Kasvuohjelma-tutkimus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvuohjelma-tutkimus 2010"

Transkriptio

1 Kasvuohjelma-tutkimus ISO-VILJA -sopimusten ennakkonäytetulokset -Kasvuohjelma -koetuloksia ja kokemuksia Kotkaniemestä 2010

2 Johdanto Ravinnetaseet hyötykäyttöön Maataloutta on pitkään syytetty vesiemme pilaamisesta. Varmaan asia on näin, onhan tuotanto isoilla valuma-alueilla avoimen taivaan alla, jossa ravinnekierto ei ole suljettu. Sateet etenkin kasvukauden ulkopuolella huuhtovat osan ravinteista vesistöihin, joissa ne sitten näkyvät rehevöitymisenä. Asian laita on ollut näin tuhansia vuosia, mutta aivan viime aikoina asiaan on jouduttu kiinnittämään huomiota, koska maataloustuotanto ja erityisesti kotieläintuotanto on keskittynyttä. Ravinteiden talteenotto tärkeää Ympäristötukea on maksettu pitkään. Tähän tukeen on sitoutunut käytännössä kaikki suomalainen maataloustuotanto ja tuen maksamiselle on etsitty kansallisesti maksuperusteet. Ravinteiden käytön osalta on päädytty rajoituksiin, joiden käyttöä joudutaan luonnollisesti valvomaan melko raskaalla valvontamenettelyllä. Samanaikaisesti on alkanut kuulua soraääniä menetelmän tehokkuudesta. Tukea on maksettu paljon ja tulosta on vaikeaa Suomenlahdella todeta. Toinen tapa hoitaa asiaa on keskittyä ravinteiden talteenottoon ja etsiä keinoja, joilla ravinteet saadaan kasvustoon ja sitä kautta pellolta pois. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat laskimme luvun lopun ISO-VILJA -raportteihin. Jo silloin osoitimme, että vesiensuojelun ongelmat korostuvat pienissä sadoissa. Suuren sadon myötä kuivuriin saadut ravinteet ovat vesiensuojelun näkökulmasta turvassa. Ravinteiden talteenotto on käytön rajoittamista tehokkaampi keino, ja sitä on lähdettävä edistämään. Meidän maanviljelijöiden etujärjestölle tässä voisi olla tehtävä, kun uutta ympäristötukea valmistellaan. Agrimarketissa on paljon viljelyyn liittyvää numeerista dataa. Kesän 2010 aineistosta on laskettu seuraavanlainen taselaskelma: ohrasatoa ISO-VILJA -sopimustiloilla on saatu keskimäärin kg/ha, typpilannoitus on ollut keskimäärin 86,1 kg/ha ja typestä on saatu talteen 60,3 kg/ha. Taulukko 1. Typen tase Agrimarketin ISO-VILJA -sopimustilojen ohrasadoissa vuonna Sato, kg/ha N-lannoitus, kg 86,1 N talteen, kg 60,3 N-tase 25,5 Lannoitusta ei kannata vähentää Olemme tutkineet lannoitemäärän vähentämisen vaikutusta satoon. Tulos on, että mikäli typpilannoitusta lasketaan 10 kg/ha kaikilla ISO-VILJA -sopimusaloilla, ravinnetase laskee vain 1,7 kg/ha. Vähennetty typpikilo ei siis pienennä ravinneylijäämää kilolla, vaan huomattavasti pienemmällä määrällä. Typpilannoituksen vähentämisen haittapuolena on sadon lasku noin 400 kg/ha. 2

3 Taulukko 2. Typpitase vähennetyllä lannoituksella. Vähennetty N-lannoitus Sato, kg/ha N-lannoitus, kg 86,1 76 N talteen, kg 60,3 52,8 N-tase 25,5 23,7 Suuri sato on vesiensuojelua Toinen tapa hoitaa asiaa on keskittyä ravinteiden talteenottoon. Kun lannoitus on tehty, ainoa tapa saada ravinteet talteen on sitoa ne suureen satoon. Kaikki työt ja keinot joilla lisätään satoa, ovat tässä mielessä vesiensuojelua. Mikäli hyvää kasvustoa uhkaa kasvitauti ja se torjutaan tautiruiskutuksella, saadaan lähes poikkeuksetta kasvusto kasvamaan paremmin ja samalla ravinnetase paranemaan. Taulukko 3. Typen käyttäytymien tautien torjunnassa. Ei torjuntaa Torjunta T1 Torjunta T2 Sato, kg/ha N-lannoitus, kg N talteen, kg 55,5 60,1 66 N-tase 29,5 26,1 21 Ravinteiden talteenotto tulevaisuuden haasteeksi Pellon kalkitus on aina lisännyt ravinteita sitovaa kasvustoa. Vuosien ISO-VILJA - kokeiden pohjalta voidaan laskea, että yhden viljavuusluokan nousu lisäsi satoa 154 kg/ha ja samalla typpitase parani 2,5 kg/ha. On muistettava, että ph-luokan nostaminen on pysyväisparannus peltoon, edellyttäen ylläpitokalkituksesta huolehtimista. Hyöty voidaan mitata joka tuotantovuotena. Voidaan myös laskea, täytyykö tyytyä yhteen viljavuusluokkaan, kun niitä on tarjolla kaikkiaan seitsemän. Jatkossa on keksittävä lisää vastaavia ravinneimureita ja ennen kaikkea siirryttävä rajoituksista ravinteiden talteenottoon. Nämä seikat tulisi ottaa huomioon seuraavan tukikauden ympäristötukipäätöksiä valmisteltaessa. Mielestäni meidän maanviljelijöiden etujärjestön tulisi ottaa tällainen kanta asiaan. Toisaalta kun vastassamme on suuri EU, joka ei salli satoa nostavia maataloustukia, voisi perusteluna käyttää vesiensuojelua. Taulukko 4. Yhteenveto. Menetelmä Sadon alennus/-lisä Vaikutus ravinnetaseeseen 10 kg N-lannoituksen vähennys 424 1,7 Tautitorjunta T1-vaiheessa ,4 Tautitorjunta T2-vaiheessa ,5 1 viljavuusluokan nosto kalkituksella ,5 3

