Kasvuohjelma-tutkimus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvuohjelma-tutkimus 2010"

Transkriptio

1 Kasvuohjelma-tutkimus ISO-VILJA -sopimusten ennakkonäytetulokset -Kasvuohjelma -koetuloksia ja kokemuksia Kotkaniemestä 2010

2 Johdanto Ravinnetaseet hyötykäyttöön Maataloutta on pitkään syytetty vesiemme pilaamisesta. Varmaan asia on näin, onhan tuotanto isoilla valuma-alueilla avoimen taivaan alla, jossa ravinnekierto ei ole suljettu. Sateet etenkin kasvukauden ulkopuolella huuhtovat osan ravinteista vesistöihin, joissa ne sitten näkyvät rehevöitymisenä. Asian laita on ollut näin tuhansia vuosia, mutta aivan viime aikoina asiaan on jouduttu kiinnittämään huomiota, koska maataloustuotanto ja erityisesti kotieläintuotanto on keskittynyttä. Ravinteiden talteenotto tärkeää Ympäristötukea on maksettu pitkään. Tähän tukeen on sitoutunut käytännössä kaikki suomalainen maataloustuotanto ja tuen maksamiselle on etsitty kansallisesti maksuperusteet. Ravinteiden käytön osalta on päädytty rajoituksiin, joiden käyttöä joudutaan luonnollisesti valvomaan melko raskaalla valvontamenettelyllä. Samanaikaisesti on alkanut kuulua soraääniä menetelmän tehokkuudesta. Tukea on maksettu paljon ja tulosta on vaikeaa Suomenlahdella todeta. Toinen tapa hoitaa asiaa on keskittyä ravinteiden talteenottoon ja etsiä keinoja, joilla ravinteet saadaan kasvustoon ja sitä kautta pellolta pois. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat laskimme luvun lopun ISO-VILJA -raportteihin. Jo silloin osoitimme, että vesiensuojelun ongelmat korostuvat pienissä sadoissa. Suuren sadon myötä kuivuriin saadut ravinteet ovat vesiensuojelun näkökulmasta turvassa. Ravinteiden talteenotto on käytön rajoittamista tehokkaampi keino, ja sitä on lähdettävä edistämään. Meidän maanviljelijöiden etujärjestölle tässä voisi olla tehtävä, kun uutta ympäristötukea valmistellaan. Agrimarketissa on paljon viljelyyn liittyvää numeerista dataa. Kesän 2010 aineistosta on laskettu seuraavanlainen taselaskelma: ohrasatoa ISO-VILJA -sopimustiloilla on saatu keskimäärin kg/ha, typpilannoitus on ollut keskimäärin 86,1 kg/ha ja typestä on saatu talteen 60,3 kg/ha. Taulukko 1. Typen tase Agrimarketin ISO-VILJA -sopimustilojen ohrasadoissa vuonna Sato, kg/ha N-lannoitus, kg 86,1 N talteen, kg 60,3 N-tase 25,5 Lannoitusta ei kannata vähentää Olemme tutkineet lannoitemäärän vähentämisen vaikutusta satoon. Tulos on, että mikäli typpilannoitusta lasketaan 10 kg/ha kaikilla ISO-VILJA -sopimusaloilla, ravinnetase laskee vain 1,7 kg/ha. Vähennetty typpikilo ei siis pienennä ravinneylijäämää kilolla, vaan huomattavasti pienemmällä määrällä. Typpilannoituksen vähentämisen haittapuolena on sadon lasku noin 400 kg/ha. 2

3 Taulukko 2. Typpitase vähennetyllä lannoituksella. Vähennetty N-lannoitus Sato, kg/ha N-lannoitus, kg 86,1 76 N talteen, kg 60,3 52,8 N-tase 25,5 23,7 Suuri sato on vesiensuojelua Toinen tapa hoitaa asiaa on keskittyä ravinteiden talteenottoon. Kun lannoitus on tehty, ainoa tapa saada ravinteet talteen on sitoa ne suureen satoon. Kaikki työt ja keinot joilla lisätään satoa, ovat tässä mielessä vesiensuojelua. Mikäli hyvää kasvustoa uhkaa kasvitauti ja se torjutaan tautiruiskutuksella, saadaan lähes poikkeuksetta kasvusto kasvamaan paremmin ja samalla ravinnetase paranemaan. Taulukko 3. Typen käyttäytymien tautien torjunnassa. Ei torjuntaa Torjunta T1 Torjunta T2 Sato, kg/ha N-lannoitus, kg N talteen, kg 55,5 60,1 66 N-tase 29,5 26,1 21 Ravinteiden talteenotto tulevaisuuden haasteeksi Pellon kalkitus on aina lisännyt ravinteita sitovaa kasvustoa. Vuosien ISO-VILJA - kokeiden pohjalta voidaan laskea, että yhden viljavuusluokan nousu lisäsi satoa 154 kg/ha ja samalla typpitase parani 2,5 kg/ha. On muistettava, että ph-luokan nostaminen on pysyväisparannus peltoon, edellyttäen ylläpitokalkituksesta huolehtimista. Hyöty voidaan mitata joka tuotantovuotena. Voidaan myös laskea, täytyykö tyytyä yhteen viljavuusluokkaan, kun niitä on tarjolla kaikkiaan seitsemän. Jatkossa on keksittävä lisää vastaavia ravinneimureita ja ennen kaikkea siirryttävä rajoituksista ravinteiden talteenottoon. Nämä seikat tulisi ottaa huomioon seuraavan tukikauden ympäristötukipäätöksiä valmisteltaessa. Mielestäni meidän maanviljelijöiden etujärjestön tulisi ottaa tällainen kanta asiaan. Toisaalta kun vastassamme on suuri EU, joka ei salli satoa nostavia maataloustukia, voisi perusteluna käyttää vesiensuojelua. Taulukko 4. Yhteenveto. Menetelmä Sadon alennus/-lisä Vaikutus ravinnetaseeseen 10 kg N-lannoituksen vähennys 424 1,7 Tautitorjunta T1-vaiheessa ,4 Tautitorjunta T2-vaiheessa ,5 1 viljavuusluokan nosto kalkituksella ,5 3

