Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Transkriptio

1 Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite POHJOIS SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2010 Hyväksytty P S EAKR seurantakomiteassa????

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 YHTEENVETO JOHDANTO OHJELMA-ALUEEN KUVAUS OHJELMAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET TALOUDELLINEN KEHITYS KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA JA SUOMESSA POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Väestökehitys Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA OHJELMANMUUTOKSET ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNTA SEURANTAKOMITEA JA SEN SIHTEERISTÖ MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄT, SIHTEERISTÖT SEKÄ MUUT YHTEISTYÖRYHMÄN NIMEÄMÄT TOIMIELIMET YHTEISTYÖASIAKIRJOJEN LAATIMINEN VUODELLE RAKENNERAHASTOTIETOJÄRJESTELMIEN KEHITYS VUODEN 2010 AIKANA JOUSTOVARAUS ÄKILLISIIN RAKENNEMUUTOSTILANTEISIIN YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN HALLINNOLLINEN YHTEENSOVITUS SISÄLLÖLLINEN YHTEENSOVITUS Yhteensovitus ESR ohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN OHJELMAN STRATEGINEN TOTEUTUMINEN TOIMINTALINJOITTAIN TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen YDININDIKAATTORIEN TOTEUTUMINEN LISSABONIN STRATEGIAN TOTEUTUMINEN EU:N ITÄMEREN ALUEEN STRATEGIAN TOTEUTUMINEN HORISONTAALISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO MAAKUNNITTAIN Pohjois Pohjanmaa Lappi Keski Pohjanmaa OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA ILMENNEET ONGELMAT JA RISKIT RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN SITOUMUKSET JA MAKSATUKSET RAHOITUKSEN KOHDENTUMINEN MENOLUOKITTAIN JA ALUEITTAIN N+2 SÄÄNNÖN TOTEUTUMINEN TEKNINEN TUKI TOIMIEN PYSYVYYS SUURHANKKEET ERITYISRAHOITUKSEN SEURAAMINEN... 79

3 7. VIESTINTÄ RAKENNERAHASTOVIESTINNÄN ARVIOINTI YLEISELLÄ TASOLLA ALUEEN KESKEISET VIESTINTÄTOIMENPITEET V ARVIOINTI VALVONTA MENOJEN TUKIKELPOISUUDEN JA TOSIASIALLISUUDEN TARKASTAMINEN (ART 13.2) HALLINTOVIRANOMAISEN VALVONTA YHTEISÖN LAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMISTA KOSKEVAT TIEDOT JOHTOPÄÄTÖKSET

4 4 YHTEENVETO Pohjois Suomen EAKR ohjelman julkisista varoista ( ) oli mennessä sidottu eli 59,5 % ja maksettu 27,6 %. Yksityinen taho ja erityisesti alueen kunnat ovat panostaneet ohjelman toteutukseen tähän mennessä arvioitua osuuttaan enemmän. Kuntien osuus erityisesti TL 3 julkisesta rahoituksesta on ollut merkittävä (44 %). Ohjelmavaroista hiukan vajaa 50 % on suuntautunut yritysten toteuttamiin kehittämis ja investointihankkeisiin ja runsas 50 % muiden, pääasiassa alueella toimivien t&k toimijoiden, korkeakoulujen ja muiden kehittämis ja koulutusorganisaatioiden sekä kuntien ja kunnallisten kehittämisyhtiöiden toteuttamiin hankkeisiin. Suorien yritystukien merkitys korostuu erityisesti Pohjois ja Itä Suomessa, joissa yritysrakenne on hyvin mikro ja pienyritysvaltainen ja yritykset kaukana EU:n keskeisistä sisämarkkinoista, puhumattakaan kasvavista Aasian talouksista. Vain harvalla Pohjois Suomen yrityksellä (Oulun seutua lukuun ottamatta) on mahdollisuuksia omiin t&k panostuksiin. EAKR varoja onkin suunnattu ensisijaisesti mikro ja pk yritysten perusvalmiuksien parantamiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen ja käyttöönottoon sekä verkostoitumiseen toistensa ja alueellisten t&k ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Tätä kautta edesautetaan alueen mikro ja pienyrityksiä kasvun tielle ja kiinnipääsyyn mm. tarjolla olevaan t&k rahoitukseen. Toinen aivan keskeinen EAKR ohjelmavarojen merkitys Pohjois Suomelle on uusien innovaatio sekä t&k ympäristöjen syntyminen ja jo olemassa olevien vahvistuminen. Uusia tutkimus ja kehittämisympäristöjä on syntynyt mm. kemianteollisuuden ympärille, ympäristötoimialalle, kaivannais ja metalliteollisuuteen, painettavaan elektroniikkaan, tieto ja viestintäteknologiaan sekä matkailualalle. Kolmantena merkittävänä rakennerahastovarojen lisäarvona on niiden tuoma vipuvaikutus. Suomen rakennerahastoviestinnässä käyttöön otettu Vipuvoimaa EU:lta lanseeraus on erittäin osuva puhuttaessa rakennerahastojen merkityksestä alueiden vetovoimaisuuteen ja saavutettavuuteen. Rakennerahastovarat toimivat ns. käynnistysmekanismina merkittäville investoinneille, joilla on laajaa merkitystä sekä alueen että myös koko EU:n kilpailukyvyn lisäämiselle. Tästä esimerkkinä ovat panostukset alueen lentokenttä ja satamahankkeisiin, tietoliikenneyhteyksiin sekä matkailukeskittymiin. Toimintalinjan 1 (Yritystoiminnan edistäminen) rahoitus on kohdennettu miltei 90 % yrityshankkeisiin. Loput 10 % rahoituksesta on suunnattu maakuntien liittojen rahoittamiin, erityisesti uusien yritysten syntymistä, yritysten verkostoitumista ja liiketoimintaosaamista tukeviin hankkeisiin. Varoilla on tuettu alueemme pienten ja keskisuurten yritysten kasvupyrkimyksiä. Toimintalinja 2 keskeisenä strategiana on alueellisten osaamis ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen. Pääosa rahoituksesta on suunnattu laajoihin, innovaatiojärjestelmän keskeiset osapuolet (tutkimus, koulutus, elinkeinoelämä) yhdistäviin hankkeisiin, joilla on luotu edellytyksiä sekä alueellisen, kansallisen että myös kansainvälisen tason tutkimus ja kehittämistoiminnalle.

5 5 Toimintalinjan 3 rahoitus on kohdistunut vahvasti matkailuelinkeinoa palveleviin suunnittelu, kehittämisja investointihankkeisiin, sekä matkailun ja muun elinkeinoelämän kehittymistä tukeviin toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin. Pääosa toteutetuista rakennemuutoshankkeista on myös kohdistunut toimintalinjalle 3. Pohjois Suomen EAKR ohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on kansainvälistyminen; kansainvälisen liiketoiminnan vahvistaminen sekä innovaatiojärjestelmien ja niiden eri osapuolten kytkeminen kansainvälisiin verkostoihin. Tässä työssä ei ole vielä onnistuttu riittävästi. Myös aidossa verkostoitumisessa sekä ohjelma alueen sisällä (yli maakuntarajojen) että ulospäin on vielä tehtävää. Toisaalta maakunnallisessa verkostoitumisessa ollaan menty merkittävästi eteenpäin tällä ohjelmakaudella. Ohjelmasta on toteutettu edellisiä ohjelmakausia huomattavasti enemmän maakunnallisten toimijoiden yhteishankkeita ja toteutettuihin kehittämishankkeisiin on osallistunut myös hyvin merkittävä määrä yrityksiä ; lukuisissa hankkeissa on mukana jopa yli 100 yritystä/hanke. Tulevan ohjelmakauden haasteeksi jääkin keskittyä verkostoitumiseen yli maakunta ja suuraluerajojen sekä myös vahvemmin kansainvälisesti. Taantuman vaikutukset Pohjois Suomeen jäivät pelättyä vähäisemmiksi. Mm. työttömyys lisääntyi taantuman aikana yllättävän vähän perinteisillä työttömyysalueilla Itä ja Pohjois Suomessa ja kääntyi ensimmäisten joukossa laskuun mm. Oulunkaaren seutukunnassa. Hanketoiminnassa taantuma näkyi jonkin verran vuonna 2009, mutta esimerkiksi yritysten kehittämisavustuksia ja toimintaympäristötukia on EAKR ohjelmasta haettu vuonna 2010 noin 18 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2009 ja 10 miljoonaa enemmän kuin vuonna Muiden kehittämishankkeiden haku hiipui jonkin verran vuoden 2009 aikana, mutta vilkastui selkeästi jälleen 2010 puolella. Käyttöön otetut elvytysvarat sekä äkilliset rakennemuutosvarat ovat painottaneet ohjelman toteuttamista jonkin verran alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavalla tavalla; tämä näkyy erityisesti toimintalinjan 3 etupainotteisena toteutumisena. Ohjelma alueella ei kuitenkaan katsota olevan tarvetta ohjelman muutoksille. Loppuohjelmakauden varat suunnataan niin, että alkuperäinen suunnitelma toteutuu. Ohjelman kokonaistyöpaikkatavoitteista on mennessä saavutettu 35 % ja syntyville yrityksille asetetusta tavoitteesta 39 %. Toimintalinjojen 2 ja 3 osalta asetetut työpaikkatavoitteet on jo ylitetty. Toimintalinjan 1 osalta ollaan vielä melko kaukana tavoitteesta, koska laskelmissa on huomioitu vain loppuunmaksetut yritystuet (ei keskeneräisten hankkeiden eikä Finnveran osalta saatavissa olevaa suunnitteluvaiheen tietoa). Lukuihin tulee suhtautua vielä tässä vaiheessa varauksella. Kaikkinensa tulos on toteutuksen tässä vaiheessa kohtuullinen, huomioiden rahoitettujen hankkeiden keskeneräisyys ja luonne; useimpien vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Naisten perustamien yritysten osalta on ohjelmassa vielä tehtävää, samoin t&k työpaikkojen synnyttämisessä myös Oulun seudun ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan rakennerahastopohjainen ohjelmatyö on antanut elintärkeän lisäresurssin Pohjois Suomen kehittämiselle ja koko alueen elinvoimaisuuden lisääntymiselle. Työllä mahdollistetaan se, että alue on tulevaisuudessa entistä kilpailukykyisempi ja pystyy profiloituneella erikoisosaamisellaan tarjoamaan entistä vahvemman panoksensa myös eurooppalaiseen viitekehykseen.

6 6 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelma alueen kuvaus Rakennerahastokaudella Pohjois Suomen EAKR toimenpideohjelman alueen muodostavat Lapin, Pohjois Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan maakunnat. Suuralue on Euroopan unionin pohjoisin ja samalla myös yksi sen harvaan asutuimpia NUTS 2 alueita. Se kattaa 44 % Suomen pinta alasta ja 12,1 % Suomen väestöstä. Alueella on vahvaa vientivetoista metsä, metalli, teräs,kemian ja prosessiteollisuutta. Suurteollisuus on keskittynyt alueen rannikkokaupunkeihin Kemi Tornioon, Ouluun, Raaheen ja Kokkolaan. Kukin kaupunki omaa vientiä varten toimivan ja kehittyvän sataman, jolle raideliikenteen ja muun liikennejärjestelmän toimivuus on keskeistä. Huippuosaamista alueelta löytyy muun muassa biotieteessä, tietoteollisuudessa, matkailussa ja pohjoisuuden tutkimuksessa. Viime vuosina kaivosteollisuus on noussut merkittäväksi tulevaisuuden uudeksi toimialaksi. Pohjois Suomen yritysrakenne on hyvin mikroyrityspainotteinen. Alle 10 henkeä työllistävien yritysten osuus on yli 93 % koko yrityskannasta. Mikroyritykset työllistävät yli työntekijää. Alueen pk yritystä työllistävät lähes työntekijää ja alueen suurteollisuus yli työntekijää. Mikro ja pkyritysten liikevaihto muodostaa noin 80 % koko alueen yritysten liikevaihdosta. Muutos ohjelma asiakirjan valmisteluvaiheeseen verrattuna on ollut huomattava. Suurteollisuuden työntekijämäärä on vähentynyt merkittävästi, toimivien yritysten määrä on puolittunut ja mikroyritysten määrä on noussut yli :lla. Työpaikat ovat painottuneet teollisuudesta ja julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille. Uusia työpaikkoja on syntynyt etenkin palvelualalle. Osittain tähän on vaikuttanut myös se, että yritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan palveluyrityksille. Alueen t&k toiminta on Suomen ja koko Euroopan tasolla huippuluokkaa, ja tunnetusti Oulun seudun rooli siinä on keskeinen. Yritysten osuus t&k toiminnan kasvusta vuosina on noin 100 M ja julkisen sektorin noin 20 M. Taantuman aikana t&k rahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille on laskenut saman verran kuin yritykset ovat lisänneet omaa panostustaan. Alueella toimii kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua sekä kolme edellä mainittun valtakunnallista alueyksikköä. Alueella on kattava toisen asteen koulutustarjonta sekä vahvaa aikuiskoulutusosaamista. Tulevaisuudessa varsinkin toimivalla aikuiskoulutusjärjestelmällä on merkittävä rooli työvoiman uudistustarpeen syklin kiihtyessä. Pohjois Suomen väestön koulutustaso nousee, mutta on edelleen maan keskiarvoa alhaisempi. Erot ohjelma alueen ja jopa maakuntien sisällä ovat suuria. Maakunta ja kaupunkikeskukset kasvavat. Väestö ja ikärakenteeltaan Lapin tulevaisuus näyttää haastavammalta kuin Keski ja Pohjois Pohjanmaan. Myös työllisyydessä ja on merkittäviä alueellisia eroavuuksia. Viime vuodenvaihteen tiedon mukaan sekä työikäinen väestö että työllisten määrä hieman laski moneen vuoteen. Nuorten työttömyyden lisäksi myös yli 50 vuotiaiden työttömien osuus nousi huomattavasti. Ohjelman tavoitteena oleva maksimissaan 9 %:n työttömyysasteen saavuttaminen näyttää haastavalta; työttömyysaste oli vuoden 2009 lopulla 13,9 % ja vuoden 2010 lopulla 12,1 %. Vastaavasti tilanne on myös

7 7 68 %:n työllisyysasteen saavuttamisessa vuoden 2013 loppuun mennessä. Työllisyysaste oli 60 % vuoden 2009 lopussa. Teollisuuden työpaikkojen säilyttämisen edellytyksenä on huolehtia suurteollisuuden osaavan ja väestön ikääntymisen myötä tarvittavan uuden työvoiman saannista. Myös kasvuhakuisten yritysten pk yritysten osaamispääoman rekrytointiin on kiinnitettävä huomiota. Muun muassa edellä mainittuihin haasteisiin pyritään vastaamaan alueella käytettävissä olevin aluekehittämis ja rakennerahastovaroin. Kaikkinensa Pohjois Suomen alue on selvinnyt syksyllä 2008 käynnistyneestä taantumasta yllättävänkin hyvin. Taloustaantuma lisäsi työttömyyttä syksyn 2008 ja kevään 2010 välisenä aikana kaikissa maakunnissa ja lähes kaikissa seutukunnissa. Työttömyys koetteli erityisesti sellaisia Länsi ja Etelä Suomen alueita, joissa elinkeinotoiminta on pääosin vientiyritysten varassa. Työttömyys lisääntyi taantuman aikana yllättävän vähän perinteisillä työttömyysalueilla Itä ja Pohjois Suomessa ja kääntyi ensimmäisten joukossa mm. Oulunkaaren seutukunnassa. Syksystä 2010 lähtien työttömyys on laskenut kaikissa seutukunnissa. 1.2 Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Pohjois Suomen EAKR ohjelma keskittyy ohjelma asiakirjan mukaan lähinnä neljään asiaan: 1) innovaatiokilpailukyvyn lisäämiseen 2) yritysten kasvun edistämiseen 3) saavutettavuuden parantamiseen 4) vetovoimatekijöiden vahvistamiseen Innovaatiokilpailukykyä lisätään suuntaamalla rahoitusta erityisesti kehittäjäverkostoihin, jotka yhdistävät innovaatiojärjestelmän kolme keskeistä tahoa: tutkimus ja koulutus, julkinen hallinto ja elinkeinoelämä sekä edistämällä innovaatiotoimintaa pk yrityksissä. Yritysten kasvua haetaan erityisesti kansainvälisestä liiketoiminnasta. Keskeistä on yritysten liiketoiminta ja tuotantoprosessien kehittäminen sekä verkostoitumisen edistäminen. Saavutettavuudessa pääpaino on logistiikan ja liikenne ja viestintäpalveluiden parantamisessa sekä sähköisten palveluiden kehittämisessä. Vetovoimatekijöiden vahvistamisessa kehittämistoimenpiteet kohdennetaan yhdyskuntien vetovoiman lisäämiseen, luonnonympäristön laadulliseen parantamiseen sekä viihtyvyyttä lisäävien palvelujen ja tapahtumien kehittämiseen.

8 8 Ohjelman määrälliset tavoitteet: Uudet työpaikat (htv) miehet naiset Uudet yritykset (kpl) josta naisyrityksiä Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä 76,2 Tasa arvohankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä 10 Ympäristöpositiiviset hankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä 20 Ohjelman toteutusta ohjaavat seuraavat keskeiset läpäisyperiaatteet: Kumppanuus Kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten arviointi Tasa arvon toteutuminen ja syrjimättömyys Näiden periaatteiden toteutumista kannustetaan ja tuetaan kaikilla hanketoiminnan tasoilla. 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Kansainvälinen talouskriisi vaikutti Suomen talouteen vuonna 2009 erittäin nopeasti ja voimakkaasti. Kokonaistuotanto aleni runsaat 8 prosenttia eli noin kaksi kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Julkinen talous kääntyi ylijäämäisestä alijäämäiseksi, vienti väheni viidenneksen ja yksityiset investoinnit alenivat yli 17 prosenttia. Historiallisen syvästä taantumasta irtaannuttiin suunnitelmallisesti. Finanssipolitiikan mitoituksessa korostui huoli työllisyydestä ja taloudellisesta toimeliaisuudesta. Hallitus vastasi nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseen elvyttävillä toimenpiteillä, joilla pidettiin yllä kuluttajien luottamusta. Työvoima ja koulutuspolitiikkaa vahvistamalla rajoitettiin työttömyyden lisääntymistä ja luotiin edellytyksiä tulevalle kasvulle. Valitun talouspolitiikan linjan ansiosta työttömyys on pysynyt selvästi alhaisempana kuin 1990 luvun lamavuosina. Määräaikaisten tai kertaluonteisten elvytystoimien vaikuttavuus ja kustannukset kohdentuvat pääosin vuosille Vuonna 2010 Suomen talous lähti laajapohjaiseen kasvuun viennin ja kotimaisen kysynnän tukemana. Kokonaistuotanto kasvoi 3,1 prosenttia. Vuonna 2011 kasvua arvioidaan kertyvän 3,6 %, josta merkittävä osa tulee kasvuperimästä. Vuonna 2010 erityisesti asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät voimakkaasti ja yksityinen kulutus kasvoi hyvää 2,6 prosentin vauhtia. Kotitalouksien kulutuksen kasvu oli käytettävissä olevien tulojen kasvua pienempää, joten säästämisaste nousi edelleen. Yritysten toiminta muuttui vuonna 2010 edellisvuotta kannattavammaksi, sillä voitot lisääntyivät noin kolmanneksella ja siten yritysten tilittämät verot lisääntyivät merkittävästi. Huolimatta taloudellisen aktiviteetin vilkastumisesta valtionhallinnon rahoitusasema jäi edelleen noin 10 mrd. euroa alijäämäiseksi ja koko julkisen talouden n. 5 mrd. euroa.

