Kvantitatiivinen tutkimus 1. Kvantitatiivisen metodologian kysymyksiä

Transkriptio

1 Kvantitatiivisen metodologian kysymyksiä 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 1 Rosen et al. keräsivät 13 amerikkalaisen sosiaalityön aikakauslehden tammikuun 1993 ja heinäkuun 1997 välillä julkaistut artikkelit. Mukaan otettiin merkittävimmät empiirisiä tutkimuksia julkaisevat amerikkalaiset sosiaalityön aikakauskirjat. Tutkijat lukivat ja luokittelivat kaikki näissä lehdissä julkaistut artikkelit joko tutkimuksiin tai muihin artikkeleihin. Alkuperäistutkimuksiksi luokiteltiin artikkelit, joissa oli määritelty tutkimuksen tavoite, tutkimusongelmat, käytetyt tutkimusmenetelmät, aineisto ja tulokset. Kaikenkaikkiaan tutkijat analysoivat artikkelia, joista 863 eli 47 prosenttia luokiteltiin alkuperäistutkimuksiksi. 49 prosenttia tutkimuksellisiksi luetuista artikkeleista oli luonteeltaan selittäviä. Toiseksi yleisin tutkimusten muoto olivat kuvailevat tutkimukset, joita oli 36 % kaikista. (3) 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 2

2 Taulukko 1: Tutkimustiedon tyypin mukainen jaottelu sosiaalityön tutkimuksista Tiedon laji n % Kuvaileva Selittävä Kontrolliorientoitunut yhteensä helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 3 Amerikkalaisessa sosiaalityön tutkimuksessa surveymenetelmät hallitsevat. Sosiaalityön graduista vain 32 % käytettiin laadullisia menetelmiä. Osuus on selvästi vähäisempi kuin vaikkapa naistutkimuksessa, jossa 66 % graduista käytti laadullisia menetelmiä. Laadullisten menetelmien suosio näyttää kuitenkin olevan kasvussa. Ruotsissa tehtiin 89 tohtorinväitöskirjaa ja 581 gradua ja tutkielmaa ( ). Näissä väitöskirjoista puolessa käytettiin yksinomaan laadullisia menetelmiä ja vain 14 % vain kvantitatiivisia menetelmiä. (2) 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 4

3 Väitöstutkimuksista Lähes kaikki suomalaiset sosiaalityön väitöskirjat perustuvat laadulliseen metodologiaan. Ero amerikkalaisen tutkimukseen suuri, ja myös ruotsalaiseen. Tämä on ongelmallista, sillä myös kvantitatiivinen tutkimus on tärkeää ja tarpeellista! Ennakoinnin mahdollistavan tutkimustiedon tarve on suuri. Ennakointi on vaikeaa ilman mittaamista. Työelämässä tarvitaan kvantitatiivista tutkimusta. Päätöksenteko esimerkiksi palveluissa edellyttää tilastointia. Omaperäisyydestä palkitaan jatkossa yhä enemmän. Siten poikkeavat tutkimusasetelmat ja metodologiset valinnat tulevat herättämään kiinnostusta. 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 5 Miksi kvantitatiivinen tutkimus on tärkeää Tutkimuksen väline pitää valita ongelman mukaan. Monet (eivät kuitenkaan kaikki) tutkimusongelmat edellyttävät kvantitatiivista otetta. Tötön mukaan miksi-kysymykseen vastataan kvantitatiivisesti, mitä, millainen -kysymykseen myös kvalitatiivisesti. Sosiaalihuollon tilastointi tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia (esim. SOTKA) Sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimus edellyttää mittaamista. Palvelujen laadunhallinta edellyttää mittaamista. 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 6

