kansi: sakari viista 2008 tampereen yliopisto Valintaopas 2009

Transkriptio

1 kansi: sakari viista 2008 HAKU KAIKKIIN YLIOPISTOIHIN: TÄMÄ VALINTAOPAS VERKOSSA: valintakansi09.indd 1 tampereen yliopisto Valintaopas :03:27

2 Valintaopas 2009 Yleisosio 13 Haastattelut Tatamilta tenttikirjojen pariin Nina Koivumäki 14 Kahden ammatin pauloissa Joel Haahtela 16 VALTAKUNNALLINEN HAKU YLIOPISTOIHIN I osio Oppiaine-esittelyt tiedekunnittain II osio Päävalinta, valintaperusteet tiedekunnittain III osio Erillisvalinta tiedekunnittain Erillisvalinnassa tutkintoon Erilliset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot IV osio Maisteriopinnot ja -ohjelmat tiedekunnittain avoimien ovien päivä perjantaina klo10 14 kaikki opinnoista kiinnostuneet ovat tervetulleita vierailemaan Yleisosio 129 KALEVANTIE TAMPEREEN YLIOPISTO PUHELIN (03)

3 SISÄLLYSLUETTELO Vastaavat toimittajat: Elisa Tervanen ja Marjatta Marttila Taitto: Aila Helin Kansi: Sakari Viista Haastattelut ja kuvat: Tiedotusopin sivuaineopiskelijat Sanna Heiskanen ja Sanna Savikko Kuvajournalismin opiskelijat Nea Ilmevalta ja Heikki Pölönen Ohjaajina lehtorit Jari Väliverronen ja Sakari Viista Suomen lehtiyhtymä OY marraskuu 2008 ISSN valintaoppaan ja Hakulomakkeiden Hankkiminen Valintaoppaan tilaus osoitteesta puhelimitse virka-aikana (03) tai (03) Hakulomakkeiden tilaus ks. s. 9 Valintaopas on luettavissa osoitteessa Valintaoppaan voi myös noutaa yliopiston päärakennuksen opastuksesta, Kalevantie 4 Hakuajat ja valintakokeiden järjestäminen Tampereen yliopistoon pyrkineet ja hyväksytyt päävalinnoissa Tampereen yliopisto, tutkinnot ja opiskeluoikeus... 7 Hakukelpoisuus... 7 Tutkintoon johtava koulutus... 8 Muu kuin tutkintoon johtava koulutus... 8 Englanninkielinen tutkintoon johtava koulutus... 8 Hakijaryhmät... 8 Sähköinen haku yliopistoihin... 9 Hakulomakkeet... 9 Valintakoe... 9 Valintakoekirjat ja vanhat valintakoekysymykset...10 Erityisjärjestelyt valintakokeessa...10 Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely...10 Opiskelupaikan vastaanottaminen ja ilmoittautuminen...10 Tietojen tarkastamisoikeus ja luovuttaminen viranomaiskäyttöön...12 Sivuaineopinnot...12 Opettajankoulutus Tampereen yliopistossa...12 Opintoneuvonta, opintojen suunnittelu ja opinto-oppaat...13 Tietotekniikan opetusta uusille opiskelijoille...13 Tatamilta tenttikirjojen pariin Nina Koivumäki...14 Kahden ammatin pauloissa Joel Haahtela...16 I Oppiaine-esittelyt tiedekunnittain HUMANISTINEN TIEDEKUNTA...20 Humanististen tieteiden kandidaatin/luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin sekä teatteritaiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot...20 Historia...21 Filosofia...22 Etnomusikologia...22 Suomen kirjallisuus...22 Yleinen kirjallisuustiede...22 Teatterin ja draaman tutkimus...23 Puheoppi...23 Logopedia...24 Suomen kieli...24 Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma...24 Vieraat kielet...25 Englantilainen filologia...25 Saksan kieli ja kulttuuri...26 Venäjän kieli ja kulttuuri...26 Pohjoismaiset kielet...27 Ranskan kieli...27 Humanistinen tiedekunnan vain sivuaineeksi mahdolliset oppiaineet ja opintokokonaisuudet...28 Teatteritaiteen maisterin tutkinto/ Teatterityön koulutusohjelma...28 Informaatiotieteiden tiedekunta Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot...32 Informaatiotutkimus...33 Matematiikan ja tilasto tieteen koulutus...33 Matematiikka...33 Tilastotiede...34 Tietojenkäsittely tieteiden koulutusohjelma...34 Tietojenkäsittelyoppi...34 Vuorovaikutteinen teknologia...35 Informaatiotieteiden tiedekunnan vain sivuaineeksi mahdolliset oppiaineet ja opintokokonaisuudet...35 Informaatiotutkimuksen sivuainekokonaisuudet...36 Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot...37 Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus...37 Ammattikasvatuksen maisteriohjelma...38 Luokanopettajan koulutus...38 Matematiikan aineenopettajan koulutus...38 Varhaiskasvatuksen koulutus...38 Opettajan pedagogiset opinnot...39 Kasvatustieteiden tiedekunnan vain sivuaineeksi mahdolliset oppiaineet ja opintokokonaisuudet...39 Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin (ekonomin) tutkinnot...41 Kansantaloustiede...41 Yrityksen taloustiede, laskentatoimi...41 Yrityksen taloustiede, markkinointi...42 Yrityksen hallinto...42 Yritysjuridiikka...43 Vakuutustiede...43 Vero-oikeus...44 Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot...45 Aluetiede...45 Ympäristöpolitiikka...46 Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi...46 Hallintotiede...47 Julkisoikeus...47 Kunnallisalan koulutus: Kunnallisoikeus...48 Kunnallispolitiikka...49 Kunnallistalous...49 Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan vain sivu aineeksi mahdolliset oppiaineet ja opintokokonaisuudet...50 Lääketieteellinen tiedekunta Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot...52 Bioteknologian koulutusohjelma...52 Bioteknologia...52 Lääketieteen lisensiaatin tutkinto...53 Lääketieteen koulutusohjelma...53 Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot...54 Hoitotiede...54 Kansanterveystiede...55

4 5 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja psykologian kandidaatin ja maisterin tutkinnot...56 Kansainvälinen politiikka...57 Naistutkimus...57 Psykologia...57 Sosiaalipolitiikka...58 Sosiaalityö...59 Sosiaalipsykologia...59 Sosiologia ja sosiaaliantropologia...59 Tiedotusoppi...60 Valtio-oppi...60 Yhteiskuntatieteellinen tutkintokoulutus Porissa...61 Sosiaalipolitiikka...61 Sosiaalityö...61 Sosiologia...61 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan vain sivuaineeksi mahdolliset oppiaineet ja opintokokonaisuudet...62 International School of Social Sciences...64 II Päävalinta tiedekunnittain Humanistinen tiedekunta Valintaperusteet...66 Opiskelijavalinta oppiaineittain...67 Teatterityön koulutusohjelma...74 Informaatiotieteiden tiedekunta Valintaperusteet...76 Opiskelijavalinta hakukohteittain...77 Kasvatustieteiden tiedekunta Valintaperusteet...80 Opiskelijavalinta...82 Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen valintaperusteet ja opiskelijavalinta...88 Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen valintaperusteet ja opiskelijavalinta...90 Lääketieteellinen tiedekunta Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintojen opiskelijavalinta...92 Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijavalinta...94 Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen opiskelijavalinta...96 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinta...99 Porin yksikkö Valtakunnallinen valintayhteistyö III Erillisvalinta tiedekunnittain Humanistinen tiedekunta Informaatiotieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta IV Maisteriopinnot ja -ohjelmat tiedekunnittain Humanistinen tiedekunta Informaatiotieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Ulkomaiset opinnot osaksi tutkintoa Ylimääräiset opiskelijat Opintojen rahoitus Asuminen Kielikeskus language centre Tampereen yliopiston kirjasto Ura- ja rekrytointipalvelut Tampereen yliopiston Täydennyskoulutuskeskus (TYT) Avoin yliopisto Yliopistoliikunta Opiskelijajärjestöt Hakuajat ja valintakokeiden järjestäminen 2009 Tiedekunnat Hakuaika Valintakoe Klo Paikka Tulosten julkistaminen HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Historia ma Kalevantie ma Filosofia ke Kalevantie ma Etnomusikologia I vaihe ti Kanslerinrinne 1, Pinni B ma II vaihe (haastattelu, ks. valintaperusteet) 9.6. ti Kalevantie ma Suomen kirjallisuus ja yleinen kirjallisuustiede ke Kalevantie ma Suomen kieli to Kalevantie ma Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma ma Kalevantie ma A-työkielen koe (kirjatesti) B-työkielen koe Englantilainen filologia to Kalevantie ma Saksan kieli ja kulttuuri ti 9 13 Kalevantie ma Venäjän kieli ja kulttuuri ma Kanslerinrinne 1, Pinni B ma suomen kielen koe venäjän kielen koe Ranskan kieli ma Kanslerinrinne 1, Pinni B ma Pohjoismaiset kielet ke 9 13 Kanslerinrinne 1, Pinni B ma Puheoppi I vaihe ke Kalevantie ma II vaihe ma ks. s. 69 Kalevantie ma Logopedia I vaihe pe 9 13 Kalevantie ma II vaihe ke to ks. s. 70 Kalevantie ma Teatterityön koulutusohjelma ks. s to INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Informaatiotutkimus ma Kalevantie ma Matematiikka / Tilastotiede ma Kalevantie ma Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma pe Kalevantie to KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus to Kalevantie pe Luokanopettajan koulutus pe 1. vaihe: kirjallinen koe ke Kalevantie 4 2. vaihe: soveltuvuuskoe ma ke Erottajak. 12, Hämeenlinna Matematiikan aineenopettajan koulutus pe 1. vaihe: kirjallinen koe ke Kalevantie 4 2. vaihe: soveltuvuuskoe to pe Ratapihankatu 55 (Atalpa) 3.7. pe Varhaiskasvatuksen koulutus pe 1. vaihe: kirjallinen koe ke Kalevantie 4 2. vaihe: soveltuvuuskoe to pe Hallituskatu 30 Opettajan pedagogiset opinnot ks. s. 111 vkot Ratapihankatu 55 (Atalpa) ti KAUPPA- JA HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot ti Kalevantie pe ks. s. 89 Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot ti Kalevantie pe LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot bioteknologian koulutusohjelma osa ma Kanslerinrinne 1, Pinni B to osa Kanslerinrinne 1, Pinni B Lääketieteen lisensiaatin tutkinto to 9 14 Kalevantie to Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot hoitotieteen koulutusohjelmat ti Medisiinarinkatu 3, B-rakennus to kansanterveystiede ti Medisiinarinkatu 3, B-rakennus to YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Psykologia ma Kalevantie ma Sosiologia ja sosiaalityö (myös Porin yksikkö) ke Kalevantie 4 (Pohjoisr. 11, Pori) ma Tiedotusoppi ma Kalevantie ma Muut oppiaineet pe Kalevantie ma Porin yksikkö ks. s. 102 (sosiaalipolitiikka) pe Pohjoisranta 11, Pori ma ERILLISVALINTA Tutkintoon johtavat opinnot pe Vierailevat opiskelijat (JOO-sopimus) to ja ma 3.6. ke ja ke Ylimääräiset opiskelijat pe MAISTERIOPINNOT JA -OHJELMAT Hakuajat vaihtelevat, ks. osio IV

5 6 7 Tampereen yliopistoon pyrkineet ja hyväksytyt päävalinnoissa 2008 Hakukohde 2007 Hakemuksia 2008 Kokeessa Hyväk sytty Alin pistemäärä, jolla hyväksytty ensisij. ensisij. muu sij. yhteensä lkm lkm koe todistus ja valinta koe Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia ,1/100 Etnomusikologia ,94/24 Filosofia /60 93/125 Historia / /213 Käännöstiede (englanti) ,7/133 Käännöstiede (saksa) /123 Käännöstiede (venäjä) /126 Logopedia ,75/50 Pohjoismaiset kielet /126 Puheoppi /252 Ranskan kieli /127 Saksan kieli ja kulttuuri ,66/126 Suomen kieli / /210 Suomen kirjallisuus / /210 Teatterin ja draaman tutkimus /63 84,5/126 Venäjän kieli ja kulttuuri ,5/126 Yleinen kirjallisuustiede / /210 Teatterityön koulutusohjelma Ei hakua Informaatiotieteiden tdk Informaatiotutkimus ,5/60 62,5/125 Filosofia 145 Filosofia on siirtynyt humanistiseen tiedekuntaan alkaen. Matematiikka/tilastotiede /60 *Tietojenkäsittelytieteiden ko /50 64/115 Kasvatustieteiden tiedekunta Elinikäisen oppimisen ja kasv ,2/40 62,3/82 *Lastentarhanopettajan koulutus ,3/40 40/60 *Luokanopettajan koulutus ,3/80 77,2/100 Matematiikan aineenopett. koul ,5/121,5 Kauppa- ja hallintotieteiden tdk Aluetiede /50 65/102,5 Finanssihall. ja julk.yht.lt ,75/50 63,5/102,5 Hallintotiede ,5/50 80,5/120,5 Julkisoikeus /50 69/102,5 Kunnallisalan koulutus /50 53/102,5 Ympäristöpolitiikka ,5/50 75,3/102,5 *Kansantaloustiede ** 31 19,25/42 44,25/82 *Laskentatoimi ** 26 20,75/42 46,75/82 *Markkinointi ** 22 18,5/42 49,5/82 *Vakuutustiede ** 18 18,75/42 40,75/82 *Yrityksen hallinto ** 20 22,5/42 50,75/82 *Yritysjuridiikka ja vero-oikeus ** 23 18,75/42 45/82 Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma ,8/72 91,6/114 Hoitotyön johtamisen ko ,5/20 Hoitotyön opettamisen ko ,75/20 Kansanterveystiede 147 Ei hakua Bioteknologian koulutusohjelma ,4/72 60,1/114 Yhteiskuntatieteellinen tdk Kansainvälinen politiikka /60 96,5/112,5 Psykologia ,8/ /205 Sosiaalipolitiikka /60 75/112,5 Sosiaalipolitiikka, Pori /60 71,5/112,5 Sosiaalipsykologia /60 87/112,5 Sosiaalityö /60 79,5/112,5 Sosiaalityö, Pori /60 82/112,5 Sosiologia /60 72/112,5 Sosiologia, Pori /60 98,5/112,5 Tiedotusoppi ,5/60 Tiedotusoppi, kuvajournalismi ,5/100 Valtio-oppi /60 88/112,5 Yhteensä * Hakukohde kuuluu kahden tai useamman yliopiston yhteiseen valintaan. Ensisijaisuuden määrittelyissä saattaa olla eroja. ** Tampereen yliopistossa valintakokeeseen osallistui 528 pyrkijää. Tampereen yliopisto, tutkinnot ja opiskeluoikeus Tampereen yliopisto on monialainen yliopisto, jolla on laaja ja avoin opetustarjonta sekä hyvät yhtey det niin muihin kotimaisiin kuin ulkomaisiinkin yliopistoihin. Yliopistossa on kuusi tiedekuntaa: humanistinen, informaatiotieteiden, kasvatustieteiden, kauppa- ja hallintotieteiden, lääketieteellinen sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Tampereen yliopistossa voit suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä ja ammatillisia jatkotutkintoja. Opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon, jonka laajuus on 180 opintopistettä. Kandidaatin tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Tämän jälkeen suoritetaan maisterin tutkinto, joka on laajuudeltaan 120 opintopistettä, ja se voidaan suorittaa kahdessa vuodessa. Psykologian maisterin tutkinto on laajuudeltaan 150 opintopistettä. Lääketieteelliset tutkinnot puolestaan poikkeavat kaksiportaisesta mallista, ja niiden rakenteen voi tarkistaa lääketieteellisen tiedekunnan esittelystä, s. 52. Tutkintoihin vaaditut opinnot määritellään yksityiskohtaisesti opetussuunnitelmissa, jotka julkaistaan tiedekuntien opinto-oppaissa. Opiskelijavalinnassa opiskelijat valitaan yleensä sekä alempaan eli kandidaatin tutkintoon että ylempään korkeakoulututkintoon eli maisterin tutkintoon tiedekuntien valintaperusteiden mukaisesti. Mahdolliset poikkeukset tulee tarkistaa kunkin tiedekunnan yksityiskohtaisista valintaperusteista. Opiskelijalla voi olla samanaikaisesti voimassa vain yksi samaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtava opiskeluoikeus Tampereen yliopistossa. Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä samansisältöisenä sellaisen edellä sanotun saman koulutusalan tai vastaavan oppiaineen tutkinnon suorittamiseen, jonka asianomainen opiskelija on jo suorittanut, ellei tiedekunnan valintaperusteista muuta johdu. Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta uuteen tutkintoon voi tiedustella tiedekunnasta opintojen alkaessa. Katso lisätietoja Yliopistotutkintoja koskeva opintoaikojen rajaus voimaan tullut yliopistolain muutos rajaa yliopistojen perustutkintojen suorittamisaikoja. Yhdessä alempi ja ylempi korkeakoulututkinto tulee suorittaa korkeintaan kaksi lukuvuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Näin ollen 300 opintopisteen laajuisen tutkintopaketin suorittamiseen voi käyttää enintään seitsemän lukuvuotta. Eri laajuisten tutkintojen suorittamisajoista kerrotaan yliopiston Opiskelu-sivuilla: Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tällöin opiskelijan on kuitenkin ilmoittauduttava poissaolevaksi. Tämän lisäksi opiskelijalla on oikeus ilmoittautua poissaolevaksi neljän lukukauden ajaksi. Opintojen määräaikainen keskeyttäminen lasketaan poissa oloksi. HAKEMINEN Hakukelpoisuus Korkeakoulukelpoisuudesta on säädetty yliopistolaissa (645/1997) ja laissa ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja lukiolaissa (629/1998). Tampereen yliopistossa suoritettavaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon on kelpoinen hakemaan henkilö, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista: Ylioppilastutkinnon International Baccalaureate -tutkinnon (IB) Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) Reifeprüfung-tutkinnon ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon ammattikorkeakoulututkinnon ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tiedekunnan edellyttämät avoimen yliopisto-opetuksen opinnot Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet, täyttämättä kuitenkaan pohjakoulutusvaatimuksia. Tällöin yliopistolta tulee maaliskuun 2009 loppuun mennessä anoa lupaa osallistua valintakokeisiin. Tätä varten yliopiston hakijapalveluihin toimitetaan hakemus perusteluineen ja koulutusselvityksineen. Vaadittava lomake löytyy osoitteesta Edellä oleva koskee opiskelijavalintaa, jossa tutkinnonsuoritusoikeus annetaan samalla sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon sekä lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavaa koulutusta, jossa ei ole erikseen suoritettavaa alempaa korkeakoulututkintoa. Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin on kelpoinen hakemaan henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asian omaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Valituksi voi tulla myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijalta täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

6 8 9 Tutkintoon johtava koulutus Sähköinen haku yliopistoihin Päävalinnassa opiskelijat valitaan suorittamaan alempaa ja/tai ylempää korkeakoulututkintoa valintakokeen, ylioppilastodistuksen tai näiden yhdistelmän perusteella. Erillisvalinnassa opiskelijat valitaan suorittamaan alempaa ja/tai ylempää korkeakoulututkintoa aikaisempien opintojen perusteella. Erillisvalinnassa voivat hakea mm. muista korkeakouluista siirtyvät opiskelijat, kansainväliset hakijat, avoimessa yliopistossa opintoja suorittaneet sekä Tampereen yliopistossa tiedekuntaa vaihtavat opiskelijat. Maisterivaiheen valinnoissa opiskelijat valitaan aiemmin suoritetun alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatin tutkinto tai vastaava) perusteella suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Muu kuin tutkintoon johtava koulutus Ylimääräinen opiskelija suorittaa erillisiä opintoja ammattitaitonsa edistämiseksi tai aikaisempien opintojensa täydentämiseksi. Hänellä ei ole tutkinnon suorittamisoikeutta. Ks. JOO-opiskelijat, toisessa kotimaisessa korkeakoulussa tutkintoa suorittavat voivat hakea oikeutta suorittaa sivuaineopintoja Tampereen yliopistossa. Ks. s. 12. Täydennysopiskelija, Tampereen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut voi hakea yliopistoon täydennysopiskelijaksi. Ks. Englanninkielinen tutkintoon johtava koulutus Ks. Degree Programmes Taught in English -opas Hakijaryhmät Suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet valitaan kahdessa valintaryhmässä: pelkän valintakokeen tai valintakokeen ja todistusten perusteella, ellei valintaperusteissa toisin mainita. Suomalaisesta ylioppilastutkinnosta annettavat pistemäärät vaihtelevat tiedekunnittain. Hakijan, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen tilalla suorittama koe (suomi/ruotsi toisena kielenä) pisteitetään Tampereen yliopistossa kuten äidinkielen koe, ellei tiedekunnan valinta perusteissa toisin mainita. International Baccalaureate, European Baccalau reate- ja Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet otetaan huomioon opiskelijavalinnassa seuraavasti: Hakijat valitaan kahdessa valintaryhmässä pelkän valintakokeen tai valinta kokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella, jollei valintaperusteissa toisin mainita. Jotta voisi tulla huo mioonotetuksi viimeksi mainitussa ryhmässä, tulee hakijan hakemuksen täytettyään lähettää yliopiston hakijapalveluihin jäljennös tutkintotodistuksesta. International Baccalaureate (IB) ja European Baccalaureate (EB) ja Suomessa suoritetun Reifeprüfung-tutkinnon arvosanat/pisteet vastaavat suomalaista ylioppilastutkintoa seuraavasti: Reifeprüfung-tutkinto Suomalainen yo-tutkinto IB-tutkinto EB-tutkinto pisteet vastaa suomalaisessa yo-tutkinnossa pisteet pisteet laudatur , eximia cum laude approbatur 6 8,95 8, magna cum laude approbatur 5 7,95 7,00 7 cum laude approbatur 4 6,95 6, lubenter approbatur 3 5,95 5,00 4 approbatur 2 4,95 4,00 Pitkän tai lyhyen matematiikan osalta em. taulukosta poiketen pistemääriä 10,00 9,50 verrataan laudaturiin ja pistemääriä 9,45 8,50 eximia cum laude approbaturiin sekä pistemääriä 8,45 7,00 magna cum laude approbaturiin. Hakija, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa voi tulla valituksi pelkän valintakokeen perusteella. Tarkista valintamenettely ko. oppiaineen valintaperusteista. Yliopistokoulutusten hakuajat yhtenäistyvät, koska yliopistot siirtyvät valtakunnalliseen yhteishakuun. Kevään 2009 hakuaika alkaa 2.2. ja päättyy (joidenkin koulutusten osalta haku päättyy jo ). Yhteishaussa on mukana suurin osa yliopistokoulutuksista. Kaikki Tampereen yliopiston päävalinnat ovat mukana valtakunnallisessa yhteishaussa. Yhteishakuun kuuluviin koulutuksiin haetaan yhdellä lomakkeella Yhteishaussa hakija voi valita enintään yhdeksän eri hakukohdetta. Osoitteesta löydät myös hakijapalvelun, jota voit hyödyntää koko hakuprosessin ajan. Palvelua käyttääksesi tarvitset verkkopankkitunnukset tai sähköisen henkilökortin, ns. HST-kortin. Kirjautumalla hakijapalveluun voit jo ennen hakuaikaa siirtää koulutushausta haluamasi koulutukset hakukohdekoriin hakuaikana palata hakukohdekoriin ja siirtää koulutukset hakulomakkeelle tarkastella ja tarvittaessa korjata omia hakulomaketietojasi hakuaikana päivittää yhteystietojasi myös hakuajan jälkeen tarkastella valintojen tuloksia ottaa opiskelupaikan vastaan Jos olet hakenut sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon, näet hakijapalvelussa molempien sektorien hakukohteesi ja valintojen tulokset. Palvelut ovat kaikkien yliopistoon hakevien käytettävissä vuoden 2009 alusta lähtien. Hakulomakkeet Tutkintoon johtava koulutus Tampereen yliopiston päävalinnan hakukohteisiin haetaan sähköisesti osoitteessa Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta hakea sähköisesti, voit hakea myös paperisella hakulomakkeella: yliopistojen yhteishaun lomake tilataan hakuaikana Opetushallituksesta osoitteesta yliopistohaku@oph.fi tai puh Lomaketta tilatessasi ilmoita hakukohteesi sekä postiosoitteesi eli yhteystietosi. Tampereen yliopiston erillisvalinnan ja maisteriohjelmien hakulomakkeet voi tulostaa osoitteesta tai tilata osoitteesta Muu kuin tutkintoon johtava koulutus Ylimääräiseksi opiskelijaksi haetaan paperisella hakulomakkeella, joka on tulostettavissa osoitteesta Lomakkeen voi tilata myös virka-aikana puhelimitse numerosta (03) JOO-opiskelijat: Sähköistä hakua käyttävien yliopistojen opiskelijat voivat tehdä hakemuksen sähköisesti osoitteessa haku.joopas.fi. Sähköistä hakua käyttävät yliopistot on listattu palvelun etusivulla. Muiden kuin sähköistä hakua käyttävien yliopistojen opiskelijat hakevat JOO-opintoihin yhteisellä valtakunnallisella hakulomakkeella (muista lukea myös täyttöohje!). Lomaketta saa netin lisäksi kaikista korkeakouluista. Tampereen yliopiston täydennysopiskelijan opinto-oikeutta haetaan paperisella hakulomakkeella. Lomake on tulostettavissa osoitteesta: Lomakkeita saa myös yliopiston opastuksesta, opintoneuvonnasta ja tiedekuntien kanslioista. Ohjeet avoimeen yliopistoon hakemisesta löytyvät osoitteesta Ks. myös s VALINTAKOKEESEEN OSALLISTUMINEN Valintakoe Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua ellei tiedekunnan/oppiaineen valintaperusteissa toisin mainita. Tule riittävän ajoissa koepaikalle. Sivulta 5 selviää missä yliopiston rakennuksista valintakokeet järjestetään. Varaa mukaasi valokuvalla varustettu henkilötodistus (henkilöllisyystodistus, passi tai ajokortti) sekä tavalliset kirjoitusvälineet ja kuulakärkikynä vastauslomakkeen allekirjoitusta varten. Mikäli saavut valintakokeeseen omalla autolla, varaa riittävästi aikaa pysäköintipaikan löytämiseen. Yliopiston pää rakennuksen välittömässä läheisyydessä on vähän pysäköintitilaa. Lähin pysäköintitalo sijaitsee osoitteessa Åkerlundinkatu 4. Yliopiston vaatenaulakoilla ei ole vartiointia. Valintakokeiden ajaksi voi laukut yms. ottaa mukaan sisälle luentosalin seinustalle.

7 10 11 valintakoekirjat ja vanhat valintakoekysymykset Valintakoekirjallisuutta myy mm. Juvenes Yliopiston Kirja kauppa, Kalevantie 4, yliopiston päärakennuksen alakerta. Puh ja (03) , ks. myös verkkokauppa.juvenes.fi Tampereen yliopiston julkaisemia valintakoekirjoja myy myös Tiede kirjakauppa TAJU, Kalevantie 5 (Linna), PL 617, Tampereen yliopisto. Puh. (03) , fax (03) , taju@uta.fi ja granum.uta.fi Valintakoekirjoja on myytävänä myös useimmissa kirjakaupoissa. Kirjoja on saatavana rajoitetusti kirjastoista. Osa edellisten vuosien valintakoekysymyksistä on nähtävillä verkossa osoitteessa Kaikkien oppiaineiden valintakoekysymyksiä ei julkaista. Yliopisto ei järjestä valmennuskursseja. Erityisjärjestelyt valintakokeessa Hakijoiden erityisjärjestelyillä tarkoitetaan lähinnä käytännön järjestelyjä valintakoetilanteessa. Tällaisia voivat olla esim. liikuntaesteiden poistaminen, rauhallinen koetila, laajempi kirjoitustila, lisäaika, apuvälineiden käyttö tai muu vastaava järjestely. Näillä järjestelyillä on tarkoitus huolehtia siitä, että erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevat hakijat ovat tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Erityisjärjestelyjä tarvitsevan hakijan tulee jättää kirjallinen hakemus erityisjärjestelyistä valintakokeessa yliopiston saavutettavuusyhteyshenkilölle vähintään kahta viikkoa ennen valintakoetta. Toivotut erityisjärjestelyt on yksilöitävä mahdollisimman tarkasti, esim. tarvitaanko valintakoekysymykset tietyssä tiedostomuodossa. Hakemukseen tulee liittää lääkärin antama asiantuntijalausunto, josta ilmenee vamman laatu sekä sen vaikutus valintakoetilanteessa. Tällainen lausunto voi olla korkeintaan kaksi vuotta vanha. Lukihäiriön perusteella on mahdollista saada lisäaikaa valintakokeen suorittamiseen, mikäli lukihäiriö on vaikea tai keskivaikea. Lisäaikaa anovan tulee jättää kirjallinen hakemus, jonka liitteenä on joko ylioppilaskirjoituksia varten hankitut lausunnot luki häiriöstä tai erikoislääkärin (lastenneurologi, neurologi tai foniatri) antama asiantuntijalausunto. Myönnettävä lisäaika voi olla 0,5 2 tuntia kokeen luonteesta, kestosta ja mahdollisen lisäajan myöntämisen syistä riippuen. Asianomainen tiedekunta päättää lisäajan myöntämisestä. Hakemus toimitetaan saavutettavuusyhteyshenkilö Elisa Tervaselle yliopiston päärakennukseen, Kalevantie 4, Tampereen yliopisto, puh. (03) Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely Opiskelijavalinnan tulosten julkaisupäivät löytyvät sivun 5 taulukosta. Kesän valinnoista lähetetään kirjeitse tieto kaikille valintakokeeseen osallistuneille. Saman tiedon hakija saa kirjautumalla yliopistohaku.fi -sivuston hakijapalveluun. Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava tiedekuntaneuvostolle viimeistään 14 päivän kuluessa valintatulosten julkaisemisesta. Oikaisupyyntö lähetetään yliopiston kirjaamoon, lääketieteellisessä tiedekunnassa lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan, tietojenkäsittelytieteiden yhteisvalinnassa osoitteeseen Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta, hallintopäällikkö Jyrki Wessman, Kuopion yliopisto, PL 1627, Kuopio. Hakijalla on oikeus nähdä valintakoepaperinsa ja todistuspisteensä mainittujen 14 päivän aikana. Ks. kunkin tiedekunnan kohdasta Tulosten julkistaminen ja oikaisu menettely. Varasijat Tampereen yliopistossa hakijoita ei erikseen aseteta ns. varasijoille, vaan kuhunkin hakukohteeseen ovat varalla paremmuusjärjestyksessä kaikki ne hakijat, joiden valintakoesuoritusta ei ole erikseen hylätty. Tieto hylkäyksestä kerrotaan hakijalle lähetettävässä valinnan tulostiedotteessa. Valinnan tulostiedotteessa ei ole mahdollista kertoa varasijoja. Oman varasijatietonsa voi tarkistaa Tampereen yliopiston hakijapalveluista puh. (03) Opiskelupaikan vastaanottaminen ja ilmoittautuminen Hyväksymiskirjeen mukana lähetetään opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus, joka on toimitettava määräaikaan mennessä korkeakouluun, josta aiot ottaa vastaan opiskelupaikan (ks. myös Yhden paikan säännös). Opiskelupaikan voi ottaa vastaan myös Hakijapalvelussa Opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksella ilmoitat, että a) otat vastaan tarjotun opiskelupaikan, tai b) otat vastaan tarjotun opiskelupaikan, mutta jäät jonottamaan toista, mieluisempaa opiskelupaikkaa, jonka myös merkitset lomakkeeseen, tai c) et ota vastaan sinulle tarjottua opiskelupaikkaa. Muista määräajat! Menetät opiskelupaikan, jos vastaanottamisilmoitusta ei ole toimitettu korkeakouluun määräaikaan mennessä. Jos olet hakenut useampaan kuin yhteen koulutukseen, voit odottaa määräaikojen sallimissa rajoissa ja lähettää vastaanottoilmoituksen vasta sitten. Käytä tarvittaessa mahdollisuutta jonottaa toista opiskelupaikkaa (edellä vaihtoehto b). Vastaanottoilmoitus on sitova, eikä siihen voi tehdä jälkikäteen muutoksia. Jonotusoikeus Jonotusoikeus koskee niitä hakijoita, jotka tulevat hyväksytyiksi viimeistään Jos jonottamasi opiskelupaikka vapautuu viimeistään , siitä tulee automaattisesti lopullinen opiskelupaikkasi. Mikäli jonottamasi paikka ei vapaudu määräaikaan mennessä, tulee ehdollisesti vastaanottamastasi opiskelupaikasta lopullinen opiskelupaikkasi. Jonotuksesta luovutaan ilmoittamalla siitä kirjallisesti kyseiseen yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Näihin ei voi jonottaa Tampereen yliopistossa ei voi jonottaa erillisvalinnan hakukohteisiin. Poikkeuksena ovat eräät kasvatustieteiden tiedekunnan erillisvalinnat sekä erilliset maisteri ohjelmat, joiden jonottamisoikeudesta tiedotetaan tulosten julkistamisen yhteydessä. Yhden paikan säännös Korkeakoulusektorin yhden paikan säännös tarkoittaa sitä, että opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan saman lukuvuoden ( ) aikana alkavaan koulutukseen vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa (yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut) suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot. Maanpuolustus korkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu ja Ålands Yrkeshögskola ovat säännöksen ulkopuolella. Säännös ei myöskään koske ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettavia opintoja. Ohjeita ja esimerkkejä korkeakoulusektorin yhden paikan säännöksestä löytyy Koulutusnetistä (Miten opiskelijat valitaan? Yhden korkeakoulupaikan säännös) Ilmoittautuminen yliopistoon Vastaanottamisilmoituksen lisäksi sinun tulee myös henkilökohtaisesti ilmoittautua yliopistoon annettuna määräaikana. Tampereen yliopiston ilmoittautumisajat vahvistetaan vuosittain. Ilmoittautumisajat sekä ilmoittautumista koskevat ohjeet toimitetaan valituille hyväksymiskirjeessä. Määräajat Keväällä ja kesällä 2009 järjestettävissä korkeakoulujen valinnoissa, joissa valitaan opiskelijat syksyllä 2009 alkaviin opintoihin, tulok set julkistetaan viimeistään Jos tulet hyväksytyksi opiskelupaikkaan, jota koskevat valinnan tulokset julkistetaan viimeistään , sinun on palautettava vastaanottoilmoitukset korkeakouluun viimeistään klo Jos tulet hyväksytyksi opiskelupaikkaan, jota koskevat valinnan tulokset julkistetaan tai sen jälkeen, katso hyväksymiskirjeestä, mihin mennessä sinun on ilmoitettava paikan vastaanottamisesta. Jonotusoikeus on voimassa saakka, ja se koskee niitä valintoja, joiden tulokset julkistetaan viimeistään Hakijoilla, jotka hyväksytään tai sen jälkeen, ei ole jonotusoikeutta. Opintojen aloittamisajankohdan siirtäminen Hyväksytyksi tullut uusi opiskelija voi hakea ensimmäisenä vuonna tiedekunnan dekaanilta poissaolo-oikeutta vuodeksi vain erittäin pätevien syiden perusteella (esim. varusmiespalvelus, raskaus). Opintojen aloittamisajankohdan siirtäminen korkeakoulun hyväksymän syyn takia seuraavalle lukuvuodelle ei vaikuta opiskelupaikan vastaanottamisen ajankohtaan. Muista ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta määräaikaan mennessä, vaikka hakisitkin poissaolo-oikeutta ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi. Säännökset muutoksineen Laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkinto rekisteristä 1058/1998 Yliopistolaki 645/1997 Yliopistoasetus 115/1998 Ammattikorkeakoululaki 351/2003 Asetus ammattikorkeakouluista 352/2003 Henkilötietolaki 523/1999

8 12 13 Tietojen tarkastamisoikeus ja luovuttaminen viranomaiskäyttöön Hakijalla on oikeus tarkastaa Tampereen yliopiston opiskelijavalintajärjestelmään ja valtakunnalliseen Hakija- ja opintooikeusjärjestelmään (HAREK) talletetut häntä itseään koskevat tiedot. Tietojen tarkastamista varten hakija voi pyytää rekisterinpitäjältä maksuttoman otteen. Hakija, joka on hakenut vain Tampereen yliopistoon, pyytää otetta osoitteesta Hakijapalvelut, TAMPEREEN YLIOPISTO. Useampaan kuin yhteen yliopistoon hakenut hakija pyytää tarkastamiseen tarkoitettua otetta osoitteesta Opetushallitus, opiskelijapalvelut, PL 380, Helsinki. Rekistereistä voidaan luovuttaa tietoja opetusviranomaisille, Tilastokeskukselle, Kansaneläkelaitokselle (KELA), työvoimaviranomaisille ja opiskelijaterveydenhuollosta vastaaville. Sen lisäksi rekisterinpitäjä voi rekisteristä luovuttaa hakijan suostumuksella nimi- ja osoitetietoja myös koulutusta koskevaa tiedottamista ja markkinointia varten. rekistereistä saa niiden rekisteriselosteista. Tampereen yliopiston opiskelijavalintajärjestelmän rekis teri seloste: Yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin (HAREK) rekisteriseloste: Yliopistojen sähköisen hakujärjestelmän (YSHJ) rekisteriseloste: Sivuaineopinnot Tutkinto-opiskelija suorittaa tutkintonsa pääaineen rinnalla sivu aineopintoja, joita valitaan opintojen alkaessa ja edetessä. Tampereen yliopistossa on vapaa sivuaineoikeus, mikä tarkoittaa että Tampereen yliopistossa sivuaineita voi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta opiskella vapaasti yli tiedekuntarajojen. Ohjausta sivuainevalintoihin antavat opintoneuvojat ja opiskelijaopinto-ohjaajat sekä opintoasiain päälliköt. Ainelaitokset voivat myös suositella tiettyjä sivuaineita. tämän oppaan oppiaine-esittelyistä, laitokselta tai osoitteesta Tutkintovaatimukset ja opetussuunnitelmat löytyvät tiedekuntien opinto-oppaista, joita voi lukea myös verkosta osoitteesta JOO-opiskelijat eli joustava opinto-oikeus Suomen yliopistot ovat tehneet keskenään sopimuksen joustavasta opinto-oikeudesta (JOO). Sen puitteissa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa opintoja myös muista yliopistoista. Opinnot ovat käytännössä sellaisia, joita ei voi opiskella opiskelijan kotiyliopistossa, mutta jotka kuitenkin on mahdollista ja tarkoituksenmukaista liittää osaksi opiskelijan tutkintoa. Toisen yliopiston opetukseen osallistuminen edellyttää kuitenkin aina sekä oman koti yliopiston puoltolausuntoa että opinto-oikeuden hakemista ja hyväksytyksi tulemista opetuksen järjestävään yliopistoon. Opiskelijalle opinnot ovat maksuttomia. Tampereen yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa opintoja, joita Tampereen yliopistossa ei ole tarjolla. Opiskelijan tulee olla läsnäolevana ja hänen tulee ensiksi saada omasta tiedekunnastaan puolto hakemukselle. Puollon saatuaan opiskelija hakee toisen yliopiston opinto-oikeutta. Joustavan opinto-oikeuden hakemista koskevat yksityiskohtaiset ohjeet, tietoa yliopistojen JOO-opintotarjonnasta ja -hakuajoista sekä JOO-hakulomake löytyvät JOOPAS-verkkopalvelusta. Katso ohjeet ja lisätiedot osoitteesta Sivuainevalinnoista ja joustavan opiskelun mahdollisuuksista on lisätietoa verkossa osoitteessa Muiden yliopistojen opiskelijoilla on mahdollisuus hakea joustavaa opinto-oikeutta (JOO) Tampereen yliopistossa. Haku ajat Tampereen yliopistoon JOO-opiskelijaksi päättyvät ja Opettajankoulutus Tampereen yliopistossa Tampereen yliopiston eri tiedekunnissa voi suorittaa tutkintoja, jotka joko suoraan tuottavat kelpoisuuden erilaisiin opettajan tehtäviin tai joiden sisältöä opiskelija voi itse suunnitella siten, että tutkinto antaa halutun pätevyyden. Tutkintoja, jotka suoraan antavat tietyn kelpoisuuden, ovat esimerkiksi seuraavat: Varhaiskasvatuksen koulutus Lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottaa varhaiskasvatuksen koulutukseen sisältyvä kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, jonka tavoitteellinen suoritusaika on 3 vuotta. Ks. tarkemmin s. 38 ja 85. Aineenopettajakoulutus Eri tiedekuntiin ylempään korkeakoulututkintoon hyväksytty opiskelija voi suuntautua myös aineenopettajaksi. Suuntautuminen voi tapahtua jo opintojen alussa tai myöhemmin tutkinto-opintojen edetessä. Opettajankelpoisuuteen vaadittavia opintoja voi myös hankkia täydentävinä opintoina tutkinnon suorittamisen jälkeen. Aineenopettajan kelpoisuus muodostuu kolmesta tekijästä: 1) maisterin tutkinto 2) opettajan pedagogiset opinnot sekä 3) opetettavan aineen opinnot. Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulussa, lukiossa tai muussa oppilaitoksessa opetettavaa ainetta. Opetettavan aineen opinnot ovat tutkinnossa joko pääaineen tai sivuaineen asemassa. On huomattava, että yliopistolliset oppiaineet, jotka koulutuksen toteuttavat, eivät välttämättä ole samannimisiä kuin esim. peruskoulun ja lukion oppiaineet. Esimerkiksi englannin aineenopettajaksi valmistutaan opiskelemalla oppiainetta englantilainen filologia. Opettajan pedagogiset opinnot ovat aineenopettajan tutkinnossa sivuaineena. Ne toteuttaa kasvatustieteiden tiedekunta, ja niihin haetaan erikseen opintojen kuluessa. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, jossa on pakollisena sivu aineena matematiikka, sekä sen pohjalle rakentuva maisterin tutkinto antavat kelpoisuuden matematiikan aineenopettajaksi perusasteella. Opettajan pedagogiset opinnot sisältyvät pääaineen opintoihin. Tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat ovat 3+2 vuotta. Ks. tarkemmin s. 38 ja 84. Opintoneuvonta, opintojen suunnittelu ja opinto-oppaat Opintoneuvojat vastaavat hakemiseen ja valintaan liittyviin kysymyksiin sekä auttavat myös muissa opintoasioissa. Neuvoja voit kysyä puhelimitse (03) , sähköpostitse opintoneuvonta@uta.fi. Voit myös tulla käymään opintoneuvojien luona: yliopiston päärakennus, Kalevantie 4, huoneet A 119 ja A 120. Hakijapalvelut vastaa kyselyihin mm. valinnan tuloksista, varasijoista ja opiskelupaikan vastaanottamisesta, puh. (03) tai sähköpostitse hakijapalvelut@uta.fi. Käyntiosoite: yliopiston päärakennus, Kalevantie 4. Hakemiseen liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia on osoitteessa Opiskelijaopinto-ohjaajat auttavat opiskelijoita opintojen suunnittelussa, sivuainevalinnoissa ja muissa opintoihin liittyvissä asioissa. Sähköposti: oo-ohjaajat@uta.fi Opintoasiain päälliköt opastavat uusia opiskelijoita mm. opintojen suunnitteluun liittyvillä luennoilla syyslukukauden alussa. Tuutoreina toimivat vanhemmat opiskelijat perehdyttävät uusia opiskelijoita yliopisto-opiskeluun tuutoriryhmissä. Tiedekuntien opinto-oppaista löytyvät yksityiskohtaiset tiedot tutkintojen rakenteesta ja opintojen sisällöistä, Maksullisia opinto-oppaita voi ostaa tai tilata postiennakolla yliopiston opastuksesta, Kalevantie 4, puh. (03) Postiennakolla tilattaessa hintaan lisätään toimituskulut. Tietotekniikan opetusta uusille opiskelijoille Tampereen yliopisto järjestää tietotekniikan opetusta yliopistoon hyväksytyille elokuun puolivälissä eli jo ennen syyslukukauden 2009 alkua. Tietotekniikan peruskurssi on hyvin käytännönläheinen, sen tarkoitus on päivittää opiskelijoiden tietotekniset taidot ajan tasalle. Koska kyse on taitojen ei siis pelkästään tietojen hankkimisesta ja päivittämisestä, tulee kurssille osallistuvien varautua siihen, että kurssi vaatii noin kahden viikon täyspäiväistä työskentelyä. Osallistuminen kurssille ennen varsinaisen opiskelun alkua on suositeltavaa, siten opiskelija saa tietotekniikan tarjoamat hyödyt täysipainoisesti käyttöönsä heti opintojen alusta lähtien. Mikäli osallistuminen elokuun intensiivikurssille ei sovi aikatauluun, kurssille on mahdollista osallistua myöhemminkin lukuvuoden aikana, ensimmäisellä ja kolmannella periodilla. Kurssilla saa tietoa Tampereen yliopiston tietotekniikka- ja verkkopalveluista opiskelijoille sekä ns. peruspalvelutunnuksesta, jonka jokainen opiskelija tarvitsee käyttääkseen mm. tietokoneluokkia ja yliopiston intranet-palveluja. Yliopiston tietoverkkoon tutustumisen lisäksi kurssilla perehdytetään yleisimpien sovellusohjelmien käyttöön ja pyritään ennen kaikkea antamaan valmiudet niiden omatoimiseen käyttöön. Tarkemmat tiedot opetuksen ajankohdasta ja ilmoittautumisesta lähetetään hyväksymiskirjeen mukana. Luokanopettajan koulutus Perusasteen luokanopettajan kelpoisuuden tuottaa kasvatustieteen maisterin tutkinto ja sitä edeltävä kandidaatin tutkinto, joihin sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot sekä perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat ovat 3+2 vuotta. Ks. tarkemmin s. 38 ja 82.

9 14 15 Judoka Nina Koivumäki keskittyy olympialaisten jälkeen opiskeluun Tatamilta tenttikirjojen pariin - Jos ei treenaa kovasti, ei voi kehittyä. Pekingin olympialaisissa Suomea edustanut judoka Nina Koivumäki tietää kokemuksesta, että oikotietä onneen ei ole. Huippuurheilijalta vaaditaan pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja vahvaa motivaatiota. Samat ominaisuudet ovat valttia myös opiskelussa. 23-vuotias Koivumäki opiskelee neljättä vuotta kasvatustieteiden laitoksella pääaineenaan aikuiskasvatus. Monet kasvatustieteiden opiskelijat hakeutuvat alan opintoihin vasta aikuisiällä, mutta Koivumäki kiinnostui kasvatustieteistä jo lukiossa. Poikaystäväni äiti valmisteli graduaan kasvatustieteistä, ja ala alkoi kiinnostaa minuakin. Siksi valitsin kasvatustieteet. Ensimmäinen kerta toden sanoi Lukion jälkeen yliopisto tuntui sopivan huippu-urheilijalle. Yliopistossa opiskelu on melko vapaata, ja opiskelutahtia voi helposti säädellä kisakalenterin mukaan. Koivumäki haki yliopistoon suoraan lukiosta ja saikin heti opiskelupaikan. Valmistauduin pääsykokeisiin lukemalla kirjat, tekemällä omia muistiinpanoja ja laatimalla mind mappeja. Tärppien arvailua Koivumäki ei suosittele kasvatustieteiden opinnoista haaveileville. Kova työnteko on haastavin ja paras reitti. Pääsykoetilanteessa kannattaa yrittää pysyä mahdollisimman rentona. Jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää, niin kannattaa muistaa, että uusia mahdollisuuksia tulee kyllä. Valinnan vapautta Kesällä 2008 elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoulutukseen hyväksyttiin noin 20 prosenttia pääsykokeisiin osallistuneista. Kun opinnoissa pääsee alkuun, kannattaa alkaa ajoissa miettiä omia tavoitteitaan, sillä ensimmäisen vuoden lopussa opiskelijat valitsevat pääaineekseen joko kasvatustieteen tai aikuiskasvatuksen. Tampereen yliopistossa on yli tiedekuntarajojen ulottuva vapaa sivuaineoikeus, joka antaa mahdollisuuden räätälöidä tutkinnon oman mielenkiinnon mukaan. Osa kasvatustieteiden opiskelijoista valitsee uran koulumaailmasta, mutta mitä tekevät työkseen ne kasvatustietei- Harjoittelu ja opiskelu rytmittävät urheilijan elämää. lijät, jotka eivät haaveile opetustehtävistä? Sivuaineet suuntaavat ammattiin Kasvatustieteissä sivuaineiden merkitys tulevan työpaikan valinnassa tuntuu korostuvan. Monet valitsevat sivuaineiksi esimerkiksi psykologiaa, sosiaalipsykologiaa ja sosiologiaa. Toinen yleinen suunta ovat hallintotieteet, Koivumäki kertoo. Koivumäen pitkä sivuaine on hallintotiede. Lisäksi hän on opiskellut liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuuden ja yritysjuridiikkaa. Myös hypermedian opiskelu kiinnostaisi. Tuleva työpaikka voisi löytyä vaikkapa yrityksen henkilöstöhallinnosta. Siihen suuntaan Koivumäkeä ohjaa kandidaatintyö, jonka hän aloitti syksyllä. Aiheeni liittyy yrityksen koulutusmalleihin ja oppimiseen. Haluaisin aluksi selvittää, millaista koulutusta yritysten työntekijät toivovat työnantajaltaan. Gradussa voisin myöhemmin selvittää, millaista koulutusta näissä yrityksissä tarjotaan ja miten työntekijöiden toiveet ja työnantajan tarjoama koulutus vastaavat toisiaan. Loppusuora häämöttää Pekingin olympialaiset olivat Koivumäen edellinen suuri tavoite, johon hän oli tähdännyt pienestä pitäen. Vuoden 2007 MM-kisoissa Brasiliassa Koivumäki oli sijoittunut viidenneksi, joten odotukset olivat korkealla ennen olympialaisia. Mitalia ei Pekingistä tullut, mutta iloinen ja elämänmyönteinen Koivumäki ei jää murehtimaan, vaan suuntaa nyt tarmonsa opiskeluun. Mielessä siintävät jo gradu ja valmistuminen. Koivumäki suunnittelee valmistuvansa maisteriksi vuonna Huippu-urheilun vaatima sinnikkyys ja pitkäjänteisyys näkyvät opiskelussa tehokkuutena ja säntillisyytenä. Urheilusta jäävä aika on käytettävä huolella hyväksi, jos haluaa edetä opinnoissa. Koivumäki pohtii, onko yliopisto-opiskelu jollain tavalla vaikuttanut häneen urheilijana. Opiskelujen ansiosta olen alkanut vaatia perusteluja. Enää en tee asioita vain siksi, että joku käskee. Teksti Sanna Heiskanen Kuvat Nea Ilmevalta Nina Koivumäki yhdistää tutkinnossaan kasvatustieteet ja yritysmaailman.

10 16 17 Kahden ammatin pauloissa Kirjailija Joel Haahtela, 36, on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tehdä jo paljon. Esikoisteos Kaksi kertaa kadonnut ilmestyi 1999 miehen ollessa vasta 26-vuotias. Sen jälkeen häneltä on julkaistu viisi romaania, joista on tullut huomionosoituksia ja yksi Finlandiapalkintoehdokkuuskin, teoksesta Elena vuonna Mutta kirjoittaminen on vain osa Haahtelan elämää se myöhemmin löytynyt puoli. Lääkäriopiskelijasta kirjailijaksi... Lääkäriympäristössä varttuneelle Haahtelalle lääketieteen opinnot olivat aluksi luonnollinen valinta. Ammattikunnassa oli tuttuutta ja turvallisuutta, eikä hän muista aja telleensakaan muita vaihtoehtoja. Opiskelupaikaksi Tampere vali koitui pitkälti käytännön syistä. Haahtela valmistautui pääsykokeisiin armeijassa, jossa lukuaikaa oli niukasti, ja huomasi Tampereelle pääsyn helpommaksi kuin tuolloiseen kotipaikkaan Helsinkiin. Päätöstä ei ole tarvinnut katua. Viihdyin Tampereella todella hyvin, ja tiedekunta oli täynnä hauskoja persoonallisuuksia. Kaikkialla oli elämää, mielenkiintoisia paikkoja ja erityislaatuinen tunnelma, Haahtela kuvailee ja jatkaa: Koulutus antoi minulle hyvän itseluottamuksen ja rohkeuden kohdata erilaisia tilanteita pelkäämättä. Haahtelan oma tarina vahvistaa puheita. Lääkäriopinnoista löytyi nimittäin vaimo Anna ja rohkeutta ottaa toinen vaihtoehto elämänuraksi. Vaikka Haahtelalla oli ollut luovia harrastuksia, kuten öljyvärimaalausta ja kitaransoittoa, kirjoittamisen hän löysi vasta yliopistossa lähes sattumalta. Pari vuotta opiskeltuaan Haahtela perusti opiskeluystäviensä kanssa novellilehden, Unicum Zwackin. Aluksi kirjoittaminen oli Haahtelalle leikittelyä kirjoittamisen mahdollisuudella, mutta pian hän päätti novellien innoittamana kirjoittaa kirjan opiskelun ohessa. Ensimmäinen romaani oli eräänlainen testi. Haahtela halusi osoittaa itselleen pystyvänsä kirjoittamaan sata liuskaa tekstiä putkeen. Päättäväisyydellä ja kurinalaisuudella hän saavutti tavoitteen. Ensimmäinen romaanini oli huonosti suunniteltu, mutta sen avulla todistin itselleni, että pystyn kirjoittamaan kirjan. Ja vaikka kirjaa ei julkaistukaan, sain siitä lisää itsevarmuutta kirjoittamisen jatkamiseksi, Haahtela muistelee. Eikä mennyt aikaakaan, kun toinen romaani oli jo tekeillä. Kustannussopimus tarinalle varmistui Haahtelan val mistuttua lääketieteen lisensiaatiksi 1998, ja loppu onkin jo suurelle yleisölle tuttua.... ja kirjailijasta vielä psykiatri Kirjallisuus auttoi Haahtelaa myös hahmottelemaan opintojensa suuntaa. Hän päätti opintojensa loppuvaiheessa erikoistua psykiatriaan Oliver Sacksin kirjan Mies joka luuli vaimoaan hatuksi inspiroimana. Psykiatria on haastavaa ja mielenkiintoista ongelmanratkontaa. Siinä oppii ymmärtämään eri ihmiskohtaloita ja elämän varrella tehtyjen ratkaisujen merkitystä, Haahtela pohtii. Psykiatrin työt ovat pysyneet Haahtelan elämässä kirjailijan uran rinnalla. Hän työskentelee tätä nykyä osan viikkoa Jorvin sairaalassa Espoossa ja kirjoittaa kotona osan viikkoa. Molemmat ammatit ovat hänelle tärkeitä, vaikkakin hieman eri syistä. Kirjoittamista Haahtela kuvailee elämänsä punaiseksi langaksi työksi, jota hän ei pysty koskaan lopettamaan. Kuitenkin ajatus kokopäiväisestä kirjailijan urasta on hänelle lähes mahdoton. Lääkärintyö tarjoaa irtioton kirjoittamisesta. Se auttaa pysymään elämän syrjässä kiinni ja estää elämän kapenemisen. Lisäksi työ on opettanut, että ammatit täydentävät hyvin toisiaan. Molemmissa ammateissa on yhteinen pohja tätä en opintojeni aikana vielä ymmärtänyt. Kummassakin kyse on ihmisen tarinasta ja sukupolvien ketjusta, kohtaamisesta, muistamisesta ja todellisuuden hahmottamisesta. Muistamisen ja miettimisen teemat ovatkin Haahtelan tuotannossa keskeisellä sijalla. Niistä kumpuavat niin kirjailijan impressionistinen tyyli kuin monien romaanien aiheet ja tunnelmatkin. Molemmat taas palvelevat yhtä suurta päämäärää. Kirjoittamisen avulla yritän hahmottaa, mistä elämässä on kyse. Jokainen kirjoittamani kirja on kommentti tähän kysymykseen. Teksti Sanna Savikko Kuvat Heikki Pölönen Haahtelalla riittää aikaa perheen lisäksi myös kahdelle ammatille. Joel Haahtela innostui kirjoittamisesta opiskellessaan lääketieteitä Tampereella.

11

12 I OPPIAINE-ESITTELYT TIEDEKUNNITTAIN

13 I 20 Oppiaine-esittelyt Humanistinen tiedekunta HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Humanistinen tiedekunta on perustettu Tiedekunnassa voi suorittaa humanistisen alan, luonnontieteellisen alan (filosofia) ja teatterialan tutkintoja. Humanistisen alan perustutkinnot ovat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto, ja filosofian maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Humanistisen alan jatkotutkintoina tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto. Luonnontieteellisen alan perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto, ja filosofian maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Jatkotutkintoina voidaan suorittaa filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto. Teatterialan opetus toteutetaan teatterityön koulutusohjelmana. Se johtaa teatteritaiteen kandidaatin tutkintoon, joka on alempi korkeakoulututkinto, ja tämän pohjalta teatteritaiteen maisterin tutkintoon, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Teatterialan jatkotutkintoina voidaan suorittaa teatteritaiteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinto Pääaineet: Historia Etnomusikologia Suomen kirjallisuus Yleinen kirjallisuustiede Teatterin ja draaman tutkimus Puheoppi Logopedia Suomen kieli Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma, B-työkielinä englanti, saksa tai venäjä Vieraiden kielten oppiaineet: Englantilainen filologia Pohjoismaiset kielet Ranskan kieli Saksan kieli ja kulttuuri Venäjän kieli ja kulttuuri Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinto Pääaine: Filosofia Teatteritaiteen kandidaatin ja maisterin tutkinto Teatterityön koulutusohjelma Humanistinen tiedekunta toon hyväksytty opiskelija voi suuntautua myös aineenopettajaksi. Aineenopettajakoulutuksessa kandidaatin ja maisterin tutkinto muodostuvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista ja opettajan pedagogisista opinnoista. Opettajan kelpoisuus edellyttää seuraavia opintoja: (1) maisterin tutkinto, (2) opettajan pedagogiset opinnot sekä (3) opetettavan aineen opinnot. Lukion opettajalta vaaditaan vähintään yhdessä opetettavassa aineessa syventävät opinnot joihin sisältyy tutkielma sekä muissa opetettavissa aineissa aineopinnot. Filosofian maisterin tutkinto tähtää lukiokelpoisuuteen. Jos opetettavan aineen opinnot ovat sivuaineen asemassa (2. opetettava aine), on suoritettava vähintään aineopinnot; äidinkielen ja kirjallisuuden osalta sekä suomen kielessä että kirjallisuusaineessa. Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulussa, lukiossa tai muussa oppilaitoksessa opetettavaa ainetta. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan yliopistollisia opintoja, jotka tuottavat aineenopettajan pätevyyden. On huomattava, että yliopiston oppiaineet eivät ole välttämättä samannimisiä kuin esimerkiksi peruskoulun ja lukion oppiaineet. Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua historian ja yhteiskuntaopin, filosofian, äidinkielen ja kirjallisuuden, ruotsin, englannin, saksan, ranskan ja I Oppiaine-esittelyt 21 venäjän aineenopettajaksi, sivuaineena opetettavan aineen opinnot voi suorittaa myös espanjan ja latinan kielessä sekä elämänkatsomustiedossa. Humanistisessa tiedekunnassa aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot on järjestetty seu raavasti. Historian opettajiksi aikovat opiskelevat Suomen historiaa ja yleistä historiaa, sivuaineena suoritetaan yhteiskuntatieteellisiä opintoja. Filosofian opettajiksi suuntautuvien opetettavan aineen opinnot koostuvat filosofian opinnoista. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajilta vaadittavat opetettavan aineen opinnot muodostuvat (1) suomen kielen ja (2) Suomen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen tai teatterin ja draaman tutkimuksen opinnoista. Opiskelijan pääaineena voi olla joko suomen kieli tai jokin kirjallisuusaineista. Ruotsin ja vieraiden kielten aineenopettajakoulutuksessa opetettavan aineen opinnot suoritetaan seuraavissa oppiaineissa: pohjoismaiset kielet, englantilainen filologia, saksan kieli ja kulttuuri, ranskan kieli sekä venäjän kieli ja kulttuuri, sivuaineopinnot voi lisäksi suorittaa myös oppiaineissa espanjan kieli, latinan kieli ja antiikin traditio sekä elämänkatsomustieto. Huomaa, että monitieteisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman opinnot eivät Humanistisen tiedekunnan pääaineet sellaisenaan kelpaa opetettavan aineen opinnoiksi. Opettajan pedagogisista opinnoista huolehtii kasvatustieteiden tiedekunta. Pedagogisiin opintoihin haetaan erikseen opintojen kuluessa. Valinta tapahtuu soveltuvuuskokeen perusteella. Opettajan pedagogiset opinnot ovat tutkinnossa sivuaineen asemassa. Sijoittuminen työelämään Humanistisen ja luonnontieteellisen alan perustutkinnot ovat laaja-alaisia tieteellisiä tutkintoja, joka antavat mahdollisuuden suuntautua eri aloille. Pääaineen lisäksi myös sivuaineilla on merkitystä työelämään sijoittumisessa. Tutkinnon suorittaneista monet ovat sijoittuneet opetustehtäviin, mutta mahdollisuuksia on muitakin. Humanistisen alan asiantuntemusta tarvitaan esimerkiksi sellaisilla yhteiskunnan aloilla kuin kulttuurihallinto, vapaa sivistystyö, kirjasto- ja informaatiopalvelut, tiedotus- ja viestintäala sekä kansainvälinen toiminta. Jonkin verran tutkinnon suorittaneita sijoittuu myös tutkimustyöhön. Filosofinen koulutus antaa valmiuksia moniin kokonaisvaltaista ja teoreettisluontoista ajattelua vaativiin suunnittelu- ja koulutustehtäviin. Tietoa teatteritaiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnoista on saatavilla osoitteessa Ks. myös osio II. Humanististen tieteiden kandidaatin/luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin sekä teatteritaiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Humanistisen ja luonnontieteellisen alan opiskelijat hyväksytään kaikki pääaineittain suorittamaan filosofian maisterin tutkintoa. Tutkinto on tarkoitus suorittaa viidessä vuodessa. Aluksi suoritetetaan kolmivuotinen humanististen tieteiden kandidaatin/luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto. Kandidaatin tutkinnon pohjalta maisterin tutkinto suoritetaan kahdessa vuodessa. Koska opiskelijalla on tutkintonsa aineiden suhteen paljon valinnan mahdollisuuksia, opiskelu ei voi olla kurssimaista, vaan kukin opiskelija huolehtii itse opintojensa yhteen sovittamisesta ja tutkinnon edistymisestä. Tutkinnot muodostuvat pääaineen ja sivuaineiden opinnoista sekä kaikille yhteisistä pakollisista kieliopinnoista, joihin kuuluvat suomen kieli, ruotsin kieli ja yksi vieras kieli. Yliopisto-opintoja suunnittelevan on syytä jo kouluaikana kiinnittää huomiota kielivalintoihinsa, sillä opiskelu edellyttää monipuolista kielitaitoa. Eri oppiaineiden opinnot koostuvat systemaattisista opintokokonaisuuksista, jotka ovat perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Pääaineen maisterintutkinnon opinnäytteenä laaditaan itsenäinen tieteellinen pro gradu tutkielma sekä kandidaatintutkintoa varten suppeampi kandidaatintutkielma. Pääaineen tutkielman alalta kirjoitetaan myös kypsyysnäyte, joka osoittaa suomen kielen taitoa ja kykyä tieteelliseen viestintään. Opiskeluoikeutta haetaan pääaineisiin. Sivuaineita ei hakuvaiheessa vielä tarvitse tietää. Humanistisen tiedekunnan opiskelijat voivat suhteellisen vapaasti valita sivuaineensa opintojen kuluessa joko oman tiedekunnan tai muiden tiedekuntien oppiaineista. Sivuaineita valitessaan opiskelijan on syytä ottaa huomioon ammatilliset tavoitteensa. Aineenopettajakoulutus Sekä humanistisen alan että luonnontieteellisen alan filosofian maisterin tutkin- Historia Historiaa ei opiskella menneisyyden vaan tulevaisuuden vuoksi. Historian opiskelu perehdyttää yhteiskuntien ja kulttuurien muuttumiseen ja jatkuvuuksiin. Historiaan syventyminen auttaa ymmärtämään ja jäsentämään nykymaailmaa. Yliopistollisen historianopetuksen lähtökohta on, että sitä opetetaan tutkimuksen näkökulmasta. Kaikille opiskelijoille tarjotaan tutkijakoulutus, vaikka heistä ei ammattitutkijoita tulisikaan. Näin he oppivat ymmärtämään tieteellisen ja erityisesti historiallisen tiedon luonteen. Opetuksen tavoitteena on menneisyyttä koskevan tiedon kriittinen tarkastelu ja siihen sisältyvien merkitysten ymmärtäminen. Toinen tapa, jolla historiatieteen ja filosofian laitoksen historian opetuksessa menneisyyden ja nykyisyyden yhteys tulee esille, ovat sen tiiviit siteet yhteiskuntatieteisiin ja kulttuurintutkimukseen. Laitoksen opetus antaa kokonaiskuvan maailmanhistoriasta. Opinnoissa perehdytään sekä Suomen historiaan että yleiseen historiaan. Tutkimukseen nojautuvassa opetuksessa keskitytään erityisesti antiikin ja keskiajan sekä teollistumisen historiaan sekä kaupunki-, nais- ja perhehistoriaan. Perinteisten opetusmuotojen, tenttien, luentojen ja esseiden, lisäksi opiskelijat osallistuvat harjoitus- ja tutkimusryhmätyöskentelyyn, seminaareihin sekä ekskursioihin. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan Suomen virtuaaliyliopiston kautta. Historiatieteen ja filosofian laitoksella on mahdollista opiskella historiaa sekä pääaineena että sivuaineena. Sivuaineina voi suorittaa myös aate- ja oppihistorian sekä talous- ja sosiaalihistorian perusopinnot. Lisäksi sivuaineena voi suorittaa englanninkieliset opintokokonaisuudet Nordic Perspective on European History ja North American Studies, joka on monitieteinen. Erityisesti historianopiskelijoille suunnattu opintokokonaisuus on museologia. Historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajaksi valmistutaan suorittamalla historian ja yhteiskuntatieteellisten opintojen lisäksi opettajan pedagogiset opinnot, joihin haetaan erikseen opintojen kuluessa. Valmistuneista noin puolet on sijoittunut opetustehtäviin. Neljäsosa valmistuneista on sijoittunut kirjasto-, arkisto- ja museoalalle sekä tutkimustyöhön. Viidennes valmistuneista työskentelee tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtävissä. Tampereen yliopiston vapaa sivuaineoikeus on merkittävä etu myös historianopiskelijalle. Työelämään sijoittumisen kannalta on helppoa valita sivuaineet, jotka antavat pätevyyden jollekin erityisalalle. laitoksesta / laitokset/historia/

14 I 22 Oppiaine-esittelyt Humanistinen tiedekunta Filosofia Filosofiassa pohditaan yleisesti ja teoreettisesti ihmisen ja maailman ongelmia, esimerkiksi tietoa, olemista ja moraalia koskevia kysymyksiä. Filosofia on lähtöisin arkiajattelusta, mutta oppialana se pyrkii olemaan tätä systemaattisempaa ja perustelemaan väitteet ja näkemykset mahdollisimman tarkasti. Filosofia jaetaan yleensä teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, päättelyn ja tiedon ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Perinteisesti filosofian pääalueita ovat olleet metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia. Koska tradition merkitys on filosofiassa suuri, filosofian historia on myös tärkeä filosofisen tutkimuksen alue. Tiede ja filosofia merkitsivät pitkään samaa, mutta vähitellen eri tieteet irtaantuivat filosofiasta. Filosofia on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin. Sen yhtenä tehtävänä on tutkia niiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Logiikka on nykyään matematiikan, tietojenkäsittelytieteiden, kielitieteen ja filosofian yhteistä aluetta. Filosofian osana se on sekä historiallisesti että systemaattisesti tärkeä tutkimusalue, mutta sen avulla voidaan myös selkeyttää käsitteitä ja teorioita. Filosofiassa annettava opetus ei suoranaisesti tähtää minkään tietyn ammatin hallintaan. Filosofiasta valmistuneita toimii kuitenkin mm. korkeakoulujen tutkimus- ja opetustehtävissä. Lisäksi on mahdollista hakeutua myös filosofian opettajan tehtäviin lukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Filosofinen koulutus antaa kuitenkin valmiuksia, jotka ovat hyödyllisiä kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Se auttaa myös luomaan sellaista kokonaisnäkemystä, joka on omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamistehtävää, yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä tiedotusalan työtä. Filosofian pääaineopiskelija voi valita sivuaineensa varsin vapaasti. Koska sivuaineilla on olennainen merkitys työelämään sijoittumisessa, niiden valintaan kannattaa paneutua huolella. historia/filosofia/ Etnomusikologia Tampereen yliopisto on ainoa pohjoismainen yliopisto, jossa voi opiskella pääaineena etnomusikologiaa. Opetus keskittyy kulttuurilähtöiseen musiikintutkimukseen, ts. teorianmuodostuksen ja analyysin keskipisteenä ovat musiikki, tanssi, ihminen ja yhteiskunta sekä näiden neljän kulttuurin osan välinen vuorovaikutus. Tätä suhdetta lähestytään sekä musiikkianalyysin että antropologisen kulttuurianalyysin avulla. Opiskelijalla on mahdollisuus painottaa opiskeluaan jompaankumpaan suuntaan taipumustensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Sen vuoksi tärkeitä sivuaineita ovat musiikkitiede, perinteentutkimus ja sosiaaliantropologia. Muita hyviä sivuaineita ovat mm. muut taideaineet, historia, tiedotusoppi, mediatutkimus ja kieliaineet sekä eri laitosten yhteistyönä toteutettu museologian opintokokonaisuus. Etnomusikologia sopii pääaineeksi esimerkiksi lehdistön, radio- ja televisiotyön, konserttitoiminnan, mainonnan, kulttuurihallinnon, kehitysyhteistyön ja musiikki- ja aikuiskasvatuksen tehtäviin sekä tutkijoiksi aikoville. Etnomusikologia tutkii periaatteessa kaikkea musiikkia, mutta käytännössä tutkimuskohteena ovat olleet kansanmusiikki, populaarimusiikki sekä ulkoeurooppalaiset musiikkiperinteet. Opetuksessa korostuvat Suomen ja Euroopan kansanomainen musiikki, sen historia ja nykypäivä. Lisäksi perehdytään muun maailman musiikkikulttuureihin; erityiskohteina ovat olleet mm. arktiset alueet, Itä-Afrikka, Karibia ja Balkanin alue. Opetusohjelmaan sisältyy opintojaksoja myös folkloristiikasta ja etnologiasta; visuaalisesta, auditiivisesta ja tanssin antropologiasta sekä yleisestä kulttuurintutkimuksesta. Etnomusikologian menestyksellinen opiskelu edellyttää omakohtaista musiikinharrastusta ja musiikin teoreettisten peruskäsitteiden hallintaa. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa ammatillinen pätevyytensä omakohtaisesti. Opiskelija voi valita omia vahvuuksiaan tukevia sivuaineita yliopiston laajasta tarjonnasta ja hyödyntää ammattiin tähdätessään myös muualla hankittuja valmiuksiaan, kuten pedagogista, journalistista, hallinnollista ja kaupallista osaamistaan sekä soitto- ja kielitaitoaan. Suomen kirjallisuus Suomen kirjallisuuden opintojen tavoitteena on kyky ymmärtää erilaisia kirjallisia tekstejä ja muita kulttuurin kenttään liittyviä ilmiöitä, vahvistaa kirjallisuuden tuntemusta sekä taitoa puhua ja kirjoittaa kirjallisuudesta. Opinnoissa perehdytään kirjallisuustieteen teorioihin ja tutkimusmenetelmiin, kirjallisuuden historiaan, kotimaiseen ja ulkomaiseen kaunokirjallisuuteen, kirjallisuuden opettamiseen sekä muihin kulttuurityön käytäntöihin. Tutkimuksessa Suomen kirjallisuuden oppiaineen vahvuusalue on perinteisesti ollut kirjallisuushistoria ja pirkanmaalaisten kirjailijoitten tuotanto. Oppiaineessa painottuu myös nykykirjallisuus ja sen tutkimus eri tutkimusmenetelmien näkökulmista. Erityisen huomion kohteena ovat kirjallisuusinstituution ja yhteiskunnan suhteet. Suomen kirjallisuus tutkinnon pääaineena sopii hyvin esimerkiksi opetuksen ja kasvatuksen, lehdistön, radio- ja televisiotyön, mainonnan ja muun viestinnän, kirjasto- ja kustannusalan, teatterin ja kulttuurihallinnon tehtäviin sekä tutkijoiksi aikoville. Suomen kirjallisuus voi olla pääaineena äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan opinnoissa. Lopullinen ammattikuva muotoutuu kunkin opiskelijan valitseman aineyhdistelmän ja yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Suomen kirjallisuuden oppiaine pyrkii järjestämään mahdollisimman paljon lähiopetusta, luentoja, harjoitusryhmiä ja erilaisia seminaareja, mutta suuri osa alkuvaiheen opinnoista on mahdollista suorittaa myös kirjatentteinä. Oppiaine tarjoaa mahdollisuuksia toimintaan myös aidoissa työtehtävissä ja pyrkii muutenkin madaltamaan opiskelusta työelämään siirtymisen kynnystä. Yleinen kirjallisuustiede Yleisen kirjallisuustieteen opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kansainvälisen kirjallisuuden kentän ja kirjallisten ilmiöiden systemaattiseen tutkimukseen. Oppiaineen alaan kuuluvat klassisen kaunokirjallisuuden, populaarikirjallisuuden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden tutkimus sekä kirjallisuushistoria, kirjallisuuden teoria, tekstianalyyttinen metodologia ja poetiikka. Oppiaineessa painotetaan kielellisten esitysten tutkimista taiteena. Kirjallisuus- Humanistinen tiedekunta tiede antaa myös valmiudet kirjallisuuden, muiden taiteiden sekä kulttuurissa omaksuttujen tekstuaalisten käytäntöjen suhteiden ymmärtämiseen ja analyysiin. Kulttuurinen muutos on nopeaa, joten opetuksen sisältöjä muokataan soveltuvin osin vastaamaan taiteen kentällä tapahtuvaa uudistumista. Aineyhdistelmät sekä sijoittuminen työelämään ja tutkijanuralle Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopinnot tarjoavat sen kaltaista asiantuntijuutta ja tietoa kirjallisuudesta, joka mielekkäästi valitun sivuaineyhdistelmän kanssa avaa mahdollisuuksia monella alalla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että aine ei sellaisenaan pätevöitä tiettyyn ammattiin. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat mm. opettajiksi lukioihin, peruskouluihin ja muihin oppilaitoksiin, taide- ja kulttuurihallintoon, kirjasto- ja tiedotusalalle, toimitustehtäviin, kirjallisuuden kääntäjiksi ja kriitikoiksi, kustantamoihin tai kansainvälisiin kulttuurialan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopiskelijat voivat hakeutua aineenopettajakoulutukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan uralle tähtäävien on sisällytettävä tutkintoonsa suomen kielen sivuaineopintoja sekä suoritettava pedagogisten opintojen kokonaisuus, josta vastaa kasvatustieteiden tiedekunta. Hyvä vieraiden kielten taito on tärkeä edellytys yleisen kirjallisuustieteen opinnoille. Tältä kannalta suositeltavia sivuaineita ovat kieli- ja käännöstieteet. Aineyhdistelmien valinta Tampereen yliopistossa on suhteellisen vapaata, ja muita työelämään sijoittumisen kannalta hyödyllisiä sivuainevaihtoehtoja ovat esimerkiksi tiedotusoppi, informaatiotutkimus, filosofia, historia-aineet, naistutkimus, teatterin ja draaman tutkimus, musiikin tutkimus, taidehistoria, mediakulttuuri ja hypermedia. Taidehallinto- tai kustannusalalle aikovien kannattaa harkita myös kauppa- ja hallintotieteiden opintoja. Yleisen kirjallisuustieteen opiskelija ei voi ottaa Suomen kirjallisuutta sivuaineeksi. Tosin sovittuja Suomen kirjallisuuden kursseja voidaan lukea hyväksi yleisen kirjallisuustieteen aine- ja syventävissä opinnoissa. Yleinen kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintojen suorittamiseen kannustetaan. Aine osallistuu valtakunnalliseen tutkijakoulutukseen, ja I Oppiaine-esittelyt 23 oppiaineen piirissä on vireillä projekteja, joiden kautta jatko-opiskelijoiden on mahdollista hakea tutkimusrahoitusta. Oppiaineessa on suoritettu runsaasti jatkotutkintoja ja alan tohtorit ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimusvirkoihin. Teatterin ja draaman tutkimus Teatterin ja draaman tutkimuksen opintojen tavoitteena on kyky ymmärtää teatteriin, esittämiseen ja draamamuotoon liittyviä ilmiöitä sekä vahvistaa teatteriin liittyvää kirjoittamistaitoa. Teatterin ja draaman tutkimuksen opiskelu perehdyttää opiskelijan draaman eri muotoihin sekä antaa laaja-alaisen käsityksen teatterista taidemuotona, ilmaisuvälineenä sekä instituutiona. Opinnoissa perehdytään koti- ja ulkomaiseen näytelmäkirjallisuuteen, teatterihistoriaan, teatterintutkimuksen teorioihin ja tutkimusmenetelmiin sekä teatterityöskentelyn toimintaympäristöön. Opiskelijat tutustuvat teatteritaiteeseen myös omakohtaisen kokeilemisen kautta. Teatterin ja draaman tutkimus sopii tutkinnon pääaineena teatterialan asiantuntija- ja opetustehtäviin, ilmaisutaidon, viestinnän, kulttuurihallinnon tai kustannusalan tehtäviin sekä tutkijoiksi aikoville. Se tukee myös teatterituottajan, -tiedottajan tai taiteilijan ammattitaitoa. Teatterin ja draaman tutkimuksen opiskelija voi hakea äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajakoulutukseen, jolloin pakollisina sivuaineina ovat suomen kieli ja opettajan pedagogiset opinnot. Teatterin ja draaman tutkimukseen ei oteta uusia opiskelijoita päävalinnassa Puheoppi Puhe on olennainen osa yksilön itseilmaisua, sosiaalisten suhteiden ja ryhmätoiminnan perustekijä sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen väline. Puheopin opinnoissa 1) perehdytään puhujan, kuulijan ja puhetilanteen väliseen suhteeseen sekä puhekäyttäytymiseen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa äänen ja puheen tuottamiseen ja vastaanottamiseen, puhesignaalin akustiseen rakenteeseen sekä puhe- ja äänipiirteiden merkitykseen viestinnässä 2) kehitetään kykyä arvioida ja analysoida puheviestintätaitoja ja erilaisia vuorovaikutustilanteita omaa äänellistä suorituskykyä ja kykyä analysoida muiden puhujien äänellistä suorituskykyä 3) hankitaan valmiuksia puheviestinnän sekä puhetekniikan ja vokologian tieteelliseen tutkimukseen, opettamiseen sekä tietojen soveltamiseen eri ammattitehtävien edellyttämällä tavalla. Puheopin opinnoissa teoreettisen opiskelun lisäksi tutustutaan alan ilmiöihin myös omakohtaisen harjoittelun avulla. Opintojen alussa puheopin opinnot ovat kaikille yhteisiä. Opintojen myöhemmässä vaiheessa (aineopinnoissa) opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua ja valita oman kiinnostuksensa perusteella joko puheviestinnän linja tai puhetekniikan ja vokologian (äänen tutkimus ja harjoittaminen) linja. Puheviestinnän linjalla perehdytään viestintään ihmissuhteissa, julkiseen puhumiseen, ryhmässä tapahtuvaan viestintään, retoriikkaan, ammatilliseen puheviestintään, puheviestinnän teoriaan ja tutkimukseen sekä puheviestinnän opettamiseen. Puhetekniikan ja vokologian linja perehdyttää puheen- ja äänentuoton perusteisiin, puheakustiikkaan, äänellisen ja puheteknisen ilmaisu- ja suorituskyvyn analysointiin ja harjoittamiseen sekä puhetekniikan ja vokologian tutkimukseen. Puhetekniikan ja vokologian linjalla opiskeleville on eduksi näyttämö-, lausuntaja lauluharrastus tai kokemus radio- ja TV-työstä. Puheopin pääaineopiskelijat voivat valmistuttuaan sijoittua hyvin monenlaisiin tehtäviin, joista tavallisimpia ovat opetusja konsultointitehtävät. Puheviestinnän ja puhetekniikan kouluttajien työtehtäviä on monissa oppilaitoksissa ja yrityksissä ja moni toimii myös itsenäisenä yrittäjänä. Puhetekniikan ja vokologian linjan suorittaneet voivat toimia äänenkäytön ja puhetekniikan opettajina erilaisille ammattipuhujille ja sellaisiksi valmistuville. He voivat myös toimia äänen ja puhetekniikan asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Puheviestinnän linjan suorittaneet voivat toimia vuorovaikutuksen ja viestinnän asiantuntijoina erilaisissa suunnittelu- ja henkilöstön kehittämistehtävissä, tiedo-

15 I 24 Oppiaine-esittelyt Humanistinen tiedekunta tus- tai tutkimustyössä sekä viestintäalan johtotehtävissä. Puheviestinnän alan työ tehtäviä on myös ihmissuhdetyön, median, politiikan ja viestintäteknologian piirissä. puheoppi/ Logopedia Logopediaa voi opiskella sekä pää- että sivuaineena. Pääaineoikeus saadaan osallistumalla valintakokeeseen ja tulemalla hyväksytyksi siinä. Sivuaineopiskelijoiden määrä on rajoitettu, ja sivuaineoikeutta tulee erikseen hakea. Logopedia on humanistis-käyttäytymistieteellinen tieteenala, joka tutkii erilaisia ihmisten viestintäkyvyn häiriöitä. Tällaisia ovat erilaiset kehitykselliset tai myöhemmin ilmenevät äänen, puheen, kielellisen toiminnan ja vuorovaikutuksen häiriöt. Logopedian alaan kuuluvat myös aikuisten ja lasten nielemismekanismin häiriöt. Logopedian opinnoissa 1) perehdytään viestinnän häiriöiden taustatekijöihin, ilmenemismuotoihin, esiintyvyyteen ja ennaltaehkäisyyn sekä opitaan tuntemaan ja käyttämään alan diagnosointi- ja kuntoutusmenetelmiä; 2) perehdytään viestinnän ja nielemisen häiriöiden ihmisen toimintakykyyn ja toimintaympäristöön aiheuttamiin vaikutuksiin; 3) perehdytään tieteelliseen työskentelyyn ja tutkitaan viestinnän häiriöitä ja niiden kuntoutusta; 4) opitaan tuntemaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ja tieteelliseen tutkimukseen liittyviä järjestelmiä, päätöksentekoprosessia ja lainsäädäntöä. Logopedian opinnot rakentuvat luennoista, harjoituskursseista ja demonstraatioista. Lisäksi opiskelijat harjoittelevat kliinisiä taitoja tuottamalla ohjauksen turvin puheterapiapalveluita ääni-, puheja kielihäiriöisille asiakkaille ja tutkimustaitoja keräämällä empiirisiä aineistoja ja tuottamalla tutkimusraportteja. Opintoihin kuuluu opiskelun loppuvaiheessa 16 viikon ammatillinen harjoittelu kokeneen puheterapeutin ohjauksessa jossakin puheterapiapalveluja tarjoavassa yksikössä, esimerkiksi terveyskeskuksessa, sairaalassa, kuntoutuslaitoksessa tai päiväkodissa. Logopedian pääaineopiskelijat opiskelevat sivuaineinaan muun muassa psykologiaa, sosiaalipsykologiaa, fonetiikkaa, puheoppia, suomen kieltä, kielitiedettä ja lääketiedettä. Logopedian pääaineopinnoissa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää noin 3 vuotta ja filosofian maisterin tutkinto tämän jälkeen noin 2 vuotta. Pääaineopiskelijoista valmistuu filosofian maistereita, joilla on mahdollisuus toimia itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä. Oikeuden toimia puheterapeuttina myöntää hakemuksesta Terveydenhuollon Oikeusturvakeskus (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä). Puheterapeuttien työllistyminen on erittäin hyvä. Tutkinnon suorittanut voi toimia myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä, ja koulutus antaa valmiudet tieteellisen työskentelyyn. Jatkotutkintona on mahdollista suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Logopedia soveltuu sivuaineopinnoiksi esimerkiksi psykologian, puheopin, varhaiskasvatuksen ja kasvatustieteen opiskelijoille. Suomen kieli Oppiaine perehdyttää suomen kielen käyttöön ja tutkimukseen, joka kohdistuu sekä kielen historiaan että nykypäivään. Opinnoissa tutustutaan myös sukukieliin ja -kansoihin. Kielen käytön opiskelussa pohditaan kielenhuollon, tyylin ja viestinnän kysymyksiä. Suomen opiskelijalle sopivia sivuaineita ovat mm. puheoppi, viro ja muut kielet, yleinen kielitiede, fonetiikka, suomi toisena kielenä -opettajan perusopinnot, Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus, tiedotusoppi, filosofia, informaatiotutkimus, kasvatustiede, psykologia, sosiologia ja kieliteknologia. Sivuainevalinnat kannattaa tehdä toivottu ammatti mielessä pitäen, eikä erikoisempiakaan aineyhdistelmiä pidä vierastaa. Jos opiskelija haluaa aineenopettajaksi, on sivuaineena luettava jotain kirjallisuusainetta. Tällöin on suoritettava myös äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opettajan pedagogiset opinnot, joihin haetaan erikseen opintojen kuluessa. Suomen kieltä opiskelleet sijoittuvat mm. äidinkielen opetukseen ja muihin opetusalan tehtäviin, suomen kielen asiantuntijatehtäviin eri aloilla sekä tutkimustyöhön. kielet/suomi/index.html Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma Oletko kiinnostunut tilanteista, joissa kaksi ihmistä kohtaa, mutta heiltä puuttuu yhteinen kieli tai heidän kielitaitonsa ei riitä vaativassa viestintätilanteessa? Haluaisitko kouluttautua kulttuurienvälisen viestinnän asiantuntijaksi? Näiden asiantuntijoiden tarve kasvaa jatkuvasti talouselämän ja yhteiskunnan kansainvälistyessä. Elämme käännetyssä maailmassa puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien ympäröimänä. Opinnoissa hankitaan monikielisen ja monikulttuurisen viestinnän ammattitaito, johon kuuluu käännös- ja tulkkaustaidon ohella vankka vieraan kielen ja suomen kielen taito, kulttuurien tuntemus sekä perehtyneisyys kääntämisen teoriaan. Koulutusohjelmasta valmistuneilla on erinomaisen kielitaidon, monipuolisten viestintätaitojen, kulttuurientuntemuksen ja tiedonhakutaitojen ansiosta erinomaiset mahdollisuudet sijoittua kaikille työelämän alueille, joilla tarvitaan kulttuurienvälistä asiantuntemusta. Valmistuneet voivat työskennellä erilaisissa monikieliseen ja monikulttuuriseen viestintään liittyvissä asiantuntijatehtävissä yksityisinä käännös- ja tulkkauspalveluyrittäjinä konferenssi-, neuvottelu- ja asioimistulkkeina kansainvälisten organisaatioiden ja valtionhallinnon kääntäjinä ja terminologeina kaunokirjallisuuden suomentajina erilaisten yritysten palveluksessa esimerkiksi TV-tekstien kääntäjinä, käännöskoordinaattoreina, markkinointiviestinnän asiantuntijoina, teknisinä dokumentoijina, toimittajina ja kouluttajina sekä tutkijoina. Opintoja täydentämällä on lisäksi mahdollisuus pätevöityä opettajaksi. Kääntäjän ja tulkin tärkein työkieli on aina oma äidinkieli (A-työkieli). Koulutusohjelman yhtenä erityisvahvuutena ovatkin omat käännös- ja tulkkausviestinnän tarpeisiin räätälöidyt suomen kielen opinnot. Ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi (B-työkieleksi) voi valita englannin, saksan tai venäjän. Toisena vieraana kielenä (C-työkielenä) voi näiden kielten lisäksi opiskella ruotsia. Humanistinen tiedekunta Opintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija käännös- ja tulkkausprosessiin. Lisäksi tavoitteena on saattaa opiskelijan äidinkielen ja yhden tai useamman vieraan kielen taito kääntäjän ja tulkin työkielten tasolle. Suomen kielen taidon on oltava jo opintojen alussa erinomainen. Käännöstieteen englannin opiskelu edellyttää vankkaa englannin taitoa. Käännöstieteen saksan ja venäjän opintojen alkuvaiheessa opiskelijoiden kielitaitoa kehitetään tarvittaessa sellaiselle tasolle, että voidaan edetä varsinaisille käännösja tulkkauskursseille harjaannuttamaan kääntäjän ja tulkin ammateissa tarvittavia viestintätaitoja. Opinnoissa kehitetään kirjallista ja suullista viestintätaitoa sekä syvennetään oman ja vieraan kielialueen kulttuurin tuntemusta. Opiskelijat perehtyvät myös erilaisiin tiedonhakumenetelmiin ja viestintäteknologiaan, kuten tietokoneavusteiseen kääntämiseen. Opetuksessa yhdistyvät kääntämisen ja tulkkauksen teoria ja kokemusperäinen tieto ja taito. Henkilökunta koostuu suomenkielisistä ja opetettavia kieliä äidinkielenään puhuvista kääntämisen ja tulkkauksen asiantuntijoista. Suuri osa opetuksesta tapahtuu pienryhmissä, mikä kehittää opiskelijan sosiaalisia ja ryhmätyövalmiuksia työelämää varten. Opintojen kuluessa opiskelijalla on mahdollisuus hankkia kokemusta ja soveltaa teoreettisia tietojaan käytännön toimeksiannoissa. Yhteistyö yliopiston muiden laitosten sekä yliopiston ulkopuolisten yhteisöjen kanssa monipuolistaa opetustarjontaa. Koulutusohjelmaan sisältyy suomen kielen opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijan kirjallisia ja suullisia viestintätaitoja sekä harjaannuttaa opiskelija taitojensa jatkuvaan kehittämiseen. Opintoihin kuuluu mm. runsaasti kirjoittamisen sekä kielen- ja tekstinhuollon kursseja. Maisteriopinnoissa voi erikoistua käännösviestinnän eri osa-alueisiin, kuten julkishallintoon, lokalisointiin ja mediaan sekä tekniikkaan tai tulkkausviestintään. Maisteriopintojen erikoisuutena ovat monikieliset käännösseminaarit ja projektit. Sivuaineensa opiskelija voi valita vapaasti eri tiedekuntien oppiaineista. Sivuaineiksi tai erilaisiksi opintokokonaisuuksiksi soveltuvat kieli- ja käännöstieteiden laitoksen muiden oppiaineiden lisäksi esimerkiksi informaatiotutkimus, kansainvälinen politiikka, markkinointi, puheoppi, tiedotusoppi, mediakulttuuri, tietojenkäsittelyoppi, hypermedia, ylei- I Oppiaine-esittelyt 25 nen kirjallisuustiede sekä kieliteknologia. Koulutusohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua myös teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan, joka tarjoaa työelämässä kysyttyjä tietoja ja taitoja teknisen dokumentaation tuottamisesta. Opetussuunnitelmaan sisältyy vähintään kahden kuukauden kieliharjoittelu B-työkielen kielialueella. Opiskelijat voivat suorittaa harjoittelun osallistumalla kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin, ja venäjän osalta kieliharjoittelun voi suorittaa Venäjällä lukukauden kestävänä opiskelujaksona. kielet/trans/index.html Vieraat kielet Vieraiden kielten opiskelun tavoitteena on sekä hyvä kielitaito että teoreettiset tiedot kielistä ja kielialueen kulttuurista, ja siksi vieraiden kielten opiskelijalta edellytetäänkin riittävää kielitaitoa sekä teoreettista kiinnostusta kieliin jo ennen opintojen alkua. Kielten opiskelun sisältö voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, joita ovat kielitieto-opinnot (kielen rakenne, perustiedot kielitieteellisen tutkimuksen eri alueista ja niiden sovelluksista, kielen historia ja lähisukukielten tuntemus), kielialueen tuntemus (kirjallisuus ja sen historia, maantieteelliset, poliittiset ja taloudelliset olot, alueen historia) ja kielitaito-opinnot (mm. puhutun ja kirjoitetun kielen tuottaminen ja ymmärtäminen ja kieliharjoittelu ko. maassa). Vieraista kielistä voidaan pääaineeksi valita englantilainen filologia, pohjoismaiset kielet, ranskan kieli, saksan kieli ja kulttuuri tai venäjän kieli ja kulttuuri. Vieraiden kielten koulutus tähtää kielen asiantuntijatehtäviin, kuten esimerkiksi opetustehtäviin eri koulutustasoilla tai kansainvälisen viestinnän tehtäviin. Opettajan pätevyys edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, yhden tai kahden opetettavan aineen opintoja sekä opettajan pedagogisia opintoja, joihin haetaan erikseen opintojen kuluessa. Vieraista kielistä opetettavan aineen opinnot voi suorittaa englannin, saksan, venäjän, ranskan ja ruotsin kielessä sekä sivuaineena lisäksi espanjan kielessä. Tutkijan uraa suunnittelevan aineyhdistelmään sopivat esim. kielitiede, fonetiikka, kirjallisuustiede, filosofia ja suomen kieli. Vieras kieli pääaineenaan valmistuneet ovat sivuaineopinnoistaan riippuen sijoittuneet mm. seuraaville aloille: opetustoimi, kauppa, teollisuus, kirjasto- ja informaatioala, tiedotus ja hallinto. Englantilainen filologia Englanti on maailmankieli. Se on tärkein vieras kieli Suomessa ja eniten käytetty kieli maailmalla kansainvälisessä kanssakäymisessä. Englantilainen filologia on Tampereen yliopiston suosituimpia oppiaineita sekä pääaineena että sivuaineena, ja oppiaineesta valmistuneiden maine on työmarkkinoilla hyvä. Englantilainen filologia on englannin kielen ja englanninkielisen kirjallisuuden opiskelua. Tähän kuuluu paitsi kielen rakenne (syntaksi, morfologia, semantiikka, fonologia), myös kielen kehitys, kielen käyttö yhteiskunnassa ja ajattelussa sekä kielen oppiminen. Oppiaineessa käytetään laajoja elektronisessa muodossa olevia kieliaineistoja. Kirjallisuuden opinnoissa perehdytään kirjallisuuden lajeihin, eri aikakausien ja eri englanninkielisten maiden kirjallisuuteen ja erilaisiin kulttuurisiin teksteihin. Kirjallisuusteoria ohjaa tähän ja syventää erilaisia tapoja ymmärtää ja analysoida kirjallisuutta. Englantilaisen filologian oppiaineeseen hyväksytyillä opiskelijoilla on yleensä varsin hyvä suullinen ja kirjallinen englannin kielen taito. Kaikki opinnot oppiaineessa tapahtuvat englannin kielellä, joten opintojen kuluessa opiskelijoiden kielitaito paranee entisestään, ja valmistuneilla on ammattilaisilta vaadittava korkeatasoinen kielitaito. Opintojen ja opettamisen päämäärä ei ole englantilaisessa filologiassa ainoastaan kielitaidon kartuttaminen vaan ensisijaisesti akateemisten taitojen, kuten analyyttisyyden ja kriittisyyden, omaksuminen. Näiden päämäärien saavuttamiseksi opintoihin sisältyy tärkeänä osana erilaisia itsenäisiä suorituksia ja opinnäytteitä. Englannin pääaineopiskelija voi suorittaa HuK-tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa, jonka jälkeen opiskelija voi suorittaa FM-tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Opintoihin kuuluu sekä pakollisia että valinnaisia kursseja siten, että pakollisia kursseja on etenkin opintojen alussa. Aine- ja syventävissä opinnoissa valinnaisten kurssien määrä lisääntyy. Opiskelijalla on näin ollen suuret mahdollisuudet päättää itse opintojensa luonteesta ja sisällöstä.

16 I 26 Oppiaine-esittelyt Humanistinen tiedekunta Englantilaisesta filologiasta valmistuneiden maistereiden työnsaantimahdollisuudet ovat erinomaiset. He sijoittuvat useimmiten työtehtäviin, jotka ovat paitsi vaativia myös kiinnostavia ja korkeasti arvostettuja. Yli puolet valmistuneista sijoittuu opetusalan eri asteille. Muita mahdollisia aloja ovat teollisuus, erityisesti tekninen viestintä ja dokumentaatio, kirjastoala, kustannus, viestintä ja journalistiikka, markkinointi ja matkailuala. Suomen ja yleensä Pohjoismaiden anglistiikan tutkimus on kansainvälisesti katsottuna laajamittaista ja korkeatasoista. Opiskelijoiden, tutkijaopiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden viihtyvyys on hyvä ja motivaatio korkea. kielet/engf/index.html Saksan kieli ja kulttuuri ta miseksi on vuosittain haettavana stipendejä ja laitoksellamme on omia opiskelijavaihto-ohjelmia. Niiden ansiosta pystymme tarjoamaan suurelle osalle opiskelijoistamme mahdollisuuden yhden lukukauden opiskeluun saksalaisessa yliopistossa. Vastaisuudessa pyrimme järjestämään tämän mahdollisuuden kaikille oppiaineen opiskelijoille. Saksan kielen ja kulttuurin opiskelijat voivat pyrkiä aineenopettajakoulutukseen, jolloin sivuaineeksi on perusteltua valita jokin toinen kieli aineenopettajan pedagogisten opintojen lisäksi. Saksan kielen opettajien lisäksi kysyntää on eri alojen kielitaitoisista viestinnän ammattilaisista. Ammatillisten tavoitteidensa mukaan opiskelija voi tällöin valita sivuaineita myös muista tiedekunnista. Esimerkiksi kaupan, teollisuuden, matkailualan, kulttuurihallinnon, kansainvälisten järjestöjen, kirjasto- tai tiedotusalan palvelukseen aikoville soveltuvia sivuaineita ovat mm. markkinointi, kansainvälinen politiikka, valtio-oppi, informaatiotutkimus ja tiedotusoppi. kielet/saksa/index.html Venäjän kieli ja kulttuuri Venäjän kielen ja kulttuurin oppiaine keskittyy venäjän kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin opintoihin. Opintojen pääsisältö onkin nykykieleen ja kirjallisuuteen, Venäjän kulttuuriin ja historiaan perehtyminen. Tampereen yliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua monipuolisille erikoiskursseille, jotka käsittelevät oppiaineessa tehtävän tutkimuksen aiheita. Sellaisia ovat esim. kielen, median ja politiikan kytkennät, venäläisen kulttuurin historia, populaarikulttuurin ilmentymät ja naiskirjallisuus. Slaavilaiset kielet ovat puhujamäärältään Euroopan suurin kieliryhmä. Venäjän kielen ja kulttuurin oppiaine järjestää opetusta venäjän lisäksi myös muissa slaavilaisissa kielissä (puolassa ja tšekissä). Venäjän perusopintojen alkuvaiheessa kielitaito-opetuksen asema on väistämättä keskeisin. Hyvää kielitaitoa pidetäänkin opiskelun tärkeimpänä tavoitteena sillä Venäjän asiantuntemus ja Venäjään suuntautuva ammatillinen tietotaito edellyttävät hyvää kielitaitoa. Aineopinnoista lähtien paneudutaan syvällisemmin kielen rakenteeseen ja perehdytään kirjallisuuteen. Aineopintoihin kuuluu myös kieliharjoittelu Venäjällä. Sen aikana suoritetuilla kursseilla voi korvata osan Oletko tullut ajatelleeksi, että Euroopan sydämessä on sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään? Sinulla on siis sata miljoonaa syytä syventyä saksan kieleen ja saksankielisen Euroopan kulttuuriin! Saksan kielen ja kulttuurin opiskelun alkuvaiheeseen painottuvalla käytännön kielitaidon opetuksella luomme pohjaa tieteelliselle työskentelylle ja tieteelliselle ajattelulle. Kielen opiskelun vaatiman lähtötason saavuttamiseksi järjestetään ensimmäisen vuoden opiskelijoille monipuolista täydennysopetusta. Opintojen edetessä käytännön kielitaitoa hiotaan erilaisilla harjoituskursseilla. Opiskelijan käytännön kielitaidon parantamisen lisäksi tavoitteemme on, että opiskelija pystyy käsittelemään tieteellistä tietoa ja soveltamaan sitä käytäntöön. Tieteelliset opintojaksot koskevat saksan kielen ja kulttuurin eri osa-alueita: kielentutkimusta, saksan kielen ja saksalaisen kielialueen historiaa, saksankielistä kirjallisuutta, maantuntemusta ja kulttuuritietoutta. Saksan kielen ja kulttuurin opiskelija voi kiinnostuksensa ja ammatillisten tavoitteidensa mukaan suorittaa aine- ja syventävissä opinnoissa nk. erikoistumisopintoja, jotka painottuvat talousviestintään, vieraan kielen opettamiseen sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimukseen. Suoritettuaan vähintään 15 opintopisteen verran erikoistumisopintoja opiskelija saa halutessaan siitä merkinnän tutkintotodistukseensa. Opintoihin kuuluu vähintään 12 viikon oleskelu saksankielisessä maassa. Ulkomailla tapahtuvan opiskelun rahoitopinnoista. Oppiaineemme kuuluu valtakunnallisesti järjestetyn kieliharjoittelun piiriin, minkä kautta opiskelijat saavat apurahoja kieliharjoittelua varten. Pääaineessa laaditaan kandidaatin tutkintoa varten kandidaatintutkielma pääaineen alalta. Syventävät opinnot perehdyttävät laajemmin venäjän kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin osa-alueisiin. Erikoistumisvaihtoehtoja ovat venäjän kielen historia, nykyvenäjä, kaunokirjallisuus, venäläinen kulttuuri, venäjän opettaminen vieraana kielenä ja kielimaantuntemus. Filosofian maisterin tutkintoa varten laaditaan itsenäinen tieteellinen pro gradu -tutkielma. Erilaisten kansainvälisten vaihto-ohjelmien puitteissa myös puolan ja tšekin opiskelijoilla on mahdollisuus saada apurahoja kesäkursseille ja pidempäänkin opiskeluun Puolassa ja Tšekin tasavallassa. Puolan ja tšekin kielissä voidaan suorittaa perusopinnot. Ks. Puolan kieli ja tšekin kieli. Tampereen yliopisto tarjoaa venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijoille erityisen hyvän mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti Venäjän nyky-yhteiskunnan eri alueisiin Russian Studies -opintokokonaisuuden muodossa. Russian studies -kursseja voi käyttää myös venäjän kielen ja kulttuurin syventävien opintojen erikoistumisvaihtoehtoina. Ks. Russian Studies Programme. Venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijat voivat pyrkiä aineenopettajakoulutukseen, jonka jälkeen he saavat ylemmän korkeakoulututkinnon suoritettuaan venäjän kielen opettajan pätevyyden. Opettajaksi aikovan on suositeltavaa valita sivuaineekseen jokin toinen kieli. Venäjän kieli on koululaitoksessa tällä hetkellä ns. harvinainen kieli, mutta sen merkitys kasvaa mm. aikuiskoulutuksessa. Venäjän asiantuntijoiden tarve lisääntyy jatkuvasti yhteiskunnan eri alueilla. Venäjän kieltä ja kulttuuria opiskelleet sijoittuvat opettajiksi, hallinnon ja liike-elämän palvelukseen, matkailualalle ja erilaisiin media- ja sosiaalialan tehtäviin. Sivuainevalinnoilla on suuri merkitys työelämään sijoittumisessa. Venäjää taitavia asiantuntijoita tarvitaan esim. markkinoinnin, historian, politiikan, joukkotiedotuksen ja kulttuurin moninaisilla alueilla. Myös muiden slaavilaisten kielten ja kulttuurien tuntemus on yhä ajankohtaisempaa Euroopan unionin laajennuttua itään päin. kielet/slaf/index.html Humanistinen tiedekunta Pohjoismaiset kielet Oppiaine pohjoismaiset kielet kouluttaa kandidaatteja ja maistereita, jotka pystyvät hoitamaan kielellisiä, viestinnällisiä ja kulttuurisia tehtäviä ensisijaisesti Suomen ja Ruotsin mutta myös muiden Pohjoismaiden välisessä kanssakäymisessä yhteiskunnan eri aloilla. Tampereen yliopiston pohjoismaisten kielten oppiaineessa käytännön kielitaitoopintojen tarkoituksena on perehdyttää opiskelija mahdollisimman monipuolisesti sekä suullisen että kirjallisen kielen rakenteeseen ja käyttöön. Kielitaitoharjoituksilla pyritään erinomaiseen ruotsin kielen hallintaan sekä taitoon käyttäytyä viestintätilanteissa ruotsalaisten ja muiden pohjoismaalaisten kanssa. Tätä pohjoismaista viitekehystä vahvistavat kirjallisuutta, kulttuuria ja yhteiskuntaa käsittelevät opinnot. Pohjoismaisten kielten opintoihin kuuluvat myös norjan ja tanskan kielen sekä kulttuurin peruskurssit. Opiskelija voi myös opiskella muita pohjoismaisia kieliä Nordliks-vaihto-ohjelman avulla tai osallistumalla pohjoismaisille kesäkursseille (Nordkurs). Pohjoismaisten kielten opetus on harjoitus-, luento- ja seminaarimuotoista. Opinnot jakautuvat kolmeen peräkkäiseen tasoon: perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopintojen rakenne on kaikille sama ja kurssit yhteisiä, mutta aineopintoihin kuuluu myös yksi valinnaiskurssi. Alkuvaiheeseen sisältyy varsin runsaasti käytännön harjoitusta, mutta opintojen edetessä kielen teoreettisen tarkastelun osuus kasvaa. Teoreettisten opintojen tavoitteena on luoda opiskelijoille laaja kielitieteellinen pohja sekä valmiudet itsenäiseen, kriittiseen ja analyyttiseen työskentelyyn. Syventävissä opinnoissa myös valinnaisten kurssien määrä lisääntyy ja opiskelija voi valita yhden seuraavista erikoistumislinjoista: nykyruotsin linja, opettajalinja, kääntäjälinja ja filologinen linja. Pohjoismaisten kielten opiskelija voi suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa, jonka jälkeen filosofian maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa. Filosofian maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii itsenäisen tieteellisen pro gradu -tutkielman jostakin oppiaineeseen liittyvästä aiheesta. Koska yliopistotasoinen ruotsin kielen opetus tapahtuu tieteelliseltä pohjalta, teoriaa ja käytäntöä ei eroteta toisistaan, I Oppiaine-esittelyt 27 vaan harjoitusjaksot voivat sisältää teoriaa ja teoriajaksot sovellusharjoituksia. Oman käytännön kielitaidon parantaminen opintojen kuluessa on erittäin tärkeää. Sitä tukee osaltaan oppiaineessa järjestettävä harjoitusopetus, mutta myös kielen teoriaopinnot ovat hyödyllisiä oman kielitaidon parantamisessa. Erittäin tärkeä tekijä on kuitenkin oma itsenäinen ruotsin kielen harjoittaminen koko opintojen ajan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Siksi opiskelijan on omatoimisesti pyrittävä oleskelemaan Ruotsissa ja muualla Pohjolassa mahdollisimman paljon. Aineopintoihin sisältyy kahden kuukauden pituinen pakollinen kieli- ja maantuntemusharjoittelu Ruotsissa, Ahvenanmaalla tai sopimuksen mukaan jossakin toisessa Pohjoismaassa. Varsin monet pohjoismaisten kielten pääaineopiskelijoista toimivat valmistuttuaan opettajina. Opiskelija voi halutessaan hakea aineenopettajakoulutukseen (opettajan pedagogiset opinnot) jo ensimmäisen opiskeluvuotensa keväällä. Hyväksytyksi tullessaan opiskelija aloittaa pedagogiset aineopinnot suoritettuaan ensin kasvatustieteen perusopinnot (25 op) ja opetettavasta aineesta vähintään 60 opintopistettä perus- ja aineopintoja. Pedagogiset aineopinnot on kuitenkin aloitettava viimeistään valinnoista seuraavan 4. läsnäololukuvuoden alkaessa (lisätietoja saa esim. humanistisen tiedekunnan verkkosivuilta). Aineenopettajaksi aikovien on pedagogisten opintojen lisäksi perusteltua valita jokin toinen kieli sivuaineeksi. Muiden ammatillisten tavoitteiden mukaisesti opiskelija voi valita sivuaineita myös muista tiedekunnista. Liike-elämän, hallinnon, matkailun, kirjasto- tai tiedotusalan palvelukseen suuntautuville sopivia sivuaineita ovat mm. markkinointi, kirjallisuustiede, informaatiotutkimus, tiedotusoppi ja hallintotieteet. Jatko-opinnoista kiinnostuneet voivat suuntautua tutkijan uralle. Pohjoismaisten kielten taitoa sekä Pohjoismaiden kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemusta tarvitaan monella alalla, kuten Pohjoismaiden välisessä taloudellisessa yhteistyössä ja EU:ssa sekä jossakin määrin myös muissa kansainvälisissä tehtävissä. Tämän vuoksi pohjoismaiset kielet sopii myös sivuaineeksi moneen tutkintoon. kielet/pohk/index.html Ranskan kieli Ranska on todellinen maailmankieli. Sen taitajia on maailmassa noin 264 miljoonaa, joista noin 119 miljoonaa puhuu sitä äidinkielenään tai jokapäiväisesti. Ranska on Euroopan unionin keskeisiä valtioita. Ranskalaisen politiikan ja ajattelutavan ymmärtämiseksi ranskan kielen taito on välttämätön. On virheellistä kuvitella, että jollakin muulla kielellä voisi Ranskassa vaivatta selviytyä. Näin ajattelevat ainoastaan ne, jotka eivät ranskaa osaa. Ranskan kieli ja ranskalainen kulttuuri tarjoavat kiehtovan tutkimusalueen kaikille kirjallisuudesta, historiasta ja yleisemminkin kulttuurin opiskelusta ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Euroopan unionin jäsenyys on kuitenkin luonut tilanteen, jossa ranskan kielelle on syntynyt myös ammatillinen ulottuvuus ja sen taitajia tarvitaan yhä enemmän mm. valtion ja kuntien hallintoelimissä sekä kansainvälisten järjestöjen piirissä. Ranska on englannin ohella Euroopan unionin pääasiallinen työ- ja neuvottelukieli ja myös yksi Yhdistyneiden kansakuntien virallisista kielistä. Tampereen yliopisto on pyrkinyt vastaamaan nykytilanteen asettamiin haasteisiin laatimalla ranskan kielen ohjelman, jonka painopistealueet ovat nykykielen tuntemus, perehtyminen Ranskan ja ranskankielisten maiden yhteiskunnallisiin oloihin sekä ranskan kielen ja kirjallisuuden opetus. Yhtenä ohjelman omaleimaisimpana piirteenä voidaan pitää vierailevien ranskalaisten opettajien osuutta opetuksessa. Ranskalaiset asiantuntijat pitävät 2 3 viikon pituisia intensiiviseminaareja erityisesti yhteiskuntapainotteisista aiheista. Myös kielitieteen ja kirjallisuuden alalta on vuosittain vierailevia luennoitsijoita. Opintojen tavoitteena on tarjota opiskelijoille vankka kielitaito, perehdyttää heidät syvällisesti Ranskan ja muiden ranskankielisten maiden nykyoloihin sekä antaa heille perustiedot ranskalaisesta kirjallisuudesta ja kulttuurista. Opintojen myöhemmässä vaiheessa heille pyritään tarjoamaan tieteelliseen työhön tarvittavat tiedot ja taidot ja kannustamaan heitä kriittiseen ja analyyttiseen työskentelyyn. Lukuvuoden kestävät kielitaitopainotteiset perusopinnot ovat kaikille samat. Aineopinnoissa pyritään syventämään saavutettua kielitaitoa ja soveltamaan sitä käytäntöön. Pakollisten opintojaksojen

17 I 28 Oppiaine-esittelyt Humanistinen tiedekunta lisäksi opiskelija valitsee kiinnostuksensa tai ammatillisten tavoitteidensa mukaan kaksi kolmesta valinnaisesta opintokokonaisuudesta (yhteiskunta, nykykieli tai kielenopetus). Myös syventävät opinnot jakaantuvat pakollisiin ja valinnaisiin opintoihin, jolloin opiskelija voi syventää tietojaan valitsemillaan aloilla. Työelämässä ja kansainvälisissä toiminnoissa on ranskan kielellä yhä kasvava Aate- ja oppihistoria Humanistinen tiedekunnan vain sivuaineeksi mahdolliset oppiaineet ja opintokokonaisuudet Aate- ja oppihistoria on ajattelun maailmanhistoriaa. Tämän kaksoisoppiaineen juuret lähtevät filosofiasta, mutta myös kielen ja kirjallisuuden tutkimuksesta. Aate- ja oppihistoriassa perehdytään eri tieteenalojen ja opillisten käsitysten historiaan osana sitä yleistä kulttuurihistoriaa, johon myös tekniikan historia kuuluu. Aatteita ja opillisia käsityksiä pidetään historiallisina voimina, jotka kertovat ihmisen suhteesta maailmaan. Aate- ja oppihistorian perusopinnot auttavat omaksumaan yleistä ja varsinkin historiatieteellistä metodologiaa. Aate- ja oppihistoria kuuluu historiatieteen ja filosofian laitokseen, ja siinä tarjotaan perinteisen opetuksen lisäksi myös verkko-opetusta. Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus Elämänkatsomustieto on peruskoulujen ja lukioiden oppiaine. Se on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnon opetukseen. Kouluun kiinnittymisen vuoksi elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden suorittamista suositellaan sivuaineeksi erityisesti filosofian aineen opettajan pätevyyden hankkiville. Elämän katsomustiedossa on mahdollista suorittaa 60 opintopisteen laajuiset toisen opetettavan aineen opinnot. Espanjan kieli Espanjan kielessä voi suorittaa 60 opintopisteen opintokokonaisuuden: perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op. Se soveltuu sivuaineeksi mm. muiden kieliaineiden opiskelijoille, erityisesti ranskan kielen opiskelijoille, kääntäjille sekä yhteiskunta- ja taloustieteilijöille. Perusopintojen tavoitteena on saavuttaa hyvä espanjan kielen suullinen ja kirjallinen taito, tutustua espanjankielisen kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin sekä perehtyä pääpiirteissään Espanjan ja espanjankielisten maiden historiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Aineopintojen tavoitteena on syventää kielitaitoa, perehdyttää espanjankielisten maiden nykykirjallisuuteen, nyky-yhteiskuntaan ja lähihistoriaan, sekä tutustuttaa espanjan kielen rakenteeseen kielitieteellisestä näkökulmasta. Espanjan kielen opinto-oikeutta hakeville järjestetään lähtötasokoe kerran lukuvuodessa syyslukukauden alussa vaadittavan tason toteamiseksi. Perusopintojen aloittamisen vähimmäisedellytyksenä on hyvin tiedoin suoritettu espanjan lukiokurssi (D[B3]-kieli) tai muulla tavoin hankitut vastaavat tiedot ja taidot (esim. kielikeskuksen espanjan kielen alkeis- ja jatkokurssit). Uusia sivuaineopiskelijoita otetaan vuosittain kielet/romk/espanja/index.html Fonetiikka Fonetiikka tutkii puhutun kielen äännejärjestelmän rakennetta ja toimintaa, puheen tuottamista, tuotettua puhetta sekä puheen vastaanottamista. Tutkimuskohteena voi olla yhtä hyvin äidinkieli kuin mikä tahansa vieras kieli. Fonetiikka antaa välttämättömiä teoreettisia ja käytännön tietoja puhutun kielen parissa työskenteleville erityisesti opettajiksi ja tutkijoiksi aikoville. Myös kokeellisella tutkimuksella ja laboratoriotyöskentelyllä on fonetiikassa merkittävä sija. Tampereen yliopiston fonetiikan laboratorio tarjoaa puheen merkitys. Virkamiesuraa koti- tai ulkomailla suunnitteleville, tiedotusalalle, kansainvälisiin järjestöihin tai ylikansallisten yritysten palvelukseen aikovat voivatkin luontevasti valita sivuaineekseen jonkin yhteiskunta-, hallinto- tai taloustieteiden piiriin kuuluvan oppiaineen. Pätevistä ranskan kielen opettajista on pulaa koko maassa. Opettajan ammattiin tähtäävät voivat pyrkiä aineenopettajakoulutukseen, jolloin sivuaineeksi sopii parhaiten jokin muu kieliaine. kielet/romk/ranska/index.html Teatteritaiteen maisterin tutkinto/ Teatterityön koulutusohjelma Katso osio II s tutkimukselle ja opetukselle varsin hyvät edellytykset tietokoneperustaisine analyysijärjestelmineen. Fonetiikka soveltuu erinomaisesti sekä suomen kielen että vieraiden kielten sivuaineeksi. Fonetiikka kuuluu oppiaineena kieli- ja käännöstieteiden laitokseen, ja siitä on mahdollista suorittaa 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot ja 30 opintopisteen aineopinnot. kielet/fonetiikka/index.html Latinan kieli ja antiikin traditio Latina on välittänyt ja keskeisesti muokannut Euroopan kulttuuriperintöä. Latinan vaikutus ja läsnäolo ilmenevät eri kielten rakenteissa JA kielten kuljettamissa arvoissa, normeissa ja asenteissa. Internetistä saa enemmän, jos osaa käyttää latinankielisiä hakusanoja. Oppiaineessa suuntaudutaan kielen ohella historiaan ja myös nykyaikaiseen kulttuuritodellisuuteen. Opintojen sisältönä ovat latinankielinen kirjallisuus ja kulttuuri; myös niiden kreikkalaista taustaa hahmotellaan. Tarkoituksena on rakentaa mahdollisuuksia ja uusiakin näkökulmia antiikin ja keskiajan ja edelleen muiden aika- ja tyylikausien tulkitsemiselle. Sikäli kuin modernia ihmistä halutaan pitää ja tarkastella kulttuuriolentona, latinan taidot auttavat hänen niin sanottua itseymmärrystään. Antiikin maailmaa voitaneen valottaa myöhempien kulttuurimuotojen lähtökohtana. Mm. kulttuurihistoria, filosofia ja retoriikka (ilmaisutaito) ovat tässä katsannossa tärkeät opin- ja tutkimusalat. Antiikin roomalaisten käyttämän latinan lisäksi opiskellaan keski- ja uuden ajan latinaa. Vaikka keskittyminen on aina ennemmin tai myöhemmin järkevää ja tuloksellista, pitää silti huomauttaa, että Humanistinen tiedekunta antiikin latina on myös keskiajan latinan perusta ja pitää siksi opetella ennen kuin mahdollisesti paneudutaan keskiajan latinankielisiin teksteihin. Latinan alkeiskurssin suoritus on opintojen lähtötaso. Hyväksytty kurssisuoritus antaa mahdollisuuden suorittaa opintokokonaisuuden perus- ja aineopinnot ilman eri hakemusta. Alkeis- ja jatkokurssit suorittanut opiskelija ymmärtää minkä tahansa aikakauden latinankielistä tekstiä (tarvittaessa erikoissanakirjojen avulla). Latinan kielen ja antiikin tradition opinnot sopivat etenkin niille, jotka 1) tulkitsevat (kokonaan tai osaksi) latinankielisiä lähteitä opinnoissaan ja sittemmin tutkimuksissaan 2) tarvitsevat latinan tuntemusta kieliopinnoissaan 3) tahtovat latinan avulla syventyä länsimaisen kulttuurin arvoihin ja perinnön eri muotoihin 4) tarvitsevat jatko-opiskelijoina latinan antamaa tieteellistä käsitetietoa, koska latina on länsimaisen tieteen perinteellinen kieli (terminologia) Perusopinnot voi suorittaa kahdessa vuodessa (kursseina, kirjatentteinä). Aineopinnot vaativat melkoisesti omatoimisuutta. Antiikin ja keskiajan latinankielisten tekstien tulkinta edellyttää vähintään hyvällä menestyksellä suoritettua latinan alkeiskurssia ja jatkokurssi I:ta. Lisäksi suositellaan latinan jatkokurssi II:n suorittamista. Kirjatenttien lisäksi tai niiden vaihtoehtoina opintoja voi suorittaa essein tai kirjareferaatein; niistä tulisi keskustella latinan lehtorin kanssa. Mediakulttuurin aineopinnot Mediakulttuurin aineopinnot tarjoavat monitieteisen näkökulman mediakulttuuriin ja sen tutkimuksen kehitykseen ja nykytilaan. Painopistealueina ovat erityisesti mediakulttuurin populaarit muodot ja niiden intermediaalinen tutkimus. Tutkimuskohteina ovat niin elokuva, televisio, populaarilehdistö kuin digitaalinen mediakin. Opinnoissa yhdistyvät yhteiskuntatieteellinen sosiaalisten rakenteiden ja käytänteiden analyysi sekä humanistinen tekstien lähiluku ja merkitysanalyysi. Näin opinnot kattavat niin mediakulttuurin tuotantoon, teksteihin kuin käyttöön liittyvät kysymykset. Aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiuksia analysoida mediakulttuurin ilmiöitä ja niissä tapahtuvia muutoksia. Opinnot antavat valmiuksia toimintaan muun muassa mediakulttuurin tutkijana, I Oppiaine-esittelyt 29 mediakasvattajana, mediakriitikkona, opettajana, kulttuurihallinnon toimihenkilönä ja digitaalisen kulttuurin asiantuntijana. Aineopintoja edeltäviksi opinnoiksi suositellaan joko tiedotusopin perusopintoja, mediakasvatuksen opintoja tai jonkin humanistisen oppiaineen perusopintoja. taide/oppiaineet/meku/index.html Musiikkitiede Musiikkitieteestä Tampereen yliopistossa voi suorittaa perusopinnot. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee länsimaisen musiikin tyylinkehityksen ja teorian perustiedot, kykenee hahmottamaan soivia rakenteita sekä ymmärtää musiikkia taiteena, tieteellisen tutkimuksen kohteena ja kulttuuri-ilmiönä. Musiikkitiede on moniin aineyhdistelmiin soveltuva sivuaine. Siitä on välittömintä hyötyä etnomusikologian ja muiden taideaineiden opiskelijoille sekä musiikkikirjastoalalle ja tiedotus- tai kult tuurihallinnon tehtäviin aikoville. Mu siikkitieteen opintojen yhteydessä on mahdollista suorittaa musiikin teknologiaan liittyviä opintoja. Laitoksella on MIDI-studio, jossa voi opiskella notaatioja sekvensseriohjelmien käyttöä ja tehdä omia sävellyksiä. A Nordic Perspective on European History A Nordic Perspective on European History -opintokokonaisuus pureutuu Euroopan pohjoisten reuna-alueiden Skandinavian ja Itämeren piirin historian erityispiirteisiin. Suomen asemaa idän ja lännen välissä tarkastellaan sekä kulttuurisesti että poliittisesti historiallisessa perspektiivissä ja toisaalta Euroopan historiaa tarkastellaan pohjoisen näkökulmasta, jolloin keskustan ja periferian vuorovaikutus nousee tärkeään rooliin. Reuna-alue- ja pienvaltioproblematiikalla pyritään avaamaan uusia näkökulmia ja tuoreita tulkintoja Euroopan historiaan. Kyseessä on englanninkielinen ohjelma, jonka opiskelijat voivat valita sivuaineekseen. Opetus järjestetään luentoina, kirjallisuuskuulusteluina tai kirjoitelmina. North American Studies Pohjois-Amerikan tutkimuksen opintokokonaisuus (perusopinnot ja aineopinnot), North American Studies Program, on kattava monitieteinen, monimetodologinen ohjelma, joka sisältää Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon tutkimusta. Opinnot koostuvat historian, kirjallisuuden, maantieteen, sosiologian, tiedotusopin, tiedotusopin ja politiikan tutkimuksen osioista. Pääasiallinen opetuskieli on englanti. Perusopinnoissa (basic studies) perehdytään monitieteelliseen tutkimukseen yleensä sekä USA:n, Kanadan ja Meksikon yhteiskuntarakenteisiin ja kulttuuriin erityisesti. Aineopinnoissa (subject studies) opiskelijat syventyvät valitsemiinsa erityisaloihin pääasiallisesti seminaarityöskentelyn kautta ja soveltavat monitieteellisyyttä ja -metodologisuutta tutkimuksessaan. Myös ulkomailla suoritettuja Pohjois- Amerikan tutkimuksen opintoja voidaan korvata aineopinnoissa. Pohjois- Amerikan tutkimuksen ohjelmassa vierailee vuosittain pohjoisamerikkalaisia professoreita, jotka osallistuvat opetukseen ja tutkielmien ohjaukseen. Pohjois-Amerikan tutkimusta sivuaineena opiskelleet opiskelijat sijoittuvat usein kansainvälisiin työtehtäviin: koulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälisten asioiden koordinoinnin pariin. Opinnoista on hyötyä jatko-opintoja harkitseville ja kaikille, jotka aikovat opiskella tai työskennellä Pohjois-Amerikassa tai kirjoittaa Pohjois-Amerikan tutkimukseen liittyviä tutkielmia. Ohjelma on avoin kaikille Tampereen yliopiston opiskelijoille. Puolan kieli Puolan kielestä voi suorittaa 25 op:n laajuiset perusopinnot. Opinnot antavat opiskelijalle käytännön kielitaidon lisäksi perustiedot kielen rakenteesta ja kehityksestä sekä Puolan historiasta, kulttuurista ja kirjallisuudesta. Opiskelijoille on tarjolla apurahoja kesäkursseille ja pidempäänkin opiskeluun Puolassa erilaisten kansainvälisten vaihtoohjelmien puitteissa. Viime vuosina Euroopan Unioniin liittyneistä valtioista Puola on nopeasti kehittyvä maa ja sen kielen taitajien tarve kasvaa koko ajan.

18 I 30 Oppiaine-esittelyt Humanistinen tiedekunta Russian Studies Programme Russian Studies -ohjelma on monitieteinen, vuodesta 1994 lähtien Tampereen yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin alaisuudessa toiminut englanninkielinen Venäjä-opintokokonaisuus. Russian Studies -ohjelma tarjoaa viimeisimpään tutkimukseen sekä kansalliseen että kansainväliseen asiantuntemukseen perustuvaa opetusta Venäjän historiasta, kirjallisuudesta, politiikasta ja taloudesta sekä kulttuurisista, uskonnollisista ja sosiaalisista rakenteista ja instituutioista. Russian Studies -ohjelman laajuus on 60 opintopistettä, joista perusopintojen osuus on 25 opintopistettä ja aineopintojen osuus on 35 opintopistettä. Ohjelmasta voi suorittaa joko yksittäisiä opintojaksoja, perusopinnot, aineopinnot tai koko ohjelman (perus- ja aineopinnot). Russian Studies -ohjelma soveltuu hyvin sekä ylemmän että alemman korkeakoulututkinnon sivuaineeksi. Perusopintokokonaisuus antaa perustiedot Venäjän historiaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen sekä politiikkaan ja yhteiskuntaan liittyvistä kysymyksistä. Aineopinnot syventävät perusopinnoissa opittua ja käsittelevät Venäjään liittyviä metodologisia ja teoreettisia kysymyksiä. Opetus koostuu kursseista, luennoista ja kirjallisuudesta. Kurssit ja kurssikirjallisuus ovat pääasiassa englanninkielisiä eivätkä edellytä venäjän kielen taitoa. Siten opintokokonaisuus sopii Suomessa opiskeleville vierasmaalaisille yhtä hyvin kuin suomalaisille perustutkinto-opiskelijoillekin. Venäjän kielestä kiinnostuneille opiskelijoille opintokokonaisuus tarjoaa kielikursseja. Opintokokonaisuus toteutetaan yhteistyössä muiden laitosten kanssa. Korvaavana ja täydentävänä mahdollisuutena on kirjallisuuden tenttiminen Tampereen yliopiston eri oppiaineiden opettajille ja tutkijoille. kielet/slaf/rust/index.html Taidehistoria Taidehistoria kattaa periaatteessa koko visuaalisen kulttuurin kentän tutkimisen. Opiskelun tavoitteena on yhtäältä saada kokonaiskuva niistä metodisista välineistä, joilla visuaalisen kulttuurin ilmiöihin tartutaan sekä toisaalta saada yleiskuva taiteen kehityksen historiallisista kausista ja koulukunnista. Opiskelun alkuvaiheessa jälkimmäinen puoli on pääosassa. Taiteen traditioiden tuntemus onkin ensiarvoisen tärkeää myös nykypäivän kuvataiteen ja arkkitehtuurin ymmärtämiselle, sillä ne ovat hyvin traditiotietoisia taiteenlajeja. Toisaalta menneisyyden taiteen merkitykset aukeavat vasta sijoittamalla, kontekstualisoimalla, ne historiallisiin ympäristöihinsä. Opiskelu edellyttää tiettyä taipumusta kuvataiteen ja arkkitehtuurin vastaanottamiseen samoin kuin tavallista enemmän itsenäistä aktiivisuutta, sillä sivuaineena (perus- ja aineopinnot) taidehistoriassa voidaan antaa valitettavan vähän opetusta. Hyödyllinen ja tärkeä sivuaine taidehistoria on mm. historian, kirjallisuustieteen, museologian ja kielten lukijoille sekä toimittajiksi, kirjastonhoitajiksi, museotyöhön, kustannusalalle tai matkailun palvelukseen aikoville. Viime aikoina taidehistoria on alkanut kiinnostaa yhä useammin myös muiden tiedekuntien opiskelijoita. Talous- ja sosiaalihistoria Talous- ja sosiaalihistoria on yhteiskunnan historiallista tutkimusta. Opintojen tavoitteena on ymmärtää yhteiskunnan muutosta erityisesti taloudellisten ilmiöiden ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Opinnoissa keskitytään ilmiöihin, jotka ovat sidoksissa oman aikamme keskeisiin ja ajankohtaisiin ongelmiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Talous- ja sosiaalihistoria täydentää erityisen hyvin yhteiskuntatieteiden, kaupallisten aineiden ja tiedotusopin sekä kulttuuritieteiden opintoja. Se sopii hyvin sivuaineeksi niille, jotka opiskelevat teknisiä tieteitä tai esimerkiksi maantiedettä muissa korkeakouluissa. Tšekin kieli Tšekin kielestä järjestetään mahdollisuuksien mukaan alkeis- ja jatkokurssi sekä perusopintotasoisia kursseja, joiden tarkoituksena on antaa opiskelijalle peruskielitaito sekä perustiedot tšekkien historiasta, kulttuurista ja kirjallisuudesta. Tšekin opiskelijoille pyritään järjestämään apurahoja kesäkursseille ja pidempäänkin opiskeluun Tšekin tasavallassa. Viron kieli ja virolainen kulttuuri Viro on suomelle läheistä sukua oleva kieli. Opintojen tarkoituksena on paitsi antaa opiskelijalle hyvä suullinen ja kirjallinen viron kielen taito, myös perehdyttää hänet viron kielen murteisiin, kirjaviron kehitysvaiheisiin, virolaiseen kulttuuriin ja sen taustaan sekä Suomen ja viron kulttuurisuhteisiin. Viron kieli sopii esimerkiksi suomen kielen, vieraiden kielten, kirjallisuutieteiden tai historiatieteiden sivuaineeksi. Viron kielen taito luo hyvät edellytykset jatko-opiskelulle vaihto-opiskelijana Viron yliopistoissa. Lisäksi kielitaito antaa mahdollisuuden löytää tuleva työpaikka virolaisesta kieli- ja kulttuuriympäristöstä. Viron kieli ja kultuuri kuuluu kieli- ja käännöstieteiden laitokseen ja siitä voi suorittaa perus- ja aineopinnot. Yleinen etnologia Yleisestä etnologiasta on mahdollista suorittaa perusopinnot. Oppiaine on sangen laaja-alainen: sen sisällä on moduuleita kulttuuriantropologiasta, kansatieteestä, folkloristiikasta, uskontotieteestä, kulttuurihistoriasta ja kansanmusiikista. Pääpaino on kolmella ensiksi mainitulla osiolla. Aine tarjoaa kokonaisvaltaisen kulttuurintutkimuksellisen näkökulman. Tavoitteena on tällä hetkellä ensisijaisesti tarjota sivuaineen opiskelumahdollisuus erityisesti niille laitoksen opiskelijoille, jotka ovat etnomusikologiassa valinneet kulttuurianalyyttisen linjan. Tällöin yleinen etnologia on määritetty pakolliseksi sivuaineeksi. Lisäksi koko Tampereen yliopistoa ajatellen yleinen etnologia on oivallinen tukisivuaine mm. historian, Suomen kirjallisuuden, yleisen kirjallisuustieteen, suomen kielen, taidehistorian, sosiologian, informaatiotutkimuksen ja tiedotusopin opiskelijoille. Yleinen etnologia käsittelee kulttuurista kehitystä ja rakenteita niin Suomessa kuin yleismaailmallisestikin. Kulttuureiden esittelyssä ei pitäydytä pelkästään menneisyydessä, vaan tavoitteena on antaa opastusta myös nykypäivän kulttuuriilmiöiden monitasoiseen tarkasteluun ja ymmärtämiseen. Humanistinen tiedekunta Yleinen kielitiede Yleinen kielitiede tutkii ihmiskieltä: se pyrkii selvittämään, mitä kieli on sekä miten se toimii ja muuttuu. Yleinen kielitiede paneutuu erityisesti kielen rakenteen ja muutoksen teoriaan ja tutkimusmenetelmiin. Kielitieteellisen perustietouden lisäksi yleisen kielitieteen opintoihin sisältyy monia soveltavia osa-alueita, ja siksi yleinen kielitiede soveltuu tukiaineeksi paitsi suomen kielen, fonetiikan ja vieraiden kielten opiskelijoille, myös psykologiasta ja yhteiskuntatieteistä kiinnostuneille. Yleinen kielitiede on nopeasti kehittyvä tieteenala, jonka uusia lohkoja on mm. kieliteknologia. Yleinen kielitiede kuuluu kieli- ja käännöstieteiden laitokseen ja siitä voi suorittaa perusopinnot ja aineopinnot. kielet/kielitiede/index.html I Oppiaine-esittelyt 31 Yleinen käännöstiede Kääntäminen ja tulkkaus ovat osa kansainvälistä kanssakäymistä alalla kuin alalla hyvin monenlaisissa työtehtävissä. Myös Suomessa elämme puhuttujen ja kirjoitettujen käännösten ympäröiminä. Yleisen käännöstieteen opintokokonaisuus (20 op) tarjoaa välineitä ja näkökulmia kielten- ja kulttuurienvälisessä viestintäympäristössä toimimiseen. Opinnoissa tutustutaan käännös- ja tulkkausviestinnän peruskysymyksiin ja alan tutkimukseen. Opintokokonaisuutta ovat tervetulleita suorittamaan kaikki viestinnästä ja kansainvälisistä tehtävistä kiinnostuneet opiskelijat, jotka eivät opiskele monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelmassa. Opetus annetaan suomeksi. kielet/trans/kaannostiede.html

19 I 32 Oppiaine-esittelyt Informaatiotieteiden tiedekunta Informaatiotieteiden tiedekunta Informaatiotieteiden tiedekunta perustettiin Tampereen yliopistoon vuonna Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ovat luonnontieteellisen alan tutkintoja. Tiedekunnan oppiaineet tarjoavat monia lähestymistapoja informaation ja tiedon käsittelyyn, hallintaan ja käyttöön. Kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, maisterin tutkinto ylempi korkeakoulututkinto. Jatkotutkintoina voidaan suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Kandidaatin ja maisterin tutkinnot ja pääaineet Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnon pääaineet informaatiotutkimus matematiikka tilastotiede tietojenkäsittelyoppi vuorovaikutteinen teknologia Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot Tutkintorakenne pääaineessa suoritettavista perus- ja aineopinnoista, joihin sisältyy kandidaatin- verkkoympäristöt hallitseville informaaden kehitys luo kysyntää multimedian ja Informaatiotieteiden opiskelijat hyväksytään pääaineittain/koulutusohjelmittain tutkielma, sivuaineopinnoista sekä kieli-, tioalan osaajille. Myös yksityiset yritykset, suorittamaan luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoa. rin tutkinto taas koostuu pääosin pääai- ja portaalipalvelut, tarjoavat yhä enem- viestintä- ja yhteisistä opinnoista. Maiste- esimerkiksi erilaiset viestintäorganisaatiot Aluksi suoritetaan alempi korkeakoulututkinto eli kandidaatin tutkinto, jonka syventävien opintojen osana laaditaan opiskelleille. neen syventävistä opinnoista. Pääaineen män työpaikkoja informaatiotutkimusta laajuus on 180 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää päätoon voi kuulua myös sivuaineopintoja. tus valmistaa henkilöstöä matematiikan pro gradu tutkielma. Maisterin tutkin- Matematiikan ja tilastotieteen koulutoimisesti opiskellen noin kolme vuotta. Sivuainemääräykset ovat tutkintokohtaisia. Sivuaineopintoja voi valita melko julkisen ja yksityisen sektorin tutkimus-, ja tilastotieteen asiantuntemusta vaativiin Sen jälkeen suoritetaan ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto ja sen vapaasti opintojen kuluessa joko oman suunnittelu- ja opetustehtäviin sekä laajuus on 120 opintopistettä. Maisterin tiedekunnan tai muiden tiedekuntien matematiikan ja tietotekniikan/fysiikan/ tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Ks. myös s. 7. tää tutkintoonsa muissa suomalaisissa tai simpiä työpaikkoja ovat korkeakoulut, oppiaineista. Opiskelija voi myös sisällyt- kemian aineenopettajan tehtäviin. Ylei- Matematiikan ja tilastotieteen yhteisvalinnassa valittu opiskelija voi valita pää- opintoja. tilastotoimistot, pankit, vakuutuslaitokset ulkomaisissa yliopistoissa suorittamiaan muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset, aineekseen joko matematiikan tai tilastotieteen. Matematiikan pääaineopiskelija vapaasti valittavat opinnot määritellään opettajista tulee lähivuosina olemaan pu- Tutkintoihin sisältyvät pakolliset ja ja teollisuus. Matemaattisten aineiden voi opintojen myöhemmässä vaiheessa yksityiskohtaisemmin opetussuunnitelmissa, jotka julkaistaan tiedekunnan den työtilanne on erittäin hyvä. laa, joten aineenopettajiksi valmistunei- hakea aineenopettajakoulutukseen ja opiskella matemaattisten aineiden opettajaksiohjelman suorittaneet ovat sijoittuneet opinto-oppaassa. Tietojenkäsittelytieteiden koulutus- Sijoittuminen Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmaan valittu opiskelija voi valita pää- nopeasti kasvavan ohjelmistotuotannon Maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille on hyvä. kisen hallinnon asiantuntijoiksi. Tietotek- suunnittelutehtäviin sekä yritysten ja julaineekseen joko tietojenkäsittelyopin tai vuorovaikutteisen teknologian. Valinta Informaatiotutkimuksen asiantuntijoiden kysyntä kasvaa voimakkaasti. yhteiskunnan toiminnot ja erityisesti niikan sovellusalueet kattavat lähes kaikki tehdään opintojen kuluessa. Opinnot on jaoteltu oppiaineittain Monissa organisaatioissa tietopalvelu-, arkisto- ja tiedotustehtävät integroituvat ja misen myötä alan osaajien tarve ylittää tietoverkkojen ja mobiililaitteiden leviä- opintokokonaisuuksiin, joita ovat perusopinnot, aineopinnot ja syventävät tarjoavat alan ammattilaisille haasteellisia nykyisen koulutuskapasiteetin. opinnot. Kandidaatin tutkinto koostuu toimenkuvia. Kirjastojen verkkopalvelui- Informaatiotieteiden tiedekunta Informaatiotutkimus I Oppiaine-esittelyt 33 Informaatiotieteiden tiedekunnan pääaineet Informaatiotutkimuksessa etsitään ratkaisuja tietoyhteiskunnan monimuotoisen informaation hallitsemiseksi ja hyödyntämiseksi. Opinnoissa perehdytään yhteisöjen ja yksilöiden informaatioympäristöihin, tiedontarpeisiin ja tiedonhankinnan käytäntöihin sekä erilaisten tietoresurssien organisoinnin ja hallinnan menetelmiin. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitos on oman alansa suurin ja monipuolisimmat opintomahdollisuudet tarjoava koulutusyksikkö Suomessa. Opinnot voi keskittää esimerkiksi tiedonhakuun, tiedonhankintaan, tietohallintoon tai asiakirja- ja asianhallintaan. Maisteritutkinnon syventävissä opinnoissa on tarjolla myös hypermedian suuntautumisvaihtoehto (ks. erillinen kuvaus alla), jonka toteuttaa hypermedialaboratorio yhteistyössä informaatiotutkimuksen kanssa. Informaatiotutkimuksen opinnot antavat mahdollisuuden sijoittua mm. tietoasiantuntijan ja informaatikon tehtäviin korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, virastoissa ja yrityksissä tietoverkkopalveluiden, tiedonhaun ja dokumenttitietokantojen asiantuntijatehtäviin verkkoaineistojen organisointitehtäviin kirjastonhoitajan tehtäviin kunnallisissa kirjastoissa, korkeakoulu- ja erikoiskirjastoissa tietohallinnon asiantuntijatehtäviin julkishallinnon, yhteisöjen ja yritysten asiakirja-, arkisto- ja asianhallinnan tehtäviin sekä tutkijaksi yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja yrityksiin. Informaatioalan asiantuntijoiden kysyntä kasvaa voimakkaasti. Monissa organisaatiossa tietopalvelu-, asiakirjahallinta- ja tiedotustehtävät integroituvat ja tarjoavat alan ammattilaisille haasteellisia toimenkuvia. Multimedian ja verkkoympäristöt hallitseville informaatioalan osaajille on erityistä kysyntää. Yhä enemmän myös yksityiset yritykset, esimerkiksi erilaiset viestintäorganisaatiot ja portaalipalvelut, työllistävät informaatiotutkimusta opiskelleita. Sivuainevalinnat vaikuttavat pääaineopintojen lisäksi työelämään sijoittumiseen. Sivuaineiksi voi valita opintoja esimerkiksi kulttuurin, hallinnon, tietojenkäsittelyn tai liiketalouden oppiaineista. Opintoja voi suorittaa myös viestinnän ja kieliteknologian opetuksen valtakunnallisissa verkostoissa, joissa informaatiotutkimuksen laitos on mukana. Informaatiotutkimuksen laitoksella tehdään korkeatasoista ja monipuolista tutkimusta. Kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimusprojekteissa opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet tehdä opinnäytteitä ja edetä jatko-opintojen kautta tutkijan uralle. Erillisvalinnoissa, ylimääräisten ja täydennysopiskelijoiden valinnoissa (ks. Valintaperusteet) voidaan valita opiskelijoita harkinnanvaraisesti ilman valintakoetta. Hypermedian suuntautumisvaihtoehto Informaatiotutkimuksen hypermediaan suuntautuneet syventävät opinnot tarjoavat maisteriopinnoissa mahdollisuuden erikoistua tutkimaan vuorovaikutteista digitaalista mediaa, sen käyttöä ja suunnittelua. Hypermedian suuntautumisvaihtoehdossa syventävät opinnot keskittyvät Internetin ja digitaalisten pelien kaltaisiin uusiin mediamuotoihin ja tarjoavat valmiuksia niiden analysoimiseen yhteisöllisten ja yksilöllisten käytäntöjen ja kokemusten näkökulmasta. Hypermedia on nopeasti muuntuva ja kehittyvä tutkimusalue. Alan opinnoissa on piirteitä humanistista ja sosiaalitieteisistä uusmediatutkimuksen traditioista, taiteidentutkimuksesta ja suunnittelutieteistä. Hypermedian opinnoissa pyritään kriittisesti tarkastelemaan ja ymmärtämään informaatioteknologian suunnittelua, käyttöä, sisältöjä ja merkityksiä. Informaatiotutkimuksen hypermedian suuntautumisvaihtoehdon syventävät opinnot tarjoavat valmiuksia toimia tutkijana tai asiantuntijana yliopistoissa, yrityksissä ja muissa organisaatioissa, missä tehtäviin voi sisältyä esimerkiksi verkkopalvelujen analyysiä, evaluointia tai määrittelyä. Hypermedian asiantuntija tarjoaa tutkimuksellisia valmiuksia erilaisiin työryhmiin tai tiimeihin, joissa suunnitellaan ja toteutetaan vuorovaikutteisia mediatuotteita. Hypermedian suuntautumisvaihtoehdossa suoritettavaan maisterin tutkintoon voi hakea informaatiotutkimuksen erillisvalinnassa (ks. valintaperusteet). Matematiikan ja tilasto TIETEEN koulutus Matematiikka Matematiikalla on keskeinen osa tieteellis-teknisen kulttuurin perustassa. Kehittyneessä teollisuusyhteiskunnassa matemaattisen tiedon tarve on suuri. Tietokoneet ovat olennaisesti lisänneet matematiikan soveltamisen mahdollisuuksia. Sovelletun matematiikan lisäksi myös puhtaalla matematiikalla on tärkeä merkitys, sillä sovellukset löytyvät usein vasta teorian kehittymisen jälkeen. Matemaatikkojen työllisyys näyttää hyvältä. Opetustyö peruskouluissa, lukioissa ja muissa oppilaitoksissa tarjoaa eniten työpaikkoja. Yliopiston opettajan tehtäviin kuuluu myös matematiikan tutkimustyö. Opetusalan lisäksi työpaikkoja löytyy tietotekniikan tutkimuslaitoksista, tietokonealan yrityksistä, teollisuudesta, pankeista, vakuutusyhtiöistä ja taloudellisista tutkimuslaitoksista. Tällaiset tehtävät vaativat yleensä tietotekniikan ja matemaattisen mallintamisen hyvää hallintaa. Matematiikka pääaineena suoritettavaan tutkintoon sisältyy vähintään yksi tai kaksi sivuainetta. Suositeltavia sivuaineita ovat esimerkiksi tilastotiede, filosofia, tietojenkäsittelyoppi, kansantaloustiede, laskentatoimi, vakuutustiede, fysiikka ja kemia, mutta muutkin valinnat ovat mahdollisia. Aineenopettajakoulutus Matematiikan pääaineopiskelija voi opintojen kuluessa hakea aineenopettajakoulutukseen ja valmistua matemaattisten aineiden aineenopettajaksi. Aineenopettajakoulutukseen kuuluvat kahden opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Aineenopettajan pätevyys edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa. Opettajankoulutuksen vaihtoehdossa pääaine (ensimmäinen opetettava aine) on matematiikka. Sivuaineeksi (toinen opetettava aine) opiskelija voi valita fysiikan, kemian tai tietojenkäsittelyopin (koulussa opetettavan aineen nimi on tietotekniikka). Lisäksi suoritetaan sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot. Pedagogisiin opintoihin valinta tapahtuu

20 I 34 Oppiaine-esittelyt Informaatiotieteiden tiedekunta opintojen kuluessa soveltuvuuden ja opintomenestyksen perusteella. Peruskoulun matematiikan aineenopettajaksi voi valmistua myös kasvatustieteen maisterin tutkinnon kautta, jossa sivuaineena on matematiikka. mattiet/matematiikka/ Tilastotiede Tilastollisia menetelmiä sovelletaan kaikilla tutkimuksen, teknologian ja päätöksenteon alueilla, jotka perustuvat systemaattisesti kerättyyn empiiriseen tietoon. Perinteisiä sovellusaloja ovat talous- ja yhteiskuntatieteet, vakuutustiede, biologia, psykologia ja metsätiede. Lääke- ja terveystieteellisten sovellusten ympärille on kehittynyt nopeasti kasvava biometria. Esimerkiksi tieteellisen laskennan, hahmontunnistuksen, tiedonlouhinnan ja neuroverkkojen tutkimuksella ja soveltamisella on läheinen yhteys tilastotieteeseen. Tilastotieteilijän tehtävänä on tarkasteltavien ilmiöiden kvantitatiivinen kuvaileminen ja niiden rakenteen mallintaminen. Mallin avulla voidaan mm. testata ilmiötä koskevia hypoteeseja, laatia ennusteita tai vain tiivistää asiaa koskeva tietämys. Tilastollisten mallien teoria perustuu todennäköisyyslaskentaan, mutta tilastolliseen tutkimukseen oleellisena osana liittyvässä data-analyysissa käytetään grafiikkaa ja teholaskentaan perustuvaa visualisointia aineiston havainnollistamiseen ja mallien hyvyyden tutkimiseen. Yhteiskunnan kehittymisen eräänä edellytyksenä on kyky ymmärtää ja välittää kvantitatiivista tietoa. Tilastotiede opettaa tätä kvantitatiivista lukutaitoa ja tarjoaa valmiuksia tietomassojen analysointiin. Lähes kaikkiin yliopistollisiin tutkintoihin kuuluukin tilastotieteen opintoja, moniin myös syvällisempää tilastotieteen osaamista. Tilastotieteen opinnot muodostavat monipuolisen kokonaisuuden. Opintojen alkuvaiheessa on melko runsaasti matematiikan opintoja. Matematiikan valmiuksia tarvitaan tilastollisten mallien teorian opiskelussa. Tutkintoon kuuluu myös opiskelijan valitsema sovellustieteen opintokokonaisuus (esim. taloustieteitä, tietojenkäsittelytieteitä, biometriaa ja epidemiologiaa, vakuutustiedettä, psykologiaa) sekä vapaasti valittavia opintoja. Tilastotieteen opintosuoritukset ovat monilla työaloilla merkittävä lisäansio. Tilastotieteen sovellusten monipuolisuus ja tilastotieteen menetelmien laaja käyttö ovat taanneet valmistuneiden opiskelijoiden hyvän kysynnän työmarkkinoilla (ks. tutkimustuloksia uta.fi/rekrytointi/sijoittuminen/sijoittumisselvitykset.html). Sovellustieteen valinnalla saattaa olla suuri merkitys tulevan työalan kannalta. Tilastotieteilijöitä työskentelee mm. informaatioteknologian alalla, lääketeollisuudessa, julkisessa hallinnossa, tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa opetus- ja tutkimustehtävissä, vakuutuslaitoksissa, pankkialalla, teollisuudessa sekä eri alojen yksityisissä yrityksissä. mattiet/tilasto/abiinfo.php Tietojenkäsittelytieteiden Koulutusohjelma Koko yhteiskunta on yhä riippuvaisempi tietotekniikan toimivuudesta. Se edellyttää osaavia asiantuntijoita luomaan ratkaisuja, jotka ovat luotettavia ja palvelevat käyttäjien tarpeita. Alan työtehtävät ulottuvat ohjelmistojen ja tietojärjestelmien suunnittelusta ja käytettävyyden tutkimuksesta julkisen sektorin sekä yritysten tiedonhallinnan johtotehtäviin. Työvoiman kysynnän vuoksi alan palkkataso on vaativan koulutuksen mukainen. Tietojenkäsittelytieteet antavat opiskelijalle valmiuksia, joiden avulla selviää alan tehtävissä tulevaisuudessakin. Vaikka tietotekniikan sovellukset kehittyvät, tieteenalan perusta on vakaa. Juuri sen oppimiseen yliopisto-opetus tähtää. Opetuksessa otetaan huomioon tulevaisuuden vaatimukset ja annetaan opiskelijalle eväät jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Yliopisto-opiskelu voi johtaa myös tutkijan uralle. Tietojenkäsittelytieteitä opetetaan nykyisin useimmissa Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa. Miksi opiskelisit niitä juuri Tampereen yliopistossa? Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tieteellinen taso on todettu hyväksi valtakunnallisissa tieteenalaarvioinneissa. Laitos pyrkii huolehtimaan hyvin opiskelijoistaan mm. opettajatuutoroinnin avulla. Laitoksella on monipuolinen maisteriohjelmavalikoima. Tampereen yliopiston erityispiirteenä on vapaus valita sivuaineet laajasta valikoimasta. Suosittuja sivuaineita ovat kauppatieteet, matematiikka, tilastotiede, informaatiotutkimus, tiedotusoppi, kasvatustiede ja psykologia. Opintojen myöhemmässä vaiheessa on mahdollista nauttia kansainvälisestä ilmapiiristä ja pitää yllä käytännön kielitaitoa osallistumalla englanninkielisille kursseille ulkomaisten maisteriopiskelijoiden kanssa. Opiskelija, jolla on aikaisempia yliopisto-opintoja tai soveltuva ammattikorkeakoulututkinto voi hakeutua tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmaan myös ns. erillisvalinnassa (ks. kohta Erillisvalinta). Puitteet opiskelulle ovat hyvät: Tampereen kaupunki on tunnettu miellyttävänä opiskelukaupunkina, ja laitos toimii yliopiston kampukselle syksyllä 2003 valmistuneessa uudessa rakennuksessa. Modernin ympäristön lisäksi Tampereella on myös perinteitä eikä vähiten tietojenkäsittelyn oppiaineessa, joka perustettiin Tampereen yliopistoon ensimmäisenä Pohjoismaissa. Tampereen seudulla toimii poikkeuksellisen runsaasti tietotekniikan alan yrityksiä. Laitos on yhteistyössä yritysten kanssa monin tavoin: yhteisten tutkimushankkeiden lisäksi yrityksiltä on yhä runsaammin saatu myös tutkielmien ja harjoitustöiden aiheita. Sen lisäksi, että opit tuottamaan uusia ohjelmistoja ja tietojärjestelmiä, opit myös arvioimaan, mitä vaikutuksia työlläsi on yksilölle, yritykselle ja koko yhteiskunnalle. Tampereen yliopisto tarjoaa hyviä virikkeitä uusille sovellusideoille. Ehkä haluat perustaa oman yrityksen siihenkin saat yliopistosta hyvät lähtökohdat. Tietojenkäsittelyoppi Opiskellessasi filosofian maisteriksi pääaineenasi tietojenkäsittelyoppi vaihtoehtoina ovat algoritmiikan, ohjelmistokehityksen, tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien maisteriohjelmat. Nämä maisteriohjelmat tarjoavat osaamista tietojenkäsittelyn ydinalueilta. Valmistuville maistereille on työmarkkinoilla ollut jatkuvasti tarjolla runsaasti varsin vaihtelevia ja haastavia työtehtäviä. Tietojenkäsittelyopin tutkimushankkeet keskittyvät tietojenkäsittelytieteiden ydinalueille. Tietokantatutkimus kehittää tehokkaita keinoja yhä suurempien tietovarastojen tallettamiseen ja tietojen tehokkaaseen hakuun. Ohjelmistotutkimus tuottaa kieliä ja muita työkaluja tietokoneohjelmien laadintaan. Laitoksella tutkittavia tehokkaita laskentamenetel- Informaatiotieteiden tiedekunta miä eli algoritmeja käytetään monilla eri tietojenkäsittelyn osa-alueilla. Tietojenkäsittelytieteiden lääketieteelliset sovellukset tarjoavat haasteita esimerkiksi algoritmien, digitaalisten signaalien ja tekoälyn tutkijoille. Virtuaalitodellisuusmenetelmien tutkimusta varten on perustettu oma tutkimuslaboratorio, jota käytetään erityisesti lääketieteellisten sovellusten yhteydessä. Tietojärjestelmien tutkimuksessa keskitytään tietojärjestelmien suunnitteluun, tietojärjestelmien käyttöön erilaisissa toiminnallisissa ympäristöissä sekä käytön vaikutusten tutkimukseen. Tutkimustyöstä ja jatko-opinnoista kiinnostuneet voivat hakeutua esimerkiksi alan tutkijakouluihin (TISE, SoSE), joissa laitos on mukana. Vuorovaikutteinen TEKNOLOgia Fysiikka I Oppiaine-esittelyt 35 Vuorovaikutteinen teknologia on toinen tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelman pääainevaihtoehdoista. Se on uusi monitieteinen oppiaine, jonka tavoitteena on kouluttaa monipuolisia, ihmislähtöisesti ajattelevia informaatioteknologiaalan osaajia. Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen laadun parantaminen on opetuksen keskeinen teema. Oppiaineessa on kaksi maisteriohjelmaa käyttöliittymien ohjelmistokehityksen maisteriohjelma sekä vuorovaikutteisen teknologian maisteriohjelma. Maisteriohjelmat pyrkivät joustavasti vastaamaan alalla tapahtuviin nopeisiin koulutustarpeiden muutoksiin. Käyttöliittymien ohjelmistokehityksen maisteriohjelman perusajatuksena on antaa opiskelijoille valmiudet suunnitella ja toteuttaa monipuolisia käyttöliittymiä ihmisten kyvyt ja tarpeet huomioiden. Vuorovaikutteisen teknologian maisteriohjelmassa keskitytään ensisijaisesti ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen; pääpaino ei tällöin ole ohjelmistokehityksessä, vaan vuorovaikutuksen analysoinnissa ja sen perusteiden ymmärtämisessä. Erillisvalinnassa vuorovaikutteisen teknologian maisteriohjelmaan voi päästä opiskelijaksi hyvinkin erilaisilla tiedetaustoilla: luonnollisesti tietojenkäsittelytieteiden, mutta myös psykologian, sosiaalipsykologian, sosiologian, kasvatustieteen tai esimerkiksi informaatiotutkimuksen taustakoulutuksella. Käyttöliittymien ohjelmistokehityksen maisteriohjelma vaatii pohjatiedoiksi hyvät valmiudet ohjelmistokehityksen alalta. Vuorovaikutteinen teknologia tarjoaa mahdollisuuden koulutukseen, joka toistaiseksi on Suomessa tässä laajuudessa ainutlaatuista. Työllistymisnäkymät alalla ovat tällä hetkellä erittäin hyvät. Monitieteisen pohjan ansiosta opiskelija voi kiinnostuksensa ja taustansa mukaan suuntautua esimerkiksi tekemään ohjelmistojen ja laitteistojen käytettävyysarviointeja tai keskittyä kehittämään ihmisen kannalta toimivampia uusia vuorovaikutustapoja. Opiskelijat voivat sijoittua esimerkiksi ohjelmisto- ja tietoliikenneteollisuuden tuotekehitystehtäviin, yritysten käytettävyysasiantuntijoiksi sekä alan tutkijoiksi. Yrityselämä tarvitsee yhä enemmän myös tutkijan koulutuksen saaneita osaajia. Tähän sopivan jatko-opiskelumahdollisuuden tarjoaa koordinoimamme Käyttäjäkeskeisen tietotekniikan tutkijakoulu UCIT (User Centered Information Technology), jonka kautta vuorovaikutteisen teknologian tohtorikoulutus on organisoitu monitieteisessä yhteistyössä. Informaatiotieteiden tiedekunnan vain sivuaineeksi mahdolliset oppiaineet ja opintokokonaisuudet Tiedekunnassa suoritettavaan luonnontieteiden kandidaatin ja/tai filosofian maisterin tutkintoon on mahdollisuus ottaa sivuaineeksi fysiikkaa. Fysiikan opinnot suoritetaan Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) ns. vierailevan opiskelijan opinto-oikeudella. Fysiikan opetus toteutuu kokonaisuudessaan TTY:n normaalin opetusohjelman mukaan. Hypermedia Tampereen yliopiston informaatiotieteiden tiedekunnassa toimivassa hypermedialaboratoriossa koulutetaan uusien digitaalisten mediamuotojen tuotannon ja digitaaliseen median kohdistuvan monitieteisen tutkimuksen asiantuntijoita. Hypermedialaboratorion tutkimus ja opetus tarjoavat laajan kuvan tietoyhteiskuntaan liittyvistä digitaalisten medioiden yhteiskunnallisista ja käyttökulttuurisista merkityksistä. Yksikkö myös edistää digitaalista opetusta ja julkaisemista sekä tarjoaa palvelujaan yliopiston eri laitosten käyttöön. Hypermedian opinnot tukevat erikoistumista digitaalisen median asiantuntijaksi. Opinnot soveltuvat monipuolisesti erilaisiin aineyhdistelmiin, jolloin ne osaltaan tukevat informaatioammateissa tarvittavia valmiuksia. Hypermedian opinnoissa perehdytään nopeasti kehittyvän vuorovaikutteisen median erityishaasteisiin tutkimuksen, suunnittelun ja toteutuksen näkökulmista. Tavoitteena on lisätä hypermedian monitieteistä asiantuntemusta ja tarjota tutkimus- ja kehitysprojekteissa tarvittavia teoreettisia, historiallisia ja menetelmällisiä valmiuksia. Aineopintojen valinnaiset opintojaksot mahdollistavat suuntautumisen jollekin hypermedian tuotannon tai tutkimuksen erityisalueelle (vuorovaikutteisen median käytön, käyttökulttuurien ja suunnittelun tutkimus). Hypermedian suuntautumisvaihtoehto tarjolla myös informaatiotutkimuksen maisteriopinnoissa. Katso tästä lisätietoja informaatiotutkimuksen oppiainekuvauksesta. Kemia Tiedekunnassa suoritettavaan luonnontieteiden kandidaatin ja/tai filosofian maisterin tutkintoon on mahdollisuus ottaa sivuaineeksi kemiaa. Kemian opinnot suoritetaan Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) ns. vierailevan opiskelijan opinto-oikeudella. Kemian opetus tapahtuu kokonaisuudessaan TTY:n normaalin opetusohjelman mukaan. Kieliteknologian opintokokonaisuus Kieliteknologia tutkii, kehittää ja soveltaa menetelmiä luonnollisen kielen automaattiseen käsittelyyn. Kieliteknologiaa sovelletaan mm. tekstinkäsittelyohjelmissa, tiedonhakujärjestelmissä, käännösohjelmissa, luonnollisen kielen käyttöliittymissä, tekstitiivistelmien tuottamisessa,