Katsaus metsätuhotilanteeseen
|
|
- Pauli Mikkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Oulu Hannu Heikkilä 1
2 Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti Pouttu) Muut lähteet Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Hyönteiset: Sienitaudit: kirjanpainajat kuusentähtikirjaaja ytimennävertäjät jäärät kärsäkkäät mäntypistiäiset tähtikudospistiäinen kuusenjuurikääpä männynjuurikääpä versosurma Suomen metsäkeskus 4 2
3 Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Tuulituhot Muut: hirvieläimet myyrät ahava Vieras-/tulokaslajit: mäntyankeroinen lepän Phytophthora tammen äkkikuolema hollanninjalavatauti saarnensurma pohjoisamerikkalaiset ruosteet ja kaarnakuoriaiset aasianrunkojäärä kiinanrunkojäärä havununna Suomen metsäkeskus 5 Tuulituhot 1978 Aarno: 2,5 milj. m3 (EKP, Pi) 1982 Mauri: 3,0 milj. m3 (La) 1985 Manta: 4,0 milj. m3 (Savo, P-K, La) 2001 Pyry ja Janika: 7,3 milj. m3 (EKP, Häme) 2002 Unto: n. 1 milj. m3 (Savo) 2010 Asta, Veera ym. : 8,1 milj. m3 (Savo, KaS, K-S, Kai, P-K) 2011 Tapani ja Hannu: n. 4 milj. m3 (L-S, Pi, H-U, Ra) 2012 Antti: m3 (Eteä-Suomi) Suomen metsäkeskus 6 3
4 Tuulituhot Ilmaston lämpeneminen? Kovemmat tuulet, useammin? Roudan väheneminen? Osa myrskypuista jää korjaamatta! Tapani ja Hannu: noin m 3 (yli puolet kuusta) Seuraustuhojen riski on suuri! kaarnakuoriaiset (juurineen kaatuneet 2 v) Suomen metsäkeskus 7 Tuulituhouudistushakkuut 2012 (metsänkäyttöilmoitukset) Suomen metsäkeskus 8 4
5 Tuulituhojen metsänkäyttöilmoitukset 2012 Alue Tuulituho (ha) Kasvatus Uudistus Yhteensä Ra L-S Pi EKP E-S H-U Kai Ka-S K-S La P-K P-P P-S Yhteensä Tuulituhohakkuut 2013, mki Suomen metsäkeskus 10 5
6 Kirjanpainaja (Ips typographus) Kirjanpainajat ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholaissuku Tuhoalueet Suomessa olleet yleensä pieniä Tuore kuusipuutavara, tuulenkaadot, lumenmurrot, heikentyneet pystypuut terveet puut Toinen sukupolvi 2010, 2011, 2012 ei, 2013 Kannanseuranta 2012 alkaen (Metsäkeskus ja Metla) riskiraja ylittyi 2012 kolmella seurantapisteellä kanta moninkertaistunut useimmilla seurantapisteillä 2013, kuolleita pystypuita reunametsiköissä Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus 12 6
7 Kirjanpainajan kannanseuranta Kannanseuranta 2012 Kuva seurantapisteestä Paimio 2012 Hyönteistuhoista tehtyjä metsänkäyttöilmoituksia Suomen metsäkeskus 14 7
8 Tuuli- ja hyönteistuho, metsänkäyttöilmoitukset 2012 Alue Tuulituho (ha) Hyönteistuho (ha) Kasvatus Uudistus Yhteensä Kasvatus Uudistus Yhteensä Ra L-S Pi EKP E-S H-U Kai Ka-S K-S La P-K P-P P-S Yhteensä Hyönteistuhohakkuut 2013, mki Suomen metsäkeskus 16 8
9 Ytimennävertäjät pystynävertäjä (Tomicus piniperda) vaakanävertäjä (Tomicus minor) Lisääntyvät tuoreessa mäntypuutavarassa, tuulenkaadoissa ym. myrskytuhon seurannaistuhoa kasvutappioita männylle Suomen metsäkeskus 17 Mäntypistiäiset ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer) pilkkumäntypistiäinen (Diprion pini) Tuhot vähentyneet merkittävästi välisenä aikana laajat tuhot torjunta monisärmiöviruksella vuonna 2008 Uudessakaupungissa Suomen metsäkeskus 18 9
10 Metsätuhojen torjunta Ruskomäntypistiäinen Uudessakaupungissa 2008 Kuvat: Hannu Heikkilä Tähtikudospistiäinen Suomessa (Acantholyda posticalis) Esiintyy kautta männyn levinneisyysalueen Syö männyn kaikkia neulasvuosikertoja pahimmat tuhot Euroopassa: v, ha Ensimmäinen massatuho Porin Yyterissä vuonna 2006 jatkuu edelleen, avohakkuut jo yli 200 ha torjuttu sukkulamadoilla 2011 ja 2012 kiinteä seuranta jatkuu, toukkakanta vuonna 2013 maassa paikoin runsas, moninkertaisesti yli riskirajan Suomen metsäkeskus 20 10
11 Metsätuhojen torjunta 4/5 Tähtikudospistiäinen Porissa 2011 ja Suomen metsäkeskus 21 Kuvat: Hannu Heikkilä Kuusenjuurikääpä tyvilaho (Heterobasidion parviporum) Pahin kuusien vioittaja 40 milj. /v Leviämässä yhä pohjoisemmaksi Torjunnan painopiste reuna-alueille!? Suomen metsäkeskus 22 11
12 Männynjuurikääpä tyvitervastauti (Heterobasidion annosum) Tappaa mäntyjä 5 milj. /v Länsi- Suomessa pelättyäkin yleisempi Suomen metsäkeskus 23 Männynjuurikääpä Suomen metsäkeskus 24 12
13 Hirvituhot Hirvien aiheuttamat vahingot ovat vähentyneet pienentyneiden hirvikantojen myötä: - Etelä-Suomessa voimakkaammin, vaikka hirvikannat ovat pienentyneet vähemmän - Pohjois-Suomessa hirvikannat ovat laskeneet voimakkaammin, mutta tuhot vähentyneet hitaammin Tuhokeskittymät hirvien talvilaidunalueilla Alueelliset erot ovat suuria Suomen metsäkeskus 25 Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus)) Pohjois-Amerikka, Aasia, Portugali, Espanja saastunut puu kuolee nopeasti, paha tuholainen tarvitsee siirtäjäeliön (tukkijäärät) Suomessa ei havaittu luonnossa tuontipuutavarassa ja puisissa pakkausmateriaaleissa (tarkastetaan pistokokein) Lisääntyminen mahdollista ainakin Etelä-Suomessa vaara leviämiselle Suomeen melko suuri kotoinen mäntymme altis tuhoille luokiteltu hävitettäväksi kasvintuhoojaksi EVIRA:n valmiussuunnitelmassa siirtäjäeliöiden hävittäminen, puiden polttaminen Suomen metsäkeskus 26 13
14 Havununna (Lymantria monacha) Esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa, ei ole aiheuttanut merkittävää tuhoa Pidetty vaarattomana - syö havupuiden neulasia ym. - Keski-Euroopassa tuhoisia joukkoesiintymiä Naantalissa 2013! - pieni saari syöty kauttaaltaan Suomen metsäkeskus 27 Metsien hoitamattomuus aiheuttaa suurimmat taloudelliset menetykset Taimikot, nuoret kasvatusmetsät, yli-ikäiset metsät Metsätuhoista ilmoittaminen! 14
Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä
Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotMetsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan
Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotMyrskytuhojen ja metsien käsittelyn aiheuttama hyönteistuhoriski Seppo Neuvonen & Heli Viiri; Metla/Joensuu & SMK
3.6.2014 Vääksy Myrskytuhojen ja metsien käsittelyn aiheuttama hyönteistuhoriski Seppo Neuvonen & Heli Viiri; Metla/Joensuu & SMK 1 Taustaa: hyönteistuhot, ilmastonmuutos ja muut ympäristömuutokset 2 Kirjanpainajasta
LisätiedotEläintuhot metsissä ERKKI ANNILA
Eläintuhot metsissä ERKKI ANNILA Vanhimmat tiedot Suomessa esiintyneistä hyönteisten aiheuttamista metsätuhoista on vuodelta 1753, jolloin professori Pehr Adrian Gadd kirjoitti mäntypistiäisten tuhonneen
LisätiedotEtelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006
Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia
LisätiedotTuulituhot ja metsänhoito
Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita
LisätiedotMetsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä
Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotMuuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen
Metsätieteen päivä, 29.10.2013, Helsinki Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Dos. Päivi Lyytikäinen Saarenmaa Metsätieteiden laitos, PL 27, 00014
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin
Maa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin Helsinki 2014 1 Johdanto... 3 2 Metsiin kohdistuvat uhat... 4 2.1 Abioottiset tuhot... 5 2.2 Bioottiset tuhot... 7 3 Varautuminen metsätuhoihin...
LisätiedotMetsätuhot vuonna 2012
ISBN 978-951-40-2422-1 (PDF) ISSN 1795-150X Metsätuhot vuonna 2012 Esa Heino ja Antti Pouttu (toim.) www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute - sarjassa
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotMYRSKYTUHON SATTUESSA
MYRSKYTUHON SATTUESSA 1. Myrskytuhon syntyminen 2. Tuhon laajuuden ja sijainnin selvittäminen 3. Raivausvastuut 4. Puunkorjuun kiireellisyys 5. Korjuutoiminnan suunnittelu 6. Puun laatu 7. Tieto- ja työvoimalinkkejä
LisätiedotKantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa
1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotKirjanpainajatuhoriskit
Kirjanpainajatuhoriskit Juha Siitonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Sisältö Kirjanpainajatuhojen tunnistaminen Kirjanpainajan elinkierto Tuhoriski, tuhojen torjunta 2010-luvun alun kirjanpainajatuhot Tuhojen
LisätiedotParhaat asiakasedut omistajaasiakkaillemme. Kehitämme palveluitamme asiakkaiden eduksi Menestyvä ja hyvinvoiva henkilöstö
Parhaat asiakasedut omistajaasiakkaillemme Kehitämme palveluitamme asiakkaiden eduksi Menestyvä ja hyvinvoiva henkilöstö Palvelemme paikallisesti ja henkilökohtaisesti Saat palvelua 11 eri paikkakunnan
LisätiedotMetsätuholakityöryhmän muistio. Helsinki 2012
Metsätuholakityöryhmän muistio Helsinki 2012 Työryhmämuistio mmm 4:2012 Metsätuholakityöryhmän muistio Helsinki 2012 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö asetti 7.3.2011 hankkeen
LisätiedotHyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen
Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Kuva: S. Pönniö Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Myrskyssä kaatuneet, korjaamatta jääneet puut aiheuttavat ympäröiville metsille hyönteistuhojen riskin.
LisätiedotKesän 2010 helteet purkautuivat ukkosmyrskyinä
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Heli Viiri, Arto Ahola, Antti Ihalainen, Kari T. Korhonen, Eero Muinonen, Heikki Parikka ja Juho Pitkänen Kesän 2010 myrskytuhot ja niistä seuraava hyönteistuhoriski
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotAasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit. Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari
Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Sisältö Aasianrunkojäärä Biologiaa Levinneisyys Isäntäkasvit Leviäminen Merkitys Vantaan tapaus Kartoitettavat metsätuhoojat
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset metsätuhoihin ja - tauteihin boreaalisen vyöhykkeen metsissä
Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsätuhoihin ja - tauteihin boreaalisen vyöhykkeen metsissä Johdanto Ilmastonmuutoksen on ennustettu muuttavan subboreaalisen metsävyöhykkeen ekologiaa huomattavasti. Kasvukauden
LisätiedotMetsähygienia, metsätuhoriski ja monimuotoisuus uuden metsätuholakiesityksen vaikutukset
keskustelua Metsähygienia, metsätuhoriski ja monimuotoisuus uuden metsätuholakiesityksen vaikutukset Juha Siitonen ja Kari Heliövaara Metsälainsäädännön kokonaisuudistus on käynnissä. Tähän liittyvä lakiesitys
LisätiedotRavintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys
Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Juho Matala, Luonnonvarakeskus Antti Ihalainen, Kari Korhonen, Seppo Nevalainen, Ari Nikula, Vesa Nivala, Jyrki Pusenius, Antti Paasivaara, Teija
LisätiedotKasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta
Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotTaimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot
Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,
LisätiedotMyrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015
Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Kalle Kärhä & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Tuomas Anttonen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
LisätiedotTaistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön
Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön Metsätieteen päivä 19.10.2016 Tuula Piri Luonnonvarakeskus 1 26.10.2016 Männyn tyvitervastauti Aiheuttaja männynjuurikääpä (Heterobasidion
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotVaarallisia sääilmiöitä Suomessa
Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi
LisätiedotAlttius mäntypistiäiselle. Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari
Alttius mäntypistiäiselle Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari 26.1.2012 Alttius mäntypistiäistuhoille Seppo Neuvonen, Mikko Peltoniemi ja Seppo Nevalainen; Metla Tuhoalttiutta rajoittavien
LisätiedotMetsänomistaja 2010 alueittainen tarkastelu. Harri Hänninen AMO vastaavien neuvottelupäivä 11.5.2011 Pihapaviljonki, Helsinki
Metsänomistaja 2010 alueittainen tarkastelu Harri Hänninen AMO vastaavien neuvottelupäivä 11.5.2011 Pihapaviljonki, Helsinki Metsäkeskukset erikokoisia Metsänhoitomaksuvelvollisten tilojen lukumäärä ja
LisätiedotMetsätuholakiesitys ja monimuotoisuus
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotPELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 28 Myrskytuhot vakuutusalan kannalta. Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto
PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 28 Myrskytuhot vakuutusalan kannalta Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto Eriasteisia vahinkoja aiheuttavat sääilmiöt > Rankkasade > Lumisade,
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin
Maa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin Helsinki 2012 1 Johdanto... 3 2 Metsiin kohdistuvat uhat... 4 2.1 Abioottiset tuhot... 5 2.2 Bioottiset tuhot... 7 3 Varautuminen metsätuhoihin...
LisätiedotTeemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä
LisätiedotLehtiä ja neulasia syövien hyönteisten joukkoesiintymät
Martti Varama ja Pekka Niemelä Männiköiden neulastuholaiset e e m t a Lajisto Lehtiä ja neulasia syövien hyönteisten joukkoesiintymät vaivaavat ajoittain metsiemme pääpuulajeja. Lumi- ja hallamittarien
LisätiedotMetsätuhoja aiheuttavat sääilmiöt muuttuvassa ilmastossa
Metsätuhoja aiheuttavat sääilmiöt muuttuvassa ilmastossa Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Mikko Laapas, Pentti Pirinen, Kimmo Ruosteenoja FORBIO hankkeen puoliväliseminaari, 25.10.2017, Vantaa Ilmasto ja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotSienitaudit ja ravinnehäiriöt
Sienitaudit ja ravinnehäiriöt TIMO KURKELA SIENITAUDIT Suomessa metsien tautien esiintymisessä on selvin ero pohjoisen ja etelän välillä. Pohjoisessa on muutamia taudinaiheuttajasieniä, joita etelässä
LisätiedotMetsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotIlmastonmuutos ja vieraslajit Suomen metsien uhkana
Ilmastonmuutos ja vieraslajit Suomen metsien uhkana Heli Viiri Metsien terveys ja biodiversiteetti Luonnonvarakeskus Valtakunnalliset MHY-päivät 20.-21.3.2018 Finlandia-talo, Helsinki @HeliViiri Natural
LisätiedotEnsiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010
LisätiedotMetsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,
Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät
LisätiedotVarautuminen metsätuhoihin
Varautuminen metsätuhoihin Suomen metsäkeskus 1 Varautumissuunnitelma Sisällys 1.Perusteet 2.Pelastusviranomaisten toimintavaltuudet 3.Varautumissuunnitelmaan sisältyvät metsätuhot 4.Varautumisen tavoitteet
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotHirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009
Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi
LisätiedotLuonnossa esiintyy monenlaisia eliöiden välisiä
Metsätieteen aikakauskirja 3/2011 Riikka Linnakoski ja Pekka Niemelä Kaarnakuoriaisten kuljettamat sinistäjäsienet Suomessa Luonnossa esiintyy monenlaisia eliöiden välisiä vuorovaikutussuhteita, joista
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 119/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki metsätuhojen torjunnasta. Samalla kumottaisiin
LisätiedotHirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa
Metsätieteen aikakauskirja 2/27 Risto Heikkilä ja Sauli Härkönen Hirvivahingot ja hirvikanta Johdanto Hirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa niistä bioottisista tuhonaiheuttajista, joihin voidaan
Lisätiedotkuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä
Puun ostot ja hinnat joulukuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 16.1.2002 608 Vuoden 2001 puukauppa jäi 30 miljoonaan kuutiometriin Vuosi 2001 oli puumarkkinoilla hiljainen, vaikka marraskuun myrskyt lisäsivätkin
LisätiedotMyytti 1: Alikasvos ei elvy
Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten
LisätiedotMMM/LVO/VT Luonnos 8.3.2013. Hallituksen esitys Eduskunnalle metsätuhojen torjuntaa koskevaksi laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
MMM/LVO/VT Luonnos 8.3.2013 Hallituksen esitys Eduskunnalle metsätuhojen torjuntaa koskevaksi laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
LisätiedotMetsätuhoista syntyneet taloudelliset tappiot metsänhoitoyhdistys
Metsätuhoista syntyneet taloudelliset tappiot metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella Joni Tanhuansuu Opinnäytetyö Huhtikuu 2018 Metsätalouden koulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden
LisätiedotLaiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin
Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotPuheenjohtaja Liisa Saarenmaa avasi kokouksen klo Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja sellaisenaan.
PÖYTÄKIRJA 90805 1 (6) 9.6.2011 MMM003:00/2011 METSÄTUHOLAKITYÖRYHMÄN 3. KOKOUS Aika 25.5.2011 klo 10-13 Paikka Osallistujat MMM, Kalasatama, kokoushuone Savotta Liisa Saarenmaa MMM, pj Hanna-Maria Kahilainen,
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotKaarnakuoriaiset lisääntyvät muutamaa poikkeusta
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Erkki Annila Kaarnakuoriaistuhot vältettävissä hyvällä metsänhoidolla e e m Kaarnakuoriaiset lisääntyvät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta puiden kuoren
LisätiedotUusimmat metsävaratiedot
Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.
LisätiedotLAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ
LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuskaavio Miten taimikonhoito vaikuttaa ensiharvennus- vaiheeseen? TAIMIKKO UUDISTUSKYPSÄ METSÄ Miten nuoret metsät kehittyvät?
LisätiedotPienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito
LisätiedotMetsätuhot vuonna 2013
ISBN 978-951-40-2474-0 (PDF) ISSN 1795-150X Metsätuhot vuonna 2013 Esa Heino ja Antti Pouttu (toim.) www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute - sarjassa
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotAlustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019
Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019 Tatu Hokkanen MESIKE-projektin ohjausryhmän kokous Jyväskylä 16.1.2019 Tavoitteet kehittää kuusen siemenviljelmille menetelmä, jonka avulla voidaan laatia
LisätiedotMetsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa
Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa Heli Peltola 1), Veli-Pekka Ikonen 1), Hannu Väisänen 1), Seppo Kellomäki 1), Hilppa Gregow 2), Ari Venäläinen 2) 1) Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen
LisätiedotTarvitseeko metsäsi hoitoa?
Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotLaki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta
Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta Lämpöyrittäjäpäivä Kiihtelysvaara 4.4.2014 Mikko Korhonen, johtava esittelijä Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, P-K Lain tavoite Tavoitteena on metsien
LisätiedotVakuutusalan kommenttipuheenvuoro. Risto Joppe Karhunen
Vakuutusalan kommenttipuheenvuoro Risto Joppe Karhunen +358 400 737 952 2010 SÄÄ - Poikkeuksellisen pitkä pakkaskausi => tuiskuavan lumen aiheuttamat ongelmat raide- ja lentoliikenteelle - Etelärannikolla
LisätiedotPuun ostot ja hinnat lokakuu 2001. Puukauppa piristymässä 22.11..2001 601
Puun ostot ja hinnat lokakuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 22.11..2001 601 Puukauppa piristymässä Puukauppa on marraskuussa hieman vilkastunut alkusyksyn puumääriin verrattuna. Viikolla 46 teollisuus osti
LisätiedotENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU
ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma
LisätiedotLämpöyrittäjäpäivän ohjelma
Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma 8.30 Kahvit 9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Urpo Hassinen, Metsäkeskus 9.30 Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Anniina Kontiokorpi, Maakuntaliitto 9.50
LisätiedotTaimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
LisätiedotSaaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE
Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka
LisätiedotPohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys
Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela
LisätiedotJuurikäävän torjunta
Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi
LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotKEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään
KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotVierasperäisten patogeenien aiheuttama uhka metsille. Jarkko Hantula
Vierasperäisten patogeenien aiheuttama uhka metsille Jarkko Hantula Suomen metsät ovat terveitä Suomen metsät ovat kansainvälisessä vertailussa terveitä Juurikäävät krooninen ongelma tuhojen arvo noin
LisätiedotTutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
Lisätiedot