HELSINGIN NORMAALILYSEON VALINNAISAINEET

Transkriptio

1 HELSINGIN NORMAALILYSEON VALINNAISAINEET

2 Helsingin normaalilyseo PL 38 (Ratakatu 6) Helsingin yliopisto YHTEYSTIEDOT Rehtorit, kanslia ja opettajainhuone: Johtava rehtori Markku Pyysiäinen Peruskoulun rehtori Juha-Pekka Husso Kanslia, peruskouluasiat Maija Lith Opinto-ohjaajat: Merja Laine Raila Pirinen Koulupsykologi: Anni Hirsaho Erityisopettajat: Jorma Falkenberg Olli Hyvönen Laura Saarelma

3 PERUSKOULUN TUNTIJAKO OPPIAINE 7. lk 8. lk 9. lk YHT. (vvt.) Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli 8 englanti ranska ruotsi B-kieli 6 ruotsi Matematiikka Biologia ja maantieto 7 biologia maantieto Kemia ja fysiikka 7 kemia fysiikka Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi 7 historia 2 2 yhteiskuntaoppi 3 Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Taito- ja taideaineiden välys 2 taideaine mu/ku 1 taitoaine kä/li/ko 1 Kotitalous 3 3 Opiskelutaidot(ei latinanluokalla) 1 1 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaisaineet (maksimissaan) Latina Vapaaehtoinen A-kieli YHTEENSÄ 30,5 30, Latinanluokalla 31,5 30, LUOKAT 7-9

4 Valinnaisaineiden valinta Peruskoulun yla asteen opinnot muodostuvat yhteisista pakollisista aineista ja valinnaisaineista. Oppilaiden valinnaisaineiden ma a ra vaihtelee kielivalintojen takia. 7. luokalla oppilas valitsee valinnaisaineet 8. ja 9. luokille. Valinnaisaine on valinnainen valintavaiheessa, ta ma n ja lkeen se kuuluu pakollisena oppilaan opinto-ohjelmaan. Valinnaisaineita on kahdenlaisia, pitkia ja lyhyita. Pitka valinnaisaine on kokonaisuus, joka opiskellaan 8. ja 9. luokalla. Pitka a valinnaisainetta ei voi keskeytta a tai vaihtaa. Pitka a valinnaisainetta on kahdessa jaksossa kolme 75 minuutin oppituntia viikossa seka 8. etta 9. luokalla. Lyhyita valinnaisaineita opiskellaan kolme 75 minuutin oppituntia viikossa yhden jakson ajan. Lyhyita valinnaisaineita opiskellaan vain 8. luokalla. Oppilaat saavat ta ma n oppaan, nimikoidun valinnaisainekortin ja ohjausta valintojen tekemiseen oppilaanohjauksen tunneilla. Valinnaisaineiden valinnasta ja rjesteta a n vanhempainilta, joka on tarkoitettu myo s oppilaille. Oppilaat vieva t valintatoiveensa Wilmaan ajalla Kielivalinnat ja valinnaisaineiden määrä Kielivalinnat lyhyet valinnaisaineet (8-lk) pitkät valinnaisaineet (8- ja 9-lk) ENA+RUB 3 2 ENA+RUE 2 2 RUA+ENE 2 2 RAA+ENE+RUB 2 1 ENA+RAE+RUB 2 1 RAA+ENE+RUE 3 0 ENA+RUB+latina 3 0 ENA+RUE+latina 2 0 RAA+ENE+RUB+latina 0 0 Oppilaan henkilökohtaiseen valinnaisainekorttiin on merkitty, kuinka monta valinnaisainetta hän voi valita. 4

5 VALINNAISAINEIDEN ARVIOINTI Pitkät valinnaisaineet arvioidaan numerolla. Lyhyet valinnaisaineet arvioidaan hyväksymismerkinnällä. Hyvä menestys lyhyen valinnaisaineen kurssilla voi vaikuttaa ko. yhteisen aineen päättöarvosanaan korottavasti. Vaihtoehtoiset VALINNAISAINEET KUVATAIDETTA vai MUSIIKKIA? Jokainen oppilas valitsee joko kuvataiteen(1.) tai musiikin (2.) 8. luokalle. 1. KUVATAIDE Kurssi painottuu itseilmaisun kautta ajankohtaisen mediakuvaston tutkimiseen eri menetelmilla esim. piirta en, maalaten, grafiikan menetelmin, valo- ja/tai videokuvaten. Kurssilla kehiteta a n ja vahvistetaan oppilaan visuaalista lukutaitoa, pohditaan taiteen ja mediakuvaston kytko ksia ja opitaan tulkitsemaan mediakuvaston va litta mia viesteja. Kurssilla tutkitaan ja rakennetaan omaa suhdetta ympa ro iva a n mediatodellisuuteen, taidekuvien, populaarikuvien, pelien, uutiskuvien, mainosten ja elokuvien maailmaan. 2. MUSIIKKI Kurssin tavoitteena on syventa a oppilaiden taitoja ja tietoja musiikin eri osa-alueilla. Tarkoitus on, etta oppilaat lo yta va t omat kiinnostuksen kohteensa musiikissa seka tapansa ilmaista itsea a n musiikillisin keinoin. Keskeisina tyo muotoina ovat yhteissoitto ja -laulu, erilaiset ryhma tyo t ja improvisointi. Oppilaat saavat myo s vaikuttaa kurssin sisa lto o n. Tunneilla tutustutaan seuraaviin aihepiireihin: Ta ma n pa iva n ajankohtaista klassista ja popmusiikkia Lauluja ja lauluntekijo ita eri maista ja eri aikakausilta Musiikin harrastusmahdollisuuksia Helsingissa Soitintenesittelyja ja uusien soittimien kokeiluja Muinaissuomalaisen kansanmusiikin nykysovelluksia (esim. sa hko kantele ba ndisoittimena) Mita soittajan tulee tieta a kuulonhuollosta Vaihtoehtoiset kuvataide tai musiikki arvioidaan numerolla. Ainetta opiskellaan yhdessä jaksossa. 5

6 MITÄ TAITOAINETTA? Jokainen oppilas valitsee YHDEN näistä (3.-6.) 8. luokalle 3.Tekstiilityö KOKEILEVA KÄSITYÖ Tehda a n lo yto retki tekstiilityo n inspiroivaan maailmaan. Tavoitteena on kehitta a ka sityo llista kokonaisilmaisua oivalluksen ja kokeilun kautta. Tyo skentely on keksiva a ja tutkivaa seka omaa ilmaisua korostavaa, pa a paino on luovalla ongelmanratkaisulla. Opetuksessa painotetaan ka sityo prosessin ja oman toiminnan tarkastelun havainnointia. Oppilas oppii ilmaisemaan itsea a n luovasti ka sityo n keinoin. Opi, onnistu ja innostu tekstiilito ista! 4. Tekninen työ 7. luokalla opittuja puu-,metalli-,ja sa hko tekniikoita hyo dynta en suunnitellaan ja toteutetaan oma projekti, joka sovitaan yhdessa jakson alussa. Mahdollisuus syventa a omia taitojaan valitsemansa materiaalin kanssa. 5. Kotitalous Suunnattu erityisesti oppilaille, jotka eiva t kielivalintojensa takia voi valita kotitalouden pitka a valinnaiskurssia. Opettaja ja oppilaat suunnittelevat suppeamman kurssin pitka n valinnaiskurssin aihepiireista. 6. Liikunta Liikunnan kurssilla oppilaalla on mahdollisuus kehitta a taitojaan ja osallistua ohjattuun liikuntaan. Kurssi pyrita a n sijoittamaan jaksoon, jossa muuten ei ole liikuntaa. Kurssin ohjelma suunnitellaan yhdessa. Kurssi voi olla yhteinen tyto ille ja pojille. Vaihtoehtoiset tekstiilityö, tekninen työ, kotitalous ja liikunta arvioidaan numerolla. Ainetta opiskellaan yhdessä jaksossa. 6

7 Pitkät VALINNAISAINEET Pitkiä valinnaisaineita opiskellaan kahdessa jaksossa sekä 8. että 9. luokalla. 7. Ranska, B2-kieli 8. luokka Opiskelu etenee tavallisimmista arkipa iva n tilanteista (itsensa esittely, kaverit, ysta va t ja perhe, asioiminen, liikkuminen ja hyvinvointi) laajempiin kokonaisuuksiin (koulunka ynti ja harrastukset). Rakenteista opitaan keskeisia kohteliaisuusilmaisuja, sa a nno llista preesenstaivutusta seka harjoitellaan substantiivien ja adjektiivien taivutusta. 9. luokka Opiskelu etenee matkustamiseen, na hta vyyksiin tutustumiseen ja mieltymysten ilmaisuun. Kurssilla ka sitella a n myo s taiteita ja urheilua. Oppilas oppii myo s haastattelemaan opiskelutovereitaan ja ka ytta ma a n menneen ajan ilmaisemisen rakenteita seka perustelemaan mielipiteita a n. 8. Saksa, B2-kieli 8. luokka Opitaan kertomaan itsesta, omasta perhe- ja kotiympa risto sta seka vapaa-ajasta. Tutustutaan saksalaisen kielialueen ihmisiin. Opitaan myo s arkipa iva n viestinta tilanteissa tarvittavaa kielta, kuten kaupassa ka ynnissa, aterioinnissa ja matkustamisessa tarvittavaa kielta. Rakenteista opitaan substantiivien suvut, verbien perustaivutukset ja tavallisimmat apuverbit. Opitaan tekema a n kysymyksia ja muodostamaan yksinkertaisia pa a lauseita saksan kielella. 9. luokka Syvenneta a n ja laajennetaan saksankielisten maiden kulttuurien tuntemusta ja jo opittuja viestinta tilanteita. Keskeisia aihepiireja ovat ysta vyys, koulu, harrastukset, pukeutuminen ja asuminen. Opitaan myo s ilmaisemaan mielipiteita na ista aihepiireista. Rakenteista opitaan substantiivien sijaja rjestelma, prepositiot, persoona- ja possessiivipronominit ja verbien perfekti seka lauseopin puolelta erilaisia sivulauseita. 7

8 9. Venäjä, B2-kieli 8. luokka Vena ja n opiskelu alkaa suullisilla harjoituksilla ja kyrillisen kirjaimiston opettelulla.. Lukuvuoden aikana opitaan kertomaan ja keskustelemaan itsesta, harrastuksista ja vapaa-ajan vietosta, perheesta ja koulusta seka ottamaan selva a na ista asioista keskustelukumppanilta. Tunneilla tutustutaan vena - la isten nuorten kirjeisiin. Opitaan kirjoittamaan pienia esittelyja itsesta. Lukuvuoden aikana opitaan runsaasti harrastuksista ja itsesta kerrottaessa tarvittavia rakenteita fraaseina, jotka antavat pohjan myo hemmin seuraavalle rakenteiden systemaattiselle opiskelulle. Opitaan muun muassa persoonapronominit, vastaamaan kysymykseen missa, verbien taivutus preesensissa ja ennakoivasti sukuka sitteeseen liittyvia asioita. 9. luokka Tutustutaan Pietarin kaupunkia ja kotikaupunkia koskeviin teksteihin. Pietarin kautta avautuu kulttuuri-ikkuna Vena ja lle. Opitaan kertomaan ja keskustelemaan myo s omasta kotikaupungista ja sen na hta vyyksista. Harjoitellaan selviytyma a n arkipa iva n viestinta tilanteissa, kuten hotellissa, liikenneva lineissa, kaupungilla tieta kysytta essa, kahvilassa ja ravintolassa, kioskilla ja tavaratalossa seka teatterilippua ostettaessa. Lukuvuoden aikana kirjoitetaan kortteja, viesteja ja pienia kirjeita seka kaupunkiesittelyja. Opitaan ka yta nno n viestinta tilanteissa tarvittava keskeinen kielioppi: substantiivien ja adjektiivien yksikko ja monikko, possessiivipronominit, demonstratiivipronominit seka adverbit.saadaan kokonaiska sitys vena ja n sijamuotosysteemista. Sijamuodoista keskityta a n akkusatiivin, prepositionaalin ja genetiivin hallintaan yksiko ssa. Verbiopissa syvenneta a n preesensin hallintaa ja opitaan preteriti. 10. Musiikki Pitka n valinnaisaineen tarkoituksena on antaa oppilaalle mahdollisuus keskittya syvemmin jonkin soittimen tai laulun opiskeluun. Musiikin pitka lla valinnaiskurssilla voidaan toteuttaa mahdollisuuksien ja oppilaiden mielenkiinnon mukaan jokin musiikkiprojekti kuten studioa a nite tai musikaali. Tyo muotoina ovat yhteissoitto ja -laulu, analysoiva kuuntelu, improvisointi, ryhma tyo t seka konsertti- ja tutustumiska ynnit. Oppilaille annetaan myo s informaatiota siita, miten ja missa musiikkia voi harrastaa ja opiskella koulun ulkopuolella. Kurssin kokonaisuus suunnitellaan yhdessa oppilaiden kanssa. 8

9 11. Kuvataide Pitka na valinnaisaineena kuvataide antaa hyva t mahdollisuudet oman kuvailmaisun ja kuvallisen ajattelun ma a ra tietoiseen kehitta miseen. Kursseilla laajennetaan ja syvenneta a n kuvataiteen tekniikoiden hallintaa, visuaalista lukutaitoa ja taidehistorian tuntemusta. Pitka na valinnaisaineena kuvataide antaa myo s hyva n pohjan jatko-opinnoille. 8. luokka - Kuvien maailmassa Kurssilla paneudutaan erityisesti itseilmaisuun ja itsetuntemuksen kehitta miseen taiteen avulla seka oman taidesuhteen rakentamiseen erilaisten harjoitustehta vien avulla. Taidetta ja muuta ympa ro i- va a kuvamaailmaa la hestyta a n mm. mielikuvituksen, fantasian ja myyttien kautta. Kurssilla kerrataan ja syvenneta a n kuvataiteen perustekniikoiden tuntemusta. 9. luokka - Maailman kuvaajana Kurssilla keskityta a n tutkimaan kuvataiteen roolia ja mahdollisuuksia ihmisen ja ha nen kulttuurinsa kuvaajana. Pohditaan kuvataiteen merkitysta identiteeteille niin Suomessa kuin maailmallakin. Tutustutaan joihinkin keskeisiin taidehistorian suuntauksiin oman tekemisen kautta. 12. Tekninen työ Pitka n valinnaisaineen aikana syvenneta a n jo opittuja taitoja lyhytta valinnaisainetta laajemmin. Pitka valinnaisaine mahdollistaa isojen projektien teon, esimerkiksi mp3-kaiuttimet, sa hko kitara, erilaiset elektroniikkatyo t, uniikit huonekalut, korut, moottorilla toimivat ha rvelit, radio-ohjattavat kulkuneuvot, custom-polkupyo ra t, tms. Eli kaikkea puun, metallin ja sa hko n maailmasta. Mahdollisuus pa a sta a oma luova suunnittelija irti! Pitka n valinnaisaineen voi valita myo s oppilas, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta oppiaineesta. 13. Tekstiilityö Ka sityo n tekeminen on tutkivaa, keksiva a ja kokeilevaa toimintaa ja siina toteutetaan ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisia seka valmistusmenetelma llisia ratkaisuja. Kurssilla mahdollistuu itseilmaisun ja oman ka sityo llisen ilmaisukielen lo ytyminen. Tavoitteena on kehitta a monipuolisesti ka dentaidollisia taitoja ja tietoja. Ka sityo n merkitys on pitka ja nteisessa ja innovatiivisessa tyo skentelyprosessissa seka itsetuntoa vahvistavassa, mielihyva a tuottavassa kokemuksessa. 9

10 14. Kotitalous Opettaja ja oppilaat suunnittelevat ryhmitta in yhdessa kahdeksi lukuvuodeksi opetuksen sisa llo t. Oppilaat valitsevat opetuksen alkaessa aiheet tavoitteidensa mukaisesti kotitalouden eri sisa lto alueilta. Valinnaisessa kotitaloudessa ka sitella a n mm. seuraavia aihepiireja : kansallinen ja kansainva linen ruokakulttuuri erilaiset ruokavaliot elintarviketieto kodin koneet ja tyo va lineet asunnon suunnittelu Kaikissa aihepiireissa opiskellaan ja syvenneta a n kotitalouden eri sisa lto alueiden aiheita: perhe ja yhdessa ela minen, ravitsemus ja ruokakulttuuri, kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta seka koti ja ympa risto. 15. Tietotekniikka Kurssin tavoitteena on tutustuttaa oppilaat monipuolisesti tietotekniikan eri mahdollisuuksiin opiskelu- ja ilmaisuva lineena ja kehitta a oppilaan taitoja tietokoneavusteisen julkaisemisen tekniikoissa. Kurssilla laajennetaan oppilaiden tietoja tyo va lineohjelmista ja kuvanka sittelysta seka erilaisista digitaalisista medioista. Kurssin aikana oppilaat tutustuvat interaktiivisen www-materiaalin, multimedian, animaation ja/tai elokuvan ilmaisu-mahdollisuuksiin ja tyo vaiheisiin. Kurssilla perehdyta a n mm. www-sivujen ulkoasun ja muiden visuaalisten keinojen merkitykseen ja tarkoituksenmukaiseen ka ytto o n seka tutkitaan digitaalista kuvailmaisua ja tarkastellaan erilaisia kerronta- ja lajityyppeja. Kurssi toteutetaan tietotekniikan ja kuvataiteen yhteistyo na. 16. Liikunta, pojat Pitka n valinnaisaineen tavoitteena on, etta jokaiselle lo ytyy sopiva tapa liikkua yksin tai yhdessa, mielialasta, kunnosta ja mielihaluista riippuen. Kurssilla syvenneta a n eri liikuntalajien tietoja seka taitoja. Kurssin yksilo lajeja ovat pyo ra ily, hiihto, rullaluistelu, uinti, kuntosaliharjoittelu. Mailapeleja ovat sulkapallo, squash, tennis, po yta tennis ja joukkuepalloilulajeja ovat salibandy, ja a kiekko, pesa - pallo, jalkapallo, koripallo, kaukalopallo ja lentopallo. 17. Liikunta, tytöt Tavoitteena on ta ydenta a muuta liikunnanopetusta ja laajentaa lajivalikoimaa kohottamalla oppilaan fyysista kuntoa ja tarjoamalla vastapainoa muulle koulutyto lle. Erityisesti tavoitteena on kehitta a laajasti oppilaan liikuntataitoja eri lajeissa ja lisa ta ha nen liikunnallisia valmiuksiaan. Kurssi rakentuu seka yksilo - etta joukkuelajeista ja pyrimme myo s tutustumaan mahdollisuuksien mukaan uutuuslajeihin. Lajeina voi olla esimerkiksi koripallo, lentopallo, salibandy, pesa pallo, jalkapallo seka mailapeleista tennis, sulkapallo ja squash. Yksilo lajeista muun muassa tanssi, kehonhuolto ja kuntosaliharjoittelu. Tarkat sisa llo t suunnitellaan yhdessa oppilaiden kanssa. 10

11 Lyhyet VALINNAISAINEET Lyhyttä valinnaisainetta opiskellaan yhdessä jaksossa 8. luokalla. 18. Ilmaisutaito (Äidinkieli ja kirjallisuus) Milta tuntuu seista na ytta mo lla? Miten syntyy sankari teatterissa? Mille katsojat nauravat? Osallistujien valinnan mukaan harjoitellaan esimerkiksi puheilmaisua ja roolityo skentelya. Tavoitteena voi olla myo s pienimuotoisen esityksen tyo sta minen valmiiksi. 19. Tietokone työvälineenä (Tietotekniikka) Tavoitteena on tutustua yleisimpiin tyo va lineohjelmiin ja niiden tehokkaaseen ka ytto o n opiskelussa ja vapaa-ajalla. Kurssin aikana oppilas saa monipuolisen kuvan tietokoneen hyo tyka yto sta ja syventa a tekstin-, tiedon- ja kuvanka sittelyn taitojaan. Kurssilla vahvistetaan oppilaan osaamista tietokoneen ka ytta misesta, toiminnasta ja tietoturvasta. 20. Tietoliikenne (Tietotekniikka) Kurssin tavoitteena on oppia verkkoliikenteen ja julkaisemisen periaatteet ja mahdollisuudet. Kurssin aikana oppilas rakentaa omat www-sivut ja tutustuu verkkoliikenteessa ka ytetta viin menetelmiin, ohjelmiin ja ulkoasun merkitykseen. Pidemma lle ehtineet oppilaat voivat syventa a taitojaan esimerkiksi JavaScript-ohjelmoinnin perusteilla. 21. Sarjakuvasta elokuvaan (Kuvataide) Kurssilla perehdyta a n sarjakuvan olemukseen ja kehiteta a n omaa persoonallista sarjakuvailmaisua tekema lla sarjakuvaan liittyvia tehta via. Kurssilla perehdyta a n myo s elokuvailmaisun ja -kerronnan mahdollisuuksiin ja tehda a n pienia elokuvia, kuten esim. animaatioita, mainoksia, musiikkivideoita tai lyhytelokuvia. Oman tekemisen lomassa kurssilla myo s tutkitaan erilaisia sarjakuvia ja elokuvia. 22. Keramiikka ja kuvanveisto (Kuvataide) Kurssilla syvenneta a n keramiikan ja muun kolmiulotteisen ilmaisun taitoja ja pohditaan niiden mahdollisuuksia taide- ja ka ytto esineiden maailmassa. Tutustutaan muotoilun ja kuvanveiston merkitykseen taiteessa ja pohditaan julkisen taiteen mm. veistosten ja ympa risto taiteen merkitysta kaupunkikuvassa. 11

12 23. Valokuvaus (Kuvataide) Kurssilla on opitaan ka ytta ma a n valokuvaa luovasti taiteellisen ilmaisun va lineena. Kuvausharjoituksia tehda a n seka ja rjestelma - etta digitaalikameralla. Mustavalkoiset valokuvat tehda a n itse koulun pimio ssa ja digitaalikuvia opitaan ka sittelema a n ja tulostamaan tietokoneella. Kurssin sisa lto o n kuuluu na yttelyka ynteja seka na yttelyn tekeminen harjoitustehta vista. 24. Piirustus, maalaus ja taidegrafiikka (Kuvataide) Kurssilla syvenneta a n tietoja piirta misen ja maalaamisen periaatteista ja va lineista seka tutustutaan erilaisiin taidegrafiikan menetelmiin. 25. Tekninen työ Teknisen tyo n lyhyen valinnaisainekurssin aikana syvenneta a n jo opittuja taitoja ja tehda a n yhden jakson kesta va projekti. Oppilaan kiinnostuksen mukaan suunnitellaan ja toteutetaan to ita erilaisin menetelmin. Oppilaalla on mahdollisuus valita materiaaleja puun, metallin tai elektroniikan alueelta. Lyhyen valinnaiskurssin aikana voi tehda esimerkiksi monipuolisia elektroniikkato ita, koruja, koriste- ja ka ytto esineita, taivalmistaa huonekalun. Aikaisempi teknisen tyo n kokemus ei ole va ltta - ma to n. Tule tekema a n itsellesi jotain, mita olet aina halunnut tehda! 26. Tuunaa tekstiilit tuoreeks tekstiilien korjaus ja tuunauspaja (Tekstiilityö) Tuunaus- ja korjauspajassa koetaan kierra tta misen hauskuutta, keksimisen ja lo yta misen iloa. Vanhasta tekstiilista tai vaatteesta muotoutuu uusi ja uniikkituote, jota koristaa pitsit, napit, nauhat, vetoketjut. Annetaan vaatteille vauhdikas uusi ela ma vanuttamalla, koristelemalla tai ompelemalla. Vaate voi muotoutua sisustustekstiiliksi va rja yksen tai kirjonnan keinoin. Oppilasta ohjataan myo s kehitta ma a n ja tekema a n kesta va n kehityksen mukaisia ratkaisuja. Pajassa taivutellaan ja muotoillaan vanhasta uutta, tekstiilit hera a va t henkiin uudessa muodossaan. 27. Sisusta tila! (Tekstiilityö) Sisusta tila kankailla - lo yda oma persoonallinen tyyli va rein, muodoin ja tekstiilein. Tavoitteena on oppia suunnittelemaan ja valmistamaan sisustustekstiileja erilaisin ka sityo llisin keinoin. Tutustutaan erilaisiin sisustusmateriaaleihin ja toteutetaan persoonallisia ja yksilo llisia sisustustuotteita ja koristeita itse suunniteltuun tilaan. Sukkuloidaan eri teemojen siivitta ma na sisustuksen maailmassa. 12

13 28. Palloilu, tytöt (Liikunta) Tavoitteena on ta ydenta a muuta liikunnanopetusta ja keskittya erityisesti oppilaan palloilutaitojen ja joukkuepelitaidon kehitta miseen. Palloilu kurssilla pyrita a n pelaamaan mahdollisimman monipuolisesti eri palloilulajeja oppilaiden toiveita noudattaen. Tarkat sisa llo t suunnitellaan yhdessa opetusryhma n kanssa. 29. Palloilu, pojat (Liikunta) Tavoitteena on oppilaiden henkilo kohtaisen palloilutaidon ja joukkuepelin kehitta minen. Kurssilla harjoitellaan ja pelataan yleisimpia ja va ha n harvinaisempiakin palloilulajeja ryhma n toivomusten pohjalta. 30. Juhlan tekoon! Milta tuntuisi olla oikeasti lavalla na yttelema ssa? Rakennetaan Norssissa tapahtuva juhla, joka koostuu osallistujien toiveiden mukaan kokonaisesta na ytelma sta tai pienista esityksista, musiikista seka lavasteiden suunnittelusta ja tekemisesta. 31. Kotieläimet (Biologia) Valinnaisaineen tavoitteena syventa a oppilaiden ela intieta mysta ja -harrastusta. Oppilaat tutustuvat valitsemiinsa kotiela imiin, niiden jalostukseen, rakenteeseen, ka ytta ytymiseen ja hoitoon. Ta ma tapahtuu vierailujen (mm. ela inklinikka, ela intarhat, ela inkaupat, tallit ja kutsutut asiantuntijat), omien esitysten (oman ela imen voi tuoda esitelta va ksi koulussa) ja dokumenttifilmien avulla. 32. Pop-laulu (Musiikki) Oppitunnilla oppilailla on mahdollisuus kehitta a omaa laulutaitoaan, saada opetusta a a nenmuodostuksessa ja terveessa a a nenka yto ssa. Tunneilla tutustutaan mikrofonilaulun tekniikkaan. Oppilaista kootaan myo s lauluyhtye. Poplaulu sopii kaikille laulamisesta kiinnostuneille. Oppisisa llo t suunnitellaan yhdessa oppilaiden kanssa. 33. Pop- ja rockmusiikkki (Musiikki) Ba ndikurssilla kehiteta a n ryhma n yhteissoittotaitoja. Valinnaiskurssille voivat osallistua seka soittamisen alkeita harjoittelevat etta pidemma lle ehtineet soittajat. Yksilo llista opetusta annetaan tunneilla jokaiselle. Oppisisa llo t suunnitellaan yhdessa oppilaiden kanssa. 34. Sormet koskettimille (Musiikki) Musiikkitunneilla opetetaan pianon, sa hko pianon ja syntikansoittamisen alkeita. Tunneilla sa esteta a n (kompataan) helppoja lauluja sointumerkeista. Omaa soitinta ei tarvita, koska harjoittelumahdollisuus ja rjesteta a n koululla. Monessa ammatissa hyo dyllinen sa estystaito on helposti opittavissa musiikkiryhma ssa. Oppisisa llo t suunnitellaan yksilo llisesti jokaiselle oppilaalle sopivaksi. Opetus on yksilo - ja ryhma opetusta. 13