MAASEUTURAKENTAMISEN NYKYTILA, RAHOITUS JA TULEVIA HAASTEITA

Transkriptio

1 MAASEUTURAKENTAMISEN NYKYTILA, RAHOITUS JA TULEVIA HAASTEITA Heureka Yliarkkitehti RAIJA SEPPÄNEN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ruokaosasto Maaseudun kehittämisyksikkö

2 SEMINAARIPÄIVÄN SISÄLLÖSTÄ JA TAVOITTEISTA TAUSTAA MAASEUDUN INVESTOINTITUETULLE RAKENTAMISELLE PÄIVÄN AIKANA ODOTETAAN NÄKEMYKSIÄ ALUSTUKSISSA JA KESKUSTELUISSA MILLAISIA ODOTUKSIA? MITÄ ON SAATU AIKAAN? MISSÄ ON ONNISTUTTU? MITÄ PITÄISI PARANTAA? AJATUKSIA SIDOSRYHMIEN YHTEISTYÖN LISÄÄMISEKSI MITÄ TOIVEITA JA TAVOITTEITA TULEVALLE KAUDELLE?

3 MAASEUTUA KEHITETÄÄN KAIKISSA EU- MAISSA EU:n 27 jäsenvaltion väestöstä 56 % asuu maaseudulla Maaseudun kehittäminen on yksi EU:n tärkeitä tavoitteita Rahoitusvälineenä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) / EY asetus 1290/2005 Maaseuturahasto on rahoitusväline sellaiselle maaseudun kehittämiselle, joka on osa unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP). Maaseuturahastosta myönnetty tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joilla yhteisön ensisijaiset tavoitteet pyritään panemaan täytäntöön EU:ssa myös muita elinkeinojen kehittämiseen suunnattuja rahastoja (esim. elinkeinokalatalouden rahasto) Nykyinen EU-ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi valmistelussa

4 SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN RAHOITUS Manner-Suomen maaseudun rahoitus (maaseutuohjelma) EU-osuus / EU:n maaseuturahasto (n. 1/ 3 ) Kansallinen rahoitusosuus (sis. valtion ja kuntien varoja ) Yksityinen rahoitus Ohjelman kokonaiskustannukset yli 7 mrd, joista osa investointeihin Jäsenvaltioilla kansalliset strategiasuunnitelmat ja maaseudun kehittämisohjelmat Suomessa yksi kehittämisstrategia, jota toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmalla

5 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN SÄÄDÖSPOHJA Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen Neuvoston päätös maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (2006/144/EY) Keskeiset yhteisön ja kansalliset säädökset Neuvoston asetuksia Komission asetuksia Kansallisia säädöksiä Maaseutuviraston määräyksiä

6 MITÄ TAVOITTEITA SUOMESSA JA MITEN TOTEUTETTU? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeiset tavoitteet parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä tukea ympäristöystävällistä ja kestävää maataloutta edistää maaseudun ihmisten hyvinvointia, monipuolistaa yritystoimintaa sekä kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön Hakija / tuen saaja voi olla yksityinen henkilö, yhtymä, yritys tai yhteisö tukimuodosta riippuen Tuen määrä ja muut tukikohtaiset ehdot säädetty Haku ELY- keskuksista ( tai toimintaryhmien kautta); peltotuet kunnasta Lisätietoa toimintaryhmät, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen

7 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN TOIMINTALINJAT ( PILARIT ) (1) maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen mm. maatalous- ja puutarhatalousinvestoinnit, bioenergiainvestoinnit (2) ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen mm. ympäristötuet, luonnonhaittakorvaus, ei-tuotannolliset investoinnit (3) maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen mm. maaseutuyritysinvestoinnit, yhteisölliset hankkeet ja investoinnit, maaseutuperinnön säilyttäminen ja kehittäminen (4) Leader- toimintatapa läpi ohjelman Suomen 56 toimintaryhmää toteuttavat paikallisia kehittämissuunnitelmia - > yhteisöjen ja yritysten kehittämis- ja yrityshankkeet -> n. joka 10:s rakennuslupa / v saa investointitukea ohjelman kautta

8 TUETTUJA RAKENTAMISHANKKEITA ESIMERKKEJÄ Maatalouden tuotantotoiminnan investointeja * Kotieläintuotanto (esim. navetat, sikalat) * Kasvinviljely (esim. viljankuivaamot) * Puutarhatalous (esim. kasvihuoneet) * Energiatuotanto / lämpökeskukset, bioenergialaitokset * Hevostalous * Turkistarhatuotanto * Mehiläistalous * Salaojitus Maatila-asuminen Maaseudun yritystoiminnan investointeja * Jalostuslaitokset * Matkailu- ja majoitusrakennukset * Elämyspalvelut * Piensahat, puunjalostusinvestoinnit * Käsityöyritykset * Lämpöyritykset * Bioenergialaitokset * Koneyritykset * Maneesit * jne Yhteisöllisiä hankkeita / investointeja * Kylätalot ja ympäröivä infra * Lintutornit * Polut, retkeilyreitit * Laiturit ja uimarannat * Laajakaistat Porotalous ja luontaiselinkeinot * Poroteurastamot * Poroaidat * Kolttien asuinolot ja kulttuuri MMM tuella myös muita investointeja, esim. Elinkeinokalalous * Kalankasvatuslaitokset * Kylmävarastot * Satamarakennelmat Vesihuolto * Runkovesijohdot * Tulvasuojelu Ei-tuotannolliset investoinnit, kuten * Kosteikot * Laskeutusaltaat * Maatalouden maisemanhoito * Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito

9 INVESTOITITUETUN RAKENTAMISEN SÄÄDÖSPOHJA 1. KANSALLISET SÄÄDÖKSET POHJANA (suunnittelu ja rakentaminen, eläinsuojelu, elintarvikehygienia, työturvallisuus jne) 2. TUETTAVISTA INVESTOINNEISTA SÄÄDETYT LAIT JA ASETUKSET Neuvoston ja komission säädökset Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista 1443/2006 VN asetus maaseudun yritystoiminnan tukemisesta VN asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta Laki maatalouden rakennetuista 1476/2007 VN asetus maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta VN asetus (vuosittain) myönnettävän maatalouden investointituen kohdentamisesta Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999) Asuinrakentaminen Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki 45/2000 Kolttalaki 253/ MMM TUETTAVAA RAKENTAMISTA KOSKEVAT ASETUKSET MMM:n asetukset koskien tuettavaa rakentamista / teknisiä, taloudellisia, toiminnallisia sekä turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä säädöksiä (www. mmm.fi; www. mavi.fi; )

10 TUETTUJEN RAKENTAMISINVESTOINTIEN MERKITYS YRITYSTOIMINNAN EDELLYTYKSIIN JA ALUETALOUTEEN - uudisrakentamista, laajennuksia, peruskorjauksia, käyttötarkoituksen muutoksia - n. 10% Suomen vuotuisesta rakentamisesta (kpl/luvista ja m3-määrästä) - investoinneilla pitkäkestoisia positiivisia vaikutuksia aluetalouteen PTT ym. tutkimus: - nykyinen investointituki erityisen merkittävä maatalouden tuotantorakentamisessa ja merkittävä maaseutuyritysten investointien toteutukselle - investointien koko, tukitasot vaikuttavat

11 TUETTAVASSA RAKENTAMISINVESTOINNISSA EDELLYTETÄÄN AINA SUUNNITELMA (vaikka kunta ei edellyttäisi) - selvitettävä, mitä haetaan rahoitettavaksi Maatalouden rakentamisinvestoinneissa ja maaseudun yritys- ja hankeinvestoinneissa edellytetään aina suunnitelma Rakennussuunnitelma Rakentamista koskevaan hakemukseen on lisäksi liitettävä suunnitelma, jonka on sisällettävä: 1) pääpiirustukset; 2) rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat erikoissuunnitelmat, joilla on erityistä merkitystä arvioitaessa hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia; 3) rakennusselostus; 4) rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai -laskelma. Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuus ja laajuus on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin Rakennetuki-investoinnin hakemuksessa lisäksi Suunnitelmassa on esitettävä selvitys toiminnan laajentamismahdollisuuksista sekä uudisrakentamisen osalta selvitys korvattavan rakennuksen jatkokäytöstä.

12 ELY-KESKUKSEN ROOLISTA TUETUSSA RAKENTAMISESSA ELY- KESKUS voi neuvoa tukiasioissa pääsuunnittelijaa / hakijaa, mutta ei suunnitella tai korjata asiakirjoja tämän puolesta ei tee rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviä, esim. lupaneuvontaa saa vaatia erikoissuunnitelmia ja selvityksiä esim. tukikelpoisuuteen ja maksatukseen liittyen ei saa myöntää tukea säädösten vastaiselle rakentamiselle esim. eläinsuojelusäädökset, kokoontumistilojen turvallisuus voi maksaa tuen viimeisen erän vasta kun hanke on valmis (tukiehdot täyttyneet ) -> yleensä myöhemmin kuin MRL mukainen valmius

13 TOIVEITA KUNNAN VIRANOMAISTOIMINNALLE lupa-asiakirjojen sisältöä / laatua parannettava suunnittelijoiden pätevyyden edellyttäminen ja arviointi- kenen etu, että säädettyä rakentamisen laatua ei vaadita? eläinsuojelusäädökset erikoissuunnitelmat - saa ja pitää tarvittaessa edellyttää -> esim. perustamis-, rakenne-, LVIS-, arkkitehtuurisuunnittelu tulkintojen yhtenäistäminen naapurikunnissa rakentamisen sijoitus ja laajentamismahdollisuudet tuotantorakentamisen tietämyksen lisääminen (elinkeinotoiminta, eläinten käyttäytyminen, tuotannon logistiikka, palomääräykset jne yhteistyön lisääminen ELY- keskuksen rakentamisasiantuntijoiden kanssa rakennusjärjestyksen ja ympäristönsuojelumääräysten käytännönläheisyys? luonnonvaraelinkeinoja ei ole syytä ohjailla kaavalla

14 SAADAANKO TUETUILLA INVESTOINNEILLA LISÄARVOA YRITYKSELLE JA MAASEUDULLE? Tukisäädökset ohjaavat ennakoivaan ja etupainotteiseen toimintaan Tilaajan vastuu Suunnittelijoiden osaaminen ja ammattietiikka Eri alojen pätevien suunnittelijoiden verkottumisen tärkeys Toteutusvaiheen riskien tunnistaminen Eri viranomaisten tehtävät investointiprosessissa Ympäröivän yhteiskunnan kehitys ja tavoitteet

15 MITÄ SAATU AIKAAN TÄLLÄ OHJELMAKAUDELLA MYÖNTEISTÄ INVESTOINTITUKIPÄÄTÖSTÄ VUOSITTAIN PIENISTÄ KATOKSISTA ISOIHIN TUOTANTOLAITOKSIIN UUSIA YRITYKSIÄ JA UUSIA YRITTÄJIÄ SUUNNITTELUTIIMEJÄ TUTKIMUS-JA KEHITTÄMISHANKKEITA

16 MITÄ ODOTUKSIA UUDELLE KAUDELLE OSAPUOLTEN PANOSTUKSIA OSAAMISEN LISÄÄMISEEN YHTEISTYÖTÄ TULEVAISUUDEN HAASTEIDEN TUNNISTAMISTA JA NIIHIN VASTAAMISTA MUUTTUVAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA YLEISTEN MAASEUTUOLOSUHTEIDEN TUNNISTAMISTA KEHITTYMISTÄ SÄÄDÖKSISSÄ JA VIRANOMAISTOIMINNASSA (KUTEN YMPÄRISTÖLUVAT, KAAVOITUS, TULKINNAT YM) SUNTAUTUMISTA JA KOULUTUSTA MAASEUTUASIOIHIN JA ERITYISKYSYMYKSIIN : MAASEUTU EI OLE RESERVAATTI VAAN KEHITTYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ ENTISTÄKIN PAREMPIA JA HARKITUMPIA INVESTOINTEJA

17 ÄLYKÄS kasvu: Eurooppa strategia ja maaseudun kehittäminen: selvä yhteinen perusta! Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Maaseudun kehittäminen Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiileen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus

18 UUSI OHJELMAKAUSI PRIORITEETTIA. JOIDEN TOTEUTUS MM. INVESTOINNEIN LÄPILEIKKAAVINA TEEMOINA ILMASTO / ENERGIA YMPÄRISTÖ INNOVAATIOT SUOMESSA MAASEUDUN RAKENTAMISINVESTOINTEJA TUETAAN MYÖS UUDELLA KAUDELLA LAATUA, TUOTTAVUUTTA, ELINKAARIEDULLISUUTTA!

19 RAKENTAMISELLA SYNTYY JA VAALITAAN MAASEUTUKULTTUURIA KIITOS