PUUMALAN KUNTA MAA- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Liite nro 11 Kunnanhallitus Liite nro 19 PUUMALAN KUNTA MAA- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

2 Sisällys 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT Väestökehitys Asuntotilanne Tonttitilanne Kaavoitustilanne Asemakaavojen toteutuminen Kunnan maanomistus MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET MAAPOLITIIKAN KEINOT Maan hankinta Vapaaehtoinen kiinteistökauppa ja maanvaihto Etuosto-oikeuden käyttäminen Lunastaminen Maan luovuttaminen Myynti Vuokraus Yksityisen maan kaavoittaminen Maankäyttösopimukset Kehittämiskorvaus Kaavoitustilanne Taajamayleiskaava Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Asemakaavojen toteutumisen edistäminen Rakentamisvelvoite Korotettu kiinteistövero HAJARAKENTAMISEN OHJAAMINEN ASUNTOPOLITIIKAN TAVOITTEET Palvelusuunnitelma ASUNTOPOLIITIIKAN KEINOT Toimenpiteet kuntoarvioiden perusteella Asumisoikeus- ja osaomistusasuminen Vanhusväestön asumisolojen kartoitus SEURANTA

3 3 1 JOHDANTO Maapoliittisen ohjelman lähtökohtana ovat kunnan maankäytön tavoitteet ja kehitystavoitteet. Maa- ja asuntopolitiikalla toteutetaan kunnan strategiaa. Puumalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kuntastrategian vuoteen 2020 saakka. Strategia koostuu visiosta Saaristokunta Puumala 2020 ja nojautuu neljään eri kulmakiveen: Kulmakivi 1: Elinkeinojen, yrittäjyyden, ympäristön puhtauden ja matkailun edistäminen Kulmakivi 2: Henkisen ja fyysisen elämänlaadun parantaminen Kulmakivi 3: Monipuoliset ja viihtyisät vapaa-ajan ja vakituisen asumisen mahdollisuudet keskellä puhdasta Saimaata Kulmakivi 4: Toimivat ja taloudellisesti järjestetyt palvelut Lisäksi on määritelty mittareita ja tavoitteita strategian toteutumisen seurantaa varten. Kolmannen kulmakiven mittareita ovat vapaiden omakotitonttien määrä, nettomuutto ja myönnetyt uudet rakennusluvat vakituisille asuinrakennuksille. Omakotitonttien tarjonnan tavoitetaso on vähintään kymmenen kappaletta, nettomuuton tavoitetaso on positiivinen ja uusien rakennuslupien myöntämisen tavoitetaso yli kymmenen kappaletta vuodessa. Voimakkaasti lisääntyvä vapaa-ajan asutus luo kunnan kehittymiselle uusia mahdollisuuksia. Samoin aktiivinen tonttipolitiikka lisää omakotirakentamista. Turvallinen ja viihtyisä ympäristö on kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta keskeinen menestystekijä. Näillä periaatteilla on suora yhteys kunnan maankäyttöpolitiikkaan, joka sisältää periaatteet kunnan maanhankinalle ja maankäytölle. Kunnan maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Maapoliittinen ohjelma antaa tietoa kunnan maankäyttöön liittyvästä toimintapolitiikasta niin tontin ostajille, maanomistajille, rakennusliikkeille kuin päättäjillekin. Maapoliittinen ohjelma päivitetään valtuustokausittain sekä tarvittaessa kuntastrategian, elinkeinopolitiikan linjausten tai kaavoituksen niin vaatiessa. Puumalan kunnan maa- ja asuntopoliittinen ohjelma tarkistetaan vähintään valtuustokausittain ja tarvittaessa useamminkin. Maapoliittinen osa ohjelmasta toimii ohjeena maanhankinnassa ja -luovutuksessa, kaavoituksessa, sopimuspolitiikassa ja poikkeamislupia käsiteltäessä. Asumispalvelujen järjestämisen vastuu on kunnalla. Asumispalvelujen tavoitteena on turvata kaikille kuntalaisille tarkoituksenmukainen asumismuoto. Laadukkaan asumisen mahdollistumisella on suuri vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin. Maanhankinnalla, kaavoituksella ja infrastruktuurin rakentamisella kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa tarkoituksenmukaisten asumispalvelujen järjestämiseen. Kunnan elinkeinopolitiikalla on myös ratkaiseva merkitys asuntotuotannon edistämisessä.

4 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Väestökehitys Puumalan väestökehitys on pitkään ollut laskeva. Vaikka Puumalan asukasluku on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin viidelläsadalla henkilöllä, on asemakaava-alueen asukasluku pysynyt lähes ennallaan. Tämä johtuu paitsi sisäisestä muuttoliikkeestä eli hajaasutusalueen asukkaiden siirtymisestä asumaan kunnan taajamaan, myös kasvaneesta ulkoisesta muuttoliikkeestä, jonka ansiosta laadukkaiden omakotitonttien kysyntä on kasvanut melkoisesti. Vuonna 2013 kunnan asukkaista on 57,9 prosenttia vuotiaita. Väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus on 33 prosenttia. Huoltosuhteeksi muodostuu 72,7, joka on yli Suomen keskitason (54,3). Väestöennusteen mukaan huoltosuhde tulee tulevaisuudessa heikkenemään vielä entisestään, sillä väestö ikääntyy ja tämän myötä terveydenhuolto- ja sosiaalisektorille muodostuu uudenlaisia paineita. Väestörakenne vaikuttaa suoraan asuntokantaan ja asuntokannan kehittämiseen vastaamaan väestörakennetta. 2.2 Asuntotilanne Asuntokuntien lukumäärä on noin Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista on 83,8 prosenttia. Puumalan kunnan asuntokanta muodostuu pääosin erillisistä pientaloista, jotka ovat yksityisomistuksessa. Asunnot keskittyvät pääosin Kirkonkylän ja Kotiniemen asemakaava-alueille. Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus on 19,5 prosenttia. Puumalan kunta tarjoaa vuokra- asuntoja pääosin Kiinteistö Oy Puumalan Vuokratalojen kautta, vuokrattavia asuntoja on vuoden 2013 lopussa yhteensä 104 kpl. Suurin osa vuokrakäytössä olevista kiinteistöistä on valmistunut luvuilla. Uusin vuokrakohde on valmistunut vuonna Kiinteistö Oy Puumalan Vuokratalojen 1970-luvulla rakennetut Koivutien rakennukset on peruskorjattu vuosina Puumalan kunnalla on vuokrattavia asuntoja eri asunto-osakeyhtiössä ja kiinteistöissä yhteensä 15 kpl. Suurin osa näistä asunnoista on yksiöitä ja kaksioita. Vuokra-asuntojen hakijamäärä on vähentynyt. Asuntojonoa ei ole ollut moneen vuoteen. Vuoden 2013 lopussa vuokrattavia asuntoja oli kunnassa melko runsaasti tyhjillään, pääasiassa isoja kaksioita ja kolmioita. Eniten kysytään yksiöitä ja pieniä kaksioita. Yksityisillä henkilöillä on myös vuokrattavia asunto-osakehuoneistoja, mutta asuntojen lukumäärä ei ole tiedossa. Nämä vuokra-asunnot täydentävät kunnan asuntotarjontaa. Kiinteistö Oy Puumalan Haapaselässä on asuntoja yhteensä 42 kpl. Näistä osakehuoneistoista Puumalan kunnalla on 18 kpl. Kyseisen taloyhtiön A-talo on peruskorjattu vuonna Kiinteistö Oy Haapaselän B- ja C-rakennusten asunnot ovat heikkokuntoisia.

5 5 Erityisryhmät on laissa määritelty kolmeen ryhmään asumiseen olennaisesti vaikuttavien seikkojen perusteella: Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien henkilöiden ja perheiden asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet, kuten asunnottomat ja opiskelijat. Toiseen ryhmään kuuluvien henkilöiden tai perheiden asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluista, kuten esim. erityistukea tarvitsevat nuoret sekä mielenterveys- tai päihdepalveluiden käyttäjät. Kolmanteen erityisryhmään kuuluvien henkilöiden tai perheiden asunto-olojen järjestäminen edellyttää tavanomaista runsaampien tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. Näitä ryhmiä ovat esim. vammaiset, muistihäiriöistä kärsivät sekä huonokuntoiset vanhukset. Puumalan kunnan eri sektorien viranomaiset ovat yhteistyössä onnistuneet saamaan edellä mainittujen erityisryhmien asunto-olot järjestymään kunnassa. Puumalan Vanhustenkotiyhdistys ry:llä on 43 asuntoa. Asuntojen määrä on vuoden 2013 lopussa riittävä. Avo- ja hoivapalveluyksikössä on palveluasuntoja yhteensä 55, joista tehostetussa palveluasumisessa 24. Kunnalla on oma kehitysvammaisten asuntoyksikkö Peippola, jossa asuu tällä hetkellä viisi asukasta. Kiinteistö Oy Puumalan Vuokrataloilla on Tikkatiellä yksi vammaismitoitettu rivitaloasunto. Lisäksi kyseisen taloyhtiön Peippotien neljä rivitaloasuntoa on muutettu kehitysvammaisten asumispalveluyksiköksi. Kehitysvammaisista kaksi henkilöä asuu vanhuspalveluyksikössä, koska ympärivuorokautinen päivystys puuttuu kehitysvammaisten palveluyksiköstä. Vaalijalassa laitoshoidossa on kaksi asukasta. Lapsuudenkodissaan vanhempiensa luona asuvia 18 vuotta täyttäneitä kehitysvammaisia on neljä. Arvion mukaan heistä kolme henkilöä pärjäisi ohjatussa asumisessa. Opiskelija-asuntola on tarkoitettu lähinnä lukiossa opiskelijoille. Nuorille asukkaille ei ole järjestetty muita erityisiä asuntoja, esim. tukiasuntoja. Lukion lakkautuessa opiskelijaasuntolan käyttötarkoitusta on pohdittava uudelleen. Puumalan kunnalla on Airotiellä 73 m²:n suuruinen pientalo päihdeongelmaisille, jossa asuu tällä hetkellä kolme henkilöä. Tarvetta lisärakentamiseen ei ole. Mielenterveysongelmaisille henkilöille ei ole erillistä asumisyksikköä Puumalassa. Vuokra-asuntokanta on ollut riittävä kunnan asukasmäärään nähden, varsinkin kun otetaan huomioon myös yksityisten henkilöiden omistamat asuinkiinteistöt. Uudisrakentamista on lähinnä pientalorakentamisessa Kirkonkylän ja Kotiniemen asemakaava-alueilla. Kirkonkylään valmistuu vuoden 2014 keväällä kaksi rivitaloa, joissa kunta omistaa kaksi pientä huoneistoa. 2.3 Tonttitilanne Kirkonkylän asemakaava-alueella tonttien kysyntä on ollut vähäistä. Kunnan omistuksessa on kirkonkylällä 10 vapaata omakotitonttia. Yksityisomistuksessa vapaita tontteja on noin 15 kpl.

6 6 Kotiniemen asemakaava-alueella on viimeisen 20 vuoden aikana ollut omarantaisia omakotitontteja myynnissä yli 30 kpl. Rantatonttien kysyntä on ollut Puumalan mittakaavassa todella runsasta. Omarantaisten tonttien rakentaminen on lisännyt kiinnostusta myös alueen sisämaan tonteille. Tällä hetkellä kunnalla on vapaita omakotitontteja Kotiniemessä 31 kpl, joista kaksi on omarantaisia. Yksityisomistuksessa on Kotiniemessä rakentamattomia omakotitontteja lähes 60 kpl, joista omarantaisia 16 kpl. Yritystoiminnan tarpeisiin olevien tonttien kysyntä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana laimeaa, kunnalla on tällä hetkellä vapaana 11 kpl kirkonkylän asemakaava-alueen pohjoisosassa ja 4 kpl kantatie 62:n ja Keskustien liittymässä. Kunnan on jatkossa pystyttävä tarjoamaan laadukkaita omakotiasumiseen soveltuvia tontteja taajaman välittömästä läheisyydestä. Tämä on yksi keino, jotta strategian mukainen asukasluvun pieneneminen saadaan kääntymään asukasluku kasvuun. 2.4 Kaavoitustilanne Yleisesti voidaan todeta, että kaavoituksen osalta Puumalan tilanne on hyvä. Kunnan alueella ranta-alueiden oikeusvaikutteiset yleiskaavat ovat valmiit ja taajamassa on tarjolla vapaita tontteja. Vuoden 2014 aikana valmistuvassa taajamayleiskaavassa on varattu asemakaavoituksen mahdolliset laajenemissuunnat. Maanhankinnan jälkeen on tarvittaessa käynnistettävä kaavoitushankkeet uusille alueille. Ne ovat melkoisesti aikaa vieviä hankkeita ja useimmiten vielä vaativat yleiskaavoituksen muuttamista, koska alueet sijaitsevat ranta-alueilla tai niiden tuntumassa. 2.5 Asemakaavojen toteutuminen Asuinrakentamista varten laaditut asemakaavat ovat toteutuneet vaihtelevasti. Kotiniemen asemakaavaa on laajennettu vaiheittain. Siellä on selvästi nähty ilmiö, jossa uuden alueen tullessa rakennettavaksi tontit käyvät kaupaksi nopeasti, jonka jälkeen kysyntä tasoittuu. Kotiniemen asemakaava onkin toteutunut melko tasaisesti, kirkonkylällä kysyntä on ollut satunnaisempaa. 2.6 Kunnan maanomistus Kunnan taajama-alueen maanomistus on esitetty liitekartassa 1. Haja-asutusalueen rantayleiskaavoissa kunnalla on yksi asuinrakennuspaikka ja joitakin loma-asunnon rakennuspaikkoja, jotka sopisivat myös vakituiseen asumiseen. 3 MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET Kunnan maapoliittisena tavoitteena ovat turvalliset ja viihtyisät alueet niin omakotiasumiselle kuin yritystoiminnalle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maanhankinta on aktiivista ja tarvittaessa kaikkia mahdollisia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia keinoja maanhankinnan suhteen ollaan valmiita käyttämään.

7 7 Puumalassa on oltava myös omarantaisia omakotirakentamisen tontteja tarjolla jos halutaan pitää kuntaa houkuttelevana asuinympäristönä myös ulkopaikkakuntalaisille. Tätä suuntausta tukee selkeästi viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutunut tonttikauppa ja -kysyntä, joka suuntautuu lähes yksinomaan omarantaisiin tai rannan läheisyydessä sijaitseviin tontteihin. Em. suuntausta ei ole saatu muuttumaan edes lähes ilmaisella (1 /tontti) tonttitarjonnalla Kirkonkylän asemakaava-alueella. Kunnalla tulee olla jatkuvasti käytössään ja luovutettavissa vähintään 5 vuoden tonttitarve. Asemakaava-alueella neuvotellaan toteutumattomien alueiden vapaaehtoisista kaupoista. Vuosien välisenä aikana raakamaan hankinta tulee aloittaa taajaman lähellä olevilla rantaan tuketuvilla alueilla. Maanhankintaa kohdistetaan suunnittelukaudella myös Kotkatsaaren itäpuoliselle alueelle, jonne käynnistetään uudelleen ns. Kotkatkylä -hanke. Tämä hanke oli kunnan suunnitelmissa ennen viimeisintä Kotiniemen asemakaavan laajennusta. Maanhankinta kohdistetaan yleiskaavassa asumiskäyttöön osoitetuille alueille. Em. alueiden hankinnan jälkeen on näiden alueiden asemakaavoitus käynnistettävä välittömästi. Kaavoituksessa muodostetaan kiinnostavia ja laadukkaita omakotiasumiseen osoitettuja rakennuspaikkoja. Yritystoiminnan käyttöön tulevien tonttien vaatimaa maanhankintaa suoritetaan ennakoivasti. Hankinta kohdistetaan Kirkonkylän pohjoispuolelle. 4 MAAPOLITIIKAN KEINOT 4.1 Maan hankinta Vapaaehtoinen kiinteistökauppa ja maanvaihto Kunnan tavoitteena on hankkia raakamaa omistukseensa vapaaehtoisilla kaupoilla tai vaihdoilla. Asemakaavoitettavaa raakamaata hankitaan suunnitelmallisesti ja riittävän ajoissa sekä yksityisiltä maanomistajilta että Puumalan seurakunnalta, joka on merkittävä maanomistaja taajamayleiskaavassa määritellyllä asemakaavoitettavalla alueella. Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos luonnollinen henkilö tai kuolinpesä luovuttaa kiinteää omaisuutta kunnalle ennen Etuosto-oikeuden käyttäminen Kunta seuraa jatkuvasti kiinteistökauppoja ja käyttää tarvittaessa etuosto-oikeuttaan.

8 Lunastaminen Kunnalla ei todennäköisesti ole tarvetta käyttää maankäyttö- ja rakennuslain tai lunastuslain mukaista lunastusoikeuttaan yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. 4.2 Maan luovuttaminen Tonttien luovutuspolitiikalla tuetaan kestävän, taloudellisen ja laadukkaan kuntarakenteen muodostumista. Asuntoalueita profiloidaan painottamalla niiden luontaisia vahvuuksia. Tonttien tarjonnan jaksotuksella pyritään tilanteeseen, että kunnalla on joka vuosi tarjolla korkeatasoisia niin omarantaisia kuin sisämaan omakotitontteja myynnissä. Yhtiömuotoiseen asumiskäyttöön tarkoitetut tontit luovutetaan tarjousten perusteella Myynti Kunta luovuttaa tontit pääsääntöisesti myymällä. Vakituisen asumisen omakotitontteja ei luovuteta loma-asumistarkoitukseen Kirkonkylän ja Kotiniemen asemakaava-alueilla. Tontit hinnoitellaan etukäteen ja omakotitontit luovutetaan varaamisjärjestyksessä Vuokraus Vuokraamista voidaan tapauskohtaisesti harkita. 4.3 Yksityisen maan kaavoittaminen Maankäyttösopimukset Jos yksityisten omistamia alueita asemakaavoitetaan, kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvista kustannuksista sovitaan ensisijaisesti maankäyttösopimuksilla Kehittämiskorvaus Kehittämiskorvauksia ei ole kunnan tarvinnut periä. Myös tulevaisuudessa kehittämiskorvausta käytetään vasta viimeisenä keinona, jos maanomistajan kanssa ei synny maankäyttösopimusta. 4.4 Kaavoitustilanne Taajamayleiskaava Taajamayleiskaavaa valmistellaan vuoden 2014 aikana. Taajamayleiskaavassa on osoitettu varauksia uusille asemakaavoitettaville asuinalueille Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

9 9 Kunta seuraa jatkuvasti asemakaavojen toteutumista. Vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi tehdään maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaiset tarvittavat toimenpiteet. 4.5 Asemakaavojen toteutumisen edistäminen Rakentamisvelvoite Asemakaava-alueella tontin kauppaan voidaan asettaa ehdoksi omakotitalon rakentamisen aloittaminen kolmen vuoden kuluessa kaupanteosta Korotettu kiinteistövero Kunnanvaltuusto päättää vuosittain kiinteistöverosta. Rakentamattomille asemakaavatonteille on mahdollisuus määrätä korotettu kiinteistöveroprosentti rakentamisen edistämiseksi ja vajaakäytön estämiseksi. Valtuusto on määrännyt vuodesta 2006 alkaen korotetun kiinteistöveroprosentin rakentamattomille asemakaavatonteille. 5 HAJARAKENTAMISEN OHJAAMINEN Kunta voi myydä tapauskohtaisesti tarjousten perusteella tontteja haja-asutusalueelta hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Kaavoittamattomia alueita ei erityisesti markkinoida. Kunta voi perustellusti myöntää poikkeamislupia vakituiselle asumiselle ranta-alueiden lomaasuntotonteille. 6 ASUNTOPOLITIIKAN TAVOITTEET 6.1 Palvelusuunnitelma Puumalan kunnan taloussuunnitelmassa on asumispalvelujen palvelusuunnitelman mukaan turvata Puumalaan muuttaville ja puumalalaisille vuokra-asunnon tarvitsijoille hyvä asumisvaihtoehto omistusasumiselle. Lisäksi kunnan omistamaa vuokra-asuntokantaa uudistetaan siten, että myydään vuokralaisilta vapautuvat osakehuoneistot tai asuinkiinteistöt ja vastaavasti ostetaan uudiskohteista osakehuoneistoja. Ottaen huomioon Puumalan kunnan pienenevän asukasmäärän ja ikäväestön suuren osuuden kunnan väestöstä, vuokra-asuntojen määrää ei näillä näkymin tarvitse lisätä. Sitä vastoin pääpaino tulee olla peruskorjauksessa. Huonossa kunnossa olevat, varustetasoltaan heikot ja energiataloudellisesti kalliit kiinteistöt pitäisi purkaa ja rakentaa tilalle tarvittaessa esteettömiä, tasokkaita, nykyajan vaatimukset täyttäviä asuntoja. Peruskorjaukset toteutetaan tehtyjen kuntoarvioiden pohjalta. Erityisryhmille (päihde- ja mielenterveysongelmaiset) ei näy tarvetta uusille asunnoille, vaan heidät sijoitetaan ns.

10 10 tavallisiin vuokra-asuntoihin. Kehitysvammaisten avopuolella on myös riittävä määrä asuntoja, puutetta on koettu ympärivuorokautisesta päivystyksestä. Puumalan Vanhustenkotiyhdistyksen toiminnan siirtymisestä kunnan vastuulle on keskusteltu ja asia tullee ajankohtaiseksi tämän ohjelman voimassaoloaikana. Kunnalta löytyy rakennuskelpoisia tontteja esimerkiksi Vaalijalan kuntayhtymän palveluyksikön rakentamiseksi Puumalaan. Kolmannen iän eli yli 55-vuotiaiden itsenäiseen asumiseen vaihtoehtona voisi olla yksityinen tai yhdistyspohjainen senioritalo. Asumisoikeusmahdollisuus selvitetään uusia hankkeita käynnistettäessä. 7 ASUNTOPOLIITIIKAN KEINOT 7.1 Toimenpiteet kuntoarvioiden perusteella Laadittujen kuntoarvioiden perusteella toteutetaan peruskorjaukset. Kiint.oy Puumalan Vuokratalon rakennusten kuntoarviot on laadittu lukuun ottamatta Venetien vuokranmääritysyksikköä. Peruskorjaukset toteutetaan kuntoarvioiden perusteella kiireellisyysjärjestyksessä, jonka kiinteistöyhtiön hallitus hyväksyy. Huonokuntoiset rakennukset on syytä purkaa tai myydä purkukuntoisina. Vuoden 2014 alussa ajankohtaisiksi purkukohteiksi ovat nousseet Metsurinkujan asunnot, joita on yhdeksän kappaletta. 7.2 Asumisoikeus- ja osaomistusasuminen Uusien rakentamishankkeiden osalla selvitetään kiinnostus asumisoikeus- ja osaomistusasumismuotoon. Selvityksen tulee lähteä vetovoimaisen rakennuspaikan löytämisestä ja sopivan rakennustyypin määrittelystä. Taajamayleiskaavan uudet asuinalueet kartoitetaan kyseiseen käyttöön. 7.3 Vanhusväestön asumisolojen kartoitus. Varsinkin haja-alueen vanhusten asumisolot ja niiden muutostarve selvitetään yhdessä vanhushuollon asiantuntijan kanssa. Kunta edesauttaa toimenpiteillään omatoimisen asumisen jatkumista mahdollisemman pitkään. Ikäihmisten asuntojen tulee sijaita mahdollisemman lähellä palveluja, että he pystyvät mahdollisemman pitkään hoitamaan itsenäisesti arkirutiinit. 8 SEURANTA Maa- ja asuntopolitiikan tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittaisen raportoinnin muodossa. Seurattavat asiat määrittää kunnanhallitus ja raportoinnista vastaa vastuualueen johtaja.

11 11