J ä s e n l e h t i 3-4 / Sisällysluettelo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "J ä s e n l e h t i 3-4 / 2009. Sisällysluettelo"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Marjaana Niemi: Suomalaisten tiedelehtien tulevaisuus? 3 Susanna Fellman: Pohjoismainen kapitalismi onko sitä? 7 SHS:n toimintasuunnitelma Kirsi Vainio-Korhonen: Suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen historia osa I: Huoneentaulun maailma 13 Julia Burman: Bath piipahdus Yrjöjen aikaan 15 Toiminnanjohtajan tervehdys 19 Kutsu historiantutkimuksen päiville 20 J ä s e n l e h t i 3-4 / 2009

2 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki puh: (09) Sähköposti: Kotisivu: Toiminnanjohtaja Julia Burman, varmimmin ke ja to SEURAN HALLITUS 2009 Dos. Marjaana Niemi, puheenjohtaja Prof. Susanna Fellman Prof. Petri Karonen Dos. Tiina Kinnunen Prof. Christian Krötzl Dos. Tuija Laine Prof. Henrik Meinander Prof. Markku Peltonen, varapuheenjohtaja Prof. Irma Sulkunen Prof. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen Historiallinen Seura on alan tieteellinen keskusseura Suomessa. Seura järjestää esitelmä- ja seminaaritilaisuuksia sekä kansallisia ja kansainvälisiä konferensseja sekä hoitaa alan kansainvälisiä suhteita. Jäseninä on noin 900 tutkijaa ja harrastajaa. Jäsenmaksu on 25 euroa vuodessa (opisk. 22 ). Jäsenet saavat maksutta jäsenlehden sekä n. 25 % alennusta seuran omista sekä monien lähitieteiden seurojen julkaisuista Tiedekirjassa (Kirkkokatu 14) ja SKS:n kirjamyymälässä (Mariankatu 3). Verkkokirjakauppaan on linkki seuran kotisivuilta (www.histseura.fi); tilausta tehdessänne kertokaa olevanne Historiallisen Seuran jäsen! Historiallisen Aikakauskirjan tilausmaksu on seuran jäsenille 28 euroa. Jäsenhakemuslomake on helpointa täyttää internetissä SHS:n kotisivuilla osoitteessa Lomakkeita voi tilata myös seuran toimistosta. Vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää myös sähköpostilla.

3 PÄÄKIRJOITUS Suomalaisten tiedelehtien tulevaisuus? Tieteellinen julkaisutoiminta on murrosten edessä. Vaikka sähköinen julkaisutoiminta ei ole edennyt rohkeimpien visionäärien ennustamalla nopeudella, se on käynnistänyt merkittäviä muutosprosesseja tieteellisessä julkaisemisessa ja tuonut uusia haasteita niin tutkijoille, yliopistoille kuin kustantajillekin ja lisää on tulossa. Historiaalalla ja sen lähipiirissä on jo muutamia pelkästään sähköisesti julkaistavia tieteellisiä aikakauslehtiä. Verkossa ilmestyvät muun muassa Ennen ja nyt historian tietosanomat sekä kasvatuksen historiaan suuntautunut Kasvatus & Aika. Monet muut, esimerkiksi Historiallinen Aikakauskirja, ilmestyvät painettuna, mutta niiden artikkelit ovat luettavissa pienellä viiveellä myös Kansalliskirjaston ja Kopioston ylläpitämästä verkkopalvelusta, Elektrasta. Kotimaisen verkkopalvelun lisäksi suomalaiset tieteelliset artikkelit löytyvät yhä useammin myös kansainvälisistä artikkelitietokannoista: esimerkiksi Historiallisen Aikakauskirjan artikkeleita on pian mahdollisuus hakea ja lukea vuoden viiveellä EBSCOhost hakupalvelun kautta. Vaikka sähköisen julkaisemisen lisääntyminen muuttaa monella tapaa tieteellisen julkaisemisen status quota, keskustelun laineet eivät toistaiseksi ole lyöneet kovin korkeina. Muutokset ovat tähän saakka edenneet niin verkkaisesti, että alan toimijoilla on ollut niihin aikaa sopeutua. Viime kuukausien aikana keskustelu on kuitenkin saanut aivan uusia sävyjä: monet toimijat ovat heränneet keskustelemaan, kiistelemään ja väittämään vastaan. Osa on tuntenut koko olemassaolonsa uhatuksi. Keskustelun herättäjänä on ollut Helsingin yliopistossa viime keväänä tehty päätös julkaistujen (tai julkaistavien) artikkelien tallentamisesta avoimeen julkaisuarkistoon. Tämä päätös on saanut monet tieteellisen julkaisemisen intressiryhmät miettimään ja keskustelemaan, mistä muutoksessa oikein on kysymys. Mitä myönteisiä asioita sillä saavutetaan, ja toisaalta mitä samalla ehkä menetetään?

4 Helsingin yliopisto edellyttää, että yliopistossa toimivat tutkijat tallentavat vuoden 2010 alusta lähtien tieteellisissä julkaisuissa julkaisemansa tutkimusartikkelit Helsingin yliopiston ylläpitämään avoimeen julkaisuarkistoon. Päätös koskee tieteellisessä aikakauslehdessä, sarjajulkaisussa, konferenssijulkaisussa tai muussa kokoomateoksessa julkaistavia yksittäisiä artikkeleita, mutta ei monografioita. Muut yliopistot seuraavat todennäköisesti pian perässä; esimerkiksi Tampereen yliopisto suunnittelee avaavansa samanlaisen avoimen julkaisuarkiston vuonna Tässä uudistuksessa on kysymys nimenomaan rinnakkaisjulkaisemisesta. Julkaisuarkistoon tallennetun artikkelin virallinen versio ilmestyy jossain muualla, ja arkistossa on artikkelista vain kopio, joka voi olla täysin samanlainen kuin virallinen julkaistu artikkeli tai vaihtoehtoisesti joku aikaisempi versio. Muutos merkitsee sitä, että kuka tahansa voi pian maksutta lukea yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden ja opettajien julkaisuja omalta päätteeltään ja tallentaa kyseiset julkaisut itselleen. Tutkijan näkökulmasta nopeus, avoimuus ja ilmaisuus tuntuvat pelkästään myönteisiltä asioilta ainakin ensikuulemalta. Jokainen meistä on kiireisenä etsinyt artikkeleita, joita ei löydy lähimmästä kirjastosta eikä välttämättä seuraavastakaan. Näissä tilanteissa tutkija on yleensä vain äärimmäisen helpottunut ja kiitollinen siitä, jos kyseinen artikkeli löytyy netistä. Kirjastoissa juoksemisen sijasta voi keskittyä omien artikkeliensa kirjoittamiseen. Tieteellisten aikakauskirjojen kustantajat, jotka Suomessa usein ovat pieniä tieteellisiä seuroja, näkevät rinnakkaisjulkaisemisessa kuitenkin paljon ongelmia ja monet heidän esittämistään kysymyksistä ovat tärkeitä myös tutkijoiden näkökulmasta. Miten käy suomalaisten tiedelehtien, kun rinnakkaisjulkaiseminen yleistyy? Mistä saadaan rahat lehden julkaisemiseen, jos lehteä ei enää tilata vaan kaikki artikkelit saa ilmaiseksi verkosta? Rinnakkaisjulkaisemista on perusteltu ensi sijassa sillä, että kansainvälisten tieteellisten aikakauslehtien hinnat ovat nousseet jatkuvasti. Rinnakkaisjulkaiseminen olisi siis vastaisku suuria kansainvälisiä lehtikustantajia vastaan. Ongelmana vain on, että tämä vastaisku menee ainakin osittain harhaan. Avoimista julkaisuarkistoista kärsii ensisijaisesti kotimainen julkaiseminen: kotimaiset tieteelliset seurat, jotka vähin resurssein julkaisevat tiedelehtiä. Tieteellisten aikakauslehtien tekeminen ei ole halpaa. Toimitustyö ja ennen kaikkea artikkelien laadunvarmistus (refereeprosessi) vaativat resursseja, samoin lehtien painaminen, jakelu ja markkinointi. Tieteellisten lehtien saamat julkaisutuet sekä tilaus- tai Jatkuu sivulla 6 ->

5 Suomen Historiallinen Seura järjestää Ti klo Uutta Talvisodasta seminaari Ph.D. Antero Holmila Talvisota Britanniassa lehdistön ja kansalaisten kokemana Dosentti Pasi Tuunainen Ukrainalaisveteraanien tulkintoja Raatteen tien taistelusta Pj. prof. Henrik Meinander Alustusten jälkeen on aikaa keskustelulle. Tieteiden talo, Sali 404, Kirkkokatu 6, Helsinki Tervetuloa! Jäsenetukirjan HArk 128 Makaaberi ruumis saa noutaa ilmaisiksi Tiedekirjasta, Kirkkokatu 14, Helsinki. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Julia Burman, Puh , ke klo ja to

6 jäsenmaksut riittävät yleensä juuri ja juuri kattamaan nämä lehtien toimittamisesta ja painamisesta aiheutuvat kulut. Suomalaisten tieteellisten lehtien tulevaisuus onkin vakavasti vaakalaudalla, kun rinnakkaisjulkaiseminen murentaa niiden perinteisiä tulonlähteitä eikä mitään uusia tulovirtoja ole näköpiirissä. Ongelmien edessä ovat myös suomalaiset tiedekustantajat, jotka julkaisevat tieteellisiä artikkelikokoelmia. Kannattaako artikkelikokoelmia enää julkaista, jos artikkelit ovat saatavilla netissä? Suomalaisten tiedelehtien katoaminen olisi suuri menetys. Vaikka tutkijat nykyään julkaisevat yhä enemmän englanniksi tai muilla vierailla kielillä, tarvitaan myös suomalaisia tieteellisiä lehtiä, joissa tutkijat voivat julkaista tutkimustuloksiaan ja keskustella niistä. Lisäksi on muistettava, ettei suomalaisten tieteellisten lehtien lukijakunta suinkaan rajoitu yliopistoissa työskenteleviin tutkijoihin. Historiallista Aikakauskirjaa, kuten muitakin suomalaisia tiedelehtiä, lukevat hyvin erilaisissa tehtävissä toimivat ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita historia-alan uusimmasta tieteellisestä tiedosta. Marjaana Niemi Puheenjohtaja Toimituksen huomautus: JOKO SINULLE TULEE HAIK KOTIIN? Muistathan, että SHS:n jäsenet voivat tilata HAikin 28 euron vuosimaksulla. Ota yhteys toiminnanjohtaja Julia Burmaniin!

7 Susanna Fellman Pohjoismainen kapitalismi onko sitä? Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on kiinnostus institutionaalisiin järjestelmiin tai regiimeihin lisääntynyt. Erilaisia kilpailukyky- tai muista menestystekijöistä laadittuja indikaattoreita julkaistaan säännöllisin väliajoin. Maiden välinen kilpailu kiristyy globalisaation myötä tai ainakin uskotaan näin ja siksi yritetään löytää paras institutionaalinen ja taloudellinen järjestelmä, joka takaisi taloudellisen kasvun myös tulevaisuudessa. Poliitikot ja muut päättäjät tarkkailevat toisten maiden poliittisia, taloudellisia ja institutionaalisia ratkaisuja ja pyrkivät ottamaan oppia menestyjistä. Kuvitellaan, että on olemassa jonkinlainen viisasten kivi tai best practice, joka ratkaisisi kasvun ja kehityksen ongelmat. Katseet ovat viimeaikoina usein kääntyneet Pohjoismaihin. Muualla ihmetellään, miksi nämä pienet, myöhään teollistuneet maat luokitellaan vuodesta toiseen maailman kilpailukykyisimmiksi? Nämä maat eivät nimittäin millään tavalla täytä klassisen oppikirjamallin esimerkkiä tehokkaista markkinatalouksista. Niillähän on muun muassa iso julkinen sektori, laaja hyvinvointijärjestelmä ja raskas verotaakka, eli tekijöitä joiden ei yleensä ajatella korreloivan taloudellisen tehokkuuden kanssa. Nykyään on kuitenkin huomattu, että kapitalistiset järjestelmät eli markkinataloudet voivat olla hyvinkin erilaisia keskenään ja silti menestyä. Kylmän sodan päätyttyä ja suunnitelmatalouksien romahdettua ei enää keskustella suunnitelmatalouden tai markkinatalouden paremmuudesta, vaan kapitalismin eri muodoista. Myös yhteiskuntatutkimuksessa on kiinnostuttu kapitalismin/ markkinatalouden monista kasvoista. Aihe on noussut esiin erityisesti poliittisessa taloustieteessä ja politiikantutkimuksessa, mutta viime aikoina myös historiantutkijoiden piirissä on herännyt kiinnostus näihin kysymyksiin. Esimerkiksi nk. Varieties of capitalism - tutkimusala on innostanut tutkijoita. Richard Whitleyn luoma käsite national business systems (kansallinen liiketoimintajärjestelmä) on herättänyt taloustieteessä innostusta ja tuonut uusia näkökulmia

8 malli-keskusteluun. Nämä tutkimussuunnat ovat tuoneet hyödyllisiä käsitteitä erilaisten institutionaalisten järjestelmien tutkimiseen ja analysointiin, ja siten ne ovat auttaneet syventämään ymmärrystämme erilaisista yhteiskunnallisista ja poliittis-taloudellisista rakenteista. Historiantutkijat ovat monesti kritisoineet poliittisen taloustieteen ja liiketoimintajärjestelmä-tutkijoiden historiattomuutta: kun näiden koulukuntien edustajat ovat luokitelleet, analysoineet ja vertailleet järjestelmiä, he unohtavat usein, että pitkällä aikavälillä järjestelmät muutturvat. Tähän ovat historiantutkijat tuoneet lisävaloa. Kysymykset kapitalismin erilaisista ilmenemisistä johtivat muutama vuosi sitten yhteispohjoismaisen taloushistoriallisen tutkimusprojektin perustamiseen. Projektista syntyi kirja Creating Nordic Capitalism: the business history of a competitive periphery, jossa analysoimme neljää Pohjoismaata, eli kaikkia muita Pohjoismaita paitsi Islantia, josta emme valitettavasti saaneet projektiin mukaan tutkijaa. Kirjassa lähdemme liikkeelle ajankohtaisista kysymyksistä. Mikä on Pohjoismaiden taloudellisen menestymisen salaisuus? Vai onko menestys pelkkä myytti? Onko pohjoismainen malli myös tulevaisuudessa kilpailukykyinen? Ja voidaanko edes puhua jostakin omasta pohjoismaisesta mallista? Vai onko neljä eri mallia? Ja mikäli on olemassa jonkinlainen pohjoismainen malli, niin miten se on kehittynyt ja muuttunut? Me kaikki kirjoittajat olimme lisäksi erityisen kiinnostuneita institutionaalisista muutoksista sekä yritysten toiminnasta institutionaalisessa kontekstissa. Lähestymistapaamme voi luonnehtia institutionaaliseksi taloushistoriaksi, johon yhdistimme Varities of capitalism-tradition ja Richard Whitleyn liiketoiminta-järjestelmän. Kehitimme analyysikehikon tai sabluunan, jonka avulla tarkastelimme institutionaalista järjestelmää ja siinä tapahtuvia muutoksia eri maissa, sekä yritysten ja markkinoiden rakennetta ja toimintaa erilaisissa institutionaalisissa konteksteissa. Sabluuna koostui niistä talouden eri lohkoista, joita pidimme keskeisimpinä markkinoiden ja yritysten rakenteissa ja toiminnassa. Nämä olivat työmarkkinat, rahoitusmarkkinat, koulutusjärjestelmä ja valtio. Institutionaalista järjestelmää analysoimme myös suhteessa kansainvälisen talouden kehitykseen. Lisäksi kiinnitimme huomiota muutoksiin ja murroskohtiin: toisena analyyttisena työkaluna käytimme käsitettä kehitysperiodit. (formative periods). Vaikka kehitys onkin jatkuva prosessi, väitimme, että voidaan selkeästi havaita tiettyjä periodeja, jolloin muutos on ollut nopeaa ja mullistavaa. Nämä kehitysperiodit

9 ovat Suomessa usein osuneet samaan aikaan kuin taloudelliset ja/tai poliittiset kriisit. Tutkimuksemme kattoi pitkän aikavälin, Se oli tarpeen, koska kapitalistinen malli on syvästi juurtunut historiallisessa, taloudellisessa ja poliittisessa kontekstissa. Markkinatalous ei myöskään ole muuttumaton, vaan se on muuttunut huomattavasti. Eräs projektin tärkeistä tavoitteista oli periodisoida Pohjoismaiden kehitys luvun toista puoliskoa pidimme sopivana ajankohtana analyysin aloittamiseen. Oikeastaan vasta tällöin voidaan elinkeinovapauden ja vastaavien institutionaalisten muutosten johdosta alkaa puhua modernista markkinataloudesta/kapitalismista Pohjoismaissa. Kirjassa väitämme, että voimme puhua pohjoismaisesta kapitalismista. On olemassa tiettyjä ilmiöitä, jotka yhdistävät Pohjoismaat, mutta samalla erottavat ne monista muista, varsinkin suuremmista länsimaisista talousjärjestelmistä. Tämä pohjoismainen malli ei suinkaan ole pysynyt muuttumattomana. Kaikilla neljällä Pohjoismaalla on ollut myöhäinen, mutta nopea teollistuminen. Maiden taloudellinen kasvu erityisesti teollistumisen alussa on tapahtunut luonnon resursseja hyödyntämällä. Pohjoismaat ovat pieniä, avoimia talouksia, jotka ovat hyvin riippuvaisia muusta maailmasta. Samalla ne ovat pystyneet tehokkaasti hyödyntämään globalisaation antamia mahdollisuuksia. Väitämme, että tästä syystä Pohjoismaat ovat usein sopeutuneet nopeasti muutoksiin ja ulkoisiin shokkeihin, vaikka sopeutuminen on joskus vaatinut suuriakin kustannuksia. Suomessa EU:n myötä tilakoko on kasvanut. Vain tehokas maatalous pärjää markkinataloudessa. Viime vuosina on ryhdytty keskustelemaan kotija tuotantoeläinten asemasta. Paras tuotto on usein ollut ensisijainen ja eläinten olot toissijaisia. Häkkikanalat, hautomakoneet ja tehokasvatus ovat nostaneet esiin kanojen kohtelun. Kuluttajista osa vaatii eettisesti tuotettua ruokaa, jossa tehokkuus ei saa haitata eläintä. Nykyään voi kaupassa valita, ostaako tehotuotettua ja halpaa vai luomua. (Kuva ja teksti toimituksen.)

10 Pohjoismaissa on myös koko tänä ajanjaksona pyritty hyödyntämään omat tuotantoresurssit (työvoima, henkinen pääoma, pääoma, raaka-aineet) tehokkaasti. Tämä on pienissä talouksissa oleellista: resurssit ovat näissä hyvin rajalliset ja niukat. Myös pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä on ollut omiaan edistämään taloudellista kehitystä. Julkiset investoinnit terveyteen ja koulutukseen ovat olleet hyvin oleellinen osa taloudellista menestystä. Kansallista eheyttä, tai ainakin pyrkimystä siihen, on myös pidetty tärkeänä taloudelliselle kehitykselle. Valtion merkitys teollistumiselle on koko ajan ollut keskeinen. Pohjoismainen malli on ollut varsin pragmaattinen. Löysimme kuitenkin myös eroja Pohjoismaiden välillä. Erot johtuvat ensisijaisesti taloudellisista ja rakenteellisista syistä. Tämä tosiasia näkyy myös kirjassamme hyvin konkreettisesti. Alussa tavoitteenamme oli löytää kaikille maille sopiva yhteinen periodisointi. Se ei kuitenkaan onnistunut, joten päädyimme kehittämään jokaiselle maalle oman periodisoinnin. Erityisesti suomalaisen kapitalismin kehityspolku poikkesi muiden maiden poluista. Taloudellisista eroista mainitsen tässä vain muutaman olennaisimman. Suomessa ja Ruotsissa on ollut esimerkiksi suhteellisesti enemmän suurteollisuutta kuin Norjassa ja Tanskassa, mikä selittyy mm. metsä- ja metalliteollisuuden suurella merkityksellä. Tanskassa ja Norjassa sen sijaan liiketoimintajärjestelmä on ollut maantieteellisesti pirstoutuneempi ja pienyritysten merkitys suurempi kuin Suomessa ja Ruotsissa. Tanskassa ja Norjassa on toki myös hyvin suuria yrityksiä tietyillä toimialoilla, esimerkiksi Norjan energiatuotannossa, kun taas Tanskassa on ollut suuria monikansallisia yhtiöitä jo luvulta alkaen. Tämäntyyppiset rakenteelliset erot ovat vaikuttaneet sekä talouspolitiikkaan, että maiden institutionaalisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi Suomen kasvupolitiikka toisen maailmansodan jälkeen tuki Suomen suurimpia vientialoja. Mallien erilaisuus johtuu toisaalta taloudellisesta kehityksestä, sillä usein erot institutionaalisissa järjestelmissä ja niiden kehityksessä johtuvat erilaisesta taloudellisesta tilanteesta. Taloudellinen kehitys selittää myös, miksi Pohjoismaiden institutionaaliset rakenteet näyttävät samankaltaistuneen ajan myötä. Lisäksi täytyy muistaa, että alueelliset erot maiden sisällä voivat olla suurempia kuin erot maiden välillä. Erot Pohjoismaiden välillä juontavat myös juurensa maiden erilaisiin kulttuurisiin ja poliittisiin traditioihin sekä maiden erilaisesta suhtautumisesta Euroopan integraatioon ja globalisaatioon. Mm.

11 Tanskan liittyminen EY:hin 1973 pakotti maan sopeutumaan EY:n yhteisiin pelisääntöihin aikaisemmin kuin Suomi ja Ruotsi. Norjan jääminen EU:n ulkopuolelle taas mahdollisti maalle toisenlaisia ratkaisuja kuin niissä maissa, jotka valitsivat tien Euroopan sisämarkkinoihin. Toisaalta, ETA:n jäsenyyden myötä Norja on jo joutunut sopeutumaan eurooppalaisiin yhteisiin pelisääntöihin kilpailupolitiikan alueella. Ruotsi ja Tanska olivat aikaisemmin paljon avoimempia maahanmuuttoa kohtaan kuin Suomi, mikä näkyy koulutus - ja työmarkkinapolitiikassa. Suomessa yhteiskunnalliset ristiriidat ovat olleet syvempiä kuin muissa Pohjoismaissa, mikä puolestaan on vaikuttanut työmarkkinoiden kehitykseen. Vastasimme kirjassamme moniin kysymyksiin, mutta, kuten aina, yhtä monta jäi vastausta vaille. Samalla uusia kysymyksiä nousi esiin. Eräs oleellinen kysymys, joka jäi askarruttamaan, on miten pohjoismainen kapitalismi itse asiassa eroaa muista Länsi-Euroopan maiden kapitalistisista järjestelmistä? Esimerkiksi Hollannin kapitalismi ja hyvinvointijärjestelmä näyttäisi muistuttavan hyvin paljon pohjoismaisia järjestelmiä. Tätä pitäisi tutkia tarkemmin ja uusi tutkijaverkosto onkin kehittymässä. Lisäksi meidän pitäisi problematisoida käsite malli ja myös tutkia sen käyttöä. Miksi mallit ovat niin keskeisesti esillä tämän päivän yhteiskunnallisessa ja yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa? Kirjallisuus Susanna Fellman, Martin Jes Iversen, Hans Sjögren & Lars Thue (eds.), Creating Nordic Capitalism:sid the business history of a competitive periphery. Palgrave Macmillan Peter Hall & David Soskie: Varieties of Capitalism: the Institutional Foundation of Comparative Advantage, OUP Richard Whitley, European Business Systems: Firms and Markets in their National Contexts. Sage, Professori Susanna Fellman on taloushistorian professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan yhteiskuntahistorian laitoksella.

12 Suomen Historiallisen Seuran TOIMINTASUUNNITELMA 2010 ESITELMÄ- ja MUUT YLEISÖTILAISUUDET Seura järjestää itse sekä yhteistyössä muiden kanssa esitelmätilaisuuksia lukukausien aikana. TUTKIJAKOKOUKSET: Kevätkokous , vuosikokous Lisäksi tutkijakokouksia pidetään tarpeen mukaan. TUTKIMUS- JA JULKAISUTOIMINTA - Suomen Historiallisen bibliografian toimitustyö ja verkkoversion toimittaminen jatkuu. Pyritään saamaan bibliografian aineiston keruu- ja toimitustyön sekä verkkoversion toimittamisen rahoitus kuntoon. - Kasvatuksen ja koulutuksen historia projekti jatkuu. Ensimmäinen osa projektin tuloksena syntyvää kirjasarjaa valmistuu Seuran perinteiset tieteelliset sarjat kustannetaan SKS:ssa, mutta seuralla on niistä tieteellinen vastuu ja hoitaa referee-käytännön. HISTORIA-ALAN LEHDET - Historiallinen Aikakauskirja Seura vastaa yhdessä Historian Ystäväin Liiton kanssa HAik:n julkaisemisesta. - Ennen & Nyt Internet-lehti Seura on yksi lehden julkaisijajärjestöistä ja osallistuu lehden toimittamiseen - Agricola -tietoverkko Seura osallistuu myös Agricola -tietoverkon ylläpitoon. - Jäsenlehti Seuran omaa jäsenlehteä julkaistaan 4 numeroa vuodessa. KOTIMAINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTOIMINTA - Tilaushistoriakeskus: Seura on Tilaushistoriakeskuksen jäsenjärjestö. - Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Yhteistyötä jatketaan sekä julkaisutoiminnassa että Kansallisbiografian tiimoilta, jolle seura antaa asiantuntija-apua pyydettäessä. - Tieteellisten seurain valtuuskunta: Seuran toimisto on Tieteiden talolla, jossa seura TSV:n aktiivisena jäsenenä käyttää muitakin tiloja tapahtumissaan on Tieteen yö, jota suunnitellaan muiden kanssa. - Tuglas-seuran kanssa järjestetään Jaan Kross seminaari Romanit ja holokausti : Kansainvälinen konferenssi yhteistyössä romanien historia -hankkeen sekä HY:n Tutkijakollegiumin ja Drom ry:n kanssa. - Suomen Kaupunkitutkimus seuran ja Helsingin kaupungin kanssa järjestetään Cohesion and Diversity in the European City June Ensimmäiset Suomalaiset historiantutkimuksen päivät Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen kanssa järjestetään valtakunnallinen tapahtuma CISH konferenssi Amsterdamissa: Seura kannustaa ja tukee tutkijajäseniään sekä jaostojen jäseniä osallistumaan konferenssiin ja Suomen CISH jaoston puheenjohtaja prof. Marjatta Hietala CISHin hallituksen jäsenenä osallistuu konferenssin järjestämiseen.

13 Kirsi Vainio-Korhonen Suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen historia osa I: Huoneentaulun maailma Suomen Historiallisen Seuran aloitti vuonna 2006 suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen historiaa käsittelevän teossarjan suunnittelun ja kirjoittamisen. Sarjan ensimmäinen osa Huoneentaulun maailma keskiajalta 1800-luvulle on ilmestymässä keväällä Kirja tarjoaa lukijoilleen useita yllätyksiä. Jo teoksen sisäinen aikarajaus on tehty suomalaisen historiankirjoituksen perinteistä poiketen 1600-luvun alkuun, koska tuon ajan voimistuva ruotsalainen keskusvalta ja puhdasoppisuuden ajan kirkko merkitsivät koulutuksen historian kannalta suurempaa murrosta kuin uskonpuhdistus 1500-luvun alkupuolella. Vasta suurvalta-ajan kuluessa Ruotsin valtakunta ja Suomi sen osana alkoivat todella muuttua puhdasoppisesti luterilaisiksi ja tämä muutos heijastui vasta 1600-luvun kuluessa syvällisesti sekä koulujärjestelmään että kansanopetukseen. Uutta on myös se, että keskeisiä kysymyksiä lähestytään ajan yhteiskunnan rakenteista käsin, siis säätyjaon mukaisesti. Kirjan luvuissa pohditaan, mitä koulutuksellisia ja kasvatuksellisia tarpeita aateluus, pappeus, porvarius ja talonpoikainen maatalous asettivat kyseisiin säätyihin lukeutuville tai niihin pyrkiville pojille ja tytöille. Entä mikä oli yhteisen rahvaan asema; neljään valtiopäiväsäätyyn kun lukeutui vain vähemmistö kansasta. Teoksen viimeisessä luvussa pohditaan sitä, miten kasvatettiin yhteiskunnan vähäosaiset, tilattomien lapset, orvot lapset, huutolaislapset ja mustalaislapset. Koulutus ymmärretään kirjassa myös huomattavasti aikaisempia teoksia laaja-alaisemmin. Kirjassa ei nosteta esiin yksinomaan koulujen ja muiden opetusta antaneiden instituutioiden historiaa, vaan kasvatukseksi nähdään kaikki sellainen toiminta, jossa lapset ja nuoret pyrittiin sosiaalistamaan osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa. Tästä näkökulmasta pohditaan kaikkien suomalaisten lasten kasvatusta kurjimmista kiertolaisista rikkaiden kartanonherrojen jälkeläisiin. Lähtökohtana on se, että kaikkien lapsien tuli oppia oman säätynsä ja yhteiskunnallisen asemansa kannalta hyödyllisiä taitoja. Suomalaisen

14 kasvatuksen ja koulutuksen historia nähdään teoksessa niin ikään kansainvälisessä viitekehyksessä ja sitä myös verrataan tilanteeseen muualla. Keskiajan ja varhaismodernin Suomen kasvatusta tutkitaan siten eurooppalaisessa kontekstissa ja myös koko Ruotsin valtakuntaa koskettavana ilmiönä. Uusi tutkijasukupolvi on kiinnostunut myös tyttöjen ja naisten historiasta. Sen vuoksi kirjassa pohditaan poikien ja nuorukaisten ohella niin aatelistyttöjen, porvarismamsellien kuin talonpoikaistyttöjenkin kasvatusta ja koulutusmahdollisuuksia. On syytä muistaa, että Ruotsin valtakuntaan kuuluneella Suomen alueella ei ollut Naantalin luostarin sulkemisen jälkeen tarjolla mitään institutionaalista koulutusta tytöille ennen 1800-luvun alkupuolta. Pojille ja nuorille miehille oli säätytaustasta riippumatta sekä oppikoulu- että yliopistotasoista opetusta, mutta ylhäisimmätkin tytöt saivat tältä osin tyytyä kotiopetukseen. Toisaalta naisten maailmaan sisältyi tuolloin hyvin monimutkaisia kotitaloustaitoja pellavan ja villan käsittelystä aina kankaiden valmistukseen, vaatteiden ompeluun, leivontaan, säilömiseen ja sairaiden ja lasten hoitoon. Tämän kaiken oppiminen vaati tytöiltä vuosien työn. Katekismuksen huoneentaulun tutut, pienestä pitäen mieleen iskostetut sanat olivat Ruotsin ajan kasvatuksellista ydintä. Lapsesta asti oli opittu, että vanhempien ja isäntäväen kunnioittaminen toi menestyksen ja pitkän elämän. Tämänkaltaisen yhtenäiskulttuurin ja yhteisöllisen perhetalouden hajoamisesta näkyi kuitenkin merkkejä pitkin 1800-lukua. Autonomisessa Suomessa ei enää riittänyt, että vain ylempiin säätyihin lukeutuvat poikalapset saatettiin koulutielle. Kehittyvä kansakunta tarvitsi runsaasti henkisiä voimavaroja, ja myös eurooppalainen aikalaiskeskustelu nosti yhä kiivaammin esiin rahvaan lasten ja tyttöjen opintojen tarpeen luvulla Ruotsin valtakuntaan luotiin kirkollinen kansanopetus koko kansan kouluksi, mutta 1800-luvun puolivälissä pelkkä aapiskirjan lukutaito ja katekismuksen sisällön hallinta eivät enää antaneet riittävästi eväitä aikuiselämää varten. Yhteinen kansa oli opetettava kirjoittamaan ja lukemaan muutakin kuin uskonnollista kirjallisuutta. Huoneentaulun maailma oli tullut tiensä päähän. Professori Kirsi Vainio-Korhonen on Suomen hiatorian professori Turun Yliopistosta ja Kasvatuksen ja koulutuksen historia Suomessa -hankkeen toimituskunnan jäsen sekä ensimmäisen osan vastuullinen toimittaja.

15 Julia Burman BATH piipahdus Yrjöjen aikaan Vaikka Bath olikin tuttu kaupunki Jane Austenin romaanien perusteella, en olisi uskonut sen olevan yhtä hurmaava edelleen. Ehkä viehättävämpikin, sillä jalkakäytävät ovat nykyään siistimmät ja nykyajan mukavuudet helpottavat elämää. Kaupungissa on oma tunnelmansa, historian aistii vahvasti eikä lainkaan ihmettele, että se on nykyään eräs Unescon maailmanperintökohteista. Miten onnekasta onkaan, että Bath vähitellen meni muodista, niinpä se on säilyttänyt historiallisen keskustansa varsin koskemattomana. Bath on ollut jo varhain kelttien pyhä paikka, sillä siellä Avon joen mutkassa ovat Brittein saarten ainoat kuumat lähteet, jotka edelleen pulputtavat tuhansia litroja mineraalipitoista 47 asteista vettä päivittäin. Tälle paikalliselle Sulis-jumaluudelle omistetulle alueelle tulivat sitten aikanaan roomalaisetkin; he osasivat arvostaa sekä paikan pyhyyttä että käytännöllisyyttä ja perustivat oman Minervalle omistetun temppelinsä sekä kylpylän, joka hyödynsi tätä parantavaa vettä. Kylpylä oli suurimmillaan 200-luvulla. Aquae Sulis ei koskaan ollut legioonien sotilasleirikaupunki. Roomalaisten jälkeen kylpyläkulttuuri hävisi, mutta Bath jatkoi elämäänsä kaupunkina, jonne perustettiin niin linnoitus kuin luostarikin, joka tuhoutui Royal Crescent, 1775 valmistunut John Wood Nuoremman suunnittelema puolikaaren muotoinen talofasadi, 30:lle yksityistalolle. Etualan valtaisa nurmi ja maisema alas laaksoon toivat maaseudun avaruutta huvittelukaupunkiin. Talon päädyssä, oikealla, on Yrjöjen aikaa kuvaava kotimuseo. Keskellä edessä Aino Ezeonodo, jonka kameralla matkakuvamme otettiin.

16 luvun kahinoissa luvulla kaupunkiin tuli piispanistuin ja luostari rakennettiin entistä komeammaksi. Niinpä Bath pysyi terveyttä antavana paikkana, jossa jatkui parantavan veden nauttiminen ja kaupunki oli sairaiden pyhiinvaelluskohde: heillekin saattaisi tapahtua ihme, kuten Bladudille, joka legendan mukaan parantui leprasta kylvettyään Bathin vedessä. Luostarin ympärille alkoi kehittyä pikkukaupunki, joka sai osan elannostaan pitämällä majataloja parannusta hakeville ihmisille. Pääasiallinen elinkeino oli lammastalous ja villakauppa. Bathin kukoistus alkaa 1700-luvun alussa, jolloin Yrjö I tuli sinne hoidattamaan omaa ja vaimonsa terveyttä. Hoidon tuloksena uskottiin olleen kruununperillisen syntyminen, ja niinpä kuningaspari jatkoi säännöllistä käyntiään Bathissa. Hoviväki seurasi luonnollisesti mukana ja kaupunki alkoi kasvaa ja muuttua tärkeäksi huvittelukeskukseksi. Kaupunki saa kiittää komeaa ilmettään visionäärisistä arkkitehdeistään sekä hyvistä talousmiehistä, jotka alkoivat tuottaa lähialueelta kaunista hunajanväristä kalkkikiveä rakennusaineeksi. Arkkitehti John Wood suunnitteli hienon aukion Queen Square in, jonka reunalla oli upea palatsimainen fasadi, sen taakse saivat yksityiset sitten jatkorakentaa juuri sellaisen talon kuin halusivat. Tästä nk. Woodin palatsista tuli muodikas asuinpaikka. Sieltä vierailijat saivat vuokrata huoneiston mukavan kävelymatkan päästä loisteliaasta Pumppuhuoneesta, jonka suihkukaivosta käytiin nauttimassa Bathin kuuluisaa suolaisen lämmintä vettä ja juomassa teetä. Samaa yhtenäinen fasadi -ideaa hyödynnettiin myös Circlen arkkitehtuurissa sekä Royal Crescent issä, joka on Wood Nuoremman suunnittelema. John Woodin Palatsi Queen s Squarella on palladiomainen fasadi, joka valmistui n Se antaa upean ja yhtenäisen ilmeen aukion pohjoisreunaan.

17 John Woodin Palatsi takaa: Yhteisen fasadin takana yksityistä yksilöllisyyttä. Eräs syy Bathin jatkuvalle suosiolle ja 1800-luvuilla lienee se, että huvielämä terveyslähteen ja kylpylän ympärillä oli vapaampaa kuin Lontoossa. Kylpyläkaupungissa saattoivat luontevasti kovin säätytietoisten ja jäykkien brittien ylemmät säädyt sekoittautua: täällä köyhtynyt aatelinen voi tutustua säädyllisesti varakkaaseen vähemmän maineikkaasta suvusta olevaan. Äidit toivoivatkin voivansa viedä tyttärensä Bathiin niin terveyden kuin naima-asioiden hoitamiseksi. Kaupungissa oli oma eräänlainen seremoniamestari, joka määräsi sen, mikä on sopivaa ja mikä ei, ja joka myös esitteli ihmiset toisilleen luvulla näistä kuuluisin oli Richard Beau Nash (k.1762), jota voisi luonnehtia Bathin huvielämän luojaksi. Hänen aikanaan rakennettiin Assembly Room, jossa sijaitsivat seurusteluhuoneet tanssisaleineen, jonne kaikki merkittävät ihmiset kokoontuivat huvittelemaan. Hänen kauttaan sai kutsut illalla järjestettäviin tilaisuuksiin, eikä hänen aikanaan ollut iltaisin oikein sopivaa järjestää yksityisjuhlia. Teatteri ja konsettisali lisäsivät huvittelumahdollisuuksia entisestään. Paikalliseen sanomalehteen painettiin ilmoituksia siitä, kuka saapui Bathiin ja lähti sieltä. Seurusteluhuoneen vieraskirjaa käytiin myös ahkerasti lukemassa; näin selvitettiin, oliko tuttuja tullut kaupunkiin. Bathissa oli mitä erilaisimpia majoitusmahdollisuuksia. Vain harvoilla vierailijoilla oli pysyvä asunto, oli tavallista vuokrata huoneisto tai talo enemmän tai vähemmän täydellisesti varustettuna. Nykyajan Bathin parhaita nähtävyyksiä ovat roomalaisen kylpylän rauniot, luostarikirkko ja Yrjöjen aikainen kaupunki. Bathissa on myös moderni kylpylä, jonka katolla olevasta lämpimästä ulkoaltaasta voi katsella luostarikirkon torneja ja kaupungin kattoja. Syyskuun puolenvälin jälkeen Bathissa vietetään Jane Austen -festivaaleja kirjailijattaren kunniaksi, joka asui pariin otteeseen Bathissa ja sijoitti useamman romaaninsa tapahtumia sinne. Tällöin korostuu tietysti Yrjöjen aikaisen kaupungin henki. Tänä syksynä kaupunkiin oli lisäkseni tullut Austenin ihailijoita eri puolilta maailmaa, joista osa kulki tuon viikon ajan mahdollisimman Yrjöjen aikaisesti pukeutuneena.

18 Tänä vuonna tehtiin uusi Guinnessin ennätys siitä, miten monta Jane Austenin eli 1700/1800 luvun taitteen aikaiseen asuun pukeutunutta on kerrallaan paikalla: 409! Festivaaliohjelmaan kuului myös illallinen tuon ajan henkeen, jossa opin paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia ruokailutavoista. Brittien on syytä olla kiitollisia ranskalaisille, joiden vaikutuksesta he ryhtyivät käyttämään ruokaliinoja (eivätkä enää pyyhkineet suutaan pöytäliinan helmaan) ja illallispöydissä miesnais-vuorottelu-istumajärjestystä perinteisen miehet omassa ja naiset omassa päässään pöytää sijasta. Paikalliset asukkaat ovat ylpeitä kaupungistaan. Siellä on museotoimi organisoinut upealla tavalla asukkaat vapaaehtoistyöhön. Joka päivä on kolme vapaaehtoista vetämässä historiallisia kävelyretkiä, he tekevät sen palkatta ja retket ovat ilmaisia. Museoissa näytti osa henkilökunnasta olevan vapaaehtoisia, jotka muutaman tunnin tai parina päivänä viikossa olivat siellä huoneissa vahteina ja kertomassa lisätietoja halukkaille. Näkemäni vapaaehtoiset olivat keski-ikäisiä naisia tai eläkkeellä olevia miehiä ja naisia. Bathin työmuseossa oli vapaaehtoistyössä herttainen mummelikin, jolle kassakoneen tekniikka oli vaikeaa, mutta kyllä hän osasi kertoa museon kokoelmiin liittyvistä tavaroista olennaisia asioita. Olisiko meillä opittavaa tällaisesta yhteisöllisyydestä? Jane Austen -Festivaalien illallisella hovimestari Mr. Adams kertoi, että pitkän illallisen aikana sai sermin takana käydä hakemassa helpotusta ja esitteli soikeaa naisten pottaa nk. bourdalou (vasemmalla). Alhaalla asianmukaisesti pukeutuneita illallisvieraita nauttimassa nykyaikaisesti kahvia ja vain hyvin kohtuullisesti viiniä. Yrjöjen aikaisen varsin kostean illallisen aikana voitiin helpotukseksi tuoda potta herroille pöytään. Jos sattui siinä vahingossa kastamaan naapurin jalat, sai arvonimen Admiral of the Narrow Seas - samoin jos oksensi naapurin syliin. Yllä: Kaksi amerikatarta itsetehdyissä puvuissaan. Illallisella suurin osa oli ajan henkeen pukeutuneita naisia, joita Jane Austen oli innoittanut paikalle. Kuvat: Aino Ezeonodo

19 Toiminnanjohtajan tervehdys Hyvät seuran jäsenet, Seuran netti-sivuilla on tiedotettu esitelmätilaisuuksista ja seminaareista, joihin on mukavasti saapunut väkeä. Hankkeet ovat edistyneet hyvin ja ensi vuoden Historiantutkimuksen päivät ovat herättäneet jo paljon kiinnostusta. Olemme saaneet SKS:n kanssa sovittua, että HArk 128 ja 129 (ks. alla ja s. 5) ovat jäsenetukirjoja, jotka saatte halutessanne ilmaiseksi. Hae omasi jouluun mennessä Tiedekirjasta (Kirkkokatu 14, Helsinki) tai jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, pyydä minua postittamaan kirja tai kirjat, jos ne haluat saada itsellesi. Vuosikokouksessa valittiin seuralle uusi puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi: professori Markku Peltonen Helsingin yliopistosta. Onnea uudelle puheenjohtajalle! Hallitukseen tulee ensi keväänä kaksi uutta jäsentä, prof. Kimmo Rentola ja dos. Kari Teräs nyt lähtevien prof. Kirsi Vainio-Korhosen ja prof. Christian Krötzlin tilalle. Samalla kiitän väistyvää puheenjohtajaa, dos. Marjaana Niemeä sekä koko hallitusta hyvästä yhteistyöstä kuluneena kautena. Syksy kääntyy talveksi ja pian alkaa joulunodotus. Olen vastaanottoaikoina tavoitettavissa toimistosta, soitelkaa tai lähettäkää sähköpostia! Iloa arkeen! t. Julia Burman Maa, seutu, kulmakunta Toimittanut Maria Lähteenmäki Millaista on uusi aluehistoriallinen tutkimus, miten se suhteutuu perinteiseen paikallishistorialliseen lähestymistapaan ja lähitieteisiin? Historiallinen arkisto 129 Julkaistaan marraskuussa 2009 Nidottu. 350 s. Jäsenetukirja, hae tämäkin ilmaiseksi Tiedekirjasta!

20 Kutsu historiantutkimuksen päiville Ensimmäiset suomalaiset historiantutkimuksen päivät järjestetään Jyväskylän yliopistossa lokakuuta Päivien järjestäjinä ovat Suomen Historiallinen Seura, Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos sekä Historiatieteiden tutkijakoulu. Päivien ohjelmassa on kansainvälisten pääalustajien lisäksi työryhmiä ja yksittäisiä alustuksia. Järjestäjät toivovat ehdotuksia työryhmiksi. Ehdotuksesta tulee käydä ilmi otsikko, työryhmän lyhyt abstrakti ja mahdolliset osallistujat. Ehdottaja toimii ryhmän puheenjohtajana tai nimeää puheenjohtajan myöhemmin. Lisäksi voi tehdä ehdotuksia yksittäisistä esitelmistä, joista järjestäjät muodostavat työryhmiä. Tällöinkin ehdotukseen tulee liittää lyhyt abstrakti. Päivien kielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Työryhmä- ja esitelmäehdotukset lähetetään mennessä yliassistentti Ville Sarkamolle Tiedustelut Pirjo Markkola tai Marjaana Niemi Lisätietoja myös päivien kotisivuilta Olettehan muistaneet rekisteröityä! Tutustu ohjelmaan ja kansainvälisten toimikuntien sessioiden varaamiseen mennessä!

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access: kultainen ja vihreä tie Kultainen tie (gold road to open access) Open access lehdet,

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 1 / 2005

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 1 / 2005 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA J ä s e n l e h t i 1 / 2005 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki puh: (09) 228 69 351 faksi: (09) 228 69 266 Sähköposti:

Lisätiedot

Kotimainen tieteellinen julkaiseminen ja avoimuus. Johanna Lilja Kirjastoverkkopäivät 21.10.2015

Kotimainen tieteellinen julkaiseminen ja avoimuus. Johanna Lilja Kirjastoverkkopäivät 21.10.2015 Kotimainen tieteellinen julkaiseminen ja avoimuus Johanna Lilja Kirjastoverkkopäivät 21.10.2015 Tieteellisen julkaisemisen toimijat Suomessa Tieteelliset seurat Yliopistopainot/yliopistokustannukset Kaupalliset

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri

Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri Suomen korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmän tulevaisuus, 2.12.2013 Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija, jyrki.ilva@helsinki.fi Avoimen julkaisemisen

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa

Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Marjut Salokannel Helsingin yliopisto 10.10.2008 Tutkimustulosten avoin saatavuus Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys tehostuu; Mahdollistaa jatkotutkimuksen;

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Taustaa rinnakkaistallentamiselle Avoin julkaiseminen (Open publishing, Open Access) Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Puheenjohtaja Ilkka Niiniluoto, TSV Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu oletteko valmiit? OKM:n, TSV:n ja UNIFI:n seminaari Helsinki 17.2.2014 TSV

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen

Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen Tampereen yliopiston rinnakkaistallennus ja kustantajan näkökulma Outi Sisättö kustannuspäällikkö Puheenvuoron pääkohdat Helsingin ja Tampereen yliopiston rinnakkaisjulkaisemispäätöksen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 3 / 2004

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 3 / 2004 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA J ä s e n l e h t i 3 / 2004 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki puh: (09) 228 69 351 faksi: (09) 228 69 266 Sähköposti:

Lisätiedot

Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España. Perustettu 12.10.1957

Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España. Perustettu 12.10.1957 Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España Perustettu 12.10.1957 SES 15.1.2014 Seuran tunnus Seura järjesti suunnittelukilpailun 25-vuotisjuhlavuonna 1982 Kilpailun voitti Matti Larres ehdotuksella,

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

ja Jyväskylän yliopisto

ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisuyksikkö pekka.olsbo@jyu.fi p. 050-5818355

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjasto-opas suomeksi Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjastoista lainaat ilmaiseksi kirjoja, elokuvia, musiikkia, aikakauslehtiä ja tv-pelejä. Järjestämme muun muassa kirjailijavierailuja, satutunteja,

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset Oulun Kunnalliset Eläkeläiset OULU 25 vuotta Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry. Oulun Kunnalliset Eläkeläiset ry. kuuluu jäsenjärjestönä valtakunnalliseen Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Helsingin yliopiston kirjasto http://www.helsinki.fi/library/ Elise.Pirttiniemi@helsinki.fi

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

TSV:n palvelut verkkojulkaisemisessa. Sari Lehtinen Julkaisu- ja verkkopalvelut

TSV:n palvelut verkkojulkaisemisessa. Sari Lehtinen Julkaisu- ja verkkopalvelut TSV:n palvelut verkkojulkaisemisessa Sari Lehtinen Julkaisu- ja verkkopalvelut TSV jäsenseurojen julkaisut Seurat julkaisevat 218 julkaisusarjaa ja 120 lehteä. 55 on luettavissa avoimesti verkossa (osa

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Groningen sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Bremenistä (Saksa), joten halvin vaihtoehto on lentää Tampereelta Bremeniin (Ryanair) ja ottaa

Groningen sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Bremenistä (Saksa), joten halvin vaihtoehto on lentää Tampereelta Bremeniin (Ryanair) ja ottaa Groningen sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Bremenistä (Saksa), joten halvin vaihtoehto on lentää Tampereelta Bremeniin (Ryanair) ja ottaa Bremenistä bussi Groningeniin (Public Express), joka maksaa

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Tiedekirjan ja julkaisijoiden yhteistyön kehittäminen. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015

Tiedekirjan ja julkaisijoiden yhteistyön kehittäminen. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Tiedekirjan ja julkaisijoiden yhteistyön kehittäminen Ajankohtaista julkaisemisessa Työpajan toiminta Esittäytymiskierros Valitaan sihteeri ja työpajan tulosten esittäjä (mielellään seuroista) Jos haluaa

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat?

RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat? RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat? RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Manifestaatio Teos Henkilö Ekspressio Ydinelementit Attribuutit ja suhteet jotka tukevat käyttäjän tarpeita: tunnistaa

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumien luokittelu Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 Mitä on pohjoismainen oikeus? Yhteisnimitys Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan oikeudelle + ylikansallinen

Lisätiedot

J ä s e n l e h t i 2 / 2013

J ä s e n l e h t i 2 / 2013 J ä s e n l e h t i 2 / 2013 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki puh: (09) 228 69 351 Sähköposti: shs@histseura.fi Kotisivu: http://www.histseura.fi

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen (s. 15.10.1920 Helsinki, k.

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot