Yleistä 3. Liiton toiminta-ajatus 3. Analyysi hevostalouden tilasta ja kehittymisestä tulevana vuonna 3. Toimintavuoden keskeiset tavoitteet 6

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA & TALOUSARVIO 2015

2 2 Sisällysluettelo Yleistä 3 Liiton toiminta-ajatus 3 Analyysi hevostalouden tilasta ja kehittymisestä tulevana vuonna 3 Toimintavuoden keskeiset tavoitteet 6 Merkittävimmät hankkeet/toimenpiteet 6 Jalostus- ja kasvatustoiminta 7 Neuvonta, koulutus ja viestintä 7 Laiduntoiminta 8 Palvelutoiminta 9 Ravitoiminta liiton alueella 9 Yhteistyö ja edunvalvonta 9 Talous, henkilökunta ja toimisto 10 Tunnusluvut 10

3 3 Yleistä Keski-Suomen Hevosjalostusliitto ry hoitaa lakisääteisiä viranomaistehtäviä yhdessä Suomen Hippos ry:n kanssa. Lisäksi liitto suorittaa hevosalan neuvontatyötä alan toimijoiden piirissä koko Keski-Suomen maakunnan alueella. Liitto järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia ja ajolupa- sekä vastuuvalmentajakursseja alueen hevosenomistajille ja kasvattajille sekä toimii asiantuntijan roolissa monissa hevostalouteen liittyvissä asioissa. Liitto toimii myös tiiviissä yhteistyössä maakuntaradan Keski-Suomen Ravirata Oy:n kanssa ja osallistuu jäsenyhdistystensä järjestämien paikallisravien järjestämiseen sekä Killerin ravinuorten kanssa poniravien järjestämiseen. Keski-Suomen Hevosjalostusliitto ry:n tavoitteena on oman tunnettuuden lisääminen, hevosalan neuvontatyön toteutus, edistää hevoskasvatusta ja jalostusta alueellaan sekä parantaa hevostalouden tunnettuutta. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylä. Toimialueeseen kuuluvat nykyiset ja entiset kunnat ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsänkoski, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Korpilahti, Kyyjärvi, Laukaa, Leivonmäki, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Liiton jäsenyhdistykset: Ala-Keiteleen Hys, Hankasalmen Hys, Karstulan Hys, Keski- Suomen Hevosenomistajayhdistys, Keuruun Hys, Kinnulan Hys, Konneveden Hys, Korpilahden Hys, Laukaan Hys, Multian Ravi- ja Ratsastusseura, Petäjäveden Hys, Pihtiputaan Hys, Saarijärven Hys, Uuraisten Hys, Viitasaaren Hys ja ProAgria Keski- Suomi Liiton toiminta-ajatus Keski-Suomen Hevosjalostusliitto ry:n keskeisimpänä toiminta-ajatuksena on hyvinvoiva hevonen ja sen myötä hevosharrastusta sekä hevossektorin ammatinharjoittamista tukeva menestyvä hevostalous. Liitto pyrkii tarjoamaan asiantuntevaa neuvontaa sitä tarvitseville asiakkaille mahdollisimman kuluttajaystävälliseen hintaan. Liitto pyrkii edistämään alan asiantuntijoiden verkostoitumista sekä osaamista. Analyysi hevostalouden tilasta ja kehittymisestä tulevana vuonna Hevosalan investointihakemusten määrä ohjelmakaudella Keski-Suomessa oli yhteensä 59 kpl, tallirakentamiseen, ratsastusmaneeseihin, suolaterapiahuoneisiin jne. kustannusavioiltaan yhteensä miljoonaa. Avustusta hankkeisiin myönnettiin euroa. Valtakunnallisesti Keski-Suomi on näiltä osin valtakunnan kärkeä, merkittävästi keskitason yläpuolella. Hevostalous on maaseudun

4 4 hankerahoituksessa Keski-Suomessa avustusten euromäärällä toisella sijalla maatilamatkailun jälkeen. Keskisuomalaisten hevosalan yrittäjien usko tulevaisuuteen on siis investointien perusteella vankka. Mutta valitettavasti kasvatuksen osalta näkymät eivät ole samansuuntaiset. Astutusmäärät ovat laskeneet valtakunnan tasolla vielä lisää edellisistä vuosista. Varsoja syntyy vähemmän ja näin kaiken raviurheilun perusta, ravihevosten kotimainen kasvatus hiipuu. Keski-Suomen Hevosjalostusliiton alueella tunnistettiin vuonna 2009 yhteensä 500 varsaa. Vuonna 2012 vastaava luku oli 360 varsaa, pudotus peräti 140 varsaa. Erotus on käytännössä yli neljännes. Syntyvien ravivarsojen määrä on niin alhainen, että kilpailutoiminta vaarantuu lähivuosina. Meidän on kysyttävä, riittääkö täysipainoiseen kilpailutarjontaan ravihevosia? Alan päättäjien on kannettava vastuunsa, ennakoitava kehitys ja linjattava tarvittavat ohjaustoimet. Tuontihevosia tuodaan jonkin verran kilpailu ja harrastekäyttöön, mutta suuntauksena se ei kehitä suomalaista kasvatusta. Ammattivalmentajat ovat siirtymässä hevosineen ulkomaille. Palkintotaso on heikko tavallisissa lähdöissä, joissa suurin osa hevosista juoksee. Raveissa maksetaan palkintoja vain viidelle ja loput 11 esimerkiksi 16 hevosen volttilähdössä jäävät ilman minkäänlaista kannustinta. Aikaisempi käytäntö maksaa edes nimellinen rahallinen korvaus puolelle osallistujista, oli hyvä vaikkakin symbolinen ele, mutta sillä oli kannustava vaikutus. Keski-Suomessa on arvioitu olevan noin 120 kappaletta yli kuuden hevosen talleja, jotka tarjoavat erilaisia hevosiin liittyviä palveluja. Yli kymmenen hevosen talleista valtaosa on yrityksiä, jotka antavat elinkeinon yrittäjille. Kannattavuus-näkymät ovat tällä hetkellä erityisesti ravivalmennustalliyrittäjien mielestä heikot, koska ravikilpailujen palkintosummat ovat laskeneet merkittävästi ja samaan aikaan kustannukset ovat nousseet. Yrittäjät kokevat, että pitäisi investoida ja kehittää omaa yritystoimintaa jatkuvuuden turvaamiseksi, mutta samalla koetaan epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Hevostalouden tulevaisuus elinvoimaisena elinkeinona edellyttää niin päättäjiltä kuin arjen toimijoilta yhteiseen hiileen puhaltamista ja uusien innovatiivisten ajatusten ja toimintojen käyttöönottoa. Se edellyttää myös verkostoitumista ja laadukkaiden palveluiden tuottamista, Liiketoimintaosaaminen ja talouden hallinta on merkittävässä roolissa niin yrittäjien kuin valtakunnan hevostalouden suuntaviivojen määrittävien päättäjin päätösten menestyksen kanssa. Laaduntuotanto- ja kilpailukyky on turvattava tarjoamalla yrittäjille ja myös harrastajille toimintaa tukevaa tiedottamista, asiantuntijapalveluita ja neuvontaa. Nuorisotoiminta on vielä edelleen vallankin ravipuolella lapsen kengissä, sillä se on unohdettu käytännön toimissa paitsi puheissa. Nuorisotoimintaan tulee panostaa ja kehittää sitä - meidän kaikkien. Nuorten harrastustoimintaa kuten jääkiekko, koripallo, luistelu jne. tuetaan yhteiskunnan taholta, mutta raviurheilun nuorisotoimintaa ja ravinuorten harrastustoimintaa ei tueta valtion varoista. Tämä on epäkohta, joka

5 5 Suomen Hippoksen toimesta tulee saattaa tiedoksi yhteiskunnan päättäjille ja edellyttää toimenpiteitä epäkohdan poistamiseksi. Laajempia kehittämistoimia varten on tarpeen edelleen miettiä aktiivisesti uusia innovatiivisia hankkeita sekä pyrkiä käynnistämään niitä paikallis- ja maakunnallisella tasolla. Uusi hankekausi vuosina suuntaa rahoitusta kestävään kasvuun ja työhön. Yhdessä tehden hevosalalla toimijat voivat vaikuttaa ratkaisevasti alan myönteiseen kehitykseen ja hyvän julkisuuskuvan muodostumiseen. Ympäristö- ja maankäyttöasiat sekä turvallisuus ovat keskeisessä roolissa hevosalalla. Hevosella liikkumisen turvaaminen ja hevosurheilualueiden huomioiminen osana muuta urheilupaikkarakentamista lisää hevosharrastajien tasa-arvoa muiden urheilulajien rinnalla. Kuntien maankäytön suunnittelussa ja ohjeistuksessa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota alan yhden- ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Paikallisviranomaisille ja kuntien päättäjille tuodaan esille hevostalouden merkittävyyttä työllistämisessä ja maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä. Nykyisten neuvontapalveluresurssien tehokkaampi hyödyntäminen ja uusien harrastajien asettamien haasteiden huomioiminen sekä uusien yrittäjien ja tallinpitäjien informointi ovat keskeisiä asioita. Tämä tuo omat haasteensa mm. neuvontatyön resurssien ohjaukselle sekä yleensäkin riittävyydelle. Liiton toiminnan kannalta ratsastuksen suosion kasvu lisää asiakastapahtumia. Neuvonta on tutkimustiedon siirtämistä käytäntöön. Neuvontatarve kohdistuu mm. hevosten hoitoon, jalostukseen, kasvatustoimintaan, ruokintaan, liiketoiminnan suunnitteluun, rakentamis- ja ympäristöasioihin. Green Care ajattelu nostaa yhä enenevässä määrin päätään myös meillä. Hyvinvointipalvelujen kysyntä lisääntyy ja hevostoiminnalla on siinä hyvät mahdollisuudet, kunhan sitä tuodaan riittävästi esille. Tarkoituksena on edistää kotimaista hevoskasvatusta kaikissa eri käyttömuodoissa ja kiinnittää erityistä huomiota hevosten laatuun. Hevosurheilusta ja taloudesta on tuotava esille positiivisia asioita median ja alalla toimivien avulla.

6 6 Toimintavuoden keskeiset tavoitteet Toimintavuoden keskeisenä tavoitteena on hoitaa ne viranomaistehtävät mitkä liitolle kuuluvat, neuvontatoiminnan edelleen parantaminen ja kehittäminen, kurssitoiminnan ja luentotilaisuuksien ylläpitäminen ja järjestäminen, yhteistyön ja toiminnan edelleen parantaminen liiton ja jäsenseurojen sekä hevosalan ulkopuolisten toimijoiden kesken. Keski-Suomen Hevosjalostusliitto ry osallistuu aktiivisesti valtakunnallisten hevosalan järjestöjen toimintaan ja pyrkii osaltaan vaikuttamaan myönteisesti alan kehittymiseen. Pyritään kehittämään keskisuomalaista hevostaloutta. Keskisuomalaisen kasvatustoiminnan kannustaminen ja edistäminen. Lisätään tietämystä hevosten ruokinnasta, hoidosta ja hyvinvoivasta hevosesta. Pidetään erilaisia kursseja ja järjestetään koulutusta. Liitto pyrkii auttamaan omalta osaltaan keskisuomalaisten paikallisraviratojen ja keskisuomalaisten oman maakuntaradan Jyväskylän Killerin kehittämisessä. Pyritään turvaamaan kilpailumahdollisuudet oman alueen hevosille. Tuetaan Killerin Ravinuorten toimintaa. Järjestetään talvirieha kevättalvella yhteistyökumppaneiden kanssa Killerillä, Keski- Suomen raviradalla. Järjestetään poniravit Killerillä yhdessä Killerin ravinuorten kanssa. Tuodaan esille, että hevosenlihaa kannattaa käyttää ja jatkojalostaa. Aktivoidaan hevosystäväinseuroja ja ratsastusseuroja mukaan toimintaan. Pyrimme olemaan aktiivisesti mukana erilaisissa hevostalouden kannalta hyödyllisissä hankkeissa. Merkittävimmät hankkeet/toimenpiteet Kartoitetaan erilaisia hankemahdollisuuksia. Tavoitteena on saada Killerille hankerahoituksella ns. hiittisuora. Edelleen suunnittelutyön alla on ns. nuorisohanke, joka liittyy nuorison koulutus- ja neuvontatyöhön ja aktivointiin. Edelleen nykyaikaiset vaatimukset täyttävät kerhotilat ja sosiaaliset tilat hevosjalostusliiton jäsenseurojen, ravi- ja ratsastusurheilun harrastajien, ravinuorten ja

7 7 -naisten käyttöön ja Killerin hevosurheilukeskuksen talliyrittäjien, hevosenomistajien ja kilpailijoiden käyttöön. Kerhotilat toimisivat sekä ravi- että ratsastuskilpailupäivinä kilpailukeskuksena. Jalostus- ja kasvatustoiminta Keski-Suomen alueella tunnistetaan noin vajaat 400 eläintä. Niistä noin vajaat 300 on varsoja ja loput pääasiassa tuontihevosia. Tamma- ja varsanäyttelyitä järjestetään yhteistyössä jäsenseurojen kanssa. Lisäksi Jyväskylässä pidetään myös ensimmäisen kerran orinäyttelyt. Vuoden 2015 näyttelykalenteri on seuraava: Orinäyttely: to Jyväskylä J, Pa Ravirata klo 9 pe Jyväskylä J, Pa Ravirata klo 9 Tamma ja varsanäyttelyt: la Laukaa J, liikkeet kärryistä Laukaan klinikka klo 9 ma 1.6. Jyväskylä J, P, R, liikkeet kärryistä Ravirata klo 9 ma Petäjävesi J, T,Ta, liikkeet kärryistä Harjoitusravirata klo 9 pe Hankasalmi J, liikkeet kärryistä Varnes Hippos, ravirata klo 9 Ratsukantakirjaukset keskitetään Jyväskylän näyttelyyn ja työkantakirjaukset Petäjävedelle Näyttelyiden parhaat varsat ja esittäjät palkitaan. Vuoden parhaalle keskisuomalaiselle suomenhevosvarsalle Keski-Suomen Ravirata Oy lahjoittaa ilmaisen osallistumisoikeuden Killerin Derbyyn, parhaille lv-varsoille (joka on oikeutettu osallistumaan) Kasvattajakruunu lahjoittaa ilmaisen osallistumisoikeuden Kasvattajakruunuun ja Kuopion Ravirata Oy lahjoittaa ilmaisen osallistumisoikeuden Kuopio Stakesiin. Ikäluokkien parhaat varsat ja esittäjät palkitaan tuotepalkinnoilla. Suomen Hippoksen toimesta maksetaan rahapalkintoja tamma- ja varsanäyttelyissä. Neuvonta, koulutus ja viestintä Neuvontaa annetaan tarpeen mukaan hevosten siitosvalinnoissa, jälkeläistiedoissa, omistajanvaihdoksissa, hallintaoikeuden siirroissa, kilpailuvakuutuksissa, kilpailutoiminnassa, rekisteröinti-, ruokinta-, talli-, ympäristö yms. asioissa. Johtokunnan jäsenet kiertävät mahdollisuuksien mukaan hevosystäväinseurojen kokouksissa tarvittaessa.

8 8 Erilaisia luentotilaisuuksia järjestetään kevään ja syksyn aikana. C-ajolupakurssi järjestetään Jyväskylässä touko-kesäkuussa. P-ajolupakurssi järjestetään Jyväskylässä kesäkuussa. Vastuuvalmentajakoulutustilaisuus järjestetään C-ajolupakoulutuksen yhteydessä. Kartoitetaan mahdollisuuksia järjestää C-valmennuskurssi. Kursseja ja luentotilaisuuksia järjestetään yhteistyössä Suomen Hippoksen, Keski- Suomen hevosenomistajien, Suomen Hevostietokeskuksen, liiton jäsenseurojen sekä ulkopuolisten toimijoiden kuten erilaisten hankkeiden kanssa. Liiton jäsenseuroille annetaan koulutuspaketti ja valmis suunnitelma, minkä avulla he voivat vierailla oman alueensa kouluilla kertomassa hevostaloudesta ja hevosista. Liitto kutsuu koolle Informaatio- ja keskustelutilaisuuden kerran vuoden aikana. Tilaisuudessa käsitellään ajankohtaisia asioita neuvontaan, ratsastukseen ja raviurheiluun sekä hankkeisiin liittyen. Lisätään edelleen verkostoitumista. Toiminnanjohtaja osallistuu koulutustilaisuuksiin. Tapahtumista ja koulutuksista ilmoitetaan jäsenistölle jäsenkirjeillä, tekstiviesteillä, liiton ja Keski-Suomen raviradan nettisivuilla, facebookin avulla, tunnistustapahtumien yhteydessä sekä sähköpostin ja mainoslehtisten avulla. Ilmoituksia laitetaan myös julkaistavaksi Hevosurheilu-lehteen. Paikallisradioon -, televisioon ja lehtiin tapahtumista ilmoitetaan sähköpostin välityksellä. Laiduntoiminta Laiduntoimintaa K-S Hjl:n ohjauksessa ei ole.

9 9 Palvelutoiminta Liitossa tehtävä työ on pääasiassa neuvontatyötä ja asiakaspalvelua. Liitto tekee sille annetut ja säädetyt viranomaistehtävät. Liitto palvelee alueen hevosihmisiä noin 300 tilakäynnin yhteydessä annettavalla neuvonnalla, järjestämällä koulutus- ym. luentotilaisuuksia, tunnistamalla varsat ja hevoset, tekemällä omistajanvaihdoksia, antamalla puhelinneuvontaa erilaisissa hevosurheiluun ja hevostalouteen liittyvissä kysymyksissä, tukemalla jäsenseuroja ravien järjestelyissä, pitämällä tamma- ja varsanäyttelyitä, olemalla mahdollisuuksien mukaan mukana alueella toimivissa hankkeissa, toimimalla linkkinä Suomen Hippoksen ja kentän välillä. Ravitoiminta liiton alueella Maakunnan pääradalla Jyväskylän Killerillä ajetaan vuoden 2015 aikana 29 normaalit ravit, joista kolme on valtakunnallista toto75 päivää sekä 10 lounasravit. Yhteistoiminnassa jäsenseurojen kanssa järjestetään paikallis- ja totoraveja 12 päivän aikana. Jäsenyhdistystensä paikallisraveja liitto tukee loimen ja työpanoksen muodossa. Lisäksi liitto on järjestänyt alueellaan Paikallisraviliigan palkintoineen, mikä ajetaan paikallisravien kesken. Jäsenseurat järjestävät yhteensä kolmet totoravit Hankasalmella (1) ja Pihtiputaalla (2). Paikallisraveja järjestetään jää- ja maaradoilla Kinnulassa, Hankasalmella, Saarijärvellä, Pihtiputaalla, Multialla, Konginkankaalla, Mäntässä, Karstulassa sekä Jyväskylässä. Harjoitusravitoiminta on vilkasta. Harjoitusraveja järjestetään mm. Pihtiputaalla, Hankasalmella, Karstulassa ja Killerillä Jyväskylässä. Killerin ravinuorten kanssa järjestetään yhdessä poniravit vähintään 1-2 kertaa vuodessa. Yhteistyö ja edunvalvonta Keski-Suomen Hevosjalostusliitto ry osallistuu aktiivisesti valtakunnallisten hevosalan järjestöjen toimintaan ja pyrkii osaltaan vaikuttamaan myönteisesti alan kehittymiseen Vuoden parhaat keskisuomalaiset hevoset, ponit, hevosten kasvattajat, valmentajat ja ohjastajat sekä ratsastajat ja ravinuoret palkitaan yhteistyössä Keski-Suomen Ravirata Oy:n ja Killerin Ravinuoret ry:n kanssa. Yhteistyötä tehdään muiden hevosjalostusliittojen ja Suomen Hippoksen ja sen jäsenyhteisöjen kanssa.

10 10 Liiton jäsenseurojen kanssa toiminta on aktiivista. Hevosalan järjestöihin on avoimet ja vastaanottavaiset suhteet. Sidosryhmien kanssa tehdään tarvittavaa yhteistyötä. Edunvalvontaa suoritetaan osallistumalla omilla edustajilla Suomen Hippos ry:n, Suomen Hevostietokeskus ry:n ja Keski-Suomen ravirata Oy:n kokouksiin. Liitto tekee yhteistyötä Ely-keskuksen, Jyväsriihen ja Jyväskylän kaupungin kanssa erilaisten hankkeiden kautta. Talous, henkilökunta ja toimisto Liiton taloutta hoidetaan kurinalaisesti. Tulot koostuvat: jalostus- ja näyttelytoiminnasta (45% kokonaistuloista), kurssi- ja koulutustoiminnasta (5 % kokonaistuloista), varainhankinnasta (25 % kokonaistuloista), sijoitus- ja rahoitustoiminnasta (0 % kokonaistuloista) valtionavustuksesta (25 % kokonaistuloista) Liitolla on palkkalistoillaan vakituisesti yksi henkilö, liiton toiminnanjohtaja. Lisäksi vuosittain on muutamia harjoittelijoita kouluista sekä mahdollisuuksien mukaan työvoimatoimiston kautta tukityöllistettyjä. Toimisto sijaitsee Killerillä, Jyväskylän raviradalla katsomorakennuksessa, Jyväskylän raviradan tiloissa. Tunnusluvut Alueen kokonaishevosmäärä on noin 4500 kappaletta, joista suomenhevosia noin 1500, lämminverisiä noin 1900, ratsuja noin 300, poneja noin 500 ja muita noin 300. Hevosenomistajia alueella on kaiken kaikkiaan noin 2500 ja talleja noin 1100 kappaletta. Yli kuuden hevosen talleja alueella noin 120 kappaletta. Alueella syntyy varsoja vuosittain noin vajaat 300. Tuontihevosia tunnistetaan noin vajaat 100.

11 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TULOT Neuvonta-toiminta Arvio 2014 Arvio 2015 näyttely- ja kantakirjaustuotot 2 680, koulutus- ja neuvontatuotot 610, harjoitus- ja paikallisravituotot 8 220, , ajolupa- ja vastuuvalmentajakoulutuksen tuotot 5 284, valtion varsinainainen avustus , jäsenmaksut 580, muut tuotot 4 448,96 844, neuvontatehtävien tuotot yhteensä , , muu toiminta rekisteröintituotot , toiminnanjohtajan työpalvelut (esim. raviradan työt) 496, Tarvikevälitystuotot 140,00 64, Viralliset ponimittaukset 0, laiduntuotot 0, maataloustuet 0, myyntipalvelut 0, omistajanvaihdostuotot 7 110, ravitoiminnan tuotot 0, sijoitukset 115,70 109, arpajaiset, tilaisuudet 1 471,00 574, muut tuotot 1 609, muun toiminnan tuotot yhteensä , , TUOTOT YHTEENSÄ , ,

12 KULUT Neuvonta-toiminta Arvio 2014 Arvio 2015 Henkilöstökulut *palkat , , *sivukulut , , *tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus -822,22-673, Kilometrikorvaukset ja päivärahat , , Näyttelyt *näyttelykulut (palkinnot, tarvikkeet ) -542,67-508, *lautakunnan kulut ja palkkiot -199, Koulutus *opintokulut -596, *kurssitoiminnan kulut -310,60-122, *ajolupa- ja vastuuvalmentajakoulutuksen kulut ja palkkiot -525,84-66, Vuokrat 0 0 Edustus- ja huomionosoituskulut ,88-67, Toimistokulut *vuokra, sähkö, tarvikkeet , , *puhelin-, pankki- ja postikulut, muu tietoliikenne -964,66-533, *kirjanpito ,96-487, *tilitarkastus -558, Hallinto *kokouskulut -274,30-156, *luottamushenkilöiden kulut ja palkkiot 0,00 0 *kokousmatkat , Vakuutukset -286,74-298, Ostopalvelut -62, Paikallis-ja harjoitusravikulut , ,

13 Jäsenmaksut -350, Poistot -117, Muut kulut , , Neuvonnan kulut , , Muu toiminta Arvio 2014 Arvio 2015 Hevosten rekisteröinti *tunnistustarvikkeet , , *kilometrikorvaukset ja päivärahat Omistajanvaihdoskulut , Sijoitukset Poistot Arpajaiset, tilaisuudet -48,50-40, Ravitoiminta 0, Laidunkulut 0, Muun toiminnan kulut ,89 Muun toiminnan kulut yhteensä , KULUT YHTEENSÄ , , Talousarvion tulos yhteensä 3 528, ,62 0 0