Turun seudun nuoriso- ja liikuntapalveluiden kartoitushanke Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun seudun nuoriso- ja liikuntapalveluiden kartoitushanke 2006-2007 Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus"

Transkriptio

1 Tuhat kilometriä seutukuntaa Turun seudun nuoriso ja liikuntapalveluiden kartoitushanke Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus Asta Väänänen

2 2 SISÄLLYS SISÄLLYS...2 JOHDANTO...3 TIIVISTELMÄ...6 KARTOITUSALUE TEEMOITTAIN...8 Erilaiset kunnat...8 Kuntien nuorisopalvelut...12 Nuorisotyöntekijöiden työnkuva...13 Nuorisotilat...13 Nuorisofoorumit ja tiedotuspisteet...14 Kuntien liikuntapalvelut...14 Ostopalvelut...14 Järjestöt...15 Seurakunnat...18 YHTEISTYÖMUODOT...18 Seurakunta...18 Seurakunnan ja kuntien välinen yhteistyö...18 Seurakunnan ja koulujen välinen yhteistyö...18 Seurakunnan ja järjestöjen välinen yhteistyö...18 Järjestöyhteistyö...19 Nuorisojärjestöt...19 Järjestöfoorumit nuorisotoimessa...19 Liikuntajärjestöt...19 Kuntayhteistyö...20 Kuntayhteistyön tarve pienemmissä kunnissa...20 Yhteistyö koulujen kanssa...20 Ehkäisevä päihdetyö...21 Seutukunnallinen yhteistyö...22 Hyviä käytäntöjä ja kehitysehdotuksia suoraan kentältä...25 Kuntien nuorisotoimet...25 LIITTEET...29 Liite 1. Järjestöyhteistyö...29 Liite 2.Seutukunnan kolmannen sektorin palvelut...32 Liite 3.Kuntien palvelut...35 Liite 4. TURBOkysely Liite 5. Lehtileikkeet...58 Liite 6. Kartta: Turun seutukunnan nuorisotilat...60

3 3 JOHDANTO TUHAT KILOMETRIÄ SEUTUKUNTAA (*) Turun seudun nuoriso ja liikuntapalveluiden kartoitushankkeessa on kartoitettu kunnan, kolmannen sektorin sekä yksityisten palveluntarjoajien nuoriso ja liikuntaalan palvelut Turun seutukunnassa. Hankkeessa selvitettiin myös kuntien nuorisotyöntekijöiden toimintaresursseja, erilaisia kehittämis ja yhteistyötarpeita sekä kuntien yhteistyö ja kumppanuushankkeita. Palvelukartoitus rajattiin vain pitkäaikaisiin ja jo vakiintuneisiin toimintoihin sekä kursseihin. Kartoitukseen ei otettu mukaan tapahtumia. Kartoituksen tavoitteena on antaa pohjatietoa Turun seutukunnan nuorisotoimialojen palveluiden tämänhetkisestä tilasta. Raportin pohjalta tullut lisätieto helpottaa kuntia niiden omien palveluiden sekä seutukunnallisen yhteistyön suunnittelemisessa ja kehittämisessä sekä uusien yhteistyömallien luomisessa. Nuorisotoimialojen palvelujen kenttä muuttuu ja kehittyy koko ajan. Tässä raportissa on esitelty kehitysideoita suoraan nuorten kanssa toimivien työntekijöiden taholta. Raportin tarkoituksena on myös valottaa hieman tämän päivän nuorisotyöntekijöiden arkea ja herättää keskustelua. Kartoitushanke on osa Turun seudun nuorisotoimialojen kehittämis ja tiedotushanke Turboa, ja se on toteutettu Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen yhteistyönä välisenä aikana. Hankkeen rahoitus saatiin Turun seudun aluekeskusohjelmasta. Turun seudun nuoriso ja liikuntapalveluiden kartoitushanke perustuu vuonna laadittuun Turun seudun nuorisotoimialojen toimintasuunnitelmaan vuosille Toimintasuunnitelma laadittiin seudullisena yhteistyönä nuorisotoimialojen verkoston kanssa. Projektin toimeenpanijana oli Turun seudun nuorisotoimialojen yhteistyöverkosto. Kartoitusprojekti toteutettiin yhtenä nuorisotoimialojen kehittämishankkeena muiden seudun nuorisotoimialojen kehittämishankkeiden rinnalla. Projektin tukena toimivat myös seudulliset nuorisotoimialojen yhteistyöverkoston kokoukset. Kartoitushankkeen ohjausryhmässä olivat Turun nuorisoasiainkeskuksen nuorisosihteeri Leena Aho, Naantalin kaupungin sivistystoimiston aluekoordinaattori Ursula Roslöf, Liedon kunnan nuorisosihteeri Jouko Lappi sekä Turun Seudun Kehityskeskuksesta hyvinvointikoordinaattori Aino Ukkola. Hankkeen edetessä ohjausryhmään liittyivät myös Turun kaupungin nuorisotiedotuspisteen tietopalveluohjaaja Risto Lahtinen, Mynämäen kunnan erityisnuorisotyöntekijä Eija Aro, Kaarinan kaupungin nuorisoohjaaja Leena Miettinen sekä Raision kaupungin nuorisosihteeri Marja Kannisto. Puheenjohtajana toimi Leena Aho. Projektia ohjeisti myös Turun seudun aluekeskusohjelman hyvinvointipalveluiden ohjausryhmä. Hanketta varten laadittiin projektisuunnitelma, jossa määriteltiin projektin aihealueet ja toteutustapa. Projektista laadittiin Turun seutukuntaan myös tiedote, josta ilmenivät projektin alkamisajankohta, tarkoitus sekä työskentelytapa. (*) Kartoituksen aikana auton matkamittariin kertyi yli tuhat kilometriä.

4 4 Tietojen keräämistä varten laadittiin myös esitietolomake kartoitettaville tahoille. Esitietolomake mahdollisti vastausten yhdenmukaisuuden ja helpotti työskentelyä. Esitietolomake lähetettiin kartoitettaville toimijoille sähköpostilla, jolla sen pystyi myös palauttamaan projektityöntekijälle. Kuntien toiminnot kartoitettiin hakemalla tietoa kuntien omilta Internetsivuilta ja sopimalla henkilökohtaisia tapaamisia kartoitettaviin kuntiin. Kolmannen sektorin sekä yksityisen sektorin toimijoiden tiedot pohjautuvat kuntien avustuspöytäkirjoihin sekä kuntien nuorisotyöntekijöiden antamiin tietoihin. Hankkeen edetessä laadittiin myös sähköinen kyselylomake Turussa toimiville järjestöille. (liite 4. Järjestökysely) Kartoitettavan alueen muodostavat Turun seutukunnan kahdeksantoista (18) kuntaa: Mynämäki, Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Vahto, Velkua ja Turku. Kuntaliitoksella alkaen kunnat Mietoinen sekä Mynämäki lakkautettiin ja perustettiin yksi yhteinen Mynämäen kunta, joka kuuluu niihin tuomio ja hallintopiireihin, joihin Mynämäki kuuluu. Tämä seikka otettiin huomioon kartoitusta tehdessä. Kartta: Kartoitusalue Kartoituksen tiedot perustuvat kuntien itse antamiin tietoihin, ja siitä syystä vastauksien kirjo on laaja. Pienemmissä kunnissa jokaisen yksittäisen palvelun merkitys on suuri, joten nämä palvelut on otettu mukaan kartoitukseen. Suurempien kuntien, kuten Turun, kohdalla tiedoksi ovat riittäneet toimintaa järjestävän tahon tiedot, eikä yksittäisiä toimintoja ole kirjattu erikseen. Sama periaate pätee myös Turun seura

5 5 kuntien ja uskonnollisten yhdistysten kohdalla, joiden määrä Turussa ylitti reippaasti kaikki lähikunnat. Hankkeen edetessä tuloksista raportoitiin suullisin sekä tarvittaessa kirjallisin väliaikaraportein ohjausryhmän palavereissa sekä tarvittaessa muulloinkin. Loppuraportti jätetetään , jolloin esitellään kartoituksen tulokset sekä kehitys ja tiedotussuunnitelma.

6 6 TIIVISTELMÄ Turun seudun nuoriso ja liikuntapalveluiden kartoitushanke otettiin Turun seutukunnassa vastaan positiivisin odotuksin. Hanke on tässä laajuudessa ainutlaatuinen: esimerkiksi Turun seudun liikuntapalveluita tai yksityisiä palveluntuottajia ei ollut aikaisemmin kartoitettu. Kunnat ilmoittavat omista sekä kolmannen sektorin toiminnoistaan pääosin Internetsivujen kautta sekä kotitalouksiin jaettavilla kuukausitiedotteilla. Tietojen keräämisessä suureksi avuksi olivat kuntien omat työntekijät, joita käytiin tapaamassa henkilökohtaisesti heidän omissa kunnissaan. Samalla saatiin realistinen kuva heidän arjestaan. Kolmannen sektorin tietoja saatiin myös avustuspäätöksistä. Yksityisen sektorin palveluita haettiin niiden oman ilmoittelun kautta esimerkiksi puhelinluettelosta, yrityshakemistoista sekä Internetsivuilta. Kartoituksen kohteena on laaja ja alati muuttuva toimijakenttä. Tässä esitettävät tiedot on kerätty syksyn ja talven 2006 aikana, ja joidenkin kuntien kohdalla tiedot ovat saattaneet jo muuttua raportin valmistumiseen mennessä. Kartoituksessa ei ole tarkoitus vertailla kuntia tai tarkastella yksittäisiä toimintoja vaan antaa suuntaa ja pohjatietoa siitä, millaiselta nuorisotoimialojen kenttä tällä hetkellä Turun seutukunnassa näyttää. Havaintoja kunnista ja kolmannesta sektorista Ensimmäinen kartoituksen pohjalta tehtävä havainto on kolmannen sektorin suuri merkitys nuorisotyössä. Kolmannen sektorin osuus Turun seutukunnan nuorisopalveluista on 64 %. Kappalemääräisesti järjestöjä on Turun seutukunnassa 636, joista nuorisojärjestöjä on 322 ja liikuntajärjestöjä 314. Kansainvälisiä ja monikulttuurisia järjestöjä Turussa on 45. Seutukunnan kuntien nuorisopalveluiden osuus ilman Turun osuutta on 17 % ja seurakunnan 12 %. Turun kaupungin nuorisopalveluiden tarjoajia on noin 65, ja seurakunnan sekä uskonnollisten yhdistysten määrä on noin 23. Kuntien oma nuorisotyö keskittyy pääosin avoimeen nuorisotoimintaan, kursseihin, leireihin ja tapahtumiin. Kolmannen sektorin toiminta keskittyy tarjoamaan nuorisolle palveluja kerhojen, kurssien ja harrastusten muodossa. Kuntien merkitys nuorisotyössä on tukevaa ja ennaltaehkäisevää. Kunnan tehtävänä on tukea nuorisojärjestöjen toimintaa ja luoda toimintaedellytyksiä Nuorisosihteeri Kunnan nuorisotoimen tehtävänä on täyttää päihteiden mentävä aukko, joka jää koulun ja kolmannen sektorin väliin. Nuorisosihteeri Yhteistyötä kunnan ja kolmannen sektorin kesken tehdään jokaisessa kartoitettavassa kunnassa. Pääasiallisina yhteistyömuotoina ovat kunnan tarjoamat rahalliset avustukset sekä tilayhteistyö yhdistysten kanssa. Kunnat tiedottavat kolmannen sektorin toiminnoista Internetsivustoilla, kuukausitiedotteissa sekä muussa kunnan omassa markkinoinnissa. Kunnat järjestävät myös harrastemessuja tai kutsuvat yhdistyksiä muissa yhteyksissä esittelemään toimintojaan.

7 7 Pienemmissä kunnissa yhteistyö kunnan ja kolmannen sektorin kesken on joustavaa. Useasta kunnasta löytyy ainakin liikuntapuolella järjestöparlamentti tai foorumi. Pienemmissä kunnissa liikunta ja nuorisopuolen toimintoja ei ole eroteltu toisistaan, vaan kunnat keskittyvät kokonaisuudessaan järjestötyön kehittämiseen ja tukemiseen. Kaikissa pienissä kunnissa ei ole virallisia järjestöfoorumeita, mutta kunta saattaa siitä huolimatta järjestää säännöllisiä tapaamisia kolmannen sektorin kanssa. Pienemmissä kunnissa kuntien työntekijät ovat usein itse aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa ja sitä kautta edistävät kunnan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Kuntien välinen yhteistyö ja kumppanuushankkeet Kuntien välisen yhteistyön merkitys korostuu pienemmissä kunnissa. Tällä hetkellä vakiintuneita yhteistyömuotoja on vielä vähän, mutta niiden tarpeellisuus nousee esiin jokaisessa pienessä kunnassa. Pienet kunnat harjoittavat yhteistyötä yleensä lähimmän tai lähimpien kuntien kanssa. Yhteistyömuotona on yleensä kurssien, leirien tai tapahtumien järjestäminen yhdessä toisen kunnan kanssa. Turun seutukunnassa on muutamia jo juurtuneita yhteistyöverkostoja, jotka toimivat melko aktiivisesti. Esimerkkinä voi mainita viisikkokunnat, joihin kuuluvat Turku, Raisio, Kaarina, Lieto ja Naantali. Pienkuntiin kuuluvat Mynämäki, Rusko, Vahto, Lemu, Masku, Nousiainen, Vehmaa ja Askainen. Seutukunnassa toimii myös ylikunnallinen nuorisotyöryhmä, jonka toimintaan osallistuvat Lieto, Piikkiö, Paimio, Sauvo, Raisio, Kaarina ja Parainen. Kaikki Turun seutukunnan kunnat ovat valmiita seudulliseen yhteistyöhön jollain tasolla. Haasteita Kartoituksen aikana esiin nousi muutama hyvin konkreettinen haaste nuorisotyössä. Kuntiin kohdistuvat palvelurakenne ja kuntauudistusprosessit sekä selvitystyöt koskettavat myös kuntien nuorisotoimia. Osa kuntien nuorisotyöntekijöistä oli huolissaan siitä, otetaanko heidän työnsä merkitys huomioon näissä prosesseissa. Osa heistä myös pelkää, ettei valtayleisön ja johtoryhmien kuva tämän päivän nuorisotyöstä enää vastaa todellisuutta. Nuorisotyöllä on suuri merkitys nuorten kehityksen tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Tämän päivän nuorisotyöntekijän on taivuttava moneksi. Yksi suuri ongelma on yksittäisen kunnan nuorisotyöntekijään kohdistuva työmäärä. Tämä näkyi erityisen hyvin pienkunnissa, joissa yksittäisen nuorisotyöntekijän työkenttään saattavat kuulua nuorisotyön lisäksi kunnan lakisääteiset liikuntapalvelut, kulttuuri, ehkäisevä päihdetyö ja iltapäiväkerhotoiminnan koordinointi. Vaikka seutukunnallisiin kumppanuushankkeisiin ja vertaistuelliseen toimintaan on tarvetta, ei yksittäinen nuorisotyöntekijä välttämättä pysty osallistumaan ko. toimintaan. Kuntien on myös mahdollisuuksien mukaan vastattava nuorisolain edellyttämistä palveluista kuten neuvonta ja tietopalveluista, kansainvälisestä ja monikulttuurisesta toiminnasta, ehkäisevästä päihdetyöstä, ympäristökasvatuksesta ja monista muista tehtävistä oman perustyönsä rinnalla. Myös tapahtumien, matkojen ja leirien järjestäminen on pienemmissä kunnissa haastavaa, koska osallistujia ei välttämättä löydy omasta kunnasta tarpeeksi. Haasteena on myös taloudellinen ja ajallinen resursointi: mikä on kannattavaa toimintaa?

8 8 KARTOITUSALUE TEEMOITTAIN Taulukko 1. Turun seutukunnan nuorisopalvelut 67 7% % % Kunta 3.sektori Yksityiset seurakunnat % Turun seutukunnassa erilaisia nuorisopalveluita on kuntien tuottamana 17 prosenttia ja järjestöjen tuottamana 64 prosenttia. Yksityisten palveluntuottajien osuus Turun seutukunnassa on 7 prosenttia ja seurakuntien 12 prosenttia. Turun kaupungin kohdalla kartoituksessa tarkastellaan vain kuntien ja seurakuntien palveluntuottajien lukumäärää, koska yksittäisiä kursseja ja toimintoja on niin paljon. Tietojen tasavertaisuuden takia kaaviossa ei ole huomioitu Turun kunnan ja seurakuntien palveluita. Taulukko 2. Turun seutukunnan palvelut Kunta 3. sektori Yksityiset Seurakunnat Yhteensä Nuoriso 322 Liikunta 314 Erilaiset kunnat Turun seutukunnan kahdeksantoista kuntaa ovat toiminnoiltaan, rakenteeltaan ja asukasluvuiltaan hyvin erilaisia. Turun seudun asukasluvultaan suurin kunta on Turku, jossa alle 29vuotiaita oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 yhteensä , kun seutukunnan pienimmässä kunnassa Velkualla alle 29 vuotiaina nuoria oli 73. Tästä syystä kuntien toimintojen vertaileminen tässä yhteydessä on aiheetonta. Pienkunnissa jokaisen toiminnon merkitys korostuu, ja tämä seikka on otettu huomioon tässä kartoituksessa. Taulukko 3. Turun seudun väestö iän ja sukupuolen mukaan Ikä Sukupuolet yhteensä Miehet Naiset

