JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä, Ylikiiminki Annettu jätelain 17 :n nojalla Oulun seudun ympäristölautakunta

2 Oulun seudun ympäristölautakunta JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä, Ylikiiminki SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Soveltamisala Tavoitteet Yleiset huolehtimisvelvoitteet Määritelmät JÄTTEEN HYÖDYNTÄMINEN, KÄSITTELY JA LAJITTELU ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyötyjätteiden lajittelu Sekajäte Kompostointi Jätteen hautaaminen Jätteen poltto JÄTTEEN HYÖDYNTÄMINEN, KÄSITTELY JA LAJITTELU MUILLA KIINTEISTÖILLÄ JA MUISSA TOIMINNOISSA Hyötyjätteiden lajittelu Puutarhajätteet Maatalouden kasvijätteet Kertaluonteinen jätteiden hyötykäyttö Rakennus-, remontti- ja purkujätteet Yleisötilaisuuksien jätehuolto ONGELMA- JA ERITYISJÄTTEET Ongelmajätteiden lajittelu Ongelmajätteiden keräys ja varastointi Ongelmajätteiden toimittaminen käsittelyyn Haitallisia aineita sisältävä ongelma- tai erityisjäte Lietteet ja käymäläjätteet Terveydenhuollon jäte Riistan käsittelyjätteet Käytöstä poistetut öljysäiliöt JÄTTEEN KERÄYS JA KULJETUS Järjestetty jätteenkuljetus Keräysvälineet Keräysvälineiden sijoittaminen Jätteiden laittaminen keräysvälineisiin Poikkeukselliset jätteet Kiinteistön keräysvälineiden käyttö Keräysvälineiden tyhjennys Jätteenkuljetusvälineet Jätteiden luovuttaminen kuljetukseen Jätteen kuormaaminen JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT Jätteiden vastaanottopaikat Vapaa-ajanasuntojen jätehuoltopisteet Yleisten vastaanottopaikkojen käyttö Jätteiden aluekeräyksen järjestäminen MUUT MÄÄRÄYKSET Määräyksistä poikkeaminen Rekisterin pitäminen Määräysten valvonta Määräysten voimaantulo... 17

3 Oulun seudun ympäristölautakunta YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä sekä muita Oulun seudun ympäristölautakunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. 2 Tavoitteet Jätehuoltomääräyksillä pyritään ohjaamaan jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tavoitteena on ehkäistä jätteiden syntymistä, vähentää niiden määrää ja haitallisuutta sekä estää jätteiden käsittelystä aiheutuvia haittoja. 3 Yleiset huolehtimisvelvoitteet Sekajätteet, hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa ja toimitettava asianmukaisiin vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti tuotteena tai aineena ja toissijaisesti energiana. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 4 Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: Jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä. Hyötyjätteellä jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja jolle on osoitettu vastaanottopaikka. Hyötyjätteitä ovat mm. paperi, pahvi, puu, lasi, muovi ja metalli. Sekajätteellä yhdyskuntajätettä, jota ei erilliskerätä hyötykäyttöön toimitettavaksi. Biojätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä pois lukien puutarhajäte ja ulosteperäinen jäte.

4 Oulun seudun ympäristölautakunta Puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan, puutarhan ja puistojen hoidossa syntyvää eloperäistä jätettä. Keräyspaperilla sanomalehteä, aikakauslehteä, suoramainontajulkaisua, puhelinluetteloa, postimyyntiluetteloa, kirjekuorta, toimistopaperia ja muuta niihin rinnastettavaa paperituotetta. Keräyspahvilla aaltopahvia, ruskeaa pahvia, voimapaperia, ruskeita kirjekuoria, ruskeita paperikasseja ja muuta niihin rinnastettavaa pahvituotetta. Keräyskartongilla neste- ja kotelopakkauksia, muita kuitupakkauksia, pieniä määriä keräyspahvia sekä muuta niihin rinnastettavaa kartonkituotetta. Pienmetallilla tyhjiä säilyke- ja juomatölkkejä, metallipurkkeja, puhdistettuja alumiinivuokia ja -folioita, metallikansia, kruunu- ja kierrekorkkeja sekä muuta niihin rinnastettavaa metallituotetta. Keräyslasilla puhdasta väritöntä tai värillistä pakkauslasia, pulloja ja purkkeja. Ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteitä ovat mm. liima-, maali- ja liuotinainejätteet, ohenteet, puunsuoja- ja kyllästysaineet, kasvinsuojeluaineet, tuhoeläinmyrkyt, raskasmetalliparistot, akut, elohopealamput, öljyjätteet, lääkkeet, saastuneet maat, sähkö- ja elektroniikkaromu, asbesti. Erityisjätteellä jätettä, joka vaatii kuljetuksen tai käsittelyn aikana erityistoimia, kuten välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta ei ole ongelmajätettä. Erityisjätteitä ovat mm. teurasjätteet, käymäläjätteet, terveydenhuollossa syntyvät biologiset jätteet sekä pistävät ja viiltävät jätteet. Terveydenhuollon jätteellä ihmisten tai eläinten terveydenhuollossa ja hoidossa syntyvää viiltävää, pistävää ja haavauttavaa jätettä, biologista jätettä, tunnistettavaa biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä. Ylijäämämaalla rakennustoiminnan tai muun vastaavan yhteydessä irrotettuja ja siinä käyttämättä jääneitä maa-aineksia. Jätteiden keräilyvälineillä astioita, säiliöitä, lavoja ja muita vastaavia välineitä, joihin jätteet kootaan kuljetusta varten. Taajaan rakennetulla alueella asemakaavoitettuja alueita ja niiden välittömässä läheisyydessä olevia rakennettuja alueita sekä muita kylä- ja taaja-asutusalueita. Taajaan rakennettu alue on suurpiirteisesti esitetty liitekartoilla. 2. JÄTTEEN HYÖDYNTÄMINEN, KÄSITTELY JA LAJITTELU ASUINKIINTEISTÖLLÄ 5 Hyötyjätteiden lajittelu Biojäte: Kun kiinteistöllä on vähintään neljä (4) huoneistoa, on biojäte lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava järjestetyn jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen laitokseen tai alueelle tai kompostoitava kiinteistöllä. Biojätteen erilliskeräilyastiaan saa laittaa pieniä määriä puutarhajätettä. Keräysastiaan ei saa laittaa risuja, oksia, hiekkaista tai roskaista haravointijätettä, kiviä tai muuta maatu-

5 Oulun seudun ympäristölautakunta matonta jätettä eikä nestemäisiä jätteitä. Biojäteastiat on suojattava suoralta auringonpaisteelta. Omatoiminen biojätteen kompostointi on suositeltavaa, etenkin niillä kiinteistöillä, jotka eivät kuulu biojätteen erilliskeräyksen piiriin. Keräyspaperi: Keräyspaperi tulee pitää aina erillään muista jätteistä ja toimittaa asianmukaiseen keräyspaikkaan. Keräyskelpoista paperia ei saa laittaa sekajätteen keräysvälineeseen. Keräyskartonki: Kun kiinteistöllä on vähintään neljä (4) huoneistoa, on keräyskartonki lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava järjestetyn jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan. Edellä mainittua pienempien asuinkiinteistöjen tulee toimittaa keräyskartonki aluekeräyspisteisiin. Pienmetalli: Kun kiinteistöllä on vähintään kymmenen (10) huoneistoa, on pienmetalli lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava järjestetyn jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan. Edellä mainittua pienempien asuinkiinteistöjen tulee toimittaa pienmetalli aluekeräyspisteisiin. Keräyslasi: Kun kiinteistöllä on vähintään kymmenen (10) huoneistoa, on keräyslasi lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava järjestetyn jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan. Edellä mainittua pienempien asuinkiinteistöjen tulee toimittaa keräyslasi aluekeräyspisteisiin. 6 Sekajäte Jokaisella kiinteistöllä on oltava käytössään sekajätteen keräysväline. Sekajätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa erilliskerättäviä hyötyjätteitä. 7 Kompostointi Biojäte: Eloperäistä biojätettä saa kompostoida suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattava haittaeläinten pääsyltä. Kompostointi ei saa aiheuttaa missään tilanteessa haittaa ympäristölle eikä terveydelle.

6 Oulun seudun ympäristölautakunta Kompostoria on hoidettava kompostointia koskevien ohjeiden mukaisesti ja kompostori on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Biojätekompostia ei saa poistaa säiliöstä ennen kuin jätteet ovat selvästi maatuneet. Maatuneen biojätekompostin voi jälkikompostoida kompostisäiliön ulkopuolella asianmukaisessa kehikossa riittävää huolellisuutta noudattaen. Puutarhajäte: Puutarhajätteitä, kuten ruohoa, puiden lehtiä ja muita niihin verrattavia jätteitä, saa kompostoida ilman varsinaista kompostoria asianmukaisessa kehikossa. Kompostikehikko on suojattava niin, että se ei roskaa ympäristöä. Kompostoimattomat puutarhajätteet sekä puiden ja pensaiden leikkuujätteet, joita ei käsitellä kiinteistöllä, on kerättävä erikseen ja toimitettava Ruskon jätekeskukseen tai muuhun ympäristöluvan omaavaan käsittely- tai keräyspaikkaan. Puutarhajätteiden vienti metsä-, puisto- ja viheralueille yms. on kielletty. Kuivakäymäläjäte ja lemmikkieläinten ulosteet: Kuivakäymäläjätteiden tai lemmikkieläinten ulosteiden kompostoinnin tulee tapahtua kompostorissa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty ja joka on haittaeläimiltä suojattu. Ulosteperäistä kompostituotetta ei saa käyttää syötävien kasvien kasvatuksessa. Mikäli kompostoidaan kuivakäymäläjätteitä tai suuria määriä lemmikkieläinten ulosteita taajaan rakennetulla alueella, on kompostoinnin toteutuksesta annettava selvitys Oulun seudun ympäristövirastoon hyvissä ajoin ennen kompostoinnin aloittamista. Kompostorin sijoittaminen: Kompostoria tai kompostikehikkoa ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta viittä (5) metriä lähemmäksi naapurin rajaa. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta rakennusluvassa jätehuollolle varatulle alueelle. 8 Jätteen hautaaminen Jätteiden hautaaminen on kielletty. Eläinten hautaaminen: Tuotantoeläinten hautaamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen määrätään. Lemmikkieläimen saa haudata maanomistajan luvalla. Lemmikkieläintä ei saa haudata alle viidentoista (15) metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöstä eikä pohjavesialueelle tai vedenottamon suoja-alueelle. Hauta on peitettävä vähintään 0,5-1 metrin maakerroksella. Eläintä ei saa haudata muovisäkissä tai muussa maatumattomassa pakkauksessa. Alle 1 kg painoiset lemmikkieläimet saa laittaa biojäteastiaan paperiin pakattuna.

7 Oulun seudun ympäristölautakunta Kuolleen hevosen saa haudata maahan maanomistajan luvalla. Hautaamisesta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Ruhoa ei saa haudata alle 250 m etäisyydelle kaivosta tai vesistöstä eikä pohjavesialueelle. Hauta on peitettävä vähintään 1-2 metrin maakerroksella. Ruhoa ei saa haudata maatumattomassa pakkauksessa. 9 Jätteen poltto Jätteiden polttaminen on kielletty ilman lakisääteistä ympäristölupaa. Kiinteistöllä saa lämmityksen yhteydessä tulisijassa muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa polttaa risuja, oksia tai käpyjä ja vähäisiä määriä kiinteistöllä syntynyttä kuivaa paperia, pahvia tai kartonkia. Käsittelemätön puujäte voidaan hyödyntää polttopuuna. Maalattua, lakattua tai kyllästettyä puuta, vaneria, lastulevyä yms. ei saa polttaa kiinteistöllä vaan ne tulee toimittaa luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan. Jätteiden avopoltto on kielletty. Taajaan rakennetun alueen ulkopuolella saa avopolttona polttaa vähäisiä määriä kuivia risuja, oksia tai puhdasta puuta silloin, kun siitä ei aiheudu haittaa naapureille eikä metsä- tai ruohikkopalovaroitus ole voimassa. Polton on oltava niin vähäistä, että se ei johda aiheettomiin hätäilmoituksiin. Polton suorittajan on huolehdittava jälkisammutuksesta ja palojäännöksen asianmukaisesta käsittelystä. 3. JÄTTEEN HYÖDYNTÄMINEN, KÄSITTELY JA LAJITTELU MUILLA KIINTEISTÖILLÄ JA MUISSA TOIMINNOISSA 10 Hyötyjätteiden lajittelu Erilliskeräysvelvoitteet määräytyvät samaa jätepistettä käyttävien toimijoiden yhteenlasketun jätemäärän mukaisesti. Biojäte: Mikäli kiinteistöllä on ruuan valmistusta, ruokala, elintarvikemyymälä tai vastaava, on biojäte lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava järjestetyn jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan tai kompostoitava kiinteistöllä näiden määräysten 5 mukaisesti. Biojätteen erilliskeräilyastiaan ei saa laittaa nestemäisiä jätteitä, ulosteperäisiä jätteitä, risuja, oksia, kiviä, hiekkaista tai roskaista haravointijätettä tai muuta maatumatonta jätettä. Biojäteastiat on suojattava suoralta auringonpaisteelta. Uppopaistorasvat on kerättävä omiin astioihinsa ja toimitettava hyötykäyttöön. Satunnaisesti syntyvät pienet määrät uppopaistorasvaa voidaan imeyttää biojätteeseen tai hävittää sekajätteenä.

8 Oulun seudun ympäristölautakunta Keräyspaperi: Keräyspaperi tulee pitää aina erillään muista jätteistä ja toimittaa asianmukaiseen keräyspaikkaan. Keräyskelpoista paperia ei saa laittaa sekajätteen keräysvälineeseen. Keräyspahvi: Pahvijäte on lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan, mikäli sitä syntyy keskimäärin yli 10 kg viikossa. Pahvi on kerättävä ja säilytettävä siten, että se ei aiheuta ympäristön roskaantumista eikä kastu varastoinnin aikana. Keräyskartonki: Keräyskartonki on lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan, mikäli sitä syntyy keskimäärin yli 10 kg viikossa. Metalli ja pienmetalli: Metalli on lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan, mikäli sitä syntyy keskimäärin yli 10 kg viikossa. Keräyslasi: Keräyslasi on lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan, mikäli sitä syntyy keskimäärin yli 20 kg viikossa. Puu: Puu on lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen, mikäli sitä syntyy keskimäärin yli 20 kg viikossa. Käsittelemätön puujäte, joka ei sisällä kyllästysainetta, maalia, lakkaa, liimaa yms., voidaan hyödyntää polttopuuna. Puujäte, jota ei hyödynnetä polttopuuna, tulee toimittaa luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan. Kyllästetty puu on ongelmajätettä, jonka hävittämisessä on noudatettava ongelmajätteistä annettuja ohjeita. 11 Puutarhajätteet Mikäli puutarhajätteitä ei hyödynnetä omatoimisesti, puutarhajätteet sekä puiden ja pensaiden leikkuujätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava Ruskon jätekeskukseen tai muuhun ympäristöluvan omaavaan käsittely- tai keräyspaikkaan. 12 Maatalouden kasvijätteet Maatalouden kasvijätteet on hyödynnettävä kiinteistöllä, kompostoitava, kynnettävä peltoon tai toimitettava luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan.

9 Oulun seudun ympäristölautakunta Kertaluonteinen jätteiden hyötykäyttö Kertaluonteista jätteiden hyötykäyttöä koskevat määräykset koskevat sekä kotitalouksia että yrityksiä. Muilla kuin pohjavesialueilla saa rakentamisessa tai maarakenteissa kertaluonteisesti hyödyntää vähäisiä määriä (alle 500 m 3 ) puhtaita ylijäämämaita, tiili- ja betonimurskeita tai muita kiviainesperäisiä murskeita tai kivihiilen, turpeen tai puuperäisen polttoaineen polton lento- ja pohjatuhkia silloin, kun niillä voidaan korvata maa-ainesten käyttöä, ei kuitenkaan ammattimaisesti eikä laitosmaisesti. Hyödynnettävän murskeen palakoon tulee olla korkeintaan 150 mm. Jätettä sisältävä rakenne on peitettävä tai pinnoitettava. Muiden jätteiden ei ammattimaisesta eikä laitosmaisesta hyötykäytöstä on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista Oulun seudun ympäristövirastoon. 14 Rakennus-, remontti- ja purkujätteet Rakennus-, remontti- ja purkujätteitä koskevat määräykset koskevat sekä kotitalouksia, yrityksiä että ammattimaista rakentamista. Käyttämättä jääneet rakennusmateriaalit ja käyttökelpoiset rakennusosat rakennus-, remontti- ja purkutyömailta tulee kerätä erilleen siten, että ne voidaan toimittaa uudelleen käyttöön. Purettavan rakennuksen yli 0,5 metriä maan alle jäävät, ei haitallisia aineita sisältävät kiinteät rakenteet voidaan jättää paikoilleen. Rakenteet tulee tarvittaessa täyttää puhtailla maa-aineksilla tai 13 mukaisesti. Tuotanto- ja purkujätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi seuraavasti, kun jätettä syntyy yhteensä enemmän kuin 15 m 3 : Hyödynnettäväksi toimitettavat jätteet: - puu - keräyspaperi ja pahvi - metalliromu - betoni-, tiili-, laatta- ja muut kiviainesperäiset jätteet - ylijäämämaa - muu hyötykäyttöön soveltuva jäte Ruskon jätekeskukseen tai muuhun ympäristöluvan omaavaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan toimitettavat jätteet: - erityisjätteet omina jakeinaan - hyödynnettäväksi kelpaamaton sekajäte - erilaatuiset ongelmajätteet omina jakeinaan - pilaantuneet maa-ainekset

10 Oulun seudun ympäristölautakunta Yleisötilaisuuksien jätehuolto Yleisötilaisuudet on suunniteltava mahdollisimman vähäjätteiseksi. Yleisötilaisuuksissa tulee järjestää erilliskeräys - biojätteelle, mikäli tapahtumassa on ruuan tarjoilua, - keräyspahville ja - sekajätteelle. Keräyspaperi, keräyslasi ja pienmetalli on lajiteltava, mikäli tapahtumassa syntyy niitä yli 20 kiloa. Erilliskerätyt hyötyjätteet tulee toimittaa luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan. Tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava, että tapahtuma-alueella on riittävä määrä yleisön käyttöön tarkoitettuja biojäte- ja sekajäteastioita sekä yleinen keräyspaikka messu-, myynti- ja tarjoilupisteissä syntyville jätejakeille. Messu-, myynti- ja tarjoilupisteiden hoitajien on toimitettava syntyvät jätteet tapahtumaalueen keräyspaikkaan asianmukaisesti lajiteltuina. 4. ONGELMA- JA ERITYISJÄTTEET 16 Ongelmajätteiden lajittelu Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Ongelmajätteet on pakattava ja merkittävä asianmukaisesti. 17 Ongelmajätteiden keräys ja varastointi Kiinteistölle voidaan järjestää keräyspaikka kiinteistöllä syntyville ongelmajätteille tai joillekin niistä. Näin kerättäville ongelmajätteille tulee olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa. Ongelmajätteiden keräyspaikan tulee olla tuulettuva tai varustettu ilmastoinnilla. Tila ei saa sijaita autosuojassa eikä asuinkiinteistön yhteisissä kellari- tai ullakkotiloissa, jotka on tarkoitettu asuntokohtaisen talousirtaimiston säilyttämiseen. Keräyspaikalla on oltava nimetty hoitaja, joka vastaa ongelmajätteiden asianmukaisesta keräyksestä, varastoinnista ja eteenpäin toimittamisesta. Keräyspisteen käyttäjille on tiedotettava, kuinka ongelmajätteiden keräys ja varastointi kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty. Keräyspaikan käyttöä koskevat ohjeet on oltava kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kotitalouksissa syntyviä pienakkuja, paristoja, loisteputkia yms. pieniä ongelmajäte-eriä voidaan kerätä asukastuvilla, myymälöissä, linja-autoissa yms. sekä lääkejätteitä aptee-

11 Oulun seudun ympäristölautakunta keissa. Keräystoiminta tulee tapahtua yhteistyössä Oulun Jätehuollon kanssa. Eteenpäin toimitetuista ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi niiden määrä, laatu ja se, mihin jäte on kuljetettu. Tiedot on säilytettävä kolme (3) vuotta ja pyydettäessä esitettävä jätehuoltoa valvovalle viranomaiselle. Kutakin ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Nestemäiset ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa, asianmukaisissa, merkityissä astioissa. Astiat on sijoitettava tiivispohjaiselle reunakorokkein varustetulle alustalle. Muut ongelmajätteet on säilytettävä tiivispohjaisella alustalla katetussa tilassa. 18 Ongelmajätteiden toimittaminen käsittelyyn Asuinkiinteistöjen ongelmajätteet: Asuinkiinteistöjen ongelmajätteet on toimitettava Oulun Jätehuollon järjestämään keräyspaikkaan tai muuhun asianmukaisen luvan omaavaan keräily- tai käsittelypaikkaan. Tiedot kulloinkin käytössä olevista keräyspaikoista saa Oulun Jätehuollosta ja Oulun seudun ympäristövirastosta. Ongelmajätteet kotitalouksien ongelmajätteille järjestetystä keräyspaikasta on toimitettava asianmukaiseen jatkokäsittelyyn säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Muiden kuin asuinkiinteistöjen ongelmajätteet: Muiden kuin asuinkiinteistöjen ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan keräily- tai käsittelypaikkaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi niiden määrä, laatu ja se, mihin jäte on kuljetettu. Tiedot on säilytettävä kolme (3) vuotta ja pyydettäessä esitettävä jätehuoltoa valvovalle viranomaiselle. 19 Haitallisia aineita sisältävä ongelma- tai erityisjäte Haitallisia aineita, kuten lyijyä, PCB:tä, PAH-aineita tai asbestia, sisältävien jätteiden varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Jätteitä ei saa olla jätekuormassa sekoitettuna muihin jätteisiin. Pakkaukset on merkittävä, kuten ongelmajätteiden merkitsemisestä säädetään. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- tai keräyspaikkaan. 20 Lietteet ja käymäläjätteet Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa. Erotuskaivojen, umpisäiliöiden ja saostussäiliöiden tyhjennysjäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanottopaikkaan tai asianmukaisen ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle tai käsittelijälle. Tyhjentämisajoista ja paikoista, jonne kaivoista ja säiliöistä kerätyt jätteet on toimitettu, on pidettävä kirjaa.

12 Oulun seudun ympäristölautakunta Muut kuin kompostoivat kuivakäymälät on varustettava kertakäyttöisillä tiiviillä pakkauksilla. Käymälä, jonka luo päästään loka-autolla, voidaan varustaa myös vedenpitävällä imutyhjennettävällä astialla. Käymäläastiaan ei saa panna muuta kuin käymäläjätettä. Kuivakäymäläjäte, ellei sitä kompostoida asianmukaisesti kiinteistöllä, on toimitettava tiiviisti pakattuna tai säiliössä kunnan määräämään vastaanottopaikkaan tai asianmukaisen ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle tai käsittelijälle. Kemiallisten käymälöiden jäte on toimitettava suoraan kunnan viemäriverkkoon vesihuoltolaitoksen ohjeiden mukaisesti. 21 Terveydenhuollon jäte Viiltävä, pistävä, haavauttava jäte on pakattava väljästi tiiviisiin, muotonsa säilyttäviin, särkymättömiin ja läpäisemättömiin astioihin ja biologinen jäte tiiviisiin pakkauksiin. Pakkaukset on merkittävä tekstillä "Viiltävä ja pistävä" tai tekstillä "Biologinen jäte". Viiltävä ja pistävä jäte ja biologinen jäte on toimitettava erityisjätteenä jätteenkäsittelyalueelle välittömästi haudattavaksi tai muuhun luvan omaavaan käsittely- tai keräyspaikkaan. Mikäli em. jätteet kerätään syntypaikoilla tarkoitukseen erityisesti suunniteltuun keräysastiaan, jossa jätteet tehdään vaarattomiksi, voidaan ne hävittää sekajätteen joukossa. Tunnistettava biologinen jäte ja tartuntavaarallinen jäte on toimitettava poltettavaksi. Tartuntavaarallinen jäte on pakattava muiden ominaisuuksien mukaisiin tiiviisiin pakkauksiin, jotka on merkittävä tekstillä "Tartuntavaara". 22 Riistan käsittelyjätteet Riistan käsittelyjätteestä sisälmykset voidaan jättää maastoon riistan suolistuspaikalle, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä haittaa alueen muulle käytölle. Taajaan rakennetulla alueella ja viljelyksessä olevilla pelloilla sisälmykset on haudattava maanomistajan luvalla ja peitettävä vähintään 0,5-1 metrin maakerroksella. Sisälmyksiä ei saa jättää eikä haudata alle 150 metrin päähän pysyvästä asutuksesta. Riistan käsittelypaikalla eli ns. lahtivajalla syntyvä riistankäsittelyjäte on hyödynnettävä mahdollisimman tarkoin. Jäljelle jäävät vähäiset määrät riistankäsittelyjätteitä saa haudata maanomistajan luvalla ympäristölle haittaa aiheuttamatta. Jätteitä ei saa haudata alle 250 m etäisyydelle kaivosta tai vesistöstä eikä pohjavesialueelle. Jätteet on peitettävä vähintään 1-2 metrin maakerroksella. Jätteitä ei saa haudata muovisäkissä tai muussa maatumattomassa pakkauksessa. Mikäli jätettä jää hyödyntämättä suurempia määriä, on jätteet varastoitava asianmukaisessa jäteastiassa ja toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. 23 Käytöstä poistetut öljysäiliöt Muualla kuin pohjavesialueella käytöstä poistettu lämmitysöljysäiliö voidaan jättää maahan, mikäli säiliö tyhjennetään ja puhdistetaan öljystä ja turvatekniikan keskuksen päte-

13 Oulun seudun ympäristölautakunta väksi arvioima tarkastaja toteaa tarkastuspöytäkirjassaan säiliön ehyeksi. Säiliö voidaan täyttää puhtailla maa-aineksilla. Mikäli säiliö tai sen laitteet ovat rikkoutuneet tai säiliön kuntoa ei ole tarkastettu, säiliö tulee poistaa maasta. Säiliön omistajan hyvissä ajoin ennen poistoa ilmoitettava asiasta Oulun seudun ympäristövirastoon. Käytöstä poistetun öljysäiliön täyttöyhteet on poistettava. 5. JÄTTEEN KERÄYS JA KULJETUS 24 Järjestetty jätteenkuljetus Oulun seudun ympäristöviraston toimialue kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Jätteen haltijan on tehtävä sopimus jäteastian tyhjennyksestä määrävälein asianmukaisen jätteenkuljettajan kanssa. Kiinteistöt voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää yhteisiä keräysvälineitä. Yhteisen astian käyttö on kirjattava järjestetyn jätteenkuljetuksen liittymissopimukseen siten, että jätteiden kuljettajan asiakasrekisteristä käy ilmi kaikki astiaa käyttävät kiinteistöt. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvat kaikki kiinteistöiltä ja yhteisistä keräysvälineistä kuljetettavat yhdyskuntajätteet, lukuun ottamatta tuottajavastuulle määrättyjä jätteitä ja järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Jätteen haltija vastaa järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin kuulumattoman jätteen kuljettamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Loma-asunnon haltijan on mahdollisuus olla tekemättä jätteenkuljetussopimusta, mikäli hän käyttää vuosimaksua vastaan vapaa-ajanasuntojen jätehuoltopisteitä. 25 Keräysvälineet Kiinteistöllä on oltava riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. Keräysvälineiden on oltava tiiviitä, kuormauskäsittelyn ja kuumapesun kestäviä. Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta. Jätteiden keräysvälineet on pestävä tarvittaessa. Myös keräysvälineen ympäristön siisteydestä on huolehdittava.

14 Oulun seudun ympäristölautakunta Keräysvälineinä saa käyttää: - käsin siirrettävissä olevia, tilavuudeltaan enintään 700 litran, kannellisia, tarvittaessa pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen, - kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle, - maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä, joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon tai joihin sijoitettu jätesäiliö soveltuu puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen ja - poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia keräysvälineitä. Erilliskerättävien jätteiden ja ongelmajätteiden keräykseen tarkoitetut keräysvälineet on merkittävä jätelajin mukaan jätteen nimellä ja värillä. Merkitseminen voidaan toteuttaa käyttämällä jätelajin värin mukaisia astioita tai riittävän suurta oikean väristä tarraa. Eri jätelajien keräysastioiden ohjeelliset värit ovat seuraavat: - harmaa kaatopaikalle vietävä sekajäte - vihreä keräyspaperi ja -pahvi - ruskea biojäte - punainen ongelmajäte - sininen keräyskartonki - keltainen keräysmuovi - valkoinen keräyslasi - musta metalli Käsin siirrettäväksi tarkoitetut keräysvälineet saavat täysinä painaa enintään 55 kg. 26 Keräysvälineiden sijoittaminen Jäteautolla tulee olla esteetön pääsy vähintään viiden (5) metrin päähän käsin siirrettävistä jäteastioista. Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalta. Ulkona keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle alustalle ja tarvittaessa suojattava näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksin. Milloin keräysvälineet sijoitetaan asuinrakennuksessa erityiseen jätehuoneeseen, tulee siellä olla riittävä muusta ilmanvaihdosta erotettu ilmanvaihto sekä vesijohto, viemäri ja valaistus. Keräysvälineiden sijoittamisessa on otettava huomioon jäteastioihin kohdistuvan ilkivallan, kuten tuhopolton, ja palon leviämisen vaara. Astiat on sijoitettava riittävän etäälle rakennuksista tai suojattava paloteknisellä osastoinnilla. Sijoituksessa on noudatettava pelastusviranomaisen ohjeita. Alueiden ja väylien, joilla keräysvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Aitausten, istutusten ja ka-

15 Oulun seudun ympäristölautakunta tosten sekä alueiden ja väylien tulee lisäksi olla sellaisia, että keräysvälineitä voidaan joustavasti ja esteettömästi siirtää. Alueet ja väylät eivät saa olla liukkaita. Niiden kaltevuuden tulee, mikäli mahdollista, olla alle 1:10. Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijoituspaikan kunnossa- ja puhtaanapidosta siten, että keräysvälineet voidaan siirtää ja tyhjentää esteettä. 27 Jätteiden laittaminen keräysvälineisiin Hyöty- ja sekajätteiden keräysvälineisiin ei saa laittaa: - palon tai räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä, kuten kuumaa tuhkaa, - ongelmajätteitä, - esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa tms. syyn takia saattavat vahingoittaa jätteen tuojaa, keräysvälineen käsittelijää tai käsittelypaikan työntekijöitä taikka voivat vahingoittaa keräysvälinettä, jäteautoa tai käsittelylaitteita; - esineitä tai aineita, kuten hiekoitushiekkaa, jotka saattavat vaikeuttaa jätteen kuormausta tai purkamista, - nestemäisiä jätteitä tai lietteitä, - käymäläjätteitä, - erityisjätteitä tai - moottoriajoneuvon renkaita. Edellä mainitut jätteet on kiinteistön haltijan kuljetettava joko omatoimisesti tai kuljetusyrittäjän kanssa tehtävällä sopimuksella niille tarkoitettuihin vastaanotto- tai käsittelypaikkoihin. Tuhka ja muut pölyävät jätteet on pakattava tiiviisti ennen jätteiden keräysvälineeseen laittamista. 28 Poikkeukselliset jätteet Jos kiinteistöllä syntyvät jätteet eivät poikkeuksellisen kokonsa tai suuren määränsä vuoksi sovellu säännölliseen järjestettyyn jätteenkuljetukseen, on jätteen haltijan huolehdittava itse kuljetuksen järjestämisestä tai sovittava jätteen kuljetuksesta erikseen kuljetusyrittäjän kanssa. Poikkeukselliset jäte-erät on ennen kuljetusta merkittävä jätteeksi riittävän selvästi. 29 Kiinteistön keräysvälineiden käyttö Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä. Keräysvälineiden käyttöä koskevat ohjeet ja määräykset on asetettava selkeästi kaikkien käyttäjien nähtäville.

16 Oulun seudun ympäristölautakunta Keräysvälineiden tyhjennys Jätteiden keräysvälineet on mitoitettava ja jätteitä noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin, keräysvälineet voidaan aina sulkea eikä jätteistä aiheudu haju- tms. ympäristö- tai terveyshaittaa. Eri jätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa vähintään seuraavin määrävälein: jätelaji pisin tyhjennysväli kesäaikana (kesä- talviaikana (syys-toukokuu) elokuu) sekajäte, jossa on 2 viikkoa 4 viikkoa biojätettä biojäte 1 viikko 2 viikkoa syväkeräysastiaan 2 viikkoa 4 viikkoa kerätty biojäte sekajäte, joka ei tarvittaessa * sisällä biojätettä kuiva ja puhdas tarvittaessa * hyötyjäte *) kuitenkin vähintään neljän kuukauden välein kiinteistön ollessa käytössä. Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristö- tai terveyshaittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn. 31 Jätteenkuljetusvälineet Jätteet tulee kuljettaa: - umpikorisessa kuljetusvälineessä, - puristinlaittein varustetussa jätesäiliössä, - keräysvälineenä käyttävässä umpinaisessa jätesäiliössä tai - avolavoilla, jolloin tulee erityisesti huolehtia siitä, että jätettä ei pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön. Kuorma on tarvittaessa peitettävä esim. riittävän tiheällä verkolla tai peitteellä. Pölyävää tai pienikokoista ja kevyttä jätettä saa kuljettaa vain umpinaisissa ja kannellisissa säiliöissä tai pakattuna. Mikäli jätesäiliössä kuljetetaan kosteita jätteitä, on varmistuttava säiliön tiiviydestä. Jäteautossa tulee olla näkyvä kyltti, jossa kerrotaan kerätäänkö ko. keräyskierroksella bio- vai sekajätettä. 32 Jätteiden luovuttaminen kuljetukseen Jätteen saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle ammattimaiselle jätteenkuljettajalle, joka on rekisteröitynyt alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon.

17 Oulun seudun ympäristölautakunta Jätteen kuormaaminen Jätteiden kuormaaminen asuinkiinteistöillä tai sen lähistöllä on kielletty klo välisenä aikana. Kuormaus on tehtävä mahdollisimman häiriöttömästi. 6. JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT 34 Jätteiden vastaanottopaikat Tiedot kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanottopaikoista saa Oulun seudun ympäristövirastosta sekä Oulun Jätehuollosta sen hallinnoimien vastaanottopaikkojen osalta. Oulun seudun ympäristöviraston osoittamat vastaanottopaikat on esitetty liitteessä Vapaa-ajanasuntojen jätehuoltopisteet Vapaa-ajanasuntojen jätehuoltopiste on tarkoitettu loma-asumisessa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyvän sekajätteen keräyspaikaksi vuosimaksun maksavien kiinteistöjen käyttöön. Jätehuoltopisteeseen ei saa viedä suuria kerta-eriä tai poikkeuksellisen kokoisia jätteitä, joiden kuljettamisesta säädetään 28 :ssä. 36 Yleisten vastaanottopaikkojen käyttö Jätteiden vastaanottopaikoissa on noudatettava paikan ylläpitäjän ilmoittamia käyttöä koskevia määräyksiä ja ohjeita. Vastaanottopaikan ylläpitäjän on asetettava ohjeet ja määräykset selkeästi kaikkien käyttäjien nähtäville. 37 Jätteiden aluekeräyksen järjestäminen Jätteen keräilyvälineen sijoittamiselle on oltava maanomistajan suostumus ja tarvittaessa kunnan rakennusvalvonnan lupa. Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineittensä kunnossapidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, etteivät ne aiheuta terveyshaittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräysvälineistä ei saa aiheutua turvallisuusriskiä käyttäjille eikä niiden tyhjentäjille. Jätteiden keräysvälineessä tulee olla keräyksestä vastaavan yrityksen tai yhteisön tiedot.

18 Oulun seudun ympäristölautakunta MUUT MÄÄRÄYKSET 38 Määräyksistä poikkeaminen Oulun seudun ympäristöviraston päätöksellä voidaan yksittäistapauksissa erityisestä syystä poiketa siitä, mitä näissä määräyksissä on sanottu. 39 Rekisterin pitäminen Jätteitä kuljettavien yritysten on pidettävä rekisteriä asiakkaistaan. Yritysten on pyydettäessä toimitettava asiakastiedot Oulun seudun ympäristövirastolle viranomaisvalvontaa varten. 40 Määräysten valvonta Näiden määräysten noudattamista valvoo Oulun seudun ympäristölautakunta. 41 Määräysten voimaantulo Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan ja niillä korvataan Oulun seudun ympäristölautakunnan toimialueen kuntien aikaisemmat jätehuoltomääräykset. Oulun seudun ympäristölautakunta LIITTEET Oulun seudun ympäristöviraston osoittamat vastaanottopaikat. Taajaan rakennetun alueen kartat.

19 Liite 1: Oulun seudun ympäristöviraston osoittamat jätteiden vastaanottopaikat Ruskon jätekeskus, Ruskonniityntie 10, Oulu - sekajäte - hyötyjätteet - ongelmajätteet - erityisjätteet - rakennusjätteet - puutarhajätteet Seka- ja rakennusjätteiden pienkuormat, hyötyjätteet ja kotitalouksien ongelmajätteet Hailuodon jäteasema, Luovontie, Hailuoto - seka- ja rakennusjätteiden pienkuormat - kotitalouksien ongelmajätteet ml. sähkö- ja elektroniikkaromu - hyötyjätteistä paperi, keräyskartonki, metalli, muovi, lasi Kempele, Kempeleen Jätekuljetus Ky, Kurikkatie 31, Kempele - kotitalouksien ongelmajätteet ml. sähkö- ja elektroniikkaromu Kiiminki, Ekokem-palvelu Oy, Pyyryväistie 12, Yrityspuisto, Jääli - kotitalouksien ongelmajätteet ml. sähkö- ja elektroniikkaromu Limingan jäteasema, Kuormatie 13, Liminka - seka- ja rakennusjätteiden pienkuormat - kotitalouksien ongelmajätteet ml. sähkö- ja elektroniikkaromu - hyötyjätteistä paperi, keräyskartonki, metalli, muovi, lasi Muhoksen jäteasema, Tehtaantie 13, Muhos - seka- ja rakennusjätteiden pienkuormat - kotitalouksien ongelmajätteet ml. sähkö- ja elektroniikkaromu - hyötyjätteistä paperi, keräyskartonki, metalli, muovi, lasi - Oulu, Toppilan kierrätyskeskus, Paakakatu 2, Oulu - hyötykäyttökelpoiset käytöstä poistetut esineet ja tavarat, - kotitalouksien hyötyjätteistä paperi, pahvi, metalli ja lasi - kotitalouksien ongelmajätteet pois lukien sähkö- ja elektroniikkaromu Tyrnävän jäteasema, Mäläskäntie 2, Tyrnävä - seka- ja rakennusjätteiden pienkuormat - kotitalouksien ongelmajätteet ml. sähkö- ja elektroniikkaromu - hyötyjätteistä paperi, keräyskartonki, metalli, lasi Ylikiimingin jäteasema, Teollisuustie 6, Ylikiiminki - seka- ja rakennusjätteiden pienkuormat - kotitalouksien ongelmajätteet ml. sähkö- ja elektroniikkaromu - hyötyjätteistä paperi, keräyskartonki, metalli, muovi, lasi Sako- ja umpikaivolietteet Hailuoto: Sakokaivolietteiden vastaanottokeskus, Isolanoja, Hailuoto Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulunsalo, Tyrnävä: Lakeuden keskuspuhdistamo, Helpikuja 55, Kempele Oulu, Kiiminki, Ylikiiminki: Taskilan jätevedenpuhdistamo, Suolamännyntie, Oulu Muhos: Muhoksen entinen jätevedenpuhdistamo, Kirkkosaari, Muhos

20 Ylijäämämaan vastaanottopaikat Tiedot kulloinkin käytössä olevista vastaanottopaikoista saa Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta sekä Oulun seudun kuntien teknisistä palveluista. Puutarhajätteet: Ruskon jätekeskus, Ruskonniityntie 10, Oulu Hailuoto, Luovontie 176, Hailuoto Liminka, Selkämaantie, Liminka Muhoksen jäteasema, Tehtaantie 13, Muhos

21

22

23

24

25

26 Lapinkangas Pikkarala kanta Päivärinne Laitasaari Rova Pyhänsivu Riihikylä Laukka Leppiniemi MUHOS Honkala Muhosperä Markkuu Tuppu

27

28

29

30