9 9 Taantuman ja sen vaikutusten lievittämiseksi harjoitetun talouspolitiikan seurauksena valtiontalouden ja koko julkisen talouden rahoitusasema onkin heikentynyt merkittävästi. Julkinen talous on entistä haavoittuvammassa asemassa vastaanottamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat menopaineet ja veropohjan kapenemisen. Keskipitkän ajan kasvu arvioidaan suhteellisen hitaaksi, vaikka työllisyystilanne paranee ja työpaikkojen määrä kasvaa. Työikäisen väestön määrä alkoi supistua jo vuonna Työllisten määrä väheni hieman vuoden 2010 aikana ja työttömyysaste nousi. Työllisten määrä väheni edelleen teollisuudessa, mutta palveluelinkeinoissa työpaikkojen määrä kasvoi. Kaupan puolella kasvua oli mm. tukkukaupassa ja varastoinnissa. Myös tehtyjen työtuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen työaika v piteni 1,4 prosentilla. Yhtenä syynä työtuntien lisääntymiseen oli lomautusten väheneminen, mutta myös työssä olevien tai vajaatyöllisten työajat pidentyivät. Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna hinnat nousivat keskimäärin 1,2 % vuonna Ruoan arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009, asuntolainakorkojen alentuminen sekä viestintähyödykkeiden halpeneminen hidastivat inflaatiota v Inflaatiota kiihdyttivät puolestaan muun muassa energiatuotteiden eli polttoaineiden ja sähkön kallistuminen sekä asuntojen hintojen kohoaminen. Heinäkuussa 2010 voimaan tulleet arvonlisäveromuutokset nostivat kuluttajahintoja muutamilla prosenttiyksikön kymmenyksillä. Talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta, mutta vuonna 2015 se on edelleen alijäämäinen ilman uusia kasvua tukevia ja julkista taloutta vahvistavia toimenpiteitä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat lähivuosikymmeninä 6 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta vastaavalla määrällä. Vuonna 2010 tehtyjen laskelmien mukaan väestön ikääntyminen ja talouden kasvupotentiaalin väheneminen edellyttäisivät julkisen talouden rakenteellista ylijäämää, joka vastaa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nykyisellä kokonaisveroasteella julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta ei tällöin pidemmälläkään aikavälillä ylittäisi 60 prosentin rajaa. 1.4 Pohjois Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys Pohjois Suomen ohjelma alueen väkiluku oli tarkalleen , joka on noin 12 % Suomen väestöstä. Vuoden 2010 aikana väkiluku kasvoi 2785 asukkaalla.. Seutukunnista kasvava väestömäärä oli Kokkolassa, Oulussa, Ylivieskassa, Rovaniemellä ja Tunturi Lapissa. Oulun seutukunnan väkiluku kasvoi jopa Pohjois Pohjanmaan kasvusta Oulun kaupungin osuus on 89 %. NUTS2 alueen väestömäärän kasvu oli hieman koko maata pienempi (0,45% 0,43%). Keskimääräinen asukastiheys Pohjois Suomessa on 4,86 asukasta neliökilometrillä. Alueen maapinta ala on ,6 neliökilometriä, mikä on 44 prosenttia Suomen pinta alasta. Maakuntakohtaiset väestömäärät vuoden 2010 lopussa olivat; Lappi asukasta, Pohjois Pohjanmaa asukasta ja Keski Pohjanmaa asukasta. Vuoden 2010 aikana Lapin väkiluku väheni 260 henkilöä, Pohjois Pohjanmaan väestömäärä kasvoi ja Keski Pohjanmaan väestö kasvoi 190. Pohjois Suomessa maakuntakeskuksia ovat Pohjois Pohjanmaalla Oulu vuoden 2010 lopussa asukasta, Lapissa Rovaniemi asukasta, Kemi ja Tornio yhteensä asukasta sekä Keski Pohjanmaalla

10 10 Kokkola asukasta. Helmikuussa 2011 Pohjois Suomen suuralueen ennakkoväkiluku on asukasta. Pohjois Suomessa on kaksi äidinkielensä perusteella erityistä kotimaista vähemmistöväestöryhmää; ruotsinkieliset ja saamelaiset. Keskipohjalaista noin 6500 henkilöä on äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja valtaosa heistä asuu Kokkolassa. Saamelaisia on Suomessa hieman laskutavasta riippuen henkilöä ja suurin osa heistä asuu edelleen perinteisillä saamelaisalueilla. Kieliryhmistä vieraskieliset ovat vahvimmin kasvava ryhmä. 20 vuodessa vieraskielisten joukko on kymmenkertaistunut. Määrä on nyt noin ja kieliryhmiä on noin 30. Pohjois Suomi monikulttuuristuu. Kuva 1. Pohjois Suomen väestömuutokset vuosina Lähde: Tilastokeskus Elävänä syntyneet Kuolleet Väestönlisäys / syntyneiden enemmyys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos(sis.korjauksen) Väkiluku Taulukko 1. Väestömuutokset Pohjois Suomessa

11 Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Ennakkoväkiluku MANNER SUOMI Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi Taulukko 2. Väestönmuutosten ennakkotiedot suuralueittain Tilastokeskuksen Pohjois Suomelle laatiman väestöennusteen mukaisesti seuraavan 15 vuoden aikana työikäisen väestön määrä putoaa :sta :n henkilön tasolle, ja nousee vasta 2030 luvulla parilla tuhannella. Kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä, jossa suuret ikäluokat siirtyvät eläkeiän piiriin. Työvoiman tarjonta supistuu huomattavasti, mihin työvoiman kysyntä sopeutuu. Työttömyys laskee nopeasti lähelle täystyöllisyyttä. Muuttoliikkeellä ja erityisesti maahanmuutolla voidaan vaikuttaa tähän kokonaisuuteen jonkin verran. Pohjois Pohjanmaan tilanne on suotuisin korkean syntyvyyden johdosta. Kuva 2. Väestöennuste tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2040 Pohjois Suomen suuralueella Työllisyyden kehitys Työvoima Pohjois Suomen suuralueella vuonna 2010 keskimäärin Työttömyysprosentti oli 12,1 ja koko maan vastaava lukema oli 10. Maakunnittain oli keskimääräisissä työttömyysprosenteissa edelleen hajontaa: Keski Pohjanmaa 8,6 %, Pohjois Pohjanmaa 11,9 % ja Lappi 13,8 %. Työttömyys laski vuoden aikana Pohjois Suomessa yli 10 % vauhdilla, joten taantuma jäi ennakoitua vaisummaksi ja hyvä niin. Työttömiä oli yhteensä Miehillä oli työttömien joukossa miltei 6000:n enemmistö. Nuoria työttömiä oli 5550, yli 50 vuotiaita ja pitkäaikaisia työttömyyksiä 6228:lla henkilöllä. Työvoimatoimistojen 1 Työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan

12 12 tiedossa olleita avoimia työpaikkoja oli noin joten pientä kohtaanto ongelmaa on edelleen havaittavissa ja etenkin nuorten työttömyys huolettaa koko väestö työikäinen väestö työvoima työlliset työttömät työttömyysaste 16,1 12,4 10,9 11,7 13,9 työllisyysaste 58,8 61,3 62,4 62,1 Taulukko 3. Työllisyysluvut Pohjois Suomessa Tilastokeskuksen mukaan. Vuonna 2008 oli Pohjois Suomessa tilastokeskuksen mukaan työpaikkoja yhteensä kappaletta. Vuoden aikana kasvu oli lähes 1000 työpaikkaa mutta teollisuudessa oli taantuman vaikutuksesta 1600:n työpaikan vähennys. Sen sijaan kaupan palvelut olivat edelleen kasvu uralla kuten myös julkiset palvelut. vuosituhannen vaihde ero Yhteensä Maa, metsä ja kalatalous Kaivostoiminta; Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi, viemäri ja jätehuolto Teollisuus Rakentaminen Tukku ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus. Koulutus; Terveys ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon Taulukko 4. Työpaikkakehitys 2000 luvulla

13 13 kuva 3. työpaikkojen muutos vuonna 2008 Pohjois Suomen NUTS2 alueella Kun palautamme mieliin että Pohjois Suomen NUTS 2 alueen väestöosuus koko maan väestöstä on 12 % ja työpaikkaosuus hieman alle 11 %, niin voidaan todeta että vuoden 2008 muutokset noudattelevat tätä jakaumaa. Ainoastaan 1) kaivostoiminnan (sisältäen myös sähkö, kaasu, lämpöhuollon ja vesi, viemäri, jätehuollon) ja 2) rakentamisen toimialat poikkeavat tästä trendistä Koulutusrakenteen kehitys Väestön koulutustaso nousee koko maassa ja myös Pohjois Suomessa. Vuonna vuotta täyttäneestä väestöstä tutkinnon ovat suorittaneet 65,9% ja vuonna 2009 jo 66,8%. Keski asteen tutkinto oli vuonna 2008 suoritettu 42 %:lla ja vuonna 2009 tuo luku oli 42,4%. Korkea asteen tutkinto oli vuonna %:lla tutkinnon suorittaneista ja vuonna ,4%.. Koko maan vastaavat luvut vuonna 2009 olivat38,9 % ja 27,3 %. Pohjois Suomen koulutuksen kärkiverkoston muodostaa kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua ja kolme valtakunnallisen ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Tässä osaamisverkostossa on yhteensä tutkintoa tavoittelevaa korkeakoulu opiskelijaa ja noin osatai kokoaikaista tutkijaa, jotka toimivat sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottajina että niiden soveltajina ja siirtäjinä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vähäisyys koko maahan verrattuna, lähivuosina jatkuva vakaa ikäluokkakehitys ja hyvä koulutushalukkuus perustelevat korkeakoulutuksen aseman vahvistamista ja turvaamista Pohjois Suomessa. Pohjois Suomessa, kuten muuallakin Suomessa on tapahtumassa korkeakoulutuksen rakenteellista kehittymistä, joka voi tarkoittaa myös koulutuksen keskittämistä. Viitteitä tästä on yliopistokoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta ainakin Raahen ja Oulun sekä Kajaanin ja Oulun välillä.

14 14 Pohjois Suomen korkeakoulujen kehittämisnäkymät Lapin korkeakoulutusta kehitetään parhaillaan rakenteellisesti korkeakoulukonserniksi yhdessä Lapin yliopiston sekä Rovaniemen ja Kemi Tornion ammattikorkeakoulujen kesken. Näin terävöitetään korkeakoulujen työnjakoa ja luodaan kilpailukykyisempää korkeakouluopetusta sekä tutkimus kehittämisja palvelutoimintaa. Korkeakoulukonsernin innovaatiotoiminnan painopistealat ovat elämysten, kulttuurin ja matkailun Lappi, hyvinvoinnin Lappi, luonnonvarojen Lappi ja teollisuuden Lappi. Korkeakoulukonsernin kärkinä kehitetään matkailun koulutus ja tutkimusinstituuttia sekä kulttuuri instituuttia. Keski Pohjanmaan korkeakoulutuksen rungon muodostavat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Yliopistokeskuksen vahvuutena on onnistunut profiloituminen aikuiskoulutukseen, profiloitumista tukeva vahvuus aikuispedagogiikassa, hyvät toimintaedellytykset ammattikorkeakoulun kanssa sekä julkisen sektorin pitkäjänteinen sitoutuminen yliopistokeskuksen toimintaan. Ammattikorkeakoulu profiloituu toiminnassaan vahvaan osaamiseen ja työelämälähtöiseen koulutukseen. Molemmat organisaatiot ovat vahvoja EAKR hanketoimijoita, joilla on omia vahvuuksia tukevaa hanketoimintaa. Selvitysmies professori Jorma Rantasen raportti Keski Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun eteläisen alueen korkeakoulurakenteen kehittämiseksi ( ) esittää, että korkeakoulujen välisen strategisen tason yhteistyötä tulee tehostaa perustamalla alueellinen tutkimus ja koulutusneuvosto sekä parantaa alueen tutkimus ja koulutusintensiteettiä. Pohjois Pohjanmaalla korkeakoulujen ja tutkimusverkostojen kehitystyötä toteutetaan muun muassa Oulu Triple Helix allianssiin kautta. Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT, sektoritutkimuslaitokset ja keskeiset yritykset vahvistavat yhteistyötään ja selkeyttävät keskinäistä profilointia ja työnjakoa tutkimustoiminnassa allianssin jäseninä. Alliansin päätoimijoista Oulun yliopisto keskittyy huippututkimukseen, korkeatasoiseen strategiseen perustutkimukseen, tiedelähtöiseen ja samalla elinkeinoelämärelevanttiin koulutukseen ja kaikilla näillä osa alueilla yhteistyöhön kansainvälisissä verkostoissa. Ammattikorkeakoulu profiloituu työelämäläheiseen koulutukseen, alueen ja elinkeinoelämän koulutus ja osaamistarpeisiin vastaamiseen, yrityksiä palvelevaan tutkimus ja kehittämistoimintaan, tuotekehitykseen, testaukseen ja testiympäristöihin. Kuva 4. Pohjois Suomen korkeakouluverkosto. Lähde: Osaava Pohjois Suomi strategia 2005

15 Yritystoiminnan kehitys Kuva 5. Yritysten ja niiden henkilöstön määrä henkilöstön kokoluokittain Pohjois Suomessa Vuoden 2009 aikana toimipaikkojen määrä lisääntyi noin 230 kappaletta, henkilöstön määrä väheni 6000:lla ja liikevaihto väheni 4 mrd euroa. Pohjois Suomen yritystoimipaikkojen kaikesta liikevaihdosta noin puolet kertyy teollisuudessa. Seuraavaksi eniten liikevaihtoa kertyy kaupan ja rakentamisen ja kuljetukset toimialoilla. Pohjois Suomen vientitoiminta on teollisuusvetoista. Suurimmat teollisuuden vientisektorit ovat metalli ja metsäteollisuus. Metalliteollisuuden merkitys on erittäin suuri Lapissa ja Pohjois Pohjanmaalla, kun taas Keski Pohjanmaalla merkittävimmän vientisektorin muodostaa metalli ja kemianteollisuus. Teollisuuden osuus kokonaishenkilöstöstä on kolmannes. Kauppa on henkilöstöllä mitaten toiseksi suurin yritystoimiala, jonka jälkeen tasaisena rintamana tulevat kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut sekä rakentaminen ja kuljetussektori. Tutkimus ja kehittämistoiminta Pohjois Suomen suuralueen tutkimus ja kehittämismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 tarkalleen 1129,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 T&K menot kasvoivat 134 M, mutta vuonna 2009 toteutui 15 M vähennys. Vuonna 2009 T&K menot pienenivät koko maassa 85 M ja Pohjois Suomessa 15 M. Kuitenkin sekä Keski Pohjanmaa (+4,5 M ) että Lappi (5,5 M ) lisäsivät TK menojaan, joten suuraluetasolla laskun selittää Pohjois Pohjanmaan kehitys. Pohjois Pohjanmaan menot vähenivät 25 M. Kun Oulun seudun vähennys oli 29,6 M niin muu maakunta lisäsi panostuksia noin 4,6 M. Oulun seudulla on edelleen vahva rooli Pohjois Suomen veturina T&k toiminnassa. Viime vuosina kaikista Pohjois Suomen t&k menoista noin 90% on Oulun seudulta. Yritysten t&k panostuksista Oulun seudun osuus on jopa 93 %, korkeakoulusektorin 83 % ja julkisen sektorin 69%. Vuonna 2008 Pohjois Suomen yrityskenttä sijoitti

16 16 t&k toimintaan 812 M ja vuonna M, joten kasvua oli yli 15% ja tästä kasvusta 91% tuli Oulun seudulta. Pohjois Suomi Yritykset 428, ,4 910,5 julkinen sektori + YTV 41,2 54,8 58,2 63 korkeakoulut 91,7 143,7 146,8 155,9 yhteensä ,4 1144,3 1129,3 Taulukko 5. T&k toiminta Pohjois Suomessa 2000 luvulla, milj Tutkimusrahoitus yliopistoille, TKI -rahoitus yrityksille M korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille M Keski-Pohjanmaa - 0,2 2,5 1,7 Pohjois-Pohjanmaa 37,4 24,2 21,5 29,1 Lappi 1,4 3,5 1,4 2,7 Pohjoinen NUTS2 38,8 27,9 25,4 33,5 P-S osuus / koko maa 16,4 % 11,1 % 7,7 % 8,8 % koko maa Taulukko 6. TEKESin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus vuosina 2009 ja 2010, M Vuoden 2009 luvut sisältävät 22 milj. euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Lisäksi Tekes rahoitti työelämän kehittämistä 12 milj. eurolla Tykes-ohjelman kautta. Vuoden 2010 tutkimusrahoitus sisältää 29 milj. euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Tutkimusrahoitus sisältää 58 milj. euroa SHOKien kautta tutkimusorganisaatioille ohjautunutta rahoitusta. 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Alueiden kehittämiseen ja aluepolitiikan toteuttamiseen keskeisesti vaikuttavan aluehallintouudistuksen (ALKU-hanke) lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Alueiden kehittämislain uudistamisen keskeisenä tavoitteena on voimavarojen kokoaminen sekä aluekehittämisen roolin selkeyttäminen valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Hallituksen alueiden kehittämisen tavoitteet (tavoitepäätös) Valtioneuvosto päätti hallituskauden valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämislain tavoitteita, osoitetaan alueiden kehittämisen valtakunnalliset painopisteet sekä suunnataan eri hallinnonaloilla alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä.tavoitepäätöksen hallinnonaloittaisen toteutumisen seuranta valmistui maaliskuussa Seurantatiedot osoittivat, että eri hallinnonaloilla on edistetty tavoitepäätökseen kirjattuja alueiden kehittämisen tavoitteita. Toimenpiteiden toteuttamisessa on kuitenkin painotettu taloudellisen tilanteen edellyttämiä toimia. Ministeriöiden aluestrategiat Alueiden kehittämislain mukaan valtioneuvoston erikseen määrittelemät ministeriöt laativat omalle hallinnonalalleen määräajaksi alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä periaatteet toimenpiteiden alueellisesta kohdentamisesta ja rahoituksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toteutettiin maaliskuussa 2010 eri hallinnonalojen aluestrategioiden toteutumisen tilannekatsausten laadinta.

17 Työhön osallistuivat TEM:n lisäksi ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen Vuoden 2008 keväällä aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelu. KOKO:ssa (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) aloitti valtioneuvoston päätöksen mukaisesti 52 kuntien muodostamaa ohjelma-aluetta. Vuoden alussa ohjelma-alueisiin kuului 322 kuntaa Manner-Suomen 326 kunnasta. Alueet on nimetty ohjelmaan vuoden 2013 loppuun saakka. KOKO on aluelähtöinen aluekehittämisen ohjelma, joka vahvistaa seutujen sisäistä ja seutujen välistä yhteistyötä erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti yksinkertaistaa aluepoliittista ohjelmarakennetta. Uuteen KOKO-ohjelmaan sulautettiin alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Pääosa vuoden 2010 toiminnasta kohdistui ohjelma-alueiden ja verkostojen toiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Toiminnan seuraamiseksi vuoden 2010 aikana rakennettiin seurantajärjestelmä ( johon alueet syöttävät tiedot KOKOn rahoituksella toteutettavista toimenpiteistä. OECD kiinnitti positiivisesti huomiota KOKOon Suomen hallinnon maa-arvioinnissaan kesällä KOKO on OECD:n mukaan yksi esimerkki onnistumisesta. Ohjelma on edistänyt sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin muuttamalla valtion sekä alue- ja paikallishallinnon suhdetta. Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmaa ( ) toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän kansallisen ohjelman mukaisesti. Osaamiskeskusohjelman klusteripohjaisella yhteistyöllä on tuettu alueiden välistä osaamispohjaista verkottumista. OSKE -ohjelman vuonna 2010 toteutetun väliarvioinnin mukaan klusterimalli on ollut oikeansuuntainen ratkaisu. Ohjelma on vastannut muuttuvan alueilla tapahtuvan innovaatiotoiminnan tarpeita. Klusterimalli on tuonut ohjelmaan selkeän kansallisen ulottuvuuden, jossa on mahdollista hyödyntää alueiden välistä kansallista yhteistyötä ja synergiaa aiempaa paremmin ja minimoida päällekkäistä työtä eri alueilla. Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittiset periaatepäätökset Kaupunkipolitiikkaa ja saaristopolitiikkaa toteutettiin vuonna 2009 hyväksyttyjen periaatepäätösten mukaisesti. Joulukuussa 2010 tehdyn seurannan mukaan periaatepäätöksiä on toteutettu varsin hyvin. Kaupunkipolitiikan painopisteitä ovat olleet kilpailukyvyn ja koheesion vahvistaminen sekä ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Valtion ja kaupunkien toimesta on toimittu kaupunkipoliittisten linjausten mukaisesti. Saaristopolitiikalla on edistetty kuntien valtionosuuksiin sisältyviä saaristolisiä, saaristoliikennettä, saaristopolitiikan edellytyksiä aluetasolla, saaristo- ja vesistömatkailua, vapaa-ajan asumista ja Itämeri-politiikan vahvistumista. Vuonna 2010 valmisteltiin maaseutupoliittista periaatepäätöstä, joka hyväksyttiin helmikuussa Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan suurkaupunkipolitiikan painopisteinä ovat suurimpien kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen, yhdyskuntarakenteen eheyden vahvistaminen sekä sosiaalisen ja alueellisen eriytymisen ehkäiseminen. Vuonna 2009 solmittua aiesopimusta metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi seurattiin vuonna Aiesopimuksessa on sovittu kymmenen hankkeen käynnistämisestä sopimuskaudella Sopimukseen on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita, ja sopijapuolena on valtion puolelta ao. ministeriö. Toimenpiteissä korostuvat innovaatioiden edistäminen ja kansainvälistyminen. Sopimus on tarkoitus uudistaa vuoden 2011 aikana. Metropolipolitiikasta annettiin selonteko eduskunnalle syksyllä Selonteossa esitetään linjauksia metropolipolitiikan jatkamiselle. 17

18 18 Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi TEM päätti joulukuussa 2010 uudesta seutukuntajaosta vuodelle 2011, jolloin seutukuntien määrä väheni yhdellä. Nyt niitä on Manner-Suomessa yhteensä 67. Päätöksen valmistelu perustuu maakunnan liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Erityisenä syynä seutukuntajakopäätökselle olivat vuoden 2011 alussa voimaan tulleet kuntajaotuksen muutokset. Alueellistaminen ja tuottavuusohjelma Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä vaalikaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Tavoitteena on siirtää työpaikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutettuna vuoteen 2015 mennessä. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän tammikuussa 2010 hyväksymän alueellistamisen kokonaissuunnitelman toteuttaminen on sujunut hyvin ja tavoitehaarukan alaraja ylitetään. A lueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Uuden alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakunnan liittojen tehtävänä on vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla.tem:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä koordinoi näitä toimia ja linjaa toimenpiteiden rahoituksen suuntaamis- ja alueittaisia jakoperusteita. Valtioneuvosto päättää niistä. Vuoden 2010 valtion talousarviossa ja lisätalousarvioissa osoitettiin määrärahoja äkillisten rakennemuutosongelmien hoitoon yhteensä 47,9 milj. euroa. Määrärahat olivat käytettävissä mm. yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin, työllisyysperusteisina investointiavustuksina ja yritysten muutosturvarahoituksena sekä EAKR- ja ESR-rahoituksena eli osana EU:n tavoiteohjelmien toteuttamista. ALKU-hanke Aluehallinnon uudistamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Aluehallintouudistus loi kaksi monitoimialaista viranomaiskokonaisuutta, jotka ovat aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Uudistus laajensi maakunnan liittojen alueellisia yhteensovittamistehtäviä ja vahvisti maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitystä alueellista ohjelmatyötä kokoavana ja toimenpiteitä suuntaavana asiakirjana. Ensimmäiset ministeriöiden, ELYjen ja liittojen yhteiset tulosneuvottelut käytiin vuodenvaihteessa 2009 ja syksyllä 2010 käytiin ensimmäisten tulossuunnitelmien tarkistamisneuvottelut. 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2010 Pohjois Suomen EAKR toimenpideohjelmaan ei tehty muutosesityksiä vuonna Seurantakomitean vuonna 2009 hyväksymiin ja komissiolle esittämiin ohjelmanmuutoksiin (alla) ei vielä vuonna 2010 saatu komission lopullista hyväksyntää.

19 Alue ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Vuonna 2009 Alueiden kehittämislain uudistamisen yhteydessä päätettiin että Rakennerahastoneuvottelukunta (RANE) ja Alueiden kehittämisen neuvottelukunta (ANK) yhdistetään uudeksi Alue ja rakennepolitiikan neuvottelukunnaksi (ARNE). Rakennerahastoneuvottelukunta lakkautettiin muutetun lain tullessa voimaan ja sitä koskevat säädökset poistettiin rakennerahastolaista ja asetuksesta. Uuden neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 : ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työ ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen alue strategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tekee niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakenneraha stotoiminnan kehittämise ksi ja yhteensovittamiseksi; ja suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Ensimmäisenä toimintavuotenaan neljäss ä kokoontumisessaan ARNE käsitteli mm. alueiden kehityskuvaa ja suhdannekehitystä, rakennerahastotoiminnan yhteensovittamista kansallisiin politiikkoihin, viidettä koheesioraporttia, rr ohjelmien arviointien tuloksia ja aluestrategia 2020 toimeenpanoa. Neuvottelukunnan työskentelyä pyrittiin kehittämään niin, että sen mahdollisuudet esittää kantoja ja linjauksia esillä oleviin asioihin olisi oleellisesti paremmat kuin aikaisemmin 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Ohjelmakauden edetessä seurantakomitean työ on painottunut entistä enemmän ohjelman strategiseen ohjaukseen sekä vaikuttavuuden arviointiin. Pohjois Suomen EAKR seurantakomitea kokoontui vuoden 2010 aikana kaksi kertaa. Kevään seurantakomitea järjestettiin Rovaniemellä ja syyskokous Helsingissä Rovaniemellä erityisteemana oli Pohjois Suomen t&k rahoitus. Tämän lisäksi tutustuttiin mm. Lapin matkailun kehitykseen, Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn toimintaan sekä case Ylläkseen. Helsingin kokouksen erityisteemana oli Pohjois Suomen selviytyminen taloustaantumassa. Muina erityisinä käsittelyteemoina vuonna 2010 on ollut mm. rakennerahasto ohjelmien arviointi, Itämeri strategian huomioiminen rakennerahasto ohjelm issa sekä komissiolta vuosikokouksesta ja vuosiraportista 2009 saatu palaute. Myös tulevan ohjelmakauden alustavat suuntaviivat kaudelle kuuluivat seurantakomitean käsittelemiin aiheisiin vuonna Seurantakomitean sihteeristö on kokoontunut vuoden 2010 aikana 3 kertaa. Sihteeristön puheenjohtajuus on sovittu vuosittain kiertäväksi ja vuonna 2010 puheenjohtajamaakuntana toimi Pohjois Pohjanmaa. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet

20 Maakuntien yhteistyöryhmien ja niiden sihteeristöjen toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2010 (vuoden 2008 raportista selviää ao. toimintaelinten toimintatapa). Yhteistyöryhmät ja niiden sihteeristöt ovat kokoontuneet seuraavasti: MYR sihteeristö Pohjois Pohjanmaa 7 8 Lappi 6 12 Keski Pohjanmaa 6 9 Vuonna 2010 yhteistyöryhmissä käsiteltiin normaalien EAKR ohjelman toteutumiskatsausten, MYAK valmistelun, hankekäsittelyiden jne. lisäksi mm. maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat vuosille , ELY keskusten strategisten tulossuunnitelmien tarkistukset vuosille , ESR ja maaseuturahaston, kansallisten erityisohjelmien (OSKE, KOKO) sekä rajaohjelmien tilannekatsauksia. MYRrien roolin vahvistuminen strategisena ohjaajana sekä toimikentän laajentuminen vuoden 2010 alusta kattamaan myös kansalliset erityisohjelmat on varmistanut koko aluekehittämiskokonaisuuden paremman koordinoinnin alueilla. Pohjois Pohjanmaalla on nimetty edellä mainittujen lisäksi myös maaseutujaos ja YVA työryhmä. Vastaavat tehtävät hoidetaan Lapis sa ja Keski Pohjanmaalla muiden olemassa olevien toimielinten työn yhteydessä (maakuntaohjelman teemaryhmät, MYR sihteeristö) sekä lausuntomenettelyin. Pohjois Pohjanmaan maaseutujaos on kokoontunut vuoden 2010 aikana 5 kertaa eli huomattavasti edellisvuotta useammin. Vuonna 2010 on tarkennettu mm. yleishyödyllisten investointihankkeiden rahoittamista ELY keskuksen ja toimintaryhmien välillä. Maaseutujaoksessa nousi esille mm. huoli laajojen ja vaikuttavien hankehakijoiden vähäisyydestä maaseutuohjelman toteutuksessa. YVA työryhmän toimintaa on avattu tarkemmin kohdassa Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2010 Yhteistyöasiakirjaprosessissa (ns. MYAK prosessi) suunnataan käytettävissä olevat EAKR ohjelmavarat eri hallinnonalojen käyttöön sekä tehdään mahdolliset reservivaraukset mm. ylimaakunnalliseen hanketoimintaan. Yhteistyöasiakirjat tehdään maakunnittain jokaiselle vuodelle erikseen ja ne hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. ESR alueellista osioita koskevien yhteistyöasiakirjojen laatiminen tehtiin samassa yhteydessä. Käytettävissä oleva rahoituskehys (EAKR+valtio) vuodelle 2010 on yhteensä 101,010 milj.. Lukuun sisältyy ennakkoon myöhemmiltä vuosilta, ns. elvytystoimenpiteenä, käyttöön otettu 20 % lisäresurssi. Vuoden 2010 alueiden käyttöön jaettavasta kehyksestä on otettu päältä pois tekniseen tukeen varattu 3,554 milj. sekä kansallinen varaus äkillisiin rakennemuutoksiin 3,924 milj. euroa. Peruskehys 2010 (EAKR+valtio) 78,468 milj. 20 % lisäresurssi myöhemmiltä vuosilta 15,695 milj. Yhteensä 94,163 milj. tekninen tuki (4 % vuoden 2010 peruskehyksestä) 3,554 milj. varaus äkillisiin rakennemuutoksiin (5 % vuoden 2010 peruskehyksestä) 3,924 milj. Vuoden 2010 yhteistyöasiakirjoissa jaettavissa hallinnonaloittain 86,685 milj.