Kasvuohjelmatutkimus 2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvuohjelmatutkimus 2014"

Transkriptio

1 Kasvuohjelmatutkimus 2014 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy p

2

3 2 1. Johdanto Olisiko lajikkeen vaihdon aika? Tiken tilaston mukaan kesällä 2014 Suomessa viljeltiin 133 eri ohralajiketta. Kärkikymmenikköön mahtuvat sellaiset vanhat lajikkeet kuin Voitto, Saana, Barke ja Vilde. Nämä kaikki lajikkeet ovat olleet jo pitkään myynnissä ja viljelyssä. Saanalla taitaa olla ikää yli 20 vuotta. Kasvinjalostus tuottaa koko ajan entistä satoisampia ja parempilaatuisia lajikkeita. Viime vuosina tahti on vain kiihtynyt. Nyt on aika tehdä hieman vertailua vanhan ja tulevan välillä. Oheinen vertailu ja laskelma on tehty vanhan Saanan ja Meliuksen välillä. Melius on ollut Hankkijan havaintokaistojen satoisin ohralajike. Sato kg /ha Sadon arvo /ha v 2 Kasvuaika pv Lako% RV % Saana , ,2 Melius ,3 9 10,8 Vastaava vertailu mallasohrilla Barke vastaan Trekker. Barke on mallasohralajikkeiden yleisyyslistalla käytännössä jaetulla ykkössijalla. Sato kg /ha Sadon arvo /ha v 2 Kasvuaika pv Lako% RV % Barke , ,3 Trekker , ,9 Kuten taulukosta on luettavissa uudet lajikkeet ovat merkittävästi satoisampia kuin edeltäjänsä. Parannus on todettavissa myös sadon arvo-sarakkeesta. Uusien satoisten lajikkeiden ravinteet (N) riittävät sadon tuottoon, mutta valkuaisen muodostukseen niitä ei enää riitäkään. Kasvuohjelmakokeissa on etsitty näille uuden sukupolven lajikkeille sopiva lannoitus. Näistä kokeista on luettavissa, että uusille lajikkeille kuuluu totuttua suurempi lannoitus. Mikäli korjattuun lannoitukseen lisätään Kasvuohjelman mukainen kasvinsuojelu, päästään näillä uusilla lajikkeilla todella erilaisiin tuloksiin kuin tähän mennessä on totuttu. Saavutukset lajikkeiden jalostuksessa ovat olleet viime aikoina merkittävän positiiviset. Mutta minkä takia uuden lajikkeen sadon parannus ei ole näkynyt juurikaan maamme keskisatojen nousuna? Mihin on tämä kasvinjalostuksen hyöty hukattu? Kasvukaudet 2000-luvulla ovat mielestäni muuttuneet parempaan suuntaan. Onko maan rakenne, puutteellisen kierron ansiosta, mennyt huonompaan suuntaan? Kaipaisiko moni pelto lisäojitusta? Onko kalkitus jäänyt tekemättä? Pitäisikö pellon vuokrauksen pelisäännöt miettiä uudelleen? 46 % maamme pelloista on vuokralla.

4 3 1.2 Sisällysluettelo 1. Kasvuohjelma-tutkimus 2014, Juha Salopelto, Hankkija Oy sivu 1.1 Johdanto Sisällysluettelo Kasvukausi Vastaanotetun viljan laatu Agrimarketissa 5 2. Ohra Mallasohra Rehuohra Viljelyn voimaperäisyys 7 3. Kevätvehnä Lajikkeet Kasvinsuojelu Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Kaura Lajikkeet Kauran laatu alueittain DON Havaintokaistat Yhteistulos Halikko Seinäjoki Siilinjärvi Elimäki Loimaa Vihti Muokkausmenetelmien pitkäaikainen vaikutus Luomu Kasvuohjelmakokeet Kotkaniemessä 32 Anne Kerminen, Yara Suomi OY ja Juha Salopelto Hankkija Oy 7.1 Rehuohran Kasvuohjelma-tuloksia Kauran Kasvuohjelma-tuloksia Kevätvehnän Kasvuohjelma-tuloksia Mallasohran Kasvuohjelma-tuloksia Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola

5 4 1.3 Kasvukausi 2014 Lämpö Lämpösummaltaan kasvukausi 2014 oli pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Lunta oli tavanomaista vähemmän ja se suli aikaisin. Kasvukausi alkoi koko viljaa tuottavassa Suomessa Kylvöille päästiin etelässä heti kohta tämän jälkeen. Läntisessä Suomessa kylvötyöt saatiin tehtyä yhdessä jaksossa, ja sateet tulivat vasta kylvöjen jälkeen. Kaakkoisessa Suomessa ja Savossa sateet alkoivat samaan aikaan kuin kylvötkin. Esimerkiksi Lappeenrannassa toukokuussa satoi kolminkertainen sademäärä verrattuna normaalitilanteeseen. Viimeiset kylvöt venyivät pitkälle kesäkuun puolelle. Toukokuun ensimmäisellä viikolla alkoi kylmä sääjakso, jolloin lämpösummaa ei kertynyt yhtään koko maassa. Tämä hidasti viljan orastumista ja monin paikoin kului 3 viikkoa ennen kuin pelto alkoi vihertää uusilla orailla. Vastaavanlainen kylmä jakso koettiin juhannuksen tienoilla. Nämä kylmät jaksot edesauttoivat verkkolaikun ja pistelaikun lisääntymistä. Rikkaruohojen itämiselle säät olivat suotuisat eikä lehdelle muodostunut paksua vahakerrosta, joka olisi heikentänyt rikkakasviaineiden tehoa. Rikkaruohojen torjunnassa onnistuttiin hyvin. Kesän säät suosivat erityisesti rengaslaikun lisääntymistä ja sitä tavattiin totuttua enemmän ohrakasvustoissa. Lämpösummaa kertyi aivan eteläisellä rannikolla 1600 C, joka on 200 C enemmän kuin normaalisti. Vastaava ero oli Tampereella 160 C, Jalasjärvellä 130 C ja Kuopiossa 230 C. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomen kasvukauden loppumisaika oli Lämpösumma C Kuva 1. Lämpösumma Helsinki-Vantaalla ja sademäärä (mm) toukokuussa. Sade Vettä satoi länsirannikolla ja itä-suomessa eri määrät. Heinäkuun alkuun mennessä oli Lappeenrannan seudulla satanut 300 mm, kun länsirannikolla vastaava luku oli vain 100 mm. Viljan täyttymisjaksolla sadetta kertyi likimain saman verran eri puolilla Suomea.

6 5 Kuva 2. Kesän 2014 sadesumma Porissa, Lappeenrannassa ja Kauhavalla. Kuinka kuluneen kesän sää vaikutti viljan kehitykseen? Alkukesän viileys pidensi ohran vegetatiivista jaksoa (= jakso kylvöstä tähkälletuloon). Propino ohralla Halikon koekentällä kului tähän jaksoon 68 pv. Heinäkuun lämpimät päivät jouduttivat lajikkeen valmistumista ja sen täyttymisjaksoksi kirjattiin vain 36 päivää. Keskimääräisissä olosuhteissa nämä jaksot ovat olleet yhtä pitkät. Normaalia nopeampi täyttymisjakso vaikutti jyvän täyttymiseen niin, että kaikki jyvät eivät kehittyneet täyteen kokoonsa. Tämä näkyy huonontuneina lajittelu- ja seulontatuloksina. Tässä voi olla selitys paikallisiin puintihankaluuksiin, kun jyvät eivät irronnet normaalisti tähkylöistä. Lämpösummaa kertyi kuitenkin lyhyellä täyttymisjaksolla enemmän (627 astetta) kuin vegetatiivisella jaksolla. Kuva 3. Propinon kehitys Halikossa. 1.4 Vastaanotetun viljan laatu Agrimarketissa Ohran hehtolitrapainot olivat hieman alempia kuin edellisenä vuotena. Monella pellolla, missä kasvitaudit jäivät torjumatta, ne kurittivat kasvustoa siinä määrin, että pienten jyvien määrä viljassa lisääntyi. Valkuaisen määrä jäi alhaiseksi. Typpi riitti runsaan jyväsadon muodostumiseen ja valkuaisissakin päästiin kohtuulliselle tasolle. Toisaalta mallasohran valkuaiset eivät kohonneet liian korkealle.

7 6 Etenkin Länsi-Uudellamaalla pitkäaikaiset sateet alkoivat juuri puintien kynnyksellä, mikä aiheutti sakolukujen romahtamisen kevätvehnällä. Hehtolitran painoissa on hieman alenemaa edelliseen vuoteen, mutta kohtuullisella tasolla sekin. Valkuaista kevätvehnässä on ollut riittävästi myllärin tarpeisiin. Kaura on kasvi, joka vaatii muita kotoisia viljojamme enemmän vettä. Kun vettä satoi riittävästi koko kasvikautena, saatiin syksyllä puida painavaa kaurasatoa. Suurin kaurasadon laatua alentava asia oli pienten jyvien osuus. Keskimäärin alle 2 mm:n jyviä oli Agrimarketin vastaanottamasta kaurasta 9,5 %. Vastaanottoraja vientikauralla on 10 %. Kahden edellisen vuoden painajainen DON toksiinin määrä kaurassa on paremmalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Taulukko 1. Agrimarketiin vastaanotetun viljan laatutiedot vuosilta Ohra 2.1 Mallasohra Parhaat satotulokset antoi Propino-lajike. Näytteitä lajikkeesta on kertynyt vähän, joten taulukon satotulos on viitteellinen. Tutkimuksen suurimmat jyvät löytyvät myös Propinosta. Lajikkeella tullaan jatkossa tekemään vientisopimuksia. Taulukko 2. Mallasohran sato- ja laatutiedot viljasopimuksilla. Lajitteluaste kertoo, kuinka paljon erikokoisia jyviä viljaerässä on. Lajittelu tehdään 2,8 ja 2,5 sekä 2,2 mm:n seuloilla. Lajitteluaste 1+2 sisältää jyvät, jotka ovat suurempia kuin 2,5 mm. Lajitteluaste 3 sisältää 2,2-2,5 mm:n jyvät ja lajitteluaste 4 alle 2,2 mm:n jyvät. 2.2 Rehuohra Ohran laatu Perinteisesti tilan viljalajike on valittu satoisuuden, laon- ja taudinkestävyyden sekä maaperä- ja olosuhdevaatimusten perusteella. Lajikkeen laatua tarkastellaan sekä hehtolitrapainon että valkuais- ja tärkkelysprosentin mukaan.

8 7 Monesti jyväsadon määrä on ollut hallitsevin lajikkeen valintaperuste. Viljatila arvostaa hehtaarisatoja ja mahdollisia laatulisiä. Rehuteollisuus taas arvottaa käyttämänsä viljan hehtolitrapainojen sekä valkuais- ja tärkkelysprosentin pohjalta. Karjatilalla viljalajikkeen arvoa on syytä laskea hehtolitrapainoa pidemmälle. Lajikkeen raakavalkuaissato on hyvä huomioida jyväsadon ohella. Suurilla tiloilla on monesti rajallinen vilja-ala, ja omilta pelloilta saadaan vain osa karjan tarvitsemasta viljasta. Rajalliselta peltoalalta on syytä ottaa mahdollisimman suuri arvosato. Tällaisessa kotieläintilan arvosadossa on mahdollisimman paljon valkuaista. Kotieläintilalla viljalajikkeita onkin syytä arvioida valkuaissadon perusteella. Valkuaissato saadaan kertomalla jyväsato RV prosentilla ja tulos jaetaan sadalla. Tarkasteltaessa ohralajikkeiden yleisyyslistaa tulee väistämättä mieleen lajikkeen vaihdon tarpeellisuus. Taulukko 3. Ohralajikkeiden laatutulokset Kasvitautien torjunta ohralla Kesän 2014 sää suosi kasvitauteja, joista monet lisääntyvät sateisella säällä. Tästä johtuen tautien torjunnalla saatiin suuria sadonlisiä, suurempia kuin on totuttu aiempina vuosina saamaan. Tehokas T2- vaiheen ruiskutus lisäsi satoa monella pellolla enemmän kuin 1000 kiloa hehtaarilta. Usein kasvinsuojeluna pidetään pelkästään ruiskutusta kasvustoon, mutta integroituun torjuntaan kuuluvat viljelykierto, muokkaus, peittaus, ruiskutus ja lajikevalinta. Valinnat näissä viljelytoimissa lisäävät tai vähentävät kasvitautien määrää kasvustoissa. Suuret sadot ovat ympäristöystävällisiä ja niissä on aina teollisuuden tarvitsema laatu kohdallaan. Samalla on syytä muistaa, että yksittäisiä marjoja ei kannata poimia, vaan tulee laittaa kaikki asiat kuntoon, jolloin saadaan satotaso korkealle ja maksimaaliset vasteet yksittäisistä toimista. Suuressa sadossa on yksittäisen kasvitaudin vaste aina suurempi kuin pienessä sadossa. 2.3 Viljelyn voimaperäisyys Usean vuoden ajan olemme selvittäneet Agrimarketin sopimusviljelijöiden viljelykäytännöt; kuinka on keskimäärin viljelty ja tulosta saatu. Samalla katsoimme mikä oli tulos, kun viljeltiin Kasvuohjelmalla. Samalla mallitimme mikä oli tulos, kun kaikki panokset minimoidaan. Keskimäärin sertifioitua siementä käytetään sopimusviljelijöiden tiloilla joka neljännellä lohkolla (23 %). Valtaosa on kuitenkin peitattua siementä (76 %). Taudit torjutaan pääsääntöisesti T-1 vaiheessa ja tautien torjunta T2-vaiheessa tehdään 41 %: lla lohkoista. Satoa saatiin keskimäärin 3864kg /ha.

9 8 Kuva 4. Agrimarketin sopimusviljelijöiden viljelymenetelmät ja niillä saatu sadon määrä sekä laatu Mikä oli tulos jos käytettiin omaa siementä, ilman peittausta ja minkäänlaista kasvinsuojelua? Tulokset on poimittu sarakkeeseen Näillä lohkoilla on sato alentunut keskimääräiseen tasoon verrattuna 448 kg /ha. HLP-paino on laskenut 1,3 kg. Sadosta on suuret jyvät kehittymättä. Yli 2,5 mm suuruisten jyvien osuus on laskenut. Tämä ohra ei kelpaa missään tapauksessa mallasohraksi. Taulukko 4. Ohran sato- ja laatutulos eri viljelymenetelmillä Viimeiseen sarakkeeseen on koottu tiedot pelloilta, joissa on viljelty Kasvuohjelman mukaisesti. Tällöin käytetään sertifioitua siementä, joka on Agrimarketissa aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimmalla tavalla ja laontorjunnasta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheää ja tervettä, jolloin se on tuottanut parhaan sadon, 4375 kg / ha. Parannusta ensimmäiseen menetelmään on 959 kg /ha. Hehtolitran painoltaan tämän menetelmän sato on vertailun painavinta. Suuria jyviä on eniten ja pieniä vertailun vähiten. Myyntituloja menetelmä tuotti 457 /ha. Kasvuohjelmalla tuotettaessa vastaava tulo on 647 /ha.

10 9 3. Kevätvehnä Sopimusviljelijöiden keskimääräinen sato oli kevätvehnällä kg/ha, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 100 kg/ha suurempi. Raakavalkuais-% oli 12,9, joka on hieman pienempi kuin edellisenä vuotena. Hlp oli 79,8 kg, joka on hieman edellisvuotta pienempi. Surkastuneiden jyvien määrä on laskenut monen vehnäerän hintaa. Sakoluku oli keskimäärin Lajikkeet Laatu Tarkasteltaessa kevätvehnien laatutuloksia erottuu kaksikko Anniina ja Wanamo, joissa on muita korkeampi valkuaispitoisuus. Parhaan sakoluvun tuotti Kruunu-lajike. Taulukko 5. Kevätvehnälajikkeiden laatutulos 3.2 Kasvinsuojelu Peittaus Siemenen peittauksella on suurempi vaikutus kevätvehnän satoon kuin ohralla. Peittaus tuotti kevätvehnän satoon lisää 415 kg/ha. Peittaus on kasvitautien täsmätorjuntaa, joten sen kuuluisi olla kaiken viljelyn perustukijalkana. Taulukko 6. Kevätvehnän siemenen peittauksen vaikutus sadon määrään ja laatuun. Tautien torjunta kasvustosta Kevätvehnän kasvuaika on ohraan verrattuna pitkä ja näin ollen tauditkin rasittavat kasvustoja pitkään. Tämä puolestaan näkyi tautiruiskutusten tuloksesta: vain myöhäisellä ja riittävän suurilla ainemäärillä saatiin hyvä tautitorjunnan vaste ja korkeat hehtolitrapainot. Tosin torjunnan vasteet eivät ole yhtä suuret kuin ohralla. Tarkasteltaessa monen vuoden koetuloksia keskiarvona voidaan todeta, että ohran satoa selittää enemmän tautitorjunta, kun taas vehnällä vastaava tekijä on lannoitus.

11 10 Taulukko 7. Tautitorjunnan vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. 3.3 Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Kuten ohralla niin myös vehnällä tutkittiin viljelyn panostuksen vaikutusta kevätvehnän satoon ja laatuun. Oheinen tutkimus on laadittu niin, että selvitimme keskimääräisen sopimusviljelijän viljelytekniikan ja sillä saadun sadon määrä ja laadun, sekä vertasimme tuloksia kahden eri menetelmän välillä: vähäisillä panoksilla viljely (oma peittaamaton siemen ilman kasvinsuojelua) ja Kasvuohjelman mukainen viljely. Kuva 5. Keskimääräinen sopimusviljelijöiden vehnän viljelytapa, sillä saatu sato ja sen laatu. Keskimäärin tiloilla käytettiin sertifioitua siementä 20 %. Valtaosa siemenestä oli peitattu, useimmiten kotoisilla menetelmillä. Tautien torjunta kasvustosta on tehty vajaalla puolesta kasvustoista. Satoa saatiin keskimäärin 4442 kg /ha, joka on tutkimuksiemme huippuluokkaa. Kasvuohjelma Kasvuohjelma-sarakkeeseen on koottu tiedot pelloilta, joissa on viljelty Kasvuohjelman mukaisesti. Tällöin käytetään sertifioitua siementä, joka on Agrimarketissa aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimmalla tavalla ja laontorjunnasta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheää ja tervettä, jolloin se on tuottanut parhaan sadon, yli kg/ha. Parannusta keskiarvomenetelmään on kertynyt noin 500 kiloa. Surkastuneiden jyvien määrä tässä luokassa on pienempi kuin keskimäärin.

12 11 Sato ja laatu Kasvuohjelma Sato kg / ha HLP kg 79,23 80 RV % 12,9 13,3 Rikka % 4,14 3,73 Sakoluku N lannoitus kg /ha Kuva 6. Vehnän viljelyn voimaperäisyys. 4. Kaura Kauranäytteitä Agrimarket on analysoinut kappaletta. Keskimääräinen ilmoitettu sato oli 3965 kg /ha. Hehtolitrapainot olivat keskimäärin 55,3 kiloa, joka on 1,2 kiloa pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Kaurassa on ollut valkuaista keskimäärin 12,4 prosenttia. Suurin ongelma on ollut jyväkoko, joka haittaa kauran vientiä. Viimevuosien DON- ongelmaa ei nyt ollut kauran päätuotantoalueella. 4.1 Lajikkeet Kuva 7. Kauralajikkeiden laatu. 4.2 Kauran laatu alueittain Parhaat hehtolitrapainot tuotettiin Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Eniten kauran laatua heikentää jyväkoko. Vientikaurassa pienten jyvien (alle 2 mm) osuus saa olla enintään 10 %.

13 12 Taulukko 8. Kauran alueelliset laatutiedot. 4.3 DON Ensin jokavuotinen riskikartoitus. Oheiseen taulukkoon on koottu pieni otos Agrimarketin omavalvontaanalyyseistä. Teemme joka syksy uuden sadon viljasta riskianalyysin, jossa testataan raskasmetalli-, torjunta-ainejäämä- ja homemyrkkypitoisuudet. Vuosien 2012 ja 2013 kaurasta löytyi poikkeuksellisen paljon suuria DON-pitoisuuksia. Vastaavan laista ongelmaa ei kesän 2014 kauroissa ollut. Viljellessämme täällä kasvinviljelyn pohjoisrajalla aina joskus tulee sellainen syksy, että kasvustot kastuvat käytännössä joka päivä ja homemyrkkyjä muodostuu luonnossa runsaasti. Tällöin niitä joudutaan tehostetusti myös tutkimaan. Vastaavasti meillä ei varmaan enää koskaan tule ongelmia torjunta-ainejäämistä tai raskasmetallipitoisuuksista. Alle 0,5 mg /kg 0,5-1,8 mg/kg 1,8-8 mg /kg Yli 8 mg/kg , ,1 Taulukko 9. Kauranäytteiden jakauma (%) DON-arvon mukaan omavalvonnassa Alueellisesti hometoksiini-ongelma on pahin kaistalla, joka kulkee Pohjanmaalta Keski-Suomen kautta Savoon. Tällä alueella tuotettiin vähiten elintarvikelaatuista kauraa. Sen sijaan eteläiset rannikkoalueet tuottivat pääsääntöisesti elintarvikelaatua. Vuoden 2012 mittauksissa oli ongelmaa myös etelärannikolla.

14 13 Taulukko 10: Taulukkoon on koottu alueellinen tulos vastaanottopisteittäin. Taulukon sarakkeessa alle 1,8 mg on kerrottu alueen tulos, kuinka suuri osa kaurasta täyttää elintarvikelaadun vaatimukset. Sarakkeessa yli 1,8 mg kerrotaan sellaisen kauran määrä, joka ei täytä elintarvikelaatuvaatimuksia. Mikäli arvo ylittää rajan 8 mg, ei erästä voida tehdä myöskään eläinten rehua. Tällaista kauppakelvotonta kauraa on analysoitu olevan 1,4 % kokonaismäärästä. 5. Havaintokaistat Muutaman vuoden aikana on Agrimarket kylvänyt viljelijöiden pelloilla uusia ja tulevia viljalajikkeita rinnakkain. Havaintokaistat 2014 olivat Vihdissä, Elimäellä, Halikossa, Loimaalla, Seinäjoella ja Siilinjärvellä. Elimäellä, Loimaalla ja Vihdissä lajikkeet oli kylvetty kynnettyyn, sänkimuokattuun ja suorakylvettyyn maahan. Seinäjoelta löytyi sänkimuokkaus ja kyntö. Siilinjärvellä oli vain ohrat kynnetyssä maassa. Lajikkeet: Ohra Kaura Kevätvehnä Aukusti, Justus, Melius, Iron, Harbinger, Propino, Trekker Akseli, Meeri, Steinar Wappu, Wanamo, Marble, Draco Tautitorjunta tehtiin seuraavilla aineilla: Ohra Acanto + Proline Kaura Amistar Extra Kevätvehnä Amistar + Armure Koepaikat, lajikkeet ja toimenpiteet esiteltiin Agrimarketin verkkosivuilla. Jokaiselle kentälle pystytettiin postilaatikko, johon esittelymateriaali monistettiin. Kesä- elokuun aikana oli kentille vapaa pääsy, lajikkeisiin ja viljelytekniikkaan oli mahdollista päästä tutustumaan milloin tahansa. Jokaisella kentällä pidettiin pellonlaitatilaisuus, johon koottiin asiantuntijat esittelemään lajikkeita ja kasvinsuojelua. Tilaisuuksissa kävi arviolta 2000 henkilöä. Jokainen ruutu puitiin koeruutupuimurilla ja laatu määritettiin pääosin Yaran Kotkaniemen koeasemalla. Paikkakuntakohtaiset tulokset esitellään talven viljelijätilaisuuksissa. Osasta kokeita tehdään myös analyysit homemyrkyistä DON, HT-2 ja HT, jolloin nähdään mikä on lajikkeen tautitorjunnan ja viljelymenetelmän vaikutus ko. toksineihin.

15 Yhteistulos Kaikkien kuuden paikan sato- ja laatutiedot on laskettu oheisiin taulukoihin. Ohran keskisato oli 6185 kg /ha. Parhaan sadon tuotti Melius-lajike joka oli ensimmäistä vuotta näillä havaintokaistoilla. Kauran keskisato oli 5344 kg /ha. Parhaiten menestyi Steinar-lajike. Kevätvehnän parhaimmasta sadosta kisasivat Marble ja Drako. Kevätvehnän keskisato oli 5942 kg /ha. Kaikilla koepaikoilla oli ruudut ilman tautien torjuntaa ja tautien torjunnan kanssa. Pylvään alaosa kertoo lajikkeen sadon ilman tautiainetta ja yläosa sadonlisän tautitorjunnalla.

16 15 Hehtolitrapainoltaan raskainta satoa tuotti ohrista Melius, vehnistä Marble ja kauroista Akseli. Parhaat Rv tulokset saatiin aikaisista vehnistä Wappu ja Wanamo. Täytyy muistaa, että lannoitus kaikilla vehnillä oli sama. Mikäli myöhäisiä vehniä lannoitetaan Kasvuohjelmaohjeiden mukaisesti, saadaan niihinkin riittävästi valkuaista. Monitahoiset ohrat Akseli ja Justus olivat ohrien parhaat, mikäli tarkastellaan pelkästään RV-prosenttia. Parhaan RV sadon tuotti Melius; 762 Kg /ha. Tälläkin tunnusluvilla Melius on oiva sikatilan lajike.

17 16 Viljelyn kannattavuus Oheinen taulukko on laadittu viikon 50 hinnoilla jolloin rehuohran perushinta oli 122 /t, mallasohran 154 /t, kevätvehnän 161 /t ja kauran 125 /t. Laskelmassa on huomioitu HLP ja RV hyvitykset. Mallasohran lajitteluasteita ei ole märitetty joten niiden vaikutus puuttuu. 5.2 Halikko Halikon havaintokaistat olivat Joensuunkartanon pelloilla. Kokeet oli perustettu kynnettyyn maahan. Jokaista lajiketta oli kaksi ruutua.

18 17

19 Seinäjoki Seinäjoen havaintokaistat oli kylvetty Lauri Hantulan pellolle. Kylvöt tehtiin talon omalla kylvökoneella. Sato korjattiin MTT Ylistaron puimurilla. Lajikkeet kylvettiin kynnettyyn ja sänkimuokattuun maahan. Ohralajikkeet tuottivat yllättävän samansuuruiset sadot.

20 19

21 Siilinjärvi Siilinjärven kaista oli kylvetty Seppo Taskisen pellolle. Ohrat oli kylvetty kynnettyyn maahan.

22 Elimäki Elimäen havaintokaistat oli kylvetty Helkalan Ranssille. Kylvöalustana oli kyntö sänkimuokkaus ja suorakylvö. Toiselta puolen ruutua torjuttiin taudit, joten lajiketta kohden tuli 6 ruutua.

23 22

24 Loimaa Loimaan lajikkeet kylvettiin Tuomas Levomäen pellolle 6.5. Tuloksia kerättiin kynnetystä, sänkimuokatusta ja suorakylvetystä pellosta. Tämän kentän puinti tehtiin viimeisenä, jolloin Aukusti ohra oli jo pahoin lakoontunut ja osin uudelleen itänyt.

25 24

26 Vihti Vihdin havaintokaista kylvettiin Kotkaniemen koetilalle kynnettyyn, sänkimuokattuun ja suorakylvettyyn maahan. Muokkausmenetelmät ovat olleet pitkään samoilla paikoilla, joten tältä paikalta saadaan tietoa, kuinka maa tuottaa satoa kun se on ollut pitkään sänkimuokkauksessa ja suorakylvössä. Aivan vastaavanlaiset koejärjestelyt on tehty Loimaalla ja Elimäellä, mutta näillä paikoilla eri menetelmät ovat olleet omilla paikoillaan 1-2 vuotta. Täytyy muistaa että tämän kokeet tulokset on saatu vain yhden maalajin pellolla ja näin tulosta ei voi yleistää kaikille maalajeille.

27 26 Vehnien lisätoimenpiteeseen täällä on lisätty täydennyslannoitus: Amistar + Armure + 30 N /ha SS (BBCH 31-32) + 20 N /ha Typpiliuos + Mantrac Pro

28 27

29 28

30 Muokkausmenetelmien pitkäaikaiset vaikutukset Vihdin kentällä muokkausmenetelmät ovat olleet pitkään samoilla paikoilla. Loimaalla vastaavassa kokeessa menetelmät ovat olleet vain 2 vuotta samoilla paikoilla. Useana vuonna peräkkäin (Ko raportit ) on kyntömenetelmä hävinnyt sänkimuokkaukselle. Vuonna 2012 suorakylvö oli kynnön kanssa tasaveroinen menetelmä, muina vuosina se on ollut kyntöä satoisampi menetelmä. Ohralajikkeiden keskisadot Vihdissä. Kyntömenetelmä antoi jälleen tänä vuonna heikoimman sadon. Suorakylvö antoi 1275 kiloa enemmän kuin kyntömenetelmä. Tulos on koottu 42 n ruudun keskiarvosta. Vastaavaa tulosta ei Loimaalta ole nähtävissä, jossa viljelyn historia on erilainen. Loimaan tuloksen laskentaan on käytetty 60 ruutua.

31 30 Normaalisti koetuloksista on luettavissa, että kun satotaso laskee, typpeä riittää enemmän valkuaisen tuotantoon, jolloin RV % nousee. Tätä lainalaisuutta ei Vihdissä ole nähtävissä. Kyntömenetelmä antoi matalan sadon- sekä valkuaistuloksen. Sadon määrän ja valkuaistiedon perustella voidaan laskea typpisato. Vihdin kyntömenetelmän N-sato oli 66,8 kg /ha, vastaava luku suorakylvössä oli 92,9 kg /ha, joten erotukseksi tuli n. 26 kg/ha. Näiden kilojen rahallinen arvo on / ha. Esitykseen on piirretty viiva N-lannoituksen kohdalle, joka Vihdissä oli 120 kg /ha. Kyntömenetelmä kotiutti jyväsadon typpeä hieman enemmän kuin puolet annetusta panoksesta. Loimaalla N-lannoitus oli 108 kg /ha. Jyväsadossa on kaikissa menetelmissä enemmän kuin 90 kg N /ha. Kun laskelmaan otetaan huomioon olkisadon typpi (6000 kg olkia/ha) niin taseissa päästään kirkkaasti miinuksen puolelle. Tällaisten kylvömenetelmään liittyvien kokeiden tulee olla todella pitkäaikaisia ja niitä tulee tehdä usealla maalajilla, joten kesälle 2015 tulemme jatkamaan tällaisia kokeita kaikilla havaintokaistapaikoilla. Tässä Loimaa/ Vihti tarkastelussa on vain pieni totuus asiassa, kaikille maalajeille sitä ei voi yleistää ja lopullinen asian selvittäminen vaatii paljon lisätutkimuksia. 6. Luomu Yhteistyössä Pro Agrian ja Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiön kanssa pääsimme ensimmäistä kertaa kokeilemaan lajikkeita luomussa. Konsepti oli aivan samanlainen kuin omissa havaintokaistoissakin. Kaistat tehtiin viljelijöiden pelloille, viljelijöiden koneilla, neuvojat huolehtivat havainnoinnista ja puinnit tehtiin koeruutupuimurilla. Kesän mittaan paikoilla pidettiin pellonlaitatilaisuudet, joissa lajikkeet tehtiin suurelle yleisölle tutuiksi. Laatuanalyysit tehtiin Hankkijan toimesta. Koepaikkoja oli seitsemän, jotka sijoittuivat ympäri Suomea, eniten paikkoja oli Itä-Suomessa. Uusimaa: Espoon Röylä Varsinais-Suomi: Mellilä Etelä-Karjala: Luumäki Kymenlaakso: Koria

32 31 Etelä-Savo: Otava, Punkaharju, Kesälahti P-Karjala: Rääkkylä, Joensuu Etelä-Pohjanmaa: Lapua Vehnäsadot luomussa Ohrasadot luomussa

33 32 Kaurasadot luomussa Laatutulokset on koottu oheiseen taulukkoon vaihteluväleittäin / kasvi RV % HLP kg Kevätvehnä 11,0-13, Ohra 10,0-13,8 50,5-64,5 Kaura 12,2-15,0 45, Kasvuohjelma-kokeet Kotkaniemessä Kasvuohjelma uudelle lajikkeelle Uusien viljalajikkeiden Kasvuohjelma tutkimus tehdään Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla. Ennen markkinoille tuloa uusi lajike on vähintään kaksi vuotta kokeissa, jotta sille osataan tehdä oikea lannoitus- ja kasvinsuojelusuositus. Kasvuohjelmakoetoiminta varmistaa, että viljelijä saa uudesta lajikkeesta mahdollisimman hyvän hyödyn irti. Yara Kotkaniemessä kevätkylvöt päästiin aloittamaan huhtikuun 24. päivänä. Kylmyyden vuoksi viljat orastuivat hitaasti. Viileän alkukasvukauden ja riittävän kosteuden ansiosta aikaisin kylvetyt viljat versoivat normaalia runsaammin. Ohra ja rypsi kärsivät joillakin kevytmuokatuilla lohkoilla kesäkuun puolen välin runsaista sateista. Heinäkuun poikkeuksellisen pitkä hellejakso pakkotuleennutti viljoja ja öljykasveja. Jyvien täyttymisjakso jäi normaalia lyhyemmäksi, mikä näkyi laadussa. Aikaisemmin kylvetyt kasvustot selviytyivät hellejaksosta paremmin kuin myöhemmin kylvetyt. Useiden touko-heinäkuun sadepäivien johdosta viljat ja öljykasvit pystyivät tehokkaasti hyödyntämään lisälannoituksena annetut ravinteet. Tautientorjunnalla oli kuluneena kesänä suuri merkitys viljojen ravinteiden hyväksikäytössä. Tehoisaa lämpösummaa kertyi syyskuun loppuun mennessä 1415 o C, mikä on jonkin verran enemmän kuin 2000-luvun pitkän ajan keskiarvo.

34 Rehuohran Kasvuohjelma-tuloksia Hiveniä tarvitaan Hivenravinteilla ja kasvitautientorjunnalla saadaan ravinteet talteen hyvään satoon ja tankkiseoksella säästetään sekä aikaa että rahaa. Hyvässä kasvukunnossa olevaan peltoon kannattaa satsata. Yara Kotkaniemen kokeessa saatiin 850 ja 1060 kilon sadonlisät yhdistämällä kasvitautien torjuntaan Yara Vita Mantrac Pro käsittely. Agrimarketin huippuseokset auttavat viljelijää onnistumaan. Yara Megalab kasvianalyysin mukaan yli 50 % ohranäytteistä kärsi mangaanin puutteesta viime kesänä. Mangaanilisäystä suositellaan aina, kun ph on luokassa hyvä tai parempi ja mangaaniluku on viljavuustutkimuksessa alle 25 mg/l. Rehua omasta pellosta Kotieläintilan kannattavuus perustuu hyvälaatuisiin kotoisiin rehuihin.

35 34 Oheisesta typpitasokokeesta näkyy että Melius ja Justus ohrat hyödyntävät todella korkeat lannoitustasot. Lokakuun 2014 viljan ja lannoitteen hinnalla laskettuna lannoitusoptimi oli 150 typpikiloa, kun satoa saatiin n kiloa hehtaarilta. 150 kg typpeä on myös ympäristökorvauksen suurin määrä ohralle (6500 kg/ha) Karjanlannan täydentäminen Karjanlanta pitää aina täydentää YaraBela Suomensalpietarilla, Seleenisalpietarilla tai Kasvu Hivensalpietarilla. Kylvön yhteydessä kannattaa starttilannoitteena antaa typpeä n. 60 kg/ha, jotta saadaan rehevä kasvusto, joka hyödyntää karjanlannasta kesällä vapautuvat ravinteet. Samalla kotoiseen rehuun tulee riittävästi seleeniä karjan tarpeeseen. Karjanlannan typpi nostaa sadon valkuaispitoisuutta, mikä on toivottavaa kotoisen valkuaisen saamiseksi. Ohran jaettu lannoitus Parhaan sadon saa joko riittävällä kevätlannoituksella tai jakamalla lannoitus niin, että kaksi kolmasosaa lannoitteesta annetaan keväällä ja loput kasvukauden aikana, korrenkasvuvaiheessa. Tässä ohralla tehdyssä kokeessa on verrattu keväällä joko kerralla 87 tai 130 typpikiloa saaneita koejäseniä sellaisiin, joille lannoitus on jaettu eri tavoin. Fosforia, kaliumia ja rikkiä kaikki koejäsenet ovat saaneet yhtä paljon. Jaetulla lannoituksella saatiin sama sato kuin kertalannoituksella. Jaetun lannoituksen etuja ovat tarkempi lannoitus kasvukauden mukaan, mistä seuraa ympäristöystävällinen ja kannattava viljely.

36 Kauran Kasvuohjelma-tuloksia Kauralle riittävästi ravinteita Uudet kauralajikkeet ovat satoisia, kun ne viljellään hyväkuntoisilla lohkoilla ja viljelyyn panostetaan. Taloudellinen optimilannoitus kauralle oli 150 kg typpeä/ha. Sadon valkuainen oli 150 typpikilolla 12,9 %. Se on myös ympäristökorvauksen sallima suurin määrä kauralle. Kauran hyvän satopotentiaalin saa hyödyksi, kun tekee kevätlannoituksen viljavuustutkimuksen mukaan, jotta kasvin käytössä on riittävästi fosforia ja kaliumia. Sopiva lannoite on pellon viljavuudesta riippuen esim. YaraMila Pellon Y 3.

37 36 Kaura tarvitsee mangaania. YaraVita Mantrac Pro kuuluu kauran lannoitusohjelmaan aina, kun viljelyyn panostetaan. Kauran lannoituksen jakaminen Jakamalla lannoitus kahteen osaan saatiin kaurasta hieman parempi valkuainen ja sato kuin kevään kertalannoituksella. Hyvään satoon päästiin lisäämällä lannoitusta 87 typpikilosta 130 typpikiloon. Lannoitusta lisäämällä sato nousi 760 kg/ha ja samalla valkuainen nousi yhden prosenttiyksikön, 12 %:iin. Käytännössä samaan tulokseen päästiin käyttämällä keväällä 87 kg typpeä ja tekemällä lisälannoitus (43 kg N) korrenkasvuvaiheessa. Sato jäi hieman matalammaksi, kun lannoitus jaettiin kolmeen osaan, mutta valkuainen nousi. Jakamalla lannoitus tai lisälannoittamalla saadaan lannoitusta tarkennettua kasvukauden olosuhteiden mukaan. 7.3 Kevätvehnän Kasvuohjelma-tuloksia Kaikki typpi tarvitaan Kevätvehnälajike vaikuttaa sadon määrään ja valkuaispitoisuuteen. Viljelijä voi vaikuttaa molempiin lannoittamalla enemmän ja samalla viljelyn taloudellinen tulos paranee. Suomen keskisatojen tuottaminen ei ole kannattavaa.

38 37 Lisälannoitus: Jos haluaa panostaa satoon, voi koko lisälannoitusmäärän levittää jo korrenkasvuvaiheessa. Tai kun tavoitteena on myllykelpoinen sato, osa lisälannoitteesta kannattaa levittää vasta kukinnan jälkeen, jotta valkuainen nousee. Ratkaisevaa on typen kokonaismäärä. Keväällä pitää käyttää lannoitetta, josta tulee suurelle sadolle riittävästi fosforia ja kaliumia. Esim kilon satoon ja korkeaan valkuaiseen tarvitaan typpeä 160 kg, fosforia 20 kg ja kaliumia 26 kg/ha. Kevätvehnään panostaminen kannattaa Hyvä sato syntyy tekemällä ja panostamalla viljelyyn.

39 38 Tämä koetulos osoittaa, että 120 kg typpeä (444 kg lannoitetta/ha) oli liian vähän Marble-vehnälle. Lannoituksen lisääminen nosti satoa ja erityisen selvästi valkuaispitoisuutta. Paras myllyvehnäsato saatiin kun YaraMila Pellon Y 1 käytettiin 556 kg/ha (150 kg typpeä) ja kasvitaudit torjuttiin Delarolla (käyttömäärä 0,75 l/ha). Sadonlisä alempaan lannoitustasoon oli 780 kg ja panostus selvästi kannattava myös taloudellisesti. Parempi tuotto satotasokorjauksella Sadonarvo lannoitekustannus on helppo tapa tarkastella lannoituksen kannattavuutta. Lannoitukseen satsattu euro saadaan yli 4-kertaisena takaisin. Draco kevätvehnän sato on noussut Kotkaniemen kokeissa 220 typpikiloon asti, mutta 165 kg/ha on suurin ympäristökorvauksen sallima typpilannoitusmäärä (6250 kg/ha). Yli 150 typpikilon määrät on annettava aina jaettuna lannoituksena. Lannoitustason nostaminen parantaa viljelyn kannattavuutta hyväkuntoisilla mailla. Tässä kokeessa satotaso oli n kg/ha ja valkuainen 12,3 %. 7.4 Mallasohran Kasvuohjelma-tuloksia Oraslannoitus on uutta Oraslannoitus on hyvä keino kokeilla lannoituksen jakamista tai lisäämistä mallasohralle. Uusi idea viljelijälle, joka haluaa tehdä asiat entistä paremmin.

40 39 Kokeissa on tehty normaali kevätlannoitus YaraMila Pellon Y 2 lannoitteena, 417 kg/ha (100 kg typpeä). Ohran ollessa 2-lehtivaiheessa on tehty lisälannoitus YaraBela Axanina, käyttömäärä 74 kg/ha (20 kg typpeä). Aikaisin annettu lisälannoitus on parantanut satoa enemmän kuin koko lannoituksen antaminen kerralla (120 kg typpeä) tai myöhäisempi lisälannoitus. Kosteaan maahan tehty lisälannoitus on toiminut starttilannoitteena, josta ohran pintajuuristo on ottanut ravinteet tehokkaasti käyttöön. Valkuainen pysyi samalla tasolla kaikissa koejäsenissä. Mallasohran lisälannoitukseen tämä menetelmä sopii erityisen hyvin. Viimeksi markkinoille tulleiden lajikkeiden viljelyssä on huomioitava, että valkuainen voi jäädä alle mallasohran vaatimuksen 9 %. Mallasohran lannoitus on muuttunut Uusi mallasohra vaatii lannoituksen muuttamista korkeaa satoa vastaavaksi.

41 40 Perinteisesti käytetty kilon typpilannoitus mallasohralle ei riitä uusille lajikkeille. Pahimmassa tapauksessa valkuainen jää alle 9 %, eikä sato kelpaa mallastukseen. Tässä kokeessa on lannoitus annettu kertalannoituksena keväällä. Hyvä sato ja laatu on varmistettu kasvinsuojelulla; Moddusta rikkakasviruiskutukseen ja taudit kuriin lippilehtivaiheessa. Lannoituksen tarkentaminen lajikkeen vaatimalle tasolle, parantaa viljelyn kannattavuutta merkittävästi (n. 200 /ha). Lannoitteessa pitää olla rikkiä Rikin puutetta esiintyy yleisesti karkeilla kivennäismailla ja lisälannoitus on tarpeen, jos viljavuustutkimus osoittaa puutetta.

42 41 YaraMila ja YaraBela -lannoitteiden rikki riittää, kun rikin viljavuusluku on vihreällä. Tässä kokeessa YaraBela Sulfan N26, S14 on antanut ohralla parhaan sadon. Suurempi rikkilannoitus oli myös taloudellisesti kannattavaa. Aiemmin rikkiä tuli ilmasta viljoille riittävästi, mutta nykyisin rikkilaskeuma on vain 2 kg/ha, eikä se riitä kasvien tarpeeseen, joka on viljoilla noin 15 kg/ha. Rikki on myös herkästi huuhtoutuvaa, joten kasvukauden typpitäydennykseen kannattaa aina käyttää rikkipitoista lannoitetta

43 42 7 Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija Oy Projektin kuvaus Projektin aikana oli tarkoitus tutkia typpilannoituksen lisäämisen vaikutusta sadon määrään, laatuun ja ravinteitten hyväksikäyttöön. Projekti suoritettiin yhteistyössä mv. Lauri Hantulan ja Agrimarket-ketjun toimesta Seinäjoella Hantulan peltolohkolla vuosina Lohko ei sijaitse pohjavesialueella. Lohkoa viljeltiin perinteisesti kyntö kylvömuokkaus kylvö menetelmällä. Projektin tavoite Projektin tavoite oli selvittää suuremmilla kuin nykyisillä ympäristötukien sallimilla typpimäärillä lannoitettujen kasvustojen tuottaman sadon laatu ja määrä sekä ravinteiden hyväksikäyttö. Projektin koejäsenet Trappe kevätvehnä 100 kg N/ha lannoitustasolla 2. Trappe kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 3. Trappe kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 4. Trappe kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla 5. Trappe kevätvehnä 250 kgn/ha lannoitustasolla 6. Trappe kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla ilman kasvitautitorjuntaa 7. Draco kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 8. Draco kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 9. Draco kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla Projektin eteneminen Kylvö Lohkolle kylvettiin m leveitä, noin 1,5 hehtaarin suuruisia koealoja Trappe ja Draco kevätvehniä. Jokaisen koealan keskelle jätettiin ajourat joita ajaen tehtiin kasvinsuojelu- ja lisälannoitustoimenpiteet. Kylvölannoitus tehtiin YaraBela Suomensalpietari- lannoitteella molemmilla lajikkeilla seuraavasti: a) YaraBela Suomensalpietari 370 kg/ha (100 kg N/ha taso) b) YaraBela Suomensalpietari 481 kg/ha (150 kg N/ha taso) c) YaraBela Suomensalpietari 556 kg/ha (170, 200 ja 250 kg N/ha tasot) 2. Kasvukauden aikainen lisälannoitus a) 150 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) b) 170 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) c) 200 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille YaraBela Sulfan N 26 S kg/ha (30 kg N) korrenkasvuvaiheessa

44 43 Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) d) 250 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun alussa (20 kg N/ha) Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun aikana (20 kg N/ha) Yara Bela Sulfan N 26 S kg/ha (40 kg N) korrenkasvun lopulla Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) Rakeinen Yara Bela Sulfan levitettiin täsmälannoituksena Yara N-Sensor menetelmällä Kasvustot kärsivät jo heinäkuun alkupuolella kuivuudesta, mikä oli todettavissa sekä silmämääräisesti että lannoitteenlevityksen yhteydessä tehdyistä kasvustomassakartoista. 3. Kasvuston hivenlannoitus Kaikille koejäsenille annettiin hivenravinteiden puutteeseen rikkakasviruiskutusten yhteydessä YaraVita Gramitrel 1 l/ha ja YaraVita Mantrac Pro 1 l/ha korrensääderuiskutusten yhteydessä YaraVita Gramitrel 1,5 l/ha. Kasvustoista otettiin kasvustonäytteet kesäkuun puolivälissä, joista teetettiin ravinneanalyysit. Ravinneanalyyseissä todettiin joillakin koejäsenillä lievää boorin puutetta. Muut hivenravinteet olivat tasoilla normaali tai korkea. - Kasvianalyysitulokset ja lannoitesuositukset liitteenä 4. Koelohkojen kasvinsuojelu T1 (Zadoks 30-34) Logran 20 g/ha + Hjan Trio 1 l/ha + Stabilan 0,5 l/ha+ Zenit 0,4 l/ha + Yara Vita Mantrac 1 l/ha T1½ (Zadoks 34-37) Moddus 0,20 l/ha +Axial 0,8 l/ha +Gramitrel 1,5 l/ha T2 (Zadoks 37 40) Moddus 0,15 l/ha + MCPA 1 l/ha T2 (Zadoks 37 40) Amistar 0,2 + Armure 0,2 T3 (Zadoks 50 59) - Amistar 0,3 l/ha + Armure 0,3 l/ha + Karate Zeon 75 ml/ha 5. Koelohkojen puinti Kaikki koejäsenet puitiin 5. syyskuuta Koealojen puinti viivästyi korjuukauden vaikeista sääolosuhteista johtuen. Ennätyspitkän hellejakson jälkeen koealojen valmistuttua puintikuntoon alkoivat yli 2 viikkoa kestäneet sateet. Sateiden aikana kaikkien koejäsenten sakoluvut laskivat alle leipäviljarajojen. Kun kosteista olosuhteista johtuen ei päästy ajoissa puimaan kertyi sekä lämpösummakertymää että kasvupäiviä merkittävästi virallisten koetulosten arvoja enemmän.

45 44 Draco Trappe Kylvetty 1.touko 1.touko Sadonkorjuu 5.syys 5.syys Kasvuaika pv Lämpösumma Sadesumma mm Virallinen lämpösummatarve Virallinen kasvuaika pv Kutakin koealaa puitiin edestakainen 7,2 metrin puintileveys koealalla. Jyväsato punnittiin tilan kuivurilla, johon on asennettu vaaka- anturit. Puitu satomäärä muutettiin hehtaarisadoksi. Olkisato määritettiin puimalla koealalta osa oljista karheelle ilman silppuria. Karhe paalattiin, pinta-ala jolta paali kertyi mitattiin, paali punnittiin ja punnitustulos laskettiin hehtaarisadoksi. Vain 150 kg N/ha Trappe- ilman kasvitautitorjuntaa ollut koejäsen oli osittain lakoutunut, josta kuva alla. Muut koealat olivat täysin pystyssä. Alla kuvat Trappe- koejäsenistä jossa 250 kg N/ha vasemmalla ja 200 kg N/ha oikealla. Tulokset Satotaso ja valkuaispitoisuus Jyväsadon leipävilja- analyysit tehtiin Hankkija Oy:n vilja- ja rehulaboratoriossa. Kaikkien koejäsenten sadon laatu laski alhaisesta sakoluvusta johtuen rehuviljaksi. Jyväsadon määrä on muunnettu vastaamaan 14,5 %:n kosteutta.

46 45 Lajike ja N kg/ha sato valk % Draco ,9 Draco ,9 Draco ,9 Trappe 250 kg N/ha ,5 Trappe 200 kg N/ha Trappe 170 kg N/ha ,9 Trappe 150 kg N/ha ,8 Trappe 100 kg N/ha ,4 Trappe 150, EI kasvitaututorj ,7 Ravinteiden kotiuttaminen Kaikilta koejäseniltä määritettiin sekä jyvä- että olkisato kg /ha. Jyvä- ja olkisadon ravinnepitoisuudet määritettiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Typen kotiuttaminen Lannoitteena annettu typpi saatiin talteen hyvin, sillä Kasvuohjelmatutkimuksen ja sitä edeltäneen ISO-VILJA tutkimuksen mukaa typestä jää suomalaisessa viljanviljelyssä keskimäärin lähes kolmannes hyödyntämättä sadon muodostukseen. Kasvukauden olosuhteilla oli oma vaikutuksensa ravinteiden käyttöön. Kaikki korrenkasvun aikana annettu typpi ei tullut käytetyksi sadon määrän muodostukseen vaan osa liukeni vasta sateiden alettua ja näkyi jyvien lajikkeille ominaisia huomattavasti korkeampina valkuaispitoisuuksina. Sadonkorjuun jälkeen määritettiin koealoilta otetuista maanäytteistä liukoinen typpi Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:n laboratoriossa. Trappe 150 kg N/ha EI tautitorj. Trappe 100 kg N/ha Trappe 150 kg N/ha Trappe 170 kg N/ha Trappe 200 kg N/ha Trappe 250 kg N/ha Draco 200 kg N/ha Draco 170 kg N/ha Liukoinen N mg/l 11,3 <10 10,6 <10 <10 10,9 13,0 12,0 12,1 Liukoinen N kg/ha 22,6 alle määritysr. 21,2 alle määritysr. alle määritysr. 21, ,2 Liukoisen typen määrät maassa sadonkorjuun jälkeen olivat pieniä, osalla Trappe koejäsenistä alle määritysrajan. Trapella eniten liukoista typpeä maassa oli 150 kg:n typpitasolla ilman kasvitautitorjuntaa. Dracolla liukoisen typen määrät maassa sadonkorjuun jälkeen olivat kaikilla koejäsenillä Trappea korkeammat. Fosforin kotiuttaminen Draco 150 kg N/ha

47 46 Maan fosforitila oli viljavuustutkimuksen mukaan hyvällä / korkealla tasolla. Fosforilannoitusta ei koejäsenille annettu. Heikoiten maan fosforivarastoja pystyi hyödyntämään koejäsen, jolle ei tehty kasvitautitorjuntaa. Kaliumin kotiuttaminen Maan kaliumtila on viljavuustutkimuksen mukaan tyydyttävällä / hyvällä tasolla. Kaliumlannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä kaliumin otto maasta lisääntyi. Heikoimmin kaliumia otti maasta 150 kg N/ha saanut koeala jolla kasvitauteja ei torjuttu. Taloudellinen kannattavuus Sadon laatu Kaikkien koejäsenten sadon laatu laski sakoluvun vuoksi rehuviljaluokkaan

48 47 kosteuskorj. sato kg/ha hlp valk % sakol. Draco ,8 15,9 71 Draco ,9 73 Draco ,6 13,9 103 Trappe 250 kg N/ha ,6 16,5 62 Trappe 200 kg N/ha , Trappe 170 kg N/ha ,6 13,9 95 Trappe 150 kg N/ha ,1 13,8 94 Trappe 100 kg N/ha ,5 12,4 93 Trappe 150 kg N/ha ilman tautitorj ,9 13,7 77 Sadon arvo lannoitekustannus Laskelmassa on käytetty sadon arvon määrityksessä Hankkija Oy:n Seinäjoen rehutehtaan hintaa ja toteutunutta lannoitekustannusta. Sato alv 0% Lannoitekust. alv 0% Sato - lann.kust. / ha Draco Draco Draco Trappe 250 kg N/ha Trappe 200 kg N/ha Trappe 170 kg N/ha Trappe 150 kg N/ha Trappe 100 kg N/ha Trappe 150, EI kasvitaututorj. kasvitautitorjuntaa Kesän 2014 olosuhteissa ei saatu taloudellista vastetta typpilannoituksen lisääntyessä. Syynä oli viljan ennätyksellisen halpa hinta. Taloudellista kannattavuutta heikensi merkittävästi myös sääolosuhteista johtunut sadon laadun lasku alle leipäviljavaatimusten. Vasemmalla Trappe 250 kg N/ha ja oikealla Draco 200 kg N/ha, kuvattu puintipäivänä

49 48 Kasvukauden sääolosuhteet Lämpö Kasvukaudella 2014 lämpösummaa alkoi kertyä vasta 8 päivää kylvön jälkeen. Touko- ja kesäkuun ajan lämpösummakertymä oli keskimääräistä hitaanpaa. Heinäkuun alussa alkoivat ennätyspitkät helteet, jotka kestivät pitkälle elokuuhun. Sade Koealue kärsi kuivuudesta koko sen ajan kasvukautta kun vettä olisi tarvittu. Sadetta kyllä jonkin verran saatiin, mutta niin pieninä annoksina ettei siitä ollut kasvuston kehittymiselle mitään hyötyä. Kun kasvustot alkoivat valmistua, tuli sateet jotka aiheuttivat laatutappioita ja viivästyttivät puintia. Kasvukauden keskivälin kuivuuden johdosta liukenematta jäänyt typpi liukeni vasta maitotuleentumisasteella, mikä näkyi koelajikkeiden tavanomaista korkeampina valkuaispitoisuuksina.

50 49 Arviointia kasvukaudelta 2014 Kuivuus, keskikesän ennätyspitkät helteet ja loppukesän sekä korjuukauden sateet vaikuttivat ravinteiden hyväksikäyttöön, sadonmuodostukseen ja sadon laatuun Korkeimmalla, 250 kg N/ha typpilannoitustasolla sekä 150 kg N/ha tasolla ilman kasvitautitorjuntaa jäi osa typestä hyödyntämättä sadonmuodostukseen Alhaisesta viljan hinnasta johtuen taloudellinen tulos heikkeni lannoitepanostusta kasvatettaessa. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi tehokkaasti maasta fosforia. Pohdintaa ja arviointia koko koeajalta kasvukausilta Satotaso ja valkuaispitoisuus nousivat typpilannoituksen lisääntyessä vuosina Vuoden 2013 koetuloksiin vaikutti sääolosuhteiden lisäksi heikentävästi myös se että Pohjanmaalla erinomaisesti menestynyt Trappe- lajike jouduttiin vaihtamaan siementilanteesta johtuen satopotentiaaliltaan heikompaan mutta ominaisvalkuaispitoisuudeltaan korkeampaan Epokseen. Vuonna 2014 sääolosuhteet, alkukesän kuivuus, keskikesän helteet ja korjuukauden sateet vaikeuttivat sadon määrän ja laadun muodostumista. Koejäsen ilman kasvitautitorjuntaa antoi heikoimman tuloksen kaikkina koevuosina jolloin se oli mukana. Kasvuston kärsiessä kuivuudesta ja helteistä ravinteiden kotiuttaminen oli haastavampaa. Ravinteiden anto jaettuna kasvukauden aikana edesauttoi ravinteiden kotiuttamista satoon koevuosina Kesän 2014 haasteellisissa sääolosuhteissa kasvukauden aikana annettu lisätyppi ei tullut käytetyksi kuivuudesta johtuen sadon määrän muodostukseen vaan näkyi valkuaispitoisuutena jyväsadossa. Typpi Koevuosina 2011 ja 2012 kaikki lannoitteena annettu typpi saatiin kotiutettua jyvä- ja olkisadossa. Vuosina 2013 ja 2014 kotiuttaminen oli vaikeammissa sääolosuhteissa haasteellisempaa. Ilman kasvitautitorjuntaa ollut koejäsen jätti eniten lannoitteena annettua typpeä hyödyntämättä.

51 50 Laskettaessa kaikkien koejäsenten neljän vuoden keskiarvot olki- ja jyväsatoon saatiin 100:n, 150:n, 170:n ja 200 kg:n N/ha lannoitustasoilla keskimäärin enemmän typpeä sadossa talteen kuin mitä sitä koejäsenille lannoitteena annettiin. 250 kg N/ha koejäsenellä typpeä jäi hieman käyttämättä. Heikoimmin lannoitetyppi hyödynnettiin ilman kasvitautitorjuntaa olleella 150 kg:n typpilannoitustasolla. Fosfori Typpilannoituksen lisääntyessä myös maasta jyviin otettu fosfori lisääntyi kolmena ensimmäisenä koevuonna kaikilla kokeessa mukana olleilla lajikkeilla. Viimeisenä koevuonna ei enää korkeimmilla lannoitustasoilla maasta fosforia satoon samassa suhteessa saatu. Ympäristön ja maatalouden fosforipäästöjen kannalta typpilannoitus näyttääkin olevan fosforipäästöjä pienentävä tekijä silloin kun samanaikaisesti pidetään kasvustot tautivapaina ja hyväkuntoisina.

52 Laskettaessa kaikkien koejäsenten neljän vuoden keskiarvot nähdään kasvien maasta ottaman fosforin määrän lisääntyneen typpilannoitusta kasvatettaessa lukuun ottamatta vain 2 viimeisenä koevuonna mukana ollutta 250 kg N/ha koejäsentä. Heikoiten maan fosforivarastoja hyödynsi 150 kg N/ha saanut koejäsen jolla ei tehty kasvitautitorjuntaa. 51

53 52 Kalium Kaliumin otto maasta lisääntyi typpilannoituksen määrän kasvaessa kolmena ensimmäisenä koevuonna korkeimmilla typpitasoilla ei niin enää käynyt. Taloudellinen kannattavuus Taloudellinen kannattavuus parani kaikkina koevuosina ja kaikilla koelajikkeilla typpilannoitustason kasvaessa kolmena ensimmäisenä koevuonna kävi päinvastoin, mikä johtui korjuukauden sateiden aikaisesta sadon laadun alenemisesta rehuviljaksi ja viljan alhaisesta hintatasosta. Vuosina kg N/ha ja kg N/ha ja 170 kg N/ha Trappe koejäsenissä laatu ei riittänyt leipäviljaksi alhaisen valkuaisen (typen puutteen) takia ja 2014 kaikista koejäsenistä tuli rehuviljaa alhaisen sakoluvun vuoksi.

54 53 Tarkasteltaessa kaikkia koevuosia ja kaikkia koelajikkeita keskimäärin, kannattavuus parani 200 kg N/ha lannoitustasoon saakka, vaikka talous laadusta ja viljan hintatasosta johtuen romahtikin vuonna Koejäsen 250 kg N/ha antoi 2013 parhaan tuloksen ja 2014 toiseksi heikoimman tuloksen. Heikoimman taloudellisen tuloksen antoi kaikkina vuosina ilman kasvitautitorjuntaa ollut 150 kg N/ha saanut koejäsen.

55

56

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2014 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Kasvuohjelma- tutkimus 2013 Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

BOREALIN LAJIKKEET 2016

BOREALIN LAJIKKEET 2016 BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Mikä viljalajike luomuun?

Mikä viljalajike luomuun? Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,

Lisätiedot

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015 Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Kasvuohjelma-tutkimus 2010

Kasvuohjelma-tutkimus 2010 Kasvuohjelma-tutkimus 2010 -ISO-VILJA -sopimusten ennakkonäytetulokset -Kasvuohjelma -koetuloksia ja kokemuksia Kotkaniemestä 2010 Johdanto Ravinnetaseet hyötykäyttöön Maataloutta on pitkään syytetty vesiemme

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa

Lisätiedot

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.y-k@netti.fi puh. 0400-121539 Louhi BOR Kontu BOR Parikkalalaisesta Tyrjän kylän maatiaiskannasta valittu Hankkijan Mikko laskettiin kauppaan

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI ELIMÄKI, HELKALAN RANSSI Hongistonkylätie 119A ELIMÄKI KAISTAT JA LAJIKKEET 2016 Kylvöpäivä 13.05.2016 Lannoitus: YaraMila Y 10 Typpeä 90 kg/ha Typpeä 120 kg/ha Typpeä 160

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717 Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,

Lisätiedot

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia 2014 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran, kauran ja vehnän lajikekokeet Syysviljat Greening Effect -tautiainekoe Boorilannoituskoe Kevätrypsi- ja syysrapsikokeet

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot