OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LAHDEN YKSIKÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LAHDEN YKSIKÖSSÄ"

Transkriptio

1 OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LAHDEN YKSIKÖSSÄ Hannele Orjala Sanna Pekkarinen Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Hannele Orjala & Sanna Pekkarinen. Opiskelijoiden hyvinvointi Diakoniaammattikorkeakoulun Lahden yksikössä. Lahti, syksy 2006, 119 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Ammattikorkeakouluissa opiskelevan terveydestä ja siihen liittyvistä erityispiirteistä tiedetään melko vähän. Itsensä hyvinvoivaksi kokeva opiskelija oireilee kuitenkin satunnaisesti sekä fyysisesti että psyykkisesti. Opiskeluun ajoittuvat elämisen tyylin valinnat liittyvät usein terveyteen, kuten liikunnan harrastus, alkoholin käyttö, stressinhallintakeinot ja sosiaalinen osallistuminen. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin opiskelijan omaa kokemusta hyvinvoinnistaan sekä mielipidettä opiskeluterveydenhuollon palvelujen nykytilasta ja saatavuudesta. Tarkoituksena oli tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi 52 kysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Taustamuuttujat kartoitettiin kahdeksalla kysymyksellä. Kyselyyn vastasivat Diakonia-ammattikorkeakoulun (DIAK) Lahden yksikön opiskelijat. Syksyllä 2005 ilmoittautui läsnä olevaksi 226 opiskelijaa. Kyselyhetkellä tavoitettiin 187 opiskelijaa ja vastausprosentiksi saatiin 83 %. Tulosten analysoinnissa käytettiin suoria jakaumia sekä yhteyksien tarkastelussa ristiintaulukointia. Tulokset osoittivat, että suurin osa opiskelijoista koki voivansa hyvin, kuitenkin erilaisia fyysisiä oireita ilmeni viikoittain 16 %:lla. Opiskelijoiden alkoholinkäyttö painottui kuukausittaiseen käyttöön siten, että 18 % ei käyttänyt alkoholia lainkaan ja yli neljäsosa joi itsensä humalaan kuukausittain. Kuntoliikuntaa harrastettiin 2 3 kertaa viikossa ja suosituimmat kuntoilumuodot olivat kävely ja lenkkeily. Keskimäärin viikossa liikuttiin neljä tuntia. Ruokaostoksia tehdessään ravinnon terveellisyyden otti huomioon kolme neljäsosaa opiskelijoista. Opiskeluterveydenhuollon palveluita käytettiin vähän, mutta käyttämiinsä palveluihin opiskelijat olivat tyytyväisiä. Eniten käytettiin terveydenhoitajan palveluita. Kehittämistoiveita opiskelijoilla oli eniten hammashuollon ja yleislääkärin palveluista. Opiskelijoista puolet olisi valmis maksamaan heille suunnatuista terveyspalveluista. Opiskelua ja opiskeluoloja tarkasteltaessa melkein kaikki ilmoittivat valinneensa oikean opiskelu-alan. Kuitenkin ajoittainen motivaation puute aiheutti 32 %:lle poissaoloja. Opiskelijoista hieman alle puolet kävi töissä opintojen ohessa taatakseen toimentulonsa. Yli puolet ilmoitti saavansa taloudellista apua vanhemmiltaan. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan käyttää suunniteltaessa ammattikorkeakouluopiskelijoiden ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Oppilaitos saa tärkeää tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista sekä siitä, vastaavatko oppilaitoksen tarjoamat palvelut opiskelijoiden toiveita. Tuloksien avulla voidaan kehittää opiskelijoiden oloja hyvinvointia tukevaksi. Asiasanat: hyvinvointi, ammattikorkeakoulut, opiskelijat, terveydenhuolto

3 ABSTRACT Hannele Orjala & Sanna Pekkarinen. The wellbeing of students at the Diaconia University of Applied Sciences, Lahti Unit. Autumn 2006, 119 p., 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Lahti Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Option in Health Care. The wellbeing of the students of the universities of applied sciences are not well known or even studied. Students in general feel rather well, but they have symptomatic reactions both physically and psychologically. The choices of lifestyle at the time of studying are often health related, such as active sports, use of alcohol and the means of stress control as well as the students` social participation. This study surveyed the feeling of wellbeing of the students. The study also evaluated their opinion of the current state and availability of the student health care services. The research material was gathered with a structured questionnaire that contained 52 questions. The background variables were qualified by eight questions. The questionnaire was given to the students of Diaconia University of Applied Sciences, Lahti Unit. In the autumn of 2005, 226 students were enrolled. 187 questionnaires were returned; hence the reply rate was 83%. For the analysis of the findings standard deviation and cross tabulation were used. The results showed that majority of the students are feeling well. However, some physical symptoms were experienced weekly by 16% of the sample. The use of alcohol was mainly on monthly usage as follows: 18% of the respondents used no alcohol at all and over a quarter of the respondents got drunk on monthly basis. Sports activities took place 2-3 times per week and the most popular sports among students were walking and jogging. Three quarters of the students were concerned about nutritional health issues while doing the average food shopping. Public health services for students were used rather seldom, but students were pleased with the level of services they had used. The most common services used were those of the Public Health Nurse. The most common requirements and needs for improvement were for the dental health care and for the services of the General Practitioners. Half of the respondents were ready to pay for their health services. While considering the conditions of studying, almost all of the students replied they had chosen the right form of studying. However, contemporary lack of motivation caused absence for 32% of the respondents. Slightly less than half of the students are working, in order to secure income. More than half of the respondents claimed additional financial support from their parents and family. The information received from this research can be used for planning preconceived health care for the students of the university of applied sciences. The university of applied sciences receives important information on the wellbeing of the students and of the fact whether the health care services of the university are up to the expectations of the students. The results will also play a role in developing the conditions in such a way as to better support welfare and wellbeing of the students. Key words: wellbeing, university of applied sciences, students, health care

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSOHJELMA JA OPISKELIJAT HYVINVOINTI JA TERVEYS Terveys osana hyvinvointia Hyvinvoinnin keskeinen sisältö AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN HYVINVOINNIN OSA-ALUEET Fyysinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi Hengellinen hyvinvointi AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI JA TERVEYSPALVELUT Opiskelijoiden terveyspalvelut Opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen Opiskelu ja opiskeluolot OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen menetelmälliset lähtökohdat Tutkimusaineiston hankinta ja analysointi... 32

5 8 TULOKSET Taustatiedot Hyvinvointi ja terveyskäyttäytyminen Opiskelijoiden terveyspalvelut Opiskelu ja opiskeluolot POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Yhteenveto tuloksista Jatkotutkimushaasteet LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Kyselykaavake LIITE 2: Kyselyn saatekirje LIITE 3: Tutkimuslupa LIITE 4: Suorat jakaumat prosentteina LIITE 5: Ristiintaulukoinnit

6 1 JOHDANTO Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on jo kymmenen vuoden ajan tarjonnut työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammattikorkeakouluissa. Kuitenkin ammattikorkeakouluissa opiskelevan hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä erityispiirteistä tiedetään melko vähän. Ensimmäisen valtakunnallisen ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointitutkimuksen teki Hanna Erola vuonna 2004 Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liiton SAMOK ry:n tilauksesta (Erola 2004). Kansanterveyslaki säätelee ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuoltoa, jonka toimeenpanijoita ovat oppilaitosten sijaintikunnat (Kansanterveyslaki 1972). Käytännössä tätä lakia toteuttavat kuntien terveyskeskukset. Vuoden 2003 marraskuussa sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään opiskeluterveydenhuollon sisältöä ja tavoitteita. Työryhmän muistio luovutettiin peruspalveluministerille toukokuussa Työryhmä antoi opiskeluterveydenhuollosta kaikkiaan 25 suositusta, joissa painotetaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitystä. Opiskeluterveydenhuoltoa selvittänyt työryhmä korosti, että kuntien terveyskeskusten olisi ymmärrettävä, että opiskeluterveydenhuolto sisältää enemmän kuin pelkästään opiskelijoille annettavan hoidon terveyskeskuksissa. Myös opiskeluterveydenhuollon sisällön määrittely ja toiminnan ohjeistus vaatisi selkeyttämistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005a.) Opiskeluterveydenhuollon piiriin katsotaan kuuluvaksi henkilö, joka harjoittaa päätoimisesti opintojaan vähintään neljän kuukauden ajan kalenteri- ja lukuvuodessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005b, 20). SAMOKin puheenjohtaja Nystén toteaa lehdistötiedotteessa (Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto SAMOK ry 2005): Tällä hetkellä joissakin kunnissa ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on järjestetty mallikelpoisesti. Valitettavasti monissa kunnissa opiskelijaterveydenhuollossa on suuria puutteita. SAMO- Kin mielestä erillinen laki opiskelijaterveydenhuollosta tulisi laatia pikaisesti. Eduskunnan kyselytunnilla kansanedustaja Urpilainen oli puheessaan samoilla linjoilla SAMOKin puheenjohtaja Nysténin kanssa. Urpilaisen mukaan kansanterveyslakia rikotaan laajasti. Peruspalveluministeri Hyssälä myönsi, että opiskelijoiden asiat ovat jää-

7 7 neet koko Suomen terveydenhuoltoa käsittelevän lainsäädäntöpaketin jalkoihin eikä lain etenemistä ole ehditty edistää. Hän myönsi asian ajankohtaisuuden ja piti oikeutettuna, että lakiesitystä kiirehdittäisiin. Hyssälä korosti, että terveyskeskusten vastuuta opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisestä on teroitettu ja siten pyritty tasaamaan tiedossa olevaa opiskelijoiden eriarvoisuutta. (Yleisradio TV 1, 2006.) Tämän tutkimuksen käynnisti aito huoli opiskelijatovereiden hyvinvoinnin tilasta. Nuoruusikään ajoittuvat elämisen tyylin valinnat liittyvät usein terveyteen, kuten liikunnan harrastaminen, alkoholinkäyttö, stressinhallinnan keinot ja sosiaalinen osallistuminen. Siksi nuorten opiskelijoiden fyysiset oireilut jo opiskelujen alussa jäivät mietityttämään. Uteliaisuus siitä, minkälaisia hoitajia Suomi tulevaisuudessa saa ja miten tulevan hoitajan hyvinvointia voisi tukea, innosti tähän työhön. Aiheen ajankohtaisuus lisäsi perusteluja työn tärkeydelle. Yhteisöllinen tavoite oli innostaa opiskelijoita miettimään keinoja ja ratkaisumalleja, joilla voitaisiin tukea toinen toistaan ja edistää koko yhteisön hyvinvointia. Tässä työssä mielenkiinto kohdistuu ammattikorkeakouluopiskelijan hyvinvointiin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen hyvinvoinnin näkökulmasta, mikä on tällä hetkellä hoitotieteissä vallitseva paradigma. Paradigma ohjaa tieteellistä toimintaa osoittaen kunkin tieteenalan ajassa liikkuvat, kiinnostavat tutkimuksen kohteet sekä sen millaisin menetelmin niitä on mielekästä tutkia (Eriksson & da Silva 1994, 25). Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millainen on Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikön opiskelijoiden hyvinvointi, kartoittaa opiskeluterveydenhuollon saatavuutta sekä tutkia iän, opiskelujen ajankohdan ja perhemuodon vaikutusta opiskelijoiden hyvinvointiin.

8 8 2 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSOHJELMA JA OPISKELIJAT Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on kouluttaa opiskelijoita ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Opetuksen tulisi perustua tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin. (Ammattikorkeakoululaki 2003.) Tutkivan ammattikäytännön omaavia työntekijöitä tarvitaan vastaamaan työelämän haasteisiin (Kuokkanen, Kiviranta, Määttänen & Ockenström 2005,16). Tämän johdosta koulutuksen tulee vastata työelämän haasteisiin ja sen kehittämisen vaatimuksiin. Opiskelun tulisi tukea yksilön ammatillista kasvua. (Ammattikorkeakoululaki 2003.) Suomalaisista ammattikorkeakouluista Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) eroaa lähtökohdiltaan (Salminen 2002, 33). Ainoana ammattikorkeakouluna sen koulutustehtävään kuuluu diakoniatyö sekä siihen liittyen kristilliselle pohjalle rakentuva sosiaali- ja terveysalan koulutus. Teologiset lähtökohdat ohjaavat diakoniatyötä, mutta työn toimintamuodot ovat arkiset ja yhteiskunnalliset. (Salminen 2002, 33.) Arvopohja nousee Raamatusta sekä kristinuskosta, ja siinä korostetaan lähimmäisyyttä. Kristillisyys ilmenee ennen kaikkea käytännön kristillisyytenä, oppilaitoksen ja sen henkilökunnan voimavarana, hyväksyvänä ilmapiirinä ja mahdollisuutena saada hengellinen ulottuvuus yhä monimutkaistuvassa maailmassa. (Mäkitalo 2001, ) Diak on valtakunnallinen neljän koulutusohjelman (hoitotyön, sosiaalialan, viittomakielentulkin ja viestinnän koulutusohjelma) ammattikorkeakoulu. Kirkon diakonian tai nuorisotyön tehtäviin valmistuu noin 40 % opiskelijoista. Koulutuksen tehtävänä on tuottaa kirkon, yhteiskunnan ja kolmannen sektorin palvelukseen työntekijöitä. Kristillinen lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja avoin vuorovaikutus ovat Diakonia-ammattikorkeakoulun perusarvoja. (Kalmari, Koistinen, Sorjonen, Uusipaikka & Rantanen 2005, 7, ) Diakin tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Päämääränä on luoda keinoja, joilla voidaan purkaa ihmisyyttä halventavia tai rikkovia rakenteita. Tehtävänä on kehittää toimintoja, jotka tukevat yksilöitä, perheitä ja ryhmiä tunnistamaan terveystarpeitaan sekä ylläpitämään terveyttään. (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2005, 24.)

9 9 Diakissa on kahdeksan koulutusyksikköä: Helsinki, Järvempää, Kauniainen, Lahti, Oulu, Pieksämäki, Pori ja Turku. Hallitus on nimittänyt jokaiseen toimipaikkaan yksikönjohtajan, joka vastaa yksiköidensä pedagogisesta, taloudellisesta ja hallinnollisesta toiminnasta sekä niiden kehittämisestä (Kalmari ym. 2005, 10). Tämä työ on rajattu käsittelemään Diakin Lahden yksikön opiskelijoita. Lahden toimipaikasta valmistuu opiskelijoita hoitotyön, diakonisen hoitotyön sekä terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdoista (Kalmari ym. 2005, 10, 12). Diakin Lahden yksikössä ilmoittautui syksyllä 2005 läsnä olevaksi 226 opiskelijaa, joista kokopäiväisesti opiskelevia oli 166 ja iltaopiskelijoita 60 (Tuula Poutiainen, henkilökohtainen tiedonanto ). Tässä tutkimuksessa opiskelijoiden ikä jakautuu vuoden välille. Korkea-asteen opiskelijat ovat pääsääntöisesti joko nuoria tai nuoria aikuisia. Nuoruutta seuraa varhaisaikuisuuden elämänvaihe, joka sijoittuu noin 20. ja 35. ikävuoden väliin. (Berger 2000.) 3 HYVINVOINTI JA TERVEYS 3.1 Terveys osana hyvinvointia Terveys on moniulotteinen, laaja-alainen, yksilöllinen ja yhteiskunnallinen sekä subjektiivinen kokonaisuus. Terveyden edistämisessä terveyden käsitteen pohtiminen myös eettisestä näkökulmasta on tärkeä perusta työlle ja toiminnalle. (Vertio 2003, 27.) Ihmisen määrittäminen terveeksi voi olla edullista yhteiskunnalle ja haitaksi yksilölle itselleen tai päinvastoin. Tämän vuoksi terveyden käsite on hyvin epämääräinen. (Litmanen, Pesonen & Ryhänen 1998, 3.) Hyvinvointi tulee esiin myös Opetussuunnitelman perusteet 1994:ssä, jossa todetaan että fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten voimavarojen tasapainoinen kehittyminen edellyttää terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien kysymysten esiin nostamista (Opetushallitus 2004). Käsitteistö ihmisen hyvinvoinnista ja terveydestä on horjuvaa ja monisanaista (Kiikkala 2003, 112). Hyvinvoinnin ja terveyden määrittelyt ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa (Konu 2002, 10). Hyvinvointi pitää sisäl-

10 10 lään käsitteen terveys, joka on ihmisen hyvinvoinnin kriittinen tekijä (Ryynänen & Myllykangas 2000, 198). Terveys-sanalla on alun perin tarkoitettu ihmisen kokonaisuutta. Terveydellä on ymmärretty yksilön ominaisuutta, toimintakykyä, voimavaraa, tasapainoa tai kykyä sopeutua sekä selviytyä. Eri tieteenalojen näkökulmasta terveyden määrittäminen on hyvin erilaista. Terveyden määritelmiä löytyy runsaasti, ja ne saattavat olla hyvin monimutkaisia. Terveyden sisältämiä ulottuvuuksia on vaikeaa ilmaista täsmällisesti sanojen avulla, ja siksi terveyttä on pyritty selvittämään visuaalisesti. Tavallisin ja yksinkertaisin kuvaus on jana, jonka toisessa päässä on täydellinen terveys ja toisessa kuolema. Sairaudet siirtävät ihmisen asemaa janalla. Jana voidaan jakaa osiin esimerkiksi toimintakyvyn asteikolla. Terveyttä on kuvattu myös laajenevana spiraalina. Elämänkokemus karttuu spiraalin laajetessa, jolloin terveys saa lisää ulottuvuuksia. Spiraalilla voidaan kuvata myös elämänkaaren uudelleen muotoutumista. Vanhenemisen muutoksista huolimatta terveys ja yksilön mahdollisuudet vaikuttaa siihen voivat säilyä. (Vertio 2003, 15.) Vanhenemisen myötä fyysiset toiminnot, kuten lihasvoima, heikkenevät tasaisesti ikävuoden jälkeen. Elimistön rasvamäärä alkaa lisääntymään 25-vuotiaista eteenpäin, kun taas nestemäärä vähenee tasaisesti koko elämän ajan. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist 2002, 597.) Kanadalainen Hancock kiinnostui erityisesti terveyden ja ympäristön suhteista kehittäessään terveyden mandalaksi kutsutun kuvion, jossa terveys asetetaan ihmisen kokonaiskontekstiin. Siinä terveys riippuu yksilön ominaisuuksista ja hänen yhteisöstään. Yhteisön elämä on riippuvainen kulttuurisista muutoksista samoin kun ekologinen kehitys on riippuvainen elinympäristössä. (Vertio 2003, 16.) Lääketieteellisesti terveys määritellään yksinkertaisesti siten, että terveys on sairauden puuttumista. Lääketieteessä korostetaan sairauksien hoidon hallintaa, mutta ei täysin sivuuteta terveyden edistämisen aineksia. Kun taas yhteiskunnallinen näkökulma pureutuu tarkastelemaan terveyttä usein tärkeänä hyvinvoinnin, elämänlaadun ja terveyden tasa-arvon toteutumisen mittaajana. Sosiologiassa halutaan nähdä ihminen sosiaalisena toimijana. Sen vuoksi terveyttä määrittää ihmisen kyky selviytyä sosiaalisena toimijana sekä kyky selviytyä sosiaalisissa rooleissa. Humanismin kannalta on olennaista, että

11 11 ihminen kykenee sopeutumaan myönteisesti elämän mukanaan tuomiin erilaisiin ongelmiin. (Lahtinen, Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius, Tuominen 2003, 20.) Hoitotieteellisessä kirjallisuudessa terveys määritellään yhtenä hoitotyön keskeisenä käsitteenä. Terveyttä kuvataan eri malleissa ja teorioissa monin eri tavoin: mm. Roy (1980) selittää terveyttä adaptaationa, King (1981) näkee sen elämänprosessina, Orem (1991) normaalitilana, kasvu- ja kehitysprosessina sen kuvaa Newman (1979) sekä Smith (1983; 1986), joka pyrkii ymmärtämään terveyttä monipuolisesti, yksilön ainutkertaisuuden huomioon ottaen. (Åstedt-Kurki 1992, 9 10.) Terveydenhuollon ammattilainen määrittää terveyden usein Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaisesti. Siinä terveydellä tarkoitetaan täydellistä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, eikä pelkästään sairauden puuttumista. WHO:n peruskirja on peräisin vuodelta 1947 (World Health Organization 1947), mutta se on säilyttänyt asemansa terveyden määrittelijänä, vaikka saa ajoittaista kritiikkiä. Määritelmää on arvosteltu erityisesti sen pyrkimyksestä määrittää terveys täydellisenä tilana. Sitä moititaan abstraktiksi ja utopistiseksi sekä mahdottomaksi saavuttaa. (Ryynänen & Myllykangas 2000, 44.) Toinen kiitetty ja kritisoitu ominaisuus on terveyden jakaminen kolmeen erilliseen komponenttiin: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen. Tätä määritelmää kuvataan päällekkäisinä ympyröinä, jolloin nämä kolme kokonaisuutta on helpompi hahmottaa. Fyysinen terveys on usein dominoiva, helposti ymmärrettävä sekä todettava käsite, erityisesti terveysalan ammattilaisten keskuudessa. Psyykkinen terveys korostaa subjektiivisuutta terveyden määrittämisessä ja sen merkitys on vähitellen lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Sosiaalinen terveys on ehkä hankalimmin hahmotettava osa-alue näistä kolmesta ja se on jäänyt sivummalle. Vasta kun terveyden edistäminen alkoi jäsentyä, sosiaalisen terveyden yksilölliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet ovat tulleet tutummiksi. (Vertio 2003, 27.) Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmät elävät ja seuraavat aikaansa. Peruskirjaan tehtiin kaksi lisäystä, dynaamisuus ja spirituaalisuus. Terveys käsitteenä muuttui täten huomattavasti monimutkaisemmaksi. WHO:n Ottawan asiakirjassa (1986) terveys halutaan nähdä positiivisena käsitteenä, joka korostaa yhteiskunnallisia ja henkilökoh-

12 12 taisia voimavaroja samoin kuin fyysisiä toimintamahdollisuuksia. Terveys ei ole enää elämän tavoite vaan jokapäiväisen elämän voimavara. (Vertio 2003, 27.) Ihmisen kokemus omasta terveydestään ei myöskään ole muuttumaton käsite. Jo luvulta lähtien Kansanterveyslaitos on seurannut aikuisväestön terveyskäyttäytymistä tutkimuksella, jolla on selvitetty ihmisten koettua terveyttä. Siitä ilmenee, että miehet ja naiset kokevat terveytensä eri tavoin, samoin eri ikäryhmät. Tutkimus ei ole pitkittäistutkimus, mutta sen avulla on kuitenkin mahdollista arvioida myös koetun terveyden muutoksia väestössä yli kahdenkymmenen vuoden aikana. Koettu terveys mahdollistaa myös monia muita tekijöitä ennustamaan paremmin tulevaa terveyttä. Lääketieteellisestä näkökulmasta arvioiden terveyden kokemus on ehkä epämääräinen mittari, koska siihen sisältyy myös subjektiivisia ulottuvuuksia. Kuitenkin sitä voidaan pitää monipuolisemmin terveyden ulottuvuuksia mittaavana kuin useimpia muita käytettyjä mittareita. (Helakorpi, Uuttela, Prättälä & Puska 1998.) Leen, Schumacherin ja Twiggin (1994, ) mukaan Parse pitää terveyttä elettynä kokemuksena. Parse kumoaa väitteet siitä, että terveys olisi pelkkää sairauden puuttumista, eikä liioin usko sen olevan hyvinvoinnin tilakaan. Hänestä terveyden kuvaus ihmisen mukautumisena ympäristöön ja siinä selviytymiseen kiistää ihmisen yhtenäisen olemuksen, jota hän pitää tärkeänä. Parse haluaa nähdä ihmisen jakamattomana kokonaisuutena, jonka terveys on arvojen synteesi, elämisen tapa. Ihminen rakentaa terveyttä muodostaessaan merkityksiä eri tilanteissa. Terveys on olemisen ja tulemisen prosessi, moniulotteista tämänhetkisyyden ylittämistä avautuvien mahdollisuuksien avulla. Vertailtua eri määritelmiä, tultiin tässä tutkimuksessa päätökseen, että terveys ymmärretään osana hyvinvointia. Terveyden ja hyvinvoinnin määritelmä on liukuva ja yhtä näkökulmaa on vaikea muodostaa. Määritelmään vaikuttaa mistä näkökulmasta käsitteitä katsotaan. Nykysuomen sanakirjassa hyvinvointi määritellään hyvänä terveydentilana, joka sisältää ruumiillisen ja hengellisen hyvinvoinnin (Nurmi 1998, 230).

13 Hyvinvoinnin keskeinen sisältö Toisen maailmansodan jälkeen heräsi halu mitata hyvinvointia elintason näkökulmasta, jonka tärkeimmäksi mittariksi kohosi bruttokansantuote asukasta kohden (BKT per capita). BKT-mittari osoittautui kuitenkin yksipuoliseksi, sillä se ei mittaa todellista toimeentulon jakautumista. Erityisesti pohjoismaissa innostuttiin sosiaali-indikaattorien (tunnuslukujen) kehittämisestä luvulla YK listasikin hyvinvointitekijöiksi terveyden, elintarvikkeiden kulutuksen, koulutuksen, työllisyyden ja työolot, asunto-olot, virkistyksen ja vapaa-ajan, sosiaalisen turvallisuuden, vaatetuksen ja ihmisoikeudet. (Tapaninen, Kauppinen, Kivinen, Kotilainen, Kurenniemi & Pajukoski 2002, 78.) Heikkilä ja Kautto (2002, 20) tunnistavat kaksi koulukuntaa, joiden mukaan hyvinvointi voidaan jakaa käsitteellisesti joko subjektiivisiin tai objektiivisiin osatekijöihin. Resursseiksi ymmärretään objektiivisesti määriteltävissä olevat elinolot. Ne määritellään perinteisesti rahana, omaisuutena, tiedollisena pääomana, psyykkisenä ja fyysisenä energiana, sosiaalisina suhteina ja turvallisuutena. Hyvinvoinnin subjektiivisuutta edustava koulukunta painottaa, että hyvinvointi määrittyy viime kädessä yksilöiden kokemuksina ja tulkintoina. Objektiivisten mittareiden käyttö saa kritiikkiä esimerkiksi siitä, että ne eivät kerro, edistävätkö mitattavissa olevat ja normitetut resurssit todella yksilöiden kokemaa hyvinvointia. Suomalainen Erik Allardt julkaisi 1970-luvulla hyvinvoinnin moniulotteisuutta kuvaavan teoriansa Having Loving Being, joka on taustaltaan sosiologinen. Hänen mukaansa hyvinvointi määräytyy historiallisesti ja vaatii uudelleenmäärittelyä elinolojen muuttuessa aivan kuten Marx ja Engels totesivat 70-luvulla. Allardtin suomalaisessa hyvinvointitutkimuksessa yhdistyvät sekä resurssit että yksilön tarpeet. Elinoloilla (having) hän tarkoittaa tuloja, varallisuutta, asumista, työllisyyttä, terveyttä sekä koulutusta. Tärkeimmäksi nousee tarve olla suhteessa muihin ihmisiin (loving). Sosiaaliset suhteet viittaavat ihmisen tarpeeseen liittyä toisiin ihmisiin sekä rakentaa sosiaalisia identiteettejä. Allardt korostaa symmetrisyyden tärkeyttä, jolloin yksilö sekä antaa että saa osakseen rakkautta. Tätä tarvetta yksilö toteuttaa suhteessa perheeseen, sukuun, ystäviin, naapureihin, työpaikan ja asuinalueen yhteisöihin. Kolmanneksi osa-alueeksi Allardt nimeää itsensä toteuttamisen (being), joka sisältää persoonallisen kasvun tärkey-

14 14 den. Ihmiselle on tärkeää, että hän kykenee muodostamaan jonkinlaista minäkuvaa ja elämään sen mukaisesti. (Allardt 1976.) Hyvinvoinnin keskeisiä sisältöjä ovat Rimpelän (2004) mukaan liikkuminen, kyky ratkaista sosiaaliset ongelmat, arjen rytmin hallinta sekä mielen ja elimistön viestien kuuleminen ja tulkinta. Perttilä (1999, 81) ymmärtää hyvinvoinnin tarkoittavan laajaa yhteisöllistä käsitettä, joka pitää sisällään yksilön fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, emotionaalisen ja hengellisen hyvinvoinnin. Hän lisää siihen vielä sekä yksilön että rakenteellisen ympäristön vuorovaikutuksen. Näitä ovat perustarpeiden tyydytys, turvallisuus, sosiaaliset suhteet, työn ja vapaa-ajan tasapaino. Tarkastelun kohteeksi nousee vielä yksilön ja fyysisen ympäristön vuorovaikutus, joka sisältää asumisen ja terveellisen ympäristön. Oppiminen ja oppimistulokset ovat yhteydessä hyvinvointiin. Opiskelijoiden kotioloilla ja ympäröivällä yhteisöllä on myös oma merkityksensä. (Konu 2002, 43.) Terveyden kannalta ihmissuhteita pidetään tärkeänä asiana. Tyttöjen mielestä muita terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja ulkoilu. Pojat nimeävät terveyteen vaikuttaviksi tekijöiksi ruokavalion, pukeutumisen, mielenterveyden, kouluunmenon ja perintötekijät. (Välimaa 2000, ) Ojasen (2006) tekemän onnellisuusbarometrin mukaan iällä oli vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Toimeentulo- ja rakkausongelmia kokivat eniten vuotiaat. Turvallisuuden kokemiseen ei iällä ollut vaikutusta. Parisuhde vaikutti hyvinvointiin positiivisesti. 4 AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN HYVINVOINNIN OSA-ALUEET 4.1 Fyysinen hyvinvointi Laaksosen (2004, 2) tekemän tutkimuksen mukaan hyvinvoinnin osa-alueista fyysinen terveydentila koettiin ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa muita osa-alueita parempana. Tässä työssä fyysinen hyvinvointi nähdään fyysisen kunnon kautta, joka Ojan (1995, 54) mukaan tarkoittaa elimistön fysiologista ja biomekaanista kykyä, toi-

15 15 mintakelpoisuutta sekä sen kykyä suoriutua tietystä fyysisestä tehtävästä. Yliopistoopiskelijoille tehdyssä tutkimuksessa puolet naisista ja noin 60 % miehistä arvioi oman fyysisen kuntonsa hyväksi. Kaikista opiskelijoista 14 % arvioi kuntonsa huonoksi. (Kunttu & Huttunen 2001, 49.) Savolainen-Mäntyjärven ja Kauppisen (2000, 28) tutkimuksen mukaan koetun terveyden merkittävinä tekijöinä pidetään fyysistä terveyttä, toimintakykyä sekä fyysistä kuntoa. Liikunta vaikuttaa fyysiseen kuntoon ja terveyteen. Liikunta tuottaa elämyksiä ja erilaisia kokemuksia, joiden vaikutus näkyy terveydessä joko välittömästi tai välillisesti. Liikunta voidaankin jakaa kunto-, terveys-, virkistys-, harraste- ja hyötyliikuntaan. Liikunta on usein terveyttä edistävää toimintaa, vaikka sen varsinaisena tavoitteena ei pidettäisikään terveyttä. (Vuori 1995, 10.) Liikunta tarjoaa yksinkertaisen tavan edistää terveyttä. Hyvä fyysinen kunto edistää sydämen ja verenkiertoelimistön, keuhkojen sekä tuki- ja liikuntaelinten toimintakykyä (Takala 2000, 55). Liikunta osana fyysistä aktiivisuutta kattaa käsitteenä kaiken lihasten tahdonalaisen sekä kehon energiankulutusta lisäävän toiminnan. Näin ollen fyysinen aktiivisuus käsitetään vain fyysisinä ja fysiologisina tapahtumina, joka jättää huomiotta toiminnan syyn sekä sen psyykkiset tai sosiaaliset seuraukset. Liikunnan psyykkisten vaikutusten mittaaminen hankaloittaa tieteellisesti todistettavan tutkimustiedon hankkimista, koska siihen vaikuttavat yksilöiden asenteet, vireystila ja ulkoiset olosuhteet, kuten ympäristö, sääolot ja seura. (Vuori 1995, 10 15; Ylén & Ojanen 1999, 13.) Hyvinvoinnin näkökulmasta liikunta edesauttaa fyysisen kunnon ylläpitämistä, mikä mahdollistaa esimerkiksi työn tekemisen. Liikunta vähentää sairastavuutta ja pidentää elinikää. Se tuottaa hyvän olon kokemuksia, lisää itseluottamusta ja antaa tunteen elämänhallinnasta. Itsensä hyvinvoivaksi tunteva ihminen uskaltaa ottaa kontakteja muihin ja saa myönteistä palautetta ulkomuodostaan. (Ylén & Ojanen 1999, 7.) Ihmisen omat tuntemukset fyysisestä hyvästä olosta, mielen tasapainosta ja elämän mielekkyydestä sekä myönteisistä ihmissuhteista yhdistyvät psyykkisessä hyvinvoinnissa (Vilkko- Riihelä & Laine 2004, 41). Hanna Erolan (2004, 43) ammattikorkeakouluopiskelijoille tekemässä tutkimuksessa 83 % vastanneista koki terveydentilansa kyselyhetkellä hyväksi tai melko hyväksi, ja

16 16 vain noin kolme prosenttia koki terveydentilansa melko huonoksi tai huonoksi. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että sosiaali- ja terveysalan sekä liikunta-alan opiskelijat kokivat terveytensä paremmaksi kuin muiden alojen opiskelijat. Niska- ja hartiakivut olivat yleisin oire, joka heikensi terveydentilaa. Kunttu ja Huttunen (2001, 47) saivat samanlaisia tuloksia kuin edellä mainittu, mutta heidän mukaansa opiskelijat oireilivat silti runsaasti. Viikoittain esiintyviä oireita olivat väsymys, niska-hartiavaivat, nuha tai tukkoisuus ja ilmavaivat tai turvotus. Psyykkisiä oireita unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, jännittyneisyyttä tai masentuneisuutta esiintyi viikoittain noin 10 %:lla miehistä ja %:lla naisista. Ammattikorkeakouluopiskelijat harrastivat keskimäärin liikuntaa noin neljä tuntia viikossa. Yleisimpänä liikuntamuotona oli liikkua yksin tai kavereiden kanssa ilman ohjattua toimintaa. Naisten suosituimpia lajeja olivat lenkkeily ja aerobic, miehillä taas joukkuelajit, kuten salibandy. Naiset harrastivat miehiä enemmän hyötyliikuntaa. Sosiaalija terveysalan opiskelijat kuuluivat ryhmään, jossa hyötyliikunnan osuus oli muita runsaampi. (Erola 2004, ) 4.2 Psyykkinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi on mielen ja kehon tasapainoa ja hyvinvointia. Hyvä psyykkinen hyvinvointi koostuu monista eri osista. Sitä tukevat muun muassa itsensä arvostaminen, kyky ja halu oppia, kokemus tarpeellisuudesta omassa yhteisössä, hyvät ystävät ja läheiset sekä riittävä aineellinen perusturva. Se ei ole pysyvä olotila, vaan vaihtelee elämän eri vaiheissa aivan kuten fyysinen kuntomme. (Heiskanen & Salonen 1997, ) Mielenterveys käsitetään tavallisimmin sekä voimavaraksi, että ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen liittyväksi kehitysprosessiksi. Siihen vaikuttavat niin ympäristötekijät kuin fyysiset ja perinnölliset tekijät (Saarelainen, Stengård, Vuori-Kemilä 2003, 13). Epävarmuus kuuluu elämään. Kaikki maailman tapahtumat eivät voi olla hallinnassamme, ja odottamattomat tilanteet luovat turvattomuutta. Ihminen tavoittelee tunnetta siitä, että hallitsisi edes jossain määrin itseään ja elämäänsä. Psyykkinen terveys on ky-

17 17 kyä selvitä niistä vaatimuksista, joita kohtaamme, ei niinkään psyykkisten ongelmien tai häiriöiden puuttumista. (Vilkko-Riihelä & Laine 2004, 42 45). Mielenterveyttä lisääviä tekijöitä ovat luottamuksen tunne, haasteen kokeminen, pätemisen tunne, huumorintaju sekä saavutukset. Luottamusta ihminen tarvitsee itseensä, ihmissuhteisiinsa ja ympäristöönsä. Haasteet herättävät uteliaisuutta ja motivaatiota. Päteminen tarkoittaa, että ihminen kokee omat voimansa ja arvioi kykyään hallita maailmaansa. Saavutusten pohjalta rakentuu minäkuva. (Roti & Ihanus 1997, 11.) Terveet ja hyväkuntoiset ihmiset kokevat psyykkisen terveytensä keskimääräistä paremmaksi. Kohtuullinen liikunta edistää myös nukahtamista ja parantaa unen laatua. (Ojanen 1998, ) Liikunnan on todettu olevan aikuisille yksi tehokkaimmista keinoista vähentää stressiä (Ojanen 1998, 35; Takala 2000, 55). Takalan (2000, 55) mukaan kuntoilu lisää itseluottamusta, ehkäisee ja helpottaa masennusta sekä antaa pohjan hyvälle henkiselle suorituskyvylle. Laaksosen (2004, 2) tekemän tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden suurimpina ongelmina hyvinvoinnissa olivat erilaiset psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden sekä sosiaalisten suhteiden ongelmat. Ylä-Soininmäki (2005) arvioi, että ammattikorkeakoulujen opiskelijoista noin % tarvitsee opiskelunsa aikana mielenterveyspalveluja ja noin 5 10 % hakeutuu mielenterveyspalveluiden piiriin. Psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia oli Laaksosen (2004, 3) mukaan: stressioireilu, väsymys ja uupumus sekä ahdistuneisuus ja masennus. Stressin aiheet liittyvät yleisimmin opiskeluun (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005b, 19). Opiskelustressiä aiheuttavat omat odotukset, tentit ja arvioinnit, käytettävissä oleva aika asioiden oppimiseen ja asioiden paljous sekä palautteen riittämättömyys Kurtun (2004, 2915) tutkimuksen mukaan. 4.3 Sosiaalinen hyvinvointi Sosiaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön käytettävissä olevia sosiaalisia resursseja, joita ovat sosiaalinen tuki ja sosiaaliset verkostot. Sosiaalisella tuki on toisilta ihmisiltä saatua tukea. Sen merkitys kasvaa elämän erilaisissa muutostilanteissa. Mitä

18 18 laajempi sosiaalinen verkosto on, sekä siihen kuuluva sosiaalinen vuorovaikutus, sitä enemmän se tukee ihmisen hyvinvointia. Myös sosiaalisen tuen saatavuuden helppous tukee sosiaalista hyvinvointia. (Salo & Tuunainen 1996, ) Ihminen toimii monen sosiaalisen verkoston jäsenenä. Tällaisia verkostoja ovat perheet, suvut, harrastepiirit, ammatilliset yhteisöt ja erilaiset maailmanlaajuiset järjestöt. Verkostot muodostuvat yksilöistä ja ryhmistä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Kontaktien laatu ja määrä vaihtelevat sen mukaan, mikä on kyseisen ryhmän motiivi toimia. Jos yksilön turvaverkosto toimii, hänellä on riittävästi läheisiä, joiden puoleen kääntyä erilaisissa ongelmissa. (Vilkko-Riihelä & Laine 2004, 122.) Nuorille on tärkeää vanhempien tuki, mutta sen rinnalle nousee myös vertaisryhmä mielipiteineen ja käyttäytymismalleineen (Berger 2000). Opiskelu tuo mukanaan elämäntilanteeseen useita muutoksia, kuten uuden opiskeluyhteisön. Tukea antavan vuorovaikutuksen puute on monelle opiskelijalle arkipäivää (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005b, 18 19). Laaksosen (2004, 3) mukaan sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia olivat yksinäisyys ja ryhmään kuulumattomuus sekä tukiverkoston puuttuminen. Lähipiirin koko oli yli 20 henkilöä viidenneksellä opiskelijoista. Noin puolella lähitukiverkostoon kuului 2 4 henkilöä. Ystävien kanssa yhdessä olo oli yleensä vilkasta nuorimmilla opiskelijoilla, joista kaksi kolmasosaa kertoi olevansa ystävien kanssa ainakin kahdesti viikossa. Yksinäiseksi olonsa koki neljä prosenttia vastanneista. Suurimmalla osalla naisista ja miehistä oli aina tai usein keskustelumahdollisuus toisen henkilön kanssa. (Kunttu & Huttunen 2001, ) Koulussa sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat sosiaaliset suhteet ja niiden toimivuus sekä opiskelijan ja opettajan että opiskelijan ja opiskelijan väliset vuorovaikutustilanteet. Opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että opettajat tulevat keskenään toimeen, pitävät työstään ja he ovat sitoutuneet opiskelijoihin sekä opiskelijoiden hyvinvointiinsa. Opintojen aikana yhtenä työmuotona ovat ryhmätyöt, joiden onnistuminen edellyttää kavereiden kanssa toimeentulemista. Koulukiusaaminen ilmaisee sosiaalisien suhteiden toimimattomuutta. (Konu 2002, 39, 45.) Korkeakouluopiskelun yksi tunnuspiirre on opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn korostaminen. Tällöin vuorovaikutussuhteet nousevat keskeiseen asemaan. (Lehtonen 1999, 15.)

19 Hengellinen hyvinvointi Hengellisyyden määritelmissä eniten esiintyneitä käsitteitä ovat: henkilökohtainen, elämän periaate sekä Jumala. Hengellisyyden voidaan nähdä liittyvän ihmisen uskonnollisuuteen, tuonpuoleiseen sekä ihmisessä olevaan voimaan. (Kuutamo-Marinov 1996, 11.) Nurmi (1998, 185) määrittelee hengellisyyden uskonnollisuutena ja hurskautena sekä hengellisen uskonnollisella ja kirkollisella. Uskonnollisuus on ihmiselle sitä, että hän uskoo Jumalaan ja kuuluu johonkin kirkkokuntaan tai uskonnolliseen yhteisöön. Uskonnollisuutta ilmennetään rukoilemalla ja osallistumalla hartaustilaisuuksiin. (Hyyppä, Latva-Mäenpää, Manninen, Myllymäki, Salo & Medina 1997, 68.) Kuutamo- Marinovin (1996, 10) mukaan uskonnollisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen kaipaa jotain tai on riippuvainen jostakin, joka on hänen ulkopuolellaan. Uskonnollisen yhteisön tavoitteet ja toimintatavat sekä luonne määrittävät sen, muodostuuko uskosta terveyttä ylläpitävä voimavara vai uhka (Heino, Lahti & Salonen 1995, 42). Suomalaiset käyvät satunnaisesti uskonnollisissa tilaisuuksissa, mutta uskolla on silti seurakuntalaisille tärkeä merkitys. Vain 14 % käy aktiivisesti uskonnollisissa tilaisuuksissa. Suomalaisista 74 % ilmoittaa uskovansa Jumalaan ja 80 % kertoo rukoilevansa. Vaikka nuoret ovat vähemmän uskonnollisia kuin vanhempi väestö, heillä on siitä huolimatta vahva tarve löytää vastauksia elämänkysymyksiinsä. Uskonnollisuudella on taipumus lisääntyä iän myötä, joten nuorten käyttäytymiseenkin ennustetaan muutosta ajan myötä. (Niemelä 2005.) Nuorten (15 29-vuotiaiden) uskonnollisuus on nuorisobarometrin mukaan kohtuullisen suurta. Nuorista viidennes uskoi Jumalaan niin kuin kirkko opetti. Nuoret kävivät kirkossa vähän, mutta pitivät kirkon toimintamuotoja tarpeellisina. Mielikuva evankelisluterilaisesta kirkosta oli hyvä, ja myönteisesti ajateltiin myös ortodoksisuudesta, itämaisista uskonnoista ja juutalaisuudesta. Uskonnollisuus vaikutti nuorten moraalikäsityksiin ja työasenteisiin. Nuorisobarometrissä ei löytynyt näyttöä sille, että vähemmän uskonnollistenkaan käsitys oikeasta ja väärästä olisi hämärtynyt tai tilannekohtaisesti vaihteleva. (Tulonen 2006.) Hoitoteologia tutkii, miten hengelliset kysymykset uskonnollisessa mielessä vaikuttavat yksilön terveydentilaan. Tyypillisinä uskonnollisina kokemuksina ja ilmiöinä pidetään

20 20 syntiä, syyllisyyttä, pelastusta ja kadotusta, rukousta, tunnustusta, kielillä puhumista, uskoa, toivoa ja rakkautta. (Eriksson & Barbosa da Silva 1994, 33.) Tamm luettelee hengellisiksi tarpeiksi uskonnolliset, esteettiset ja eettiset tarpeet. Hän uskoo, että jokaisella ihmisellä on tarve luottaa itseään korkeampaan voimaan ja löytää elämälleen syvempi tarkoitus, elää sopusoinnussa itsensä kanssa ja löytää rauha ja tyyneys. (Tamm 2000, 8.) Jokirannan tutkimuksen mukaan voimakas uskonnollinen herätys lisäsi henkilön elämänhallinnantunnetta sekä antoi elämälle tarkoitusta. Myös ahdistuneisuus väheni ja itseluottamus kasvoi. Susanna Kunto selvitti miten uskoon tulleet henkilöt arvioivat psyykkistä hyvinvointiaan. Hänen tutkimustuloksensa ovat samansuuntaisia Jokirannan kanssa, joskaan eivät aivan yhtä selkeät. Tärkeimpänä seikkana pidettiin tietoisuutta elämän tarkoituksen kirkastumisesta. (Ojanen 2001, 299.) Alajoki on vertaillut uskonnollisen kokemisen ja toiminnan yhteyttä koettuun psyykkiseen hyvinvointiin. Hän kiteyttää, että aktiivisella uskon harjoittamisella on merkitystä, sillä sen avulla ihminen pystyy toimimaan johdonmukaisesti ja elämään omien uskonnollisten arvojensa mukaisesti. Ihminen kykenee sopusointuiseen suhteeseen niin Jumalan, toisten ihmisten kuin oman itsensä kanssa. Läheinen suhde Jumalaan ilmenee rukoilemisena ja Raamatun tutkimisena sekä aktiivisena yhteydenpitona muihin ihmisiin seurakunnassa. (Ojanen 2001, 301.) Kirjallisuudessa yksilön henkisyyttä ja hengellisyyttä tarkastellaan ja määritellään filosofisena, psykologisena, kulttuurisena ja uskonnollisena ilmiönä. Henkisten vaikeuksien yhteys ihmisen sairauteen ja terveyteen tunnistetaan moninaisena ilmiönä. Vaikeudet voivat suoranaisesti aiheuttaa sairauden tunnetta, tai sairaus saatetaan kokea Jumalan tahtona sekä rangaistuksena. Ihmisen henkiseksi ulottuvuudeksi voidaan nimittää sitä, että hän on kykenevä tarkastelemaan omaa tajuntaansa, tunteitaan, ajatuksiaan ja aikomuksiaan. Psykologinen tarve ohjaa pyrkimystä saada yksilön maailma ehjäksi, johdonmukaiseksi ja kokonaiseksi. Ihminen pyrkii löytämään paikkansa tässä kokonaisuudessa. Hengellisyys voidaan nähdä yhtenä henkisyyden osana, joka liittyy tarpeisiin joiden katsotaan olevan yhteydessä ihmisen henkilökohtaiseen jumalasuhteeseen, pyhyyteen ja korkeampiin voimiin, sisäiseen rauhan tunteeseen ja turvallisuuden kokemiseen. Vaikka uskonnollisuutta pidetäänkin hengellisyyden synonyyminä, se voidaan

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN TAUSTOJA JA OSA-ALUEET

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN TAUSTOJA JA OSA-ALUEET AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN TAUSTOJA JA OSA-ALUEET Matti Pietilä, OPH 14.5.2007 Osaamisen ja sivistyksen asialla EUROOPAN PARLAMENTISTA 2007 1/2: Liikunnallisesti passiivisten lasten määrä EU:ssa lisääntyy

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot