Turun konservatorion johtokunnan kokous ma klo 9.00

Transkriptio

1 Turun konservatorion johtokunnan kokous ma klo 9.00 Osallistujat: Juha Järvinen (pj.), Reijo Borman (vpj.), Ulrika Kauniskangas (siht.), Outi Heiskanen, Pia Karaspuro, Hanna Kourula, Jouni Kuorikoski, Terhi Lehtovaara, Katri Liira, Liisa Malmivaara, Eric Marquis, Tuomo Teirilä sekä opiskelijoiden edustaja Tiia Fyrqvist 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen sääntöjen mukaisuus ja päätösvaltaisuus Esitys: Kokous todetaan sääntöjen mukaisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin sääntöjen mukaisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3. Kokouksen työjärjestys Esitys: Esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Esityslista hyväksyttiin. 4. Edellisen kokouksen pöytäkirja Esitys: Pöytäkirja toimitettiin sähköpostitse etukäteen johtokunnan jäsenille kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi, jotta pöytäkirjan voisi viedä konservatorion kotisivuille tiedoksi jo ennen tätä kokousta ja jotta johtokunnassa käsitellyn tiedon kulkua voitaisiin näin nopeuttaa. Todetaan pöytäkirja hyväksytyksi. Päätös: Pöytäkirja todettiin hyväksytyksi. 5. Lukuvuoden aikataulu ja työajan määrittely Esitys: Johtokunta käy jatkokeskustelua seuraavan lukuvuoden aikataulusta ja työajan määrittelystä pohjustuksena hallituksen kokouksen päätökselle.

2 Päätös: Johtokunta hyväksyi seuraavan lukuvuoden aikataulun ja varsinainen päätös siirtyi Turun konservatorion kannatusyhdistys ry:n hallitukselle. 6. Opefest 2014: Esitys: Todetaan sovitut järjestelyt Sigyn-salissa järjestettävää Opefestiä varten. Päätös: Rehtori kertoi, että Opefestiä siirrettiin käytännön syistä sunnuntaille 9.2. Ilmoittautumiset voi tehdä apulaisrehtorille. Borman kertoi tämänhetkisen ilmoittautumistilanteen: yksi klassinen soittaja ja pop/jazz-kollegio ovat ilmoittautuneet. Päätettiin lähettää opettajille muistinvirkistysviesti. 7. Laatutyö lukuvuonna Esitys: Todetaan vastikään tehdyt laatutyöhön liittyvät kyselyt o Uusille opiskelijoille suunnattu opiskelun aloituskysely o Konservatorion ja AMK:n musiikin ko:n opettajille suunnattu täydennyskoulutusideointi Todetaan päällimmäiset esiin nousseet asiat. Päätös: Koulutuspäällikkö kertoi juuri päättyneistä kyselyistä päällimmäiset huomiot. 1. Opiskelun aloituskyselyn loppuun asti oli tehnyt 20 ensimmäisen vuoden opiskelijaa (62,5 %), mitä voidaan pitää kohtuullisena prosenttina. Pääosin palaute valintakokeista, opetuksen aloituksesta ja ilmapiiristä oli hyvää. Nettisivut ja informaatio sai tyydyttävästi tyytyväisyyspisteitä (n. 7/10). Jonkin verran lisää informaatiota toivottaisiin oppilaitoksen toiminnasta (tyytyväisyys n. 6,7/10) ja opinto-ohjausta toivottaisiin lisää (6,7/10). Lisäksi ilmoittautumisista oli vielä jokin hämmentynyt kommentti. Kiusaamista oli nähnyt 1 henkilö ja mahdollista kiusaamista 2; kiusaamisen tarkentaviin jatkokysymyksiin kukaan ei valitettavasti ollut vastannut, joten asiaan ei näillä tiedoilla vielä voida puuttua. Vapaapalautteissa esiin nousi erityisesti harjoitustilojen riittämättömyys (9 vastaajaa). Harjoitustila-asiasta sovittiin puhuttavaksi enemmän vielä tässäkin kokouksessa. Sovittiin lisäksi, että koulutuspäällikkö tarkentaa opintoohjauskysymystä esim. työelämäosaamisen tunnilla, jossa suuri osa aloittavista opiskelijoista käy: onko kyse ryhmätunneista vai vastaanottoajan riittävyydestä. 2. Opettajille suunnattuun täydennyskoulutuskyselyyn oli (loppuun asti) vastannut 48,2 %. Vastausprosentti oli suunnilleen sama Turun konservatorion ja AMKin musiikin koulutusohjelman opettajien keskuudessa (34/70 konservatorion opettajaa, 7/15 AMKin opettajaa).

3 Ehdotettuja täydennyskoulutuksen aihepiirejä oli konservatorion opettajien vastausten mukaan suosituimmuusjärjestyksessä o erilaisten oppijoiden asia (esim. Oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisvaikeudet ja niiden tunnistaminen sekä keinoja näiden voittamiseen), pisteitä noin 7/10 o mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja näiden kanssa eläminen, pisteitä noin 7/10 o esiintymisjännityksen voittamisen keinoja opetuksessa, pisteitä noin 6,7/10 o yhteissoittopedagogiikan osaaminen (6,2/10) o rytmimusiikin opettamisen taitoja (6,1/10) o oma instrumentti-/lauluosaaminen (5,5/10) o keinovaroja omaan kasvuun esittäjänä, esim. improvisaatiokoulutus (5,4/10) o musiikin johtaminen (5,3/10) o sairaala- ja hoivamusiikkitoiminnan osaaminen (4,0/10) Tietoteknisestä täydennyskoulutuksesta kysyttiin suoraan, mitä koulutusta kaivattaisiin. Vastauksista suosituimmuusjärjestys oli seuraava: 1. nuotinnusohjelman käyttö 2. perusäänittäminen ja äänitteen jakaminen 3. videointi ja videon peruskäsittely 4. tekstinkäsittelyohjelmat 5. digikuvaaminen 6. Muu: esim. ipadin käyttö, julisteiden tekeminen ja Teosto-asiat Vastausten mukaan koulutusta haluttiin keskimäärin enemmän kuin vain pieniä tietoiskuja eri aiheista. Täydennyskoulutukseen on haussa apurahoja, joita konservatorio on hakemassa yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Tuloksia käytetään hyväksi hankerahoja haettaessa. Terhi Lehtovaara pyysi huomioimaan, että vaikka nuotinnusohjelman käytön koulutus on tärkeää, mutta tärkeää olisi myös, että opettajille olisi tarjolla muitakin kuin kovassa käytössä olevia teorialuokkien koneita nuottien kirjoittamista varten. 8. Harjoitustilat Turun konservatoriossa Esitys: Harjoitustilojen vähyys on nostanut opiskelijoiden keskuudessa esiin kysymyksiä, olisiko jotain tehtävissä tilanteen helpottamiseksi. Keskustellaan eri vaihtoehdoista. Päätös: Myös opiskelujen aloituskyselyssä harjoitustilojen vähyys nosti vahvoja kannanottoja. Tilanne on se, että konservatorio on rahoituksen kannalta välttämättömässä alivuokraussopimuksessa Laivaston soittokunnan kanssa

4 menettänyt tiloja, joten harjoitustiloja todellakin on aikaisempaa vähemmän. Rahaa ei ole liikoja, joten uusia tiloja ei pystytä vuokraamaan mistään. Opiskelijoiden näkökulmasta erityisesti iltapäivisin ja alkuviikolla on hankalaa saada harjoittelupaikkaa. Samoin kamarimusiikin yhteisharjoitteluaikoja on hankalasti saatavilla. Johtokunnan löytämiä asiaa mahdollisesti helpottavia ratkaisuja: Tarkempi aikatauluttaminen. Luokkien varauksia ollaan tarkistamassa. Esim. AMKin opetuksessa projektiviikot pitäisi ilmoittaa etukäteen ja huomioida varausten tiedoissa. Sähköinen tilavarausohjelmakin tulee auttamaan asiaa. Varattu/vapaa-kylttejä käytetään, mutta valitettavasti näillä tehdään myös jekkuja. Opiskelija-avaimilla pääsee sisään klo 6.30, joten klo 7-10 harjoittelutilan pitäisi helpommin löytyä. Ruuhkaisille ajoille opiskelijoiden kannattaisi kysellä harjoittelumahdollisuuksia (esim. jonkinlaista keikkailua vastaan) myös eri sidostyhmiltä, koska muusikon pitää joka tapauksessa löytää harjoitteluratkaisut valmistumisen jälkeiselle ajalle: o Seurakuntien tiloista harjoittelumahdollisuuksia? o Amatöörisoittokuntien tilat puhaltajille? o Museot? Kahvilat? o Teatterit? o Palvelukodit ja vanhainkodit, joissa on pieniä aulatiloja tai askartelutiloja. o Päiväkodit o Turun seudun musiikkiopisto muut kuin pianistit? o Koulut ala-asteet? Sovittiin, että opiskelijoita informoidaan tilanteesta. 9. Erilaiset oppijat Turun konservatoriossa Esitys: Informoidaan johtokuntaa erilaisten oppijoiden asiasta: Juha Järvinen, Reijo Borman ja Ulrika Kauniskangas ovat koonneet työryhmän, joka aluksi kartoittaa asiakokonaisuutta keskusteluilla. Keskusteluryhmässä ovat mukana Reijo Borman, Antti Haapalainen, Helmi Hänninen, Juha Järvinen, Pia Karaspuro, Ulrika Kauniskangas, Mikael Kemppainen, Terhi Lehtovaara, Maija Marjokorpi, Virve Niemeläinen ja Jukka Perksalo. Ensimmäinen tapaaminen on ke Päätös: Erilaisten oppijoiden työryhmän keskustelussa kartoitetaan, mistä eri kulmista kannattaa lähestyä asiaa niin, että oppimisvaikeuksista kärsivien

5 tilanne helpottuisi. Kerätään kouluttajaideoita, oma osaajapankki, erityiskoulutustakin. Huomioidaan myös eri instrumenttien tilanne. Asiaan yritetään hakea rahoitusta eri reittien kautta ja henkilökuntaa informoidaan asian etenemisestä. 10. Valintakoekriteerit Esitys: Keskustellaan ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen valintakriteereistä. Valintakriteerit pitää seuraavassa ammatillisessa haussa määritellä nykyistä tarkemmin ja informoida hakijoita hakuoppaissa. Taiteen perusopetuksessakin tämä olisi hyvää tiedottamista. Taiteen perusopetuksessa kriteeristöön voisivat liittyä Musikaalisuus (esim. kyky tiedostaa, muistaa, toistaa ja ilmaista musiikillisia ilmiöitä) Temperamentti (haastattelu ja yleisvaikutelma) Motoriset ja anatomiset ominaisuudet haettavan instrumentin kannalta Vapaavalintainen soitto- tai laulunäyte Alustavasti keskusteltavia kysymyksiä ammatillisen koulutuksen valintakokeisiin: 1. Pitäisikö peruskoulupohjaisille järjestää kokonaan oma koe? He ovat ensisijainen valintaryhmä, mutta taidot eivät välttämättä ole samalla tasolla kuin lukion jälkeen hakevilla. 2. Hakijoille pitää uuden asetuksen mukaan tiedottaa etukäteen, miten kokeen eri osat pisteytetään. Pitäisikö esim. haastattelu pisteyttää erillisenä osionaan? Tämänhetkinen pistelasku: soitto- tai laulukoe + haastattelu = max 30 pistettä (ja ltk:n ratkaiseva suositus), teoriakoe max 3 p, prima vista rytmi ja laulu max 3 p, melodia- ja sointukuuntelu max 3 p. = yht. max 39 p. Musiikkiteknologiassa on lisäksi matematiikan koe max 3 p. = yht. max 42 p. Yhteishakupisteet ovat 0-10, johon konservatorion omat pisteet on muunnettu. Mikäli lautakunta ei soitto- tai laulunäytteen perusteella ole suositellut hakijaa koulutukseen, yhteishakuun on laitettu suoraan estokoodi Opetushallituksen uusien määräysten mukaan ammatillisen tai korkeakoulututkinnon tehneet eivät voi hakea yhteishaussa, vaan heidän pitää hakea suoraan oppilaitokseen aikuiskoulutuksiin. Musiikin osalta on jo valmis käytäntö aikuisten näyttötutkintoreitin kautta, mutta seuraavaan tanssin hakuun mennessä on kehitettävä oma käytäntönsä myös tanssin

6 aikuiskoulutukseen, koska konservatorio ei tarjoa aikuisten näyttötutkintoa tanssin koulutukseen. Päätös: Taiteen perusopetus Musikaalisuuden, temperamentin, motoristen ja anatomisten ominaisuuksien ja soitto- tai laulunäytteen ympärille voidaan johtokunnan mielestä rakentaa TPO:n valintakriteerejä. Johtokunta keskusteli TPO:n valintakoemenettelyistä. Hyvinä mahdollisina käytäntöinä mainittiin esim. varhaismusiikkikasvatuksen opettajien haastattelua. Muskariopettajat osallistuisivat mielellään alle 10-v. valintakokeisiin. Tähän mennessä on kokeiltu muskariopettajien suosittelua omien ryhmäläistensä joukosta; näin valittujen oppilaiden yksilöopiskelun on todettu sujuneen hyvin. Porvoossa on kokeiltu valintakokeissa ryhmälämmittelyä, minkä jälkeen lapsi meni yksilötesteihin. Lämmittely oli osa arviointia, pedagogit antoivat kommentit ryhmätilanteesta täydentämään instrumenttilautakunnan antamaa arviointia. Tällainen ryhmäkoe liittyisi myös temperamenttiin. Esim. ujouden kanssa voi oppia tulemaan toimeen. Osa ujoudesta voi olla niin isoa, että isoa edistystä ei tule, osa sellaista, jonka voi oppia voittamaan. Voitaisiin myös antaa ohjeistus, että vanhemmat otetaan samaan haastattelu- ja testikoppiin lapsen kanssa, lapsen omasta toiveesta ja kehitysvaiheesta riippuen. Tässä ja muussa yhteydessä voitaisiin myös korostaa vanhemmille taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteita ja kodin tuen tärkeyttä: kyseessä on muutakin kuin soittotunnilla käynti. Myös hakuoppaan kieliasua voisi selkeyttää, kansankielintää. Tiivistetysti TPO-valintakokeissa otetaan tulevaisuudessa huomioon testin lisäksi myös muskarin lausunto vanhempien tuki. Esiin tuli myös pistemäärän tärkeys TPO:ssa. Vertailukelpoisuus korostuu, kun jaetaan ns. kuntapaikkoja muualla kuin Turussa asuville. (Kuntapaikka tarkoittaa asuinkunnan maksamaa 1420 ulkopaikkakuntalaisille.) Pisteet pitäisi antaa sekä ammattitaitoisesti että rehellisesti, ettei esimerkiksi anneta valinnan varmistamiseksi perusteetta hyvin korkeita pisteitä. Toivottiin myös, ettei pelkästään alkuvaiheen valintakoe ratkaisisi, vaan myös opintojen eteneminen.

7 Johtokunta nosti esiin muitakin kysymyksiä, kuten sivuinstrumentti, jonka opetus on ylimääräistä ja konservatoriolle kallista, kun omakustanteisuuskaan ei toteudu. Ainakin sivuaineisiin voitaisiin soveltaa sitä, että edistymistä arvioitaisiin pitkin matkaa. Terhi Lehtovaara ehdotti lisäksi, että musiikkiluokkahakujen yhteydessä informoitaisiin konservatorion ja TSMO:nkin TPO-hakemisesta esim. postitettavalla esitteellä. Ammatilliseen koulutukseen on tulossa uusia määräyksiä, joiden vaikutusta tutkitaan konservatorioliiton verkostossa. Kriteereitä määritellään mahdollisesti yhdessäkin. Turun konservatorio on vuonna 2014 mahdollisesti mukana hakuaihioiden pilotointiin liittyvässä hankkeessa. Ammatillinen koulutus Keskusteltiin Opetushallituksen luomasta VAKUVA-hankkeesta eli valintakoeaihioiden pilotoimishankkeesta, johon Turun konservatorio on mukana hakemassa rahoitusta. Tämä merkitsee sitä, että valintakoeasia ja opetusalan valintaprosessin uudistukset käydään läpi konservatorioverkoston yhteistyössä. Konservatorioliitto on tehnyt yhteisen lausunnon, jossa on tuotu esiin musiikkialan erityispiirteitä opiskelijavalinnan suhteen. Tanssin osalta Turun konservatorio teki oman lausuntonsa. Kysymykseen siitä, pitäisikö ensisijaista valintaryhmää eli peruskoulunsa päättäviä testata omanlaisessaan kokeessa Heitä pitäisi erityisesti huomioida valintaprosessissa, mutta musiikilliset taidot eivät välttämättä vielä ole samalla tasolla kuin lukion jälkeen hakevilla. Ehdotettiin, että isoissa hakuryhmissä nuoret peruskoulupohjaiset laitettaisiin peräkkäin, yhteen ryhmään. Eri kriteerejä ei sinänsä kannatettu, mutta asiaa pohditaan vielä. Hakijoille pitää uuden asetuksen mukaan tiedottaa etukäteen, miten kokeen eri osat pisteytetään. Pisteytystä pohditaan myöhemmin lisää. Koska opetushallituksen uusien määräysten mukaan ammatillisen tai korkeakoulututkinnon tehneet eivät voi hakea yhteishaussa, vaan heidän pitää hakea suoraan oppilaitokseen aikuiskoulutuksiin, myös tanssin osalta pitää kehittää oma käytäntönsä myös tanssin aikuiskoulutukseen, koska konservatorio ei tarjoa aikuisten näyttötutkintoa tanssin koulutukseen nyt eikä kenties tulevaisuudessakaan. Erilaisista aikuiskoulutuksista otetaan selvää.

8 11. Instrumenttitasokurssien kriteerien ylläpito Esitys: Keskustellaan erityisesti korkeimpien instrumenttikurssien kriteeripäivityksen vaiheesta eri kollegioissa ja päätetään jatkolinjauksista. Päätös: Todettiin, että osa kollegioista oli ehtinyt käydä asiaa läpi. Pianokollegiossa kriteerit vastaavat muiden konservatorioiden ja Sibelius- Akatemian kanssa. Kollegioissa on myös pyrkimys siihen, että D- ja C-kursseissa olisi solististen kappaleiden lisäksi kamarimusiikkia. Jousikollegiossa ollaan kahta eri mieltä siitä, pitääkö kriteereitä muuttaa muiden kaltaisiksi vai ei. Pop/jazzin osalta kaikki kriteerit pitää katsoa läpi. C-kurssi on osassa soittimia vielä kirjoittamatta, koska näin pitkälle ei välttämättä juurikaan ehditä. Laulun osalta D:tä ja C:tä katsotaan läpi ja esim. vapaasti valittavia teosesimerkkejä muunnetaan nykyaikaisemmiksi. Keskustelussa tuli esiin, että lukiopohjaisten kaksivuotisessa koulutuksessa vaatimusten on oltava tarkoituksenmukaiset ja linjassa korkea-asteen opintojen kanssa. Painopistettä voisi pohtia siten, että olisi nykyistä enemmän kyse oppimaan oppimisen taidoista. Perustaso 1:n ja 2:n osalta, joita ei arvioida numeraalisesti, säästötavoitteissa on huomioitu arviointilautakunta-asia. Pt 3 tai D-taso ym. pitää valtakunnallisten tasosuoritusohjeiden mukaan arvioida numeroilla ja niissä lautakunta on toinen. Kaiken kaikkiaan oppilaitoksen tason pitäisi mieluummin olla nouseva kuin laskeva, mutta työstettäessä tasokurssiasiaa eteenpäin konservatorion on toimittava tarkoituksenmukaisesti. 12. Kollegioiden kokoonpano Esitys: Keskustellaan edelleen kollegioiden kokoonpanoista koulutuksen kehittämisen kannalta: esim. orkesterien kehittäminen ja musiikin perusteiden yhteistyö. Päätös: Ideoita uudenlaisista rakenteista nykyisiin kollegioihin ei syntynyt. Rehtori linjasi kollegiokysymyksen siten, että voitaisiin perustaa myös hetkellisiä tai harvoin toimivia kollegioita, myös joustavasti ja määräaikaisesti. Väliaikaisen kollegion voisi perustaa tavoitteellisen koordinoinnin parantamiseksi. Esimerkiksi erilaisiin oppijoihin on jo tehty työryhmä. Orkesterin kehittäminen, kamarimusiikkitoiminta, bändimusiikki ja pääsykoeasia ovat kaikki vastaavia kokonaisuuksia. Muitakin otsikkoja varmasti löytyisi, joissa hyödyttäisiin organisoitumisesta.

9 Vuosikellosuunnittelua voitaisiin tehdä paljonkin, esim. orkesterien ja kuorojen johtajat voitaisiin koota yhteen suunnittelemaan tulevaa kautta. On mahdollista, että yksi iso tuotanto vuodessa voisi ehkä tuottaa kaikki oppimistulokset, joka muutoin saataisiin erillisillä toiminnoilla. Musiikin perusteita ja instrumenttiopetusta voisi myös linkittää uusin tavoin. Esim. tritonuksia voisi katsoa myös pianolla, eri mupessa käytyjä asioita käydä soittotunneilla. Opettajat voisivat myös kysellä oppilailta, missä asioissa milloinkin mennään. Esim. sointujen soittaminen, kun sointuasiaa on käyty. Työryhmätapaamisten tarpeellisuutta voisi testata esim. kysymyksellä: Seurasiko kokouksesta oppilaille/opiskelijoille jotain oppimistuloksia? 13. Muut mahdolliset asiat Muita asioita: Opettajille marraskuussa kerrotut säästötoimenpiteet vaikuttavat tuntiopettajien osalta hankalilta. Läsnä on myös huoli siitä, miten kollegioiden työskentely jatkossa sujuu. Muskarilaisten konserttiviikko keräsi kehuja monella tavoin ja ammattiopiskelijoiden mukana olo koettiin hyvänä asiana. Jatkossa voisi alusta saakka ideoida vastaavaa viikkoa yhdessä. 14. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään ti klo 9-11 rehtorin huoneessa. 15. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11. Vakuudeksi Juha Järvinen, puheenjohtaja Ulrika Kauniskangas, sihteeri