4 Lukijalle Tähän tuloskirjaan on kerätty tuloksia viime kesän ISO-VILJA -sopimustilojen ennakkonäytteistä ja Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalta. Tuloksista näkyy, että panostamalla viljelyyn ja kohdistamalla tuotantopanokset lohkon satotason ja kasvukauden vaatimusten mukaan, voi tuottaa hyviä satoja ympäristöystävällisesti ja kannattavasti. Toivomme, että Kasvuohjelmatutkimuskirjasesta on hyötyä viljelysi kehittämisessä. Lisää tietoa Kasvuohjelmista löytyy osoitteista ja Sisällysluettelo 1. Kasvuohjelmatutkimus 2010 Juha Salopelto, Hankkija-Maatalous Oy Sivu Johdanto 2 Sisällysluettelo Sää kasvukaudella Vastaanotetun viljan laatu Agrimarketissa Ruis Evolo Mallasohra Ohralajikkeiden sato ja laatu Muokkausmenetelmä Kasvuohjelmalla parhaat sadot 1.8 Karjatilan ohra Kevätvehnä 2.1 Lajikkeet Esikasvi Peittaus Muokkausmenetelmä Tautien torjunta Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Kauran paino 3.1 Peittaus Viljely menetelmä Tautien torjunta Kasvuohjelma-koetuloksia ja kokemuksia Kotkaniemestä 2010 Juha Liespuu Yara Suomi Oy 4.1 Hybridirukiin viljelytekniikkaan lisätieto a 4.2 Hybridirapsit pärjäsivät kokeissa hyvin Jaettu lannoitus sopii öljykasveillekin Steinar -kaura hyödyntää tehokkaasti ravinteet Lannoitus ja siemenmäärä näkyvät syysrapsikasvustossa jo syksyllä 4.6 Typen tehokas hyväksikäyttö vaatii muitakin ravinteita Tunnistatko rikinpuutosoireet rypsillä? Pelkkä typpi ei riitä 35 4

5 1.1 Sää kasvukaudella 2010 Lyhyt täyttymisjakso Kesän 2010 kylvöjä tehtiin pitkällä aikajaksolla. Sateet hidastivat kylvöjä, joita tehtiin monella tilalla kuuden viikon aikana. Kylvettäessä vielä kesäkuussa, jouduttiin pohtimaan kasvukauden riittävyyttä, olihan tuossa vaiheessa lämpösummaa menetetty jo 200 astetta. Tähkälle tulon jälkeen seurasi tavattoman kuuma sääjakso, jolloin lämpösummaa kertyi jopa 20 astetta päivässä. Tämä edellytti vuorokauden keskilämpötilaksi 25 astetta. Kuuma heinäkuu joudutti viljan kasvua niin, että täyttymisjaksosta tuli ennätyksellisen lyhyt. Normaalina vuotena kaksitahoisen ohran täyttymisjakso (lämpösummajakso astetta) kestää Tampereella 40 päivää, mutta kesällä 2010 vastaava jakso kesti vain 27 päivää. Vastaava käyrästö voidaan piirtää minne tahansa Suomea. Kuuma ja kuiva heinäkuu leikkasi kaikkien viljojen satoa edelliseen vuoteen nähden noin 800 kg/ha. Tulevan sadon valkuaisen määrästä oltiin vielä juhannuksen aikoihin huolissaan, olihan muistissa edellisen kesän matalat valkuaiset. Sadon määrän laskiessa typpeä jäi vielä valkuaisen muodostukseen, joten edellisen kesän valkuaisongelmaa ei päässyt syntymään Pv Pv Kuva 1. Lämpösumma kasvukausilla Typpisato Taulukkoon 5 on koottu ohrasadot vuosilta 2009 ja Vuoden 2010 sato oli vajaat 800 kg/ha pienempi verrattuna edelliseen vuoteen. Typpilannoitus oli lähes sama molempina vuosina. Kun sadon määrä laski vuonna 2010, ohjautui typpi valkuaiseen, jota muodostuikin edellisvuotta 5

6 enemmän. Typpeä saatiin talteen suurin piirtein saman verran molempina vuosina, joka on kirjattu taulukkoon typpisatoina. Mikäli kasvi olisi saanut kasvaa normaalisti heinäkuun aikana, sadon määrä ei olisi pienentynyt ja typpeä olisi kulunut enemmän sadon ja valkuaisen muodostukseen. Siitä olisikin varmaan tullut pulaa, mikä olisi näkynyt pienenä valkuaispitoisuutena. Taulukko 5. Typpisato ohralla kasvukausina 2009 ja Sato, kg/ha RV, % 10,4 12,4 N-lannoitus 86,5 86,1 N-sato jyvissä 62,6 60,7 1.2 Vastaanotetun viljan laatu Agrimarketissa Erityspiirteenä vuoden 2010 ohra- ja vehnäsadoissa on valkuaisen suurempi määrä verrattaessa vuosien keskimääräiseen. Kasvukaudella oltiin huolissaan tulevan sadon valkuaisen riittävyydestä. Kylvöajan runsaat sateet huuhtoivat todennäköisesti osan kylvetystä typestä ja vielä juhannuksen aikoihin satoa näytti tulevan enemmän kuin lopullinen sato olikaan. Heinäkuun kuivuus leikkasi satoa ja kasvissa oleva typpi ohjautui valkuaisen muodostukseen. Kevätvehnän laatu oli pääsääntöisesti kohdallaan. Korjuuaikaan ei ollut suuria sateita ja sakoluvut pysyivät korkeina. Myös hehtolitrapainot olivat kohdallaan. Kuivuus ja jyvän nopea täyttyminen aiheutti sen, että surkastuneita jyviä syntyi moneen kauppaerään liikaa ja niistä aiheutui tilitykseen laatuvähennyksiä. Kaura on kasvi, joka vaatii muita kotoisia viljojamme enemmän vettä. Kun vesi loppukesästä puuttui, tuli kevyttä viljaa, jonka hehtolitrapaino on koko tarkastelujakson matalin. Kauran vientiä on haitannut joidenkin erien pieni jyväkoko. Taulukko 6. Agrmarketiin vastaanotetun viljan laatutiedot vuosina Ohra HLP 64,6 65,3 64,5 66,1 69,1 66,3 66,0 66,5 64,5 Valkuainen 12,7 13,1 11,6 11,5 12,2 12,0 10,7 10,4 12,4 Kevätvehnä HLP 78,8 79,4 75,9 79, ,5 80,5 80,6 81,1 Valkuainen 15 14,3 13,2 12,3 12,4 13,6 12,9 12,0 13,7 Sakoluku Kaura HLP 55,7 55,9 56,1 56,1 57,0 56,9 57,1 56,5 52,7 6

7 1.3 Ruis Evolo Hybridiruis Evolo oli ensimmäistä vuotta Agrimarketin ISO-VILJA -tuotannossa kesällä Lajike on tuottanut virallisissa kokeissa noin kiloa paremman sadon kuin perinteiset populaatiolajikkeet. Samanlainen tulos on mitattavissa ISO-VILJA -tuotannostakin. Suurin ilmoitettu sato oli Evololla kg/ha ja pienin kg/ha, mikä on suurempi verrattuna populaatiolajikkeiden keskiarvoon. Kuva 2. Evolon ja muiden ruislajikkeiden hehtaarisadot. Laadultaan Evolo on pärjännyt hyvin. Sen hehtolitrapaino on ollut 78,1 kg, joka on 2 kiloa parempi verrattaessa muiden lajikkeiden keskiarvoon. Viime syksynä ruis päästiin puimaan kuivissa olosuhteissa, joten sakolukuongelmaa ei Evololla eikä muillakaan lajikkeilla päässyt syntymään. Hybridirukiin kylvöaika ja -määrä on onnistumisen suhteen ratkaiseva tekijä. Näistä on tehty koesarjat Kotkaniemessä, jotka on esitetty tämän julkaisun loppuosassa. Perinteiseen tietoon nojaavaan korrensääde-käsittelyyn saadaan myös tarkennusta. 1.4 Mallasohra Agrimaketin ISO-VILJA -sopimuksien mallasohrista parhaimman sadon on tuotti NFC Tipple. Lajikkeen valkuaispitoisuus oli vähäinen, 11,2 %. Vuosittain NFC Tipplessä on ollut muita lajikkeita vähemmän valkuaista. Lisäksi Tipplen valkuainen nousee maltillisesti typpilannoituksen lisääntyessä, joten se sietää muita mallasohria korkeamman typpilannoituksen. Vanhoista tutkimuksista on luettavissa, että typpilannoituksen lisääntyessä 10 kg/ha on sadonlisä 400 kg/ha. Tämä yhtälö on syytä muistaa lannoitusta suunniteltaessa. Keskisato mallassopimuksilla oli kg/ha, jossa on laskua edelliseen vuoteen 671 kg/ha. Uutuutena mallassopimustoimintaan on tulossa Marthe-lajike, joka omaa hyvän hehtolitranpainon. Aikaisuudeltaan lajike sijoittuu Scarletin ja Barken väliin. Typpilannoitus tulee olla Marthella maltillista. 7

8 Taulukko 7. Mallasohran sato- ja laatutiedot ISO-VILJA-sopimuksilla. Sato, kg/ha HLP, kg RV, % Barke ,5 12,8 Marthe ,6 13,2 Scarlett ,5 12,5 NFC Tipple ,3 11,2 Lajitteluaste kertoo, kuinka paljon erikokoisia jyviä viljaerässä on. Lajittelu tehdään seuloilla 2,8 2,5 ja 2,2 mm. Lajitteluaste 1+2 sisältää jyvät, jotka ovat suurempia kuin 2,5 mm. Vuonna 2010 kaikkein pienimpien jyvien määrä lisääntyi puolella edellisestä vuodesta. Kuva 3. Lajitteluasteet eri lajikkeilla. Ohralajikkeiden välillä on eroja kasvutautien herkkyydessä. Lisäksi lajikkeen kasvurytmillä ja tautipaineen ajoittumisella on merkitystä lopulliseen tautien määrään. Mallasohralajikkeita on verrattu toisiinsa ilman tautiruiskutusta ja ruiskutettuna (T2). Voidaan puhua tautitorjunnan vasteesta. Mikäli tautitorjunnan vaste on hyvin pieni, voidaan arvella, että lajike on taudinkestävä. 8

9 Kuva 4. Tautitorjunnan vas te kg/ha mallasohralajikkeilla. 1.5 Ohralajikkeiden sato ja laatu Monitahoinen ohra Monitahoisista ohrista parhaan sadon tuotti Edvin, jonka hehtolitrapaino oli vertailun paras. Taulukko 7. Monitahoisten ohrien sato- ja laatutiedot. Sato, kg/ha HLP, kg RV, % Tärkkelys, % Rolfi ,3 12,3 60,1 Voitto ,7 12,5 60,4 Gaute ,9 11,5 61,0 Jyvä ,3 11,6 61,4 Erkki ,3 12,1 59,7 Olavi ,9 13,0 59,8 Kunnari ,2 11,1 61,8 Edel ,3 11,8 61,6 Vilde ,5 12,6 60,0 Edvin ,9 11,9 60,7 2-tahoinen ohra Mallasohrista NFC Tipple tuot ti parhaan sadon. Laajennettaessa tarkastelua muihin 2-tahoisiin lajik keisiin, olivat lajikkeet Tocada ja Maaren vielä tätäkin satois ampia. Agrimarketin sopimusviljelyssä Tocad an keskisato on ollut kg/ha. Kasvuajaltaan lajike on Annabellen kanssa samaa luokkaa eli listan myöhäisimpiä. Tocadalla jyvänpaino on lajikelistan suurin (TSP yli 50 g). Ominaisuuksiltaan lajike sov eltuu hyvin sikatiloilla viljeltäväksi eteläisessä Suomessa, tosin Etelä-Pohjanmaallakin se m enestyi hyvin. 9

10 Taulukko 8. 2-tahoisten ohralajikkeiden laatutiedot. Sato, kg/ha HLP, kg RV, % Tärkkelys, % Saana ,4 12,8 60,8 Scarlett ,6 12,9 61,0 Barke ,1 12,8 61,0 Braemar 67,5 12,4 60,7 Tofta 64,7 11,3 60,6 Maaren ,2 13,3 60,3 Prestige ,9 13,2 60,2 Tocada ,9 12,4 60,9 Annabell ,0 12,3 60,9 NFC Tipple ,0 11,5 61,0 1.6 Muokkausmenetelmä Viime vuosina eri muokkausmenetelmät ovat antaneet likimain saman sadon. Kesällä 2010 perinteinen kyntömenetelmä tuotti parhaan sadon. Varmastikin kesän vesitalous toimi tässä menetelmässä parhaiten. Laadultaan vilja oli samanlaista kaikilla kolmella menetelmällä viljeltynä. Taulukko 9. Sadot eri muokkausmenetelmien välillä. Suorakylvö Kevennetty Kyntö Sato, kg/ha HLP, kg 65,5 65,7 64,8 RV, % 12,6 12,2 12,4 Lajitteluaste 4, % 5,3 3,8 4,3 Kun pelto kynnetään, haudataan taudinaiheuttajat olkien mukana peltoon. Näin ne eivät haittaa samalla tavalla seuraavan kesän kasvustoa kuin jätettäessä pellon pintaan. Sen sijaan kevennetyssä muokkauksessa ja suorakylvössä kaikki oljet tai osa niistä ja taudinaiheuttajista jää pellon pintaosiin. T1-vaiheen ruiskutuksella saatiin suorakylvössä sadonlisää tautiaineille 665 kg/ha. Vastaava tulos kynnössä oli reilusti pienempi. Myöhäisemmällä T2-vaiheen ruiskutuksella kyntömenetelmän tautitorjunnan vaste oli 787 kg/ha. Tässä vaiheessa vasteen erot ovat tasoittuneet. Toisaalta on huomattava, että kun tautitorjuntaa ei tehty, tuotti kyntö 543 kiloa paremman hehtaarisadon kuin suorakylvö. 10

11 Kuvat 5 ja 6. Tautitorjunnan vaste kg/ha eri viljelymenetelmissä (T1- ja T2-vaiheet). 1.7 Kasvuohjelmalla parhaat sadot Takana on kasvukausi, jolloin sadot jäivät vaatimattomiksi ja moni miettii, oliko kaikella panostuksella vastetta sadon määrään ja laatuun. Kasvuohjelmatutkimus osoittaa jälleen, että kun viljelet, se kannatta tehdä täysillä. Taulukon 10 ensimmäisessä sarakkeessa on keskisato ja laatutiedot sellaisista ohranäytteistä, joiden viljelyssä on käytetty omaa peittaamatonta siementä eikä tauti- ja laontorjuntaa ole tehty. Tällöin on viljelty minimipanostuksella. Peittauksella ohrasta on saatu lisäsatoa 113 kg/ha. Viljan laatu on hieman parantunut, mutta se ei täytä mallasohran lajitteluastevaadetta (toinen sarake). Kun kasvuston rikkakasviruiskutukseen lisättiin tautiaine, sato nousi 349 kg/ha. Tehokkain aine tähän menetelmään on Acanto Prima. Näillä toimenpiteillä mallasohran lajitteluastevaade (1+2 lajitteiden määrä yli 90 prosenttia) täyttyy (kolmas sarake). Kun tautipaine on suuri kuten kesällä 2008, tehokkain tapa torjua tauteja on ruiskuttaa tautiaine erillisinä T2-vaiheessa. Sadonlisä on silloin 821 kg/ha. Tällöin aika, jonka kasvi on suojassa tauteja vastaan, on pitempi kuin T1-vaiheen ruiskutuksessa. Lajitteluaste on edelleen parantunut, jyviä on tullut enemmän ja ne ovat suurempia (neljäs sarake). Kasvuohjelman mukainen viljely antoi parhaat tulokset. Tällöin käytettiin sertifioitua siementä, kasvitautien torjunta tehtiin tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja laontorjunnasta huolehdittiin. Kasvusto oli täystiheä, terve ja pystyssä. Satoa kertyi yli kiloa hehtaarilta ja laadultaan se oli kerättyjen näytteiden p aras (viimeinen sarake). Typpilannoituksen tehossa eroja Ravinteiden käytön tehokkuutta voidaan yksinkertaisimmillaan tarkastella jakamalla typpilannoituk sen määrä jyväsadon määrällä. Tul okseksi saadaan jyviä/typp ikilo. Mitä suurempi luku, sitä tehokkaampaa typen käyttö on ollut. 11

12 Kasvuohjelman mukaisella viljelytavalla yhdellä typpikilolla tuotettiin viime vuonna lähes 50 kiloa ohraa, kun se vähimmillään oli ISO-VILJA -näytteissä alle 40 kiloa. Sertifioitu siemen, peittaus, tautitorjunta ja kasvunsääde tuottivat lisäkiloja ja tehostivat siten annetun lannoituksen tehoa. Taulukko 10. Viljelymenetelmien vertailu. Siemen oma Peittaus ei Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 kyllä Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä Sertifioitusiemen Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä Sato, kg/ha HLP, kg 65,3 66,3 67,3 68,0 67,8 RV, % 12,3 12,3 11,9 11,6 11,8 Tärkkelys, % 61,0 61,2 61,7 61,8 61,4 Lajite 1+2, % 87,7 88,7 90,1 91,8 92,0 N-lannoitus, kg Jyviä / N kg 38,7 40,0 41,8 47,3 49,3 1.8 Karjatilan ohra Perinteisesti tilan viljalajike on valittu satoisuuden, laon- ja taudinkestävyyden sekä maaperä- ja olosuhdevaatimusten perusteella. Lajikkeen laatua tarkastellaan sekä hehtolitrapainon että valkuaisja tärkkelysprosentin mukaan. Monesti jyväsadon määrä on ollut hallitsevin lajikkeen valintaperuste. Viljatila arvostaa hehtaarisatoja ja mahdollisia laatulisiä. Rehuteollisuus taas arvottaa käyttämänsä viljan hehtolitrapainojen sekä valkuais- ja tärkkelysprosentin pohjalta. Karjatilalla viljalajikkeen arvoa on syytä laskea hehtolitrapainoa pidemmälle. Lajikkeen raakavalkuais- ja tärkkelyssato on hyvä huomioida jyväsadon ohella. Suurilla tiloilla on monesti rajallinen vilja-ala, ja omilta pelloilta saadaan vain osa karjan tarvitsemasta viljasta. 12

13 Rajalliselta peltoalalta on syytä ottaa mahdollisimman suuri arvosato. Tällaisessa kotieläintilan arvosadossa on mahdollisimman paljon tärkkelyksestä saatavaa energiaa sekä valkuaista. Kotieläintilalla viljalajikkeita onkin syytä arvioida tärkkelys- ja valkuaissadon perusteella. Uutuuslajikkeet tuottavat runsaita satoja Agrimarket on tuonut viljelyyn uutuuslajikkeita, joiden jyvä-, tärkkelys- ja valkuaissadot ovat korkeita. Näin ollen ne soveltuvatkin hyvin kotieläintiloilla viljeltäviksi. Monitahoisista ohrista parhaan sadon ISO-VILJA -sopimustiloilla tuotti viime vuonna uutuuslajike Edvin BOR. Se on ainoa monitahoinen lajike, jonka sato oli kg/ha. Lisäksi sen hehtolitrapaino on korkea. Taulukko 11. Monitahoisten ohrien jyvä-, raakavalkuais- ja tärkkelyssadot sekä hehtolitrapainot. Jyväsato, kg/ha RV-sato, kg/ha Tärkkelyssato, kg/ha HLP, kg Voitto ,4 Erkki ,0 Olavi ,9 Vilde ,4 Edvin ,6 2-tahoisten lajikkeiden puolella on tehty vastaava tarkastelu. Tämän kisan voitti ylivoimaisesti Tocada. Taulukko tahoisten ohrien jyvä-, raakavalkuais- ja tärkkelyssadot sekä hehtolitrapainot. Jyväsato, kg/ha RV-sato, kg/ha Tärkkelyssato, kg/ha HLP, kg Saana ,4 Scarlett ,0 Barke ,0 Annabell ,0 Tocada ,9 13

14 Viljan laatu ratkaisee karjatilalla Agrimarket on analysoinut ja tutkinut karjatilojen viljaa niin nauta-, sika- kuin siipikarjatiloilta. Analyysitulosten lisäksi näytepussien kyljessä olevien muutaman viljelyyn liittyvän kysymyksen perusteella on voitu tarkastella syitä viljelyn onnistumiseen. Eniten on analysoitu ohraa, jossa hehtolitrapainojen hajonta on suurta. Alimmillaan painot ovat olleet alle 60 kiloa, joka on Suomen Rehun tehtaiden minimi vastaanottopainoksi. Parhaat tilat tuottivat hlp:taan yli 70 kiloa painavaa viljaa. Kun tämän painoiseen kotoiseen viljaan suunnitellaan täydennysrehustusta, saadaan 50 lehmän karjassa noin euroa edullisempi ruokintakustannus kevyeen viljaan verrattuna. 50 lehmän karja syö noin 100 tonnia viljaa, jonka kasvattamiseen tarvitaan ha peltoa. Vastaava tulos lihasikatilalla (1 000 sikaa) on noin euroa vuodessa. Raskaampi vilja on huomattavasti arvokkaampaa ruokinnassa kevyeen viljaan verrattuna. Säilörehu Energia 10,9 MJ/kg R D-arvo 68 RV-% 14, Säilörehua Ohraa Huippu-Krossi Top Lypsy Namino Säilörehua Ohraa Krono 135 Top Lypsy Namino Energia 12,5 MJ/kg RV 11,9 % Tärkkelys 60,4 % 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 Nautatilat ohra HLP Energia 13,2 MJ/kg RV 11,3 % Tärkkelys 62,2 % Kuva 5. Viljan hehtolitrapainoiltaan eroavat ruokintaratkaisut nautatiloilla. 14

15 Säilörehua Ohraa Huippu-Krossi Top Lypsy Namino Yhteensä Säilörehua Ohraa Krono 135 Top Lypsy Namino Nautatilat ohra HLP Hinnat /Kg Säilörehu 0,05 Vilja 0,150 KR 135 0,331 HK Top 0,4 L Namino 0,476 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45, Kuva 6. Ruokintaratkaisujen kustannusten erotus. Edellisten laskelmien perusteella voidaan todeta, että erityisesti kotieläintilan tulee panostaa viljan laatuun. Tutkimuksemme mukaan eniten hehtolitrapainoon vaikutetaan lannoituksella (vaikutus noin 4 kg). Kasvitautitorjunnan merkitys on vastaavasti noin 2 kg. Siemenenpeittauksella on saatu noin kilon parannus viljan hehtolitrapainoon. Ei sovi myöskään unohtaa lajikkeen merkitystä. Agrimarket tuo vuosittain markkinoille uutuuksia, jotka ovat poikkeuksetta edeltäjiään parempia. HLP:n parannus, kg N-lannoitus 4,1 Monitahoinen => 3,3 2-tahoiseen Tautitorjunta 2,2 Peittaus 1,0 2. Kevätvehnä Kasvuohjelmatutkimuksen keskimääräinen sato kevätvehnällä oli kg/ha, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 872 kg/ha pienempi. Raakavalkuais-% oli 13,7, joka on vajaan prosentin verran suurempi kuin edellisenä vuotena. Hlp oli 81,1 kg, joka on hieman edellisvuotta vähäisempi. Surkastuneiden jyvien määrä on laskenut monen vehnäerän hintaa. Sakoluku oli keskimäärin 328, joka on ennätyksellisen hyvä. 15

16 2.1 Lajikkeet Parhaat kevätvehnäsadot tuotti odotetusti myöhäinen Trappe. Korkein hehtolitrapaino oli Piccololla. Yleisesti myöhäisten lajikkeiden valkuaispitoisuus jäi pienemmäksi kuin aikaisten lajikkeiden, ja syynä tähän voidaan pitää suur ta satoa. Taulukko 13. Vehnälajikkeide n sato- ja laatutiedot sekä lämpösummavaatimus. Sato, kg/ha RV, % HLP, kg Anniina ,4 81,5 Bastian ,4 80,2 Mahti ,1 80,4 Kruunu ,1 80,4 Marble Zebra ,0 81,9 Tjalve ,9 81,1 Piccolo ,6 82,6 Amaretto ,5 82,1 Epos ,3 79,3 Trappe ,6 82,4 2.2 Esikasvi Johtuen maamme pohjoisesta sijainnista meillä viljeltävä kasvivalikoima on suppea ja siksi viljelykierrosta tulee monesti vajavainen. Samaakin kasvia voidaan viljellä peräkkäin samalla lohkolla. Viljeltäessä vehnää vehnän p erään, satoa saatiin kg/ha. Parhaan esikasviarvon antoi öljykasv i, joka paransi vehnäsatoa 136 kg/ha, mutta erotus on aiempia tutkimuksia pienempi. Taulukko 12. Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Kevätvehnä Ohra Öljykasvi Sato, kg/ha HLP, kg RV, % ,0 81,1 81,3 13,9 13,7 14,0 2.3 Peittaus Siemenen peittauksella on suurempi vaikutus kevätvehnän satoon verrattuna muihin viljalajeihin. Peittaus tuotti kevätvehnän satoon lisää 521 kg/ha. 16

17 Taulukko 14. Kevätvehnän siemenen peittauksen vaikutus sadon määrään ja laatuun. Peittaamaton Peitattu Sato, kg/ha HLP, kg 80,4 81,1 RV, % 13,7 13,8 2.4 Muokkausmenetelmä Ohran tavoin kevätvehnän sato oli suurin kynnetyillä pelloilla. Rikkoja, jotka olivat kesän 2010 erityisharmi, esiintyi eniten kyntömenetelmässä. Taulukko 14. Muokkausmenetelmän vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Suorakylvö Kevennetty Kyntö Sato, kg/ha HLP, kg 81,0 81,5 80,8 RV, % 13,7 13,5 14,0 Rikka-% 6,4 6,6 7,2 2.5 Tautien torjunta Kevätvehnän tautipaine kesällä 2010 ei ollut niin suuri kuin aiemmissa raporteissa on kerrottu. Kasvuohjelmaraporteissa vuosina 2008 ja 2009 kerrotaan jaetulla tautitorjunnalla saadun sadonlisäksi reilusti yli kg/ha. Aivan vastaavaa tulosta ei viime kesältä saatu. Taulukko 15. Tautitorjunnan vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Ei torjuttu T1-vaiheessa T3-vaiheessa T2-+T3-vaiheessa Sato, kg/ha HLP, kg RV, % Sakoluku ,7 80,8 81,3 82,0 13,6 14,1 13,8 14,

18 Lajikkeiden väliset erot tautitorjunnassa Lajikkeet eroavat toisistaan siinä, miten tautitorjunta saa ne tuottamaan lisää satoa. Kuvan 7 pylvään alaosa kertoo lajikkeen sadon ilman tautiainetta (T3) ja pylvään yläosa tautiaineella saadun sadonlisän. Kuva 7. Tautitorjunnan vaste kg/ha kevätvehnälajikkeilla. 2.6 Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Kuten ohralla, tutkittiin viljelyn panostuksen vaikutusta kevätvehnän satoon ja laatuun. Oheinen tutkimus on laadittu jakamalla viljelytulokset eri menetelmien välillä. Alkaen vähäisillä panoksilla viljelystä (menetelmä 1: oma peittaamaton siemen ilman minkäänlaista kasvinsuojelua) aina Kasvuohjelman mukaiseen viljelyyn saakka (menetelmä 5). Menetelmä 1 Käytettäessä omaa siementä ilma peittausta ja tautitorjuntaa on saatu satoa kg/ha. Hehtolitrapainot ovat olleet vuonna 2010 kevätvehnällä kohdallaan, joten tälläkin menetelmällä on saatu kelpo tulos 80,6 kg. Rikkajyvien joukkoon lasketaan pienet ja surkastuneet jyvät, ja tässä luokassa niitä on ollut eniten, 6,8 %. Syksyn hyvät korjuuolot ovat pitäneet sakoluvut kaikissa luokissa kohdallaan. Tässä menetelmäluokassa ei kylvösimentä ole tarkastettu eikä myöskään peitattu, joten siemenen mukana kasvustoon on voinut tulla kasvitauteja kuten haisunokea ja ruskolaikkua. Omassa siemenessä on usein mukana pieniä jyviä, jotka saattavat itää vajavaisesti. Erilaiset homeet siemenen ympärillä estävät ja hidastavat itämistä. Kasvusta tulee harva ja epätasainen. 18

19 Menetelmä 2 Siemenen kunnollisen peittauksen myötä saadaan kasvuston nokiriskiä pienennettyä. Peittaus vähentää myös siemenerässä esiintyviä homeita. Eräät kasvitaudit kuitenkin jäävät, kuten esimerkiksi esikasvien kasvijätteistä leviävä ruskolaikku. Menetelmä 2:ssa sato on parantunut edelliseen menetelmään nähden vain 136 kg/ha. Samalla rikkajyvien määrä on jonkin verran vähentynyt, mikä nostaa hieman hehtolitrapainoa. Kyntämättä viljely Muokkausmenetelmien keventyessä on pelloille tullut DTR-tauti, jota tavataan vehnällä ja ohralla. Tautia ei juurikaan esiinny kynnetyillä pelloilla, eikä pelloilla joissa viljelykierto on kunnossa. Mikäli viljellään vehnää vehnän perään kyntämättä, on tautiriski suuri. Ohran ja vehnän DTR on samaa rotua, joten se voi levitä ohrasta vehnään. Lisäksi kirjallisuudessa DTR-taudin isäntäkasvina on mainittu juolavehnä, joka on meillä jatkuvasti lisääntynyt. Tauti leviää viileissä oloissa, joten sen tarkkailu ja torjunta tulee alkaa jo alkukesän T1-vaiheessa. Menetelmä 3 Menetelmässä on tehty samat työt kuin edellisissäkin menetelmissä, mutta rikkakasviruiskutukseen T1-vaiheessa on lisätty tautiaine. Sato on parantunut vain 310 kg/ha. Menetelmät 2 ja 3 eivät tuota taloudellista voittoa verrattaessa niitä ensimmäiseen menetelmään. Menetelmä 4 Tässä menetelmässä kasvitaudit on torjuttu tähkälle tulon vaiheessa, jolloin sato on parantunut lähtötilanteesta 531 ki loa, ja samalla surk astuneiden jyvin määrä on pienentyny t. Mikäli tämä ruiskutus jätetään tekemättä, on kasvusto altis ruskolaikun lisäksi muun muassa härmälle ja ruostetaudeille. Vehnän härmä on tauti, joka talvehtii syysvehnässä, josta se sitten leviää kevätvehnään. Ruostetaudit leviävät meille Suomeen pelkästään tuulien mukana. Kun tauti tulee kasvustoon tuulen mukana, se kohtaa ensimmäisenä kasvin ylälehden. Tällöin torjunnalla on kiire, sillä ylälehdet ovat kasvin tärkeimmät leh det, joten niiden suojaus on tärkeää. Menetelmä 5 Viimeisen sarakkeeseen on koottu tiedot pelloilta, joissa on viljelty Kasvuohjelman mukaisesti. Tällöin k äytetään sertifioitua siementä, joka on Agrim arketissa aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimm alla tavalla ja laontorjunnas ta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheää ja tervettä, jolloin se on tuottanut parhaan sadon, yli kg/ha. Parannusta ensimmäiseen menetelmään on kertynyt hieman yli 700 kiloa. Surkastuneiden jyvien määrä tässä luokassa on pienintä. Viljelyn taloustarkastelussa selviää, että Kasvuohjelma-luokka tuotti viljatuloa 154 enemmän kuin ensimmäinen luokka. Peittaus ja T1-vaiheen tautitorjunta ei tuottanut paljoakaan lisää tuloa. Tässäkin tarkastelussa pätee vanha viisaus, että mikäli viljelet viljele täysillä. 19

20 Taulukko 16. Viljelymenetelmien vertailu. Siemen oma Siemen oma Siemen oma Siemen oma Sertifioitusiemen Peittaus ei Peittaus kyllä Peittaus kyllä Peittaus kyllä Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T1 kyllä Tautitorjunta T3 ei Tautitorjunta T3 ei Tautitorjunta T3 ei Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T3 kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T3 kyllä Moddus ei Moddus ei Moddus ei Moddus kyllä Moddus kyllä Sato, kg/ha HLP, kg 80,6 80,8 82,0 82,1 82,0 RV, % 13,7 13,4 13,7 13,8 14,0 Sakoluku Rikka-% N-lannoitus 6,8 6,5 5,5 5,3 5, Ravinteiden käytön tehokkuus Ravinteiden käytön tehokkuutta voidaan yksinkertaisimmillaan tarkastella jakamalla typpilannoituksen määrä jyväsadon määrällä. Tulokseksi saadaan jyviä/typpikilo. Mitä suurempi luku, sen tehokkaampaa on typen käyttö ollut. Parhaiten tässä vertailussa on pärjännyt Kasvuohjelma-menetelmä. Taulukko 16. Typen käytön tehokkuus eri viljelymenetelmissä Jyviä / N kg 31,8 30,5 32,3 33,7 37,2 3. Kauran paino Kuten aiemmin on kerrottu, laadullisesti suurimmat haasteet ISO-VILJA -tuotannossa oli kauran painoissa. Täyttymisjaksolla veden vähyys pienensi jyvien kokoa paljon. Kauran hehtolitrapainot ovat kuluneelta kesältä koko 2000-luvun alhaisimmat. Laskua kesästä 2009 on neljä kiloa. Vuosien välinen vaihtelu hehtolitrapainoissa on suurta. Lajikevalinta on tekijä, jolla viljelijä voi vaikuttaa painoon. Aikainen Eemeli on saanut kelvollisen tuloksen. Agrimarketin lisäysviljelyssä oleva Iiris-lajike tuotti hehtolitrapainoltaan parhaan sadon. Kesälle 2011 lajiketta on runsaasti lisäysviljelyssä, joten tämä lajike parantaa merkittävästi kauran paino-ongelmaa. Vanha Belinda- edellisvuosien lajike saa tässä tarkastelussa jälleen huonon tuloksen, sama tulos on luettavissa raporteista. 20

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Kasvuohjelma- tutkimus 2013 Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä 8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki SISÄLTÖ - Ruukin syysrapsikokeet - Viljelytoimenpiteet ja havaintoja eri vuosina - Satotulokset

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2014 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska 2.6.2009 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Sisältö tänään Ylivieskassa Hukkakauran torjunta Kasvun säätäminen viljoilla Lyhyesti tautitorjunnasta 2 3 Tekniset tiedot -

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot