Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Transkriptio

1 Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija Oy Projektin kuvaus Projektin aikana oli tarkoitus tutkia typpilannoituksen lisäämisen vaikutusta sadon määrään, laatuun ja ravinteitten hyväksikäyttöön. Projekti suoritettiin yhteistyössä mv. Lauri Hantulan ja Agrimarket-ketjun toimesta Seinäjoella Hantulan peltolohkolla vuosina Lohko ei sijaitse pohjavesialueella. Lohkoa viljeltiin perinteisesti kyntö kylvömuokkaus kylvö menetelmällä. Projektin tavoite Projektin tavoite oli selvittää suuremmilla kuin nykyisillä ympäristötukien sallimilla typpimäärillä lannoitettujen kasvustojen tuottaman sadon laatu ja määrä sekä ravinteiden hyväksikäyttö. Projektin koejäsenet Trappe kevätvehnä 100 kg N/ha lannoitustasolla 2. Trappe kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 3. Trappe kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 4. Trappe kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla 5. Trappe kevätvehnä 250 kgn/ha lannoitustasolla 6. Trappe kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla ilman kasvitautitorjuntaa 7. Draco kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 8. Draco kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 9. Draco kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla Projektin eteneminen Kylvö Lohkolle kylvettiin m leveitä, noin 1,5 hehtaarin suuruisia koealoja Trappe ja Draco kevätvehniä. Jokaisen koealan keskelle jätettiin ajourat joita ajaen tehtiin kasvinsuojelu- ja lisälannoitustoimenpiteet. Kylvölannoitus tehtiin YaraBela Suomensalpietari- lannoitteella molemmilla lajikkeilla seuraavasti: a) YaraBela Suomensalpietari 370 kg/ha (100 kg N/ha taso) b) YaraBela Suomensalpietari 481 kg/ha (150 kg N/ha taso) c) YaraBela Suomensalpietari 556 kg/ha (170, 200 ja 250 kg N/ha tasot)

2 2. Kasvukauden aikainen lisälannoitus a) 150 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) b) 170 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) c) 200 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille YaraBela Sulfan N 26 S kg/ha (30 kg N) korrenkasvuvaiheessa Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) d) 250 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun alussa (20 kg N/ha) Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun aikana (20 kg N/ha) Yara Bela Sulfan N 26 S kg/ha (40 kg N) korrenkasvun lopulla Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) Rakeinen Yara Bela Sulfan levitettiin täsmälannoituksena Yara N-Sensor menetelmällä Kasvustot kärsivät jo heinäkuun alkupuolella kuivuudesta, mikä oli todettavissa sekä silmämääräisesti että lannoitteenlevityksen yhteydessä tehdyistä kasvustomassakartoista. 3. Kasvuston hivenlannoitus Kaikille koejäsenille annettiin hivenravinteiden puutteeseen rikkakasviruiskutusten yhteydessä YaraVita Gramitrel 1 l/ha ja YaraVita Mantrac Pro 1 l/ha korrensääderuiskutusten yhteydessä YaraVita Gramitrel 1,5 l/ha. Kasvustoista otettiin kasvustonäytteet kesäkuun puolivälissä, joista teetettiin ravinneanalyysit. Ravinneanalyyseissä todettiin joillakin koejäsenillä lievää boorin puutetta. Muut hivenravinteet olivat tasoilla normaali tai korkea. - Kasvianalyysitulokset ja lannoitesuositukset liitteenä 4. Koelohkojen kasvinsuojelu T1 (Zadoks 30-34) Logran 20 g/ha + Hjan Trio 1 l/ha + Stabilan 0,5 l/ha+ Zenit 0,4 l/ha + Yara Vita Mantrac 1 l/ha T1½ (Zadoks 34-37) Moddus 0,20 l/ha +Axial 0,8 l/ha +Gramitrel 1,5 l/ha T2 (Zadoks 37 40) Moddus 0,15 l/ha + MCPA 1 l/ha T2 (Zadoks 37 40) Amistar 0,2 + Armure 0,2 T3 (Zadoks 50 59) - Amistar 0,3 l/ha + Armure 0,3 l/ha + Karate Zeon 75 ml/ha

3 5. Koelohkojen puinti Kaikki koejäsenet puitiin 5. syyskuuta Koealojen puinti viivästyi korjuukauden vaikeista sääolosuhteista johtuen. Ennätyspitkän hellejakson jälkeen koealojen valmistuttua puintikuntoon alkoivat yli 2 viikkoa kestäneet sateet. Sateiden aikana kaikkien koejäsenten sakoluvut laskivat alle leipäviljarajojen. Kun kosteista olosuhteista johtuen ei päästy ajoissa puimaan kertyi sekä lämpösummakertymää että kasvupäiviä merkittävästi virallisten koetulosten arvoja enemmän. Draco Trappe Kylvetty 1.touko 1.touko Sadonkorjuu 5.syys 5.syys Kasvuaika pv Lämpösumma Sadesumma mm Virallinen lämpösummatarve Virallinen kasvuaika pv Kutakin koealaa puitiin edestakainen 7,2 metrin puintileveys koealalla. Jyväsato punnittiin tilan kuivurilla, johon on asennettu vaaka- anturit. Puitu satomäärä muutettiin hehtaarisadoksi. Olkisato määritettiin puimalla koealalta osa oljista karheelle ilman silppuria. Karhe paalattiin, pinta-ala jolta paali kertyi mitattiin, paali punnittiin ja punnitustulos laskettiin hehtaarisadoksi. Vain 150 kg N/ha Trappe- ilman kasvitautitorjuntaa ollut koejäsen oli osittain lakoutunut, josta kuva alla. Muut koealat olivat täysin pystyssä. Alla kuvat Trappe- koejäsenistä jossa 250 kg N/ha vasemmalla ja 200 kg N/ha oikealla.

4 Tulokset Satotaso ja valkuaispitoisuus Jyväsadon leipävilja- analyysit tehtiin Hankkija Oy:n vilja- ja rehulaboratoriossa. Kaikkien koejäsenten sadon laatu laski alhaisesta sakoluvusta johtuen rehuviljaksi. Jyväsadon määrä on muunnettu vastaamaan 14,5 %:n kosteutta. Lajike ja N kg/ha sato valk % Draco ,9 Draco ,9 Draco ,9 Trappe 250 kg N/ha ,5 Trappe 200 kg N/ha Trappe 170 kg N/ha ,9 Trappe 150 kg N/ha ,8 Trappe 100 kg N/ha ,4 Trappe 150, EI kasvitaututorj ,7 Ravinteiden kotiuttaminen Kaikilta koejäseniltä määritettiin sekä jyvä- että olkisato kg /ha. Jyvä- ja olkisadon ravinnepitoisuudet määritettiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Typen kotiuttaminen Lannoitteena annettu typpi saatiin talteen hyvin, sillä Kasvuohjelmatutkimuksen ja sitä edeltäneen ISO-VILJA tutkimuksen mukaa typestä jää suomalaisessa viljanviljelyssä keskimäärin lähes kolmannes hyödyntämättä sadon muodostukseen. Kasvukauden olosuhteilla oli oma vaikutuksensa ravinteiden käyttöön. Kaikki korrenkasvun aikana annettu typpi ei tullut käytetyksi sadon määrän muodostukseen vaan osa liukeni vasta sateiden alettua ja näkyi jyvien lajikkeille ominaisia huomattavasti korkeampina valkuaispitoisuuksina. Sadonkorjuun jälkeen määritettiin koealoilta otetuista maanäytteistä liukoinen typpi Eurafins Viljavuuspalvelu Oy:n laboratoriossa. Trappe 150 kg N/ha EI tautitorj. Trappe 100 kg N/ha Trappe 150 kg N/ha Trappe 170 kg N/ha Trappe 200 kg N/ha Trappe 250 kg N/ha Draco 200 kg N/ha Draco 170 kg N/ha Liukoinen N mg/l 11,3 <10 10,6 <10 <10 10,9 13,0 12,0 12,1 Liukoinen N kg/ha 22,6 alle määritysr. 21,2 alle määritysr. alle määritysr. 21, ,2 Draco 150 kg N/ha

5 Liukoisen typen määrät maassa sadonkorjuun jälkeen olivat pieniä, osalla Trappe koejäsenistä alle määritysrajan. Trapella eniten liukoista typpeä maassa oli 150 kg:n typpitasolla ilman kasvitautitorjuntaa. Dracolla liukoisen typen määrät maassa sadonkorjuun jälkeen olivat kaikilla koejäsenillä Trappea korkeammat. Fosforin kotiuttaminen Maan fosforitila oli viljavuustutkimuksen mukaan hyvällä / korkealla tasolla. Fosforilannoitusta ei koejäsenille annettu. Heikoiten maan fosforivarastoja pystyi hyödyntämään koejäsen, jolle ei tehty kasvitautitorjuntaa. Kaliumin kotiuttaminen Maan kaliumtila on viljavuustutkimuksen mukaan tyydyttävällä / hyvällä tasolla. Kaliumlannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä kaliumin otto maasta lisääntyi. Heikoimmin kaliumia otti maasta 150 kg N/ha saanut koeala jolla kasvitauteja ei torjuttu.

6 Taloudellinen kannattavuus Sadon laatu Kaikkien koejäsenten sadon laatu laski sakoluvun vuoksi rehuviljaluokkaan kosteuskorj. sato kg/ha hlp valk % sakol. Draco ,8 15,9 71 Draco ,9 73 Draco ,6 13,9 103 Trappe 250 kg N/ha ,6 16,5 62 Trappe 200 kg N/ha , Trappe 170 kg N/ha ,6 13,9 95 Trappe 150 kg N/ha ,1 13,8 94 Trappe 100 kg N/ha ,5 12,4 93 Trappe 150 kg N/ha ilman tautitorj ,9 13,7 77 Sadon arvo lannoitekustannus Laskelmassa käytetty sadon arvon määrityksessä Hankkija Oy:n Seinäjoen rehutehtaan hintaa ja toteutunutta lannoitekustannusta. Sato alv 0% Lannoitekust. alv 0% Sato - lann.kust. / ha Draco Draco Draco Trappe 250 kg N/ha Trappe 200 kg N/ha Trappe 170 kg N/ha Trappe 150 kg N/ha Trappe 100 kg N/ha Trappe 150, EI kasvitaututorj. kasvitautitorjuntaa Kesän 2014 olosuhteissa ei saatu taloudellista vastetta typpilannoituksen lisääntyessä. Syynä oli viljan ennätyksellisen halpa hinta. Taloudellista kannattavuutta heikensi merkittävästi myös sääolosuhteista johtunut sadon laadun lasku alle leipäviljavaatimusten. Vasemmalla Trappe 250 kg N/ha ja oikealla Draco 200 kg N/ha, kuvattu puintipäivänä

7 Kasvukauden sääolosuhteet Lämpö Kasvukaudella 2014 lämpösummaa alkoi kertyä vasta 8 päivää kylvön jälkeen. Touko- ja kesäkuun ajan lämpösummakertymä oli keskimääräistä hitaampaa. Heinäkuun alussa alkoivat ennätyspitkät helteet, jotka kestivät pitkälle elokuuhun. Sade Koealue kärsi kuivuudesta koko sen ajan kasvukautta kun vettä olisi tarvittu. Sadetta kyllä jonkin verran saatiin, mutta niin pieninä annoksina ettei siitä ollut kasvuston kehittymiselle mitään hyötyä. Kun kasvustot alkoivat valmistua, tuli sateet jotka aiheuttivat laatutappioita ja viivästyttivät puintia. Kasvukauden keskivälin kuivuuden johdosta liukenematta jäänyt typpi liukeni vasta maitotuleentumisasteella, mikä näkyi koelajikkeiden tavanomaista korkeampina valkuaispitoisuuksina.

8 Arviointia kasvukaudelta 2014 Kuivuus, keskikesän ennätyspitkät helteet ja loppukesän sekä korjuukauden sateet vaikuttivat ravinteiden hyväksikäyttöön, sadonmuodostukseen ja sadon laatuun Korkeimmalla, 250 kg N/ha typpilannoitustasolla sekä 150 kg N/ha tasolla ilman kasvitautitorjuntaa jäi osa typestä hyödyntämättä sadonmuodostukseen Alhaisesta viljan hinnasta johtuen taloudellinen tulos heikkeni lannoitepanostusta kasvatettaessa. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi tehokkaasti maasta fosforia. Pohdintaa ja arviointia koko koeajalta kasvukausilta Satotaso ja valkuaispitoisuus nousivat typpilannoituksen lisääntyessä vuosina Vuoden 2013 koetuloksiin vaikutti sääolosuhteiden lisäksi heikentävästi myös se että Pohjanmaalla erinomaisesti menestynyt Trappe- lajike jouduttiin vaihtamaan siementilanteesta johtuen satopotentiaaliltaan heikompaan mutta ominaisvalkuaispitoisuudeltaan korkeampaan Epokseen. Vuonna 2014 sääolosuhteet, alkukesän kuivuus, keskikesän helteet ja korjuukauden sateet vaikeuttivat sadon määrän ja laadun muodostumista. Koejäsen ilman kasvitautitorjuntaa antoi heikoimman tuloksen kaikkina koevuosina jolloin se oli mukana. Kasvuston kärsiessä kuivuudesta ja helteistä ravinteiden kotiuttaminen oli haastavampaa. Ravinteiden anto jaettuna kasvukauden aikana edesauttoi ravinteiden kotiuttamista satoon koevuosina Kesän 2014 haasteellisissa sääolosuhteissa kasvukauden aikana annettu lisätyppi ei tullut käytetyksi kuivuudesta johtuen sadon määrän muodostukseen vaan näkyi valkuaispitoisuutena jyväsadossa.

9 Typpi Koevuosina 2011 ja 2012 kaikki lannoitteena annettu typpi saatiin kotiutettua jyvä- ja olkisadossa. Vuosina 2013 ja 2014 kotiuttaminen oli vaikeammissa sääolosuhteissa haasteellisempaa. Ilman kasvitautitorjuntaa ollut koejäsen jätti eniten lannoitteena annettua typpeä hyödyntämättä. Laskettaessa kaikkien koejäsenten neljän vuoden keskiarvot olki- ja jyväsatoon saatiin 100:n, 150:n, 170:n ja 200 kg:n N/ha lannoitustasoilla keskimäärin enemmän typpeä sadossa talteen kuin mitä sitä koejäsenille lannoitteena annettiin. 250 kg N/ha koejäsenellä typpeä jäi hieman käyttämättä. Heikoimmin lannoitetyppi hyödynnettiin ilman kasvitautitorjuntaa olleella 150 kg:n typpilannoitustasolla.

10 Fosfori Typpilannoituksen lisääntyessä myös maasta jyviin otettu fosfori lisääntyi kolmena ensimmäisenä koevuonna kaikilla kokeessa mukana olleilla lajikkeilla. Viimeisenä koevuonna ei enää korkeimmilla lannoitustasoilla maasta fosforia satoon samassa suhteessa saatu. Ympäristön ja maatalouden fosforipäästöjen kannalta typpilannoitus näyttääkin olevan fosforipäästöjä pienentävä tekijä silloin kun samanaikaisesti pidetään kasvustot tautivapaina ja hyväkuntoisina. Laskettaessa kaikkien koejäsenten neljän vuoden keskiarvot nähdään kasvien maasta ottaman fosforin määrän lisääntyneen typpilannoitusta kasvatettaessa lukuun ottamatta vain 2 viimeisenä koevuonna mukana ollutta 250 kg N/ha koejäsentä. Heikoiten maan fosforivarastoja hyödynsi 150 kg N/ha saanut koejäsen jolla ei tehty kasvitautitorjuntaa.

11 Kalium Kaliumia ei lannoitteena kokeen aikana annettu. Kaliumin otto maasta lisääntyi typpilannoituksen määrän kasvaessa kolmena ensimmäisenä koevuonna korkeimmilla typpitasoilla ei niin enää käynyt.

12 Taloudellinen kannattavuus Taloudellinen kannattavuus parani kaikkina koevuosina ja kaikilla koelajikkeilla typpilannoitustason kasvaessa kolmena ensimmäisenä koevuonna kävi päinvastoin, mikä johtui korjuukauden sateiden aikaisesta sadon laadun alenemisesta rehuviljaksi ja viljan alhaisesta hintatasosta. Vuosina kg N/ha ja kg N/ha ja 170 kg N/ha Trappe koejäsenissä laatu ei riittänyt leipäviljaksi alhaisen valkuaisen (typen puutteen) takia ja 2014 kaikista koejäsenistä tuli rehuviljaa alhaisen sakoluvun vuoksi. Tarkasteltaessa kaikkia koevuosia ja kaikkia koelajikkeita keskimäärin, kannattavuus parani 200 kg N/ha lannoitustasoon saakka, vaikka talous laadusta ja viljan hintatasosta johtuen romahtikin vuonna Koejäsen 250 kg N/ha antoi 2013 parhaan tuloksen ja 2014 toiseksi heikoimman tuloksen. Heikoimman taloudellisen tuloksen antoi kaikkina vuosina ilman kasvitautitorjuntaa ollut 150 kg N/ha saanut koejäsen.

13 LIITTEINÄ: - Kasvianalyysit ja lehtilannoitusohjeet - Yara N-Sensor biomassa- ja lannoitteenlevityskartat - puimurin satokartat koealoilta

14

15 Trappe 200 kg N/ha biomassa- ja lannoitteenlevityskartat Trappe 250 kg N/ha biomassa- ja lannoitteenlevityskartat

16 Puimurin satokartta Draco 150 kg N/ha Puimurin satokartta Draco 170 kg N/ha Puimurin satokartta Draco 200 kg N/ha Puimurin satokartta Trappe 100 kg N/ha

17 Puimurin satokartta Trappe 150 kg N/ha Puimurin satokartta Trappe 170 kg N/ha Puimurin satokartta Trappe 200 kg N/ha Puimurin satokartta Trappe 250 kg N/ha

18 Puimurin satokartta Trappe 150 kg N/ha ei kasvitautitorjuntaa