Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto"

Transkriptio

1 Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite POHJOIS SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2010 Hyväksytty P S EAKR seurantakomiteassa????

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 YHTEENVETO JOHDANTO OHJELMA-ALUEEN KUVAUS OHJELMAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET TALOUDELLINEN KEHITYS KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA JA SUOMESSA POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Väestökehitys Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA OHJELMANMUUTOKSET ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNTA SEURANTAKOMITEA JA SEN SIHTEERISTÖ MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄT, SIHTEERISTÖT SEKÄ MUUT YHTEISTYÖRYHMÄN NIMEÄMÄT TOIMIELIMET YHTEISTYÖASIAKIRJOJEN LAATIMINEN VUODELLE RAKENNERAHASTOTIETOJÄRJESTELMIEN KEHITYS VUODEN 2010 AIKANA JOUSTOVARAUS ÄKILLISIIN RAKENNEMUUTOSTILANTEISIIN YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN HALLINNOLLINEN YHTEENSOVITUS SISÄLLÖLLINEN YHTEENSOVITUS Yhteensovitus ESR ohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN OHJELMAN STRATEGINEN TOTEUTUMINEN TOIMINTALINJOITTAIN TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen YDININDIKAATTORIEN TOTEUTUMINEN LISSABONIN STRATEGIAN TOTEUTUMINEN EU:N ITÄMEREN ALUEEN STRATEGIAN TOTEUTUMINEN HORISONTAALISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO MAAKUNNITTAIN Pohjois Pohjanmaa Lappi Keski Pohjanmaa OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA ILMENNEET ONGELMAT JA RISKIT RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN SITOUMUKSET JA MAKSATUKSET RAHOITUKSEN KOHDENTUMINEN MENOLUOKITTAIN JA ALUEITTAIN N+2 SÄÄNNÖN TOTEUTUMINEN TEKNINEN TUKI TOIMIEN PYSYVYYS SUURHANKKEET ERITYISRAHOITUKSEN SEURAAMINEN... 79

3 7. VIESTINTÄ RAKENNERAHASTOVIESTINNÄN ARVIOINTI YLEISELLÄ TASOLLA ALUEEN KESKEISET VIESTINTÄTOIMENPITEET V ARVIOINTI VALVONTA MENOJEN TUKIKELPOISUUDEN JA TOSIASIALLISUUDEN TARKASTAMINEN (ART 13.2) HALLINTOVIRANOMAISEN VALVONTA YHTEISÖN LAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMISTA KOSKEVAT TIEDOT JOHTOPÄÄTÖKSET

4 4 YHTEENVETO Pohjois Suomen EAKR ohjelman julkisista varoista ( ) oli mennessä sidottu eli 59,5 % ja maksettu 27,6 %. Yksityinen taho ja erityisesti alueen kunnat ovat panostaneet ohjelman toteutukseen tähän mennessä arvioitua osuuttaan enemmän. Kuntien osuus erityisesti TL 3 julkisesta rahoituksesta on ollut merkittävä (44 %). Ohjelmavaroista hiukan vajaa 50 % on suuntautunut yritysten toteuttamiin kehittämis ja investointihankkeisiin ja runsas 50 % muiden, pääasiassa alueella toimivien t&k toimijoiden, korkeakoulujen ja muiden kehittämis ja koulutusorganisaatioiden sekä kuntien ja kunnallisten kehittämisyhtiöiden toteuttamiin hankkeisiin. Suorien yritystukien merkitys korostuu erityisesti Pohjois ja Itä Suomessa, joissa yritysrakenne on hyvin mikro ja pienyritysvaltainen ja yritykset kaukana EU:n keskeisistä sisämarkkinoista, puhumattakaan kasvavista Aasian talouksista. Vain harvalla Pohjois Suomen yrityksellä (Oulun seutua lukuun ottamatta) on mahdollisuuksia omiin t&k panostuksiin. EAKR varoja onkin suunnattu ensisijaisesti mikro ja pk yritysten perusvalmiuksien parantamiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen ja käyttöönottoon sekä verkostoitumiseen toistensa ja alueellisten t&k ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Tätä kautta edesautetaan alueen mikro ja pienyrityksiä kasvun tielle ja kiinnipääsyyn mm. tarjolla olevaan t&k rahoitukseen. Toinen aivan keskeinen EAKR ohjelmavarojen merkitys Pohjois Suomelle on uusien innovaatio sekä t&k ympäristöjen syntyminen ja jo olemassa olevien vahvistuminen. Uusia tutkimus ja kehittämisympäristöjä on syntynyt mm. kemianteollisuuden ympärille, ympäristötoimialalle, kaivannais ja metalliteollisuuteen, painettavaan elektroniikkaan, tieto ja viestintäteknologiaan sekä matkailualalle. Kolmantena merkittävänä rakennerahastovarojen lisäarvona on niiden tuoma vipuvaikutus. Suomen rakennerahastoviestinnässä käyttöön otettu Vipuvoimaa EU:lta lanseeraus on erittäin osuva puhuttaessa rakennerahastojen merkityksestä alueiden vetovoimaisuuteen ja saavutettavuuteen. Rakennerahastovarat toimivat ns. käynnistysmekanismina merkittäville investoinneille, joilla on laajaa merkitystä sekä alueen että myös koko EU:n kilpailukyvyn lisäämiselle. Tästä esimerkkinä ovat panostukset alueen lentokenttä ja satamahankkeisiin, tietoliikenneyhteyksiin sekä matkailukeskittymiin. Toimintalinjan 1 (Yritystoiminnan edistäminen) rahoitus on kohdennettu miltei 90 % yrityshankkeisiin. Loput 10 % rahoituksesta on suunnattu maakuntien liittojen rahoittamiin, erityisesti uusien yritysten syntymistä, yritysten verkostoitumista ja liiketoimintaosaamista tukeviin hankkeisiin. Varoilla on tuettu alueemme pienten ja keskisuurten yritysten kasvupyrkimyksiä. Toimintalinja 2 keskeisenä strategiana on alueellisten osaamis ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen. Pääosa rahoituksesta on suunnattu laajoihin, innovaatiojärjestelmän keskeiset osapuolet (tutkimus, koulutus, elinkeinoelämä) yhdistäviin hankkeisiin, joilla on luotu edellytyksiä sekä alueellisen, kansallisen että myös kansainvälisen tason tutkimus ja kehittämistoiminnalle.

5 5 Toimintalinjan 3 rahoitus on kohdistunut vahvasti matkailuelinkeinoa palveleviin suunnittelu, kehittämisja investointihankkeisiin, sekä matkailun ja muun elinkeinoelämän kehittymistä tukeviin toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin. Pääosa toteutetuista rakennemuutoshankkeista on myös kohdistunut toimintalinjalle 3. Pohjois Suomen EAKR ohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on kansainvälistyminen; kansainvälisen liiketoiminnan vahvistaminen sekä innovaatiojärjestelmien ja niiden eri osapuolten kytkeminen kansainvälisiin verkostoihin. Tässä työssä ei ole vielä onnistuttu riittävästi. Myös aidossa verkostoitumisessa sekä ohjelma alueen sisällä (yli maakuntarajojen) että ulospäin on vielä tehtävää. Toisaalta maakunnallisessa verkostoitumisessa ollaan menty merkittävästi eteenpäin tällä ohjelmakaudella. Ohjelmasta on toteutettu edellisiä ohjelmakausia huomattavasti enemmän maakunnallisten toimijoiden yhteishankkeita ja toteutettuihin kehittämishankkeisiin on osallistunut myös hyvin merkittävä määrä yrityksiä ; lukuisissa hankkeissa on mukana jopa yli 100 yritystä/hanke. Tulevan ohjelmakauden haasteeksi jääkin keskittyä verkostoitumiseen yli maakunta ja suuraluerajojen sekä myös vahvemmin kansainvälisesti. Taantuman vaikutukset Pohjois Suomeen jäivät pelättyä vähäisemmiksi. Mm. työttömyys lisääntyi taantuman aikana yllättävän vähän perinteisillä työttömyysalueilla Itä ja Pohjois Suomessa ja kääntyi ensimmäisten joukossa laskuun mm. Oulunkaaren seutukunnassa. Hanketoiminnassa taantuma näkyi jonkin verran vuonna 2009, mutta esimerkiksi yritysten kehittämisavustuksia ja toimintaympäristötukia on EAKR ohjelmasta haettu vuonna 2010 noin 18 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2009 ja 10 miljoonaa enemmän kuin vuonna Muiden kehittämishankkeiden haku hiipui jonkin verran vuoden 2009 aikana, mutta vilkastui selkeästi jälleen 2010 puolella. Käyttöön otetut elvytysvarat sekä äkilliset rakennemuutosvarat ovat painottaneet ohjelman toteuttamista jonkin verran alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavalla tavalla; tämä näkyy erityisesti toimintalinjan 3 etupainotteisena toteutumisena. Ohjelma alueella ei kuitenkaan katsota olevan tarvetta ohjelman muutoksille. Loppuohjelmakauden varat suunnataan niin, että alkuperäinen suunnitelma toteutuu. Ohjelman kokonaistyöpaikkatavoitteista on mennessä saavutettu 35 % ja syntyville yrityksille asetetusta tavoitteesta 39 %. Toimintalinjojen 2 ja 3 osalta asetetut työpaikkatavoitteet on jo ylitetty. Toimintalinjan 1 osalta ollaan vielä melko kaukana tavoitteesta, koska laskelmissa on huomioitu vain loppuunmaksetut yritystuet (ei keskeneräisten hankkeiden eikä Finnveran osalta saatavissa olevaa suunnitteluvaiheen tietoa). Lukuihin tulee suhtautua vielä tässä vaiheessa varauksella. Kaikkinensa tulos on toteutuksen tässä vaiheessa kohtuullinen, huomioiden rahoitettujen hankkeiden keskeneräisyys ja luonne; useimpien vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Naisten perustamien yritysten osalta on ohjelmassa vielä tehtävää, samoin t&k työpaikkojen synnyttämisessä myös Oulun seudun ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan rakennerahastopohjainen ohjelmatyö on antanut elintärkeän lisäresurssin Pohjois Suomen kehittämiselle ja koko alueen elinvoimaisuuden lisääntymiselle. Työllä mahdollistetaan se, että alue on tulevaisuudessa entistä kilpailukykyisempi ja pystyy profiloituneella erikoisosaamisellaan tarjoamaan entistä vahvemman panoksensa myös eurooppalaiseen viitekehykseen.

6 6 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelma alueen kuvaus Rakennerahastokaudella Pohjois Suomen EAKR toimenpideohjelman alueen muodostavat Lapin, Pohjois Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan maakunnat. Suuralue on Euroopan unionin pohjoisin ja samalla myös yksi sen harvaan asutuimpia NUTS 2 alueita. Se kattaa 44 % Suomen pinta alasta ja 12,1 % Suomen väestöstä. Alueella on vahvaa vientivetoista metsä, metalli, teräs,kemian ja prosessiteollisuutta. Suurteollisuus on keskittynyt alueen rannikkokaupunkeihin Kemi Tornioon, Ouluun, Raaheen ja Kokkolaan. Kukin kaupunki omaa vientiä varten toimivan ja kehittyvän sataman, jolle raideliikenteen ja muun liikennejärjestelmän toimivuus on keskeistä. Huippuosaamista alueelta löytyy muun muassa biotieteessä, tietoteollisuudessa, matkailussa ja pohjoisuuden tutkimuksessa. Viime vuosina kaivosteollisuus on noussut merkittäväksi tulevaisuuden uudeksi toimialaksi. Pohjois Suomen yritysrakenne on hyvin mikroyrityspainotteinen. Alle 10 henkeä työllistävien yritysten osuus on yli 93 % koko yrityskannasta. Mikroyritykset työllistävät yli työntekijää. Alueen pk yritystä työllistävät lähes työntekijää ja alueen suurteollisuus yli työntekijää. Mikro ja pkyritysten liikevaihto muodostaa noin 80 % koko alueen yritysten liikevaihdosta. Muutos ohjelma asiakirjan valmisteluvaiheeseen verrattuna on ollut huomattava. Suurteollisuuden työntekijämäärä on vähentynyt merkittävästi, toimivien yritysten määrä on puolittunut ja mikroyritysten määrä on noussut yli :lla. Työpaikat ovat painottuneet teollisuudesta ja julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille. Uusia työpaikkoja on syntynyt etenkin palvelualalle. Osittain tähän on vaikuttanut myös se, että yritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan palveluyrityksille. Alueen t&k toiminta on Suomen ja koko Euroopan tasolla huippuluokkaa, ja tunnetusti Oulun seudun rooli siinä on keskeinen. Yritysten osuus t&k toiminnan kasvusta vuosina on noin 100 M ja julkisen sektorin noin 20 M. Taantuman aikana t&k rahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille on laskenut saman verran kuin yritykset ovat lisänneet omaa panostustaan. Alueella toimii kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua sekä kolme edellä mainittun valtakunnallista alueyksikköä. Alueella on kattava toisen asteen koulutustarjonta sekä vahvaa aikuiskoulutusosaamista. Tulevaisuudessa varsinkin toimivalla aikuiskoulutusjärjestelmällä on merkittävä rooli työvoiman uudistustarpeen syklin kiihtyessä. Pohjois Suomen väestön koulutustaso nousee, mutta on edelleen maan keskiarvoa alhaisempi. Erot ohjelma alueen ja jopa maakuntien sisällä ovat suuria. Maakunta ja kaupunkikeskukset kasvavat. Väestö ja ikärakenteeltaan Lapin tulevaisuus näyttää haastavammalta kuin Keski ja Pohjois Pohjanmaan. Myös työllisyydessä ja on merkittäviä alueellisia eroavuuksia. Viime vuodenvaihteen tiedon mukaan sekä työikäinen väestö että työllisten määrä hieman laski moneen vuoteen. Nuorten työttömyyden lisäksi myös yli 50 vuotiaiden työttömien osuus nousi huomattavasti. Ohjelman tavoitteena oleva maksimissaan 9 %:n työttömyysasteen saavuttaminen näyttää haastavalta; työttömyysaste oli vuoden 2009 lopulla 13,9 % ja vuoden 2010 lopulla 12,1 %. Vastaavasti tilanne on myös

7 7 68 %:n työllisyysasteen saavuttamisessa vuoden 2013 loppuun mennessä. Työllisyysaste oli 60 % vuoden 2009 lopussa. Teollisuuden työpaikkojen säilyttämisen edellytyksenä on huolehtia suurteollisuuden osaavan ja väestön ikääntymisen myötä tarvittavan uuden työvoiman saannista. Myös kasvuhakuisten yritysten pk yritysten osaamispääoman rekrytointiin on kiinnitettävä huomiota. Muun muassa edellä mainittuihin haasteisiin pyritään vastaamaan alueella käytettävissä olevin aluekehittämis ja rakennerahastovaroin. Kaikkinensa Pohjois Suomen alue on selvinnyt syksyllä 2008 käynnistyneestä taantumasta yllättävänkin hyvin. Taloustaantuma lisäsi työttömyyttä syksyn 2008 ja kevään 2010 välisenä aikana kaikissa maakunnissa ja lähes kaikissa seutukunnissa. Työttömyys koetteli erityisesti sellaisia Länsi ja Etelä Suomen alueita, joissa elinkeinotoiminta on pääosin vientiyritysten varassa. Työttömyys lisääntyi taantuman aikana yllättävän vähän perinteisillä työttömyysalueilla Itä ja Pohjois Suomessa ja kääntyi ensimmäisten joukossa mm. Oulunkaaren seutukunnassa. Syksystä 2010 lähtien työttömyys on laskenut kaikissa seutukunnissa. 1.2 Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Pohjois Suomen EAKR ohjelma keskittyy ohjelma asiakirjan mukaan lähinnä neljään asiaan: 1) innovaatiokilpailukyvyn lisäämiseen 2) yritysten kasvun edistämiseen 3) saavutettavuuden parantamiseen 4) vetovoimatekijöiden vahvistamiseen Innovaatiokilpailukykyä lisätään suuntaamalla rahoitusta erityisesti kehittäjäverkostoihin, jotka yhdistävät innovaatiojärjestelmän kolme keskeistä tahoa: tutkimus ja koulutus, julkinen hallinto ja elinkeinoelämä sekä edistämällä innovaatiotoimintaa pk yrityksissä. Yritysten kasvua haetaan erityisesti kansainvälisestä liiketoiminnasta. Keskeistä on yritysten liiketoiminta ja tuotantoprosessien kehittäminen sekä verkostoitumisen edistäminen. Saavutettavuudessa pääpaino on logistiikan ja liikenne ja viestintäpalveluiden parantamisessa sekä sähköisten palveluiden kehittämisessä. Vetovoimatekijöiden vahvistamisessa kehittämistoimenpiteet kohdennetaan yhdyskuntien vetovoiman lisäämiseen, luonnonympäristön laadulliseen parantamiseen sekä viihtyvyyttä lisäävien palvelujen ja tapahtumien kehittämiseen.

8 8 Ohjelman määrälliset tavoitteet: Uudet työpaikat (htv) miehet naiset Uudet yritykset (kpl) josta naisyrityksiä Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä 76,2 Tasa arvohankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä 10 Ympäristöpositiiviset hankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä 20 Ohjelman toteutusta ohjaavat seuraavat keskeiset läpäisyperiaatteet: Kumppanuus Kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten arviointi Tasa arvon toteutuminen ja syrjimättömyys Näiden periaatteiden toteutumista kannustetaan ja tuetaan kaikilla hanketoiminnan tasoilla. 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Kansainvälinen talouskriisi vaikutti Suomen talouteen vuonna 2009 erittäin nopeasti ja voimakkaasti. Kokonaistuotanto aleni runsaat 8 prosenttia eli noin kaksi kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Julkinen talous kääntyi ylijäämäisestä alijäämäiseksi, vienti väheni viidenneksen ja yksityiset investoinnit alenivat yli 17 prosenttia. Historiallisen syvästä taantumasta irtaannuttiin suunnitelmallisesti. Finanssipolitiikan mitoituksessa korostui huoli työllisyydestä ja taloudellisesta toimeliaisuudesta. Hallitus vastasi nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseen elvyttävillä toimenpiteillä, joilla pidettiin yllä kuluttajien luottamusta. Työvoima ja koulutuspolitiikkaa vahvistamalla rajoitettiin työttömyyden lisääntymistä ja luotiin edellytyksiä tulevalle kasvulle. Valitun talouspolitiikan linjan ansiosta työttömyys on pysynyt selvästi alhaisempana kuin 1990 luvun lamavuosina. Määräaikaisten tai kertaluonteisten elvytystoimien vaikuttavuus ja kustannukset kohdentuvat pääosin vuosille Vuonna 2010 Suomen talous lähti laajapohjaiseen kasvuun viennin ja kotimaisen kysynnän tukemana. Kokonaistuotanto kasvoi 3,1 prosenttia. Vuonna 2011 kasvua arvioidaan kertyvän 3,6 %, josta merkittävä osa tulee kasvuperimästä. Vuonna 2010 erityisesti asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät voimakkaasti ja yksityinen kulutus kasvoi hyvää 2,6 prosentin vauhtia. Kotitalouksien kulutuksen kasvu oli käytettävissä olevien tulojen kasvua pienempää, joten säästämisaste nousi edelleen. Yritysten toiminta muuttui vuonna 2010 edellisvuotta kannattavammaksi, sillä voitot lisääntyivät noin kolmanneksella ja siten yritysten tilittämät verot lisääntyivät merkittävästi. Huolimatta taloudellisen aktiviteetin vilkastumisesta valtionhallinnon rahoitusasema jäi edelleen noin 10 mrd. euroa alijäämäiseksi ja koko julkisen talouden n. 5 mrd. euroa.

9 9 Taantuman ja sen vaikutusten lievittämiseksi harjoitetun talouspolitiikan seurauksena valtiontalouden ja koko julkisen talouden rahoitusasema onkin heikentynyt merkittävästi. Julkinen talous on entistä haavoittuvammassa asemassa vastaanottamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat menopaineet ja veropohjan kapenemisen. Keskipitkän ajan kasvu arvioidaan suhteellisen hitaaksi, vaikka työllisyystilanne paranee ja työpaikkojen määrä kasvaa. Työikäisen väestön määrä alkoi supistua jo vuonna Työllisten määrä väheni hieman vuoden 2010 aikana ja työttömyysaste nousi. Työllisten määrä väheni edelleen teollisuudessa, mutta palveluelinkeinoissa työpaikkojen määrä kasvoi. Kaupan puolella kasvua oli mm. tukkukaupassa ja varastoinnissa. Myös tehtyjen työtuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen työaika v piteni 1,4 prosentilla. Yhtenä syynä työtuntien lisääntymiseen oli lomautusten väheneminen, mutta myös työssä olevien tai vajaatyöllisten työajat pidentyivät. Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna hinnat nousivat keskimäärin 1,2 % vuonna Ruoan arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009, asuntolainakorkojen alentuminen sekä viestintähyödykkeiden halpeneminen hidastivat inflaatiota v Inflaatiota kiihdyttivät puolestaan muun muassa energiatuotteiden eli polttoaineiden ja sähkön kallistuminen sekä asuntojen hintojen kohoaminen. Heinäkuussa 2010 voimaan tulleet arvonlisäveromuutokset nostivat kuluttajahintoja muutamilla prosenttiyksikön kymmenyksillä. Talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta, mutta vuonna 2015 se on edelleen alijäämäinen ilman uusia kasvua tukevia ja julkista taloutta vahvistavia toimenpiteitä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat lähivuosikymmeninä 6 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta vastaavalla määrällä. Vuonna 2010 tehtyjen laskelmien mukaan väestön ikääntyminen ja talouden kasvupotentiaalin väheneminen edellyttäisivät julkisen talouden rakenteellista ylijäämää, joka vastaa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nykyisellä kokonaisveroasteella julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta ei tällöin pidemmälläkään aikavälillä ylittäisi 60 prosentin rajaa. 1.4 Pohjois Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys Pohjois Suomen ohjelma alueen väkiluku oli tarkalleen , joka on noin 12 % Suomen väestöstä. Vuoden 2010 aikana väkiluku kasvoi 2785 asukkaalla.. Seutukunnista kasvava väestömäärä oli Kokkolassa, Oulussa, Ylivieskassa, Rovaniemellä ja Tunturi Lapissa. Oulun seutukunnan väkiluku kasvoi jopa Pohjois Pohjanmaan kasvusta Oulun kaupungin osuus on 89 %. NUTS2 alueen väestömäärän kasvu oli hieman koko maata pienempi (0,45% 0,43%). Keskimääräinen asukastiheys Pohjois Suomessa on 4,86 asukasta neliökilometrillä. Alueen maapinta ala on ,6 neliökilometriä, mikä on 44 prosenttia Suomen pinta alasta. Maakuntakohtaiset väestömäärät vuoden 2010 lopussa olivat; Lappi asukasta, Pohjois Pohjanmaa asukasta ja Keski Pohjanmaa asukasta. Vuoden 2010 aikana Lapin väkiluku väheni 260 henkilöä, Pohjois Pohjanmaan väestömäärä kasvoi ja Keski Pohjanmaan väestö kasvoi 190. Pohjois Suomessa maakuntakeskuksia ovat Pohjois Pohjanmaalla Oulu vuoden 2010 lopussa asukasta, Lapissa Rovaniemi asukasta, Kemi ja Tornio yhteensä asukasta sekä Keski Pohjanmaalla

10 10 Kokkola asukasta. Helmikuussa 2011 Pohjois Suomen suuralueen ennakkoväkiluku on asukasta. Pohjois Suomessa on kaksi äidinkielensä perusteella erityistä kotimaista vähemmistöväestöryhmää; ruotsinkieliset ja saamelaiset. Keskipohjalaista noin 6500 henkilöä on äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja valtaosa heistä asuu Kokkolassa. Saamelaisia on Suomessa hieman laskutavasta riippuen henkilöä ja suurin osa heistä asuu edelleen perinteisillä saamelaisalueilla. Kieliryhmistä vieraskieliset ovat vahvimmin kasvava ryhmä. 20 vuodessa vieraskielisten joukko on kymmenkertaistunut. Määrä on nyt noin ja kieliryhmiä on noin 30. Pohjois Suomi monikulttuuristuu. Kuva 1. Pohjois Suomen väestömuutokset vuosina Lähde: Tilastokeskus Elävänä syntyneet Kuolleet Väestönlisäys / syntyneiden enemmyys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos(sis.korjauksen) Väkiluku Taulukko 1. Väestömuutokset Pohjois Suomessa

11 Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Ennakkoväkiluku MANNER SUOMI Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi Taulukko 2. Väestönmuutosten ennakkotiedot suuralueittain Tilastokeskuksen Pohjois Suomelle laatiman väestöennusteen mukaisesti seuraavan 15 vuoden aikana työikäisen väestön määrä putoaa :sta :n henkilön tasolle, ja nousee vasta 2030 luvulla parilla tuhannella. Kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä, jossa suuret ikäluokat siirtyvät eläkeiän piiriin. Työvoiman tarjonta supistuu huomattavasti, mihin työvoiman kysyntä sopeutuu. Työttömyys laskee nopeasti lähelle täystyöllisyyttä. Muuttoliikkeellä ja erityisesti maahanmuutolla voidaan vaikuttaa tähän kokonaisuuteen jonkin verran. Pohjois Pohjanmaan tilanne on suotuisin korkean syntyvyyden johdosta. Kuva 2. Väestöennuste tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2040 Pohjois Suomen suuralueella Työllisyyden kehitys Työvoima Pohjois Suomen suuralueella vuonna 2010 keskimäärin Työttömyysprosentti oli 12,1 ja koko maan vastaava lukema oli 10. Maakunnittain oli keskimääräisissä työttömyysprosenteissa edelleen hajontaa: Keski Pohjanmaa 8,6 %, Pohjois Pohjanmaa 11,9 % ja Lappi 13,8 %. Työttömyys laski vuoden aikana Pohjois Suomessa yli 10 % vauhdilla, joten taantuma jäi ennakoitua vaisummaksi ja hyvä niin. Työttömiä oli yhteensä Miehillä oli työttömien joukossa miltei 6000:n enemmistö. Nuoria työttömiä oli 5550, yli 50 vuotiaita ja pitkäaikaisia työttömyyksiä 6228:lla henkilöllä. Työvoimatoimistojen 1 Työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan

12 12 tiedossa olleita avoimia työpaikkoja oli noin joten pientä kohtaanto ongelmaa on edelleen havaittavissa ja etenkin nuorten työttömyys huolettaa koko väestö työikäinen väestö työvoima työlliset työttömät työttömyysaste 16,1 12,4 10,9 11,7 13,9 työllisyysaste 58,8 61,3 62,4 62,1 Taulukko 3. Työllisyysluvut Pohjois Suomessa Tilastokeskuksen mukaan. Vuonna 2008 oli Pohjois Suomessa tilastokeskuksen mukaan työpaikkoja yhteensä kappaletta. Vuoden aikana kasvu oli lähes 1000 työpaikkaa mutta teollisuudessa oli taantuman vaikutuksesta 1600:n työpaikan vähennys. Sen sijaan kaupan palvelut olivat edelleen kasvu uralla kuten myös julkiset palvelut. vuosituhannen vaihde ero Yhteensä Maa, metsä ja kalatalous Kaivostoiminta; Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi, viemäri ja jätehuolto Teollisuus Rakentaminen Tukku ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus. Koulutus; Terveys ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon Taulukko 4. Työpaikkakehitys 2000 luvulla

13 13 kuva 3. työpaikkojen muutos vuonna 2008 Pohjois Suomen NUTS2 alueella Kun palautamme mieliin että Pohjois Suomen NUTS 2 alueen väestöosuus koko maan väestöstä on 12 % ja työpaikkaosuus hieman alle 11 %, niin voidaan todeta että vuoden 2008 muutokset noudattelevat tätä jakaumaa. Ainoastaan 1) kaivostoiminnan (sisältäen myös sähkö, kaasu, lämpöhuollon ja vesi, viemäri, jätehuollon) ja 2) rakentamisen toimialat poikkeavat tästä trendistä Koulutusrakenteen kehitys Väestön koulutustaso nousee koko maassa ja myös Pohjois Suomessa. Vuonna vuotta täyttäneestä väestöstä tutkinnon ovat suorittaneet 65,9% ja vuonna 2009 jo 66,8%. Keski asteen tutkinto oli vuonna 2008 suoritettu 42 %:lla ja vuonna 2009 tuo luku oli 42,4%. Korkea asteen tutkinto oli vuonna %:lla tutkinnon suorittaneista ja vuonna ,4%.. Koko maan vastaavat luvut vuonna 2009 olivat38,9 % ja 27,3 %. Pohjois Suomen koulutuksen kärkiverkoston muodostaa kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua ja kolme valtakunnallisen ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Tässä osaamisverkostossa on yhteensä tutkintoa tavoittelevaa korkeakoulu opiskelijaa ja noin osatai kokoaikaista tutkijaa, jotka toimivat sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottajina että niiden soveltajina ja siirtäjinä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vähäisyys koko maahan verrattuna, lähivuosina jatkuva vakaa ikäluokkakehitys ja hyvä koulutushalukkuus perustelevat korkeakoulutuksen aseman vahvistamista ja turvaamista Pohjois Suomessa. Pohjois Suomessa, kuten muuallakin Suomessa on tapahtumassa korkeakoulutuksen rakenteellista kehittymistä, joka voi tarkoittaa myös koulutuksen keskittämistä. Viitteitä tästä on yliopistokoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta ainakin Raahen ja Oulun sekä Kajaanin ja Oulun välillä.

14 14 Pohjois Suomen korkeakoulujen kehittämisnäkymät Lapin korkeakoulutusta kehitetään parhaillaan rakenteellisesti korkeakoulukonserniksi yhdessä Lapin yliopiston sekä Rovaniemen ja Kemi Tornion ammattikorkeakoulujen kesken. Näin terävöitetään korkeakoulujen työnjakoa ja luodaan kilpailukykyisempää korkeakouluopetusta sekä tutkimus kehittämisja palvelutoimintaa. Korkeakoulukonsernin innovaatiotoiminnan painopistealat ovat elämysten, kulttuurin ja matkailun Lappi, hyvinvoinnin Lappi, luonnonvarojen Lappi ja teollisuuden Lappi. Korkeakoulukonsernin kärkinä kehitetään matkailun koulutus ja tutkimusinstituuttia sekä kulttuuri instituuttia. Keski Pohjanmaan korkeakoulutuksen rungon muodostavat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Yliopistokeskuksen vahvuutena on onnistunut profiloituminen aikuiskoulutukseen, profiloitumista tukeva vahvuus aikuispedagogiikassa, hyvät toimintaedellytykset ammattikorkeakoulun kanssa sekä julkisen sektorin pitkäjänteinen sitoutuminen yliopistokeskuksen toimintaan. Ammattikorkeakoulu profiloituu toiminnassaan vahvaan osaamiseen ja työelämälähtöiseen koulutukseen. Molemmat organisaatiot ovat vahvoja EAKR hanketoimijoita, joilla on omia vahvuuksia tukevaa hanketoimintaa. Selvitysmies professori Jorma Rantasen raportti Keski Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun eteläisen alueen korkeakoulurakenteen kehittämiseksi ( ) esittää, että korkeakoulujen välisen strategisen tason yhteistyötä tulee tehostaa perustamalla alueellinen tutkimus ja koulutusneuvosto sekä parantaa alueen tutkimus ja koulutusintensiteettiä. Pohjois Pohjanmaalla korkeakoulujen ja tutkimusverkostojen kehitystyötä toteutetaan muun muassa Oulu Triple Helix allianssiin kautta. Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT, sektoritutkimuslaitokset ja keskeiset yritykset vahvistavat yhteistyötään ja selkeyttävät keskinäistä profilointia ja työnjakoa tutkimustoiminnassa allianssin jäseninä. Alliansin päätoimijoista Oulun yliopisto keskittyy huippututkimukseen, korkeatasoiseen strategiseen perustutkimukseen, tiedelähtöiseen ja samalla elinkeinoelämärelevanttiin koulutukseen ja kaikilla näillä osa alueilla yhteistyöhön kansainvälisissä verkostoissa. Ammattikorkeakoulu profiloituu työelämäläheiseen koulutukseen, alueen ja elinkeinoelämän koulutus ja osaamistarpeisiin vastaamiseen, yrityksiä palvelevaan tutkimus ja kehittämistoimintaan, tuotekehitykseen, testaukseen ja testiympäristöihin. Kuva 4. Pohjois Suomen korkeakouluverkosto. Lähde: Osaava Pohjois Suomi strategia 2005

15 Yritystoiminnan kehitys Kuva 5. Yritysten ja niiden henkilöstön määrä henkilöstön kokoluokittain Pohjois Suomessa Vuoden 2009 aikana toimipaikkojen määrä lisääntyi noin 230 kappaletta, henkilöstön määrä väheni 6000:lla ja liikevaihto väheni 4 mrd euroa. Pohjois Suomen yritystoimipaikkojen kaikesta liikevaihdosta noin puolet kertyy teollisuudessa. Seuraavaksi eniten liikevaihtoa kertyy kaupan ja rakentamisen ja kuljetukset toimialoilla. Pohjois Suomen vientitoiminta on teollisuusvetoista. Suurimmat teollisuuden vientisektorit ovat metalli ja metsäteollisuus. Metalliteollisuuden merkitys on erittäin suuri Lapissa ja Pohjois Pohjanmaalla, kun taas Keski Pohjanmaalla merkittävimmän vientisektorin muodostaa metalli ja kemianteollisuus. Teollisuuden osuus kokonaishenkilöstöstä on kolmannes. Kauppa on henkilöstöllä mitaten toiseksi suurin yritystoimiala, jonka jälkeen tasaisena rintamana tulevat kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut sekä rakentaminen ja kuljetussektori. Tutkimus ja kehittämistoiminta Pohjois Suomen suuralueen tutkimus ja kehittämismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 tarkalleen 1129,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 T&K menot kasvoivat 134 M, mutta vuonna 2009 toteutui 15 M vähennys. Vuonna 2009 T&K menot pienenivät koko maassa 85 M ja Pohjois Suomessa 15 M. Kuitenkin sekä Keski Pohjanmaa (+4,5 M ) että Lappi (5,5 M ) lisäsivät TK menojaan, joten suuraluetasolla laskun selittää Pohjois Pohjanmaan kehitys. Pohjois Pohjanmaan menot vähenivät 25 M. Kun Oulun seudun vähennys oli 29,6 M niin muu maakunta lisäsi panostuksia noin 4,6 M. Oulun seudulla on edelleen vahva rooli Pohjois Suomen veturina T&k toiminnassa. Viime vuosina kaikista Pohjois Suomen t&k menoista noin 90% on Oulun seudulta. Yritysten t&k panostuksista Oulun seudun osuus on jopa 93 %, korkeakoulusektorin 83 % ja julkisen sektorin 69%. Vuonna 2008 Pohjois Suomen yrityskenttä sijoitti

16 16 t&k toimintaan 812 M ja vuonna M, joten kasvua oli yli 15% ja tästä kasvusta 91% tuli Oulun seudulta. Pohjois Suomi Yritykset 428, ,4 910,5 julkinen sektori + YTV 41,2 54,8 58,2 63 korkeakoulut 91,7 143,7 146,8 155,9 yhteensä ,4 1144,3 1129,3 Taulukko 5. T&k toiminta Pohjois Suomessa 2000 luvulla, milj Tutkimusrahoitus yliopistoille, TKI -rahoitus yrityksille M korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille M Keski-Pohjanmaa - 0,2 2,5 1,7 Pohjois-Pohjanmaa 37,4 24,2 21,5 29,1 Lappi 1,4 3,5 1,4 2,7 Pohjoinen NUTS2 38,8 27,9 25,4 33,5 P-S osuus / koko maa 16,4 % 11,1 % 7,7 % 8,8 % koko maa Taulukko 6. TEKESin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus vuosina 2009 ja 2010, M Vuoden 2009 luvut sisältävät 22 milj. euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Lisäksi Tekes rahoitti työelämän kehittämistä 12 milj. eurolla Tykes-ohjelman kautta. Vuoden 2010 tutkimusrahoitus sisältää 29 milj. euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Tutkimusrahoitus sisältää 58 milj. euroa SHOKien kautta tutkimusorganisaatioille ohjautunutta rahoitusta. 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Alueiden kehittämiseen ja aluepolitiikan toteuttamiseen keskeisesti vaikuttavan aluehallintouudistuksen (ALKU-hanke) lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Alueiden kehittämislain uudistamisen keskeisenä tavoitteena on voimavarojen kokoaminen sekä aluekehittämisen roolin selkeyttäminen valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Hallituksen alueiden kehittämisen tavoitteet (tavoitepäätös) Valtioneuvosto päätti hallituskauden valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämislain tavoitteita, osoitetaan alueiden kehittämisen valtakunnalliset painopisteet sekä suunnataan eri hallinnonaloilla alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä.tavoitepäätöksen hallinnonaloittaisen toteutumisen seuranta valmistui maaliskuussa Seurantatiedot osoittivat, että eri hallinnonaloilla on edistetty tavoitepäätökseen kirjattuja alueiden kehittämisen tavoitteita. Toimenpiteiden toteuttamisessa on kuitenkin painotettu taloudellisen tilanteen edellyttämiä toimia. Ministeriöiden aluestrategiat Alueiden kehittämislain mukaan valtioneuvoston erikseen määrittelemät ministeriöt laativat omalle hallinnonalalleen määräajaksi alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä periaatteet toimenpiteiden alueellisesta kohdentamisesta ja rahoituksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toteutettiin maaliskuussa 2010 eri hallinnonalojen aluestrategioiden toteutumisen tilannekatsausten laadinta.

17 Työhön osallistuivat TEM:n lisäksi ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen Vuoden 2008 keväällä aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelu. KOKO:ssa (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) aloitti valtioneuvoston päätöksen mukaisesti 52 kuntien muodostamaa ohjelma-aluetta. Vuoden alussa ohjelma-alueisiin kuului 322 kuntaa Manner-Suomen 326 kunnasta. Alueet on nimetty ohjelmaan vuoden 2013 loppuun saakka. KOKO on aluelähtöinen aluekehittämisen ohjelma, joka vahvistaa seutujen sisäistä ja seutujen välistä yhteistyötä erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti yksinkertaistaa aluepoliittista ohjelmarakennetta. Uuteen KOKO-ohjelmaan sulautettiin alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Pääosa vuoden 2010 toiminnasta kohdistui ohjelma-alueiden ja verkostojen toiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Toiminnan seuraamiseksi vuoden 2010 aikana rakennettiin seurantajärjestelmä (www.kokotietopankki.fi), johon alueet syöttävät tiedot KOKOn rahoituksella toteutettavista toimenpiteistä. OECD kiinnitti positiivisesti huomiota KOKOon Suomen hallinnon maa-arvioinnissaan kesällä KOKO on OECD:n mukaan yksi esimerkki onnistumisesta. Ohjelma on edistänyt sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin muuttamalla valtion sekä alue- ja paikallishallinnon suhdetta. Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmaa ( ) toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän kansallisen ohjelman mukaisesti. Osaamiskeskusohjelman klusteripohjaisella yhteistyöllä on tuettu alueiden välistä osaamispohjaista verkottumista. OSKE -ohjelman vuonna 2010 toteutetun väliarvioinnin mukaan klusterimalli on ollut oikeansuuntainen ratkaisu. Ohjelma on vastannut muuttuvan alueilla tapahtuvan innovaatiotoiminnan tarpeita. Klusterimalli on tuonut ohjelmaan selkeän kansallisen ulottuvuuden, jossa on mahdollista hyödyntää alueiden välistä kansallista yhteistyötä ja synergiaa aiempaa paremmin ja minimoida päällekkäistä työtä eri alueilla. Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittiset periaatepäätökset Kaupunkipolitiikkaa ja saaristopolitiikkaa toteutettiin vuonna 2009 hyväksyttyjen periaatepäätösten mukaisesti. Joulukuussa 2010 tehdyn seurannan mukaan periaatepäätöksiä on toteutettu varsin hyvin. Kaupunkipolitiikan painopisteitä ovat olleet kilpailukyvyn ja koheesion vahvistaminen sekä ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Valtion ja kaupunkien toimesta on toimittu kaupunkipoliittisten linjausten mukaisesti. Saaristopolitiikalla on edistetty kuntien valtionosuuksiin sisältyviä saaristolisiä, saaristoliikennettä, saaristopolitiikan edellytyksiä aluetasolla, saaristo- ja vesistömatkailua, vapaa-ajan asumista ja Itämeri-politiikan vahvistumista. Vuonna 2010 valmisteltiin maaseutupoliittista periaatepäätöstä, joka hyväksyttiin helmikuussa Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan suurkaupunkipolitiikan painopisteinä ovat suurimpien kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen, yhdyskuntarakenteen eheyden vahvistaminen sekä sosiaalisen ja alueellisen eriytymisen ehkäiseminen. Vuonna 2009 solmittua aiesopimusta metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi seurattiin vuonna Aiesopimuksessa on sovittu kymmenen hankkeen käynnistämisestä sopimuskaudella Sopimukseen on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita, ja sopijapuolena on valtion puolelta ao. ministeriö. Toimenpiteissä korostuvat innovaatioiden edistäminen ja kansainvälistyminen. Sopimus on tarkoitus uudistaa vuoden 2011 aikana. Metropolipolitiikasta annettiin selonteko eduskunnalle syksyllä Selonteossa esitetään linjauksia metropolipolitiikan jatkamiselle. 17

18 18 Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi TEM päätti joulukuussa 2010 uudesta seutukuntajaosta vuodelle 2011, jolloin seutukuntien määrä väheni yhdellä. Nyt niitä on Manner-Suomessa yhteensä 67. Päätöksen valmistelu perustuu maakunnan liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Erityisenä syynä seutukuntajakopäätökselle olivat vuoden 2011 alussa voimaan tulleet kuntajaotuksen muutokset. Alueellistaminen ja tuottavuusohjelma Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä vaalikaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Tavoitteena on siirtää työpaikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutettuna vuoteen 2015 mennessä. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän tammikuussa 2010 hyväksymän alueellistamisen kokonaissuunnitelman toteuttaminen on sujunut hyvin ja tavoitehaarukan alaraja ylitetään. A lueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Uuden alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakunnan liittojen tehtävänä on vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla.tem:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä koordinoi näitä toimia ja linjaa toimenpiteiden rahoituksen suuntaamis- ja alueittaisia jakoperusteita. Valtioneuvosto päättää niistä. Vuoden 2010 valtion talousarviossa ja lisätalousarvioissa osoitettiin määrärahoja äkillisten rakennemuutosongelmien hoitoon yhteensä 47,9 milj. euroa. Määrärahat olivat käytettävissä mm. yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin, työllisyysperusteisina investointiavustuksina ja yritysten muutosturvarahoituksena sekä EAKR- ja ESR-rahoituksena eli osana EU:n tavoiteohjelmien toteuttamista. ALKU-hanke Aluehallinnon uudistamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Aluehallintouudistus loi kaksi monitoimialaista viranomaiskokonaisuutta, jotka ovat aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Uudistus laajensi maakunnan liittojen alueellisia yhteensovittamistehtäviä ja vahvisti maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitystä alueellista ohjelmatyötä kokoavana ja toimenpiteitä suuntaavana asiakirjana. Ensimmäiset ministeriöiden, ELYjen ja liittojen yhteiset tulosneuvottelut käytiin vuodenvaihteessa 2009 ja syksyllä 2010 käytiin ensimmäisten tulossuunnitelmien tarkistamisneuvottelut. 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2010 Pohjois Suomen EAKR toimenpideohjelmaan ei tehty muutosesityksiä vuonna Seurantakomitean vuonna 2009 hyväksymiin ja komissiolle esittämiin ohjelmanmuutoksiin (alla) ei vielä vuonna 2010 saatu komission lopullista hyväksyntää.

19 Alue ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Vuonna 2009 Alueiden kehittämislain uudistamisen yhteydessä päätettiin että Rakennerahastoneuvottelukunta (RANE) ja Alueiden kehittämisen neuvottelukunta (ANK) yhdistetään uudeksi Alue ja rakennepolitiikan neuvottelukunnaksi (ARNE). Rakennerahastoneuvottelukunta lakkautettiin muutetun lain tullessa voimaan ja sitä koskevat säädökset poistettiin rakennerahastolaista ja asetuksesta. Uuden neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 : ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työ ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen alue strategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tekee niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakenneraha stotoiminnan kehittämise ksi ja yhteensovittamiseksi; ja suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Ensimmäisenä toimintavuotenaan neljäss ä kokoontumisessaan ARNE käsitteli mm. alueiden kehityskuvaa ja suhdannekehitystä, rakennerahastotoiminnan yhteensovittamista kansallisiin politiikkoihin, viidettä koheesioraporttia, rr ohjelmien arviointien tuloksia ja aluestrategia 2020 toimeenpanoa. Neuvottelukunnan työskentelyä pyrittiin kehittämään niin, että sen mahdollisuudet esittää kantoja ja linjauksia esillä oleviin asioihin olisi oleellisesti paremmat kuin aikaisemmin 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Ohjelmakauden edetessä seurantakomitean työ on painottunut entistä enemmän ohjelman strategiseen ohjaukseen sekä vaikuttavuuden arviointiin. Pohjois Suomen EAKR seurantakomitea kokoontui vuoden 2010 aikana kaksi kertaa. Kevään seurantakomitea järjestettiin Rovaniemellä ja syyskokous Helsingissä Rovaniemellä erityisteemana oli Pohjois Suomen t&k rahoitus. Tämän lisäksi tutustuttiin mm. Lapin matkailun kehitykseen, Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn toimintaan sekä case Ylläkseen. Helsingin kokouksen erityisteemana oli Pohjois Suomen selviytyminen taloustaantumassa. Muina erityisinä käsittelyteemoina vuonna 2010 on ollut mm. rakennerahasto ohjelmien arviointi, Itämeri strategian huomioiminen rakennerahasto ohjelm issa sekä komissiolta vuosikokouksesta ja vuosiraportista 2009 saatu palaute. Myös tulevan ohjelmakauden alustavat suuntaviivat kaudelle kuuluivat seurantakomitean käsittelemiin aiheisiin vuonna Seurantakomitean sihteeristö on kokoontunut vuoden 2010 aikana 3 kertaa. Sihteeristön puheenjohtajuus on sovittu vuosittain kiertäväksi ja vuonna 2010 puheenjohtajamaakuntana toimi Pohjois Pohjanmaa. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet

20 Maakuntien yhteistyöryhmien ja niiden sihteeristöjen toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2010 (vuoden 2008 raportista selviää ao. toimintaelinten toimintatapa). Yhteistyöryhmät ja niiden sihteeristöt ovat kokoontuneet seuraavasti: MYR sihteeristö Pohjois Pohjanmaa 7 8 Lappi 6 12 Keski Pohjanmaa 6 9 Vuonna 2010 yhteistyöryhmissä käsiteltiin normaalien EAKR ohjelman toteutumiskatsausten, MYAK valmistelun, hankekäsittelyiden jne. lisäksi mm. maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat vuosille , ELY keskusten strategisten tulossuunnitelmien tarkistukset vuosille , ESR ja maaseuturahaston, kansallisten erityisohjelmien (OSKE, KOKO) sekä rajaohjelmien tilannekatsauksia. MYRrien roolin vahvistuminen strategisena ohjaajana sekä toimikentän laajentuminen vuoden 2010 alusta kattamaan myös kansalliset erityisohjelmat on varmistanut koko aluekehittämiskokonaisuuden paremman koordinoinnin alueilla. Pohjois Pohjanmaalla on nimetty edellä mainittujen lisäksi myös maaseutujaos ja YVA työryhmä. Vastaavat tehtävät hoidetaan Lapis sa ja Keski Pohjanmaalla muiden olemassa olevien toimielinten työn yhteydessä (maakuntaohjelman teemaryhmät, MYR sihteeristö) sekä lausuntomenettelyin. Pohjois Pohjanmaan maaseutujaos on kokoontunut vuoden 2010 aikana 5 kertaa eli huomattavasti edellisvuotta useammin. Vuonna 2010 on tarkennettu mm. yleishyödyllisten investointihankkeiden rahoittamista ELY keskuksen ja toimintaryhmien välillä. Maaseutujaoksessa nousi esille mm. huoli laajojen ja vaikuttavien hankehakijoiden vähäisyydestä maaseutuohjelman toteutuksessa. YVA työryhmän toimintaa on avattu tarkemmin kohdassa Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2010 Yhteistyöasiakirjaprosessissa (ns. MYAK prosessi) suunnataan käytettävissä olevat EAKR ohjelmavarat eri hallinnonalojen käyttöön sekä tehdään mahdolliset reservivaraukset mm. ylimaakunnalliseen hanketoimintaan. Yhteistyöasiakirjat tehdään maakunnittain jokaiselle vuodelle erikseen ja ne hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. ESR alueellista osioita koskevien yhteistyöasiakirjojen laatiminen tehtiin samassa yhteydessä. Käytettävissä oleva rahoituskehys (EAKR+valtio) vuodelle 2010 on yhteensä 101,010 milj.. Lukuun sisältyy ennakkoon myöhemmiltä vuosilta, ns. elvytystoimenpiteenä, käyttöön otettu 20 % lisäresurssi. Vuoden 2010 alueiden käyttöön jaettavasta kehyksestä on otettu päältä pois tekniseen tukeen varattu 3,554 milj. sekä kansallinen varaus äkillisiin rakennemuutoksiin 3,924 milj. euroa. Peruskehys 2010 (EAKR+valtio) 78,468 milj. 20 % lisäresurssi myöhemmiltä vuosilta 15,695 milj. Yhteensä 94,163 milj. tekninen tuki (4 % vuoden 2010 peruskehyksestä) 3,554 milj. varaus äkillisiin rakennemuutoksiin (5 % vuoden 2010 peruskehyksestä) 3,924 milj. Vuoden 2010 yhteistyöasiakirjoissa jaettavissa hallinnonaloittain 86,685 milj.

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2011 Hyväksytty P-S EAKR

Lisätiedot

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite POHJOIS SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2009 Hyväksytty P S EAKR

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 Liite 4 IS SK 19.5.2011 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1.1. Ohjelma-alueen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014)

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2. Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.2010 Helsinki Kansallinen alueiden kehittäminen Valtakunnalliset alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot