emulli kä yttä jä n opäs

Transkriptio

1 emulli kä yttä jä n opäs Kehitystä naudan tuotantoon (c) Jyri Tuovinen 2014 NAUTATILOJEN TALOUDEN JA REHUJEN KÄYTÖN SUUNNITTELUOHJELMA

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Ohjelman käytön aloittaminen Vaihe 1: Lähtötietojen syöttö Karjatilan perustiedot Tuottolaskelma Työkustannukset Muut muuttuvat kustannukset Koneet ja laitteet sekä rakennukset Yleiskustannukset Eläintuet Myyntihinnasto Rehuvaraston ylläpito Vuosisuunnittelu Vuosirehusuunnittelu Tuloksen suunnittelu Vaihe 3: Yksittäisten rehuerien suunnittelu Rehujen valinta rehuseokseen Rehuerän suunnittelu Rehujen annostelu Seuranta ja raporttin selaus Raporttien hakeminen ja tulostaminen Vuositason rehujen käytön seurantaraportti... 25

3 2 1. Yleistä Ohjelman tavoitteena on auttaa rehujen suunnittelussa nautatiloilla. Tämä on osa Kehityöstä Naudankasvatukseen (KeNa)- hanketta, jonka tarkoituksena on auttaa nautatilojen talouden sekä erityisesti rehujen käytön suunnittelua. Ohjelmisto vaatii toimiakseen excel 2010 tai uudemman version ja se käyttää hyväkseen excelin VBA- ohjelmointikieltä, (makroja), joiden käyttö tulee sallia. Excel- ympäristön asetuksista on oma erillinen oppaansa (KeNa- asennusohje). 2. Ohjelman käytön aloittaminen Kun olet tehnyt tarvittavat asetukset excel- ohjelmaasi, käynnistänyt Excelin ja avaat emulliohjelman, niin oheinen näkymä pitäisi näkyä Excelissä. Huom! Jos olet avannut tiedoston ennen excelin makromuutoksia, niin Excel tulee lopettaa, tehdä tarvittavat excelin asetukset, käynnistää excel uudestaan ja vasta tämän jalkeen avata emulli- ohjelma. emulli- ohjelma avattaessa kuvaruudulle avautuu vuosisuunnittelun aloitusnäkymä (Kuva 1). Kuva 1: Aloitusnäkymä Ennen käytön aloittamista voit säätää kuvaruudun koon mieleiseksesi Kuvaruudun koon säätövalikosta ( + suurentaa ja pienentää) vasemmasta alakulmasta. Ohjelma on jaettu kolmeen karsinaan: 1. Vaihe 1: Lähtötietojen syöttö, jossa syötettän tilan perustiedot koskien tilaa, kasvatettavaa karjaa, kustannuksia sekä rehuvaraston tiedot. Lisäksi näiden jälkeen valitaan rehuvarastosta rehut niin vuosisuunnitteluun kuin yksittäisiin rehuseoksiin. 2. Vaihe 2: Vuositason mitoitus sekä kasvatusstrategin suunnittelu grafiikkatutlosteineen 3. Vaihe 3: Yksittäisten rehuerien suunnittelu sekä niiden annostelu apevaunuihin

4 3 Kussakin vaiheessa on erikseen niitä koskevien paperiraporttien tulostaminen. Suunnittelu tulisi edetä edellä mainituissa vaiheissa ja vaatii käyttäjältä paneutumista ja aikaa, jotta suunnitelma voitaisiin kokonaisuudessaan viedä menestyksellisesti loppuun. Ohjelman tueksi tulee myöhemmin joukko sen käyttöä opastavia videoita ja lomakkeilla kentissä on mukana lyhyet info- tekstit käytön opastamiseksi. Huom!. Ohjelmassa on valmiiksi syötettyjä tietoja, jotta ne helpottaisivat omaa työskentelyäsi. Tiedot kannattaa poistaa samalla kun omia tietoja sinne syöttää. Seuraavassa käydää vaiheittain läpi kukin karsina ja sen sisältämät keskeisimmät asiat. 3. Vaihe 1: Lähtötietojen syöttö Tässä osiossa syötetään kaikki ohjelman tarvitsemat perustiedot (Kuva 2) Kuva 2: Lähtötietojen syöttö Lähtötiedoissa syötetäään kaikki perustiedot laskentaa varten sekä sen lisäksi rehuvaraston ylläpidon yhteydessä valitaan niin vuositason rehut (kaikki rehut, joita vuositasolla tullaan käyttämään) sekä kaikki yksittäisen rehuseoksen sisältämät rehut. Rehuilla tarkoitetaan tässä niin kotoisia rehuja, ostorehuja sekä kivennäissekoituksia. Klikkaamalla hiirellä perustietojen syöttöä saadaan näkyviin oheinen lomake (Kuva3)

5 4 Kuva 3: Perustietojen syöttö Tässä lomakkeessa syötetään: - karjatilan perustiedot: karjaa koskevat asiat - tuottolaskelman lähtötiedot - työkustannukset - muut muuttuvat kustannukset - koneet ja laitteet - rakennukset - yleiskustannukset - eläintuet - myyntihinnasto Kun olet syöttänyt yksittäisen osion tiedot voit klikata ok?- näppäintä ja mikäli tiedot syötetty ja vastaat K eli kyllä, niin nappi muuttuu vihreäksi ja saa OK- merkinnän. Tämän tarkoituksena on auttaa pitämään kirjaa jo valmiista osioista Karjatilan perustiedot Karjatilan perustiedoissa syötetään joitakin tietoja laskelmasta sekä karjan tiedot(kuva 4).

6 5 Kuva 4. Karjatilan perustiedot Yleistiedoista pakollisia ovat laskelman nimi sekä alkupvm, joka määrittää suunnitelukauden, yhden kalenterivuoden ensimmäisen päivän. Karjan tiedoista tulee määrittää: Karja rotu rotu, jonka perusteella tulostuu teurasprosentti (%- osuus elopainosta), rasvoittomisraja, joka kertoo mistä teuraspainosta/ elopainosta on riski rasvoittumiseen käytettäessä ravinnerikasta rehua - kuolleisuusprosentti vuoden aikana: tämä vaikuttaa rehutarpeeseen:jos se on 5%, niin vuositason rehutarve lasketaan 5%/2 = 2,5 % alemmaksi, kuin mitä lähtökarjan koko edellyttäisi - ennenaikainen poistuma taas vaikuttaa siihen, kuinka paljon myyntitulot pienenevät suhteessa tilanteeseen, jossa koko karja voitaisiin kasvattaa täysi- ikäiseksi. Jos prosentti on 3%, niin myyntitulot pienevät tämän verran karjan kasvatusaikana - kasvukorjauskerroin on oletusarvoisesti 100. Ruokinnassa on tilakohtaista vaihtelua ja jos esimerkiksi rehua tarvitaan 5% laskettua enemmään, niin korjauskerroin tulisi olla = 105. Kasvatustiedot - alkupaino eläintä ostettaessa, loppupaino, johon eläin kasvatetaan, molemma elopainoja - karjaerän vaihdon kesto päivinä, jolloin kasvatupaikka on tyhjänä - eläimen ostoikä, vaikutta eläintukiin ja eläimen ostohinta tilalle toimitettuna Kasvatusryhmät - kasvatusryhmiä voi olla 1-3 kpl, jolla kullakin oma lähtöpainonsa, ikänsä sekä määränsä.

7 6 - karjan koko on eläinmäärien yhteenlaskettu summa - eläinpääomaan ja liikepääomaa varten tulee syöttää korkoprosentit, joiden tulisi vastata todellisia rahoituskustannuksia, tuottovaatimusta tai näiden yhdistelmää. Ohjelmalla on rajoitteena se, että se käsittelee vain yhtä rotua kerrallaan. Jos tilalla on useampia rotuja, kannatta tehdä useampia laskelmia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että myös tilan kustannukset tulee jollain tapaa jakaa silloin karjarotukohtaisesti. Huom! Muista aina tallettaa tiedot, koska ne katoavat, mikäli niitä ei talleteta! 3.2. Tuottolaskelma Tuottolaskelmassa määritetään tuet ja tukialueet (kuva 5). Kuva 5. Tuottolaskelma Tuottolaskelman yläosassa näkyy jo karjan tiedoissa syötetyjä arvoja sekä rehusuunnittelussa määrittyvä päiväkasvu ja muita kasvatustietoja, jotka ovat luonteeltaan informatiivisia. Tässä määritetään eläintuet, jotka riippuvat tukialueesta. Laatuluokitus puolestaan määräytyy rehusuunnittelun rehujen kautta ja koskee sekä lihakkuus- että rasvaisuusluokkaa. Hinnoitteluun vaikuttavia muita tekijäitä voi itse määrätä joko kiloperusteisena tai prosenttiperusteisena. Kun hintatiedot on syötetty myöhemmin perustiedoissa, saadaan tuotoista erittely kuvan vasempaan osaan.

8 Työkustannukset Työkustannuksissa määritettän niin oman työn hinta/tuottovaatimus kuin vieraan työn hinta (Kuva6) Kuva 6. Työkustannukset ovat osa muuttuvia kustannuksia Omaa työtä voi syöttää 4 eri kohtaa ja vierasta työtä 8 riville. Valkoisiin kenttiin voi syöttää tietoja. Näitä tietoja ei tarvitse erikseen tallettaa, vaan ne tallettuvat automaattisesti. Tärkeää on muistaa, että tässä määritetään vain naudantuotannon työkustannusosuudet kaikista työkustannauksista Muut muuttuvat kustannukset Muut muutuvat kustannukset osaan syötetään kaikki ne kustannukset, jotka eivät ole työtä, rehuja tai kiinteitä kustannuksia (kuva 7) Kuva 7. Muut muuttuvat kustannukset

9 8 Tässä osiossa syötetää kuivikekustannus eläintä kohden päivässä sekä esimerkiksi lämmistyskustannuksia. Tiedot tallettuvat automaattisesti 3.5. Koneet ja laitteet sekä rakennukset Koneet ja laitteet lasketaan annuiteettimenetelmällä, jossa vuotuinen pääomakustannus on vakio koko tarkasteluajan (korko + lyhennys) (Kuva 8) Kuva 8. Koneet ja laitteet Tiedot syötetään valkeisiin kenttiin ja ne tallettuvat automaattisesti. Hieman arvostuksista: nykyarvo: koneen käypä hinta tällä hetkellä käyttövuodet tarkoittavat sitä, kuinka kauan konetta ajatellaan käytettävän jäännösarvo taas hintaa, joka koneesta uskotaan saatavan pitoajan lopussa korkoprosentti on joko rahoituskustannus, tuottovaatimus tai näiden yhdistelmä muut vuosikustannukset ovat lähinnä huolto, kunnossapito ja käyttökustannuksia nautojen osuus koneen käytöstä voi olla 100% tai siitä alaspäin Vuosikustannus on nautojen osuus kokonaiskustannuksista. Rakennuksista syötetään tiedot samoilla periaatteilla (Kuva 9).

10 9 Kuva 9. Rakennusten kustannukset Rakennusten arvon määritys lienee koneita hankalempaa. Helpointa se lienee uudessa rakennusinvestoinnissa, vanhemman rakennuksen arvo voi vastata kirjanpitoarvoa, mutta tällöin pitää muistaa myös sen kunnossapitokustannukset. Vanhan rakennuksen arvoa määritettäessä voidaan ajatella sen tuottovaatimusta tai arvoa suhteessa uuteen. Toisaalta käyttämätön rakennus aihettaa vain kustannuksia eikä sillä ole sellaisenaan juuri arvoa. Yksi tapa arvon määrittämiseen on miettiä, kuinka paljon itse olisi valmis maksamaan kyseisestä rakennuksesta tuotantokäyttöä varten Yleiskustannukset Yleiskustannuksiin syötetään lähinnä kaikki muut tilan kiinteät kustannukset, jotka syntyvät tilan hoidosta (Kuva10). Kuva10. Yleiskustannukset

11 10 Ryhmänimitys on lähinnä omia merkintöjä varten. Ohjelmassa ei kysytä erikseen lainoja, joten niiden korkokustanukset tulisi syöttää tähän, mikäli ne eivät ole kohdistettu jo koneissa ja laitteissa tai rakennuksissa Eläintuet Eläintuet syötetään tässä omana kokonaisuutenaan (tämä osio on vielä kesken, koska tätä koskevaa tietoa ei ole ollut vielä saatavilla). Ohjelma käyttää hyväksi tässä olevia tukialuekohtaisia tietoja (kuva 11) Kuva 11. Eläintuet Tuet koskevat niin kotoisia kuin EU- tukia. Tuet riippuvat toisaalta tukiehdoista, eläinten kulloisestakin iästä ja tukeen oikeuttavista päivistä Myyntihinnasto Myyntihinnaston tiedot ovat ilmeisesti aika hankalasti saatavilla ja ne vaihtelevat lihataloittain (Kuva 12).

12 11 Kuva 12. Myyntihinnasto Tähän voi syöttää painorajat ja hinnat lihakkuus- ja rasvaisuuluokittain sekä kasvuhyvityksen. Jos painorajoja on vähemmän, niin tällöin syötetään sen verran kuin on, ylä- ja alarajat on tärkeää olla sellaiset, että ne kattavat kaikki kasvatuksen mahdolliset painot. Jos kasvuhyvitystä ei ole, niin rajat tulee olla, mutta yksikköhinnat ovat tällöin nolla euroa Rehuvaraston ylläpito Rehuvarasto sisältää noin 100 tyyppirehua, joista on syötetty rehuarvot (kuva 13). Kuva 13. Rehuvaraston ylläpito

13 12 Rehuvarasto muodostuu yksittäisistä rehuista, rehuseoksista sekä kivennäisainesekoituksista, jotka voivat olla kotoisia tai ostorehuja. Kustakin rehusta syötetään seuraavia tietoja: - Rehun numero ja valinta: ruksaamalla voidaan rehu valita vuosirehuihin ja yksittäiseen rehuseokseen. Vuosirehuissa suunnitellaan koko vuoden rehunkäyttöä ja yksittäiset seokset tehdään esim. 30 pv jaksoille. - Tyyppi: karkearehu tai väkirehu sekä kivennäissekoitukset - Rehu: syötetään rehun nimitys, joka on vapaamuotoinen sekä hinta snt/tuorekg, kuiva-aineosuus (Ka-pros) ja tuorekilomäärä sekä MJ/ka kg ja talletettaessa ohjelma laskee muut arvot - Ravinnearvot vaikuttavat toisaalta kasvuu ja toisaalta määrittävät rehuseoksen koostumuksen, jota kontrolloidaan rehuseoksen suunnittelussa - Kivennäiset ja vitamiinit tulisi myös olla, mikäli niitä vaan tiedetään Rehuanalyysien saatavuus voi olla hankalaa, tällöin uutta rehua syötettäessä voidaan Uusi- toiminnossa kopioida vastaava rehu pohjana olevista rehutiedoista, jolloin rehuarvot voivat olla suuntaa- antavia. Kivennäisaineissa ja hivenaineissa kaikkia tietoja ei ole saatavilla, pohjana ovat olleet MTT:n tietokannat. Haun nopeuttamiseksi oikeassa yläkulmassa on pikahakutoiminto, jonka avulla voi nopeammin etsiä tarvittavia rehuja. Muita toimintoja ovat: - Järjestä rehut: järjestää rehut joko vuosirehujen tai yksittäisen seoksen mukaisesti niin, että valitut rehut ja kivennäiset ovat listan alussa - Talleta: laskee ja tallettaa rehuarvot - Tulosta varastotiedot: tulostaa varaston kaikki rehut esikatselutilaan, josta ne voi tulostaa paperille - Uusi: perustetaan uusi rehu joko vanhan tiedot kopiomalla tai syöttämällä itse kaikki tiedot - Poista: poistaa rehun varastosta - MTT- koodi- voidaan päivitää MTT:n käyttämää rehukoodia Tässä vaiheessa siis voidaan jo valita rehut vuosisuunnittelua varten sekä rehuseoksia varten. Jos rehuja halutaan ostaa, niin tästä voi selata keskeisimpiä myytäviä rehuja. Rehuja arvioitaessa kannattaa seurata MJ- hintaa, joka kertoo, kuinka kallista/halpaa jokin rehu todellisuudessa on. Toisaalta kannattaa myös katsoa MJ- määrää /ka kg, koska suurempi energiapitoisuus johtaan nopeampaan kasvuun ja parempaan läpivirtaukseen; kalliimpi ja vahvempi rehu voi ollakin taloudellisesti halvin vaihtoehto; tätä asiaa voi tutkia vuosisuunnittelussa. 4. Vuosisuunnittelu Vuosisuunnitelun tavoitteena on selvittää, millainen ruokinta tuo parhaan taloudellisen tuloksen. Tähän keskeisesti vaikuttavat seuraavat osatekijät: - rehukustannukset ja rehujen kasvuvaikutus - kasvunopeus vähentää kasvatuspäivien määrää

14 13 - kasvatuksessa keskeisessä asemassa ovat päiväkustannukset - kiinteät kustannukset lasketaan päivää kohden ja ovat suoraan sidoksissa kasvatuspäivien määrän - samoin muuttuvat kustannukset poislukien rehukustannukset ovat päiväsidonnaisia - vaikka vahvempi rehu on kalliimpaa, se myös nopeuttaa kasvua ja vähentää kasvatuspäivien määrää ja sitä kautta muita kustannuksia; toisaalta tukipäiviä tällöin tietysti on vähemmän. - kasvatuspäivien määrä vähentyessä kokonaiskustannukset saattavat pienetä - tukien osalta rajat tulevat vastaan eläimen iän myötä, mutta välttämättä kasvatusaikaa ei kannata pidentää tukien saamisen näkökulmasta, kokonaistalous ratkaisee Nopea kasvatus lisää läpivirtausta ja samalla tilan kapasiteettia. Jos esimerkiksi kasvatusaika pienenee 30%, merkitsee se sitä, että kapasiteetti kasvaa. Esimerkki: Eläinpaikkoja on 600. Kasvatusaika on 12 kk. Tällöin vuodessa voidaan kasvattaa 600 eläintä eli karjatilan kasvatuskapasiteetti vuodessa on noin 600 eläintä. Jos kasvatusaika on 8kk, niin vuodessa voidaan kasvattaa 12/8 *600 = 900 eläintä, eli kapasiteetti lisääntyy 50%:lla. Tämä maksaa enemmän, mutta lisääkö se tilan tuottoa vuositasolla? Kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia on neljänneksen vähemmän, koska ne ovat luonteeltaan päiväkustannuksia. Esimerkin mukainen 8kk voi olla teoriassa selvästi liian lyhyt aika, mutta vastaavasti voidaan laskea vaikka 16kk vs 12 kk. 16kk tarkoittaa 600 eläinpaikalla vuositasolla 12/16 * 600 = 450 eläimen kasvatuskapasiteettia vuodessa, kun 12kk:n kasvatusajalla kapasiteetti taas olisi 600 eläintä, ilman että tilaa laajennettaisiin tai merkittäviä muutoksia tulisi vuositason kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin poislukien rehukustannukset; tukia menetettäisiin jonkin verran. mutta kokonaisuus ratkaisee ja tämän kokonaisuuden selvittämiseksi perustietoja pitäisi pystyä syöttämään kattavasti. Vuosisuunnittelun vaiheet ovat seuraavat (Kuva14): Kuva 14. Vuosisuunnitelun vaiheet Vuosisuunnittelu lähtee liikkeelle edellisessä vaiheessa tehtyjen rehujen valinnasta. Tähän tulisi sisällyttää kaikki tarvittavat rehut. Jonkin verran joudutaan arvaamaan seuraavan vuoden satoja, mutta suuruusluokka on lähinnä, mitä tässä haetaan sekä miten paljon väkirehuja hankitaan. Esimerkiksi nurmirehujen arvoja ei ennalta tiedetä, mutta silloin pohjana voi käyttää MTT:n tyyppirehuja, joita on rehuvarastossa noin 100 kpl rehuarvoineen. Kun rehut on valittu, siirrytään niiden mitoitukseen.

15 Vuosirehusuunnittelu Vuosirehusuunnittelua varten ohjelma koostaa: - kotoiset karkearehut yhdeksi rehuryhmäksi (rehuarvojen painotetut keskiarvot sekä määrät - kotoiset väkirehut yhdeksi ryhmäksi (rehuarvot painotettuna keskiarvona ja määrät summattuna) - kivennäiset ja ostorehut omilla riveillään, elin näitä voi olla korkeintaan yhteensä 8 kpl Kaikkiaan rivejä on 10, joista kotoiset vievät 2 ja loput kivennäisille sekä ostorehuille. Näkymä on seuraava (Kuva 15) Kuva 15. Vuosirehusuunnittelu Vuosisuunnittelun vaiheet: 1. Määritetään liukunauhoilla (rivitietojen kesiosassa) rehujen keskimäiset määrät. Oikealla alhaalla näkyy väkirehu-%s. 2. Ylhäällä vasemmalla ovat aiemmin syötetyt karjan tiedot 3. Ylhäällä keskellä ovat: o rehuseoksen määrät (kuiva-ainekilot, tuorekilot selä kasvatuspäivien määrä o ruokintaan ja syöntikykyyn ja appeen vaatimuksiin koskevat kuitupitoisuuden (NDF) arvot, raakavalkuainen(rv), pötsin valkuiastase(pvt), tärkkelys ja sokeri (Tärk&sok) sekä muuntokelpoisen energian määrä kuiva-ainekiloa kohti (MJ ka kg). o mikäli arvot ovat sallituissa rajoissa (min- max), on väri vihreä, mikäli on lähellä sallittua rajaa, on väri keltainen ja mikäli pois sallitusta rajasta punainenkustakin

16 15 arvosta saa tarkempaa tietoa klikkaamalla nappia hiirellä, oheisena esimerkki NDF:sä (ks Kuva 17 jäljempänä 4. Ylhäällä oikealla ovat rehuseoksen kasvatuksen tulokset: - rehukustannukset ( snt/pv, snt/eläinkilo) ja rehukustannukset vuodessa (eur/v) - keskimääräine kasvu g/pv elopainoa - kasvatuskauden pituus päivinä eläimen saapumisesta poistumiseen - karjan kasvu vuositasolla - rehun käyttö muuntokelpoisena energiana, kuivakiloissa eläintä kohti vuodessa ja rehujen kulutus tuorekiloissa vuodessa Alhaalla voidaan vuosirehujen tarpee laskentaa valitsemalla laske vuosirehujen tarve, joka mitoittaa rehuerän koon. Liukunauhoilla säädetään rehujen määrää ja sen oikealla puolella näkyy rehun käyttö josta kuvasuurennos ( kuva 16) Kuva16. rehujen mitoitustapa Mikäli rehuja ei ole varastossa riittävästi, joko ei ole ostettu tai ne tulevat myöhemmin, voidaan vuosisuunnittelussa varastoarvot ylittää. Tällöin klikataan liukunauhan vasemmalla puolella olevaa max - nappia, jolloin ohjelma kysyy rehun suurinta kuivakilomäärää. Se ehdotta varastotasoa, mutta siihen voi syöttää vaikka kg. Liukusäätimen vasemmalla puolella näkyy: rehuseoksen kuiva- aineosuus seoksesta käyttö kg varasto kg jäljellä kg mikäli tämä on punaisella, niin se tarkoittaa, että kyseessä on varaston ylitys

17 16 Kun jonkin rehuseosksen osatekijää liukunauhalla muutetaan, muuttuvat myös muuta arvot, koska seosprosenttien summan pitää olla koko ajan 100%. Kun arvoja muutetaan, muuttuvat myös tulostiedot. Kasvun laskenta perustuu toistaalta ME2010 tehtyihin suomalaisen karjan kasvusuosituksiin sekä selvityksiin suomalaisten nautojen syöntikyvystä, johon vaikuttavat yllä esitetyt rehuseoksen arvot. Mitä parempi syöntikyky, sitä enemmän eläin voi syödä ja mitä ravinteikkaampaa ja ruokinnalle sopivampaa rehu on, sitä parempi on eläimen kasvu. Yhtenä tekijänä tähän vaikuttaa vielä rehutiedoissa oleva syönti-indeksi (SRIND,Kuva 17). Kuva 17. Rehuarvot rehukomponenttina NDF Vasemmalla kerrotaan min- ja max- arvot, tavoitearvot sekä nykyinen arvo. Huom!- kentässä on sitten kyseisen rehukomponentin vaikutuksesta eläimen hyvinvointiin. Vastaavat tiedot ovat muista rehuarvoista. Tavoitteena on, että arvot eivät olisi ainakaan punaisella. Toisaalta kaikista aine-osista ei ole rehuissa välttämättä tietoa, vaikka niitä olisikin. Useimma hivenaineet ja vitamiinit saadaan täydennettyä kivennäisaineseoksilla. Vaiheen tuloksena pitäisi olla ensimmäinen versio vuoden rehuista ja sen kasvuvaikutuksista.

18 Tuloksen suunnittelu Viimeisenä vaiheena vuosisuunnitttelussa on kasvatusstratetian suunnittelu (Kuva 18) Kuva 18. Kasvatusstrategian suunnittelu Tulossuunnittelulomakkee yläosassa on joitakin yleisiä tietoja kohteena olevasta karjasta. Vasemmalla on tuotantokustannuslaskelma kasvatusajalta yhtä eläintä kohti sekä karjaa kohti. Karjan osalta on huomoitu kuolleisuuden vaikutus rehunkulutukseen, ennenaikaisen poistuman vaikutus myyntituloihin sekä kaikki perustiedoissa syötetyt myyntitulot, tuet sekä kustannukset. Oikealla voidaan kasvatusksen säätö- osassa säätää loppupainon avullakasvatuspäiviä ja samalla tulostuu rehukustannukset teuraskiloa kohti ja käytetty energia vastaavasti. Tämän alla on eritelty sitoutunut pääoma: - koneet ilman poistoja, oletetaan, että uusitainvestoinnit olisivat kulutuksen suuruiset, sama koskee rakennuksia - eläinpääoma ja liikepääoma - rehuvarasto vuosikäytön puoleen arvoon mitoitettuna - kassa ja myyntisaamiset tässä versiossa 30 pv myynnin suuruisena Tunnuslukuosiossa on: - tulos vuositasolla - tuotto sijoitetulle pääomalle (saman suuruine joko kasvatuskaudelle tai vuodelle)

19 18 - tulos-% tuotoista vuositasolla Koska tulokseen vaikuttaa moni tekijä, voi vasemmalla olevista sinitekstisistä napeista hyppiä muihin suunnitteluosoihin ja sieltä takaisin. Esimerkiksi väkirehusuhde tulee muutta rehusuunnittelusta käsin. Vuosisuunnitelmasta saadaan raportti ja kun rehuseoksia tehdään, saadaan sitä vasten rehuseurantaraportti, joka kertoo, kuinka rehusuunnitelma on seosten tasolla toteutunut. 5. Vaihe 3: Yksittäisten rehuerien suunnittelu Yksittäisen rehuerin suunnitelun tavoitteena on autta suunnittelmaan ja annostelemaan ruokintakauden aikana rehueriä (Kuva 19: Rehuerien suunnittelu) Kuva 19. Yksittäisen rehuerän suunnittelu Rehuerän suunnittelu lähtee rehujen valinnasta, tämän jälkeen mitoitetaan seos ja lopuksi tehdään apevaunujen annostelu Rehujen valinta rehuseokseen Tämä tapahtuu vastaavasti kuin vuosisuunnittelussaki, eli siirrytään rehuvarastoon (Kuva20).

20 19 Kuva 20. Rehujen poiminta yksittäiseen rehuseokseen. Tässä klikataan rehua ja sitten valitaan joko sen lisäys tai poisto. Lopuksi järjestetään rehukanta ennen siirtymistä rehuerän suunnitteluun. Järjestä rehut- toiminnossa valitaan Rehuseokseen valitut rehut- painonappi, joka järjestää rehut Rehuseoksessa- ruksatut rehut listan alkuun. Listaa voi tarkastella lomakkeen oikeassa yläkulmassa olevasta alasvetovalikosta Rehuerän suunnittelu Rehuerän suunnittelu hieman poikkeaa vuosisuunnittelusta. Siihen voi valita korkeintaan 10 rehua/kivennäistä, joiden perusteella rehuseos suunnitellaan (Kuva 21)

21 20 Kuva 21. Yksittäisen rehuerän suunnittelu Rakenteellisesti vasemmalla on rehuerän mitoitus päivien perusteella. Kun päiviä muutetaan, laskee ohjelma valitun seoksen määrät. Keskellä on rehuarvot sekä lisäksi voidaan asettaa seuraavia tietoja: - eläinten määrä nyt tilalla (joka voi olla pienempi poistuman takia kuin vuosisuunnitelmassa ja lisäksi jos osa eläinpaikoista on tyhjänä, on ruokittavia vähemmän. Tämän lisäksi voidaa samalle karjalle tehdä kaksi erilaista seosta, jos esimerkiksi ryhmien ikäerot ovat suuria. Silloi vasemmassa lohkossa voidaan tehdä esimerkiksi 500 eläimen karjalle 300:lle seos ja 200:lle toinen. Oikella - oikealla ovat näkyvissä tulokset kuten vuosisuunnittelussakin - rehuja voi olla riveillä max 10 ja niiden säätö poikkeaa edellisestä: säätö tapahtuu liukunauhalla : suoraan prosenttiosuuksia ei voi syöttää! kun jotain rehua lisätään, on seoksessa yli 100% rehuja, joten jotain toista pitää vähentää- tässä ei siis ole automatiikkaa, vaan käyttäjän pitää hakea tuo 100%. Jos arvo on eri kuin 100%, niin taustaväri muuttuu punaiseksi jos rehuseos mitoitetaan yli tai ali 100%:n, on kasvutulos virheellinen alkupaino tulee myös syöttää, semalle erälle tulisi käyttää edelllisen rehuseokse arvioitua loppupainoa, joka löytyy raporteista ( kaikki seokset talletetaan omiksi kokonaisuuksiksi. rehun käytön myötä tulostetaan raportti, josta tulee käsin syöttää kullekin käytetylle rehulle uudet varastotasot rehuvaraston hallinnnan puolella

22 21 Kun rehuseos on valmis, niin ensiki kannatta valita Tulosta rehuseos toiminto. Tässä vaiheessa tulisi myös ennen tallettamista siirtyä viimeiseen vaiheeseen, eli Rehuseoksen annosteluun. Tässä versiossa vain suunnitteilla olevasta rehusta voidaan tulostaa apevaunuannostelu. Vaikka rehuseoksen tallettaakin, voi sen annostelun tulostaa vielä, kunhan ei ole poimittu uusia rehuja rehusuunnitteluun! Rehuseoksen talletuksessa tulostuu oheinen lomake (kuva22) Kuva 22. Rehuseoksen talletus Tässä pakollisina tietoina on nimetä kukin rehuseos omalla helposti tunnistettavalla nimellään sekä määrätä rehuseoksenensimmäinen käyttöpäivämäärä. Ohjelma tallettaa rehuseoksen käyttövälin omalle sivulleen, joka on myöhemmin haettavissa niin tulostettavaksi kuin rehunkäytön seurantaa varten Rehujen annostelu Rehujen annostelun tavoitteena on mitoittaa apevaunut (kuva 23)

23 22 Kuva 23. Apevaunusuunnitelma Ensimmäisenä vaiheena syötetään apevaunukapasiteetti ja sen jälkeen painetaan Talleta tiedot ja laske apevaunujen määrä, joka tulostuu näytölle. Tämän jälkeen siirrytään reseptin suunnitteluun painamalla kyseistä nappia (kuva 24) Kuva 24. Rehuseoksen annosteluraportti Ylhäällä näkyy rehuerää koskeva karjan päiväsyönti, päivien määrä ja rehuerän koko. Tässä vaiheessa voidaan tehdä useammalla tavalla annostelu:

24 23 - jos mikään rehu ei ole määräävässä asemassa, voidaa säädä täyttöastetta- spinnerillä säätää rehuerän koko kiloissa ja apevaunun täyttöaste - jos yksittäinen rehu määrittää annostelun, esimerkikis paali, niin valitaan se vihreällä alueella olevast listasta - tämän jälkeen punnitaan yksik paali ja söytetään se yksikön painoksi (kuvassa 140kg) ja painetaan oikealla olevaa nappia, joka optimoi apevaunut mitoitukse kokonaisten paalien perusteella. - päiväannos näkyy oikealla ja ylijäävä osuus siitä vielä oikealle. Seuraavaksi valitaan resepti, josta saadaa tuloste apevaunun täyttöön ( kuva25). Kuva 25. Päiväresepti Päiväreseptissä ylhäällä näkyy annoksen koko ja riitto sekä päiväsyönti sekä apevaunujen määrä. Alhaalla puolestaan näkyy rehujen täyttöjärjesteys ja apevaunut painon kertymä. Tässä on seuraavia toimintoja: - järjestä rehut perusjärjestykseen : karkearehut, väkirehut ja lopuksi kivennäiset

25 24 - näytä kaikki rivit, mös rehut joita ei käytetty, mutta mukana seoksessa - piilota tyhjät rivit - tee oma järejstys: muut alaosan numerojärjestys haluamaksesi Tämän jälkeen voit tulostaa päiväreseptin esikatseluun ja sieltä tarvittaessa paperille. 6. Seuranta ja raporttin selaus Raporttien selaus tapahtuu useimmista tulostetuista raporteista, esimerkikisi, oheisena on rehuseosraportti, johon pääsee yksittäisen rehuseoksen suunnittelusta (Kuva 26). Kuva 26. Rehusesraportti : Suunniteilla oleva rehuseos Tässä raportissa kerrotaa mitä eläinerää varten rehuseosta suunnitellaan. Tästä voidaan: - siirtyä takaiksin päävalintaan - tulostaa raportti esikatseluun ja sieltä paperille - palata takaisin rehuerään suunnitteluun - siirtyä tarkastelemaan rehuseosia ja niiden seurantaraportteihin - tallettaa rehuseos, jos suunnitteilla oleva rehuseos vaikuttaa hyvältä Raportin yläosassa on kohteena olevan karjan tietoja, rehuseoksen arvoja ja kasvun tuluoksia. Keskellä on rehuseoksen rehut ja niiden määrät ja alhaalla varastomuutokset, joista tulisi varastoarvot päivittää rehuvaraston kautta.

26 Raporttien hakeminen ja tulostaminen Seurantaan pääsee valitsemalla Rehuseokset ja niiden seuranta - toiminnon (kuva27) Kuva 27. Rehuseosraporttien valinta Tässä lomakkeessa on ylhäällä listalla kaikki tehdyt rehuseokset ja valitsemalla haluttu, ohjelma siirtyy kyseiselle rarpotille. Lisäksi voidaan valita Vuosirehusuunnitelma sekä seurantaraporttina Vuositason rehujen seuranta, jonka valitsemme. Lomake poistuu kuvaruudulta, mikäli haluttu raportti on löytynyt, ja painetaan Paluu- nappia. 6.2 Vuositason rehujen käytön seurantaraportti Vuositason rehujen käytön seurantaraportissa seurataan vuosisuunnitelman ja sen jälkeen tehtyjen yksittäisten rehuseoksen muodostamaa kokonaisuutta (kuva27).

27 26 Kuva 28. Rehunkäytön seurantaraportti Vuosisuunnitelmassa ylhäällä on eläinten kasvu, oikealla taas kasvatuksen etenemisen tilanne. Seuraavassa lohkossa on vuosisuunntelmasta kerrottu: - koko vuoden suunnitelma - sen alla vastaavat tiedot summattuna yksittäisistä rehuseoksista - kerrottu jäljellä olevat määrät kolmannessa osiossa tarkastellaan nykytilanneta - laskennallinen rehunkäyttö tarkasteluhetkellä - jo tehtyjen rehuseosten käyttö tarkasteluhetkellä - erotus suunnitelma / toteutunut: euro, prosentit sekä arvio resurssin käytön alittumisesta/ylittymisestä Värejä on käytetty siten, että punan on negatiivinen ja sinin periaatteess positiivinen. Alimmassa lohkossa on sitten poimittu joitakin tietoja kaikista talletetuista rehuseoksista. Päivitä- raportti- toiminnolla ohejlma hakee kaikista olemassa olevista talletetuista rehuseoksista tiedot tähän seuranta-raportille. Jos jostain syystä sattuisi, että rehuseos on tullut vahingossa talletettua tai se korvataan toisella, sen voi poistaa rehuseoksen raportista poista- toiminnolla. Jos poisto kaduttaa, niin sen voi palauttaa poistamalla raportilla olevan POISTETTU- merkinnän raportin yläosasta.