Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 411/2005 vp Vesiväylän perusparannus välillä Heinola Kuusankoski Eduskunnan puhemiehelle Heinola Kuusankoski-vesiväylän 30 kilometrin perusparannushanke sijaitsee välillä Heinola Kuusaanlampi. Valtaosa matkasta on jo olemassa olevaa väylää. Suurimmat investoinnit kohdentuvat Keiteleen kanavan mitoituksen mukaisten sulkujen rakentamiseen Kimolaan ja Voikkaalle. Uuden vesiväylän myötä Päijänteen vesiliikennemahdollisuuksia voidaan hyödyntää Kuusankosken/Kouvolan Kuusaanlammelle asti ja samoin turvata raakapuun ja metsähakkeen uitto- ja proomukuljetukset pohjoisen Kymenlaakson metsäteollisuusyrityksille. Vesiväylä avaa uudenlaisia toimintamalleja risteily- ja vuokraveneilylle, joiden toteutumiselle Helsingin ja Pietarin läheisyys luo erityisiä mahdollisuuksia. Arvioidut 30 vuoden keskimääräiset tavaravirrat väylällä tulevat olemaan uiton osalta keskimäärin kuutiometriä/vuosi, proomukuljetusten osalta kuutiometriä/vuosi ja matkailuliikenteen osalta noin henkilöä/vuosi. Perusparannushanke avaa uuden vesiväylän Pohjois-Kymenlaakson ja Päijänteen alueen välille. Tavaraliikenteen ulkoiset haitat ja yhteiskunnalle muodostuvat kustannukset pienenevät koko vaikutusalueella, ja sitä kautta syntyy merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. Raskaiden kuljetusten suuntautuminen maanteiltä vesiteille pienentää ruuhkia etenkin taajama-alueilla, ja turvallisuus maanteillä paranee. Rakennusajan työllisyysvaikutukset aluetalouteen sekä uusien alueen työllisyyttä parantavien toimintamallien syntyminen parantavat työllisyystilannetta. Palvelurakenteen monipuolistuminen ja pysyvien työpaikkojen lisääntyminen parantavat alueen kokonaistaloutta. Kimolan kanavan rehevöityminen on edennyt viime vuosina voimakkaasti ja tulee olemaan lähivuosina merkittävä ympäristöhaitta. Kanavan sulkulaitteiden uusiminen ja veden virtaamien lisääminen lopettaisivat seisovan veden rehevöitymisen ja kesäisin esiintyvät hajuhaitat. Kannattavuuslaskelmat on tehty liikenne- ja viestintäministeriön hyväksymän YHTALI-menetelmän periaatteiden mukaisesti laskemalla aluetaloudelle tulevat hyödyt aiempia selvityksiä tarkemmin. Näin laskien hankkeen H/K-suhde (hyödyt jaettuina kustannuksilla) on toteutusvaihtoehdosta riippuen 2,7 23,3. Suurin osa hyödyistä on ulkoisten kustannusten säästöä ja uusien aktiviteettien seutukunnalle tuomien työmahdollisuuksien rahavirroista johtuvaa yhteiskunnallista tuloa. Hanke tuo alueelle uudenlaisten toimintojen myötä monipuolisen palvelurakenteen, tukee olemassa olevaa elinkeinotoimintaa, vähentää suurteollisuuden mahdollisten suhdannevaihtelujen tuomaa aluetaloudellista riskiä ja tukee teollisuuden toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Vesiväylän parantamista on selvitetty useaan otteeseen 1990-luvulla, viimeksi osana Kymijoen Mäntyharjun kanavointiselvitystä. Kanavaparin suunnittelun ollessa pysähdyksissä alueen kuntien ja maakuntien toimesta katsottiin tarpeelliseksi selvittää uusin perusolettamuksin Versio 2.1

2 Heinola Kuusankoski-väylän erillishankkeen toteuttamismahdollisuudet ja samalla myös laaja-alaisesti tarkastella hankkeen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Selvityksessä on huomioitu Valkoisen kirjan, energiapoliittisen selvityksen ja valtakunnallisen metsäohjelman mukanaan tuomat toimintamallit. Myös uudet matkailuun liittyvät liiketoimintamallit ovat olleet mukana tarkastelussa. Heinola Kuusankoski-vesiväylästä on laadittu Merenkulkulaitoksen (MKL) toimesta erillis-suunnitelma vuonna Kymijoen kanavoinnista on niin ikään MKL:n toimesta laadittu erillissuunnitelmat vuosina 1993 ja Hanke on kaikilla mittareilla arvioituna yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hankkeen toteuttaminen tukee voimakkaasti alueellista ja paikallista taloutta. Myös hankkeen kokonaisvaikutukset valtion verokertymään ovat merkittäviä. Pitkäaikaisvaikutukset ympäristöön, teollisuuden toimintaedellytyksiin ja väestön elinolosuhteisiin ovat kiistatta hyödyllisiä, ja nämä vaikutukset tulevat vielä vaikutusaikana korostumaan. Kymenlaakson liitto on nostanut hankkeen yhdeksi kärkihankkeistaan. Maakunta pitää hanketta tärkeänä ja kiireellisenä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että Heinola Kuusankoski-vesiväylän perusparannushanke toteutetaan erillishankkeena? Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2005 Markku Laukkanen /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 411/2005 vp Markku Laukkanen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 411/2005 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että Heinola Kuusankoski-vesiväylän perusparannushanke toteutetaan erillishankkeena? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Merenkulkulaitos on tarkastellut viimeksi Heinola Kuusankoski-väylän parantamisen yhteiskuntataloudellista kannattavuutta Kimolan Kuusaanlammen vaikutusselvityksessä vuonna Tässä vaikutusselvityksessä tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa: Kimolan ja Voikkaan sulkujen rakentaminen suunnitellun Kymijoen kanavan mitoituksen mukaan ja muun väylästön rakentaminen 2,4 metrin kulkusyvyydellä. Hyötykustannussuhde 0,14 0,53. Kimolan ja Voikkaan sulkujen rakentaminen pienemmällä mitoituksella ja muun väylästön rakentaminen 2,4 metrin kulkusyvyydellä. Hyötykustannussuhde 0,18 0,61. Ainoastaan Kimolan sulun rakentaminen edellisen vaihtoehdon mukaisella mitoituksella ja 2,4 metrin väylän rakentaminen Voikkaalle. Hyötykustannussuhde 0,19 0,60. Ainoastaan Kimolan sulun rakentaminen pienellä mitoituksella. Ei uutta väylästöä. Hyötykustannussuhde 5,7 11,8. Tarkastelluista vaihtoehdoista ainoastaan Kimolan nippunosturin korvaaminen pienellä sululla osoittautui yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi, mutta toisaalta vaikutusselvityksessä todettiin tämänkin sulun olevan veneilyn toimivuuden kannalta hankala, sillä uitto olisi käyttänyt sulkua merkittävän osan ajasta, eikä veneily olisi tällöin ollut mahdollista. Heinola Kuusankoski-väylän perusparannushankkeen kannattavuuslaskelmat, joihin kysymyksessä viitataan, eivät ole Merenkulkulaitoksen laatimia. Tässä vaikutusselvityksessä on mukana useita arvostuseriä, joita liikenne- ja viestintäministeriön soveltaman liikenneväylähankkeen arvioinnin yleisohjeen mukaan ei tule ottaa huomioon kannattavuuslaskelmassa. Näiden aikaisemmin tehtyjen vaikutusselvitysten jälkeen tilanne alueella on muuttunut raakapuukuljetusten osalta ratkaisevasti. Uitto ja raakapuun proomukuljetukset ovat päättyneet Kymijoen vesistöalueella, joten mahdollinen perusparannushanke palvelisi toistaiseksi ainoastaan veneilyä ja matkustaja-alusliikennettä, eikä hanke enää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla sovellettavien laskentaperiaatteiden mukaisesti tarkasteltuna ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Kimolan sulun rakentaminen pienellä mitoituksella olisi ollut aikaisemmilla vesiväylän käyttömäärillä kannattavaa. Uiton loppumisen myötä Kymijoen vesistöalueella liikenne- ja viestintäministeriö pitää Kimolan sulun toteuttamisen lisäselvittämistä mahdollisena, mutta tällöin tulisi ottaa huomioon vesiväylän vähentyneet käyttömäärät. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 411/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Markku Laukkanen /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att projektet som gäller grundlig förbättring av vattenleden mellan Heinola och Kuusankoski genomförs som ett särskilt projekt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Sjöfartsverket har senast granskat den samhällsekonomiska lönsamheten då det gäller förbättring av vattenleden mellan Heinola och Kuusankoski i samband med konsekvensutredningen för Kimola Kuusanlampi år I konsekvensutredningen granskades fyra olika alternativ: byggande av slussar vid Kimola och Voikkaa enligt dimensioneringen av den planerade kanalen i Kymmene älv och byggande av andra farleder med en djupgång av 2,4 meter. Förhållandet nytta/kostnad 0,14 0,53. byggande av slussar vid Kimola och Voikkaa enligt en mindre dimensionering och byggande av andra farleder med en djupgång av 2,4 meter. Förhållandet nytta/kostnad 0,18 0,61. byggande endast av slussen vid Kimola enligt den mindre dimensioneringen och byggande av en farled på 2,4 meter till Voikkaa. Förhållandet nytta/kostnad 0,19 0,60. byggande endast av slussen vid Kimola enligt en mindre dimensionering. Inga nya farleder. Förhållandet nytta/kostnad 5,7 11,8. Av de undersökta alternativen visade sig ersättandet av buntlyftkranen vid Kimola med en liten sluss vara det enda samhällsekonomiskt lönsamma alternativet, men å andra sidan konstaterades i konsekvensutredningen att även en sådan sluss är besvärlig med tanke på fritidsbåttrafiken, eftersom flottningen skulle ha använt slussen största delen av tiden och förhindrat fritidsbåttrafik. De lönsamhetskalkyler för grundlig förbättring av farleden mellan Heinola och Kuusankoski, vilka hänvisas till i spörsmålet, har inte gjorts upp av Sjöfartsverket. I denna konsekvensutredning har tagits med flera värderingsposter, vilka enligt den allmänna anvisning för utvärdering av trafikledsprojekt som kommunikationsministeriet tillämpar inte skall beaktas i en lönsamhetskalkyl. Sedan dessa tidigare gjorda konsekvensutredningar har situationen i området förändrats radikalt då det gäller transport av råvirke. Flottningen och pråmtransporterna av råvirke har upphört på vattenlederna i Kymmene älv, vilket innebär att ett eventuellt projekt för grundlig förbättring av lederna tills vidare skulle betjäna endast fritidsbåttrafiken och passagerarfartygstrafiken, och enligt de kalkyleringsprinciper som tillämpas inom kommunikationsministeriets förvaltningsområde är projektet inte längre samhällsekonomiskt lönsamt. I den omfattning vattenleden tidigare användes skulle det ha varit lönsamt att bygga en sluss med en mindre dimensionering vid Kimola. I och med att flottningen har upphört på vattenlederna i Kymmene älv anser kommunikationsministeriet att det är möjligt att göra ytterligare utredningar om att bygga en sluss vid Kimola, men i detta fall bör man beakta den minskade användningen av vattenleden i fråga. 4

5 Ministerns svar KK 411/2005 vp Markku Laukkanen /kesk Helsingfors den 1 juni 2005 Kommunikationsministeri Leena Luhtanen 5