4 Lukijalle Tähän tuloskirjaan on kerätty tuloksia viime kesän ISO-VILJA -sopimustilojen ennakkonäytteistä ja Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalta. Tuloksista näkyy, että panostamalla viljelyyn ja kohdistamalla tuotantopanokset lohkon satotason ja kasvukauden vaatimusten mukaan, voi tuottaa hyviä satoja ympäristöystävällisesti ja kannattavasti. Toivomme, että Kasvuohjelmatutkimuskirjasesta on hyötyä viljelysi kehittämisessä. Lisää tietoa Kasvuohjelmista löytyy osoitteista ja Sisällysluettelo 1. Kasvuohjelmatutkimus 2010 Juha Salopelto, Hankkija-Maatalous Oy Sivu Johdanto 2 Sisällysluettelo Sää kasvukaudella Vastaanotetun viljan laatu Agrimarketissa Ruis Evolo Mallasohra Ohralajikkeiden sato ja laatu Muokkausmenetelmä Kasvuohjelmalla parhaat sadot 1.8 Karjatilan ohra Kevätvehnä 2.1 Lajikkeet Esikasvi Peittaus Muokkausmenetelmä Tautien torjunta Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Kauran paino 3.1 Peittaus Viljely menetelmä Tautien torjunta Kasvuohjelma-koetuloksia ja kokemuksia Kotkaniemestä 2010 Juha Liespuu Yara Suomi Oy 4.1 Hybridirukiin viljelytekniikkaan lisätieto a 4.2 Hybridirapsit pärjäsivät kokeissa hyvin Jaettu lannoitus sopii öljykasveillekin Steinar -kaura hyödyntää tehokkaasti ravinteet Lannoitus ja siemenmäärä näkyvät syysrapsikasvustossa jo syksyllä 4.6 Typen tehokas hyväksikäyttö vaatii muitakin ravinteita Tunnistatko rikinpuutosoireet rypsillä? Pelkkä typpi ei riitä 35 4

5 1.1 Sää kasvukaudella 2010 Lyhyt täyttymisjakso Kesän 2010 kylvöjä tehtiin pitkällä aikajaksolla. Sateet hidastivat kylvöjä, joita tehtiin monella tilalla kuuden viikon aikana. Kylvettäessä vielä kesäkuussa, jouduttiin pohtimaan kasvukauden riittävyyttä, olihan tuossa vaiheessa lämpösummaa menetetty jo 200 astetta. Tähkälle tulon jälkeen seurasi tavattoman kuuma sääjakso, jolloin lämpösummaa kertyi jopa 20 astetta päivässä. Tämä edellytti vuorokauden keskilämpötilaksi 25 astetta. Kuuma heinäkuu joudutti viljan kasvua niin, että täyttymisjaksosta tuli ennätyksellisen lyhyt. Normaalina vuotena kaksitahoisen ohran täyttymisjakso (lämpösummajakso astetta) kestää Tampereella 40 päivää, mutta kesällä 2010 vastaava jakso kesti vain 27 päivää. Vastaava käyrästö voidaan piirtää minne tahansa Suomea. Kuuma ja kuiva heinäkuu leikkasi kaikkien viljojen satoa edelliseen vuoteen nähden noin 800 kg/ha. Tulevan sadon valkuaisen määrästä oltiin vielä juhannuksen aikoihin huolissaan, olihan muistissa edellisen kesän matalat valkuaiset. Sadon määrän laskiessa typpeä jäi vielä valkuaisen muodostukseen, joten edellisen kesän valkuaisongelmaa ei päässyt syntymään Pv Pv Kuva 1. Lämpösumma kasvukausilla Typpisato Taulukkoon 5 on koottu ohrasadot vuosilta 2009 ja Vuoden 2010 sato oli vajaat 800 kg/ha pienempi verrattuna edelliseen vuoteen. Typpilannoitus oli lähes sama molempina vuosina. Kun sadon määrä laski vuonna 2010, ohjautui typpi valkuaiseen, jota muodostuikin edellisvuotta 5

6 enemmän. Typpeä saatiin talteen suurin piirtein saman verran molempina vuosina, joka on kirjattu taulukkoon typpisatoina. Mikäli kasvi olisi saanut kasvaa normaalisti heinäkuun aikana, sadon määrä ei olisi pienentynyt ja typpeä olisi kulunut enemmän sadon ja valkuaisen muodostukseen. Siitä olisikin varmaan tullut pulaa, mikä olisi näkynyt pienenä valkuaispitoisuutena. Taulukko 5. Typpisato ohralla kasvukausina 2009 ja Sato, kg/ha RV, % 10,4 12,4 N-lannoitus 86,5 86,1 N-sato jyvissä 62,6 60,7 1.2 Vastaanotetun viljan laatu Agrimarketissa Erityspiirteenä vuoden 2010 ohra- ja vehnäsadoissa on valkuaisen suurempi määrä verrattaessa vuosien keskimääräiseen. Kasvukaudella oltiin huolissaan tulevan sadon valkuaisen riittävyydestä. Kylvöajan runsaat sateet huuhtoivat todennäköisesti osan kylvetystä typestä ja vielä juhannuksen aikoihin satoa näytti tulevan enemmän kuin lopullinen sato olikaan. Heinäkuun kuivuus leikkasi satoa ja kasvissa oleva typpi ohjautui valkuaisen muodostukseen. Kevätvehnän laatu oli pääsääntöisesti kohdallaan. Korjuuaikaan ei ollut suuria sateita ja sakoluvut pysyivät korkeina. Myös hehtolitrapainot olivat kohdallaan. Kuivuus ja jyvän nopea täyttyminen aiheutti sen, että surkastuneita jyviä syntyi moneen kauppaerään liikaa ja niistä aiheutui tilitykseen laatuvähennyksiä. Kaura on kasvi, joka vaatii muita kotoisia viljojamme enemmän vettä. Kun vesi loppukesästä puuttui, tuli kevyttä viljaa, jonka hehtolitrapaino on koko tarkastelujakson matalin. Kauran vientiä on haitannut joidenkin erien pieni jyväkoko. Taulukko 6. Agrmarketiin vastaanotetun viljan laatutiedot vuosina Ohra HLP 64,6 65,3 64,5 66,1 69,1 66,3 66,0 66,5 64,5 Valkuainen 12,7 13,1 11,6 11,5 12,2 12,0 10,7 10,4 12,4 Kevätvehnä HLP 78,8 79,4 75,9 79, ,5 80,5 80,6 81,1 Valkuainen 15 14,3 13,2 12,3 12,4 13,6 12,9 12,0 13,7 Sakoluku Kaura HLP 55,7 55,9 56,1 56,1 57,0 56,9 57,1 56,5 52,7 6

7 1.3 Ruis Evolo Hybridiruis Evolo oli ensimmäistä vuotta Agrimarketin ISO-VILJA -tuotannossa kesällä Lajike on tuottanut virallisissa kokeissa noin kiloa paremman sadon kuin perinteiset populaatiolajikkeet. Samanlainen tulos on mitattavissa ISO-VILJA -tuotannostakin. Suurin ilmoitettu sato oli Evololla kg/ha ja pienin kg/ha, mikä on suurempi verrattuna populaatiolajikkeiden keskiarvoon. Kuva 2. Evolon ja muiden ruislajikkeiden hehtaarisadot. Laadultaan Evolo on pärjännyt hyvin. Sen hehtolitrapaino on ollut 78,1 kg, joka on 2 kiloa parempi verrattaessa muiden lajikkeiden keskiarvoon. Viime syksynä ruis päästiin puimaan kuivissa olosuhteissa, joten sakolukuongelmaa ei Evololla eikä muillakaan lajikkeilla päässyt syntymään. Hybridirukiin kylvöaika ja -määrä on onnistumisen suhteen ratkaiseva tekijä. Näistä on tehty koesarjat Kotkaniemessä, jotka on esitetty tämän julkaisun loppuosassa. Perinteiseen tietoon nojaavaan korrensääde-käsittelyyn saadaan myös tarkennusta. 1.4 Mallasohra Agrimaketin ISO-VILJA -sopimuksien mallasohrista parhaimman sadon on tuotti NFC Tipple. Lajikkeen valkuaispitoisuus oli vähäinen, 11,2 %. Vuosittain NFC Tipplessä on ollut muita lajikkeita vähemmän valkuaista. Lisäksi Tipplen valkuainen nousee maltillisesti typpilannoituksen lisääntyessä, joten se sietää muita mallasohria korkeamman typpilannoituksen. Vanhoista tutkimuksista on luettavissa, että typpilannoituksen lisääntyessä 10 kg/ha on sadonlisä 400 kg/ha. Tämä yhtälö on syytä muistaa lannoitusta suunniteltaessa. Keskisato mallassopimuksilla oli kg/ha, jossa on laskua edelliseen vuoteen 671 kg/ha. Uutuutena mallassopimustoimintaan on tulossa Marthe-lajike, joka omaa hyvän hehtolitranpainon. Aikaisuudeltaan lajike sijoittuu Scarletin ja Barken väliin. Typpilannoitus tulee olla Marthella maltillista. 7

8 Taulukko 7. Mallasohran sato- ja laatutiedot ISO-VILJA-sopimuksilla. Sato, kg/ha HLP, kg RV, % Barke ,5 12,8 Marthe ,6 13,2 Scarlett ,5 12,5 NFC Tipple ,3 11,2 Lajitteluaste kertoo, kuinka paljon erikokoisia jyviä viljaerässä on. Lajittelu tehdään seuloilla 2,8 2,5 ja 2,2 mm. Lajitteluaste 1+2 sisältää jyvät, jotka ovat suurempia kuin 2,5 mm. Vuonna 2010 kaikkein pienimpien jyvien määrä lisääntyi puolella edellisestä vuodesta. Kuva 3. Lajitteluasteet eri lajikkeilla. Ohralajikkeiden välillä on eroja kasvutautien herkkyydessä. Lisäksi lajikkeen kasvurytmillä ja tautipaineen ajoittumisella on merkitystä lopulliseen tautien määrään. Mallasohralajikkeita on verrattu toisiinsa ilman tautiruiskutusta ja ruiskutettuna (T2). Voidaan puhua tautitorjunnan vasteesta. Mikäli tautitorjunnan vaste on hyvin pieni, voidaan arvella, että lajike on taudinkestävä. 8

9 Kuva 4. Tautitorjunnan vas te kg/ha mallasohralajikkeilla. 1.5 Ohralajikkeiden sato ja laatu Monitahoinen ohra Monitahoisista ohrista parhaan sadon tuotti Edvin, jonka hehtolitrapaino oli vertailun paras. Taulukko 7. Monitahoisten ohrien sato- ja laatutiedot. Sato, kg/ha HLP, kg RV, % Tärkkelys, % Rolfi ,3 12,3 60,1 Voitto ,7 12,5 60,4 Gaute ,9 11,5 61,0 Jyvä ,3 11,6 61,4 Erkki ,3 12,1 59,7 Olavi ,9 13,0 59,8 Kunnari ,2 11,1 61,8 Edel ,3 11,8 61,6 Vilde ,5 12,6 60,0 Edvin ,9 11,9 60,7 2-tahoinen ohra Mallasohrista NFC Tipple tuot ti parhaan sadon. Laajennettaessa tarkastelua muihin 2-tahoisiin lajik keisiin, olivat lajikkeet Tocada ja Maaren vielä tätäkin satois ampia. Agrimarketin sopimusviljelyssä Tocad an keskisato on ollut kg/ha. Kasvuajaltaan lajike on Annabellen kanssa samaa luokkaa eli listan myöhäisimpiä. Tocadalla jyvänpaino on lajikelistan suurin (TSP yli 50 g). Ominaisuuksiltaan lajike sov eltuu hyvin sikatiloilla viljeltäväksi eteläisessä Suomessa, tosin Etelä-Pohjanmaallakin se m enestyi hyvin. 9

10 Taulukko 8. 2-tahoisten ohralajikkeiden laatutiedot. Sato, kg/ha HLP, kg RV, % Tärkkelys, % Saana ,4 12,8 60,8 Scarlett ,6 12,9 61,0 Barke ,1 12,8 61,0 Braemar 67,5 12,4 60,7 Tofta 64,7 11,3 60,6 Maaren ,2 13,3 60,3 Prestige ,9 13,2 60,2 Tocada ,9 12,4 60,9 Annabell ,0 12,3 60,9 NFC Tipple ,0 11,5 61,0 1.6 Muokkausmenetelmä Viime vuosina eri muokkausmenetelmät ovat antaneet likimain saman sadon. Kesällä 2010 perinteinen kyntömenetelmä tuotti parhaan sadon. Varmastikin kesän vesitalous toimi tässä menetelmässä parhaiten. Laadultaan vilja oli samanlaista kaikilla kolmella menetelmällä viljeltynä. Taulukko 9. Sadot eri muokkausmenetelmien välillä. Suorakylvö Kevennetty Kyntö Sato, kg/ha HLP, kg 65,5 65,7 64,8 RV, % 12,6 12,2 12,4 Lajitteluaste 4, % 5,3 3,8 4,3 Kun pelto kynnetään, haudataan taudinaiheuttajat olkien mukana peltoon. Näin ne eivät haittaa samalla tavalla seuraavan kesän kasvustoa kuin jätettäessä pellon pintaan. Sen sijaan kevennetyssä muokkauksessa ja suorakylvössä kaikki oljet tai osa niistä ja taudinaiheuttajista jää pellon pintaosiin. T1-vaiheen ruiskutuksella saatiin suorakylvössä sadonlisää tautiaineille 665 kg/ha. Vastaava tulos kynnössä oli reilusti pienempi. Myöhäisemmällä T2-vaiheen ruiskutuksella kyntömenetelmän tautitorjunnan vaste oli 787 kg/ha. Tässä vaiheessa vasteen erot ovat tasoittuneet. Toisaalta on huomattava, että kun tautitorjuntaa ei tehty, tuotti kyntö 543 kiloa paremman hehtaarisadon kuin suorakylvö. 10

11 Kuvat 5 ja 6. Tautitorjunnan vaste kg/ha eri viljelymenetelmissä (T1- ja T2-vaiheet). 1.7 Kasvuohjelmalla parhaat sadot Takana on kasvukausi, jolloin sadot jäivät vaatimattomiksi ja moni miettii, oliko kaikella panostuksella vastetta sadon määrään ja laatuun. Kasvuohjelmatutkimus osoittaa jälleen, että kun viljelet, se kannatta tehdä täysillä. Taulukon 10 ensimmäisessä sarakkeessa on keskisato ja laatutiedot sellaisista ohranäytteistä, joiden viljelyssä on käytetty omaa peittaamatonta siementä eikä tauti- ja laontorjuntaa ole tehty. Tällöin on viljelty minimipanostuksella. Peittauksella ohrasta on saatu lisäsatoa 113 kg/ha. Viljan laatu on hieman parantunut, mutta se ei täytä mallasohran lajitteluastevaadetta (toinen sarake). Kun kasvuston rikkakasviruiskutukseen lisättiin tautiaine, sato nousi 349 kg/ha. Tehokkain aine tähän menetelmään on Acanto Prima. Näillä toimenpiteillä mallasohran lajitteluastevaade (1+2 lajitteiden määrä yli 90 prosenttia) täyttyy (kolmas sarake). Kun tautipaine on suuri kuten kesällä 2008, tehokkain tapa torjua tauteja on ruiskuttaa tautiaine erillisinä T2-vaiheessa. Sadonlisä on silloin 821 kg/ha. Tällöin aika, jonka kasvi on suojassa tauteja vastaan, on pitempi kuin T1-vaiheen ruiskutuksessa. Lajitteluaste on edelleen parantunut, jyviä on tullut enemmän ja ne ovat suurempia (neljäs sarake). Kasvuohjelman mukainen viljely antoi parhaat tulokset. Tällöin käytettiin sertifioitua siementä, kasvitautien torjunta tehtiin tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja laontorjunnasta huolehdittiin. Kasvusto oli täystiheä, terve ja pystyssä. Satoa kertyi yli kiloa hehtaarilta ja laadultaan se oli kerättyjen näytteiden p aras (viimeinen sarake). Typpilannoituksen tehossa eroja Ravinteiden käytön tehokkuutta voidaan yksinkertaisimmillaan tarkastella jakamalla typpilannoituk sen määrä jyväsadon määrällä. Tul okseksi saadaan jyviä/typp ikilo. Mitä suurempi luku, sitä tehokkaampaa typen käyttö on ollut. 11

12 Kasvuohjelman mukaisella viljelytavalla yhdellä typpikilolla tuotettiin viime vuonna lähes 50 kiloa ohraa, kun se vähimmillään oli ISO-VILJA -näytteissä alle 40 kiloa. Sertifioitu siemen, peittaus, tautitorjunta ja kasvunsääde tuottivat lisäkiloja ja tehostivat siten annetun lannoituksen tehoa. Taulukko 10. Viljelymenetelmien vertailu. Siemen oma Peittaus ei Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 kyllä Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä Sertifioitusiemen Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä Sato, kg/ha HLP, kg 65,3 66,3 67,3 68,0 67,8 RV, % 12,3 12,3 11,9 11,6 11,8 Tärkkelys, % 61,0 61,2 61,7 61,8 61,4 Lajite 1+2, % 87,7 88,7 90,1 91,8 92,0 N-lannoitus, kg Jyviä / N kg 38,7 40,0 41,8 47,3 49,3 1.8 Karjatilan ohra Perinteisesti tilan viljalajike on valittu satoisuuden, laon- ja taudinkestävyyden sekä maaperä- ja olosuhdevaatimusten perusteella. Lajikkeen laatua tarkastellaan sekä hehtolitrapainon että valkuaisja tärkkelysprosentin mukaan. Monesti jyväsadon määrä on ollut hallitsevin lajikkeen valintaperuste. Viljatila arvostaa hehtaarisatoja ja mahdollisia laatulisiä. Rehuteollisuus taas arvottaa käyttämänsä viljan hehtolitrapainojen sekä valkuais- ja tärkkelysprosentin pohjalta. Karjatilalla viljalajikkeen arvoa on syytä laskea hehtolitrapainoa pidemmälle. Lajikkeen raakavalkuais- ja tärkkelyssato on hyvä huomioida jyväsadon ohella. Suurilla tiloilla on monesti rajallinen vilja-ala, ja omilta pelloilta saadaan vain osa karjan tarvitsemasta viljasta. 12

13 Rajalliselta peltoalalta on syytä ottaa mahdollisimman suuri arvosato. Tällaisessa kotieläintilan arvosadossa on mahdollisimman paljon tärkkelyksestä saatavaa energiaa sekä valkuaista. Kotieläintilalla viljalajikkeita onkin syytä arvioida tärkkelys- ja valkuaissadon perusteella. Uutuuslajikkeet tuottavat runsaita satoja Agrimarket on tuonut viljelyyn uutuuslajikkeita, joiden jyvä-, tärkkelys- ja valkuaissadot ovat korkeita. Näin ollen ne soveltuvatkin hyvin kotieläintiloilla viljeltäviksi. Monitahoisista ohrista parhaan sadon ISO-VILJA -sopimustiloilla tuotti viime vuonna uutuuslajike Edvin BOR. Se on ainoa monitahoinen lajike, jonka sato oli kg/ha. Lisäksi sen hehtolitrapaino on korkea. Taulukko 11. Monitahoisten ohrien jyvä-, raakavalkuais- ja tärkkelyssadot sekä hehtolitrapainot. Jyväsato, kg/ha RV-sato, kg/ha Tärkkelyssato, kg/ha HLP, kg Voitto ,4 Erkki ,0 Olavi ,9 Vilde ,4 Edvin ,6 2-tahoisten lajikkeiden puolella on tehty vastaava tarkastelu. Tämän kisan voitti ylivoimaisesti Tocada. Taulukko tahoisten ohrien jyvä-, raakavalkuais- ja tärkkelyssadot sekä hehtolitrapainot. Jyväsato, kg/ha RV-sato, kg/ha Tärkkelyssato, kg/ha HLP, kg Saana ,4 Scarlett ,0 Barke ,0 Annabell ,0 Tocada ,9 13

14 Viljan laatu ratkaisee karjatilalla Agrimarket on analysoinut ja tutkinut karjatilojen viljaa niin nauta-, sika- kuin siipikarjatiloilta. Analyysitulosten lisäksi näytepussien kyljessä olevien muutaman viljelyyn liittyvän kysymyksen perusteella on voitu tarkastella syitä viljelyn onnistumiseen. Eniten on analysoitu ohraa, jossa hehtolitrapainojen hajonta on suurta. Alimmillaan painot ovat olleet alle 60 kiloa, joka on Suomen Rehun tehtaiden minimi vastaanottopainoksi. Parhaat tilat tuottivat hlp:taan yli 70 kiloa painavaa viljaa. Kun tämän painoiseen kotoiseen viljaan suunnitellaan täydennysrehustusta, saadaan 50 lehmän karjassa noin euroa edullisempi ruokintakustannus kevyeen viljaan verrattuna. 50 lehmän karja syö noin 100 tonnia viljaa, jonka kasvattamiseen tarvitaan ha peltoa. Vastaava tulos lihasikatilalla (1 000 sikaa) on noin euroa vuodessa. Raskaampi vilja on huomattavasti arvokkaampaa ruokinnassa kevyeen viljaan verrattuna. Säilörehu Energia 10,9 MJ/kg R D-arvo 68 RV-% 14, Säilörehua Ohraa Huippu-Krossi Top Lypsy Namino Säilörehua Ohraa Krono 135 Top Lypsy Namino Energia 12,5 MJ/kg RV 11,9 % Tärkkelys 60,4 % 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 Nautatilat ohra HLP Energia 13,2 MJ/kg RV 11,3 % Tärkkelys 62,2 % Kuva 5. Viljan hehtolitrapainoiltaan eroavat ruokintaratkaisut nautatiloilla. 14

15 Säilörehua Ohraa Huippu-Krossi Top Lypsy Namino Yhteensä Säilörehua Ohraa Krono 135 Top Lypsy Namino Nautatilat ohra HLP Hinnat /Kg Säilörehu 0,05 Vilja 0,150 KR 135 0,331 HK Top 0,4 L Namino 0,476 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45, Kuva 6. Ruokintaratkaisujen kustannusten erotus. Edellisten laskelmien perusteella voidaan todeta, että erityisesti kotieläintilan tulee panostaa viljan laatuun. Tutkimuksemme mukaan eniten hehtolitrapainoon vaikutetaan lannoituksella (vaikutus noin 4 kg). Kasvitautitorjunnan merkitys on vastaavasti noin 2 kg. Siemenenpeittauksella on saatu noin kilon parannus viljan hehtolitrapainoon. Ei sovi myöskään unohtaa lajikkeen merkitystä. Agrimarket tuo vuosittain markkinoille uutuuksia, jotka ovat poikkeuksetta edeltäjiään parempia. HLP:n parannus, kg N-lannoitus 4,1 Monitahoinen => 3,3 2-tahoiseen Tautitorjunta 2,2 Peittaus 1,0 2. Kevätvehnä Kasvuohjelmatutkimuksen keskimääräinen sato kevätvehnällä oli kg/ha, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 872 kg/ha pienempi. Raakavalkuais-% oli 13,7, joka on vajaan prosentin verran suurempi kuin edellisenä vuotena. Hlp oli 81,1 kg, joka on hieman edellisvuotta vähäisempi. Surkastuneiden jyvien määrä on laskenut monen vehnäerän hintaa. Sakoluku oli keskimäärin 328, joka on ennätyksellisen hyvä. 15

16 2.1 Lajikkeet Parhaat kevätvehnäsadot tuotti odotetusti myöhäinen Trappe. Korkein hehtolitrapaino oli Piccololla. Yleisesti myöhäisten lajikkeiden valkuaispitoisuus jäi pienemmäksi kuin aikaisten lajikkeiden, ja syynä tähän voidaan pitää suur ta satoa. Taulukko 13. Vehnälajikkeide n sato- ja laatutiedot sekä lämpösummavaatimus. Sato, kg/ha RV, % HLP, kg Anniina ,4 81,5 Bastian ,4 80,2 Mahti ,1 80,4 Kruunu ,1 80,4 Marble Zebra ,0 81,9 Tjalve ,9 81,1 Piccolo ,6 82,6 Amaretto ,5 82,1 Epos ,3 79,3 Trappe ,6 82,4 2.2 Esikasvi Johtuen maamme pohjoisesta sijainnista meillä viljeltävä kasvivalikoima on suppea ja siksi viljelykierrosta tulee monesti vajavainen. Samaakin kasvia voidaan viljellä peräkkäin samalla lohkolla. Viljeltäessä vehnää vehnän p erään, satoa saatiin kg/ha. Parhaan esikasviarvon antoi öljykasv i, joka paransi vehnäsatoa 136 kg/ha, mutta erotus on aiempia tutkimuksia pienempi. Taulukko 12. Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Kevätvehnä Ohra Öljykasvi Sato, kg/ha HLP, kg RV, % ,0 81,1 81,3 13,9 13,7 14,0 2.3 Peittaus Siemenen peittauksella on suurempi vaikutus kevätvehnän satoon verrattuna muihin viljalajeihin. Peittaus tuotti kevätvehnän satoon lisää 521 kg/ha. 16

17 Taulukko 14. Kevätvehnän siemenen peittauksen vaikutus sadon määrään ja laatuun. Peittaamaton Peitattu Sato, kg/ha HLP, kg 80,4 81,1 RV, % 13,7 13,8 2.4 Muokkausmenetelmä Ohran tavoin kevätvehnän sato oli suurin kynnetyillä pelloilla. Rikkoja, jotka olivat kesän 2010 erityisharmi, esiintyi eniten kyntömenetelmässä. Taulukko 14. Muokkausmenetelmän vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Suorakylvö Kevennetty Kyntö Sato, kg/ha HLP, kg 81,0 81,5 80,8 RV, % 13,7 13,5 14,0 Rikka-% 6,4 6,6 7,2 2.5 Tautien torjunta Kevätvehnän tautipaine kesällä 2010 ei ollut niin suuri kuin aiemmissa raporteissa on kerrottu. Kasvuohjelmaraporteissa vuosina 2008 ja 2009 kerrotaan jaetulla tautitorjunnalla saadun sadonlisäksi reilusti yli kg/ha. Aivan vastaavaa tulosta ei viime kesältä saatu. Taulukko 15. Tautitorjunnan vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Ei torjuttu T1-vaiheessa T3-vaiheessa T2-+T3-vaiheessa Sato, kg/ha HLP, kg RV, % Sakoluku ,7 80,8 81,3 82,0 13,6 14,1 13,8 14,

18 Lajikkeiden väliset erot tautitorjunnassa Lajikkeet eroavat toisistaan siinä, miten tautitorjunta saa ne tuottamaan lisää satoa. Kuvan 7 pylvään alaosa kertoo lajikkeen sadon ilman tautiainetta (T3) ja pylvään yläosa tautiaineella saadun sadonlisän. Kuva 7. Tautitorjunnan vaste kg/ha kevätvehnälajikkeilla. 2.6 Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Kuten ohralla, tutkittiin viljelyn panostuksen vaikutusta kevätvehnän satoon ja laatuun. Oheinen tutkimus on laadittu jakamalla viljelytulokset eri menetelmien välillä. Alkaen vähäisillä panoksilla viljelystä (menetelmä 1: oma peittaamaton siemen ilman minkäänlaista kasvinsuojelua) aina Kasvuohjelman mukaiseen viljelyyn saakka (menetelmä 5). Menetelmä 1 Käytettäessä omaa siementä ilma peittausta ja tautitorjuntaa on saatu satoa kg/ha. Hehtolitrapainot ovat olleet vuonna 2010 kevätvehnällä kohdallaan, joten tälläkin menetelmällä on saatu kelpo tulos 80,6 kg. Rikkajyvien joukkoon lasketaan pienet ja surkastuneet jyvät, ja tässä luokassa niitä on ollut eniten, 6,8 %. Syksyn hyvät korjuuolot ovat pitäneet sakoluvut kaikissa luokissa kohdallaan. Tässä menetelmäluokassa ei kylvösimentä ole tarkastettu eikä myöskään peitattu, joten siemenen mukana kasvustoon on voinut tulla kasvitauteja kuten haisunokea ja ruskolaikkua. Omassa siemenessä on usein mukana pieniä jyviä, jotka saattavat itää vajavaisesti. Erilaiset homeet siemenen ympärillä estävät ja hidastavat itämistä. Kasvusta tulee harva ja epätasainen. 18

19 Menetelmä 2 Siemenen kunnollisen peittauksen myötä saadaan kasvuston nokiriskiä pienennettyä. Peittaus vähentää myös siemenerässä esiintyviä homeita. Eräät kasvitaudit kuitenkin jäävät, kuten esimerkiksi esikasvien kasvijätteistä leviävä ruskolaikku. Menetelmä 2:ssa sato on parantunut edelliseen menetelmään nähden vain 136 kg/ha. Samalla rikkajyvien määrä on jonkin verran vähentynyt, mikä nostaa hieman hehtolitrapainoa. Kyntämättä viljely Muokkausmenetelmien keventyessä on pelloille tullut DTR-tauti, jota tavataan vehnällä ja ohralla. Tautia ei juurikaan esiinny kynnetyillä pelloilla, eikä pelloilla joissa viljelykierto on kunnossa. Mikäli viljellään vehnää vehnän perään kyntämättä, on tautiriski suuri. Ohran ja vehnän DTR on samaa rotua, joten se voi levitä ohrasta vehnään. Lisäksi kirjallisuudessa DTR-taudin isäntäkasvina on mainittu juolavehnä, joka on meillä jatkuvasti lisääntynyt. Tauti leviää viileissä oloissa, joten sen tarkkailu ja torjunta tulee alkaa jo alkukesän T1-vaiheessa. Menetelmä 3 Menetelmässä on tehty samat työt kuin edellisissäkin menetelmissä, mutta rikkakasviruiskutukseen T1-vaiheessa on lisätty tautiaine. Sato on parantunut vain 310 kg/ha. Menetelmät 2 ja 3 eivät tuota taloudellista voittoa verrattaessa niitä ensimmäiseen menetelmään. Menetelmä 4 Tässä menetelmässä kasvitaudit on torjuttu tähkälle tulon vaiheessa, jolloin sato on parantunut lähtötilanteesta 531 ki loa, ja samalla surk astuneiden jyvin määrä on pienentyny t. Mikäli tämä ruiskutus jätetään tekemättä, on kasvusto altis ruskolaikun lisäksi muun muassa härmälle ja ruostetaudeille. Vehnän härmä on tauti, joka talvehtii syysvehnässä, josta se sitten leviää kevätvehnään. Ruostetaudit leviävät meille Suomeen pelkästään tuulien mukana. Kun tauti tulee kasvustoon tuulen mukana, se kohtaa ensimmäisenä kasvin ylälehden. Tällöin torjunnalla on kiire, sillä ylälehdet ovat kasvin tärkeimmät leh det, joten niiden suojaus on tärkeää. Menetelmä 5 Viimeisen sarakkeeseen on koottu tiedot pelloilta, joissa on viljelty Kasvuohjelman mukaisesti. Tällöin k äytetään sertifioitua siementä, joka on Agrim arketissa aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimm alla tavalla ja laontorjunnas ta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheää ja tervettä, jolloin se on tuottanut parhaan sadon, yli kg/ha. Parannusta ensimmäiseen menetelmään on kertynyt hieman yli 700 kiloa. Surkastuneiden jyvien määrä tässä luokassa on pienintä. Viljelyn taloustarkastelussa selviää, että Kasvuohjelma-luokka tuotti viljatuloa 154 enemmän kuin ensimmäinen luokka. Peittaus ja T1-vaiheen tautitorjunta ei tuottanut paljoakaan lisää tuloa. Tässäkin tarkastelussa pätee vanha viisaus, että mikäli viljelet viljele täysillä. 19

20 Taulukko 16. Viljelymenetelmien vertailu. Siemen oma Siemen oma Siemen oma Siemen oma Sertifioitusiemen Peittaus ei Peittaus kyllä Peittaus kyllä Peittaus kyllä Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T1 kyllä Tautitorjunta T3 ei Tautitorjunta T3 ei Tautitorjunta T3 ei Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T3 kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T3 kyllä Moddus ei Moddus ei Moddus ei Moddus kyllä Moddus kyllä Sato, kg/ha HLP, kg 80,6 80,8 82,0 82,1 82,0 RV, % 13,7 13,4 13,7 13,8 14,0 Sakoluku Rikka-% N-lannoitus 6,8 6,5 5,5 5,3 5, Ravinteiden käytön tehokkuus Ravinteiden käytön tehokkuutta voidaan yksinkertaisimmillaan tarkastella jakamalla typpilannoituksen määrä jyväsadon määrällä. Tulokseksi saadaan jyviä/typpikilo. Mitä suurempi luku, sen tehokkaampaa on typen käyttö ollut. Parhaiten tässä vertailussa on pärjännyt Kasvuohjelma-menetelmä. Taulukko 16. Typen käytön tehokkuus eri viljelymenetelmissä Jyviä / N kg 31,8 30,5 32,3 33,7 37,2 3. Kauran paino Kuten aiemmin on kerrottu, laadullisesti suurimmat haasteet ISO-VILJA -tuotannossa oli kauran painoissa. Täyttymisjaksolla veden vähyys pienensi jyvien kokoa paljon. Kauran hehtolitrapainot ovat kuluneelta kesältä koko 2000-luvun alhaisimmat. Laskua kesästä 2009 on neljä kiloa. Vuosien välinen vaihtelu hehtolitrapainoissa on suurta. Lajikevalinta on tekijä, jolla viljelijä voi vaikuttaa painoon. Aikainen Eemeli on saanut kelvollisen tuloksen. Agrimarketin lisäysviljelyssä oleva Iiris-lajike tuotti hehtolitrapainoltaan parhaan sadon. Kesälle 2011 lajiketta on runsaasti lisäysviljelyssä, joten tämä lajike parantaa merkittävästi kauran paino-ongelmaa. Vanha Belinda- edellisvuosien lajike saa tässä tarkastelussa jälleen huonon tuloksen, sama tulos on luettavissa raporteista. 20

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Kasvuohjelmatutkimus 2014

Kasvuohjelmatutkimus 2014 Kasvuohjelmatutkimus 2014 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@agrimarket.fi

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Kasvuohjelma- tutkimus 2013 Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Kaura on Suomessa viljeltävistä viljoista herkin Fusarium-sienten aiheuttamalle punahometartunnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että punahomeiden

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Mikä viljalajike luomuun?

Mikä viljalajike luomuun? Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljalajikkeet ja tautitorjunta Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket. VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Valkuaisrehutase Suomessa 2008 Öljykasvien

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717 Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto

Lisätiedot

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Viljan hygieeninen laatu

Viljan hygieeninen laatu Viljan hygieeninen laatu voiko homeita välttää? Laboratoriopäällikkö Veli Hietaniemi, MTT, 31600 Jokioinen, veli.hietaniemi@mtt.fi Laatuviljaseminaari 10.3.2009, Maaseuturavintola Hollolan hirvi, Hollola

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Viljat, öljykasvit, herne, erikoiskasvit

Viljat, öljykasvit, herne, erikoiskasvit Viljat, öljykasvit, herne, erikoiskasvit 84 Ohran Kasvuohjelma Ohra on tärkein rehuviljamme. Se on myös teollisuuden merkittävä raaka-aine, jota käytetään maltaan tuotantoon, tärkkelystuotantoon ja etanolituotantoon.

Lisätiedot

VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012

VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012 VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljan kasvinsuojelu 2013 Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Kasvuohjelma-seminaari 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Sisältö YaraVita N-Sensor YaraVita on tärkeä osa kasvinravitsemusta Huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta

Lisätiedot

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Timo Lötjönen MTT Ruukki Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot

LANNOITEOPAS 2015 2016

LANNOITEOPAS 2015 2016 LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717 Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha

Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha Kantasiemenen hyväksyminen ja toimitus siemenviljelijälle Siemenerän viljely Viljelystarkastus Käyttösiemeneksi Erän markkinointi Siemenerän käsittely

Lisätiedot