4 Seuraavilla luennoilla käsitellään kertauksenomaisesti kvantitatiivisen tutkimuksen perusteita. aineiston keruu, mm. kyselylomakkeen teko valmiit mittarit havaintomatriisin luonti taulukointi ja tulosten graafinen esittäminen riippuvuuksien osoittaminen 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 7 Lähtökohtana on tutkimusasetelma Ensiksi on oltava kysymys, joka halutaan selvittää. Aikaisemman tutkimuksen perusteella voidaan luoda teoreettinen viitekehys Viitekehys muodostuu käsitteistä, jotka on saatettavissa mitattavaan muotoon, eli muuttujiksi. Käsitteet operationalisoidaan muuttujiksi Muuttuja voidaan esittää mittarina (indikaattorina) joka voi saada lukuarvon (Muuttuja A saa arvon...) 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 8

5 Mittaaminen on kahden asian: mitattavan ilmiön (esim. ikä) ja havaintoyksikön (esim. henkilö A) yhdistämistä antamalla yksikköä kuvaavalle muuttujalle arvo (esimerkiksi henkilön A iäksi tulee 27 vuotta). (1, 74) 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 9 Aineiston hankinta Kvantitatiivinen aineisto voidaan hankkia monin tavoin: tilastot ja rekisterit: esim. STAKES, kaupunkien tilastotoimi aikaisemmat tutkimusaineistot esim. yhteiskuntatieteellisten aineistojen arkistosta itsekerätyt aineistot: koeasetelmat, havainnointi, haastattelut, kyselyt jne. Myös kvantitatiivinen sisällönanalyysi. 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 10

6 Operationalisointi Kvantitatiivisen tutkimuksen keskeinen työvaihe on ennen aineiston kokoamista tehtävä käsitteiden operationalisointi mitattaviksi muuttujiksi. Prosessin vaiheita: tutkija rajaa käsitteet joista hän on kiinnostunut tarkastelun kohteena olevaa käsitettä analysoidaan ja mietitään mistä osista se muodostuu. Käsite ositetaan mahdollisimman konkreettisiin palasiin, ja näin edetään kohti konkretiaa. Teoreettisesta kielestä siirrytään arkikieleen: ei kysytä, onko haastateltava suorittanut perus-, keski- vai korkea-asteen tutkinnon vaan kysytään mitä kouluja hän on käynyt. tutkijalla on joukko indikaattoreita jotka sopivat mittauksen kohteeksi 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 11 Mitta-asteikot Mittauksen tuottama tieto riippuu sovelletusta mitta-asteikosta laatueroasteikko, esim sukupuoli, kaupunginosa, jolla voidaan esittää asioiden samanlaisuutta/erilaisuutta järjestysasteikko, esimerkiksi viranhakijoiden järjestys, edellisen lisäksi havaintojen järjestys välimatka-asteikko (lämpötila), edellisten lisäksi välimatka suhdelukuasteikko (ikä), edellisten lisäksi arvojen suhde. 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 12

7 Validius ja reliaabelius Käsitteen määrittely ei vastaa todellisuutta vaan se mitä muodostettavalla mittarilla mitataan, kattaa aina vain summittaisesti käsitteen tarkoittamaa aluetta. Mittaustulokset ovat siten virheellisiä, ja virhe toistuu samanlaisena kerta toisensa jälkeen (systemaattinen virhe). Mittarissa esiintyy myös satunnaisvirhettä joka vaihtelee mittauskerrasta toiseen, jolloin sanotaan että mittarin reliaabelius on alentunut. Reliaabelius ja validisuus yhdessä muodostavat mittarin kokonaisluotettavuuden (1, 89). Vaaka joka osoittaa kilon verran liian vähän jokaisessa punnituksessa on erittäin reliaabeli mutta silti epävalidi. Reliaabelius laskee, jos kysymykset lomakkeessa ovat sellaisia, että vastaaja vahingossa helposti tekee virheen, validius laskee jos kysymykset eivät onnistu mittaamaan sitä, mitä niiden on tarkoitus mitata. 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 13 Survey Survey-menetelmillä tarkoitetaan etukäteen strukturoitua aineiston keruuta kysely- ja haastattelulomakkeiden avulla. Lomaketta voidaan käyttää henkilökohtaisesti haastatellen tai postikyselynä jossa lomakkeen saaja täyttää sen itse. Internetiäkin voi käyttää. On olemassa myös tietokoneavusteisia puhelinhaastattelujärjestelmiä. Survey on tehokas ja taloudellinen tapa kerätä tietoa suuren ihmisjoukon toiminnasta tai mielipiteistä. Myös tutkimuksen kulut voidaan arvioida kohtalaisen tarkasti etukäteen (mikä on laadullisessa tutkimuksessa joskus vaikeaa). Surveyn onnistumisen edellytys on ymmärrettävien kysymysten etukäteen tapahtuva suunnittelu. Siksi tutkittavat asiat on luokiteltava ja käsitteellisesti kategorisoitava etukäteen. (1, 118) 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 14

8 Surveyn vaiheet 1. Tutkimusongelma ja tutkimusasetelma muotoillaan ja laaditaan tutkimussuunnitelma. 2. Määritellään tutkittavien perusjoukko ja poimitaan tarvittava otos. Nimien ja osoitteiden hankkiminen voi edellyttää tutkimusluvan saamista. 3. Laaditaan lomake tai lomakkeet. Tämä on kohtalaisen työläs vaihe. Postikyselyssä lähetekirje ja esim ohjaajan nimikirjoitus. 4. Jos kyseessä on käynti- tai puhelinhaastattelu, on haastattelijat koulutettava ja heille jaettava etukäteismateriaali Jos kyse on postikysely, sovitaan vastausten palauttamisen tavasta (vastauslähetyslupa). 5. tehdään varsinaiset haastattelut tai jos kyseessä on postikysely, lähetetään lomakkeet. Vastaamatta jättäneille lähetetään yhdestä 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 15 kolmeen muistutuskirjettä, toisen tai kolmannen muistutuksen mukana uusi lomake. 6. kerätyt aineistot tarkistetaan ja muokataan analyysin edellyttämään muotoon. 7. Aineisto analysoidaan. Ensin tehdään kuvailevia analyyseja. Kuvailevat analyysit (eli muuttujien suorat jakaumat) esitetään koodikirjana. 8. Kirjoitetaan tutkimusraportti. (1, ) 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 16

9 Lomakkeen teko Lomakkeen teko vaatii taitoa, joka syntyy harjoittelemalla. Ensin on päätettävä, kenelle lomake esitetään, miten se esitetään, yhdistelläänkö erilaisia aineistonkeruun muotoja. Varsinaisten kysymysten laadinnan perusperiaate on yksinkertainen: ensin esitetään kysymys, joka sisältää mahdollisimman selkeästi vain yhden asian. Sen jälkeen esitetään vastausvaihtoehdot tai jätetään tila vastauksen kirjoittamista varten. Avoimia kysymyksiä kannattaa käyttää hyvin säästeliäästi. Niitä on paha purkaa! Eli: tutkija tietää, mitä hän kysyy, ja hän kysyy sitä selkeästi ja yksinkertaisesti. Yhdessä kysymyksessä kysytään vain yhtä 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 17 asiaa Eri kysymyksistä muodostuu mielekäs kokonaisuus jonka rakenteen ja juonen myös vastaaja kykenee hahmottamaan. lomakkeen rakenteen pitää palvella tutkimuksen onnistumista. Siten kysymysten sijoittelulla lomakkeelle on vaikutusta. 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 18

10 Yleisiä ohjeita on käytettävä kysymysmuotoa! teitittely voi olla paikallaan, ainakin kohteliaisuus monivalintakysymyksissä esitetään kaikki mahdolliset vastausvaihtoehdot mutta vastaaja voi valita niistä vain yhden Vaihtoehtojen on oltava täydellisiä ja toisensa poissulkevia! 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 19 Vastausvaihtoehdoista päättäminen lukumäärästä päättäminen: vähimmillään kyllä/ei, enimmillään jopa kymmenen tai enemmän. Usein on parempi käyttää monia vaihtoehtoja vastausvaihtoehdot voidaan laatia asteikoksi. Tunnetuin on Likertin asteikko Mitä mieltä olette seuraavasta väitteestä: ja vastausvaihtoehdot menevät 1 täysin samaa mieltä... 2 jokseenkin samaa mieltä 3 ei samaa muttei eri mieltäkään 4 jokseenkin eri mieltä 5 täysin eri mieltä 9 ei osaa sanoa 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 20

11 Gutman -asteikko Likertin asteikko tulkitaan usein välimatka-asteikolliseksi. Toinen tunnettu asteikkotyyppi on Gutman -asteikko, jossa on neljä yhteenliittyvää kysymystä, ja vastausten ajatellaan kasautuvan. (1, 135) 5. USEIMMILLE OPINTOLINJOILLE ON PERUSTETTU AINEJÄRJESTÖJÄ kyllä Tiedätkö oman ainejärjestösi nimen 1 0 Oletko lukenut järjestösi tiedotteita 1 0 Oletko osallistunut järjestösi tilaisuuksiin 1 0 Oletko ollut järjestösi luottamustehtävissä 1 0 Lopullinen asteikko saa seuraavat arvot=0000=0, 0001=1,0011=2,0111=3,1111=4 ei 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 21 Teknistä lomakkeesta lomake ei saisi olla liian pitkä, vastaaminen ei yleensä saisi viedä ainakaan yli 20 minuuttia, mutta mieluusti vähemmän. vastaajan tiedot ja taidot on hyvä ottaa huomioon. Ei saa kysyä tavalla jota vastaaja ei mitenkään voi ymmärtää. lomake kannattaa tehdä tiiviisti ja pienehköllä kirjasimella. Jos kysymykset kahdella palstalla, pitää nuolilla osoittaa etenemisjärjestys. tunnistetiedot ja sensitiivisimmät kysymykset loppuun! lomakkeessa on oltava selvät vastaamis- ja täyttämisohjeet 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 22

12 Lisäksi on laadittava lähetekirjelmä, jossa on tiedot tutkimuksesta, sen tarkoituksesta, tekjöistä ja siitä miten tietoja tullaan käyttämään. Kirjeessä on kerrottava, miten juuri vastaaja on tullut mukaan tutkimukseen, ja on myös muistutettava että tietojen antaminen on vapaaehtoista. Mikäli tietojen käsittelyn luvataan olevan luottamuksellista (kuten aina pitäisi olla), ON EHDOTTOMASTI NÄIN MYÖS OLTAVA. Se tarkoittaa, että lomakkeet pysyvät tekijän hallussa, ja kun niitä ei enää tarvita, ne hävitetään asianmukaisella tavalla. Tietosuojalaki rajoittaa ja säätelee kysely- ja haastatteluaineistojen hallussapitoa, käyttöä ja säilytystä. 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 23 Kato ja katoanalyysi Huolellisesti tehdyissä postikyselyissä kato on %. Karhukirjeillä voidaan vähentää katoa. Arvioitu kato voidaan ottaa huomioon otoskokoa määriteltäessä Vastaamatta jättäneitä voidaan arvioida katoanalyysilla. Vastaamatta jättäminen on harvoin täysin sattumanvaraista. On erotettava mm. kieltäytyneet, ei tavoitettu, muu syy, puutteellisesti täytetyt ja hylätyt. katoanalyysi tehdään vertaamalla syntynyttä aineistoa alkuperäisestä perusjoukosta saatavissa oleviin tietoihin. Esimerkiksi nimi ja asunpaikka on osoitetietojen perusteella usein tiedossa, ja siten voidaan päätellä sukupuolen perusteella tapahtuva kato. 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 24

13 Lisätietoja nettiosoitteesta Tehtävä: Koettakaa seuraavaksi kerraksi laatia sovittujen ryhmien mukaisesti kyselylomake, jossa on sekä Likert että Gutman-asteikolliset kysymykset. 18. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 25 Viitteet [1] Alkula, Tapani, Pöntinen, Seppo & Ylöstalo, Pekka (1995) Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY. [2] Dellgran, Peter & Höjer, Staffan (2001) Mainstream is contextual: Swedish social work research dissertations and theses. Social Work Research 25 (4), [3] Rosen, Aaron, Proctor, Enola K. & Staudt, Marlys M. (1999) Social work research and the quest for effective practice. Social Work Research 23 (1), 4 15.