Ympäristövaliokunta

Transkriptio

1 Ympäristövaliokunta Lausunnon antaja: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Asiantuntija: Järjestöpäällikkö Heidi Paalatie Lausunnon aihe: Valtioneuvoston selonteko: kansallinen energia- ja ilmastostrategia Viitteenne: VNS 2/2013 vp Kuulemispäivä: Perjantai klo Johdanto Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi Energia- ja ilmastostrategian päivityksestä. Energia- ja ilmastostrategian päivityksessä on tuulivoiman kannalta erinomaisia elementtejä, kuten tuulivoimarakentamisen jouduttaminen kehittämällä suunnittelua ja lupamenettelyjä ja siten lupien saamista sekä vuodelle 2025 asetettu 9 TWh tuulivoimatavoite. 2. Tuulivoiman hyödyt Tuulivoiman vastustaminen on kuitenkin korostunut mediassa mm. vastustusryhmien perustamisen yhteydessä ja sitä myötä mediakeskustelussa on esiintynyt virheellisiä väitteitä tuulivoimasta. STY haluaakin muistuttaa, että Tuulivoimaloiden positiivisia ympäristövaikutuksia ovat energiantuotannon hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentäminen, kun tuulivoimalla korvataan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä o Mikäli tuulivoimalla korvataan hiililauhdevoimaloiden sähköntuotantoa, on hiilidioksidipäästöjen vähennys luokkaa g CO 2 /kwh Useissa tutkimuksissa on todettu, että megawattiluokan tuulivoimala tuottaa sen raaka-aineiden louhintaan, voimalan valmistamiseen, kuljettamiseen ja pystyttämiseen kuluneen energian takaisin sijoituspaikasta riippuen 6-9 kuukauden kuluessa voimalan käynnistymisestä Tuulivoima on kotimainen energialähde, jonka käyttö lisää energiaomavaraisuutta vähentämällä riippuvuutta tuontipolttoaineista, sekä tuontisähköstä. Tuottamalla sähköä kotimaisilla energialähteillä parannetaan Suomen kauppatasetta, joka on

2 painunut negatiiviseksi 2010-luvulla pitkälti juuri kasvavan energiantuontilaskun takia Tuulivoima työllistää: Teknologiateollisuus ry:n 2009 teettämän arvion mukaan 100 MW tuulipuiston työllistävä vaikutus sen elinkaaren aikana on 1180 henkilötyövuotta (projektikehitys 10 htv, infran rakentaminen ja asentaminen 70 htv, voimaloiden ja komponenttien valmistus 300 htv, käyttö- ja kunnossapito 20 vuoden ajan 800 htv). 3. Esteiden purkaminen Tuulivoimarakentaminen on viimein käynnistynyt Suomessa vuonna Suomen tuulivoimakehitystä tulisi kuitenkin edelleen edistää purkamalla tuulivoimarakentamisen esteitä ja haasteita tehokkaasti Kaavoituksen, YVA:n ja rakennusluvan päällekkäisyyksien poisto Kaavoituksessa, YVA:ssa ja rakennuslupaprosessissa on toiminnanharjoittajan näkökulmasta huomattavaa päällekkäisyyttä ja kokonaisprosessin läpimenoaika on hankkeiden kokoon ja vaikutuksiin nähden pitkä, kokemusten perusteella minimissään 4-6 vuotta, mikäli YVA-prosessi ja yleiskaavoitus toteutetaan. Raaheen vuonna 2013 valmistuva Kopsan hanke on ensimmäinen YVA:n läpikäynyt tuulivoimahanke, joka rakennetaan. Hanke valmistuu vuoden 2013 aikana ja sen kehittäminen vei reilusti yli 4 vuotta, mitä toiminnanharjoittaja piti nopeimpana mahdollisena aikatauluna nykyprosessein. Porin Peittoonkorvessa aloitetaan syksyllä 2013 YVA-prosessin läpikäyneen ja kaavoitetun tuulipuistohankkeen rakentaminen. Peittoonkorven kehittäminen on aloitettu jo 2008 ja vaatinut siten noin 6 vuotta. Kaavoituksen ja YVA-prosessin nivominen on teoriassa mahdollista, mutta käytännön myönteisiä esimerkkejä siitä on vielä hyvin vähän. Lisäksi selvitysvaatimukset poikkeavat eri alueilla ja vaihtuvat esimerkiksi YVA-yhteysviranomaisen tai kaavaa ohjaavan viranomaisen vaihduttua. YVA-menettelyä ja kaavoitusprosessia rasittavat myös lukuista viranomaisneuvottelut (taulukko 1). Lisäksi maakuntakaavoitus on osoittautumassa osin ongelmalliseksi tuulivoimarakentamisen kannalta, koska maakuntakaavalla ohjataan jo hyvin vaatimattomia, jopa vain noin 5 tuulivoimalan hankkeita. Tästä seuraa erittäin jäykkä menettely tuulivoimahankkeiden kehittämisen kannalta tai vaihtoehtoisesti hyvin pienten tuulivoimalaryhmien (1-4 voimalaa) rakentaminen hajalleen maakuntakaavoitusalueiden ulkopuolelle. Näin ollen maakuntakaavoitusta tulisi

3 soveltaa vain merkittävien tuulivoimahankkeiden (esim. yli 20 voimalaa) osalta tai sitten pitäisi tehdä mahdolliseksi edetä yleiskaavalla niiden alueiden osalta, joita maakuntakaavoituksessa ei ole osoitettu muuhun käyttöön. Tuulivoimarakentamisen edistämiseksi on erittäin tärkeää, että suunnittelua ja lupamenettelyjä kehitetään, kuten Energia- ja Ilmastostrategiassakin on todettu. Kaavoituksen ja YVA-prosessin sekä luvituksen kokonaisuuden tarkasteluun ja sen kehittämiseen tulisi perustaa erillinen työryhmä. Taulukko 1. Tuulivoiman edellyttämät lupavaiheet ja kuulemiseen liittyvät sidosryhmät 3.2. Ääniohjeiden epäselvyydet Ympäristöministeriön tuulivoiman rakentamisen suunnittelu -opas (OH 4/2012) on äänen suunnitteluohjearvojen osalta ristiriidassa Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvojen (VNp 993/1992) kanssa. YM:n oppaassa Tuulivoiman äänitasoja on laskettu kategorisesti 5 db niin vapaa-ajan kuin vakituisen asutuksen osalta, jolloin lomaasutuksen osalta tuulivoimalan äänentaso ei saa yöllä ylittää 35 db:ä. ET:n ja STY:n tammikuussa 2012 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 32 % hankkeista estyy ja 35 % jäljelle jäävistä hankkeista pienentyy, mikäli pitkän aikavälin ekvivalenttiäänentaso ei saa ylittää loma-asutusalueilla ja virkistysalueilla 35 db:ä. Uudet ohjeet ovat johtaneet

4 useisiin vireillä oleviin hallinto-oikeuskäsittelyihin sekä myös vaatimuksiin ympäristöluvista. STY:n mielestä asumisterveyden tai muiden terveysvaikutusten kannalta ei ole perusteita edellyttää taajamien ulkopuolisilla alueilla vakituista asumista alempia tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvoja. STY esittääkin, että YM:n oppaan ja Valtioneuvoston päätöksen välinen ääniohjearvojen ristiriita tulee ratkaista mahdollisimman pian niin, että myös taajamien ulkopuolella loma-asumiseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla sekä leirintäalueilla tulee voida soveltaa päivisin ohjearvoa 45 db ja öisin 40 db (taulukko 2). Taulukko 2. VNp 993/1992, OH 4/2012 ja STY:n ääniohjearvoehdotusten erot 3.3. Tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittaminen Tuulivoiman ja aluevalvonnan ongelman laajuus on selvinnyt alalle vähitellen toimijoiden saatua kielteisiä lausuntoja puolustusvoimilta. Lausuntoja, joissa tutkavaikutusten analysointia on edellytetty, on saatu keväästä 2009 alkaen ja tutkavaikutuksia on voitu analysoida kesästä 2011 lähtien, tutkatyökalun valmistumisen jälkeen. Tammikuussa 2013 teetetyn asiantuntija-arvion ja hankkeista saatujen lausuntojen perusteella tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamiseksi tullaan tarvitsemaan kompensaatioratkaisua Raahen alueella, osassa Lounais-rannikkoa, Suomenlahdella Inkoosta itään, itä-rajalla ja osassa Lappia. Karkeasti voidaan arvioida, että jopa 1/3 hankekehitysprojekteista on alueilla, joilla puolustusvoimien kielteiset lausunnot ovat

5 todennäköisiä ja joilla voidaan joutua etsimään ratkaisuja aluevalvonnan ja tuulivoiman yhteensovittamiseksi. Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi tuulivoiman kehittämisalueista on parhaillaan lausuntokierroksella. STY pitää erittäin tärkeänä, että lakiluonnos ja Perämeren alueen kompensaatioon tarvittava rahoitus viedään eteenpäin aiotussa aikataulussa toukokuun 2013 aikana. STY haluaa myös korostaa, että muillakin kriittisillä alueilla tulee etsiä aktiivisesti ratkaisu aluevalvonnan ja tuulivoiman yhteensovittamisen haasteisiin. STY peräänkuuluttaa uusilla mahdollisilla kompensaatioalueilla ratkaisumallin etsinnässä avoimuutta ja keskusteluyhteyden tärkeyttä Puolustusvoimien ja tuulivoima-alan toimijoita edustavan asiantuntijan kanssa. STY haluaa myös korostaa, että uusilla kompensaatioalueilla ratkaisun tulee olla selkeä, läpinäkyvä ja kaikille hanketoimijoille tasapuolinen. 4. Tulevaisuuden tuulivoimatavoitteet Syöttötariffi ja Suomessa tuulivoimarakentamista edistävä poliittinen tahto ovat saaneet hankekehityksen liikkeelle ja tuulivoimarakentaminen on viimein lähtenyt käyntiin viime vuonna. STY odottaa rakentamistahdin kiihtyvän tulevina vuosina. Hankesuunnittelu kuitenkin hidastuu melko pian, arviolta jo vuoden 2015 tienoilla, ellei näkyvissä ole uusiutuvan energian tavoitteita vuodelle Energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu vuoden 2025 tavoitteeksi noin 9 terawattitunnin (TWh) tuotanto. Tämä on hyvä alku, mutta tavoite voisi olla kunnianhimoisempikin. STY:n kanta on, että vuonna 2030 Suomessa tulisi olla vähintään 15 TWh tuulisähköntuotanto. STY myös kannustaa Suomea asettumaan EU:ssa sitovien uusiutuvan energian tavoitteiden taakse, kun komissiossa päätetään vuoden 2030 energia- ja ilmastotoimenpiteistä. Heidi Paalatie Järjestöpäällikkö Suomen Tuulivoimayhdistys ry Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys ry