Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto"

Transkriptio

1 Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite POHJOIS SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2009 Hyväksytty P S EAKR seurantakomiteassa

2 EAKR TOIMENPIDEOHJELMIEN v VUOSIRAPORTTIEN SISÄLLYSRUNKO 2 YHTEENVETO JOHDANTO OHJELMA-ALUEEN KUVAUS OHJELMAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET TALOUDELLINEN KEHITYS KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA JA SUOMESSA POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Väestökehitys ja muuttoliike Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA OHJELMANMUUTOKSET RAKENNERAHASTONEUVOTTELUKUNTA SEURANTAKOMITEA JA SEN SIHTEERISTÖ MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄT, SIHTEERISTÖT SEKÄ MUUT YHTEISTYÖRYHMÄN NIMEÄMÄT TOIMIELIMET YHTEISTYÖASIAKIRJOJEN LAATIMINEN VUODELLE KANSALLINEN VARAUS ÄKILLISIIN RAKENNEMUUTOSTILANTEISIIN YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN HALLINNOLLINEN YHTEENSOVITUS SISÄLLÖLLINEN YHTEENSOVITUS Yhteensovitus ESR ohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Esimerkki eri ohjelmista tai rahoituslähteistä rahoitetusta hankekokonaisuudesta OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN OHJELMAN STRATEGINEN TOTEUTUMINEN TOIMINTALINJOITTAIN TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen YDININDIKAATTORIEN TOTEUTUMINEN LISSABONIN STRATEGIAN TOTEUTUMINEN ITÄMERI-STRATEGIAN TOTEUTUMINEN HORISONTAALISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA ILMENNEET ONGELMAT JA RISKIT RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN SITOUMUKSET JA MAKSATUKSET RAHOITUKSEN KOHDENTUMINEN MENOLUOKITTAIN JA ALUEITTAIN N+2 SÄÄNNÖN TOTEUTUMINEN TEKNINEN TUKI TOIMIEN PYSYVYYS* SUURHANKKEET ERITYISRAHOITUKSEN SEURAAMINEN OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO MAAKUNNITTAIN... 82

3 7. VIESTINTÄ KANSALLISEN TASON VIESTINTÄ SUURALUEEN JA MAAKUNTIEN VIESTINTÄTOIMET ARVIOINTI VALVONTA MENOJEN TUKIKELPOISUUDEN JA TOSIASIALLISUUDEN TARKASTAMINEN (ART 13.2) HALLINTOVIRANOMAISEN VALVONTA TARKASTUSVIRANOMAISEN TOIMINTA HALLINNON HAASTEET TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TEHOKKUUDEN VARMISTAMINEN SUOSITUKSET SEURANTAKOMITEALLE

4 4 YHTEENVETO Pohjois Suomen EAKR ohjelmavaroista on mennessä sidottu 38 % ja maksettu 12,9 %. Alueen kunnat ja yksityinen taho ovat satsanneet ohjelman toteutukseen tähän mennessä arvioitua osuuttaan enemmän. Ohjelmavaroista hiukan vajaa 50 % on suuntautunut yritysten itsensä toteuttamiin kehittämis ja investointihankkeisiin ja runsas 50 % muiden, pääasiassa alueen kuntien ja muiden kunnallisten organisaatioiden sekä eri kehittämis ja koulutusorganisaatioiden toteuttamiin hankkeisiin. Merkittäviä uusia avauksia ja osaamisaloja ohjelmakaudella ovat olleet painettava elektroniikka ja vesiosaaminen Pohjois Pohjanmaalla, luovat alat sekä erityisesti eri toimialojen rajapinnoilla toimiminen Lapissa ja hyvinvointiosaaminen Keski Pohjanmaalla. Rahoitusta on suunnattu edelleen vahvasti myös alueelle perinteikkäiden matkailu, metalli ja puutoimialojen kehittämiseen sekä toimintaympäristöjen parantamiseen. Toimintalinjan 1 (Yritystoiminnan edistäminen) rahoitus on kohdennettu miltei 90 % yrityshankkeisiin, ja loput 10 % rahoituksesta on suunnattu maakuntien liittojen rahoittamiin erityisesti yritysten verkostoitumista ja liiketoimintaosaamista tukeviin hankkeisiin sekä hautomohankkeisiin. Ohjelman keskeisenä strategiana on osaamis ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen. Toimintalinjan 2 rahoitus on suuntautunut laajoihin, innovaatiojärjestelmän keskeiset osapuolet (tutkimus, koulutus, elinkeinoelämä) yhdistäviin hankkeisiin, joilla on luotu edellytyksiä sekä alueellisen, kansallisen että myös kansainvälisen tason tutkimus ja kehittämistoiminnalle. Toimintalinjan 3 rahoitus on kohdistunut vahvasti matkailuelinkeinoa palveleviin suunnittelu, kehittämis ja investointihankkeisiin sekä matkailun ja muun elinkeinoelämän kehittymistä tukeviin toimintaympäristö ja infrahankkeisiin. Ohjelman työpaikkatavoitteista on mennessä saavutettu 47 % ja syntyville yrityksille asetetusta tavoitteesta miltei 60 %. Näihin lukuihin tulee kuitenkin suhtautua vielä tässä vaiheessa varauksella, koska Finnveran myöntämän rahoituksen osalta tietona on suunnitteluvaiheen tieto (mikäli Finnveraa ei otettaisi tässä vaiheessa lainkaan huomioon, olisivat vastaavat prosentit 20 % ja 30 %, mikä sekin on ohjelman tässä vaiheessa kohtuullinen tulos, huomioiden rahoitettujen hankkeiden keskeneräisyys ja luonne; useimpien vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Ominaispiirteenä Pohjois Suomen EAKR ohjelman toteutuksessa on ollut vahva verkostoituminen. Ohjelmasta on toteutettu runsaasti yhteishankkeita ja toteutettuihin kehittämishankkeisiin on osallistunut hyvin merkittävä määrä yrityksiä (jopa 100 yritystä/hanke). Taantuman vaikutukset hanketoimintaan ovat olleet yllättävänkin vähäiset. Mm. yritysten kehittämis ja investointitukia on haettu miltei samaan tahtiin kuin huippuvuonna Hankkeiden luonne on kuitenkin muuttunut jonkin verran; investoinnit eivät ole olleet yhtä mittavia kuin aikaisemmin. Tyypillistä on myös se, että yrityshankkeiden toteuttaminen tapahtuu pidemmällä ajalla (runsaasti jatkoaikoja). Muiden kehittämishankkeiden haku hiipui jonkin verran vuoden 2009 aikana, mutta on vilkastunut jälleen 2010 puolella. Käyttöön otetut elvytysvarat sekä äkilliset rakennemuutosvarat ovat painottaneet rahoitusta alkuperäisestä strategiasta poikkeavalla tavalla, joka näkyy erityisesti TL 3 etupainotteisessa toteutumisessa.

5 5 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelma-alueen kuvaus Rakennerahastokaudella Pohjois Suomen EAKR toimenpideohjelman alueen muodostavat Lapin, Pohjois Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan maakunnat. Suuralue on Euroopan unionin pohjoisin ja samalla myös yksi sen harvaan asutuimpia NUTS 2 alueita. Se kattaa 44 % Suomen pinta alasta ja 12,1 % Suomen väestöstä. Alueella on voimakasta metsä, metalli ja kemianteollisuutta sekä huippuosaamista muun muassa biotieteessä, tietoteollisuudessa, matkailussa ja pohjoisuuden tutkimuksessa. Alueen yritysrakenne on vahvasti mikroyritysvaltainen (yli 85 % on alle 5 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä ja 93 % alle 10 henkeä työllistäviä). Alueen yritysten t&k panostus on Suomen ja koko Euroopan tasolla huippuluokkaa keskittyen miltei kokonaan Oulun seudulle. Alueella toimii kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua sekä kolme edellä mainittua valtakunnallista alueyksikköä. Alueella on kattava toisen asteen koulutustarjonta sekä vahvaa aikuiskoulutusosaamista. Alueen väestön koulutustaso on edelleen maan keskiarvoa alhaisempi. Erot alueen sisällä ovat edelleen suuria sekä väestökehityksessä, ikärakenteessa että työmarkkinoilla. Huolenaiheena on väestön väheneminen, keskittyminen isompiin keskuksiin ja erityisesti nuorten koulutettujen naisten muuttaminen pois alueelta sekä korkea nuorisotyöttömyys. Alueen työpaikoista noin kolmannes on julkisella palvelusektorilla, kolmannes yksityisellä palvelusektorilla ja vajaa 20 % teollisuudessa. Viime vuosien aikana alueen työpaikat ovat lisääntyneet eniten yhteiskunnallisissa palveluissa sekä rahoitus, kiinteistö ja ravitsemustoiminnassa. Työpaikat ovat sitä vastoin vähentyneet sekä teollisuudessa että maa ja metsätaloudessa. Alue on myös hyvin alkutuotantovaltaista, joka aiheuttaa omat haasteensa nopeasti muuttuvassa maailmassa. Alueella on paljon arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jotka vaativat suunnitelmallisia ennallistamistoimia. Matkailulla on alueella vahva jalansija. Muun muassa edellä mainittuihin haasteisiin pyritään vastaamaan alueella käytettävissä olevin aluekehittämis ja rakennerahastovaroin. 1.2 Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Pohjois Suomen EAKR ohjelma keskittyy lähinnä neljään asiaan: 1) innovaatiokilpailukyvyn lisäämiseen 2) yritysten kasvun edistämiseen 3) saavutettavuuden parantamiseen 4) vetovoimatekijöiden vahvistamiseen Innovaatiokilpailukykyä lisätään suuntaamalla rahoitusta erityisesti kehittäjäverkostoihin, jotka yhdistävät innovaatiojärjestelmän kolme keskeistä tahoa: tutkimus ja koulutus, julkinen hallinto ja elinkeinoelämä sekä edistämällä innovaatiotoimintaa pk yrityksissä. Yritysten kasvua haetaan erityisesti kansainvälisestä

6 6 liiketoiminnasta. Keskeistä on yritysten liiketoiminta ja tuotantoprosessien kehittäminen sekä verkostoitumisen edistäminen. Saavutettavuudessa pääpaino on logistiikan ja liikenne ja viestintäpalveluiden parantamisessa sekä sähköisten palveluiden kehittämisessä. Vetovoimatekijöiden vahvistamisessa kehittämistoimenpiteet kohdennetaan yhdyskuntien vetovoiman lisäämiseen, luonnonympäristön laadulliseen parantamiseen sekä viihtyvyyttä lisäävien palvelujen ja tapahtumien kehittämiseen. Ohjelman määrälliset tavoitteet: Uudet työpaikat (htv) miehet naiset Uudet yritykset (kpl) josta naisyrityksiä Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä 76,2 Tasa arvohankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä 10 Ympäristöpositiiviset hankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä 20 Ohjelman toteutusta ohjaavat seuraavat keskeiset läpäisyperiaatteet: Kumppanuus Kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten arviointi Tasa arvon toteutuminen ja syrjimättömyys Näiden periaatteiden toteutumista kannustetaan ja tuetaan kaikilla hanketoiminnan tasoilla. 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Taantuma iski teollistuneisiin maihin erittäin voimakkaasti. Maailmantalous supistui vuonna 2009 enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvalloissa BKT:n pudotus oli 2,6 % ja Euroopan unionin alueella hieman yli 4 % vuodesta Kiinassa notkahdus oli maltillinen ja talouskasvu oli jo keväällä 2010 kriisiä edeltäneessä vauhdissa. Yhdysvalloissa taantuman katsotaan loppuneen vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä, jolloin tuotannon kasvu mitattuna vuosivauhtina edellisestä vuosineljänneksestä oli hieman yli kaksi prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä jo 5,7 %. Suomen kansantaloudelle vuosi 2009 oli poikkeuksellisen synkkä, bruttokansantuote laski 7,8 %. Vuonna 1991 bruttokansantuote supistui 6,0 % ja vuoden 2009 suuruinen pudotus koettiin viimeksi yli 90 vuotta sitten. Eniten kysyntää vähensi viennin ja investointien supistuminen. Viennin volyymi aleni 24 %, ja investoinnit vähenivät yli 13 %. Verrattuna 1990 luvun alun lamaan yksityisten investointien 15,7 %:n pudotus vuonna 2009 ei kuitenkaan ollut ennätyksellinen. Vuosina 1991 ja 1992 investointien supistuminen oli suurempaa ja lisäksi yksityiset investoinnit vähenivät useana vuotena peräkkäin. Yksityinen kulutus laski yli 2 %, ja säästämisaste kääntyi positiiviseksi. Tuotannon pudotus oli taloushistoriassamme

7 7 poikkeuksellisen suuri ja laaja. Yksikään toimiala ei vuonna 2009 yltänyt kasvuun ja erityisesti jalostustoiminnan romahtaminen selittää suuren osan talouden supistumisesta. Vuosi 2008 oli Suomessa työllisyyden kannalta erittäin hyvä huolimatta jyrkästä suhdannekäänteestä. Vuoden 2009 aikana työllisyystilanne muuttui ja työvoiman kysyntä heikkeni eritoten työvoiman jakauman nuoremmassa päässä. Kaikkiaan työttömyysasteen nousu on ollut suhdannetilanteen heikkouteen nähden vähäistä johtuen ennen kaikkea lomautuksista ja yritysten halusta pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta. Vuonna 2009 määräaikaisesti lomautettuja ja siten pääasiassa työllisiksi tilastoitavia työntekijöitä oli noin Työllisten määrä väheni siitä huolimatta 74 tuhannella. Merkittävää on, että sopeuttaminen tapahtui tehtyjen työtuntien määrässä, joka laski 6 %. Kuluttajahinnat eivät vuonna 2009 nousseet lainkaan kansallisella hintaindeksillä mitattuna. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, josta korkojen ja asuntohintojen vaikutus on poistettu, sen sijaan kohosi v ,6 %, eli selvästi nopeammin kuin euroalueella keskimäärin (0,3 %). Suhdannetilanteeseen nähden vuoden 2009 ansiokehitys oli nopeaa. Vuoden 2007 työmarkkinaneuvottelujen seurauksena sopimuspalkat nousivat 3,7 % ja ansiotaso 3,9 %. Työpanoksen supistumisen johdosta palkkasumma kuitenkin pieneni. Suomen hintakilpailukyky euroalueeseen verrattuna on heikentynyt viime vuosina huomattavasti. Vuosina 2008 ja 2009 yksikkötyökustannukset kasvoivat kaksinkertaista vauhtia euroalueen keskiarvoon nähden, kun tuotannon pudotuksesta huolimatta palkat jatkoivat aiemmin sovittujen korotusten mukaista kasvuaan. 1.4 Pohjois-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Pohjois Suomen ohjelma alueen väkiluku oli vuodenvaihteessa , joka on noin 12 % Suomen väestöstä. Pohjois Suomen ohjelma alue (NUTS 2) sisältää kolme maakuntaa (NUTS 3), jotka ovat Lappi ja Pohjois Pohjanmaa sekä Keski Pohjanmaa. Keskimääräinen asukastiheys Pohjois Suomessa on 4,8 asukasta neliökilometrillä. Alueen eteläisimmistä osista pohjoisimpaan osaan matkaa kertyy noin 800 kilometriä. Alueen maapinta ala on neliökilometriä, mikä on 44 prosenttia Suomen ja 0,3 prosenttia Euroopan unionin pinta alasta. Pohjois Suomi on maaseutuvaltaista aluetta ja suurelta osin erämaata. Maakuntakohtaiset väestömäärät vuoden 2009 lopussa olivat; Lappi asukasta, Pohjois Pohjanmaa asukasta ja Keski Pohjanmaa asukasta. Vuoden 2009 aikana Lapin väkiluku väheni 140 henkilöä, Pohjois Pohjanmaan väestömäärä kasvoi ja Keski Pohjanmaan väestö kasvoi 140. Pohjois Suomessa maakuntakeskuksia ovat Pohjois Pohjanmaalla Oulu vuoden 2009 lopussa asukasta, Lapissa Rovaniemi asukasta, Kemi ja Tornio yhteensä asukasta sekä Keski Pohjanmaalla Kokkola asukasta. Pohjois Suomessa on kaksi äidinkielensä perusteella erityistä kotimaista vähemmistöväestöryhmää; ruotsinkieliset ja saamelaiset. Keskipohjanmaalaisista 9,5 % eli noin 6500 henkilöä on kieleltään ruotsinkielistä ja valtaosa heistä asuu Kokkolassa. Suuri osa ruotsinkielisistä ja osa suomenkielisistä ovat kaksikielisiä. Saamelaisia on Suomessa hieman laskutavasta riippuen henkilöä ja suurin osa

8 heistä asuu edelleen perinteisillä saamelaisalueilla. Kieliryhmistä vieraskieliset ovat vahvimmin kasvava ryhmä. 20 vuodessa vieraskielisten joukko on kymmenkertaistunut. Määrä on nyt noin ja kieliryhmiä on noin 30. Pohjois Suomi monikulttuuristuu. 8 Kuva 1. Pohjois Suomen väestömuutokset vuosina Lähde: Tilastokeskus Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos(sis.korjauksen) Väkiluku Taulukko 1. Väestömuutokset Pohjois Suomessa.

9 9 Tilastokeskuksen Pohjois Suomelle laatiman väestöennusteen mukaisesti seuraavan 15 vuoden aikana työikäisen väestön määrä putoaa :sta :n henkilön tasolle. ja nousee vasta 2030 luvulla parilla tuhannella. Kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä, jossa suuret ikäluokat siirtyvät eläkeiän piiriin. Työvoiman tarjonta supistuu huomattavasti, mihin työvoiman kysyntä sopeutuu. Työttömyys laskee nopeasti lähelle täystyöllisyyttä. Muuttoliikkeellä ja erityisesti maahanmuutolla voidaan vaikuttaa tähän kokonaisuuteen jonkin verran. Pohjois Pohjanmaan tilanne on suotuisin korkean syntyvyyden johdosta. Kuva 2. Väestökehityksen ennuste tilastokeskuksen mukaan Työllisyyden kehitys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaiset työllisyysluvut ovat esitetty taulukossa 3. Pohjois Suomessa ollaan perinteisesti hieman jäljessä koko maan tasosta Koko maa (%) Työvoimaosuus 66,4 67,2 67,5 66,5 Työllisyysaste 66,9 69,9 70,6 68,3 Työttömyysaste 9,8 6,9 6,4 8,2 Keski Pohjanmaa (%)

10 10 Työvoimaosuus 63,3 65,9 67,4 64,1 Työllisyysaste 62,7 67,9 71,3 67,8 Työttömyysaste 11,6 7,6 6 6,4 Pohjois Pohjanmaa (%) Työvoimaosuus 64,9 66,5 66,8 65,5 Työllisyysaste 63,3 67,2 67,7 65 Työttömyysaste 11,7 8,2 8,3 10 Lappi (%) Työvoimaosuus 61,8 59,4 60,8 60,4 Työllisyysaste 57,2 59,9 62,3 60,5 Työttömyysaste 17,6 10,9 9,9 11,6 Taulukko 2. Työllisyyden tunnusluvut koko maassa ja Pohjois Suomen maakunnissa koko väestö työikäinen väestö työvoima työlliset työttömät työttömyysaste 16,1 12,4 10,9 11,7 työllisyysaste 58,8 61,3 62,4 62,1 Taulukko 3. Työllisyysluvut Pohjois Suomessa. Vuonna 2009 päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto oli noin 12 viikkoa Pohjois Suomessa, kun koko maassa vastaava luku oli 14. Naisten keskimääräinen työttömyysjakson kesto oli Pohjois Suomessa 10 viikkoa ja miehillä 15 viikkoa. Koko maan vastaavat luvut olivat naisilla 12 ja miehillä 17. Vuonna 2007 oli Pohjois Suomessa tilastokeskuksen mukaan työpaikkoja yhteensä kappaletta luku on vuoden 2007 loppuun mennessä tuonut mukanaan Pohjois Suomeen uutta työpaikkaa Kaikista työpaikoista noin kolmannes, työpaikkaa, on julkisella palvelusektorilla. Yksityisellä palvelusektorilla on miltei yhtä paljon työpaikkoja, noin , ja kolmantena on teollisuus reilulla työpaikalla. Rakennemuutos on vuosikymmenen kuluessa vienyt maa ja metsätaloudesta vajaat 4000 työpaikkaa. mutta viimeisimmän kehityksen mukaan alkutuotannon työpaikkamäärän lasku on pysähtynyt ja kääntynyt jopa hienoiseen nousuun. Koko maan tilanteeseen verrattuna Pohjois Suomi pääsi hyvin mukaan 2000 luvun talouskehitykseen, joka tapahtui ennen vuonna 2008 alkanutta talouden taantumaa A B Maa ja metsätalous

11 C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto F Rakentaminen G H Kauppa, majoitus ja rav.toiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J K Rahoitus, vakuutus, ym. toiminta L Q Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut L Julkinen hallinto ja maanpuolustus ym. x M Koulutus x N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut x O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut x Toimiala tuntematon YHTEENSÄ Taulukko 4. Työpaikat Pohjois Suomessa vuonna Koulutusrakenteen kehitys Väestön koulutustaso nousee koko maassa ja myös Pohjois Suomessa. Vuonna vuotta täyttäneestä väestöstä tutkinnon ovat suorittaneet 65,9%, vastaava luku oli vuotta aiemmin 65,1%. Ero koko maan keskiarvoon löytyy kun tarkastellaan keski asteen ja korkea asteen tutkinnon suorittaneita. Keski asteen tutkinto oli vuonna 2008 suoritettu 42 %:lla 15 vuotta täyttäneistä Pohjois Suomessa jaa korkea asteen tutkinto 24 %:lla. Koko maan vastaavat luvut olivat38,6 % ja 26,9 %. Vuonna 2008 keski asteen tutkinnon suorittaneita tuli lisää , joista Pohjois Suomeen Tohtoreita (tutkijakoulutus) valmistui 1400, joista Pohjois Suomeen 120. Pohjois Suomen koulutuksen kärkiverkoston muodostaa kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua ja kolme valtakunnallisen ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Tässä osaamisverkostossa on yhteensä tutkintoa tavoittelevaa korkeakoulu opiskelijaa ja noin osatai kokoaikaista tutkijaa, jotka toimivat sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottajina että niiden soveltajina ja siirtäjinä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vähäisyys koko maahan verrattuna, lähivuosina jatkuva vakaa ikäluokkakehitys ja hyvä koulutushalukkuus perustelevat korkeakoulutuksen aseman vahvistamista ja turvaamista Pohjois Suomessa. Pohjois Suomessa, kuten muuallakin Suomessa on tapahtumassa korkeakoulutuksen rakenteellista kehittymistä, joka voi tarkoittaa myös koulutuksen keskittämistä. Viitteitä tästä on yliopistokoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta ainakin Raahen ja Oulun sekä Kajaanin ja Oulun välillä. Pohjois Suomen korkeakoulujen kehittämisnäkymät Lapin korkeakoulutusta kehitetään parhaillaan rakenteellisesti korkeakoulukonserniksi yhdessä Lapin yliopiston sekä Rovaniemen ja Kemi Tornion ammattikorkeakoulujen kesken. Näin terävöitetään korkeakoulujen työnjakoa ja luodaan kilpailukykyisempää korkeakouluopetusta sekä tutkimus kehittämisja palvelutoimintaa. Korkeakoulukonsernin innovaatiotoiminnan painopistealat ovat elämysten, kulttuurin ja matkailun Lappi, hyvinvoinnin Lappi, luonnonvarojen

12 12 Lappi ja teollisuuden Lappi. Korkeakoulukonsernin kärkinä kehitetään matkailun koulutus ja tutkimusinstituuttia sekä kulttuuri instituuttia. Keski Pohjanmaan korkeakoulutuksen rungon muodostavat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Yliopistokeskuksen vahvuutena on onnistunut profiloituminen aikuiskoulutukseen, profiloitumista tukeva vahvuus aikuispedagogiikassa, hyvät toimintaedellytykset ammattikorkeakoulun kanssa sekä julkisen sektorin pitkäjänteinen sitoutuminen yliopistokeskuksen toimintaan. Ammattikorkeakoulu profiloituu toiminnassaan vahvaan osaamiseen ja työelämälähtöiseen koulutukseen. Molemmat organisaatiot ovat vahvoja EAKR hanketoimijoita, joilla on omia vahvuuksia tukevaa hanketoimintaa. Selvitysmies professori Jorma Rantasen raportti Keski Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun eteläisen alueen korkeakoulurakenteen kehittämiseksi ( ) esittää, että korkeakoulujen välisen strategisen tason yhteistyötä tulee tehostaa perustamalla alueellinen tutkimus ja koulutusneuvosto sekä parantaa alueen tutkimus ja koulutusintensiteettiä. Pohjois Pohjanmaalla korkeakoulujen ja tutkimusverkostojen kehitystyötä toteutetaan muun muassa Oulu Triple Helix allianssiin kautta. Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT, sektoritutkimuslaitokset ja keskeiset yritykset vahvistavat yhteistyötään ja selkeyttävät keskinäistä profilointia ja työnjakoa tutkimustoiminnassa allianssin jäseninä. Alliansin päätoimijoista Oulun yliopisto keskittyy huippututkimukseen, korkeatasoiseen strategiseen perustutkimukseen, tiedelähtöiseen ja samalla elinkeinoelämärelevanttiin koulutukseen ja kaikilla näillä osa alueilla yhteistyöhön kansainvälisissä verkostoissa. Ammattikorkeakoulu profiloituu työelämäläheiseen koulutukseen, alueen ja elinkeinoelämän koulutus ja osaamistarpeisiin vastaamiseen, yrityksiä palvelevaan tutkimus ja kehittämistoimintaan, tuotekehitykseen, testaukseen ja testiympäristöihin. Kuva 3. Pohjois Suomen korkeakouluverkosto. Lähde: Osaava Pohjois Suomi strategia 2005

13 Yritystoiminnan kehitys Kuva 4. Liikevaihdon kehitys Pohjois Suomen maakunnissa ja koko maassa 2000 luvulla.

14 14 Kuva 5. Yritysten ja niiden henkilöstön määrä henkilöstön kokoluokittain Pohjois Suomessa Pohjois Suomen yritystoimipaikkojen kaikesta liikevaihdosta noin puolet kertyy teollisuudessa. Seuraavaksi eniten liikevaihtoa kertyy kaupan ja rakentamisen ja kuljetukset toimialoilla. Kuva 6. Liikevaihto toimialoittain Pohjois Suomessa vuonna 2008

15 Pohjois Suomen vientitoiminta on teollisuusvetoista. Suurimmat teollisuuden vientisektorit ovat metalli ja metsäteollisuus. Metalliteollisuuden merkitys on erittäin suuri Lapissa ja Pohjois Pohjanmaalla, kun taas Keski Pohjanmaalla merkittävimmän vientisektorin muodostaa metalli ja kemianteollisuus. Teollisuuden osuus kokonaishenkilöstöstä on kolmannes. Teollisuustyöpaikkojen määrä ei olennaisesti ole viime vuosina kasvanut. Kauppa on henkilöstöllä mitaten toiseksi suurin yritystoimiala, jonka jälkeen tasaisena rintamana tulevat kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut sekä rakentaminen ja kuljetussektori. 15 Kuva 7. Bruttokansantuotteen taso Pohjois Suomessa 2000 luvulla Tutkimus ja kehittämistoiminta Pohjois Suomen suuralueen tutkimus ja kehittämismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 tarkalleen 1144,3 miljoonaa euroa. Kasvu oli vuonna 2007 noin 200 M, jolloin miljardin euron raja rikkoutui. Vuonna 2008 kasvua oli 134 M. Huomioitavaa on Oulun seudun vahva rooli Pohjois Suomen veturina T&k toiminnassa. Viime vuosina kaikista Pohjois Suomen t&k menoista noin 90% on Oulun seudulta. Yritysten t&k panostuksista Oulun seudun osuus on jopa 93 %, korkeakoulusektorin 83 % ja julkisen sektorin 69%. Vuonna 2008 Pohjois Suomen yrityskenttä sijoitti t&k toimintaan 812 M ja vuonna M, joten kasvua oli yli 15% ja tästä kasvusta 91% tuli Oulun seudulta. Pohjois Suomi Yritykset 428, ,4 julkinen sektori + YTV 41,2 54,8 58,2 korkeakoulut 91,7 143,7 146,8 yhteensä ,4 1144,3 Taulukko 5. T&k toiminta Pohjois Suomessa 2000 luvulla, milj

16 16 Tutkimusrahoitus yliopistoille, TKI rahoitus yrityksille M korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille M Keski-Pohjanmaa 0,3-1,2 2,5 Pohjois-Pohjanmaa 26,1 37,4 36,9 21,5 Lappi 1,6 1,4 2,2 1,4 Psuomi NUTS ,8 40,3 22,9 Psuomen osuus 12,6% 16,4% 13,8% 6,9% koko maa Taulukko 6. TEKESin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus vuosina 2008 ja 2009, M * Vuoden 2009 luvut sisältävät 22 milj. euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Lisäksi Tekes rahoitti työelämän kehittämistä 12 milj. eurolla Tykes-ohjelman kautta. 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Vanhasen II hallituksen ohjelmaan sisältyy useita aluepolitiikkaa koskevia linjauksia. Hallitusohjelman kansallisen aluepolitiikan sisällöllisiä linjauksia ovat mm.: aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen, maakuntaohjelmien roolin selkeyttäminen kansallisten aluekehittämistavoitteiden toteuttajina ja alueellista ohjelmatyötä kokoavina asiakirjoina, alueellisten kehittämistehtävien ja aluekehittämisen voimavaroihin liittyvän päätösvallan kokoaminen maakunnan liitoille toimivaksi aluekehittämisen kokonaisuudeksi, alueviranomaisten tulossopimusneuvotteluiden ja maakunnan liittojen toteuttamissuunnitelmaneuvotteluiden yhdistäminen, eri ministeriöiden hallinnonalojen aluestrategioiden laatiminen ja päivittäminen, aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi, alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen tiivistämällä siihen osallistuvien tahojen yhteistyötä, valtion toimintojen alueellistamisen jatkaminen. Alueiden kehittämiseen ja aluepolitiikan toteuttamiseen keskeisesti vaikuttavan aluehallintouudistuksen (ALKU hanke) lainsäädäntö valmisteltiin vuonna Uudistukset tulivat hallitusohjelman mukaisesti voimaan vuoden 2010 alusta. Vuonna 2009 valmisteltiin hallituksen esitys uudeksi aluekehittämislainsäädännöksi. Lain uudistamisen tavoitteena on voimavarojen kokoaminen sekä aluekehittämisen roolin selkeyttäminen valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Uusi laki astui voimaan vuoden 2010 alusta. Hallituksen alueiden kehittämisen tavoitteet (tavoitepäätös) Valtioneuvosto päätti hallituskauden valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämislain tavoitteita, osoitetaan alueiden kehittämisen valtakunnalliset painopisteet sekä suunnataan eri hallinnonaloilla alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Marraskuussa 2009 käynnistettiin tavoitepäätöksen toteutumisen hallinnonaloittainen seuranta.

17 17 Ministeriöiden aluestrategiat Alueiden kehittämislain mukaan valtioneuvoston erikseen määrittelemät ministeriöt laativat omalle hallinnonalalleen määräajaksi alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä periaatteet toimenpiteiden alueellisesta kohdentamisesta ja rahoituksesta. Marraskuussa 2009 käynnistettiin ministeriöiden aluestrategioiden tilannekatsausten laadinta. Aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen Vuoden 2008 keväällä aloitettiin työ ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen koheesio ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelu. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti yksinkertaistaa aluepoliittista ohjelmarakennetta. Uuteen KOKO ohjelmaan sulautettiin alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio ja saaristo ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Valtioneuvosto hyväksyi KOKO:n 52 ohjelma aluetta ja 7 verkostoa. Mukana ovat lähes kaikki Manner Suomen kunnat (328/332). Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän kansallisen ohjelman mukaisesti. Tavoitteissa painotetaan osaamisklusterien ja keskusten toiminnan kansainvälistymistä, osaamisintensiivisten yritysten kasvun vauhdittamista ja uuden teknologian rinnalla myös muun osaamisen entistä laaja alaisempaa hyödyntämistä. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan suurkaupunkipolitiikan painopisteinä ovat suurimpien kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen, yhdyskuntarakenteen eheyden vahvistaminen sekä sosiaalisen ja alueellisen eriytymisen ehkäiseminen. Joulukuussa 2009 valmistui aiesopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Sitä toteutetaan yhteistyössä liikenne ja viestintäministeriön, opetusministeriön, ympäristöministeriön, ulkoministeriön, Helsingin seudun 14 kunnan sekä Uudenmaan liiton kanssa. Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi Vuoden 2009 syksyllä valmisteltiin uusi seutukuntajako, joka astui voimaan tammikuun 2010 alusta alkaen. Päätöksen valmistelu perustui maakuntien liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Erityisenä syynä seutukuntajakopäätökselle ovat vuoden 2010 alussa voimaan tulleet kuntajaotuksen muutokset. Seutukuntien määrä väheni yhdellä. Nyt niitä on Manner Suomessa yhteensä 68. Seutukuntajakoa määrättäessä huomioidaan ainakin työssäkäynti, asiointi, kuntien välinen yhteistyö ja liikenneyhteydet. Alueiden kehittämislakiin perustuvaa seutukuntajakoa käytetään tilastollisena aluejakona seurattaessa maakunnan osa alueiden kehitystä.

18 18 Alueellistaminen ja tuottavuusohjelma Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä vaalikaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Tavoitteena on työpaikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutettuna vuoteen 2015 mennessä. Alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla. Vuoden 2009 valtion talousarviossa erilaisia äkillisen rakennemuutoksen alueita varten tarkoitettuja määrärahoja oli noin 28 milj. euroa. Lisäksi määrärahojen myöntämisvaltuuksia lisätalousarviossa lisättiin noin 10 milj. eurolla. Määrärahat ovat olleet käytettävissä mm. yritysten investointi ja kehittämishankkeisiin, työllisyysperusteisina investointiavustuksina ja yritysten muutosturvarahoituksena sekä osana EU:n tavoiteohjelmien toteuttamista. ALKU hanke Aluehallinnon uudistamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Aluehallintouudistus loi kaksi monitoimialaista viranomaiskokonaisuutta, jotka ovat aluehallintovirastot sekä elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset. Uudistus laajensi maakunnan liittojen alueellisia yhteensovittamistehtäviä ja vahvistaa maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitystä alueellista ohjelmatyötä kokoavana ja toimenpiteitä suuntaavana asiakirjana. Maakunnan liitot osallistuivat uusien ELYjen tulossuunnitteluprosessiin syksyllä 2009.

19 19 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2009 Pohjois Suomen EAKR toimenpideohjelma asiakirjaan on tehty seurantakomitean päätöksellä seuraavat muutokset/täydennykset: 1) Pääomasijoitustoiminnan käynnistämiseksi ohjelma asiakirjan kohtaan 4.1 sivun 42 tavoitteisiin on lisätty seuraava teksti: Lisäksi tavoitteena on lisätä aloittavien ja varhaisessa kasvuvaiheessa olevien yritysten riskipääoman saatavuutta. 2) Itämeri strategian toteuttamiseen liittyen ohjelma asiakirjan sivulle 30 kohtaan strategian toteuttaminen on lisätty seuraava teksti: Komission 10. kesäkuuta 2009 julkaistussa tiedonannossa EU:n Itämeren alueen strategiasta esitetään joukko painopistealueita. Strategiaa tukevia hankkeita toteutetaan ja koordinoidaan yhteistyössä muiden Itämeri toimijoiden kanssa osana Pohjois Suomen EAKR toimenpideohjelman toimintalinjojen normaalia hanketoimintaa. Lisäksi ohjelma asiakirjaan on tehty seurantakomitean päätöksellä seuraavat teknisluonteiset tarkennukset: Sivulle 37, kohtaan 3.5. Ohjelman määrälliset tavoitteet on Uudet työpaikat täsmennetty kpl (aikaisemmin htv). Sivulle 45, 4.1 TL 1 Yritystoiminnan edistäminen, kohtaan vastuuviranomaiset on lisätty voimaan astuneet uudet vastuuviranomaiset seuraavasti: alkaen työ ja elinkeinoministeriö, elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, Finnvera Oyj, Tekes, maakunnan liitto. Sivulle 48, 4.2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 2) kohtaan vastuuviranomaiset on lisätty voimaan astuneet uudet viranomaiset seuraavasti: alkaen maakunnan liitto, Tekes, elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus. Sivulle 52, 4.3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (TL3), kohtaan vastuuviranomaiset on lisätty voimaan astuneet uudet viranomaiset seuraavasti: alkaen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, maakunnan liitto, liikennevirasto.

20 Rakennerahastoneuvottelukunta Vuonna 2009 Alueiden kehittämislain uudistamisen yhteydessä päätettiin että Rakennerahastoneuvottelukunta (RANE) ja Alueiden kehittämisen neuvottelukunta (ANK) yhdistetään uudeksi Alue ja rakennepolitiikan neuvottelukunnaksi (ARNE). Rakennerahastoneuvottelukunta lakkautettiin muutetun lain tullessa voimaan ja sitä koskevat säädökset poistettiin rakennerahastolaista ja asetuksesta. Neuvottelukunta työskenteli vuonna 2009 normaalisti vanhan rakennerahastolain 16 :n mukaisesti hallintoviranomaisen yhteydessä. Neuvottelukunnan tehtävänä oli asetuksen mukaisesti mm. rakennerahastoasioiden sekä maaseutu ja kalatalousrahastojen toimien yhteensovituksesta huolehtiminen keskushallinnossa, yhteensovitus kansallisiin toimiin, rakennerahastotoiminnan vaikuttavuuden arviointi ja raportointi, tehdä ehdotuksia rakennerahastotoimien yhteensovituksen ja vaikuttavuuden parantamiseksi hallintoviranomaisille ja seurantakomiteoille ja käsitellä EAKR ja ESR toimenpideohjelmien kansallisen rakennemuutoksesta aiheutuvien odottamattomien paikallisten tai alakohtaisten menojen kattamiseen tarkoitetun varauksen käyttöönottoa. Neuvottelukunnan jäseniä ovat ao. ministeriöiden, alueiden ja järjestöjen edustajat. Puheenjohtajana toimi alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa. Vuoden 2009 aikana RANE kokoontui neljä kertaa tammi, touko, syys ja joulukuussa. Jokaisessa kokouksessa käytiin läpi ohjelmien tilannekatsaukset myös maaseudun ja elinkeinokalatalouden ohjelmien osalta. Neuvottelukunta keskittyi ohjelmien etenemisen seurantaan ja siihen vaikuttavien syiden arviointiin. Kokouksissa käsiteltiin myös äkillisten rakennemuutosten hoitoa ja rakennerahastovarojen käyttöä äkillisissä rakennemuutoksissa. Neuvottelukunta otti kantaa rakennerahasto ohjelmien kansallisen varauksen jakoon ja jakoperusteisiin. Lisäksi neuvottelukunta käsitteli ja hyväksyi Suomen strategisen raportin toimitettavaksi Euroopan komissiolle ( mennessä). Muina asioina neuvottelukunta keskusteli alueiden kehittämislain ja rakennerahastolain muuttamisesta, ohjelmien arvioinnista ja sen ensimmäisistä tuloksista sekä uuden neuvottelukunnan (ARNE) tehtävistä ja tavoitteista. Lisäksi neuvottelukunta sai tiedoksi mm. Lissabonin kansallisen toimenpideohjelman seurantaraportin. 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Pohjois Suomen EAKR ohjelman seurantakomitean puheenjohtajisto vaihtui vuoden 2009 aikana ja lisäksi tapahtui muutamia henkilövaihdoksia. Ohjelmakauden edetessä seurantakomitean työ on voinut painottua entistä enemmän ohjelman strategiseen ohjaukseen sekä vaikuttavuuden arviointiin. Pohjois Suomen EAKR seurantakomitea on kokoontunut v aikana kaksi kertaa sekä toteuttanut yhden kokouksen ns. kirjallisena menettelynä (tammikuu 2009). Kevään seurantakomitea järjestettiin Oulussa ja syyskokous Helsingissä Oulussa tutustuttiin paikan päällä mm. alueen vesiosaamiseen (CEWIC), painetun elektroniikan osaamiskokonaisuuteen (PrintCent) sekä sähköisten palveluiden kehittämiseen liittyviin hankkeisiin (Ubi hankekokonaisuus, Neo Arena, CIE Internet tutkimuskeskus). Erityisinä vuoden 2009 käsittelyteemoina on ollut mm. pääomasijoitustoiminnan mukaan ottaminen EAKR ohjelmatyöhön, P S EAKR ohjelman rooli Itämeri strategian toteuttamisessa, yhteensovitus ESR ja maaseudun kehittämisohjelmien kanssa sekä mm. taantuman vaikutukset rakennerahasto ohjelmien toteutukseen.

21 21 Seurantakomitean sihteeristö on kokoontunut vuoden 2009 aikana 3 kertaa ja pitänyt lisäksi kaksi kokousta ns. kirjallisella menettelyllä. Sihteeristön puheenjohtajuus on sovittu vuosittain kiertäväksi ja vuonna 2009 puheenjohtajamaakuntana toimi Lappi. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Maakuntien yhteistyöryhmien ja niiden sihteeristöjen toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2009 (vuoden 2008 raportista selviää ao. toimintaelinten toimintatapa). Yhteistyöryhmät ja niiden sihteeristöt ovat kokoontuneet seuraavasti: MYR sihteeristö Pohjois Pohjanmaa kirjallinen menettely 9 Lappi kirjallista menettelyä 14 Keski Pohjanmaa 4 6 Vuonna 2009 yhteistyöryhmissä käsiteltiin normaalien ohjelman toteutumiskatsausten, hankekäsittelyiden jne. lisäksi mm. uusien maakuntasuunnitelmien ja maakuntaohjelmien valmistelua, pääomasijoitustoiminnan mukaan ottamista rakennerahastotoimintaan, äkillisiä rakennemuutoshakemuksia sekä ELY keskusten strategisia tulossuunnitelmia vuosille MYRrien roolin vahvistuminen strategisena ohjaajana sekä toimikentän laajentuminen vuoden 2010 alusta kattamaan myös kansalliset erityisohjelmat varmistaa koko aluekehittämiskokonaisuuden paremman koordinoinnin alueilla. Pohjois Pohjanmaalla on nimetty edellä mainittujen lisäksi myös maaseutujaos ja YVA työryhmä. Vastaavat tehtävät hoidetaan Lapissa ja Keski Pohjanmaalla muiden olemassa olevien toimielinten työn yhteydessä (maakuntaohjelman teemaryhmät, MYR sihteeristö) sekä lausuntomenettelyin. Pohjois Pohjanmaan YVA työryhmä on kokoontunut vuoden 2009 aikana 2 kertaa. Työryhmä on käsitellyt saapuneita hakemuksia sekä tehty mm. maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostusluonnoksen SOVAUS. Maaseutujaos on kokoontunut vuoden 2009 aikana 3 kertaa. Kokouksissa on käsitelty maaseuturahastosta rahoitettuja hanke ja yritystukia sekä toimintaryhmien toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioista. Yritystukien osalta on korostettu yhteistyön lisäämistä toimintaryhmien ja TE keskuksen välillä. Kokouksissa on myös mm. yhteensovitettu vesi ja viemärihankkeiden rahoittamista maaseuturahaston toimenpitein. Lisäksi on keskusteltu Pohjois Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta maaseuturahastosta rahoitettujen yritys ja hanketukien kautta. Esillä on ollut mm. maaseuturahastosta rahoitettavien yritystukien ruuhkautuminen. Loppuvuodesta 2008 työ ja elinkeinoministeriö käynnisti maakunnan yhteistyöryhmiä koskevan selvitystyön. Selvityksen tavoitteena oli mm. selvittää maakunnan yhteistyöryhmien nykyiset toiminnan painopisteet, arvioida MYRien merkitystä alueellisen kehittämisen strategisena linjanvetäjänä ja yhteistyöfoorumina sekä tarkastella MYRien tulevaa asemaa suhteessa valtion aluehallintouudistuksessa

22 22 syntyviin uusiin virastoihin (ELYt, AVIt). Selvitys liittyi alueiden kehittämislain uudistamiseen. Selvitys valmistui v ja sitä esiteltiin mm. Jyväskylässä järjestelyillä valtakunnallisilla MYR päivillä. 2.5 Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2009 Yhteistyöasiakirjaprosessissa (ns. MYAK prosessi) suunnataan käytettävissä olevat ohjelmavarat eri hallinnonalojen käyttöön sekä tehdään mahdolliset reservivaraukset mm. ylimaakunnalliseen hanketoimintaan. Yhteistyöasiakirjat tehdään maakunnittain jokaiselle vuodelle erikseen ja ne hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. ESR alueellisia osioita koskevien yhteistyöasiakirjojen laatiminen tehtiin samassa yhteydessä. Pohjois Suomen virallinen EAKR kehys vuodelle 2009 on yhteensä (EU osuus). Vuonna 2009 otettiin lisäksi elvytystoimenpiteenä käyttöön ns. 20 % lisäresurssi vuodelta Lisäresurssi (20 %) Kehys 2009 (EAKR osuus) 43,561 milj. 8,712 milj. tekninen tuki (4 %) 1,742 milj. varaus äkillisiin rakennemuutoksiin (yht 5 %) 1,307 milj. 1,350 milj. Yhteistyöasiakirjoissa jaettavissa hallinnonaloittain 40,513 milj. 7,362 milj. Vuosien myöntövaltuus (EAKR) on yhteistyöasiakirjoissa suunnattu eri hallinnonaloille seuraavasti: 2009 Lisäresurssi yhteensä TEM 68 % 66 % 68 % OPM 18 % 9 % 18 % YM 8 % 8 % 8 % LVM 3 % 14 % 3 % MMM 2 % 4 % 1 % STM 1 % 0 % 1 % Ohjelmareservi (ylimaak) 1 % 0 % 0,5 % TEMin hallinnonalan 68 % on jakautunut seuraavasti: Yritysosasto 42 % 41 % 42 % Maakuntien liitot 18 % 0 % 16 % Työvoimaosasto 8 % 25 % 10 % Elvytysvarojen suuntaaminen maakunnittain Lapissa elvytysvarat on suunnattu pääasiassa suoriin yritystukiin (TL 1) noin 40 % sekä työllisyysperusteisiin invstointeihin (TL 3) noin 43 %. Pieni määrä rahoituksesta on suunnattu TEKESin käyttöön sekä TL 3 mukaisiin ympäristöhankkeisiin (MMM hallinnonala).

23 23 Keski Pohjanmaalla ko. varat on suunnattu melko tasaisesti yritystukiin (TL 1), OPM:n hallinnonalan hankkeisiin (TL 2) sekä YM:n hallinnonalalle (TL 3). Pohjois Pohjanmaa on suunnannut elvytysvaransa painotetuimmin TL 3 mukaiseen toimintaan (LVM ja TEM/työllisyysperusteiset investoinnit) sekä TL 1 mukaisten yritystukien lisäresurssointiin. Elvytysvaroja on lisäksi suunnattu TL 2 mukaiseen toimintaan (OPM, TEM) sekä pieni määrä YM hallinonalan käyttöön. 2.6 EURA2007 ja Tuki2000 seurantajärjestelmät EURA 2007 ja Wepa 2007 (Valtteri) Vuoden 2009 aikana EURA 2007 ja Wepa 2007 (Valtteri) järjestelmiin toteutettiin lukuisa määrä toimintoja, jotka jäivät puutteellisiksi tai keskeneräisiksi vuoden 2008 aikana. Projektisuunnitelman muutoshakemuksen käsittely valmistui EURA 2007 ja Wepa 2007 (Valtteri) järjestelmiin huhtikuussa 2009, minkä myötä voitiin avata projektisuunnitelma toteuttajalle muutoshakemuksen tekemistä varten sekä tehdä projektisuunnitelman muutospäätös. Kesäkuussa otettiin käyttöön Wepa 2007 (Valtteri) järjestelmässä paikan päällä tehtävien (art. 13) tarkastusten eli ns. varmennuksen työkaluston ensimmäinen vaihe ja toinen vaihe loppuvuonna Väli ja loppuraporttien täyttäminen projektien toteuttajille ja käsittely viranomaisille avattiin EURA 2007 järjestelmässä käyttöön kesäkuussa Komission menoilmoitus ja maksupyyntö todentamisviranomaisen käyttöön avattiin EURA 2007 järjestelmässä myös kesäkuussa 2009, minkä myötä päästiin toimittamaan maksupyynnöt myös komissiolle. Vuoden 2009 aikana otettiin molemmissa järjestelmissä tuotantoon lukuisa määrä viranomaisille tarkoitettuja raportteja, joiden kautta järjestelmästä saadaan tietoa projektien hallinnoinnista, rahoituksesta sekä toteutumasta. Lokakuussa saatiin tuotantokäyttöön EAKR yritystukiprojektien tiedonsiirrot Tuki 2000 järjestelmästä EURA 2007:ään, minkä myötä myös näiden projektien tiedot saatiin mukaan komission maksupyyntöihin. Loppuvuodesta toteutettiin ja testattiin myös allokointisiirrot Valtterista Tuki 2000 järjestelmään. Ensisijaisesti tarkastusviranomaisen käyttöön tarkoitettu tarkastusosio saatiin EURA 2007 järjestelmässä käyttöön marraskuussa Tässä ensimmäisessä vaiheessa mahdollistettiin vasta järjestelmätarkastusten perustaminen. Projektitarkastusten tallentamisominaisuudet valmistuvat vuoden 2010 aikana. Loppuvuodesta 2009 otettiin EURA 2007 järjestelmässä käyttöön myös ensimmäiset hakijan ja toteuttajan palveluiden ruotsinkielinen käyttöliittymä. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuivat hakemuslomake ja seurantalomakeosio. Loput ruotsinkieliset palvelut otetaan käyttöön vuoden 2010 aikana. Vuoden 2009 aikana kehitettiin voimakkaasti myös ns. oman tuotannon projektien toteuttajien Siiri järjestelmää, mikä on Wepa 2007 järjestelmän osasovellus. Kaikki Siiri järjestelmän perustoiminnot ja lisäksi mm. kirjanpitoliittymä valmistuivat vuoden 2009 aikana. Järjestelmään toteutettiin myös useita

24 valmisraportteja. Siiri käyttökoulutusta järjestettiin useita kouluttaen n. 250 käyttäjää. Vuoden 2009 aikana valmistauduttiin myös 2010 toteutettavaan Siiri Rondo liittymän kehitystyöhön. Syksystä 2009 alkaen valmistauduttiin tekemään kaikkiin tietojärjestelmiin laajoja aluehallinnon uudistuksesta (ALKU hanke) johtuvia muutoksia. Muutostöitä määriteltiin ja testattiin loppuvuoden 2009 aikana. Nämä muutokset saatiin tuotantokäyttöön vuoden 2010 alussa. Muutosten toteuttamisesta johtuen tietojärjestelmissä oli normaalia pidempi vuodenvaihteen käyttökatkos. EURA 2007 ja Wepa 2007 (Valtteri) järjestelmien virastopääkäyttäjille järjestettiin vuoden 2009 aikana kaksi yhteistä koulutuskierrosta, joihin molempiin osallistui noin 150 virastopääkäyttäjää. Vuoden 2010 puolella tietojärjestelmien kehitys tulee jatkumaan edelleen. Edelleen puuttuvat mm. paikanpäällä tehtyjen varmennustietojen siirto Wepa 2007 (Valtteri) järjestelmästä EURA 2007:ään sekä rahoitustietojen korjaustapahtumien (takaisinperintä/palautus ja peruutus) syöttötoiminnot. Näiden lisäksi kehitetään ja lisätään järjestelmästä saatavia raportteja. Mittavia muutostöitä tulevat todennäköisesti aiheuttamaan hallinnon yksinkertaistamiseen liittyvät kustannusmallimuutokset hakemus päätös ja maksatusprosesseihin. 24 Tuki2000 TUKI2000 järjestelmän osalta otettiin vuoden 2009 alkusyksyllä käyttöön maksatushakemusten tarkistuslista, joka vastaa Valtteri järjestelmän vastaavaa tarkistuslistaa. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön maksatushakemuksen käsittelyyn liittyvä ns. rahoittajan tarkistuslista, joka käsittää hankkeen sisällön tarkastamiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi uutena toimintona otettiin käyttöön ns. väliaikaisen, päättyvän ohjelman mukaisen tuen käyttöönotto yritystuissa ja kuljetustuessa. Kehitystyö paikan päällä tehtäviä tarkastuksia koskevan osion saattamiseksi hallintoviranomaisen ohjeen mukaiseksi tehtiin pitkälle vuonna 2009, mutta sen käyttöönotto siirtyi vuoden 2010 kevääseen. Loppuvuonna aloitettiin myös elinkeino liikenne ja ympäristökeskusten perustamisesta aiheutuvat muutostyöt TUKI2000 järjestelmään. Vuoden 2009 aikana järjestelmään tehtiin myös muita pienempiä muutoksia. Raportointijärjestelmä Yrttiä kehitettiin edelleen EAKR hankkeiden raportoinnin osalta. 2.7 Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Pohjois Suomen EAKR ohjelman vaikutukset on arvioitu ohjelman valmisteluvaiheessa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA lain) mukaisella menettelyllä. SOVA lailla on pantu kansallisesti täytäntöön ns. SEA direktiivi (2001/42/EY). Ohjelman ympäristö ja tasa arvovaikutusten hallintaan sisältyy sekä haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisy hankkeiden käynnistysvaiheessa että vaikutusten seuranta. Vaikutusten arvioinnin eteneminen pääpiirteittäin (vaihtelee hiukan maakunnittain): 1) Hakija esittämät hankkeen ympäristövaikutukset (hakemusprosessiin sisältyvä erillislomake)

25 2) Rahoittajan arvio hankkeen ympäristövaikutuksista sekä tarvittavista toimenpiteistä (vaatiiko YVA työryhmän tai muun erilliskäsittelyn) 3) YVA työryhmän käsittely/myr sihteeristön käsittely 4) Tarvittavat lausunnot/luvat/muutokset/hakijan ohjeistus jne 5) Rahoittajan kielteinen/myönteinen päätös 25 Hakijoiden esittämien hakemusten YVA arvioinnit käsitellään rahoitusviranomaisten valmistelussa ja tarvittaessa MYR sihteeristössä/yva työryhmässä. Pohjois Pohjanmaalla toimii erityinen MYR:in asettama YVA ryhmä, joka poimii koko hakemusjoukosta ympäristö ja tasa arvonäkökulmasta merkittävimpiä hankkeita omaan käsittelyynsä; ryhmässä on rahoitusviranomaisten lisäksi ulkopuolista ympäristö ja tasa arvoasiantuntemusta. YVA ryhmä ohjeistaa tarvittaessa vaikutusarviointien täydentämistä. Lapissa ja Keski Pohjanmaalla samantyyppinen prosessi hoidetaan YVA työryhmän sijaan MYR sihteeristön työskentelyn yhteydessä sekä lausuntomenettelyin. SEA direktiivin toteutumista seurataan Pohjois Suomen EAKR ohjelma asiakirjan mukaan seuraavilla indikaattoreilla: 1) Teollisuuden ja energiatuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt 2) kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvät hankkeet (osuus EU rahoituksesta) Hiilidioksidipäästöjen kehitys Pohjois Suomessa v (1000 t) Hiilidioksidipäästöt suuralueittain (1000 t) (Teollisuus ja energiantuotanto) Etelä-Suomi , , , , ,3 2 Länsi-Suomi , , , , ,1 3 Itä-Suomi 2 294, , , , ,6 4 Pohjois-Suomi 9 937, , , , , , , , ,0 1 Etelä-Suomi 2 Länsi-Suomi 3 Itä-Suomi 4 Pohjois-Suomi 5 000,0 0,

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 Liite 4. IS SKOM 31.5.2010 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. JOHDANTO...6

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 24.5.2010 / Versio 0.1.1 (raportti käsitellään: seurantakomitea 7. - 8.6.2010 Lahti) CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2011 Hyväksytty P-S EAKR

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. JOHDANTO...6 1.1. Ohjelma-alueen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite POHJOIS SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2010 Hyväksytty P S EAKR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2. Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.2010 Helsinki Kansallinen alueiden kehittäminen Valtakunnalliset alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE

INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE Ravintola Liisanpuisto, PORI 12.12.2013 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto TÄRKEÄT Ä PÄIVÄMÄÄRÄT Ä ÄÄ Ä Projekteja j voidaan toteuttaa pääsääntöisesti 31.12.2014 asti

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2008 Hyväksytty P-S EAKR

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry Iitin kunta Pöytäkirja 2/2014 1 Iitti-tiimi 17.02.2014 Aika Maanantai 17.02.2014 klo 16:00-16:40 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko Alestalo Riitta Haara Teuvo Lumppio

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot