät vaikuttavat ilmastoon?
Mitkä tekijät vaikuttavat ilmastoon? Ilmasto: keskeisten säämuuttujien (lämpötilan ja sademäärän) 30:n vuoden keskiarvo http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto h tt p :/ /t i n y u rl.c o m / q 5 e 2 tj d
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotPienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia
Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
LisätiedotPurjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK
Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä
LisätiedotGlobaali virtapiiri. Reko Hynönen
Globaali virtapiiri Reko Hynönen 23.2.2009 Globaali virtapiiri Globaali virtapiiri Galaktiset kosmiset säteet (GCR, Galactical Cosmic Rays) vuorovaikuttavat ilmakehän hiukkasten kanssa ionisoimalla niitä
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
Lisätiedot7.4 Alustan lämpötilaerot
7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin
LisätiedotLuento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen KESKILÄMPÖTILA. Medieval Warm period 17.1.2013 PLANEETTAKUNTIEN MUODOSTUMINEN MITEN ILMASTONVAIHTELUJA TUTKITAAN
Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen 1. Planeetan lämpötilan muodostuminen 2. Planeetan jäähtyminen/lämpeneminen 3. Planeetan asennon ja radan muutokset 4. Maa-planeetan lämpötilahistoria www.helsinki.fi/~ryynane/climate.html
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotSääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Ensimmäisen luennon aihepiirit Auringonsäteily: Auringon säteilyintensiteetin mallintaminen: mustan kappaleen säteily Sähkömagneettisen säteilyn hiukkasluonne: fotonin energia Aurinkovakio
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1 ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotSMG-4300 Aurinkosähkö ja Tuulivoima
SMG-4300 Aurinkosähkö ja Tuulivoima Aurinkosähkön 1. luento Katsaus aurinkosähkön historiaan. Auringon energiantuotanto: Miten ja miksi auringosta tulee energiaa maahan? Kuinka suurella teholla maa vastaanottaa
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!
TEKSTIOSA 4.11.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue huolellisesti artikkeli "Saako salama potkua avaruudesta?". Lukuaikaa on 20
LisätiedotLapin ilmastonmuutoskuvaus
Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 13.12.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ 1 ELÄMÄN PERUSTA ALKEISHIUKKASET PERUSVOIMAT ITSEORGANISOITUMINEN NYT HAVAITTAVISSA OLEVA UNIVERSUMI HAVAINTOJEN JA TEORIOIDEN
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen REAALITODELLISUUS ILMASTOMALLIT HILA HILA PARAMETRISOINTI
LUENTO 6.3.2013 Kyösti Ryynänen 1. MALLIT JA TODELLISUUS 2. TIETEIDEN KEHITTYMINEN 3. ILMASTOMALLIEN KEHITTYMINEN 4. LASKENTATEHON KEHITTYMINEN 5. HAVAINTOJEN KEHITTYMINEN 6. ILMASTOMALLIEN RAJOITUKSET
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 6.3.2013 Kyösti Ryynänen 1. MALLIT JA TODELLISUUS 2. TIETEIDEN KEHITTYMINEN 3. ILMASTOMALLIEN KEHITTYMINEN 4. LASKENTATEHON KEHITTYMINEN 5. HAVAINTOJEN KEHITTYMINEN 6. ILMASTOMALLIEN RAJOITUKSET
LisätiedotSään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos
Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista Ennuste kesälle 2014 Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos 22.5.2014 Säätiedoissa tulisi ottaa huomioon paikalliset lumitykit,
LisätiedotLuku 3: Kasvihuoneilmiö 49
Luku 3: Kasvihuoneilmiö 49 maaperän pieneliöt hajottavat kuolleita kasvijäänteitä entistä vauhdikkaammin, jolloin hiilidioksidikin pääsee takaisin ilmakehään nopeammin. Lisäksi jotkut mallit, mm. brittiläisen
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotLiikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.
Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu
LisätiedotMuista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?
Suomi-Viro maaotteluun valmentava kirje Tämän kirjeen tarkoitus on valmentaa tulevaa Suomi-Viro fysiikkamaaottelua varten. Tehtävät on valittu myös sen mukaisesti. Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa
LisätiedotLänsiharjun koulu 4a
Länsiharjun koulu 4a Kuinka lentokone pysyy ilmassa? Lentokoneen moottori Helsinki-Vantaan lentokentällä. Marius Kolu Olimme luonnossa ja tutkimme kuvia. Jokaisella ryhmällä heräsi kysymyksiä kuvista.
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotAKAAN AURINKOKUNTAMALLI
AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotLuvun 13 laskuesimerkit
Luvun 13 laskuesimerkit Esimerkki 13.1 Olkoon Cavendishin vaa'an pienen pallon massa m 1 = 0.0100 kg ja suuren pallon m 2 = 0.500 kg (molempia kaksi kappaletta). Miten suuren gravitaatiovoiman F g pallot
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotTaustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/20 08 17/07/2009 1 Ilmakehän koostumuksen muutokset: Hiilidioksidi Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä viimeisten 10000
LisätiedotIlmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö
Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen tutkimus Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö Sisältö Johdanto: Aerosolien vaikutus ilmastoon Käytetyt mallit: ECHAM5-HAM
Lisätiedot7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä
7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotNokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle
Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018 Esityksen sisältö Noki,
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
LisätiedotTÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN. OSITTAIN LAINATTAESSA ON LÄHDE MAINITTAVA
rakennustietosäätiö RT 055.30 bygginformationsstiftelsen Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyössä 1976 Kesäkuu 1 (7) TÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.
LisätiedotPERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA
PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotPOLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila
POLTA PUUTA PUHTAAMMIN Pakila 14.3.2019 Huono puunpoltto aiheuttaa terveyshaittoja Maria Myllynen ilmansuojeluyksikön päällikkö HSY Kuivaa asiaa 14.3.2019 Miten puunpoltto heikentää ilmanlaatua? - päästömäärä
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotHeijastuminen ionosfääristä
Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotFysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt
Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope
LisätiedotLuento Kyösti Ryynänen
1. Kasvihuoneilmiö Luento 30.1.2013 Kyösti Ryynänen 2. Kasvihuonekaasut 3. Kasvihuonekaasujen lähteet 4. Eri kasvihuonekaasujen merkitys 5. Pitoisuuksien muutokset Menneisyydessä Nykyiset trendit Tulevaisuudessa
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotNELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI
NELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI Tämä tehtävämateriaali on suunniteltu alakouluryhmien omatoimisen museokäynnin tueksi. Materiaaliin voi tutustua jo ennen museokäyntiä ja tehtävät voi tehdä joko museokäynnin
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotJupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009
Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.
LisätiedotIlmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotLapin nykyilmasto. Ilmatieteen laitos 2010. Ilmatieteen laitos (ellei toisin mainita)
Lapin nykyilmasto Ilmatieteen laitos 21 Ilmatieteen laitos (ellei toisin mainita) Lähteet Havaintotietojen arkisto Ilmatieteen laitoksen synoptisilta havaintoasemilta 1971-2 Toistuvuus aikatasojen kuvien
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotMikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi
Mikkelin lukio Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi 7-11.10.2013 Summary in English Methane in Mars? According to the latest researches
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
LisätiedotIlmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola
Ilmasto Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A 16.11.2017 Varpu Mikola Maiseman hengitys Maija Rautamäki Suomen ilmasto Suomi Köppenin ilmastoluokituksen mukaan: Kylmätalviset ilmastot Dfb Lämminkesäinen
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotAvaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee
Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Reko Hynönen Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari / Kevät 2012 26.4.2012 1 Ekskursio avaruussäähän 1. Auringonpilkkusykli 2.
LisätiedotLIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT
LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS
LisätiedotIlmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus
Ilmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus Työ: Pilvien tekeminen Tarvikkeet: Läpinäkyvä muovipulloa, lämmintä vettä, tulitikkuja Työn suoritus: 1. Kaada lämmintä vettä vähän pullon pohjalle 2. Sytytä
LisätiedotEnsimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot)
Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot) Jouni Räisänen, Helsingin yliopisto Milla Johansson, Ilmatieteen laitos 5.3.2012 Osa 1: Kylmien ja lämpimien kuukausien
LisätiedotRevontulet matkailumaisemassa
Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!
TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotMaailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)
Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)
LisätiedotKoronan massapurkaukset ja niiden synty. Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 24.11.2011
Koronan massapurkaukset ja niiden synty Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 24.11.2011 1 Sisältö Auringon magnetismi Korona Koronan massapurkaukset (CME) CME:n synty ja
LisätiedotFYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen
FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
Lisätiedot8a. Kestomagneetti, magneettikenttä
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi
LisätiedotAerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa
Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa MATINE hanke 800 Suorituspaikka: Ilmatieteen laitos Rahoitus: 56 0000 eur Tutkimuksenjohtaja: Dos. Heikki Lihavainen AEROSOLIEN VAIKUTUS
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotLuotaukset Jari Ylioja SYYSTAPAAMINEN 2018
Luotaukset Jari Ylioja SYYSTAPAAMINEN 2018 Ilmäkehä Lähde: ilmatieteenlaitos Luotauksista. Suomessa luotauksia tehdään päivittäin Jokioisissa ja Sodankylässä. Luotaimen anturit mittaavat seuraavia suureita:
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
Lisätiedot