SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTUMINEN AMMATTILAISTEN EETTISENÄ HAASTEENA

Transkriptio

1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTUMINEN AMMATTILAISTEN EETTISENÄ HAASTEENA Sosiaalihuoltolaki - sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus? Seinäjoki Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos

2 ESITYKSEN RAKENNE Muutosten iso kuvio Miten suomalainen yhteiskunta reagoi muutoksiin? Miten muutokset heijastuvat sosiaali- ja terveysalan käytäntöön Sote-uudistus: keskeiset piirteet Sosiaalihuoltolaki-esitys Muutoksista nousevat eettiset jännitteet ja kysymykset Eri toimijoiden roolit eettisten kysymysten käsittelyssä Pohdintaa ja johtopäätöksiä 2

3 MUUTOSTEN ISO KUVIO (1) Suomalainen sosiaalihuolto ei uudistu tyhjiössä Globaali kehitys, sen talouden ennakoimattomuus, väestöliikkeet, Suomalainen yhteiskunta muuttuu: eriarvoistuminen, ikääntyminen, talouden riippuvuus kv. taloudesta, alueellinen erilaistuminen, työttömyys, työelämä, perheiden moninaistuminen, monikulttuurisuus Ihmisten elämäntilanteet muuttuvat ennakoimattomat riskit, lasten kasvuympäristöjen polarisoituminen, post-modernin maailman arvojen väljyys, netti ja sen oheisvaikuttajat 3

4 MUUTOSTEN ISO KUVIO (2) Resurssit: niukentuva tulevaisuus, ennakoimattomuus Sosiaali- ja terveydenhuoltoon sitovat raamit? Hyvinvointiyhteiskunnan lupaus? Joudutaanko supistamaan lupausta? Minkälaiseksi muodostuu yhteinen vastuu? Avautuuko muutoksesta mahdollisuus? 4

5 MUUTOSTEN ISO KUVIO (3) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mittava yhteiskunnallinen muutos, joka vaikuttaa kuntiin ja niiden sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaikilla tasoilla ja sitä kautta myös ihmisten elämään 5

6 MITEN SUOMALAINEN YHTEISKUNTA REAGOI MUUTOKSEEN? Lainsäädäntömuutoksin Rakenteellisin muutoksin organisaatioita muuttamalla Projektein Leikkauksin? Ovatko nämä muuttuviin tilanteisiin osuvia ja riittäviä lähestymistapoja? Pitäisikö rohkaista joustavuutta vai johtaako se suurempaan erilaisuuteen? Pitäisikö oikeuksien sijasta korostaa vaikutuksia ihmisten elämäntilanteeseen? 6

7 MUUTOSTEN HEIJASTUMINEN KÄYTÄNTÖÖN Uusia organisaatioita Uusia työyhteisöjä Uusia johtajia Uusia yhteistyökäytäntöjä ja - kumppaneita Uutta osaamista Lisää kustannuksia? Vähemmän rahaa? 7

8 SOSIAALIALAN SUUNTA: MUUTOSAGENTTI VAI JARRUTTAJA Katsotaanko uudistuksia koko yhteiskunnan kestävyyden vai yksittäisen kunnan tai yksittäisen sektorin kannalta Oman tehtäväalueen intressi on tärkeä miten se saadaan sopimaan kokonaisuuteen? Mikä on se ydin josta on pidettävä kiinni, mikä on sellaista jota voidaan muokata uuden kokonaisuuden kehykseen? 8

9 SOTE-UUDISTUS: KESKEISET PIIRTEET Järjestämisvastuu tuottamisvastuu Laajemmat väestöpohjat sekä järjestämisvastuussa (5 sote-aluetta) että tuottamisessa ( tuottajien lukumäärä vielä avoin) Järjestämisvastuun vahvempi taloudellinen pohja Palvelujen suurempi alueellinen yhdenmukaisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittaminen Syntyykö sosiaalihuoltoon porrastusta perus- ja erityispalveluihin? Valtion vahvempi valvonta 9

10 SOSIAALIHUOLTOLAKIESITYS (08/2014) Tavoitteena yleislaki Hyvinvoinnin edistäminen ja rakenteellinen työ Tehtäväalue nykyistä sosiaalihuoltolakia laajempi, mm. osa lastensuojelulain ehkäisevistä tehtävistä sosiaalihuoltolain piiriin Sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja määrittelyt 10

11 SOSIAALIHUOLTO JA ERITYISLAIT Suhde erityislakeihin lastensuojelulaki vanhuspalvelulaki päihdehuoltolaki vammaispalvelulaki ja siihen liittyvät lait kehitysvammaisten erityishuoltoa koskeva laki Miten eri lakien yhteen sovitettu soveltaminen toteutuu? Toimeentulotuen normiosan käsittely Kelalle Miten turvataan yhdenmukaisuus käytännöissä? 11

12 MUUTOKSESTA NOUSEVAT EETTISET KYSYMYKSET (1) Erotettava kysymykset, joissa emme tiedä, mikä on oikein ja kysymykset, joissa tiedämme mikä on oikein mutta oikean toteuttaminen on vaikeaa tai ristiriitaista (Airaksinen Timo: Moraalifilosofia 1987) Arkipäivän tilanteissa tavoitteiden ja realiteettien välillä esiintyy usein ristiriitaa sosiaalialan työ on työtä jännitteiden kentässä Sosiaalihuollossa tuskin koskaan tarpeet ja voimavarat ovat tasapainossa Olennaista on, miten ristiriitaa käsitellään 12

13 MUUTOKSESTA NOUSEVAT EETTISET KYSYMYKSET (2) Mitä ovat eettiset kysymykset? Ammatillisen perusarvon jokaisen ihmisen ihmisarvon kunnioittaminen ja toteuttaminen käytännössä hyvä kohtelu Toimiminen sen mukaan, minkä tietää oikeaksi Toimiminen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi Toimiminen lainsäädäntöä noudattaen Toimiminen oman ammatin uskottavuuden vahvistamiseksi ja ammatin kehittymiseksi 13

14 MUUTOKSESTA NOUSEVAT EETTISET KYSYMYKSET (3) Eettistä toimintaa tarkasteltava useasta näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta Lainsäädännön näkökulmasta Oman organisaation, mm. sen talouden näkökulmasta Oman ammatin eettisten sitoutumusten näkökulmasta Yhteistyökumppaneiden näkökulmasta 14

15 MUUTOKSESTA AIHEUTUVAT EETTISET KYSYMYKSET (4) Kasvavien lakisääteisten velvoitteiden ja niukentuvan talouden ristiriita eettisen jännitteen aiheuttajana: Toteuttaako lakia, vaikka kunnan rahat eivät riitä Toimiako kunnan voimavarojen puitteissa, vaikka lain säännöksiä sivuuttaen Löytyykö kolmatta tietä? Voidaanko luoda ja ottaa käyttöön uusia käytäntöjä? Mistä tukea ja kumppaneita uusien käytäntöjen luomiseen? 15

16 TOIMEENPANOON LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ Talouden ja tarpeiden/oikeuksien ristiriita? Miten toimia valtion demokraattisen päätöksenteon ja kunnan demokraattisen päätöksenteon ristiriitatilanteessa? Miten varmistetaan tulkintojen ja käytäntöjen yhdenmukaisuus: sote-alueella, kunnissa, työyhteisöissä? 16

17 EETTISTEN JÄNNITTEIDEN KÄSITTELY (1) Miten työyhteisöissä eettisiä ristiriitoja käsitellään? Haetaanko yhdenmukaisia tulkintoja muiden kuntien kanssa? Käsitelläänkö päätöksentekijöiden kanssa? Miten organisaation johto on mukana? Mikä on lähiesimiehen rooli eri suunnista tulevien vaatimusten ristitulessa? Mikä vastuu jää käytännön ammattilaiselle? 17

18 EETTISTEN JÄNNITTEIDEN KÄSITTELY (2) Syntyykö sote-alueella tai laajemmassa tuottajaorganisaatiossa yhdenmukaisempi käytäntö? Mitä tämän toteuttamiseksi tulisi tehdä? Selvitykset osoittavat esim. lastensuojelun tilannearvioinnissa mutta muissakin arviointitehtävissä suurta kunta-, jopa työyksikkökohtaista vaihtelua? Onko ammatti, jolla ei ole esimerkiksi avuntarpeen arvioinnissa yhtenäisiä käytäntöjä, uskottava? Toteutuuko ammatin lupaus, että alueesta, kunnasta, työyksiköstä tai yksittäisestä työntekijästä riippumatta ammattilaisilla on yhteiset käytännöt arvioida tarvetta? - Tämäkin on etiikkaa. 18

19 EETTISTEN JÄNNITTEIDEN KÄSITTELY (3) Eettinen jännite ei voi jäädä yksittäisen työntekijän vastuulle Minkälaiset ovat yksittäisten työntekijöiden tai lähiesimiesten tukirakenteet eettisten jännitteiden tai ristiriitojen käsittelyssä? Miten tietoa lakisääteisten oikeuksien ja riittämättömien resurssien ristiriidasta kerätään? Voiko laajempaan palvelukokonaisuuteen rakentaa käytäntöjä, joissa vaikeimpia ristiriitoja voidaan käsitellä yhdessä ja jakaa eettistä kuormitusta? Mikä voisi olla sote-alueen rooli? 19

20 EETTISTEN JÄNNITTEIDEN KÄSITTELY (4) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön rakentaminen: miten sovittaa yhteen erilaista osaamista? Miten aikaan saada toisenlaista osaamista ja toista ammattia kunnioittava yhteistyön orientaatio? Miten selvittää toisella ammattikunnalle oman osaamisen sisältöä? 20

21 EETTISTEN JÄNNITTEIDEN KÄSITTELY (4) Mikä on valtion ja lainsäätäjän rooli luodaanko kansalaisille ylimitoitettuja toiveita? Onko löydettävissä vertailukelpoisia tilanteita ja niiden ratkaisuja? Edessä oleva tilanne ei todennäköisesti ainoa laatuaan sosiaali- ja terveyspolitiikan historiassa. 21

22 MUUTOS ON MAHDOLLISUUS Miten hyödynnämme suuremman väestöpohjan ja monipuolisemman henkilöstön? Miten hyödynnämme sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteämmän yhteistyön? Miten hyödynnämme vanhojen rakenteiden murtumisen? Charlotte Towle: Jotta uutta voi oppia, jotakin ennen opitusta täytyy murtaa. 22

23 POHDINTAA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (1) Tärkeä pitää mielessä: uudistuksen perustavoite sosiaali- ja terveydenhuollon kestävän pohjan varmistaminen Varauduttava pitkään rakentumisjaksoon: monet yksityiskohdat selviävät prosessin kuluessa Varmistettava asiakkaille välttämätön ja selkokielinen informaatio ei turhaa informaatiota Pitää mielessä, että samoihin tavoitteisiin voidaan edetä monta tietä Luoda kanava ja keinot ongelmien kirjaamiseen ja välittämiseen 23

24 POHDINTAA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (2) Pitää mielessä, että olennaista se mitä rakenteiden sisällä tapahtuu Muistaa, että kaikki ihmiset myös palvelujen käyttäjät ovat sosiaalihuollon voimavaroja Hyväksyä, että ongelmia ja jännitteitä esiintyy oleellista se miten niitä käsitellään ja ratkotaan Muistaa, että sosiaalialan ammatit ovat muutostyön agentteja miten hyödynnämme oman kokemuksemme? 24

25 KIITOS 25