KESKI-SUOMEN SOTE HANKE. Marja Heikkilä Hankepäällikkö

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SOTE HANKE Marja Heikkilä Hankepäällikkö

2 KESKI-SUOMEN MAAKUNTA & Keski-Suomen maakunta 23 kuntaa; asukasta Keski-Suomen SHP 21 kuntaa asukasta SHP:n jäsenkuntien alueella meneillään Kaste -rahoitteinen Keski-Suomen SOTE 2020-hanke ( ) Hallinnoijana Jyväskylän kaupunki SOTE

3 KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari (sote-integr.) 2. Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski (sote-integr.) 3. Äänekoski (sote-integr.) 4. JYTE-alue Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto hallinnollisesti yhdistetty, 5. Keski-Suomen Seututerveyskeskus Sairaanhoitopiirin liikelaitos Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu 6. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jämsä ja Kuhmoinen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin mutta toimivat sosiaalihuollon yhteistyössä K-S:sa

4 KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE hankkeen tavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämis- ja tuotantovastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimus-rakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi

5

6 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA

7 KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ: Mitä lisäarvoa terveys- ja hyvinvointihyötyä palvelu tai koko palvelujärjestelmä tuottaa asiakkaalle? Miten palvelujärjestelmän tuottamat ratkaisut tukevat asiakkaan selviytymistä? arjessa ja yleensä elämässä pärjäämistä? toimintakykyä? Mistä palvelujen vaikuttavuus syntyy? Palvelu- ja tuotantologiikan erot

8 HYVINVOINTI- JA TERVEYSHYÖTY & VAIKUTTAVUUS? Edellyttää muutoksia koko järjestelmässä, organisaatiokulttuurissa, asiakastyössä ja johtamisessa. Esim. talous- ja henkilöstöjohtaminen, erilaiset liitännäis- ja tukipalvelut sekä tieto- ja muut järjestelmät tukevat omalla toiminnallaan asiakaspalvelussa työskentelevien työtä. Yksittäisen asiakkaan näkökulman ja osallisuuden vahvistamisen lisäksi erilaisia interventioita on kohdennettava aikaisempaa enemmän myös koko väestöön ja erilaisiin väestöryhmiin. Palvelujärjestelmän tulee mahdollistaa asiakkaan ja ammattilaisen kohtaaminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Palvelutoiminta perustuu yksilöllisesti tunnistettuun tarpeeseen, asiakkaan voimavarojen vahvistamiseen ja ratkaisukeskeisyyteen.

9

10 HYVINVOINTIKESKUS / HYVINVOINTITUPA Sote-/Hyvinvointikeskukset ovat eri kokoisia (erilainen palveluvalikoima) eri kokoisissa kunnissa/alueilla Niiden sisältö suunnitellaan paikallisista tarpeista käsin (mm. Väestö- ja aluerakenne) erikois- ja erityispalveluiden tuki mukaan lukien Hyvinvointituvat ovat pääsääntöisesti kunnan tai kunnan sekä järjestöjen yhdessä organisoimaa palvelua ja yhteistoimintaa Hyvinvointituvassa voidaan tuottaa myös sote palveluita tai hyvinvointituvan toimintoja voidaan tuottaa hyvinvointikeskuksessa paikkakunnan asukastarpeiden mukaisesti

11 KESKI-SUOMEN SOTE:N YLEINEN PROSESSI Keski-Suomen SOTE 2020 ja Alueellinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä-työryhmä/uusi sairaala. Versio

12 KESKI-SUOMEN SOTE-PROSESSI JA ASIAKKUUSRYHMITTELY

13 Ei näin selkeä Anu Pihl

14 JOHTAMISKOULUTUS MUUTOKSEN IMPLEMENTOINTINA

15 SOTE 2020 JOHTAMISEN KOKONAISUUS Suunniteltu kokonaisuus koostuu kahdesta huhtikuussa alkaneesta koulutuksesta ja syksyllä 2016 alkavasta sekä vuoteen 2017 ajoittuvista koulutuksista. Tarkoituksena on käynnistää prosessi, jossa valmennetaan esimiehiä tulevaisuuden integroitua, asiakaslähtöistä sote - aluetta varten. Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman vaikuttava ja monipuolinen kokonaisuus, josta löytyy valmennuksellista tukea laajalle esimiesjoukolle (lähes 400 julkisella puolella) Kustannustehokas toteutustapa (mm. oppisopimus, KunTeko) Linjassa valtion muutostuen kanssa

16 1. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HYVINVOIVA TULEVAISUUS Pyysimme neuvotteluihin 5 eri johtamiskoulutukseen erikoistunutta tarjoajaa Neuvottelujen pohjalta teimme tarjouspyynnön, johon saimme 4 tarjousta Tamoran oy:n tarjous vastasi meidän tarpeitamme asiakaslähtöisyyden, väestön tarpeiden, soteuudistuksen ymmärryksen, innovatiivisuuden ja uuden johtamiskulttuurin näkökulmasta Koulutuksessa 80 osanottajaa kahdessa ryhmässä, joihin valikoiduttiin persoonallisuustestin perusteella Raivaajat ja Rakentajat

17

18 ss.com/

19

20 KESKI-SUOMEN SOTE 2020 JET 25 osallistujaa eri puolilta Keski-Suomea Tasapainoisesti perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon esimiehiä Hakeutuminen Jyväskylän ja Pohjoisen Keski-Suomen oppisopimuskeskusten kautta Toteuttajana Jyväskylän aikuisopisto Sisältö räätälöity sote - uudistusta varten, mm. paikallisia luennoitsijoita, mentori-yhteistyö, projektityöt hyödyttämään sote-alueen rakentumista, jne. Sisältöön ja opetukseen voidaan vielä vaikuttaa soteuudistuksen edetessä Kesto / Seuraava SOTE JET alkaa 3/2017

21 3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO Uusi oppisopimuskoulutuksen mahdollisuus Alkaa marraskuussa 2016 Sisältö räätälöidään sote-uudistuksen vaatimusten mukaisesti Osallistujat sote-integraatiota edistäen ympäri maakuntaa ja sosiaali- sekä terveydenhuollosta 4. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 JOHTAJA OPPISOPIMUSKOKONAISUUS Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnosta vuonna 2017 Mm. jo JET-koulutuksen suorittaneille 5. KunTeko 2020 Mm. sparrausta, sisäisten kehittäjien koulutusta, kehittämisverkostoja ja oppimisverkostoja

22 SOTE 2020-JOHTAMISVALMENNUKSEN KOKONAISUUS Keski-Suomen Sote 2020 Hyvinvoiva tulevaisuus Käynnistyy /Raivaajat / Rakentajat Tapaaminen / Raivaajat / Rakentajat Päättyy /Raivaaja / Rakentajat KESKI-SUOMEN SOTE JET Alkaa Päättyy helmi/maaliskuu 2018 SOTE 2020 Lähiesimiestyön ammattitutkinto Alkaa marraskuu 2016 Päättyy maaliskuu 2018 SOTE 2020 Johtaja oppisopimuskoulutus, KunTeko Alkaa 2017 Päättyy

23 TUTKIMUS, KOULUTUS, KEHITTÄMINEN

24 VANHUSPALVELUT

25 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Hankkeessa laadittu yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Keski-Suomen ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelma vuonna 2020 ehdotus: Sovittu tavoiteltava palvelurakenne eli vuonna 2020 asuu 75 vuotiaista kotona 92%; ja 93% vuonna 2025 eli nykyistä ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärää ei lisätä Ehdotuksessa on määritelty ikäihmisten palvelujen palvelukokonaisuus; määrälliset ja laadulliset tavoitteet Painopiste siirretään ennaltaehkäisevään työhön, kuntoutukseen, voimavaralähtöiseen palvelutarpeen arviointiin, asumisen monimuotoistamiseen, kotihoidon kehittämiseen ja peruspalveluiden vahvistamiseen

26 VISIO JA ARVOT Ikäihmisten palveluiden järjestämissuunnitelman visiona on: kansalainen kotona pärjäämiseensä luottavana Ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelman visio perustuu sosiokulttuuriseen vanhus-käsitykseen, joka korostaa ikääntyneitten yksilöllisyyttä, heterogeenisyyttä ja voimavaroja. Arvot: - asiakaslähtöisyys - voimavaralähtöisyys - työn ilo - rohkeus uudistua T.Koivisto

27 VASTUUN KOLMIJAKO HYVÄ IKÄÄNTYMINEN Kansalaisen vastuu Kunnan hyvinvointivastuu Soten julkinen palvelulupaus T.Koivisto

28 Vain osa ikäihmisistä tarvitsee säännöllisten palveluita / jonoa palveluihin tulee hillitä ensisijaisesti ennaltaehkäisevällä työllä, kuntoutuksella ja asumisen vaihtoehtoja kehittämällä Säännöllinen koho 7 % 5 % Ympärivuorokautinen hoito Hyvinvointia edistävät ja ennalta ehkäisevät palvelut Vaihtoehtoisia asumisratkaisuja 88 % 65 vuotta täyttäneet, ei säännöllisiä palveluita

29 IKÄIHMISET (N. 90%), JOTKA EIVÄT SÄÄNNÖLLISTEN PALVELUIDEN PIIRISSÄ Kuntien hyvinvoinnin edistäminen SOTEn ennaltaehkäisevä neuvonta ja ohjaus Akuuttien sairauksien hoito Pitkäaikaisairauksien hyvä hoitotasapaino Monialainen kuntoutus Palveluneuvonta / palveluissa ohjaaminen

30 IKÄIHMISET, JOILLA HUOLI TAI VAIKEUS ARJESSA PÄRJÄÄMISESSÄ Asiakkaan voimavaroista lähtevä palvelu- ja hoidon - tarpeen arviointi Asiakassuunnitelma -tarve -tavoitteet -palvelukokonaisuus, joka edesauttaa arjessa pärjäämistä - vastuut Palveluiden toteuttaminen - Asiakkaan valinnan vapaus Keskitetty palveluohjaus/ yhteinen asiakasohjaus

31 Jotta paremmin pärjäisimme! Poissulkevista palvelukriteereistä pärjäämisen tukemiseen Tarmo hyvinvointia edistäviin ja kuntouttaviin palveluihin Mh+wc huoneistopolitiikan sijasta asumiseen houkuttelevia vaihtoehtoja Ryhmäkotirakentaminen jäihin; palvelukortteleita ja - kampuksia sekä yhteisöasumista tilalle

32 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄÄN JA KUNTOUTTAVAAN TYÖHÖN ON VARAA Mikäli strateginen linjaus palvelurakenteen suhteen pitää TPA / LH Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu laskennallisesti kahteen asiakkaaseen HV edistäminen Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu lähes 300 asiakkaaseen Kotikuntoutus Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu asiakkaaseen

33 I&O KESKI-SUOMI Keski-Suomi haluaa toimillaan edistää kaikkia I&O kärkihankkeen tavoitteita => kehitämme KAAPOa => kehitämme ikäystävällisiä kuntia ja asumisen ja palvelun yhdistämistä => muodostamme omais- ja perhehoidon keskuksen => lisäämme muistikoordinaattoreita (muistisairaan omaishoito yhteistyönä) Varsinainen hankehakemuksemme tulee kuitenkin kohdentumaan toimivan kotihoitomallin kehittämiseen

34 Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Keski-Suomen SOTE2020 hanke Petri Oinonen

35 Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden kehittämistyön eteneminen Vaihe 1 12/2014-4/2015 Vaihe 2 6/ /2016 Vaihe 3 11/2016 ->? ISO KUNTAKIERROS (21 kuntaa) Kuntalaisten kuuleminen palvelumallin määrittelytyössä Henkilöstötilaisuudet (valmentaminen ja hyvien käytäntöjen kerääminen) KYSELYT järjestöille ja heidän asiakkailleen sekä ammattilaisille KESKI-SUOMEN SOTE2020- HANKKEEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN TYÖRYHMÄ SEKÄ SEMINAARIEN TYÖPAJAT Missio-visio-strategia, yhteinen näkemys tavoitteista ja etenemistavasta Pilotti 1: Perhekeskusmallin kehittäminen ja juurruttaminen Keski-Suomen kunnissa Lasten, nuorten ja perheiden palvelumalli Perhekeskusmallin käyttöönottaminen Keski-Suomen kunnissa KÄRKIHANKE 3 - Syventävät suunnitelmat - Muutosagentti YHTEINEN TOIMINTAMALLI Verkostotyön yhteensovittaminen VISIO: Korjaavasta tukevaan yksilöstä verkostoon Petri Oinonen Pilotti 2: Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli. Oma asiantuntijaryhmä. Maakunnallinen erityispalvelumalli

36 PALVELUMALLI - LAPSET, NUORET JA PERHEET 1.Taso Lähi- ja peruspalvelut Perheiden arki ja elinolot: asuminen, asuinalue, yhteisöllisyys, harrastustoiminta, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittaminen jne. Avoimet yhteiset peruspalvelut: neuvolat, varhaiskasvatus, esija perusopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, opiskeluhuolto, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut (perhetyö, kotipalvelu jne.), avo- ja suun terveydenhuolto, työvoimapalvelut, SRK:n ja 3.sektorin toiminta jne. 2.Taso Maakunnalliset palvelut Maakunnalliset erityispalvelut: lastensuojelulain mukainen työskentely, vammaispalvelut, kuntoutus, kasvatus- ja perheneuvola, toisen asteen koulutus, lapsioikeudelliset palvelut, perhesovittelu, tehostettuperhetyö, erikoissairaanhoidon avohoito, etsivä nuorisotyö, kotouttaminen jne. Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus: tutkimus, kehittämis- ja koulutustoiminta, konsultaatio, sijaishuoltoyksikkö, lasten ja nuorten päihdekuntoutus, erikoissairaanhoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetus, ensi- ja turvakoti jne. Palveluohjaus Sähköiset palvelut ja asiointi, omahoito Yksi asiakas, yksi suunnitelma 3.Taso Kansalliset erityispalvelut Yhteistyö (sote, kunta, järjestöt, yritykset) Kansallinen taso erityiserityistaso: oikeuspsykiatriset palvelut, lastensuojelun vaativa erityisosaaminen, moniongelmaiset maahan muuttaja lapset ja nuoret, rikosseuraamus ym. erityiserityispalvelut Petri Oinonen Liikkuvat palvelut

37 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA? 1.Taso: Perheiden arki ja elinolot: Asuminen, yhteisöllisyys, toimeentulo, harrastustoiminta, kaupat, pankit, ym. lähipalvelut 1. Taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut: Neuvolatoiminta, varhaiskasvatus, opetus, opiskeluhuolto, avo- ja suun terveydenhuolto, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, SRK, 3.sektori 2. Taso: Maakunnalliset erityispalvelut: Nykyisten perheneuvoloiden pohjalle? 2. Taso: Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus: Vaativien palveluiden kokonaisuus 3.Kansallinen taso: Erityiserityistaso Perhekeskusmallin mukainen työskentely: Arjen verkostojen ja virallisten verkostojen yhdistäminen. Alueellinen vastuu ja Koordinaatio, yhteys erityispalveluihin Jämsä ja Kuhmoinen Eivät ole tällä hetkellä mukana KS Sote hankkeessa Petri Oinonen Liikkuvat ja sähköiset palvelut

38 Keski-Suomen jatkosuunnitelmat Keski-Suomi maakuntana lähtee mukaan kärkihanke 3:n mukaiseen kehittämistyöhön (Palvelutuotantoryhmä ) Hankehakemuksen ja suunnitelman valmistelua jatketaan Keski- Suomen SOTE2020-hankkeen työvaliokunnan koordinoimana, vastuuhenkilönä toimii Petri Oinonen (Palvelutuotantoryhmä ) Hankehakemuksen hallinnoijana toimii Jyväskylän kaupunki (Palvelutuotantoryhmä ) on nimetty työrukkanen valmistelemaan hankehakemusta Maakunnallinen LAPE-ryhmä perustetaan viimeistään syksyllä 2016 Nimetään muutosagentti syksyllä 2016 Maakunnallisen lapsistrategian luominen

39

40 TIEDONTUOTANTOA, TIETOJOHTAMISTA TARVITAAN JATKOSSSA