Ann- Mari Härmä lääkäri

Transkriptio

1 Ann- Mari Härmä lääkäri

2 Nuoruuden kehitysvaiheet Vaihe Ikä Kehitystehtävät Varhaisnuoruus vuotta Muuttuva suhde omaan kehoon Keskinuoruus vuotta Muuttuva suhde vanhempiin Jälkivaihe vuotta Lopullinen aikuisen persoonallisuuden eheytyminen

3 Varhaisnuoruus 11-14v Hormonitoiminta aktivoituu Kasvupyrähdys, sukuelinten muutokset, karvoitus lisääntyy, viettipaineet Kehonkuva muuttuu Hämmennys ja epävarmuus Tunnetilat ja käytös ailahtelevaa Korostunut tietoisuus kehosta Normatiivinen regressio Normien vastustaminen mielen sisäinen myllerrys Liika ymmärtäminen ja sallivuus ei tue nuoren kasvua tässä vaiheessa ympäristön rajat ja hallinta auttaa nuorta

4 Keskinuoruus 15-18v. Oman minuuden etsintä Roolikokeilut Suhde vanhempiin muuttuu Haavoittuvuus erokokemuksille Oman kehon ja seksuaalisuuden haltuunotto Kavereiden tuki ja merkitys korostuu Harrastukset

5 Nuori aikuinen Minuus lujittuu ja persoonallisuus eheytyy Irrottautuminen lapsuuden kodista Arvomaailma ja maailmankatsomus alkavat muotoutua

6 Nuoruuden paradoksi Eriytyminen- integroituminen ja regressio- progressio vaihtelevat Eriytyminen ja irrottautuminen vanhemmista ja lapsuuden kontekstista Integroituminen yhteiskuntaan ja uuteen aikuisen minän kontekstiin Hormonaalinen myrsky ja fyysiset muutokset väsymys, taantuminen, tunnetilojen vaihtelu Yhteisölliset suorituspaineet ja odotukset

7 Nuoruuden haasteet Jatkuvan ja nopean muutoksen aikaa Hormonaaliset muutokset Kehon muutokset Mielen muutokset Ihmissuhteiden merkitys muuttuu Kouluympäristön ja vaatimusten muutokset Taidot karttuu kokemus vielä puuttuu Taustalla lapsuuden perhetilanne

8 Hyvin pärjäävällä lapsella on (Masten ym. 1990) Toimiva suhde kompetenttiin aikuiseen Hyvä oppimiskyky Hyvä ongelmanratkaisukyky Kyky toimia muiden ihmisten kanssa Kokemus minäpystyvyydestä jollakin alueella tai saavat ympäriltään hyvää palautetta onnistumisista

9

10 Vakava häiriköiminen ei kuulu normaaliin nuoruuteen Vaikeita tunteita käyttäytymisen ongelmien yhteydessä: pettymys, pelko, ahdistus, kateus, kostonhimo, mustasukkaisuus, vallanhalu, raivo, suru, katumus ja syyllisyyden tunne Johtavat usein sisuuntumiseen ja vihaan Väkivaltaa ei voi puolustella sillä, että on vihainen

11 Nuoren väkivaltaisuuden synnystä psykodynaaminen näkökulma (G. Schulman, Lääkärilehti 21/- 88) Heiltä puuttuu psyykkinen kyky käsitellä depressiiviä tunteita....silloin kun nuoret haluavat päästä eroon avuttomuuden tunteesta, he saattavat jonkun ympäristönsä henkilön sellaiseen asemaan, että tämä väistämättä joutuu tuntemaan itsensä avuttomaksi. Väkivaltaiset nuoret eivät kestä syyllisyydentunteita vaan kokevat syyllisyyden vainoavana.

12 Puhutaan oman minuuden jatkuvuuden pirstoutumisesta, annihiloitumisesta, mikä merkitsee oman psyykkisen olemassaolon jatkumisen tunteen loppumista, mitä pidetään kokemuksena kauheampana kuin kuolema. Yksilö kokee olevansa olemassaoloaan välittömästi uhkaavan hyökkäyksen kohteena ja puolustautuu.

13 Psykiatrinen diagnostiikka ICD- 10 (DSM- IV) Psyykkisten häiriöiden syyt tunnetaan puutteellisesti Diagnostiikka on edelleen epäluotettavaa ja epätarkkaa Nuorilla esiintyy usein eri diagnoosiluokkiin sopivaa oireistoa samanaikaisesti Järjestelmä ei huomioi kehityksellistä näkökulmaa, eikä oireiden yhteyttä vuorovaikutukseen ja elinympäristöön

14 Käytöshäiriön dg- määritelmä F91 Käytöshäiriö Perheen sisäinen käytöshäiriö Epäsosiaalinen käytöshäiriö Sosiaalinen käytöshäiriö Uhmakkuushäiriö (9-10v) Käytöshäiriöön liittyvät muut häiriöt Neuropsykiatriset häiriöt Lukihäiriö, oppimisvaikeudet Tunne- elämän häiriöt Päihteiden käyttö

15 Diagnostinen määritelmä jatk. Pitkäkestoinen käyttäytymismalli (väh. 6kk) Rikkoo toisen perusoikeuksia tai Iänmukaisen sosiaalisen käyttäytymisen perusnormeja tai - sääntöjä Ei ole diagnosoitavissa seuraavia sairauksia Skitsofrenia, mania, depressio, asosiaalinen persoonallisuushäiriö, laaja- alaiset kehityshäiriöt, hyperkineettiset häiriöt, samanaikainen käytös- ja tunnehäiriö ja lapsuusiässä alkavat tunne- elämän häiriöt - Lapsuusiän/nuoruusiän käytöshäiriö 10 vuoden ikä rajana

16 Käytöshäiriön komorbiditeetti (Lehto- Salo, Lääkärilehti 50/2008)

17 Käytöshäiriön esiintyvyys Tavallisimpia psyykkisiä häiriöitä nuorilla Pojat 10-13%, tytöt 4-6% (2-12% Loeber 2000) Nuoruusiässä tytöt saavuttaa poikia 18-21% lapsista kiusaa muita lapsia (LAPSET- tutkimus) Hoitoon ohjatuista 30-50% kärsii asosiaalisesta tai aggressiivisista oireista Usein vakavasti käytökseltään häiriintyneet nuoret ohjautuvat muualle kuin terveydenhuoltoon hoidon kannalta sitoutuminen on ongelma

18 Lapsuudessa alkanut käytöshäiriö Lapsuuden käytöshäiriö on yhteydessä myöhempiin mt- häiriöihin ja persoonallisuushäiriöihin Aggressiivinen lapsi on usein aggressiivinen myös aikuisena Ongelmia usein jo vanhemmuudessa ADHD, uhmakkuushäiriö, kehitykselliset häiriöt ja oppimisvaikeudet mukana usein + varhainen päihteidenkäyttö on yhteydessä huonompaan ennusteeseen

19 KÄYTÖSHÄIRIÖN HOITO Kognitiivinen käyttäytymisterapia yleisesti ja taitopohjaiset lähestymistavat ovat eniten tutkittuja ja niillä on eniten empiiristä tukea (Blake & Hamrin, 2007) Perhe- ja verkostomuotoisia interventioita kehitelty, mm. MDFT

20 Nuoren käytöshäiriö ja uhmakkuus käyttäytymisanalyysin näkökulmasta Kaikella käyttäytymisellä on tarkoitus Käyttäytymisen välittömät seuraukset ylläpitävät käyttäytymistä Oppimishistoria, eli varhaiset vuorovaikutussuhteet vaikuttaa ongelman kehittymiseen

21 Käytöshäiriön hoidosta Varhainen puuttuminen ja jopa ennaltaehkäisy suotavaa Vanhemmuuden taidot, verkostointerventiot Lievät käytöshäiriöt voivat korjaantua itsestään (kuormittavan kontekstitekijän väistyessä) Kukaan ei pysty yksinään auttamaan lapsen kautta lasta, vaan aina tarvitaan verkosto

22 Käytöshäiriön hoidosta ADHD lapsilla uhmakkuus johtuu impulssikontrollin vaikeuksista, ja usein heikko itsetunto lisää ongelmia Vaatimusten yhteydessä lapset tuntevat itsensä nurkkaan ajetuksi ja oireilevat siksi Sosiaaliset ja kielelliset taitopuutokset estävät tehokkaan ongelmanratkaisun ja altistavat aggressiiviselle käyttäytymiselle

23 Käytöshäiriön hoidosta Lääkehoito ei ole erityisen tehokas hoitomuoto Täsmälääkettä ei ole Käytetään psykoosi-, epilepsia- ja masennuslääkkeittä, ADHD lääkkeet Lääke on tuki muiden hoitomuotojen rinnalla

24 Tavallisimmin käytetyt menetelmät Tunteisiin liittyvä psykoedukaatio Rentoutusharjoittelu Ajattelun uudelleenmuotoilu Ongelmanratkaisutaitojen opettelu Sosiaalisten taitojen harjoittelu Konfliktien selvittäminen (neuvottelu ja sopimusten tekeminen) Traumaterapeuttiset menetelmät Ryhmämuotoinen KKT Interpersoonalliset taidot + aikuisten ohjaus

25 Tutustu nuoren ongelmaan Yritä ymmärtää käyttäytymistä Miksi hän toimi noin? Käyttäytymisellä on aina jokin funktio. Funktio on löydettävissä, kun muistetaan, että useimmat nuoret elävät tässä ja nyt Kaikkien aivot eivät toimi samalla tavalla Voi näyttää ylireagoinnilta, on ehkä ylituntemista

26 Hyvä muistaa Arjen aikuisilla on merkittävä vaikutus nuoren käyttäytymisen kannalta, suurempi kuin esim. terapeutilla Jokainen tilanne on tärkeä Jos nuori kokee tulevansa ymmärretyksi, kohtaaminen helpottuu Jos taas aikuinen ja nuori eivät kohtaa, siitä seuraa ongelmia Älä keskustele kiihtyneenä tai kiihtyneen nuoren kanssa Älä näytä kielteisiä tunteita nuoren käyttäytymistä kohtaan

27 Hyvä muistaa jatk. Ongelmakäyttäytymisiä ei pidä ottaa henkilökohtaisina loukkauksina: lapset ja nuo eivät osaa hallita käyttäytymistään, koska he eivät osaa hallita käyttäytymistään Ongelmat pitää ottaa tosissaan Jos strategia ei toimi, kyse ei aina ole huonosta strategiasta vaan ehkä ulkoisista tekijöistä Jos jokin toimii, niin jatka sitä Jos ei toimi, tee jotain toisin

28 Hyvä muistaa jatk. Pidä tavoitteet riittävän alhaisina Harvoin voidaan auttaa liikaa huonoja kokemuksia on kertynyt jo tarpeeksi Ennakoi ja järjestä turvaverkko epäonnistumisten varalta Jos jotain menee pieleen, on tärkeää ohjata käyttäytymistä ja minimoida vahingot Anna itsellesi anteeksi joka päivä, ja palaa sinnikkäästi näihin asioihin yhä uudelleen

29 Esim. käyttäytymisen ketjusta Oppimisvaikeudet - > koulupäivä vaatii huomattavia ponnistuksia - > väsymys ja epäonnistumiset - > turhautumista - > opiskelu tuntuu vastenmieliseltä - > huomio suuntautuu muuhun - > opettaja moittii - > huonommuuden tunne, turhautumista - > ahdistus ja masennusoireet tai uhmakkuus - > aggressiiviset ylilyönnit painetilanteessa

30 Käytännön ohjaamisesta Varmista, että nuori tietää, mitä häneltä odotetaan Varmista, että nuori osaa ja hallitsee sen, mitä häneltä odotetaan Tarvittaessa kerrataan ja harjoitellaan taitoja Säännöistä muistutetaan ennen kuin niitä tarvitaan Kyseessä pitää olla lapsen ongelma, ei ympäristön Vaikeista ongelmista kärsivä nuori tarvitsee jatkuvaa, heti tapahtuvaa ja riittävän voimakasta palautetta ja palkkiota Huomioi toivottu käytös satunnaisesti vahvistaen

31 Rankaisemisesta Rangaistukset ja uhkaukset voivat muuttaa käyttäytymistä, mutta eivät asennetta Vältä koston kierrettä Älä nalkuta Älä syytä vaan auta Rangaistuksen tarkoitus on korjata tulevaa käyttäytymistä, välitön pieni rangaistus on yhtä tehokas kuin pitkitettykin Vältä rangaistuksen kasaantumista (jos et tee et saa )

32 Malttia Erityislapsen elämä on kuormittavaa, ja on ollut sitä todennäköisesti pitkään Säädä vaatimustaso tarvittaessa lapsen mukaan Anna ohjeita ja vihjeitä etukäteen, ennakoi Pysähdy ja pysy rauhallisena Mieti, kannattaako lähteä taistelemaan Ohjaa tilannetta parempaan suuntaan

33 3 tapaa vaikuttaa (G. Latham, 2000) 1. Jätä huomiotta huono käytös 2. Huomioi toivottu käytös muilla lapsilla lapsen käytöksestä se, mikä on oikeaan suuntaan, vaikka huonoakin olisi mukana 3. Pysäytä ja oikaise tarvittaessa Siirry lähelle ja ota katsekontakti hetkeksi Kosketa kevyesti tai anna pehmeä merkki Totea, mitä toivot tai odotat lapselta Älä toista sellaista minkä lapsi jo tietää Kysymyksen esittäminen tai vastaaminen on turhaa tunnepitoisessa tilanteessa Kunniallinen perääntyminen rauhoittumaan on lapsen oikeus älä ahdista, älä provosoi tai provosoidu

34 Vältä 8 ansaa, jotka murentavat kunnioituksen! Kriittisyys vikojen etsintä on tavallinen tapa kasvattaa Sarkasmi naureskelua lapsen kustannuksella Uhkailu kärsii inflaation ja johtaa vain kunnioituksen puutteeseen Kysymykset miksi teit, mitä ajattelit, onko sinulla ymmärryksessä vikaa, mitä sinä kuvittelet, vastassa on umpikuja ja etääntyminen Loogisuus Lapsen logiikka on erilainen kuin aikuisen: Tuskin kuulet lapselta, kiitos isä, tuo oli hyvä näkökulma, nyt ymmärrän ettei kannata. Väittely yritys vakuuttaa lapselle, että aikuinen on oikeassa ja lapsi väärässä. Toteaako lapsi, että ok, sinä voitit tällä kertaa. Voima kuri ei ole rangaistuksia, vaan ohjausta Epätoivo Ruikuttava vanhempi ei ansaitse kunnioitusta. Mitä ihmettä minä teen sinun kanssasi, tästä ei tule mitään.

35 Ja kun huomaat olevasi ansassa Selkä suoraksi, leuka ylös ja tyyni ilme Nyt täytyy miettiä.

36 KIITOS!