Näkökulmana MMM:n tuetun rakentamisen ohjaus ja rakennuskustannukset

Transkriptio

1 MUUTTUVAT MAASEUDUN ELINKEINOT JA VAIKUTUKSET RAKENNUSKANTAAN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Näkökulmana MMM:n tuetun rakentamisen ohjaus ja rakennuskustannukset Oulu Maikkula Yliarkkitehti RAIJA SEPPÄNEN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ruokaosasto Maaseudun kehittämisyksikkö

2 MITEN MAASEUTUHALLLINTO LIITTYY RAKENTAMISEEN? 1900-luvun alusta maataloushallinto / maatilahallitus ohjeistanut ja lainoittanut maaseudun asuin- ja elinkeinorakennuksia, esim. Lex Kallio, torpparilaki, asutustoiminta, maatilojen tuotantorakennukset 1940-luvulla siirtolaisten ja rintamamiesten asuttaminen mallipiirustuksia asuin- ja tuotantorakennuksille luvulle asuinrakennukset, maatalouden tuotantorakennukset, matkailu mallipiirustuksia, ohjeita, rakentamissäädöksiä, t&k- toimintaa jatkuu investointituet tukea maatalouden tuotantorakentamiseen ja maaseudun yritys- ja hankeinvestointeihin tuki (avustus, korkotuki) EU-osarahoitus, kansallinen osarahoitus EU-säädökset, kansalliset säädökset, MMM:n asetukset tuettuun rakentamiseen

3 MAASEUTUA KEHITETÄÄN KAIKISSA EU- MAISSA EU:n 27 jäsenvaltion väestöstä 56 % asuu maaseudulla Maaseudun kehittäminen on yksi EU:n tärkeitä tavoitteita Rahoitusvälineenä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) / EY asetus 1290/2005 Maaseuturahasto on rahoitusväline sellaiselle maaseudun kehittämiselle, joka on osa unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP). Maaseuturahastosta myönnetty tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joilla yhteisön ensisijaiset tavoitteet pyritään panemaan täytäntöön EU:ssa myös muita elinkeinojen kehittämiseen suunnattuja rahastoja (esim. elinkeinokalatalouden rahasto) Nykyinen EU-ohjelmakausi UUSI OHJELMAKAUSI - valmistellaan parhaillaan maaseudun rakentamisinvestointeja tuetaan myös tulevalla kaudella

4 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN SÄÄDÖSPOHJA Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen Neuvoston päätös maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (2006/144/EY) Keskeiset yhteisön ja kansalliset säädökset Neuvoston asetuksia Komission asetuksia Kansallisia säädöksiä Maaseutuviraston määräyksiä

5 MITÄ TAVOITTEITA SUOMESSA JA MITEN TOTEUTETTU? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeiset tavoitteet parantaa maaja metsätalouden kilpailukykyä tukea ympäristöystävällistä ja kestävää maataloutta edistää maaseudun ihmisten hyvinvointia, monipuolistaa yritystoimintaa sekä kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön Hakija / tuen saaja voi olla yksityinen henkilö, yhtymä, yritys tai yhteisö tukimuodosta riippuen Tuen määrä ja muut tukikohtaiset ehdot säädetty Haku ELY- keskuksista ( tai toimintaryhmien kautta); peltotuet kunnasta Lisätietoa toimintaryhmät, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen

6 ÄLYKÄS kasvu: Eurooppa strategia ja maaseudun kehittäminen: selvä yhteinen perusta! Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Maaseudun kehittäminen Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiileen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus 6 6

7 Maaseudun kehittämistä koskevat prioriteetit 1. Tietämyksen siirto ja innovaatiot 2. Maatalouden kilpailukyky ja maatilojen elinkelpoisuus 3. Elintarvikeketjun organisoituminen ja riskienhallinta 4. Ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen 5. Luonnonvarojen käytön tehokkuus ja vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtyminen 6. Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden vähentäminen ja taloudellinen kehitys Painopistealueet / avaintoimet (a) innovaatioiden ja tietämyspohjan edistäminen maaseutualueilla (b) yhteyksien vahvistaminen maaja metsätalouden ja tutkimuksen ja innovaatioiden välillä (c) elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen vahvistaminen maaja metsätaloudessa (a) merkittävistä rakenneongelmista kärsivien tilojen uudistamisen helpottaminen erityisesti tiloilla, jotka eivät ole markkinaorientoituneita ja erityisillä aloilla toimivilla markkinaorientoituneilla tiloilla ja tiloilla, joilla on tarvetta maatalouden monipuolistamiseen (b) sukupolven vaihdosten helpottaminen maataloussektorilla (a) alkutuottajien kytkeminen paremmin ruokaketjuun laatujärjestelmien ja paikallisten markkinoiden edistämisen sekä lyhyiden jakeluketjujen avulla, tuottajaryhmät ja toimialaorganisaatiot (b) maatilojen riskienhallinnan tukeminen (a) Euroopan maisemien tilan ja luonnon monimuotoisuuden (ml. Natura ja arvokkaat luontoalueet) ennallistaminen ja säilyttäminen (b) vesien hoidon edistäminen (c) maaperän hoidon edistäminen (a) maatalouden vedenkäytön tehostaminen (b) maatalouden ja elintarvikejalostuksen energiatehokkuuden lisääminen (c) uusiutuvien energialähteiden sekä biotalouteen tarkoitettujen sivutuotteiden, jätteiden, jäännösten ja muiden kuin elintarvikkeiksi tarkoitettujen raaka-aineiden hankinnan ja käytön helpottaminen (d) maatalouden typpi- ja metaanipäästöjen vähentäminen (e) hiilen sitomisen edistäminen maaja metsätaloudessa (a) monipuolistamisen ja uusien pienten yritysten ja työpaikkojen perustamisen edistäminen (b) maaseutualueiden paikallisen kehittämisen edistäminen (c) maaseutualueiden tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden, käytön ja laadun parantaminen Toimenpiteet 1. Tietämyksen siirto ja tiedotus 2. Neuvontapalvelut, tilan hoitoja lomituspalvelut 3. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät 4. Aineellisia varoja koskevat investoinnit 5. Maatalouden tuotantokyvyn palauttaminen ja ennalta ehkäisevät toimet (luonnonkatastrofit) 6. Maatilojen ja yritystoiminnan kehittäminen 7. Peruspalvelut ja kylien uudistaminen 8. Metsäinvestoinnit 9. Tuottajaryhmien perustaminen 10. Maatalousympäristö ja ilmasto 11. Luomutuotanto 12. Natura 2000 ja VPD 13. Luonnonhaittakorvaukset 14. Eläinten hyvinvointi 15. Metsäympäristö ja ilmasto 16. Yhteistyö 17. Riskienhallinta LEADER Horisontaaliset tavoitteet: innovaatiot, ilmastonmuutos ja ympäristö Tekninen apu

8 MAATILAT JA RAKENTAMINEN AKTIIVIMAATALOUSTUOTANTOA HARJOITTAVIA TILOJA (v. 2012) n tilaa, joista kotieläintiloja vajaa kpl MMM TUKENUT vv yli MAATALOUSRAKENTAMISINVESTOINTIA (uusi, peruskorj. laajennus) yli YRITYS- JA HANKE-INVESTOINTIA (esim. maneesit, konekorjaamot, pakkaamot, majoituspalvelut, retkeilyreitit, virkistyspalvelut) TUETTU MAATALOUSRAKENTAMINEN 2000-LUVULLA N. 10% SUOMESSA MYÖNNETTYJEN RAKENNUSLUPIEN MÄÄRÄSTÄ JA RAKENNUSTILAVUUDESTA

9 TUETTUJA RAKENTAMISHANKKEITA ESIMERKKEJÄ Maatalouden tuotantotoiminnan investointeja * Kotieläintuotanto (esim. navetat, sikalat) * Kasvinviljely (esim. viljankuivaamot) * Puutarhatalous (esim. kasvihuoneet) * Energiatuotanto / lämpökeskukset, bioenergialaitokset * Hevostalous * Turkistarhatuotanto * Mehiläistalous * Salaojitus Maatila-asuminen Maaseudun yritystoiminnan investointeja * Jalostuslaitokset * Matkailu- ja majoitusrakennukset * Elämyspalvelut * Piensahat, puunjalostusinvestoinnit * Käsityöyritykset * Lämpöyritykset * Bioenergialaitokset * Koneyritykset * Maneesit * jne Yhteisöllisiä hankkeita / investointeja * Kylätalot ja ympäröivä infra * Lintutornit * Polut, retkeilyreitit * Laiturit ja uimarannat * Laajakaistat Porotalous ja luontaiselinkeinot * Poroteurastamot * Poroaidat * Kolttien asuinolot ja kulttuuri MMM tuella myös muita investointeja, esim. Elinkeinokalalous * Kalankasvatuslaitokset * Kylmävarastot * Satamarakennelmat Vesihuolto * Runkovesijohdot * Tulvasuojelu Ei-tuotannolliset investoinnit, kuten * Kosteikot * Laskeutusaltaat * Maatalouden maisemanhoito * Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito

10 ELY- keskukset / Tuettu maaseuturakentaminen Myöntöpäätökset ( kpl) / kaikki rakennusinvestoinnit vv Keh.hankkeet (sis.leader) Lantalat Muut rak:t *) Sikalat Navetat (Lypsy+Liha) Asuinrakennukset

11 ELY- keskukset/ Tuettu maaseuturakentaminen / Myöntöpäätökset v Maatalous- ja maaseuturakentaminen (yht. kpl) Lappi Pohjois Pohjanmaa Kainuu Pohjois Karjala Pohjois Savo Keski Suomi Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä Savo Kaakkois-Suomi Häme Satakunta Varsinais Suomi Uusimaa Perinteinen maatalous Hankkeet 910 kpl 2 313kpl

12 ELY / Tuettu maaseuturakentaminen, myöntöpäätökset 2012 Maaseudun yritys- ja kehittämishankkeet,kpl Lappi Pohjois Pohjanmaa Kainuu Pohjois Karjala Pohjois Savo Keski Suomi Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä Savo Kaakkois-Suomi Häme Satakunta Varsinais Suomi Uusimaa Matkailu & majoitus Hevos Elintarvikejalostus Puun jatkokäsittely, käsityö Energia Käsityö Muut

13 TYHJILLEEN TAI VAJAAKÄYTTÖÖN JÄÄVÄT RAKENNUKSET MAATALOUS: TUOTANNON LOPPUMINEN (esim. ikääntyminen) -> PELTOJEN MYYNTI TAI VUOKRAUS -> TALOUSKESKUS ON VALMISTA YMPÄRISTÖÄ ( JÄÄ OMISTAJALLE / ASUMINEN TAI VAPAA-AJAN KÄYTTÖ) ( UUSI OMISTAJA OSTAA JA HYÖDYNTÄÄ) ( MYYDÄÄN) MITÄ TAPAHTUU RAKENNUKSILLE? SITOUTUNUT TALOUDELLISIA, KULTTUURISIA JA YMPÄRISTÖARVOJA

14 KUINKA PALJON SUOMEN MAATILOILLA ON TUOTANTORAKENNUKSIA? /1 MMM / Oulun yliopiston selvitys 2010 (ei julk.)/ Kai Tolonen ym. aktiivimaatilojen (maatalous) rakennuskannan määrän kehittyminen 1900-luvulta 2010-luvulle kattavaa tietoaineistoa ei ole maatalouslaskennoista saatu arvioita tuotantorakennukset eivät ole aina tarvinneet rakennuslupaa 1980-luvulta rakennus- ja huoneistorekisteri on edelleen puutteellinen erityisesti tuotantorakennusten osalta selvityksessä arviointia myös esimerkkitapausten perusteella tuotannosta luopuvien tilojen rakennuskanta ja sen jatkokäyttö edellyttäisi selvitystä -> hyötykäytön vaikutukset maaseudun yritystoimintaan, kyläkuvaan jne

15 Maatilojen lukumäärän kehitys tuotantosuunnittain ja ennusteet vuoteen Ennuste 2020 Muutos Lypsykarjatilat ,7% Muut nautakarjatilat ,1% Sikatilat ,1% Siipikarjatilat ,0% Viljatilat n ,8% Muut maatilat n ,8% Kaikki maatilat n ,1%

16 KUINKA PALJON SUOMEN MAATILOILLA ON TUOTANTORAKENNUKSIA? / 2 JOS TILALLA ON keskimäärin esim RAKENNUSTA (esim. eläinrakennus, tuotevarasto, konesuoja, rehuvarasto/ lato/aitta, puuvarasto jne) MAATILOJEN MÄÄRÄ v noin v noin v ennuste noin RAKENNUKSIA OLISI 1995 / milj kpl 2012 / kpl ennuste 2020 / kpl PALJONKO RAKENNUKSIA POISTUU TUOTANTOKÄYTÖSTÄ? MITÄ VAIHTOEHTOJA ON PURKAMISELLE?

17 MIKSI JA MILLAISTA UUSIOKÄYTTÖÄ TUOTANTORAKENNNUKSILLE? OLEVAN YHDYSKUNTARAKENTEEN HYÖTYKÄYTTÖ VALMIS PIHAPIIRI JA INFRA TEKNISET, TALOUDELLISET, KULTTUURISET JNE ARVOT USEIN VALMIS KYLÄYHTEISÖ EPÄTYYPILLISTEN RAKENNUSTEN MAHDOLLISUUDET jne MAASEUDUN YRITYSTOIMINTA YHTEISÖLLINEN TOIMINTA ELÄINTILA jne INNOVATIIVINEN SUUNNITELU? KUSTANNUKSET? UUDISRAKENTAMISEN NORMIT JA SÄÄDÖKSET?