Turun konservatorion johtokunnan kokous ti klo 9-11

Transkriptio

1 Turun konservatorion johtokunnan kokous ti klo 9-11 Osallistujat: Juha Järvinen (pj.), Reijo Borman (vpj.), Ulrika Kauniskangas (siht.), Outi Heiskanen, Pia Karaspuro, Hanna Kourula, Jouni Kuorikoski, Epp-Inna Westergård, Katri Liira, Janne Malmivaara, Liisa Malmivaara, Tuomo Teirilä sekä opiskelijoiden edustajat Tiia Fyrqvist ja Heli Moilanen 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen sääntöjen mukaisuus ja päätösvaltaisuus Esitys: Kokous todetaan sääntöjen mukaisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin sääntöjen mukaisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3. Kokouksen työjärjestys Esitys: Esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Esityslista hyväksyttiin lisäyksellä muihin asioihin. 4. Edellisen kokouksen pöytäkirja Esitys: Pöytäkirja toimitettiin sähköpostitse etukäteen johtokunnan jäsenille kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi. Todetaan pöytäkirja hyväksytyksi. Päätös: Edellisen kokouksen pöytäkirja todettiin hyväksytyksi. 5. Kv-toimintaa Esitys: Kansainvälisen toiminnan osalta suunnitteilla on seuraavia matkoja: Lapsikuoron matka Tarttoon huhtikuussa Vaskikvintetin matka Unkariin toukokuussa Pop/jazz-vierailu Faluniin vuoden 2014 aikana

2 Päätös: Rehtori informoi johtokuntaa kansainvälisestä toiminnasta ja kertoi viimeaikaisesta Falunin kanssa käydystä keskustelusta: Hän tapasi Falunin konservatorion edustajia joulukuussa. Faluniin on lähiaikoina perustettu myös pop/jazz-osasto, ja Falun toivookin nyt pop/jazz-opettajavierailua Turun konservatoriosta. Vaskikvintetti on lähdössä toukokuussa Szegediin. Paikallisen konservatorion kanssa on tehty yhteistyötä vuorovierailuin jo vuosien ajan ja myös Turun Kaupungin edustajia on ollut mukana Turun vierailujen aikana. Kustannukset ovat pienellä kokoonpanolla suhteellisen pienet, erityisesti, kun vastaanottajapuoli huolehtii majoituksesta ym. Toukokuun matkaa varten Johanna Laakso valmentaa kvintetin ja mukana ovat myös Reijo Borman sekä Sándor Tóth. Epp-Inna informoi johtokuntaa huhtikuuhun suunnitellusta lapsikuoron Tartonmatkasta: Jos matka toteutuu , Tarton päässä olisi valmiina yhteismajoitus (salimajoitus) ja mukana olisi muutama huoltaja. Kuoron huoltajat ovat keränneet narikkarahaa, jolla kuoron matkaa osittain rahoitetaan. Epp-Inna totesi myös, että hänen miehensä on tekemässä kansanlaulusovituskokoelmaa, jota voisi myös matkalla hyödyntää. Noin 10-vuotias (alakouluikäinen) pianisti, viulisti ja klarinetisti tarvittaisiin. Tarton yhteyksiä pidetään yllä myös muulla tavoin: Juha Järvinen matkustaa tammikuussa Varsinais-Suomen Viro-keskuksen matkaseurueessa vierailemaan Tartossa. Pia Karaspuro kertoi tanssijoiden Tukholman-vierailusta toukokuun alussa. Tanssin koulutusohjelma vierailee Balettakademienissa ja Danshögskolanissa muiden tutustumiskohteiden lisäksi. Tarkoitus olisi tutustua kyseisten kouluttajatahojen toimintaan ja pitää yllä suhteita. Tanssilinja on saanut matkaa varten apurahoja. Juha Järvinen totesi, että esim. Ruotsin/Tukholman suuntaan on suhteellisen kustannustehokasta matkustaa myös hiukan isommalla kokoonpanolla. Liisa Malmivaara kertoi, että Falunin kanssa olikin aiemmin puhetta Turun konservatorion kamarimusiikkivierailusta sinne, vaikka asia on joksikin aikaa jäänyt syrjään. Myös Tukholmaan voisi tehdä vierailuja ja tutustua esim. Kungliga musikhögskolanin ( toimintaan, esim. Edsbergin kartanossa toimivaan kamarimusiikkiosastoon. Tukholmassa sijaitseva Lilla Akademien ( on toinen toisen asteen musiikkioppilaitos Ruotsista, josta voisi myös ottaa selvää. Lisäksi Ruotsissakin on Folkhögskolansysteemi. Sovittiin, että kartoitetaan henkilösuhteita Ruotsin suunnassa ja tiivistetään yhteistyötä siihen suuntaan. Kansainvälisiä hankerahoja voidaan myös hakea. Myös Pohjoismaiden ministerineuvosto ja EU jakavat rahaa hankkeisiin. Juha Järvinen pyysi kollegioilta ideoita kv-toiminnan jatkamiseksi ja kehittämiseksi.

3 6. Jaksojärjestelmä ja työn suunnittelu Esitys: Johtokunta keskustelee jaksojärjestelmästä, jota rehtori alustavasti esitteli henkilöstölle joulukuun henkilöstöseminaarissa. Perusajatus oli, että suunniteltaisiin ensi lukuvuoden aikatauluun tietty määrä EAV-viikkoja (EAV = esitys- ja arviointiviikko), joiden ajalta opettajan säännöllinen viikko-opetus muunnettaisiin ennalta sovituiksi tehtäviksi. Ennalta sovitut tehtävät perustuisivat opettajien omiin suunnitelmiin, jotka olisi käyty läpi ja sovittu rehtorin kanssa. Tähän resurssiin voisivat mahtua esim. erilliset kamarimusiikkikonsertit, pedagogiset työpajat, isommat tuotannot tai projektit, laajemman oppimateriaalin valmistelu, esitysmateriaalin sovittaminen/säveltäminen, produktion tuottaminen, luokkatunteja, suunnittelu- tai kollegiokokouksia ym. Nämä kaikki sovittaisiin rehtorin kanssa. Olisiko esimerkiksi yksi EAV-viikko/lukukausi (esim. touhuviikko ) sopiva määrä ja miten se toivottaisiin toteutettavaksi? Viikko ei ajoittuisi lukukauden loppuun, vaan keskivaiheille. Ajoituksessa otettaisiin huomioon lukion koeviikot, AMK:n projektiviikot, Lasten musiikkijuhlat, Skaalat ym. Päätös: Johtokunta keskusteli aiheesta. Tuomo Teirilä esitti kysymyksen, mitä yleisten aineiden opettajat tekevät tällä resurssilla. Rehtori esitti laajemman oppimateriaalin valmistelun ja esitysmateriaalin sovittamisen/säveltämisen lisäksi ajatuksen sävellyspajasta (joka tällä tavoin voisi jatkua) ja tukiopetuspaja. Katri Liira ehdotti, että opiskelijat voisivat vaikka toivoa tietynaiheisia tukiopetuksia. Järvinen toivoi, että opettaja kehittelisi myös uusia tapoja. Liisa kertoi pianokollegion toivovan myös tiiviimpää yhteistyötä mupeopettajien kanssa, esimerkkinä temppurata, teorian käytännön askartelua soittimen avulla. Esim. h-mollin harjoittelu, septimien hakeminen, kadenssisoinnuilla säestäminen, prima vista harjoitteita, vedetään yhdessä hatusta toimintaa. Voidaan pitää samaankin aikaan useita eri pajoja. Esimerkiksi lapsi- ja nuorisokuorosysteemissä tai EAV-resurssi voidaan toteuttaa kuoroleirinä. Rehtori sanoi, että useampi opettaja samalla tunnilla on hyvä idea, jota ei pidä varoa, yhteisöllinen avautuminen. Myös konserttipassi on hyvä idea tässä ja eniten (esim. hulinaviikon aikana) leimoja keränneet voivat saada palkinnon.

4 EAV-järjestelmän uhkien kartoittamista: Janne Malmivaara kysyi, josko rahoittajien suuntaan voi vahingossa mennä viesti, että nykyistä määrää yksilöopetusta ei tarvita. Järvinen vastasi, että opetus ja vaihtoehdot lisääntyvät, eivät vähene ja tämä antaa lisää resursseja. Kysymys säestyksestä: miten hallitaan EAV-viikkojen ruuhka? Jos säestystuntiajat muutetaan matineoiksi ym., ruuhkien voisi olettaa pysyvän aisoissa. Kiintiöt sovitaan Mikaelin kanssa. Tulisiko tilaongelmia? Omilla luokkavarauksilla pärjätään jo pitkälle. Eri kollegioilla voi olla erilaisia kysymyksiä EAV-viikkojen kohdalla. Pääsääntöisesti pyritään kuitenkin tekemään yhdessä, yhdessä oman kollegion tai muiden opettajien kanssa. Mitä EAV-viikkojen käyttöön ottamisella voidaan saavuttaa? Hyötyjä saadaan sekä toiminnassa että taloudessa: erikseen maksettavista tunneista voidaan tällä systeemillä luopua, mutta silti resurssia riittää innovatiiviseen pedagogiseen toimintaan. Tämän resurssin käyttö on suunniteltava etukäteen (suunnilleen). Jälkikäteen tilitetään, miten tunnit käytettiin. Alkuvaiheessa kerätään samalla osaamista suunnittelu- ja osaamismitoitukseen. Mietitään ja ohjataan, miten muu työ ja EAV-resurssit eroavat toisistaan. Myös normaaliin opetukseen voi tarvittaessa käyttää osan resurssista rehtorin kanssa sopien. Hänen kanssaan voi myös keskustella EAV:sta. Reijo Borman korosti, että yksilöopetuskertojen laskeminen loppuu. Esim. lukukausimaksu muutetaan oppilaspaikkamaksuksi, joka sisältää mupen ja orkesterit ym. Tarjolla on samalla viikolla paljon muuta opetusta, vaikka yksilötunti jäisi pois. Katri Liira totesi, että EAV-ajatus olisi huojennus! Jos on isoja projekteja kuten Skaalat solmuun, on helpotus, että normaalia opetusta ei tarvitse pitää noilla viikoilla. Muutoin ollaan helposti työssäjaksamisen toisella puolella. Sovittiin, että lv aloitetaan kahden jakson EAV-systeemi. Toivottiin, että jokaisen olisi oltava mukana systeemissä. Rehtori käyttää asian vielä hallituksessa kevään aikana ja sitten tästä tulee osa vuosisuunnitelmaa. 7. Strategiatyö ja laatuhanke Esitys: Strategia on olennainen osa myös laadunhallintajärjestelmiä, joten strategiatyö liittyy olennaisesti laatutyöhön ja valmisteilla olevaan laatukäsikirjaan. Turun konservatorion uuden strategian luominen on aloitettu konservatorion kannatusyhdistyksen hallituksen strategiaseminaarissa

5 syyslukukaudella ja työtä jatketaan henkilöstön keskuudessa kevätlukukauden aikana, sidosryhmiä unohtamatta. Valmistelu on samalla osa Oph:n rahoittamaa hanketta Hyvin tekemistä länteen 2014, jossa mukana on useita koulutuksenjärjestäjiä Varsinais-Suomesta. Päätös: Kevään aikana jatketaan laatutyötä osana strategiatyötä. Oph:n hanke alkaa ja mukana ovat Järvinen ja Kauniskangas, ja sen jälkeen tehdään tarkemmat suunnitelmat. Työn tavoite on, että loppusyksystä 2014 konservatorion strategia-asiakirja olisi valmiina. Myös laatukäsikirja/toimintakäsikirja on tarkoitus kirjoittaa johonkin malliin tämän vuoden aikana. Kirjoittamistyössä on kenties mukana myös Pia Karaspuro. Järvinen pyysi huomioimaan, että laatu tarkoittaa tässä eri asiaa kuin musiikin laatu. Laadunhallinnassa toimitaan vaatimusten mukaisesti toiminnan ja järjestämisen osalta. Parhaisiinkin tuotteisiin (esim. auto) voi tulla joskus jotain korjattavaa. 8. Instrumenttitasokurssien kriteerien päivittäminen Esitys: Käydään läpi instrumenttitasokurssien tasosuoritusohjeiden päivittämisen vaihe eri kollegioissa. Päätös: Käytiin ajankohtaiskierros eri kollegioiden osalta. pop/jazz: Tarkistetaan vaatimuksia soittimissa, joissa ei välttämättä ole ollut opiskelijoita. Esim. lauluun pitäisi tehdä C-kurssivaatimukset, joita ei tähän mennessä juurikaan ole tarvittu. Joitain muitakin pieniä tarkistuksia tehdään vielä. piano: D- ja C-kurssien vaatimukset on päivitetty niin, että taso vastaa Sibelius-Akatemian kursseja. prima vistat on poistettu perusopetuksen tutkinnoista, koska tätä tehdään paljon tunnillakin. Suomalaisen kappaleen pakollisuus on poistettu. kitara: olisiko mahdollisuus pilkkoa peruskursseja pienempiin osaalueisiin ulkoa oppimisen vaikeuksienkin takia? Tällöin osia voisi suorittaa esim. eri matineoissa. Rehtori vastasi, että pitäisi olla mahdollista. Otetaan ohjeistuksiin mukaan tällainen vaihtoehto. Järvinen totesi, että musiikin oppiminen ei ole suorittamista. Toisinaan tarvitaan kuitenkin erillisiä arviointitilanteita, joita tasosuorituksetkin voivat olla. Borman tähdensi, että konservatorio tarvitsee vain päättösuoritukset: perustason päättöperuskurssi (useimmissa instrumenteissa pk 3) ja musiikkiopistotason päättökurssi (D).

6 Päätettiin yleisohjeena, että ainakaan enemmän ei instrumenttikurssissa voida vaatia kuin mitä Sibelius-Akatemian vaatimuksiin kuuluu. Kurssien suoritusten on oltava tarkoituksenmukaisia. Prima vista tutkinnossa ei kenties ole tarpeellinen. Luokissa ja touhuviikoilla näitä kuitenkin tehdään. Sovittiin lisäksi, että rehtori, apulaisrehtori ja koulutuspäällikkö tekevät ohjeistuksen, jossa on kollegioille kysymyksiä, joita käytettäisiin tasosuoritusohjeitten tarkistamisessa. Esim. Vertaisoppimisen lisääminen? Miten oppimäärä voidaan pilkkoa osiin? Miten voidaan ohjeistaa erillisesti? Tutkintoja ja päättötodistuksia pitäisi tehtailla nykyistä enemmän, jotta opetus näyttäisi rahoittajalle vielä nykyistä tavoitteellisemmalta. Esim. Pop & Jazz Konservatoriolla on 14 astetta (gradeä), joilla edetään tavoitteellisesti. 9. Opefest 2014 Esitys: Todetaan Opefestin 9.2. ohjelma. Päätös: Reijo Borman kertoi, että tämä on Ope-fest, jossa ope-osuus on klassisen musiikin konsertti ja fest-osuudessa on kaksi settiä pop/jazzia Sigyn- Caféssa. Kokonaiskesto on max 3 h. 10. Lasten musiikkijuhlat Esitys: Johtokunnalle esitellään LMJ:n ohjelmarunko. Päätös: LMJ-ohjelmarunko on valmis (liite) ja apulaisrehtori jakoi sen johtokunnan jäsenille. Tulossa on parhaat juhlat mitä on ollut, ja tarjolla on elämyksellisiä hetkiä myös omille lapsioppilaille. Lisäksi vanhemmille järjestetään laulupiirtämisen työpaja Minna Lappalaisen kanssa n Työtapa vastaa myös osaltaan erilaiset oppijat teemaan. 11. Muut mahdolliset asiat Tuomo Teirilä toi esiin huolensa mupe-kursseille ei-osallistuvien keskuudessa lisääntyneen ilmiön rusinoiden poimimisesta pullasta. Musiikkiopistotason (MOTin) oppilaissa näitä on erityisen paljon. Mupe-ryhmät jäävät vajaiksi, vaikka konservatoriossa on oppilaita sinänsä yhtä paljon kuin ennen. Hän pyysi,

7 että instrumenttiopettajat kannustaisivat MOT-tason oppilaita mupe-kursseille ja tunneille. Rehtori totesi, että opettajien tekemä opinto-ohjaus tpo:ssa on tärkeä asia ja tässä pitäisi olla aktiivinen: miten ohjataan yhteismusisointiin ja mupe-tunneille. Asian hoitamattomuus heijastuu usein myös pääinstrumentin tunneille. 12. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään ti 4.3. klo 9-11 rehtorin huoneessa. 13. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen. Vakuudeksi Juha Järvinen, puheenjohtaja Ulrika Kauniskangas, sihteeri