< r =1 km NELJÄS HELSINKI. Luonnoksia keskustan tiivistämiseksi

Transkriptio

1

2 NELJÄS HELSINKI Luonnoksia keskustan tiivistämiseksi Kaupunkien tiivistyminen on luonnollista ja väistämätöntä, myös kaupungin ytimessä. Neljäs Helsinki on jatkuva projekti, joka tuo esiin positiivisen tiivistämisen mahdollisuuksia, paikkoja ja tapoja ydinkeskustassa. Neljäs Helsinki -suunnitelmat myötäilevät paikan ehtoja ja vahvistavat kaupungin ominaisluonnetta. Ne ovat arkkitehdin tekemiä kansalaisaloittteita, konkreettisia hahmotelmia. Luonnokset ovat avoimia ja joustavia erilaisille toiminnoille ja tarpeille, ja niiden esittämä arkkitehtuurikieli on vain yksi mahdollisuus monien joukosta. Luonnosten keskeisin sisältö on tiivistämisen lisäksi uusien, positiivisten kaupunkitilojen ja sosiaalisten kohtaamispaikkojen synnyttäminen. Uudet kaupunkitilat hyödyntävät paikalla piileviä mahdollisuuksia, korostavat tai lisäävät kaupungin vihreyttä, tarjoavat miellyttäviä tiloja ulko-oleskeluun ja lisäävät katutason aktiivista kaupunkikuhinaa. Harkitulla lisärakentamisella voi saada lisää kaupunkitilaa. Tiivistäminen voi tuottaa myös väljyyttä. < r =1 km Neljäs Helsinki on riippumaton projekti, jolla ei ole tilausta eikä kytkentöjä suuntaan tai toiseen. Sen tekee mahdolliseksi Valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunnan myöntämä apuraha, mistä nöyrimmät kiitokset. Juha Ilonen, arkkitehti SAFA, taiteilijaprofessori > > palaute ja kysymykset: juha.ilonen(a)welho.com Brahen aukiot Kallion, Alppiharjun ja Vallilan keskipisteessä. Ympyrän säde on 1 km.

3 Unioninakseli KAUPUNKIRAKENNE sama rajaus kuin v asemakaavakartassa seuraavalla sivulla "Kansa-talo" Brahen kenttä Aleksis kiven koulu H19 Helsinginkatu Harjutori Vaasanaukio Kurvi Urheilutalo Helsinginkatu << Stadionin torni Työväenopisto Kaarlenkatu Kallion kirkko > Unioninkatu > Observatorio Juha Ilonen, arkkitehti

4 Osa Kallion vuonna 1901 vahvistettua asemakaavaa (arkkitehti Gustaf Nyström). Helsingin kaupunginarkisto (HKA). Lähde: Lehtinen, Pekka 2003: Helsinginkadun bulevardi asemakaavoitus, kaupunkirakentaminen, katuympäristö, s. 46. TKK 2003.

5 BRAHEN AUKIOT: taustaa Helsinginkatu on Kallion ja Alppiharjun kaupunginosien yhteinen pääkatu, ja Kaarlenkadun kulma on sen keskeisin kaupunkitila. Tälle paikalle suunniteltiin vuoden 1901 asemakaavassa Helsingin toria (Helsinge torget), monumentaalista aukiota julkisine rakennuksineen. Aukiot oli suunnitelmassa varattu liikenteen käyttöön. Symmetrinen Brahenesplanadi olisi jatkanut Unioninkadun monumentaalista akselia, Helsingin historiallista selkärankaa, Aleksis Kiven kadulle asti. Helsinginkadun mutka Kaarlenkadun kohdalla on suunnitelman perua. Helsingin Urheilutalo (1961) ja Helsingin suomenkielinen työväenopisto (1927/1959) ovat julkisina rakennuksina ajatelluilla paikoilla, mutta ne eivät rajaudu aukioon. Vuosikymmenten kuluessa vuonna 1920 rakennettu Kallion urheilukenttä (Brahenkenttä, Brahis/Braku/Bragu ) on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä urheiluareenana. Kentän pohjoispuolelle ovat asettuneet Brahenpuiston ja -puistikon liikunta- ja leikkitoiminnat. Kaarlenkadun kupeeseen on tehty suljettu lasten leikkipuisto (Kaarlenpuisto). Brahenkenttää ja Helsinginkatua reunustava puusto on kasvanut täyteen mittaansa. Viereiselle kukkulalle v rakennetusta koulurakennuksesta on muodostunut kenttämaisemaa hallitseva monumentti, mutta kaupunkitilan keskeisen rakennuksen paikan Helsinginkadun bulevardin päätteenä on ottanut matala ja vaatimaton pukusuojarakennus. Arkkitehti Pekka Lehtinen on selvittänyt Helsinginkadun historiaa ja nykytilaa perusteellisesti diplomityössään Helsinginkadun bulevardi asemakaavoitus, kaupunkirakentaminen, katuympäristö (TKK 2003). Lehtinen rinnastaa matalan pukuhuonerakennuksen yli sadan vuoden takaisiin tavoitteisiin: Innokkaasti tulkiten sen voisi nähdä vuoden 1901 asemakaavan mukaisena Helsinginkadun bulevardin päättävänä julkisena rakennuksena. (s. 62) Ilman tarkoitettua katuosuuden päättävää rakennusta määrätietoisen katulinjan yht äkkinen päättyminen on hämmentävää. (s. 69). Osa Kallion vuonna 1901 vahvistettua asemakaavaa (arkkitehti Gustaf Nyström). Helsingin kaupunginarkisto (HKA). Lähde: Lehtinen, Pekka 2003: Helsinginkadun bulevardi asemakaavoitus, kaupunkirakentaminen, katuympäristö, s. 46. TKK (ks. myös kuvat viimeisellä sivulla)

6 POSITIIVISEN KAUPUNKITILAN EDELLYTYKSET Keskeinen sijainti kaupunginosien yhteinen sydän (Alppiharju Kallio) Historiallisten kaupunkiakselien risteys: Helsinginkatu / Unioninkadun akseli Julkisten toimintojen ja rakennusten rajaama tila Raitioliikenteen risteyskohta linjat 1A, 3, 8 ja 9 Aktiivinen naapurusto: 2 1 Brahenkenttä (jalkapallo, jääkiekko jne) 2 Aleksis Kiven peruskoulu / Brahepuiston koulu 1 3 Urheilutalo 4 Helsingin työväenopisto 5 Sauna Arla Leveä puistokatu väljä kaupunkitila myös lisärakentamisen jälkeen 3 Täysikasvuiset puut valmiiksi puistomainen kaupunkitila Aukioiden mahdollisuus: Kaarlenpuiston oivallinen mittakaava, suuntaus, tasoerot Helsinginkadun väljyys ja suuntaus > ilmakuva / Google Earth 4 5

7 Porvoonkatu UUSI KAUPUNKITILA Brahenpuistikko Vuoden 1901 asemakaavan mukaisen kaupunkitilan toteuttaminen ei ole enää mielekästä eikä edes mahdollista, sillä paikan jalostamisen edellytykset ovat muuttuneet. Jalostamisen mahdollisuus on kuitenkin edelleen olemassa. Nykyinen Kaarlenpuisto ja Brahenkentän eteläsivu tarjoavat oivalliset edellytykset miellyttävän mittaisille aukioille, joita reunustavat täysikasvuiset puut. Keinot Uusi Brahenaukio muodostetaan nykyisen Kaarlenpuiston paikalle. Uusi Helsingintori muodostetaan Helsinginkadun varteen työväenopiston kohdalle. Kalliolanrinne Brahenkenttää siirretään pohjoisemmaksi, ja Brahenpuistikkoa muokataan paremmin pallopelihin sopivaksi. Uusien rakennusten alimmat kerrokset varataan julkisille tiloille ja liiketiloille. Uudet asukaspihat sijoitetaan viherkatoille, valon ja näkymien äärelle. Kentän pukuhuonerakennus korvatan uudella, joka sijoitetaan kentän itäreunaksi laajennettuna. Kenttärakennukseen voi sijoittaa likuntatiloja, joista on sisäyhteys Aleksis Kiven kouluun. Nykyinen Kaarlenpuiston leikkipuisto siirretään uuden kenttärakennuksen katolle. Uusi Brahenaukio rajaa Helsinginkadun mutkan kanssa puolisuljetun kaupunkitilan. Aukio on Kaarlenkadun pohjoinen pääte, ja sen kulmarakennuksen tornikoroste on Helsinginkadun pääte idästä katsottuna. Se täyttää siten vuoden 1901 asemakaavan odotukset ja selittää Helsinginkadun mutkan. Uusi Helsingintori vahvistaa sekä Brahenkentän että Työväenopiston asemaa kaupunkikuvassa. Uudet aukiot asettuvat osaksi Helsinginkadun aukioden helminauhaa: Kurvi Vaasanaukio Harjutori Helsinginkatu 19 Brahenaukio Helsingintori. Ne asettuvat yhdistäväksi kohtauspaikaksi Kallion ja Alppiharjun kaupunginosien rajalle. Josafatinkatu Läntinen Brahenkatu Leikkipuisto uuden kenttärakennuksen katolla Brahenkenttä Helsingintori VI VI Brahenaukio Aleksis Kiven peruskoulu Kaarlenkuja Fleminginkatu Helsinginkatu X Uutta kerrosalaa syntyy n m2. Sen voi jakaa esim. tähän tapaan: Urheilutalo Asunnot ( asuntoa) Katutason julkiset tilat / myymälätilat 4600 m m2 Helsinginkatu Toimistotilat (2. kerros) Liikuntatilat (kenttärakennus) Pysäköinti kellarissa 1-3 kerrosta 1400 m m2 Läntinen Alppirinne Työväenopisto Itäinen Alppirinne Kaarlenkatu Sauna Arla m 1:1000 (A3, 100%) Papinkuja Alppikatu

8 Urheilutalo 1:500 (A3, 100%) m Läntinen Brahenkatu katsomo Helsingintori Brahenkenttä 64 x 100 m korotettu puistikko alikulku VI X Leikkipuisto uuden kenttärakennuksen katolla Brahenaukio Aleksis Kiven peruskoulu kujayhteys VI portaikko Kaarlenkatu Kaarlenkuja Helsinginkatu Kaarlenkatu Sauna Arla Työväenopisto

9 > Google Street View Uuden Brahenaukion kulmatorni on Helsinginkadun pääte idästä saavuttaessa. Sen korkeus on Kurvin kulman luokkaa.(vrt. kansikuva). Aukiolle saavuttaessa torni jää lehvästön peittoon, ja huomio kiinnittyy itse aukioon.

10 > Google Street View B R A H E N N E L J Ä S A U K I O T H E L S I N K I Näkymä Helsinginkadulta pohjoiseen. Uusi rakennus on kahden eri luonteisen aukion raja. Uusi Helsingintori on Brahenkentän laaksomaiseman tilallinen jatke.

11 > Google Street View Helsinginkadun bulevardin leveys Kurvin kulmasta Kaarlenkadulle asti on n. 30 metriä. Helsinginkadun kulman jälkeinen uusi kaupunkitila on aukion ja bulevardin yhdistelmä, ja työväenopisto on sitä reunustava julkinen rakennus.

12 Uusi Helsingintori Läntisen Brahenkadun kulmasta. Toritila (n. 50 x 60 m) on aurinkoinen pitkin päivää, ja se soveltuu useille eri toiminnoille.

13 Helsingintorin itäreunassa on korotettu puistikko, joka pehmentää kulmatornin hallitsevaa asemaa. Samalla se rajaa Työväenopiston edustan odotustensa mukaiseksi symmetriseksi tilaksi.

14 Torin korotetulta puistikolta on näkymä etelään, länteen ja pohjoiseen. Koroke voi toimia myös toritapahtumien näyttämönä.

15 > Google Street View Brahenaukio on Kaarlenkadun pohjoinen pääte. Aleksis Kiven koulu säilyttää asemansa kaukonäkymän kiintopisteenä.

16 > Google Street View Risteyksen kaakkoiskulma (Sauna Arlan kulma) ja uusi Brahenaukio rajaavat yhdessä laajemman kaupunkitilan.

17 > Google Street View Uusien rakennusten alin kerros varataan julkisille tiloille, ravintoloille, kahviloille ja myymälöille, toinen kerros toimistotiloille. Ylemmät kerrokset ovat asuntoja.

18 > Google Street View Uuden aukion pohjoisreunan rakennus voi olla asuin- tai julkinen rakennus. Asuntopihat sijoitetaan talojen viherkatoille, valon ja näkymien ääreen. Aukio, Brahenkenttä ja leikkipuisto toimivat osaltaan myös asuntopihoina. Aukion luoteiskulmassa on portti Brahenkentälle ja porras kenttärakennuksen katolle. Uudelle leikkipuistolle on esteetön yhteys Kaarlenkadun/kujan kautta.

19 > Google Street View Torin itälaitaa reunustaa Kaarlenkadun rinnettä myötäilevä portaikko, aurinkoinen istuskelupaikka, josta on pitkä näkymä etelään Kaarlenkadulle.

20 Kaarlenpuiston täysikasvuiset puut rajaavat uuden aukion kahteen osaan, avoimeen toritilaan ja puiden varjostamaan puistoaukioon.

21 Uusi rakennus muodostaa portin Brahenaukion ja Brahenkentän välille.

22 Portti Brahenkentälle on keskeinen kahvilan paikka, rajatila, joka saa auringonvaloa aamusta iltaan.

23 Kaarlenkadun rinteen vanhat rakennukset rajaavat uuden aukion itäsivun.

24 Rakennusten välinen porras johtaa uuden kenttärakennuksen katolle, jossa on leikkipuisto. Kenttärakennukseen voi sijoittaa myös liikuntatiloja. Korkeammat hallit voi sijoitaa Aleksis Kiven koulun pihan alle, johon saa päivänvaloa leikkipuiston tasolta (vrt. leikkauspiirustus).

25 > Google Street View Brahenaukion pohjoisreunan uuden asuinrakennuksen ja koulun pihan välille muodostuu Kaarlenkujan jatke, josta on esteetön yhteys uuteen leikkipuistoon, kenttärakennuksen katolle.

26 Uusi leikkipuisto on uuden kenttärakennuksen katolla pitkien näkymien äärellä, suojassa liikenteen melulta. Sen yhteyteen voi rakentaa myös leikkipuistoa palvelevia sisätiloja. Puiston tasolle voi rakentaa myös väliaikaisen katsomon kentän otteluita varten.

27 Leikkaus, julkisivu itään Brahenaukiolle talopihat katolla Aleksis Kiven peruskoulu koulun piha leikkipuisto Brahenaukio Julkisivu etelään Helsinginkadulle Brahenkenttä kulku Brahenkentälle m 1:500 (A3,100%) Helsingintori kulku leikkipuistoon Läntinen Brahenkatu B R A H E N A U K I O T NELJÄS HELSINKI Brahenaukio portaikko Kaarlenkatu

28 Leikkaus / kenttärakennus Aleksis Kiven peruskoulu leikkipuisto koulun piha kujayhteys leikkipuistoon Läntinen Brahenkatu Brahenkenttä Uusi kenttärakennus: puku- ja liikuntatilat, jäähdytystekniikka sisäyhteys kouluun Leikkaus, julkisivu Brahenaukiolle m 1:500 (A3,100%) talopihat katolla Läntinen Brahenkatu Brahenkenttä kulku leikkipuistoon Brahenaukio portaikko Kaarlenkatu NELJÄS HELSINKI sähköposti: juha.ilonen(a)welho.com

29 Panoraamakuva Kallion kirkon tornista pohjoiseen 1912, ennen Brahenkentän rakentamista. Vuoden 1901 asemakaavan mukainen Brahenesplanadi on tasattu, myös Itäinen Brahenkatu koko mitassaan. Katualue ympäröi Helsinginkadun päätteeksi ajatellun julkisen rakennuksen tonttia. Kuvaaja Signe Brander. Helsingin kaupunginmuseo, kuva-arkisto. Kiitokset arkkitehti Pekka Lehtiselle arvokkaista kommenteista. Juha Ilonen on helsinkiläinen arkkitehti, jolla on oma suunnittelutoimisto. Sen ohella hän kirjoittaa ja luennoi arkkitehtuurista ja toimii arkkitehtuurin kriitikkona ja useissa luottamustehtävissä. Juha Ilosella on intohimo Helsingin ydinkeskustaan. Hänen kirjansa Toinen Helsinki kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri (Rakennustieto 1996 / AtlasArt 2014) on valokuvateos ja tutkimustyö keskustan umpikortteleiden piilossa olevista pihatiloista ja niiden tahattomasta arkkitehtuurista. Kolmas Helsinki kerroksia arjen arkkitehtuurissa (AtlasArt 2013) valottaa kaupungin kerroksellisuutta arkirakennusten julkisivujen kautta. Olohuone Helsinki kartoittaa piilevien kaupunkitilojen mahdollisuuksia 31 esimerkin avulla. palaute ja yhteydenotot: juha.ilonen(a)welho.com