9 9 Taulukko 4. Väestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain aluejaolla Askainen Villnäs Kaarina S:t Karins Lemu Lieto Lundo Masku Merimasku Mietoinen ikä Sukupuolet yhteensä Miehet Naiset

10 10 Mynämäki Virmo Naantali Nådendal Nousiainen Nousis Paimio Pemar Piikkiö Pikis Raisio Reso Rusko Sauvo Sagu

11 11 Turku Åbo Vahto Velkua Lähde: Tilastokeskus Myös kuntien nuorisotyö poikkeaa toisistaan hyvin monella eri tavalla. Suuremmissa kunnissa nuorisotyötä on hoitamassa monta nuorisotyöntekijää, kun taas pienkunnissa nuorisotyön kentästä vastaa yksi henkilö. On selvää, että resurssit toiminnan pyörittämiseen ovat erilaiset. Vaikka kunnat poikkeavat toisistaan, niin perusnuorisotyö on hyvin pitkälle samankaltaista. Se on nuoren kohtaamista, huomioimista ja kasvun tukemista. Kyllä palveluita nuorille löytyy mutta kysymys kuuluu; löytävätkö nuoret nämä palvelut? Nuorisotyöntekijä Uusia haasteita tulee nuorisolain kautta ja tänä päivänä ei enää riitä, että on nuorisotalo ja ohjaaja. Se on vain pieni osa tämän päivän nuorisotyötä. Nuorisotyöntekijä

12 12 Taulukko 5. Nuorisotoimen vakituisten ja määräaikaisten työntekijöiden määrä vuonna 2006 Nuorisotoimen Nuorisotoimen vaki määräaikaiset tuiset työntekijät yhteensä työntekijät (sis. iltapäiväkerho ja pajaohjaajat) Askainen 0,4 0 Kaarina 6 0,17 Lemu 0,35 0 Lieto 6 16,25 Masku 1 0 Merimasku 0,25 0,25 Mietoinen Mynämäki 5,1 0,33 Naantali 4 1 Nousiainen 1 0 Paimio 2,5 1 Piikkiö 2,6 2 Raisio 9,5 2 Rusko 1 4 Rymättylä 0,25 Sauvo 0,6 Turku Vahto 1 0 Velkua 0 0 Yhteensä * Alle 18vuotiaiden lukumäärä ; SOTKA Lähde: Turun seudun nuorisotoimialojen toiminta ja kehittämissuunnitelma Kuntien nuorisopalvelut Turun seutukunnan kuntien tarjoamat nuorisopalvelut keskittyvät hyvin pitkälle avoimeen nuorisotalotoimintaan, kursseihin ja leireihin. Kunnat järjestävät tapahtumia ja leiri ja retkitoimintaa alueensa nuorille. Myös vastuu aamu ja iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisestä kuuluu kunnalle. Samoin kulttuuritoiminta kuuluu osana pienkuntien nuorisotyön alueeseen. Isommissa kunnissa kuten Turussa on erillinen kulttuuritoimi. Kulttuuri toimintana on merkittävä perusnuorisotyömuoto. Nuorten työpajatoimintaa on ainakin Raisiossa, Turussa, Kaarinassa, Naantalissa ja Liedossa. Piikkiössä virallinen yhteistyö Kaarinan Pajamestareiden kanssa alkoi vuoden 2007 alussa. Säännöllistä kansainvälistä toimintaa ilmoitettiin olevan yhdeksässä kunnassa. Pääasiallinen kansainvälinen toimintamuoto on ystävyyskaupunkitoiminta sekä EU:n nuorisoohjelmien, esimerkiksi European Voluntary Servicen eli EVS:n ja Cimon kautta tulevat ja lähtevät nuoret sekä kansainväliset ryhmätapaamiset.

13 13 Kunnat ilmoittivat toimintojaan hyvin eri tavoilla, eivätkä tiedot ole täysin vertailukelpoisia. Voidaan kuitenkin todeta, että kuntien peruspalvelut nuorille ovat hyvin samankaltaisia. Jokaisen kunnan nuorisotoimi järjestää nuorille avointa nuorisotalotoimintaa, eri tavoilla toteutettuja kursseja ja leirejä sekä erityisnuorisotyötä ja ehkäisevää päihdepalvelua. Kartoitukseen on otettu mukaan kuntien itse ilmoittamat palvelut. (liite 3. Kuntien palvelut) Nuorisotyöntekijöiden työnkuva Varsinkin pienempien kuntien nuorisoohjaajien työnkuva on laaja. Heidän vastuualueisiinsa saattavat kuulua nuorisotyön lisäksi myös liikuntapalvelut, kulttuuri ja iltapäiväkerhotoiminta sekä ehkäisevä päihdetyö. Nuorisotyöntekijät tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin ja vanhempainyhdistysten kanssa sekä ovat mukana seutukunnallisissa hankkeissa. Kuntien toimintaa määrittelee myös voimaan tullut uusi nuorisolaki, joka velvoittaa kuntia järjestämään tieto sekä neuvontapalveluita alueensa nuorille. Kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. (Nuorisolaki, 7 ) Kuntien nuorisotyöntekijöiden tämänpäiväinen työnkuva on laaja ja osin määrittelemätön. Nuorisotyön täytyy jatkuvasti muuttua ja kehittyä vastaamaan nykynuorison tarpeita ja odotuksia. Nykynuoret elävät tänä päivänä hetkessä, eivätkä suunnittele enää tekemisiänsä pitkällä tähtäimellä. Miten pystymme vastaamaan tähän tarpeeseen? Nuorisotyöntekijä Nuorisotyöhön tulee enemmänkin ulkoapäin tulevaa painetta. Kohtaaminen nuoren kanssa pysyy aina samana ajasta riippumatta. Nuorisotyöntekijä Nuorisotilat Turun seutukunnassa on tällä hetkellä yhteensä 56 nuorisotilaa. Turussa nuorisolle suunnattuja tiloja on 20. Pienemmissä kunnissa on yleensä yksi nuorisotila. Turussa toimii myös Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä nuorisotalo. (liite 6. Kartta: Turun seutukunnan nuorisotilat) Taulukko 6. Turun seutukunnan nuorisotilat KUNTA Nuorisotilat KUNTA Nuorisotilat KUNTA Nuorisotilat Askainen 1 Mynämäki 2 Rusko 1 Kaarina 4 Naantali 4 Rymättylä 1 Lemu 1 Nousiainen 1 Sauvo 1 Lieto 3 Paimio 1 Turku 20 Masku 5 Piikkiö 1 Vahto 1 Merimasku 1 Raisio 8 Velkua

14 14 Nuorisofoorumit ja tiedotuspisteet Nuorisofoorumeita tai vastaavia toimintoja on Raisiossa, Maskussa, Mynämäellä, Naantalissa, Liedossa ja Paimiossa. Merimaskussa ja Turussa nuorisofoorumi toimi viimeksi vuonna Turussa kokoontuu myös nuorisolautakunta, joka toteuttaa nuorisolain mukaista kunnan tehtävää nuorisotyössä ja politiikassa. Tällä hetkellä lähes kaikki nuorisolautakunnan jäsenet ovat alle 29vuotiaita, joten siltä osin voidaan todeta, että nuorisolautakunnassa toteutuu nuorten kuuleminen ja osallistuminen. Nuorisotiedotusta ja tieto ja neuvontapalveluita ilmoitettiin olevan jossain muodossa kymmenessä kunnassa. Turussa toimii Nuorten neuvonta ja tiedotuspiste Nuorten Turku, jossa työskentelee kaksi vakinaista työntekijää. Tämän päivän tieto on sirpaleista ja hajallaan. Nuoren voi olla vaikea erottaa, mikä on paikkansa pitävää tietoa. Nuori voi hukkua siihen tietoviidakkoon. Henkilökohtaisen ohjauksen tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Suunnittelija Ruskon ja Vahdon kunnissa on kokeiltu yhteistä nuorisotiedotuspistettä kuntien yhteisellä yläkoululla. Harmin paikka niminen päivystys toteutetaan yhteistyössä koulun ja kuntien nuorisotyöntekijöiden kanssa. Ruskon ja Vahdon nuorisotyöntekijät päivystävät vuoroviikoin yhtenä päivänä viikossa yläasteella tapaamassa nuoria ja vastaamassa heidän kysymyksiinsä. Harmin paikan ideana on mennä sinne missä nuoret todella ovat. (liite 5. Lehtiartikkeli) Myös Mynämäellä kokeiltiin yhden kerran Harmin paikka tyylistä lähestymistapaa hyvin tuloksin. Kuntien liikuntapalvelut Kunnat tarjoavat nuorille liikuntapalveluita kerhojen ja kurssien muodossa. Kunnista löytyy mm. sählykerhoja, valvottua kuntosalitoimintaa, liikuntakouluja, uimakouluja, jalka, kori, ja lentopalloa, tenniskoulu sekä tanssikursseja. Kunnat tekevät yhteistyötä myös liikuntajärjestöjen ja koulujen kanssa eri hankkeiden muodossa. Esimerkiksi Kaarinassa liikutetaan koululaisia Lystikäs liikunta hankkeen avulla kaksi kertaa kuussa ja Naantalissa Koulut liikkeelle kampanjalla ja sporttipassilla. Turussa toimii liikuntatoimen organisoima Poweractionliikuntakorttihanke, jolla tuetaan ja kannustetaan lapsia ja nuoria liikkumaan. Koululiikuntaliitto (KLL) on vuonna 2005 käynnistänyt SPINprojektin, jossa yläkoulujen 89luokkalaisia oppilaita koulutetaan koulunsa liikuntavastaaviksi. Hankkeen tärkeimpiä tavoitteita on lisätä ns. SPINIen avulla koulujen oppituntien ulkopuolista liikunnan määrää. Myös koulujen välistä yhteistyötä halutaan tiivistää yhteisen liikunnan avulla. (Lähde: SPIN eli LIIKUNTAAKTIVAATTORIkoulutus tiedote) Kunnat tarjoavat kouluille myös liikuntapaikkoja ilmaiseksi tai sopuhintaan. Myös uimaopetus toteutetaan monissa kunnissa yhteistyössä koulun, kunnan ja järjestöjen kanssa. Ostopalvelut Kunnat hankkivat yleisesti aamu ja iltapäiväkerhotoiminnan ostopalveluna järjestöiltä. Esimerkiksi Raisio ostaa iltapäiväkerhotoiminnan Nuorilta Kotkilta ja Paimio Mannerheimin Lastensuojeluliitolta. Ostopalveluna hankitaan usein myös kerhotoimintaa 4Hkerholta tai MLL:lta tukemaan kunnan omaa nuorisotyötä. Masku ostaa myös koko avoimen talotoimintansa 4Hkerholta. Kinotour Oy:n mukaan kahdeksan kuntaa ostaa heiltä elokuvapalveluita.

15 15 Yleisintä ostopalvelu on kuntien liikuntapalveluiden hankinnassa. Esimerkiksi Turku ostaa lähes kaikki liikuntapalvelut järjestöiltä. Myös pienemmät kunnat käyttävät ostopalvelua tukemaan niiden omaa nuorisotyötä. Esimerkiksi Rusko ja Vahto ostavat lakisääteisiä liikuntapalveluita yksityiseltä yrittäjältä. Ostopalvelu mahdollistaa kuntien palveluntarjonnan laajentumisen sekä keskittymisen valittuihin osaalueisiin. Tästä hyvänä esimerkkinä on Vahdon kunta, jossa nuorisotyöntekijä keskittyy työssään nuorisotyöhön ja kunta hankkii ostopalveluna osan liikuntapalveluistaan. Samoin kunnat ostavat palveluita helpottamaan mm. urheilupaikkojen ylläpitoa ja valvontaa. Järjestöt Kartoituksessa Turun seutukunnasta löytyi yhteensä 636 järjestöä, jotka tarjoavat toimintaa lapsille ja nuorille. Kuntien tarjoamia harrastepalveluita koko seutukunnassa (lukuun ottamatta Turkua) on 165 ja seurakuntien palveluita 123. Yksityisiä palveluntuottajia on kartoituksen mukaan 67, ja ne ovat pääosin Turussa. (liite 2. Seutukunnan kolmannen sektorin palvelut) Taulukko 7. Turun seutukunnan 3. sektorin palvelut sektorin palvelut yhteensä nuoriso liikunta Turun seutukunnassa liikuntajärjestöjä on yhteensä noin 314. Nuorisolle muita palveluita tarjoavien järjestöjen määrä on 322. Kansainvälistä ja monikulttuurista järjestötoimintaa tarjoaa Turussa 45 järjestöä ja Naantalissa 2. Pääasiallinen tarjonta liikuntapuolella on järjestöjen junioritoiminta ja muissa järjestöissä kerhotoiminta, johon lapset ja nuoret voivat osallistua. Partiotoimintaa löytyy lähes poikkeuksetta kaikista kunnista.

16 16 Seuraavassa listassa on eritelty eri kunnissa olevien palveluiden määrät. Taulukko 8. Turun seutukunnan palvelut Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Askainen Nuoriso 4 Liikunta 3 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Kaarina Nuoriso 18 Liikunta 16 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Lemu Nuoriso 7 Liikunta 1 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Lieto Nuoriso 39 Liikunta 21 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Masku Nuoriso 5 Liikunta 4 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Merimasku Nuoriso 4 Liikunta 1 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Mynämäki Nuoriso 11 Liikunta 11 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Naantali Nuoriso 18 Liikunta 44 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Nousiainen Nuoriso 7 Liikunta Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Paimio Nuoriso 6 Liikunta 16 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat

17 17 Piikkiö Nuoriso 10 Liikunta 9 3 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Raisio Nuoriso 13 Liikunta 33 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Rusko Nuoriso 7 Liikunta 7 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Rymättylä Nuoriso 7 Liikunta 2 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Sauvo Nuoriso 7 Liikunta 6 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Turku* Nuoriso Liikunta Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Vahto Nuoriso 6 Liikunta 4 Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Velkua Nuoriso 2 Liikunta 1 Seutukunta Kunta 3.sektori Yksityiset Seurakunnat Nuoriso 322 Liikunta 314 *Kaavioon ei ole laskettu Turun palveluiden osuutta kunnan eikä seurakuntien kohdalla.

18 18 Seurakunnat Turun seutukunnassa hallitseva seurakunta on evankelisluterilainen seurakunta, joka toimii jokaisessa kunnassa. Turun seutukunnassa seurakuntien yhteenlaskettujen toimintojen määrä ilman Turun osuutta on noin 123. Turussa seurakuntia ja muita uskonnollisia yhdistyksiä toimii noin 23. Turun seurakuntien toiminnallista osuutta ei ole laskettu mukaan kartoitukseen niiden suuren määrän takia. Voidaan kuitenkin todeta, että Turussa toimivilla seurakunnilla ja uskonnollisilla yhteisöillä on lähes poikkeuksetta lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa. Evankelisluterilaisen seurakunnan pääasialliset palvelut lapsille ovat pyhäkoulu, perhe ja päiväkerhot sekä musiikkitoiminta. Varhaisnuorille seurakunnat järjestävät mm. leirejä ja kerhoja. Yleisimmät nuorisolle suunnatut palvelut ovat retket ja leirit sekä rippikoulu ja isoiskoulutus. Näiden lisäksi lapsille ja nuorille järjestetään myös messuja ja hartaustilaisuuksia. YHTEISTYÖMUODOT Seurakunta Seurakunnan ja kuntien välinen yhteistyö Pääasiallinen yhteistyömuoto seurakuntien ja kuntien välillä on juhlien ja suurempien tapahtumien järjestäminen yhdessä. Etenkin pienemmissä kunnissa seurakunnan merkitys korostuu. Seurakunnat esimerkiksi järjestävät Kymppisynttäreitä yhdessä kuntien nuorisotoimen kanssa. Myös leiri ja retkitoiminnan järjestäminen seurakunnan kanssa on yleisintä juuri pienemmissä kunnissa, joista yhdeksän kuntaa ilmoitti harjoittavansa leiritoimintaa seurakunnan nuorisotyön kanssa. Seurakunnat tekevät yhteistyötä kunnan kanssa myös hankkeiden ja tavara ja tilayhteistyön muodossa sekä järjestämällä musiikkitoimintaa. Tilayhteistyötä seurakunnan kanssa ilmoitettiin olevan ainakin Mynämäellä, Merimaskussa ja Turussa. Myös säännölliset tapaamiset ehkäisevän päihdetyön parissa sekä yökahvilatoiminta nousivat esiin kunnan kokoon katsomatta. Sauvon kunnan nuorisoohjaaja tekee samanaikaisesti seurakunnan ja kunnan nuorisotyötä (40/60 prosenttia). Vahdon kunnassa kirkkoherra on ollut mukana kunnan nuorisoilloissa ja kunnan nuorisoohjaaja on mukana rippikoulussa. Turussa nuorisotyöntekijä on mukana ehkäisevän päihdetyön toiminnassa. Seurakunnan ja koulujen välinen yhteistyö Koulujen kanssa seurakunnat tekevät yhteistyötä kaverikerhojen, hankkeiden ja ryhmäyttämispäivien muodossa. Pääsiallisena yhteistyömuotona näyttävät kuitenkin olevan kirkot ja hartaushetket juhlapäivien tiimoilla. Yhteistyötä tehdään myös ehkäisevän päihdetyön parissa. Seurakunnan ja järjestöjen välinen yhteistyö Seutukuntien seurakunnat harjoittavat yhteistyötä myös järjestöjen kanssa. Esimerkiksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjestää rippikoulun yhdessä partion kanssa. Samoin Naantalin seurakunta järjestää purjehdusrippikoulun yhdessä Naantalit Siniset partion kanssa. Liedossa seurakunta järjestää urheilullisia rippikoululeirejä Liedon Pallo ry:n kanssa sekä tekee yhteistyötä 4Hkerhon kanssa kerhojen ja kurssien muodossa.

19 19 Järjestöyhteistyö Nuorisojärjestöt Kaikissa kunnissa myönnetään avustuksia järjestöille ja tehdään tilayhteistyötä. Viisitoista (15) kuntaa ilmoitti järjestävänsä tapahtumia, kursseja tai leirejä yhdessä kunnassaan toimivien järjestöjen kanssa. Kahdeksassa kunnassa seurat valvovat tai ylläpitävät nuorisotalotoimintaa. Turussa Suomen Punainen Risti harjoittaa myös omaa nuorisotalotoimintaa Kuuvuoren nuorisotalolla. Järjestöjen tiedottamiseen osallistuivat kaikki kunnat. Kolmessa kunnassa järjestetään myös koulutusta kolmannen sektorin edustajille. Pienemmissä kunnissa nuorisotoimi avustaa järjestöjä tarjoamalla niille myös materiaaliavustusta esimerkiksi tulostamalla seurojen käyttöön monisteita ja muuta materiaalia. Kuntien nuoriso ja liikuntatoimet tekevät yhteistyötä järjestöjen kanssa lainaamalle niille välineistöä, ja tarvittaessa kunnat saavat käyttöönsä myös järjestöjen välineistöä, esimerkiksi kanootteja partiolta. Vahdon kunnassa reserviläiset ovat valvoneet nuorisotiloja ja järjestäneet ammuntakursseja kunnan nuorille. Piikkiössä myös vanhempainyhdistys järjestää toimintaa nuorille ja ylläpitää mm. kunnan yökahvilatoimintaa. Velkuan kunnassa nuorisotoimi tekee Kummeliyhdistyksen myötä yhteistyötä ikäihmisten kanssa. Järjestöfoorumit nuorisotoimessa Säännöllisiä tapaamisia kolmannen sektorin kanssa kuntien nuorisotoimi järjestää seitsemässä kunnassa. Tapaamisia on yleensä kerran tai pari vuodessa, ja niiden tarkoituksena on ehkäistä kuntien ja kolmannen sektorin palveluiden päällekkäisyyksiä. Yhdeksän kuntaa ilmoitti, ettei niillä ole virallisia tapaamisia kuntansa kolmannen sektorin kanssa, mutta tapaamisia järjestetään aina tarvittaessa. Liikuntajärjestöt Myös liikuntapuolella keskeisin yhteistyömuoto kolmannen sektorin kanssa ovat avustukset sekä tilayhteistyö. Tilayhteistyössä seurat ylläpitävät ja valvovat käyttämiään urheilutiloja. Järjestöt ilmoittavat toiminnoistaan myös kuntien oman tiedottamisen kautta. Kolme kuntaa tarjoaa liikuntapuolen järjestöille koulutusta. Turun Sanomissa olleen artikkelin mukaan seurat paikkaavat myös kerhotoimintaa kouluissa. Turun NMKY tarjoaa koululaisille liikuntakerhotoimintaa ja saa vastineeksi salivuoroja koulun tiloista. Tällä hetkellä kerhoja toimii viidessä eri koulussa kerran viikossa. (liite 5.Lehtiartikkeli) Turun kaupungin teettämän Harrastukset ja asukkaiden hyvinvointi Turussa 2006 tutkimuksen mukaan liikuntajärjestöihin kuului 23 %, kulttuurijärjestöihin 7 %, nuorisojärjestöihin 4 % ja muihin järjestöihin 20 % vastaajista. Muihin harrastusryhmiin ilmoitti kuuluvansa 24 % kyselyyn vastanneista nuorista. Tutkimuksen mukaan yleisintä järjestötoiminta on 714vuotiailla pojilla, joilla osallistumisprosentti on 67 %. Vastaava luku tytöillä on 58 %. Tutkimuksen mukaan ikävuosina 1522 järjestötyön osuus harrastustoiminnasta laskee. Esimerkiksi tyttöjen osuus laskee 23 %:iin ja pojilla vastaavasti 36 %:iin. Tyytyväisimpiä urheiluseuratoimintaan olivat 2329vuotiaat; tyytymättömimpiä liikuntajärjestöjen tiedotukseen taas olivat 1522 vuotiaat ja opiskelijat. Tutkimukseen osallistui 2238 turkulaista, joista 845 oli 729vuotiaita. (Lähde: Harrastukset ja asukkaiden hyvinvointi Turussa 2006) (liite 1. Järjestöyhteistyö)

20 20 Kuntayhteistyö Kuntayhteistyön tarve pienemmissä kunnissa Turun seutukunnassa on tällä hetkellä muutamia vakiintuneita yhteistyömalleja eri kuntien välillä. Yleisin yhteistyömalli on pienten kuntien välinen yhteistyö. Pienissä kunnissa yhteistyön tarve korostuu juuri leiri ja tapahtumatoiminnassa, jolloin muutaman pienen kunnan voimalla saadaan aikaan suurempi ja monimuotoisempi tapahtuma tai leiri alueiden nuorille. Pienissä kunnissa ongelmaksi on havaittu myös, ettei matkoille ja leireille välttämättä saada tarpeeksi osanottajia omasta kunnasta, jotta tapahtuma tai leiri olisi taloudellisesti mahdollista järjestää. Kunnat kokevat kuntayhteistyön mielekkääksi, ja kaikilla kunnilla on jonkinlaista yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Pienkunnissa nuoret liikkuvat jo nyt suvereenisti yli kuntarajojen sinne, mistä löytyy mielekästä tekemistä ja ystäviä. Monella pienkunnalla saattaa olla myös yhteinen yläkoulu tai lukio naapurikunnan kanssa, jolloin yhteistyön tarve on olemassa jo tästä syystä. Seutukunnassa toimii vireänä ns. Ylikunnallinen nuorisotyöryhmä, johon kuuluvat Lieto, Piikkiö, Paimio, Sauvo, Parainen, Raisio ja Kaarina. Ylikunnallinen nuorisotyöryhmä kokoontuu eri kunnissa säännöllisesti tapaamisten, kisojen ja tapahtumien muodossa. Tapahtumien kulut jaetaan osallistuneiden kuntien kesken. Myös pienkuntien nuorisotyöntekijät tapaavat toisiaan säännöllisesti tapahtumien, retkien sekä yhteisten suunnittelupalaverien muodossa. Vuonna 2006 pienkunnat järjestivät yhteisen Yötön yö tapahtuman. Pienkuntiin kuuluvat Mynämäki, Rusko, Vahto, Lemu, Masku, Nousiainen, Vehmaa ja Askainen Viisikkokuntiin puolestaan kuuluvat hieman isommat kunnat, jotka ovat Turku, Raisio, Kaarina, Lieto ja Naantali. Viisikkokunnat tekevät yhdessä liikuntasuunnittelua, maankäyttösuunnitelmia sekä selvityksiä isommista liikuntapaikkatarpeista, kuten moottori, ammunta ja palloiluhallien suunnittelusta sekä vesihiihdosta. Viisikkokunnat päivittävät yhdessä jo olemassa olevat hankkeet päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä avustustoimenpiteiden, kalustuksen ja henkilöstökoulutuksen yhtenäistämiseksi. Viisikkokuntien edustajat myös kokoontuvat pari kertaa vuodessa siten, että mukana ovat myös tekninen ja kaavoitusvirastot. Yhteistyö koulujen kanssa Kuntien nuorisotoimi Turun seutukunnan nuorisotoimet tekevät yhteistyötä koulujen kanssa mm. oppilashuoltoryhmien ja hankkeiden kautta. Esimerkiksi Turussa nuorisotoimi tekee yhteistyötä koulujen kanssa mm. eri viranomaisista koostuvien verkostopalaverien, ehkäisevän päihdetyön ja 7luokkalaisten ryhmäyttämispäivien muodossa. Kymmenen kartoitettavaa kuntaa ilmoitti tekevänsä aktiivista yhteistyötä koulujen kanssa, mutta todellinen luku on varmasti yhtä suuri kuin kartoitettavien kuntienkin määrä. Yläkoulujen on vaikea sovittaa jaksottaisiin lukujärjestyksiinsä nuorisotoimen palveluita, vaikka tarvetta ja halua yhteistyöhön olisi. Ohjaaja

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel Rovaniemen kaupungin Liikunta- ja nuorisopalvelukeskus NUORISO Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

1..1 Liikunta- ja nuorisolautakunta

1..1 Liikunta- ja nuorisolautakunta - 1 - Pöytäkirjaliite 11 1..1 Liikunta- ja nuorisolautakunta 1..1.1 Liikuntatoimi Sitovat tavoitteet Yhteistyön tiivistäminen Luvian liikuntatoimen kanssa. Kuntalaisia kannustetaan harrastamaan kunto-

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke Anna Karlsson varhaiskasvatuspalveluiden esimies 4.10.2016 Salo lukuina: Asukkaita 53 656 Kunnallisia päiväkoteja ~40 ja niissä hoitopaikkoja 2233 Perhepäivähoitajia

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Turun seudun kuntien liikuntastrategia

Turun seudun kuntien liikuntastrategia Rajattomasti Liikuntaa Turun Seudulla 2011-12 Turun seudun kuntien liikuntastrategia Väliraportti liikunnan seutuyhteistyöstä 2012 Projektipäällikkö Reijo Hakorinta 14.3.2011 31.12.2012 Turun seudun kuntien

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Millaista toimintaa toivoisit asuinalueellasi olevan: Lapsille: Pienten lasten liikuntakerhotoimintaa Kokkikoulua 1-6 lk:sille (nykyisessä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI 1 (5) 30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, sivistysjohtaja, vapaa-aikapäällikkö Toiminta-ajatus Nuorisotoimi

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Mitä ne täällä tekee?

Mitä ne täällä tekee? Mitä ne täällä tekee? Nuorisotyö opettajien valtakunnassa! Nuorisosihteeri Seija Laitinen 9.10.2013 KOULUNUORISOTYÖ Suomessa verraten uusi työmuoto Hankkeita ja projekteja Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

SENIORIT VAPAAEHTOISINA SUURET IKÄLUOKAT MAHDOLLISUUTENA LIONS-TOIMINNASSA

SENIORIT VAPAAEHTOISINA SUURET IKÄLUOKAT MAHDOLLISUUTENA LIONS-TOIMINNASSA SENIORIT VAPAAEHTOISINA SUURET IKÄLUOKAT MAHDOLLISUUTENA LIONS-TOIMINNASSA TAUSTATIETOA Järjestö on perustettu 1917 Chicagossa The International Association of Lions Clubs Palvelujärjestö WE SERVE Suomeen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Oulu

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Oulu Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Oulu 27.2.2017 Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kuva kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla Joonas Timonen, Helsingin yliopisto 27.11.2014 Esityksen rakenne A. Selvityksen yleisesittely B. Selvityksen tuloksia

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Vanhusneuvostokysely 2012

Vanhusneuvostokysely 2012 Vanhusneuvostokysely 2012 Kysely numero 4/83/2012 Marraskuu 2012 Kunta Tässä kyselyssä vanhusneuvostolla tarkoitetaan vanhusneuvostoja, vastaavia muulla nimellä toimivia yhteistyöelimiä (esimerkiksi ikäihmisten

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot