Kangasala Tp 2008 Kh Val

Transkriptio

1 Kh Val

2 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kunnanjohtajan puheenvuoro 1 Kunnan yleinen kehitys 2 Väestön muutokset ja ikärakenne 2 Asuntotuotanto 3 Työllisyys 4 Työllistämistoimet 5 Kokonaistalouden tarkastelu 6 Kunnallistalouden näkymät 6 Kunnan talous vuonna Konsernitarkastelu 15 Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt Kunnan johdon ja konsernijohdon lausumat sisäisestä valvonnasta 21 Kunnanhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitulos- ja rahoituslaskelma Konsernitase Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus 30 Toteutumisvertailu Tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Vaalit 31 Tarkastustoimi 31 Hallintokeskus 32 Sosiaalikeskus 44 Sivistyskeskus 60 Ympäristöpalvelukeskus 69 Tekninen keskus 73 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 76 Investointien toteutuminen 78 Kuntaliitos Investointi- ja kehittämishankkeiden tuet, toteutuminen 2008 ja suunnitelma Yhdistymisavustusten käyttö, toteutuminen 2008 ja 88 suunnitelma Rahoitusosan toteutuminen 92

3 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 93 Rahoituslaskelma 94 Tase 95 Konsernituloslaskelma 97 Liitetiedot Kunnan liitetiedot 101 Konsernin liitetiedot 118 Eriytetyt tilinpäätökset Liikelaitosten tilinpäätökset 124 Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus 142 Tilinpäätösmerkintä 142 Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 143 Selvitys kirjanpidon säilytyksestä 144

4 Kunnanjohtajan puheenvuoro Valtuustokausi oli Kangasalla voimakkaan kehityksen aikaa. Kunnan asukasluku kasvoi hengellä. Voimakas kasvu on näkynyt taloudellisena toimeliaisuutena. Työllisyystilanne parantui, rakentaminen oli vilkasta ja palvelut kehittyivät myönteisesti. Asuntotuotanto oli varsin korkealla tasolla. Kangasalan työllisyystilanne oli Pirkanmaan parhaita, meille syntyi uusia työpaikkoja ja ennätystahtiin myös uusia yrityksiä. Kaupparekisteritietojen mukaan 2007 ja 2008 Kangasalla perustettiin Tampereen jälkeen eniten yrityksiä. Kaikkiaan Kangasalla on yrityksiä yli Yleinen taloudellinen aktiivisuus näkyi yritysten perustamisena. Viime vuonna Kangasalan keskustan rakentamistyö edistyi asuntotuotannon ohella kahdella kunnan hankkeella. Kunnan omistama uimahalliyhtiö aloitti hallin rakentamisen. Sen valmistuminen vapuksi 2009 on vuosikymmeniä odotettu merkittävä liikuntapaikkahanke ja tarjoaa tuntuvan lisän kunnan palvelutarjontaan. Kirjaston laajennustyö alkoi pohjatöillä ja hanke valmistuu käyttöönotettavaksi vuoden 2010 alussa. Nykyisen kirjaston tilat peruskorjataan laajennuksen valmistuttua. Valtuustokauden alussa Kangasala ja Sahalahti yhdistyivät. Organisaatioiden yhdistyminen on tapahtunut hyvin ja palvelutoimintojen hoitajat ovat päässeet hyvään yhteistyöhön. Vuonna 2008 valmisteltiin myös Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toiminnan lopettaminen ja sen yhdistäminen Kangasalan kunnan toimintaan vuoden 2009 alusta. Valmistelutyö jatkuu niin, että Kuhmalahden ja Pälkäneen ohella terveyskeskusyhteistyön piiriin tulevat Juupajoki ja Orivesi vuonna Nämä seudulliset yhteistyö- tai yhdistymisasiat ovat osana koko maassa toteutettavaa kuntarakenteen ja palvelutuotannon uudistamista. Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi suurin odotuksin. Todellisia hyötyjä on toistaiseksi vähän näkyvissä. Yhteistoiminnan ja siihen liittyvien sopimusten valmisteluun on käytetty paljon työtä. Tällä hetkellä voidaan todeta, että yhteistoiminta-alueella toiminnallinen yhdistyminen on onnistunut. Vuoden 2008 lopulla kansainvälisen talouden taantuman vaikutukset alkoivat näkyä selvästi myös Suomessa. Kangasalan kunnan talouteen vaikutus tuntui erityisesti sijoitusvarallisuuden arvon alenemisena niin, että talousarviossa ennakoitua tuottoa ei voitu tulouttaa. Kunnallisveron ja yhteisöveron tuottoon heikentyminen ulottuu varsinaisesti vasta vuonna Taloustilanne asettaa lähivuosina kunnan erittäin vaikeiden haasteiden eteen. Kunnille annettujen lisävelvoitteiden hoitamiseen ei ole kaikilta osin osoitettu riittävää rahoitusta. Kuntien velvoitteita tulisi lieventää. Kangasalan kunnan luottamushenkilöt ja henkilöstö ovat tehneet mittavan työn kunnan kehittämisessä ja palvelutuotannon turvaamisessa. Kiitän kaikkia Kangasalan asukkaiden hyväksi tehdystä työstä. Kiitän myös kaikkia kunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita hyväntahtoisesta ja kehittävästä toiminnasta. Jukka Mäkelä kunnanjohtaja 1

5 KUNNAN YLEINEN KEHITYS Väestö Kangasalan kunta sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, jossa oli kuntaa. Vuoden 2008 lopussa kangasalalaisia oli , joista miehiä oli ja naisia Ulkomaiden kansalaisia oli 313 (v ). Väestö kasvoi vuodessa 494 asukkaalla, muutosprosentin ollessa 1,8. Väestön lisäys aiheutui sekä syntyvyydestä että muuttoliikkeestä. Väestö osa-alueittain Osa-alue 2007 * %-osuus 2008 Muutos -% 07/08 Vatiala ,37 4,48 Suorama ,96 2,07 Kirkonkylä ,07 0,01 Itäosa ,96 2,25 Pohjoisosa ,79 3,20 Eteläosa ,83 6,40 Sahalahti ,40 0,5 Muu ,62-17,76 Yhteensä ,00 1,76 Lähde: Tilastokeskus * Kunnan raja muutos Val : Kangasalta Tampereelle henkilöä. Väestön ikärakenne Miehet 2009, Naiset 2009, Miehet 2008, Naiset 2008, Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma viiteen ikäluokkaan Ikäluokka %-osuus 2008 Muutos-% 07/ ,3 3, ,0 0, ,0 1, ,3 3, ,4 5,0 Yhteensä ,0 1,8 2

6 Asuntotuotanto Kuntaan valmistui kertomusvuonna 249 asuntoa. Omakotituotanto on hiipunut, mutta rivi- ja kerrostalotuotanto oli edellisvuotta suurempi. Tavoite talotyypeiltään, rahoitusmuodoiltaan ja hallinnaltaan monipuolisesta asuntotuotannosta saavutettiin. Valmistuneista 107 omakotitalosta vain 14 rakennettiin kunnan luovuttamille tonteille. Tontteja on saatu jakoon aiempaa runsaammin, mutta toistuvasti tontinmyyntitavoitteeseen ei ole päästy. Rakennuslupien määrä asuinrakentamiseen romahti alle puoleen aiemmasta. Ensisijaisena tavoitteena yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pidetään nykyisen rakenteen tiivistämistä ja täydentämistä. Asukkaat ohjataan valitsemaan laadukas ympäristö, jonka palvelut tyydyttävät arkielämän tarpeet, joiden tarjoaminen taajaman ulkopuolella tulee kunnalle kalliiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi asuinrakentaminen tulisi sijoittaa pääosin 2-3 km etäisyydelle keskustoista tai joukkoliikenteen laatukäytävien varsille. Valmistuneet asunnot Kangasalla talotyypin mukaan (v alkaen kuntaliitostiedot) Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan Kerrostalot Rivitalot Pientalot

7 Työllisyys Vuonna 2008 keskimääräinen työttömyysprosentti oli 5,6, mikä on 2,0 prosenttia alhaisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo 7,6. Pirkanmaan keskiarvo oli 8,2. Edellisvuoden (2007) keskiarvo Kangasalla oli 5,7 Työttömyyden kehitys Kangasala Pirkanmaa Koko maa / / / / / / / /1 Lähde: Pirkanmaan Te-keskus Työttömien määrän kehitys Työttömien määrän kehitys Työttömät työnhakijat Pitkäaikaistyöttömät Nuorisotyöttömät Lähde: Hämeen työvoimapiiri ja Pirkanmaan Te-keskus 4

8 Työllistämistoimet Työttömyystilanteen helpottamiseksi kunta pyrkii edistämään työllisyyttä erityisin työllistämistoimin. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea työmarkkinakelpoisuuden säilyttämistä tarjoamalla mahdollisuus määräaikaiseen työsuhteeseen tai muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Kunnan työllistämistoimenpiteet tukevat valtion työllisyyspolitiikkaa yhteistyössä paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa. Vuonna 2008 Kangasalan kunnalla palkkatuetussa työssä oli 30 henkeä ja erilaisissa harjoitteluissa 31 henkeä. Työpaikkojen lukumäärän kehitys Kangasala Kangasala + Sahalahti Lähde: Tilastokeskus Työssäkäyntitilastoa e Työpaikat (Ti) Työvoima (Te, Ti) Työllinen työvoima (Ti) Työvoiman osuus väestöstä % 50,1 50,0 48,8 Työpaikkaomavaraisuus % 67,6 66,5 Työmatkaliikenne (Ti) Kangasalta Kangasalle e=ennakkotieto Kangasala ja Sahalahti yhteensä Ti = Tilastokeskus Te = Työvoima- ja elinkeinokeskus 5

9 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolivälin jälkeen, kun merkittävä yhdysvaltalainen investointipankki haki suojaa velkojiltaan. Finanssikriisi on sittemmin paitsi laajentunut maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi myös edennyt seuraavaan vaiheeseen, jonka keskeinen piirre on ylivelkaantuneidenpankkien ja muiden talousyksiköiden liiallisten velkojen vähentäminen. Maailmantalouden kasvu on hidastunut luottokriisin syvenemisen myötä erittäin paljon. Vuonna 2008 maailmankauppa kasvoi runsaat kolme prosenttia. Vuonna 2009 maailmankaupan arvioidaan supistuvan yli neljä prosenttia. Talouskasvu vuonna 2008 jäi odotettua heikommaksi. Suomen kansantaloudella on ollut takanaan menestyksellinen viidentoista vuoden mittainen kasvuputki. Viime vuoden lopulla alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtamassa jyrkkään alamäkeen, minkä seurauksena kansantuotteemme supistunee tänä vuonna 3-4 prosenttia. Bruttokansantuote laski rajusti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja jäi koko vuoden osalta 0,9 % positiiviseksi. Kokonaistuotannon määrä lisääntyi arvioiden mukaan n. 0,8 %, vaikka tuotannon volyymi laski 2,7 % vuoden viimeisellä neljänneksellä ja viennin volyymi laski 1,1 prosenttia. Myös ensi vuodelle on esitetty miinusmerkkisiä lukuja, mikä merkitsee kokonaistuotantomme supistuvan vuosina 2009 ja 2010 yhteensä jopa viitisen prosenttia. Tämä ennuste poikkeaa merkittävästi niistä ennusteista, joita vielä vuosi sitten arvioitiin kansantuotteen kasvuluvuksi keskipitkällä aikavälillä. Työllisten lukumäärä lisääntyi vuonna 2008 noin henkilöllä ja työttömyysaste oli 6,6 prosenttia ja työllisyysaste yli 69 prosenttia. Työvoimatoimistoissa oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä oli enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä oli joulukuussa lomautettuna eli enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työttömyyden arvellaan edelleen kasvavan vuoden 2009 aikana. Työllisen työvoiman määrä oli hieman alle 2,5 miljoonaa henkilöä. Kunnallistalouden näkymät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakate heikkeni vuonna 2008 yllättävän nopeasti ja johti kuntien yhteenlasketun tuloksen heikkenemiseen peräti kymmenellä prosentilla. Tuloksen heikkenemisen taustalla on kuntien toimintamenojen noin 7 prosentin kasvu. Palvelujen ja materiaalien ostot kasvoivat nopeasti. Kunta-alan palkkasumman kasvu oli tilinpäätösarvioiden mukaan yli 7 % ja muiden henkilöstömenojen lisäys 5,5 %. Kuntien keskimääräinen veroprosentti kohosi 18,55 prosenttiin ja kuluvalle vuodelle edelleen 18,59 prosenttiin. Tuloveroprosentin ennustetaan jatkossakin nousevan. Kuntien kokonaislainakanta kohosi viime vuonna 9,7 miljardiin euroon. Asukasta kohden lainakanta kasvoi lähes 1700 euroon. Tänä vuonna kuntien yhteenlaskettu tulos jää negatiiviseksi ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä, ja ensi vuodesta on tulossa vielä heikompi. Kuntien verotulot pienenevät tänä vuonna arviolta 500 miljoonaa euroa yhteisöveron romahtaessa.. Kustannukset pysyvät kuitenkin yhä korkealla tasolla ja lisäävät kuntien menoja yhteensä noin 1500 miljoonaa euroa. Tästä syntyvä noin kahden miljardin euron rahoitusaseman heikkeneminen vastaa kuntaveron korottamista yli kahdella prosenttiyksiköllä. Ilman valtion lisäpanosta kuntien verotus uhkaa kiristyä merkittävästi. 6

10 Kangasalan kunnan talous vuonna 2008 Kunnan vuoden 2008 toiminnallinen tulos käyttötalouden toimintakulujen osalta toteutui 102,0 prosenttisesti, kun otetaan huomioon tehdyt talousarvion muutokset. Alkuperäisen budjetin kulut nousivat 6,5 milj. euroa, josta palvelujen ostojen lisäykset olivat yhteensä 4,4 milj. Niissä terveydenhoidon lisämäärärahat olivat n. 1,8 milj. euroa ja ylitys 0,7 milj. euroa. Henkilöstömenot ylittyivät lähes 1,2 milj. euroa. Toimintamenot nousivat edellisestä tilinpäätöksestä 9,6 prosenttia, jota voidaan pitää kestämättömänä kehityksenä. Toimintatuotot toteutuivat 98,7 prosenttisesti ja toimintakate 102,5 prosenttisesti. Toimintakulujen ja toimintatuottojen suhde (12,9 %) on edelleen selkeästi alle tavoitellun 15 prosentin. Kunnan kokonaismenojen kasvu oli vuoteen 2007 verrattuna 13,7 prosenttia. Investointien muutos oli 47,3 prosenttia, joka vaikutti osaltaan voimakkaaseen kasvuun. Käyttötalouden rahoitus sen sijaan toteutui ennakoitua paremmin hyvän verotulokertymän ja valtionosuuksien nousun johdosta, jotka huomioitiin jo talousarvion muutoksina. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen oli lähes 10,7 ja valtionosuuksien 15,3 prosenttia. Toimintamenojen huomattavan suuri kasvu, huolimatta verotulojen ja valtionosuuksien merkittävästä lisäyksestä, kunnan taloudellinen tasapaino heikkeni ja tulos painu alijäämäiseksi. Rahoitustuottojen- ja kulujen osalta talousarvio ei toteutunut ennakoidusti, sillä korkojen noususta johtuen korkomenot ylittyivät noin 0,21 milj. euroa ja sijoitusvarojen tuloutukset jätettiin kokonaisuudessaan tekemättä rahoitusmarkkinoiden huonon kehityksen seurauksena. Edellä oleva huomioiden ja muut talousarvion toteutuman poikkeamat, kunnan toiminnalliseksi tulokseksi muodostui 6,90 milj. euroa ja poistojen, 7,05 milj. euroa, jälkeen kunnan tilikauden 2008 tulos oli - 0,102 milj. euroa. Käyttötalouden tulos ei edelleenkään ole, Kuntastrategia 2013, talouden hallinnan tunnuslukujen, Vuosikate/Poistot -% 100 ja Vuosikate/Investointien omarahoitus -% 75, mukainen. Edellä olevat luvut olivat vuoden 2008 tilinpäätöksessä 97,6 % ja 37,1 %. Luvut ovat edellisvuotta heikommat. Kunnan kokonaislainakanta nousi 9,5 milj. eurolla 34,5 milj. euroon. Asukasta kohden lainaa on euroa. 7

11 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin. Tuloslaskelma, ml. vesilaitos Ta+mta Tp 2008 Tp 2007 Ero % Ulkoiset erät, Tp07/Tp08 Toimintatuotot ,1 Valmistus omaan käyttöön ,8 Toimintakulut ,6 TOIMINTAKATE ,4 Verotulot ,7 Valtionosuudet ,3 Rahoitustuotot ja -kulut ,7 Korkotuotot ,0 Muut rahoitustuotot ,5 Korkokulut ,8 Muut rahoituskulut ,5 VUOSIKATE ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,2 Suunnitelman mukaiset poistot ,2 TILIKAUDEN TULOS ,6 Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,6 Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen (myös valtion rahoitusosuus) osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,7 12,5 Vuosikate/Poistot, % 97,6 102,3 Vuosikate, euroa/asukas 243,6 223,7 Asukasluku

12 Toimintatuotot/ % toimintakuluista = 100xToimintatuotot/ (Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Kangasalan kunnan tavoite on ollut nostaa suhdeluku vähintään 15 %:iin. Vuosikate/Poistot, % =100xVuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen riittävän. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja rahoitusosuudet. Kangasalan kunnan vuosikate on selkeästi alijäämäinen investointien suhteen ja tulorahoitus näin ollen epätyydyttävä. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei kuitenkaan voida asettaa. Vuosikatteen kehitys ,2 6,9 7,2 7, ,5 4,2 3, Ta 2009 Ts 2010 Ts Tuloveroprosentti 19,00 19,00 Verotettava tulo/as (verotusvuosi) Asukasluku

13 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kunnan toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa pakollisena informaationa, joka täydentää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista ja pääomarahoituksesta. Rahoituslaskelma, ml.vesilaitos Ta+mta Tp 2008 Tp 2007 Ero % Tp07/Tp08 Toiminnan rahavirta Vuosikate ,8 Tulorahoituksen korjauserät ,0 Investointien rahavirta Investointimenot ,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,3 - Tase-erien välinen siirto/ Osakkeet ja osuudet-rahoitusarvopaperit ,0 Toiminnan ja investointien rahavirta ,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys ,4 Antolainasaamisten vähennys ,7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,1 Muut maksuvalmiuden muutokset ,6 Toimeksiant. varojen ja pääomien muutokset ,5 - Tase-erien välinen siirto/ Oma pääoma-toimeksiantojen pääomat -40 Vaihto-omaisuuden muutos ,0 Saamisten muutos ,4 Korottomien velkojen muutos ,3 Rahoituksen rahavirta ,1 Rahavarojen muutos ,8 Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 37,1 49,3 Pääomamenojen tulorahoitus,% 30,3 38,2 Lainanhoitokate 1,5 1,5 Kassan riittävyys, pv 38,1 41 Asukasluku

14 INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno+ Antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvunarvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. MAKSUVALMIUS Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) =365 pv x kassavarat /kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Kassastamaksuina käytetään kuukauden kassastamaksuja ja päiväkertoimena 30 pv. 11

15 Tase ja sen tunnusluvut Tase Tp 2008 Tp euroa V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot **Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut 46 Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat **Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset **Sijoitukset yhteensä ***Pysyvät vastaavat yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat ***Toimeksiantojen varat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 3 4 **Vaihto-omaisuus yhteensä 3 4 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset 108 *Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 1 47 Muut saamiset Siirtosaamiset *Lyhytaikaiset saamiset yhteensä **Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit **Rahoitusarvopaperit **Rahat ja pankkisaamiset ***Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA

16 Tase euroa V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä **Oma pääoma yhteensä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset **Poistoero ja vapaaeht. varauks. yhteensä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääoma Muut toimeksiantojen pääomat **Toimeksiantojen pääomat yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Muut velat Siirtovelat *Pitkäaikainen yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat *Lyhytaikainen yhteensä **Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 58,3 64,5 Rahoitusvarallisuus /asukas ,3-697,8 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 40,7 34,7 Lainat /asukas Lainakanta milj. euroa 34,5 25,0 Lainasaamiset , milj. euroa 0,3 0,4 Asukasluku Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. 13

17 Omavaraisuus-% =100x (Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta. Rahoitusvarallisuus euro/asukas =(Saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma-saadut ennakot)/asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntatalouden rahoitusvarallisuus on 197,23 euroa/asukas negatiivinen (v. 2005). Suhteellinen velkaantuneisuus-% =100x (Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla ollut keskimäärin 30 %. Lainakanta =Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kokonaistulot ja -menot, ulkoiset ml. vesilaitos KOKONAISTULOT JA -MENOT 2008, ULKOISET ml. vesilaitos TULOT milj. % MENOT milj. % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 15,750 10,7 Toimintakulut 123,918 83,3 Verotulot 90,029 60,9 Valmistus omaan käyttöön -0,257-0,2 Valtionosuudet 24,925 16,9 Korkokulut 1,091 0,7 Korkotulot 0,389 0,3 Muut rahoituskulut 0,013 0,0 Muut rahoitustuotot 0,549 0,4 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Käyttöomaisuuden myyntivoitot -1,547-1,0 Käyttöomaisuuden myyntitappiot -0,017 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,290 0,9 Investointimenot 19,810 13,3 Pysyvien vastaav. hyödykk. luovutustulot 2,744 1,9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,063 0,0 Antolainasaamisten lisäys 0,021 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13,680 9,3 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4,187 2,8 Lyhytaikaistenlainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 147, ,0 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 148, ,0 14

18 KONSERNITARKASTELU KONSERNIRAKENTEEN KUVAUS 2008 Kangasalan Lämpö Oy Koy Säästökeskus Koy Taloherttua 100 % 66 % 65 % 100 % 88 % Kangasalan kunta 100 % 84 % Koy Harjusola Koy Rantakoivistontie 3 Koy Vatialan Kasarminportti Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy Asoy Kangasalan Lillianpuisto Kangasalan Uimahalli Oy 100 % 100 % 59 % Koy Kangasalan terveysasema ja kirjastotalo 100 % 72 % Koy Kangasalan Ostoskeskus Koy Sahalahden Yrittäjätalo Osakkuusyhteisöt Kuntayhtymät Koy Tieliikennemuseo 46 % Koy Lentolan Teollisuustalo 27 % Kangasalan seudun terveyskeskuksen ky 74 % Pirkanmaan sosiaalipalvelujen ky 5 % Kuhmalahden - Kangasalan vanhainkodin ky 50 % Koy Nattarin Lähipalvelukeskus 23 % Kangasalan Jäähalli Oy 31 % Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky 6 % Pirkanmaan liitto 5 % Pirkanmaan koulutuskonserni-ky 7 % Valkeakosken seudun koulutusky 0,5 % Tampereen kaupunkiseudunky 8 % Hämeen päihdehuollon ky 2 % 15

19 KUNTAKONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRYHTEISÖT Kunnan konsernitilinpäätöksen tavoitteena on selvittää ne varat, velat ja vastuut, joihin kunnalla on omistajuuteen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa, velvoitteita ja vastuuta. KANGASALAN UIMAHALLI Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita vuokraoikeuden nojalla Kangasalan kunnan Herttualan kylässä/407, asemakaava-alueen korttelin 13 tonttia nro 3 ja sillä sijaitsevaa uimahallirakennusta ja harjoittaa rakennuksessa uimahalliin ja sen oheispalveluihin liittyvää liiketoimintaa tai vuokrata rakennuksen tiloja edellä mainitun toiminnan harjoittamista varten. Osakepääoma euroa, osakkeita 100 kpl. Koko osakekannan omistaa Kangasalan kunta. Pälkäneen kunta on tehnyt ja Kuhmalahden kunta määräisen osakeyhtiölain 11 luvun 1 :n 1. momentin 3. kohdan mukaisen osakepääomasijoituksen. Talous Tilikauden tase ,70 euroa. Lainat euroa, josta nostettu tilikaudella euroa. KIINTEISTÖ OY TALOHERTTUA Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Heikki Salmela Kiinteistö Oy Taloherttua vastaa kunnan vuokratalotoiminnasta (rakennuttaa ja hallinnoi). Yhtiön rakennuskanta käsittää 971 asuinvuokrahuoneistoa ,9 hm 2 ja hm 3. Lisäksi yhtiöllä on 5 kpl liikehuoneistoja, yhteensä 560 hm2. Lisäksi yhtiöllä on 5 kappaletta liikehuoneistoja: yksi Jokioistentie 8:ssa 154 hm2 ja neljä Kangasalantie 1123:ssa 406 hm2, yhteensä 560 hm3. Vuoden 2006 aikana aloitettu Tupatie 3:n peruskorjauksen suunnittelu lähti toteutumaan korjaushankkeena vuonna Varsinaiset rakennustyöt aloitettiin elo-syyskuussa Kohde valmistui urakka-asiakirjojen mukaisesti Vuoden 2007 syksyllä aloitettiin Vääränkalliontie 10:n peruskorjauksen suunnittelu ja varsinaiset rakennustyöt on aloitettu ja valmistuu urakka-asiakirjojen mukaisesti Taloherttuan asunnoissa oli vuonna kpl asunnonvaihtoja sekä asuntojen käyttöaste oli 97,27 % vuonna Vuonna 2008 vuokrasaatavat kasvoivat ja tästä syystä on perintää tehostettu. Yhtiön maksuvalmius vuonna 2008 on ollut hyvä. Osakepääoma ja osakeomistus Osakepääoma ,66, osakkeita kpl á 840,94. Kangasalan kunta omistaa koko osakekannan. 16

20 Talous Taseen loppusumma on ,78 euroa. Lainat Kiinteistöyhtiön lainat ovat yhteensä ,44 euroa, joista ns. aravalainojen osuus ,01 euroa. KIINTEISTÖ OY HARJUSOLA Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Pentti Oittinen Yhtiön rakennusten huoneistojakautuma: - asuinhuoneistoja 16 kpl hm 2 - liike- ja toimistohuoneistoja 34 kpl hm 2 - autotalleja 6 kpl 192 m 2 Rakennusten tilavuus rm 3 Osakepääoma ja osakkeenomistaja Yhtiön osakepääoma on ,57 euroa, osakkeita kpl, nimellisarvo 42,05 euroa. Osakkeenomistajat Kangasalan kunta Kangasalan seurakunta Osakkeet osaketta osaketta Kangasalan kunnan omistusosuus on 66,4 %. Talous Taseen loppusumma on ,71 euroa. Lainat Lainat , pitkäaikainen ,32 euroa KIINTEISTÖ OY KANGASALAN SÄÄSTÖKESKUS Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Pentti Oittinen Säästökeskuksen kiinteistö, Keskusaukio 2, liikerakennus valmistunut 1975: Liike- ja toimistohuoneistoja 17 kpl, 2 575,5 hm2, rakennuksen, tilavuus rm3. Osakepääoma ja osakeomistus Yhtiön osakepääoma on ,17 euroa. Osakkeita kpl á 16,82 senttiä. Osakkeenomistajat Osakkeet hm2 Kangasalan kunta ,5 Kangasalan Optiikka Oy ,0 Apis Homeopaattinen Rohdosliike Ky ,5 Misce Oy ,0 Pirkanmaan Lähivakuutusyhdistys ,0 Kangasalan Kirjakauppa Ky ,5 Annukka Lintulahti ,0 Yhteensä ,5 Kangasalan kunta omistaa kiinteistöyhtiöstä 64,6 %. 17