Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Transkriptio

1 Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin Merikeskus Vellamo Kotka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen

2 Kasvitaudit aiheuttavat vuosittain maailman ravinnontuotantoon 10% leikkauksen MTT:n pitkäaikaisissa kokeissa alttiilla lajikkeilla torjumatta ohralla keskimäärin 11% ja vehnällä 13% sadonmenetys Theophrastus ( B.C): Ylängöillä, tuulelle alttiissa ympäristössä viljoissa vähemmän kasvitauteja kuin suojaisassa ympäristössä Pienilmastolla, alueellisella ilmastolla ja globaalilla ilmasto merkittävä vaikutus kasvitautien esiintymiseen

3 ILMASTO VAIKUTTAA KASVITAUTEIHIN 1) Lämpötilan, kuivuuden, sateiden SUORAT VAIKUTUKSET Kosteus lisää lehtilaikkutauteja Kuivuus ja lämpö lisäävät ruosteita, härmiä Leudot talvet: talvehtiminen helpottuu (esim. mustaruoste), Onnistunut talvehtiminen lisää populaatioiden kokoa 2) Muuntuneesta ympäristöstä johtuvat VAIKUTUKSET TAUDINAIHEUTTAJAN EVOLUUTIOON Taudinaiheuttajat selviytyvät muutoksesta evoluution avulla Evoluutio on nopeampaa kuin kasveilla sopeutujia Ilmaston ääriolot/vaihtelu valikoi superrodut Evoluution nopeus sidoksissa kasvukauden aikaisten sukupolvien määrään, ominaisuuksien periytymiskykyyn sekä suvulliseen lisääntymiseen mahdollisuuteen

4 PELTOALAN KÄYTTÖ, VILJAT Viljoja (ohra, kaura, ruis, vehnä) viljelty Suomessa jo 1300-luvulla Viljat 50 % kokonaisviljelyalasta (ml kesannot) : 4 % nousu vilja-alassa Tike 2012

5 KASVITAUDIT JA RAVINTEIDEN KÄYTTÖ Käsittelemätön Kasvitautitorjuttu Verkkolaikkutartunta % 75 5 Sato kg/ha Typpisato kg/ha Fosforisato kg/ha Huusela-Veistola & Jalli MTT

6 KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN KYLVÖSIEMEN MUOKKAUS VILJELYKIERTO PERUSRISKI TAUTIRISKI LAJIKEVALINTA

7 KYLVÖSIEMENEN siemenlevintäinen VERKKOLAIKKU kasvijätelevintäinen

8 KYLVÖSIEMENEN KASVITAUDIT 2013 verkkolaikku punahomeet Jalli MTT

9 VILJELYKIERTO & MUOKKAUS Viljelyn monipuolistaminen on pitkä prosessi, jossa osa hyödyistä näkyy välittömästi esikasvivaikutuksena ja osa vasta vuosien kuluttua viljelyvarmuutena. Viljelykierron vaikutus Esikasvin vaikutus. Monipuolinen viljelykierto vähentää erityisesti kasvitautien esiintymisen riskiä. Viljelykierron merkitys kasvintuhoojien hillitsijänä korostuu muokkaamattomassa viljelyssä. Hyödyt voimistuvat, kun kasvinsuojelusta huolehditaan kaikkien kierrossa olevien viljelykasvien osalta.

10 KASVIJÄTTEESSÄ KASVUKAUDELTA SÄILYVÄT viileästä, kosteasta, hitaasta kehitysrytmistä ja rehevästä kasvusta hyötyneet LEHTILAIKKUTAUDIT TYVITAUDIT PUNAHOMEET

11 FUSARIUM-LAJIT KAURASSA JOK SYKSY SÄNKI Belinda Viviana Belinda Viviana F. tricinctum F. sporotrichioides F. graminearum F. culmorum F. avenaceum ei torj. torj OLKI Belinda viviana Belinda viviana F. tricinctum F. sporotrichioides F. graminearum F. culmorum F. avenaceum ei torj torj MTT Parikka

12 OLJEN MAATUMISTA EDISTÄVÄT Laji ja lajike Oljen häirintä (esimerkiksi kevytmuokkaus) Kosteus, syksyn leuto sää Aktiivinen pieneliötoiminta maan pinta-osissa Kasvustojätteen asettuminen mahdollisimman lähelle maan pintaa. 30 Oljen maatuminen eri paikkakunnilla Jokioinen Lieto Mikkeli Ylistaro 5 0 Kaura Ohra Vehnä

13 SIENEN ELINVOIMAN SÄILYMINEN TALVEN YLI Vaihtelee talven sääolojen mukaan. Muuttumattomin, kun lumipeite on aikainen ja pitkäikäinen. Voimakkaimmin elinvoimaa koettelee lumeton talvi, jossa lämpötila vaihtelee pakkas- ja lämpöasteiden välillä. Kevään sääolot vaikuttavat talvehtineiden taudinaiheuttajien keväiseen kasvuun lähtöön ja lisääntymiseen.

14 FUSARIUM KAURASSA Belinda Julius Viviana Belinda Julius Viviana Belinda Julius Viviana F. culmorum F. avenaceum F. tricinctum MTT Parikka

15 KEINOJA KASVIJÄTTEESSÄ TALVEHTINEIDEN TAUDINAIHEUTTAJIEN RISKIEN VÄHENTÄMISEKSI Viljelykierto!!! Lehtilaikkutauteja vastaan viljalajin vaihtaminen Fusarium- ja tyvitautisuojaa ei-heinämäisistä kasvilajeista Kevään glyfosaatin käyttö lisää Fusariumtyvitautiriskiä Kasvitautien tarkkailuun erityistä huomiota heti kasvukauden alussa.

16 LAJIKEKESTÄVYYS RENGASLAIKKU

17 VERKKOLAIKUN ETENEMINEN PESTICIDELIFE-TILOILLA % 50 kestävä keskikestävä altis Havainto 1 Havainto 2 Havainto 3 Jalli MTT

18 LAJIKEKESTÄVYYS OHRAN VERKKOLAIKKU 3 Tautiluokka Toria Grace Elmeri Streif Alina Eerik Edvin Justina Conchita Tolkien Sunshine Cruiser JB Maltasia Einar Margret Tolar Jyvä Maaren Minttu Posada Propino Altti Kunnari Publican Beatrix Erkki Olavi Ingmar Artturi Amber Tocada Eliseta Quench Brage Rambler Rolfi Vilde Edel Wolmari Gaute Auriga Optima Pilvi Tiril Aukusti Voitto MTT Viralliset lajikekokeet

19 LAJIKEKESTÄVYYS OHRAN RENGASLAIKKU MTT Viralliset lajikekokeet

20 TAUTITORJUNNAN VAIKUTUS Ohrakokeet Saana 2005 Arve 2005 Kunnari 2006 Arve 2006 Kunnari 2006 Saana 2006 Voitto 2007 Prestige 2007 Kunnari 2007 Voitto 2008 Prestige 2008 Voitto 2009 Voitto 2009 Olavi 2010 Voitto 2010 Edvin Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine, Jalli MTT

21 TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA Ohran sato fungisidikokeissa Aineet ovat vasemmalta oikealle sadon mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Tilt, (5 349 kg/ha). Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa sadossa. Sato käsitellyissä kg /ha, käsittelemätön kg/ha. Laine, Jalli MTT

22 Direktiivi 2009/128/EC Integroitujen kasvinsuojelumenetelmien (IPM) käytöstä Astuu voimaan Vähentää kasvinsuojeluaineista ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Edistää IPM-työkalun (integrated pest management) käyttöönottoa. IPM pyrkii tasapainoiseen peltoekosysteemiin ja kannustaa käyttämään luontaisia menetelmiä kasvintuhoojien hillitsemiseksi.

23 IPM-VILJELY 1) Ennaltaehkäisy (suunnittelu, viljelykierto, lajikevalinta, siementen laatu ja peittaus ym.) 2) Tarkkailu ja tunnistus pellolla 3) Torjuntatarpeen määrittely 4) Varsinainen torjuntatoimenpide tilanteeseen sopivalla menetelmällä (aineen ja ajoituksen valinta)

24 KEVÄTTÄ KOHTI KIITOS