Savonian sanomat. Kestävä kehitys Savoniassa Savonia Chopper opetuskäyttöön Auditoijat Savoniassa 1/09

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Savonian sanomat. Kestävä kehitys Savoniassa Savonia Chopper opetuskäyttöön Auditoijat Savoniassa 1/09"

Transkriptio

1 [ Savonia-ammattikorkeakoulun henkilöstö- ja sidosryhmälehti Savonian sanomat 1/09 Kestävä kehitys Savoniassa Savonia Chopper opetuskäyttöön Auditoijat Savoniassa Liiketalouden opintoja tropiikissa Inno-Forest-hanke yksi Euroopan parhaista Viretori tarjoaa hyvinvointipalveluja

2 Kansainvälinen Savonia Jouni Vornanen päätoimittaja Nyt ilmestyvässä lehdessä kansainvälisyys on korostuneesti esillä. Tänä päivänä kansainvälisyys on luonteva osa opiskelua. Ilmiö on kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa aika uusi. Itsekin olen sitä sukupolvea, että tummaihoinen oli melkein nähtävyys nuoruuteni katukuvassa. [..keskusteluun on heittäydyttävä ja annettava itsestään jotakin. Helppoa?. Sinikan soossit: Créme brûlée ja paistettu lampaanfile, ohjeet sivulla 27. Nykyisin maailma on jokaisen ulottuvilla. Muutamassa tunnissa siirrymme maasta toiseen. Internetin välityksellä voimme olla yhteydessä minne tahansa yhdessä hetkessä. Verkko-opetus mahdollistaa sen, että opetusta voidaan antaa ajasta ja paikasta riippumatta. Maailma on muuttunut siitä, kun appeni lähti 50-luvulla New Yorkiin vaihto-opiskelijaksi. Matkakin kesti melkein kaksi viikkoa. Höyrylaivalla hän puksutteli Göteborgista yli Atlantin 10 päivää. Heinäveden poika katseli ihmeissään, kun laivan valkotakkiset tarjoilijat serveerasivat nuorta maailmanmatkaajaa. Joskus ruokakin oli kummallisen näköistä, mutta tilanteista selvittiin, kun seurattiin, miten naapuripöydissä syötiin. Puhelut olivat kalliita ja koti-ikävää hoidettiin kirjeiden välityksellä. Siinä oli vain se huono puoli, että yhden kirjeen lähettämiseen meni viikko suuntaansa. Kansainvälisyys on muuttunut koko ajan entistä helpommaksi jopa niin, että kansainvälisyys ei saisi olla enää itseisarvo. Kysymys on kuitenkin oppimisesta: kulttuurien tuntemuksesta, liikesuhteiden solmimisesta, ulkomaankaupan tekniikasta, joustavuudesta tai vaikkapa ongelmanratkaisutaidoista vieraassa kulttuurissa. Kansainväliseen käsitteeseen kuuluu läheisesti isänmaallisuus. Mitä se on? Yksi nuori sanoi viisaasti isänmaallisuuden olevan sitä, että pystyy sanomaan selkäsuorana ja kovalla äänellä olen suomalainen. Suomalaisia on syytetty siitä, etteivät he osaa puhu small talkia kansainväliseen tapaan. Härmäläisille tulee pelkästä ajatuksesta hiki, että pitäisi puhua tuiki tuntemattomia kanssa tyylikkäästi puuta heinää. Viestintäkouluttajat sanovat, ettei pidäkään puhua lööperiä, keskusteluun on heittäydyttävä ja antaa itsestään jotakin. Helppoa? Kun olen lukenut opiskelijoiden kokemuksista vaihto-opiskelusta, kirjoituksista kuultaa valtava innostus. Vieraista maista on tullut takaisin kypsempi ja vahvempi ihminen. Näitä avarakatseisia nuoria me tarvitsemme. Savonian Sanomat on Savonia-ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti päätoimittaja: Jouni Vornanen toimituskunta: Päivi Diov, Pauli Seppänen, Juha Asikainen, Maija Välijärvi julkaisija: Savonia-ammattikorkeakoulu, PL 6, Kuopio palaute: painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 1/09 Sisältö Kestävä kehitys Savoniassa 3 Savonia Chopper 4 Auditoijat Savoniassa 5 Laatuleima brändiksi Ulla Voutilaisesta opetusneuvos 6 Musisointia ja tanssia 10 vuotta 7 Savonia panostaa tutkimus- ja kehitystyöhön Esteettömyys arkipäiväksi 8 Verkkokoulutus diabeteksen ehkäisyyn MEDIPOLKU Lääketieteellisen teknologian tuotekehityspolku 9 Savonialla takanaan vauhdikas toimintavuosi 10 Tehoa tuotekehitystoimintaan 11 Savonia ja Siemens sopivat yhteistyöstä Malliaterioista hyötyä kuluttajille 12 Uutta ilmettä Itkonniemelle 13 Liiketalouden opintoja tropiikissa 14 To be a foreign student in Finland and Germany 15 INNO FOREST - hanke eruoopan parhaimmistoa 16 KIP-hanke etsii innovaatioita ja edistää kansainvälistymistä 17 PeeÄssä ja k-ryhmä palkitsivat opiskelijoita 18 Valtakunnalliset kotiseutupäivät 19 VireTori tarjoaa hyvinvointipalveluja 20 Hevosmatkailun vetovoima kasvaa 21 FULBRIGHT STIPENDIAATTI kylässä 22 Kielikylpyä Besançonissa Savonia-ammattikorkeakoulun Uusia julkaisuja: 23 Itärajan takaa 24 Y-tiimi Lontoossa 25 Liiketoiminta- ja kulttuuriosaamisen yhdistäminen Sinikan soossit 27 Kestävä kehitys Savoniassa Maapallon kantokyky on ylittynyt Savonia sitoutuu 1980-luvulta alkaen lisääntyneen tuotannon, väestön kasvun ja kulutuksen Savonia-ammattikorkeakoulu antoi seurauksena. Ympäristön huonontuminen vaikuttaa monella tavalla ihmisten hyvinvointiin. Myös opetuksessa joudutaan ottamaan kantaa kestävään kehitykseen. oman panoksensa paremman maailman puolesta. Viime keväänä Savonian hallitus hyväksyi kestävän kehityksen toimenpideohjelman vuosille Savonia sitoutuu kaikilla tavoin kestävän Paineita luo opetusministeriökin, joka on asettanut koulutusorganisaatioille tavoitteeksi kestävän kehityksen kehityksen edistämiseen niin poliittisen ohjauksen kuin käytännön tasoilla. edistämisen. Kaikessa toiminnassa tulisi huomioida ekologinen, taloudellinen ja sosiaaliskulttuurinen ulottuvuus. Suurena kouluttajana meillä on erityinen vastuu näistä asioista. Savoniasta valmistuu vuosittain yli 1000 amk-tutkinnon ja ylemmän amktutkinnon Selvää on, että nykyinen trendi ei voi suorittanutta. Täytyy enää jatkua. Viime vuosina muun muassa ympäristökatastrofit ja ilmaston lämpeneminen ovat herättäneet laajaa keskustelua. Kysymys muistaa, että Savoniassa on melkoinen määrä myös ulkomaalaisia opiskelijoita, joten vaikuttavuus on kansainvälistä tasoa. on pitkälle siitä, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville. Kun jokaisen valmistuneen ennakoidaan työskentelevän työurallaan Ihminen on luotu ekosysteemin kuluttajaksi. Kaikki mitä tehdään, kuluttaa keskimäärin 35 vuotta, tämä tarkoittaa todella merkittävää yhkuminen, ympäristöä: asuminen, liikteiskunnallista vaikutusta. Siksi työskentely, syöminen, kestävän kehityksen tulee olla läsnä pukeutuminen tai harrastaminen. kaikilla painopistealueilla niin opetuksessa kuin tutkimus- ja kehitystyössäkin. Suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja vuodessa 100 tonnia per asukas. Se on kaksi kertaa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin ja moninkertaisesti maapallon keskiarvoon Kestävään kehitykseen tarvitaan myös asennetta. Nykyään silisuusmaiden verrattuna. Yhteensä teolsustus on muotia. asukkaat kuluttavat Esimerkiksi lastulevystä maailman luonnonvaroista 80 prosenttia, valmistetun vaikka teollisuusmaissa keittiökaapiston käyttöiäksi asuu vain 20 prosenttia maailman väestöstä. on arvioitu 20 vuotta ja kokopuisen 50 vuotta, mutta Jos luonnonvarojen kulutusta ei vähennetä, haluaako kukaan maapalloa uhkaa muun muassa uusiutuvien luonnonvarojen taantuminen, eläinlajien häviäminen sekä päästöjen ja jätteiden ympäristöön kertyminen. Tämä taas aiheuttaa ympäristö- ja terveyshaittoja. Ympäristöongelmat olisivat vielä paljon nykyistä laajempia, jos kaikki maailman asukkaat meis- tä laittaa r u o - eläisivät kuten teollisuusmaissa. Siksi pallo on omissa käsissämme! kaa samassa keittiössä 50 vuotta? hin tulee suhtautua vakavasti. Lisäksi Myös opiskelijoiden asenteisiin halutaan vastaajat tiedostavat yksilön vaikuttaa. Kevään aikana toiminnalla olevan merkitystä kestävän valmistuu Kuopion Muotoiluakatemian kehityksen toteuttamiseen. opiskelijan Veera Lindstedin Tulokset tukevat sitä ajatusta, että suunnittelema julistesarja iskulauseineen ekologinen ajattelutapa on varsin kestävä kehitys Savonian hyvin tiedostettu. arkeen. Savoniassa on laadittu toimenpideohjelma, Kohti kestävää kehitystä jossa määritellään käy- tännön toimet kestävän kehityksen Suunnittelija Pekka Valkola selvitti vahvistamiseksi ja mittaamiseksi vuonna 2007 kestävän kehityksen sekä henkilökunnan että opiske- tuntemusta opiskelijoiden ja henkilökunnan lijoiden sitouttamiseksi sovittuihin keskuudessa. Selvitykses- linjoihin. sä tehtiin muun muassa nykytilan kartoitus, laadittiin toimenpideohjelma Jo pienillä toimenpiteillä saavutemien ja käynnistettiin näiden ryhtaan merkittäviä säästöjä. Esimer- sitouttaminen kestävään kehitykseen. kiksi PC-työasemat muodostavat huomattavan osan sähkönkulutukkiksi sesta, koska niitä on totuttu pitämään Kysyttäessä, mitä vastaajat pitivät päällä ympäri vuorokauden. mielestään tärkeimpänä kestävän Nykyiset työasemat on mahdollis- kehityksen kohteina. Ykköseksi ta asettaa vähän sähköä kuluttavaan nousi selvästi energian kulutuksen tilaan ilman, että niiden ylläpito häiriintyy. vähentäminen. Toiseksi tärkeimpänä oli kierrättäminen ja kolmanneksi jätteiden lajittelu. Asettamalla työasemat vähän sähköä kuluttavaan tilaan, kun niitä ei Myös Laura Tukiainen selvitti opinnäytetyössään käytetä, säästetään Savonian kokunnan (2008) henkilökoisessa organisaatiossa noin 2000 ja opiskelijoiden toimia ja 000 kwh per vuosi. Säästö vastaa asenteita kestävän kehityksen edistämiseksi. noin 70 omakotitalon energian ku- Kyselyn tulokset lutusta vuodessa. osoittavat, että arkielämässä harjoitetaan kierrättämistä, Myös erilaisilla tempauksilla ylläpidetään pyritään säästämän sähköä kestävän kehityksen teemaa. ja ollaan valmiita vähentämään Esimerkiksi huhtikuussa järjeste- auton käyttöä. tään verkkototeutuksena tulevan Itä-Suomen yliopiston kanssa kestävä Suurin osa vastaajista oli samaa kehitys opetuksessa koulu- mieltä, että ympäristöongelmatuspäivä. ovat tod Kestävän kehityksen haaste on e l l i - juuri arkielämässä. Ekologisessa suutta ajattelussa edetään pienin aske- ja lin. Lähitulevaisuuden tavoittee- niina on luoda paperiton ja savuton Savonia. Veli-Matti Tolppi rehtori Savonia-ammattikorkeakoulu ]

3 Auditointihaastatteluihin osallistui laaja joukko savonialaisia ja sidosryhmien edustajia. Savonia Chopper opetuskäyttöön Vuoden vaihteessa Savonia-ammattikorkeakoulu julkaisi prätkähankkeensa Kalpa - JYP pelissä. Täysi jääkiekkohalli todisti Savonia Chopperin syntyneen. Prototyyppi on valmistunut pääosin henkilökunnan Projektipäällikkö Tatu Westerholmin mukaan tavoitteena on saada konetekniikan teoreettinen opetus liitettyä todelliseen tuotteeseen. Hankkeen aikana on kehitetty uusi kantaa muun muassa tuotantoon, huoltoon, ylläpitoon, muotoiluun, markkinointiin, myyntiin sekä ympäristöasioihin. Samalla insinööriopiskelijoiden toimesta, mutta ensi syksystä alkaen opettamisen ja oppimisen tapa, joka poikkialainen yhteistoiminta liiketalouden, jokainen vuosikurssi valmistaa oman teemapyöränsä. Savonia Chopper esiteltiin myös alan harrastajille MP09-näyttelyssä Helsingin messukeskuksessa. Pyörä sai innostuneen vastaanoton ja pyörän ympärillä riitti uteliaita katsojia. Ensimmäisen moottoripyörän menolähteeksi on valittu äijämäinen 113 cid S&S moottori. Kyseessä ei kuitenkaan ole isojen poikien leikkikalu, vaan Savoniassa kytkee teorian käytäntöön moottoripyörän kautta. Moottoripyörä on sopivalla tavalla monimutkainen sisältäen kaikki teoriaopetuksessa käsiteltävät asiat. Toisaalta se on riittävän yksinkertainen, jotta se hahmotetaan opinnot yhteen kytkevänä kokonaisuutena. Hyödynnetään Savonian monialaisuutta Projektissa hyödynnetään monialaisen Savonian mahdollisuuksia. muotoilun ja 2. asteen opiskelijoiden kanssa kehittää kaikkien tiimityövalmiuksia, painottaa Westerholm. Savonia Chopperin ympärille on rakennettu erilaisia kursseja. Esimerkiksi Kirsi Kukkaslahti-Kikari suunnitteli opinnäytetyönään moottoripyörään sopivan ajoasun. Liiketalouden opiskelijat tekivät markkinointistrategian suunnittelun viime syksynä ja moottoripyörämessuilta on tekeillä markkinointitutkimus on mietitty tarkkaan, jotta se palvelisi Moottoripyörän suunnittelun li- suomalaisesta moottoripyörästä. mahdollisimman hyvin opetusta. säksi opiskelijat joutuvat ottamaan Westerholmilla on kuitenkin hyvä SavoniaDrive SavoniaDrive on erityisesti konetekniikan opetuksen kehittämiseen kohdistuva hanke, jonka on rahoittanut Teknologiateollisuuden satavuotisrahasto. Hanke alkoi touko-kuussa 2007 ja se loppuu ensi keväänä. Hankkeen aikana on kehitetty uusi opettamisen ja oppimisen tapa (CLTP-method, Comprehensive Learning from Theory to Practice), joka kytkee teorian käytäntöön moottoripyörän kautta. näppituntuma projektiin. Uskon projektin vaikuttaneen jo viime kevään opiskelijarekrytointiin. Hanke näkyy myös siinä, että motivoiduimmat opiskelijat saavat parempia opintosuorituksia, joka puolestaan johtaa siihen että keskeytyneiden määrä vähenee. Positiivisen kierteen ovat huomanneet myös pohjoissavolaiset yritykset. Koneosastolle tulvii teollisuuden tarjoamia aiheita opiskelijaprojekteihin ja opinnäytetöihin. Opiskelijat voivat näin ollen valita, mihin tekevät projekti- ja opinnäytetyönsä. Hanketta on hyödynnetty myös Savonian kansainvälisten yhteyksien luomisessa. Esimerkiksi viime keväänä hollantilaiset vaihto-opiskelijat suunnittelivat moottoripyörän rungon parametrisen 3 D-mallin. teksti Jouni Vornanen kuvat Ville Väisänen ja Tatu Westerholm Auditoijat Savoniassa teksti Jouni Vornanen kuvat Ville Väisänen Uusinta-auditointi suoritettiin Savoniassa huhtikuun puolivälissä. Auditoinnit ovat korkeakoulukohtaisia. temuksensa on, että juuri enempää Savoniassa ei olisi kyetty tekemään näin lyhyessä ajassa. Näppituntumalta taan käsittämätöntä että kaikesta selvittiin. roopan ennätys, tiedä häntä. Nyt on aika ripeästi ryhtyä niin sanottuihin kenttätöihin eli paneutua arkipäi- Uusinta-auditoinnissa keskityttiin näyttää sille, että uudistuk- Paasivuorelle tämä kertoo siitä, että vän toimintoihin ja niiden kuntoon arvioimaan Savonia-ammattikorkeakoulun set ja tehty kehitystyö on tuotta- Savoniassa löytyy yhteen hiileen pu- saattamiseen. laadunvarmistusjärjesmassa tulosta. Auditoinnin viralliset haltamista ja kykyä rutistaa tiukasset telmän toimivuutta. Laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. tulokset julkistetaan 28.5, jolloin varmuudella tiedetään läpäisikö Savonia auditoinnin. Urheilutermein voisin todeta, että maitohapolle mentiin jo loppumetreillä ennen auditointihetkeä. sa paikassa. Organisaatiouudistus yksistään on jo iso ponnistus. Kun sen rinnalle laitetaan uusinta-auditointivelvoitteet, on käytännössä tehty kahden vuoden aikana organisaatiouudistukseen liittyvät uudistustyöt ja puolessa vuodessa laitettu Tällä Paasivuori tarkoittaa sitä, että eri toimintojen rajapinnat ja käytännön arkirutiinit ja niihin vaikuttavat uudistukset kaipaavat jalkauttamista. Tämä vie meidän kaikkien voimavaroja ja samalla lisää yhtenäisyyttä seuraavan lukuvuoden aikana ja sen Savonian laatupäällikkö Riitta Kun ajatellaan, että samanaikaisesti ne toimintakuntoon. jälkeenkin. Paasivuori vetää henkeä ko- van urakan päätteeksi. Hänen tun- tehtiin kaksi isoa asiaa (auditointi ja organisaatiouudistus), on suoras- Olisiko tämä julkisen sektorin Eu- Laatuleima brändiksi teksti Jouni Vornanen Korkeakoulujen arviointineuvosto Paasivuoren mielestä brändi viestii Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma ottaa käyttöön laatuleimat arviointitoiminnan siitä, että kyseinen saanut koulutus sai marraskuun lopulla mer- näkyvyyden parantami- tai yksikkö on panostanut oman toikittävän tunnustuksen. Korkea- seksi. Savonia-ammattikorkeakoulun laatupäällikkö Riitta Paasivuori ottaa merkin ilolla vastaan. Merkki kertoo siitä, että koulutus täyttää sille asetetut laatuvaateet erinomaisesti. Merkki on laatulupaus opiskelijoillemme ja sidosryhmille sekä kumppaneille. Määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä saadaan hyviä tuloksia, jota merkin saaminen edellyttää. mintansa systemaattiseen laatutyöhön. Brändauksen kautta luodaan myös luottamusta ja vakuuttavuutta koulutuksen tasoon. Kansainvälistymisen myötä nämä merkit ja brändaukset tulevat olemaan osa arkea, näin uskon. Merkin avulla pystymme osoittamaan koulutuksemme täyttävän myös kansainväliset vaateet, joita meiltä koulutusorganisaationa edellytetään. koulujen arviointineuvosto valitsi Iisalmen yksikön agrologikoulutusohjelman yhdeksi viidestä laatuyksiköstä koko maassa. Paasivuoren mielestä koulutusohjelma on oiva esimerkki siitä, kuinka vahvasti Savonia on oman alueensa kehittämistyössä mukana. Maaseudun kehittäminen on Iisalmen vahvuuksia, jossa on osattu ja uskallettu hyödyntää monialaisen yksikön osaamista. [ 4 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti 5 ]

4 Ulla Voutilaisesta opetusneuvos Savoniassa on musisoitu ja tanssittu kymmenen vuotta Lasten Pakkaspäivillä esitetty Pakkasbaletti Tapahtui talvi-iltana aloitti Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemian juhlavuoden. Savonian vararehtori Ulla Voutilainen on korkeakoulupedagogian uranuurtaja Suomessa. Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtori Ulla Voutilaiselle myönnettiin ( ) opetusneuvoksen arvonimi. Hän on korkeakoulupedagogian uranuurtajia Suomessa. Kuopion yliopistoon hän oli perustamassa oppimiskeskusta, joka oli ensimmäinen maassamme. Lisäksi Valmistuttuani terveydenhuollon maisteriksi jäin yliopistolle opettamaan hoidon didaktiikkaa tuleville terveydenhuollon opettajaopiskelijoille eli heille, jollainen olin ollut aiemmin itsekin. Yhdeksänkymmentä luvun puolivälin jälkeen Voutilainen siirtyi ylisi yliopistopedagogiikan kehittäjä ja kouluttaja ja valtakunnallisesti arvostettu verkko-opetuksen kehittäjä ja kouluttaja, myös opiskelijoiden verkko-opiskelua tukeva oppimisympäristö. Voutilainen kertoo, ettei hän ole tiemista hyödyntämällä. Suurin ilo syntyy onnistumisesta ja myös vastauksien löytämisestä kysymyksiin. Voutilaisen uraa on ohjannut kiinnostus vuorovaikutukseen ihmisten kanssa. Tämän vahvistaa myös opiskelijakunnan pääsihteeri Juha Asisa Voutilainen on toiminut lukuisisopiston korkeakoulupedagogiikan toisesti luonut uraa, vaan on tarttukainen. alueellisissa ja valtakunnallisissa yhteistyöryhmissä. Kun Voutilainen oli ollut 15 vuotta sairaalan sosiaalityössä, hänelle syntyi halua opiskella ja saada sillä tavoin uutta osaamista, uusia näkökulmia ja haasteita. Hän valitsi kehittäjäksi ja kouluttajaksi. Samoihin aikoihin hän alkoi suunnitella työtovereiden kanssa uudenlaista opetuksen ja opiskelun tukiyksikköä eli oppimiskeskusta, jonka johtajaksi hän siirtyi vuosituhannen alussa. nut kiinnostaviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Savonian vararehtoriksi hän haki, koska halusi ennen eläkkeelle siirtymistä olla mukana kehittämässä ammattikorkeakoulua ja sen opetusta. Voutilainen tunnetaan päättäväisenä, mutta lämminhenkisenä johtajana. Ulla on helposti lähestyttävä, lämminhenkinen vararehtori. Hän ajaa määrätietoisesti jämäkällä mutta inhimillisellä otteella asioita eteenpäin. Opiskelijat ovat Ullalle erittäin tärkeitä ja hän aina muistaa kysyä, että mitä mieltä opiskelijat ovat käsiteltävistä terveydenhuollon opettajan koulutuksen, Kehitin siitä yhdessä loistavan työporukkani asioista. Tuleva vararehtori Riitta Rissanen koska hänellä on myös sai- raanhoitajan koulutus. kanssa eriomaisen hyraanhoitajan vin toimivan yksikön, joka oli pait- Parhaimpaan tulokseen päästään yhdessä tekemällä ja kaikkien osaa- teksti ja kuva Jouni Vornanen sanoo, että tutkimus- ja kehitystyö vaatii jatkuvaa vuoropuhelua alueen toimijoiden kanssa. Syksyllä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun musiikki- ja piolaisen säveltäjän Herbert Lindholmin musiikkia. Tanssin ja rytmimusiikin tanssipedagogien koulutus siirtyi opiskelijat puolestaan Kuopion konservatoriosta silloiseen Pohjois-Savon ammattikorkeakouluun. Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemiassa tätä juhlavuotta vietetään työn merkeissä eli soittaen, esittävät kuun puolessa välissä jazzproduktion, jonka koreografian tekee lehtori Sirpa Möksy ja musiikit säveltää tuntiopettaja Marko Salmela. laulaen ja tanssien. Musiikin ja tanssin 10. juhlavuosi Vuoden aloitti baletin opettajan Virve Varjoksen koreografia Tapahtui talvi-iltana, jonka näki tammikuussa 1500 kuopiolaista lasta. Esitystä pääsee seuraamaan myös Kuopio Tanssii ja Soi festivaalilla ensi kesänä. Helmikuussa vietettiin yhteismusisoinnin juhlaa, kun Talvikamari-tapahtuma houkutteli konsertteihinsa huipentuu joulukuussa, kun Kuo- pion Musiikkikeskuksen konserttisalissa järjestetään gaalakonsertti. Lavalla tullaan näkemään ja kuulemaan otteita kuluneen vuoden sekä aiempien vuosien produktioista ja konserteista. Esityksistä vastaavat MusiTan henkilökunta ja opiskelijat. noin 1300 kuulijaa. Musiikki- ja tanssipedagogien koulutus Yksi kevään isoista tapahtumista on alkoi Pohjois-Savon ammat- usean eri yhteistyötahon kanssa toteutettava tikorkeakoulussa vuoden 1999 Händelin Messias-oratotikorkeakoulussa rio. Se esitetään Kuopion Tuomiokirkon lisäksi (27.3.) myös Oulussa ja Joensuussa. elokuussa kolmen viran voimin. Nykyisin vakituista henkilökuntaa on 20 ja opiskelijoita noin 200. Musi- Tassa koulutetaan klassisen ja rytmimusiikin opettajia, klassisen Toukokuussa Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion konservatorio äänittävät levyn, joka sisältää kuo- baletin opettajia sekä tanssikasvattajia. teksti ja kuva Anna-Maria Pekkinen Savonia panostaa tutkimus- ja kehitystyöhön teksti Jouni Vornanen kuva Sirpa Hietala Kuopiossa järjestettiin niitä kysymyksissä, jotka koskettavat rustettu viisi osaamiskeskittymää: valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä (t&k- yrittäjyys ja innovaatiot, energia ja tutkimus- ja kehitystyöpäivät. Avauspuheenvuoron esitti videolla valtiovarainministeri Jyrki Katainen. Päivillä puhuttiin muun muassa kansainvälistymisestä, verkostoitumisesta ja aluevaikuttavuudesta. Päivien puheenjohtajana oli yliopettaja Riitta Rissanen, joka ottaa ensi syksynä vastaan Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtorin pestin. Rissanen on toiminut ammattikorkeakoulukentässä yli 15 vuotta ja hänen kiinnostuksensa kohteena on ollut ammattikorkeakoulun ja työelämän vuorovaikutus. Väitöskirjassaan hän tutki muun muassa, mikä on työelämälähtöisen opinnäytetyö tehtävä ammattikorkeakoulussa, mitä työelämälähtöisyys merkitsee opinnäytetyössä eli työtä). Rissanen pohdiskelee, että Savonian t&k-työ vaatii jatkuvaa yhteistyötä ja vuoropuhelua yritysten ja alueen elinkeinoelämän kanssa. Näin erilaiset palvelut kuten opiskelijaprojektit, hankkeet ja tuotekehitys tulevat tutuiksi. Osa alueemme yrityksistä on hyvinkin verkottunut Savonian kanssa muun muassa soveltavassa tutkimus- ja tuotekehityksessä. Mutta tehtävää toki on, erityisesti siinä, että miten pienet pohjoissavolaiset yrittäjät tuntevat ja hyödyntävät ammattikorkeakoulun monialaisuutta. Rissanen korostaa Savonian panostavan t&k-työhön. Se näkyy esimerkiksi siinä, että Savoniaan pe- ympäristö, teollinen muotoilu, hyvinvointipalvelut ja tuotteet sekä turvallinen elämä. Näillä painopistealueilla haemme osaamisen kasvua ja voimakasta verkostoitumista eri toimijoiden, niin yritysten, elinkeinoelämän, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, myös kansainvälisesti. Rissanen muistuttaa Savonian roolin aluevaikuttajana syntyvän monialaisesta osaamisesta ja verkostoitumisesta erityisesti Itä-Suomen alueella. Ammattikorkeakoulu voi vaikuttaa alueellisesti jonkun toimialan kehittymiseen esimerkiksi koulutetulla työvoimalla, harjoittelijoilla, tutkimus- ja kehitystyöllä tai vaikkapa kansainvälisillä kontakteilla. [ 6 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti 7 ]

5 MEDIPOLKU Lääketieteellisen teknologian tuotekehityspolku Projektipäällikkö Anne Kanto- Ronkasen mielestä esimerkiksi opaskyltit on usein luvattoman huonosti merkitty Esteettömyys arkipäiväksi Väestöstä noin 10 prosentilla on jonkinlainen vamma tai sairaus. Yhdenvertaisuuslain kaikkiin paikkoihin pääse kiertoteitä esteettömästi. perusteella ketään ei saisi syrjiä muun muassa terveydentilan tai vammaisuuden perusteella, mutta toteutuuko esimerkiksi rakentamisessa esteettömyys? Esteettömyyttä Savoniassa joudutaan pohtimaan aktiivisesti Savilahteen tulevaan uudisrakennukseen sekä vanhojen tilojen korjausten yhteydessä. Esteetön opintopolku Esteettömyys ymmärretään laajasti tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena oikeutuna osallistua vaikkapa koulutukseen. Siihen kuuluvat muu muassa fyysiset esteet, kynnykset, ovet ja opasteet, mutta myös kieli, asenteet ja tavat, muistuttaa Savoniaammattikorkeakoulun työelämään hankkeen tuottamaa tietoa käytetään hyödyksi kampussuunnittelun eri vaiheessa. Tuotettua materiaalia käyttävät hyödyksi myös hankkeessa olevat Kuopion yliopisto ja Humanistinen ammattikorkeakoululikkö projektipääl- Anne Kanto-Ronkanen. Helpointa on varmaan nähdä fyysiset esteet, muunneltavuus ja säädettävyys. Hankaluuksia on jos emme näe opastekylttejä tai vie tavattomasti aikaa ja energiaa löytää paikasta toiseen vaikka uudessa rakennuksessa Varsin haastavaa on se, miten rakennettu ympäristö tukee myönteistä ja hyvää opiskeluilmapiiriäminen tai kaupungissa. Myös liikku- voi olla hankalaa, jos kynnykset, matot ritilät ja rallit ovat väärin asetettu. Kanto-Ronkanen mainitsee, että Savoniassa on useita rakennuksia, joiden ikä pyörii 100 vuoden tietämissä. Kanto-Ronkasen mielestä esteet, jota ovat vaikeimmin mitattavissa ja havainnoitavissa tapahtuvat ihmisten vuorovaikutuksessa. Pienetkin arkiset asiat ratkaisevat, miten hyvin mahdollistamme tasavertaisen Opasteet on yksi yhteinen piirre, osallistumisen. Siihen vaikuttavat jossa on parannettavaa kaikissa rakennuksissa. kaikkien meidän asenteet ja pienet teot. Opasteet ovat merkitty huonolla Esimerkiksi asenteet, kuinka kontrastilla, tilat merkitty pienellä ovien ylälaitaan, tekstit ja kartat puuttuvat tai kartasta puuttuu merkitä: olet tässä. Vanhoissa rakennuksissa on paljon portaita eikä otamme vastaan kansainväli- set opiskelijat, miten suhtaudumme muihin opiskelijoihin tai kuinka käyttäydymme ylipäätään toisiamme kohtaan. teksti Jouni Vornanen kuva Ville Väisänen Savonia-ammattikorkeakoulussa alkoi DiPRA-hanke, jossa kehitetään diabeetikoiden hoidonohjausta ja terveysalan ammattilaisten ohjausvalmiuksia. Hankkeesta suunniteltava koulutus on suunnattu sairaanhoitajille ja muille terveysalan ammattilaisille. Verkko-oppimismoduulin pilotointi hankkeen aikana tarjoaa ilmaisen koulutusmahdollisuuden terveysalan ihmisille. Yliopettaja Irma Mikkonen kertoo, että kysymyksessä on kansainvälinen EU-projekti, jossa laaditaan muun muassa verkkokoulutus. Euroopassa on sama tilanne kuin Suomessakin: diabeetikoiden määrä nousee koko ajan. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää ammattilaisten valmiuksia sekä diabeteksen ehkäisyyn että jo sairastuneiden ohjaukseen. Mikkonen korostaakin asiakaslähtöistä ajattelua. Kansainvälinen diabetes-projekti aloituskokouksessa. Verkkokoulutus diabeteksen ehkäisyyn Tutkimuksissakin on todettu, että pelkkä tieto ei ole riittävä elintapojen muutokseen tai diabeteksen itsehoitoon, vaan entistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota siihen miten ohjataan. Ohjauksessa pitäisi lähteä entistä enemmän asiakkaan tarpeista eli pohtia ja suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa tämän elämäntilannetta. Mikkosen mukaan terveysalan ammattilaisten ohjaus on usein auktoriteettiohjausta. Ammattiauttajat kokevat, että heillä on asiantuntemus ja sen avulla uskottaan asiakkaan muuttavan elintapojaan. Tasa-arvoinen keskustelu antaa tilaa potilaan omalle ajattelulle ja tukee potilasta omiin ratkaisuihin. Ajatus on, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja terveysalan ammattilainen tuo oman asiantuntemuksensa asiakkaan käyttöön. Tärkeää on tunnistaa missä vaiheessa asiakas on muutoshalukkuudessaan tai tarvitseeko hän yksilöohjausta vai ryhmäohjausta. Näihin kaikkiin kysymyksiin terveysalan ammattilainen tarvitsee koulutusta. Kehittämistä on nimenomaan asiakaslähtöisissä ohjausmenetelmissä painottaa Mikkonen. Hanke on kansainvälinen ja siinä on mukana korkeakouluja muun muassa Liettuasta, Irlannista ja Virosta. Verkkokurssi suunnitellaan englanniksi ja käännetään lisäksi kaikkien partnerimaiden kielille. teksti Jouni Vornanen kuva Marja-Anneli Hynynen MEDIPOLKU-projektin esittely on syytä aloittaa omakohtaiseen kokemukseen perustuvalla esimerkillä, kuten kaikki hyvät tarinat Olen kahden tytön isä. Tytöillä on ikäeroa nelisen vuotta ja molempien tyttöjen ensimmäiset päivät muistan kuin eilisen päivän. Perinteisesti nämä päivät kuluvat sairaalassa pientä lasta ihmetellessä sekä lapselle tehtäviä lääketieteellisiä toimenpiteitä ja kotiin pääsyä odotellessa. Tytöille tehtyjä lääketieteellisiä toimenpiteitä tuli tahattomasti seurattua myös teknisestä näkökulmasta ja erityisesti on mieleeni jäänyt ero vastasyntyneiden kuulotesteissä. Esikoistyttäreni kohdalla kuulotesti suoritettiin töräyttämällä polkupyörän äänitorvea : tyttö säikähti, rupesi itkemään ja lääkäri totesi kuulon toimivan. Ilmeisen toimiva menetelmä kun lääkärikään ei ollut kovin pelottavan näköinen... Myöhemmin toisen tyttären kohdalla sama operaatio tapahtui huomattavasti teknisemmin. Tytön korvaan työnnettiin mittalaite jolla testattiin sisäkorvan aistisolujen toimintaa ja taas lääkäri totesi lapsen kuulevan normaalisti. Tällä kertaa vain lapsi nukkui äidin sylissä toimenpiteen ajan ja saatu tieto oli mittaustuloksiin perustuva tosiasia. Muun muassa tätä on lääketieteellinen tekniikka käytännössä. Lääketiede ja tekniikka mielletään helposti toisistaan eroaviksi asioiksi. Jos mainitsen sellaiset arkiset asiat kuin laastarin ja silmälasit, niin tuskinpa ensimmäisenä ajattelee puhuttavan lääketieteellisestä tekniikasta. Virallisesti lääketieteellisellä tekniikalla tarkoitetaan mitä tahansa materiaalia, instrumenttia, apuvälinettä, laitetta, laitteistoa tai muuta esinettä, jonka käyttö kohdistuu, joko itsenäisesti tai yhdessä jonkin muun sovelluksen kannalta oleellisen osan kanssa (mukaan lukien ohjelmistot) ihmiseen, tarkoituksena: ennaltaehkäistä, diagnosoida, tarkkailla, lievittää tai hoitaa sairautta diagnosoida, tarkkailla, lievittää, hoitaa tai kompensoida tilapäisiä tai pysyviä fyysisiä vammoja tutkia, korvata tai muokata anatomisia tai fysiologisia toimintoja säännöstellä syntyvyyttä. Lääketieteelliseksi tekniikaksi ei lueta ihmiseen farmakologisin, immunologisin tai aineenvaihdunnallisin keinoin vaikuttavia tekijöitä (lue: lääkkeet), joskin ne voivat kuulua siihen oleellisena osana. Lääketieteellinen tekniikka on uudehko tieteenala, jonka pääasialliset markkinat ovat tällä hetkellä Yhdysvalloissa, Japanissa ja Keski- Euroopassa. Kuitenkin esimerkiksi väestön ikääntyminen, yleisen teknologiamyönteisyys ja ehkä jopa meneillään oleva taloudellinen taantuma tulevat vaikuttamaan uusien teknisten sovellusten yleistymiseen sairaanhoidossa ja kuluttajamarkkinoilla nykyistä laaja-alaisemmin. Lääketieteelliseen käyttöön suunnatun teknologian tuotekehitys on vaativa ja viranomaisten tiukasti valvoma prosessi. Sen kaupallistaminen vaatii usein monialaisen t&kosaamisen lisäksi kattavia kliinisiä testejä. Kuka siis suunnittelee ja valmistaa lääketieteellistä tekniikkaa? Kuopion alueella toimii useita alan yrityksiä. Kuopion yliopisto ja yliopistollinen sairaala tekevät aiheeseen liittyvää tutkimusta ja alueen eri toimijat mukaan lukien Savoniaammattikorkeakoulu ovat jossakin määrin mukana teknologian kehityksessä. Kuopion alueella on siis merkittävää potentiaalia lääketieteellisen teknologian tuotekehitystä ja kaupallistamista ajatellen. Tätä potentiaalia ei kuitenkaan hyödynnetä riittävän järjestelmällisesti ja käytännön toimet ovat liikaa yksittäisten henkilöiden vastuulla, jotta muun muassa tutkimustulosten myötä syntyneet tuoteideat etenisivät kaupallisiksi tuotteiksi. Tähän tarpeeseen pyritään vaikuttamaan Medipolku-projektilla. Medipolku on Savonia-ammattikorkeakoulun Informaatiotekniikan kehitysyksikön hallinnoima ESR-rahoitteinen projekti, joka toteutetaan yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Projektin kokonaisbudjetti on euroa ja se toteutetaan välisenä aikana. Asiantuntemusta projektiin tuovat puolestaan VTT, Kuopio Innovation, Technopolis, Infotonics Centre, Mega Elektroniikka Oy, Delfin Technlogies Oy ja Finnomedo Oy. Projektin ideana on tehostaa projektiosapuolten olemassa olevien resurssien käyttöä ja toimintatapoja lääketieteelliseen teknologiaan perustuvien tuoteideoiden jatkokehittämiseksi kohti kaupallisia tuotteita. Projektin toteutus perustuu pilottiprojekteihin, joilla toteuttajaorganisaatiot asetetaan yhteisen ongelman ääreen. Pilottiprojektien toteutus hyödyntää paljon opiskelijaresursseja ja tuottaa tietoa projektissa mukana olevien organisaatioiden käytännön toimintatavoista. Saatavien kokemusten perusteella toimintaa pyritään kehittämään kohti vakioidumpaa palvelutoimintaa. Savonia Drive -hanke on ollut tässä asiassa edelläkävijä. Nyt on aika nostaa rimaa ja laajentaa toimijaverkostoa. Projektin tuloksena syntyy toimintamalli ja toimijaverkko lääketieteelliseen teknologiaan perustuvien tuoteideoiden jatkokehittämiseen korkeakoululähtöisesti. Useampi tutkimuslähtöinen tuoteidea viedään vähintään prototyyppiasteelle. Alueen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välinen käytännön T&Ktyö lisääntyy. Kuopion alue houkuttelee/synnyttää lääketieteellistä teknologiaa hyödyntäviä yrityksiä. Opiskelijoille välittyy kokonaisvaltaisempi kuva käytännön T&K-prosessista ja opettajien sekä tutkijoiden yhteydet yritysmaailmaan paranevat. Idealismia? Kyllä. Ilman sitä ihminen tuskin olisi käynyt kuussakaan tai puhuisi matkapuhelimeen. Toteutus on kuitenkin tehtävä jalat maassa ja suorittavalla tasolla, sillä yksilöt innovoivat, eivät organisaatiot. Lisätietoja projektista antaa ja villejäkin ideoita vastaanottaa. Timo Ollikainen Projektipäällikkö [ 8 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti 9 ]

6 SavoniaLLa takanaan vauhdikas toimintavuosi Savonian-ammattikorkeakoululla on takanaan vauhdikas toimintavuosi. Tulosten perusteella näyttää siltä, että kokonaisuutena olemme onnistuneet hyvin perustyössämme. Tuloksia tarkasteltaessa on hienoa todeta, että opiskelijat ovat tyytyväisiä Savonian toimintaan. Opiskelijat pitävät opetusta hyvänä ja asiantuntevana. Opiskelijoiden motivaatio oman alan opiskeluun on hyvä. Keskeisiin opiskelua tukeviin palveluihin; kirjastoon, opiskelijapalveluihin ja tietoverkkojen toimintaan ollaan tyytyväisiä. Kehitettävääkin toki löytyy. Muun muassa opintojen ohjaukseen on syytä kiinnittää huomiota sekä palveluihin, jotka lisäävät opiskeluun ja oppimisympäristöön liittyvää viihtyvyyttä, kuten terveyspalvelut ja tuutoritoiminta. Opiskelijoiden palaute on hyvä viesti Savonian kehityssuunnasta. Suuri haaste tulevaisuudessa on kansainvälistymisen kasvattaminen, johon kasvavia tavoitteita asettaa opetusministeriökin. Opetuksen ja opiskelun osalta tilanne vaikuttaa pääosin hyvältä. Opiskelijoiden opintojen eteneminen on parantuminen (45 op. lukuvuodessa suorittaneet (Savonia 68,6 %valtakunnan ka. 65 %) ja näin tavoite ylitettiin ammattikorkeakouluna, yksiköiden kesken on kuitenkin varsin suuri vaihteluväli. Tätä vaihteluväliä halutaan tulevaisuudessa kaventaa. Läpäisyaste viidessä vuodessa valmistuneet (Savonia 63,9 % valtakunnan ka. 61 %) osalta on sama tilanne. Ammattikorkeakoulun tulokset molempien osalta ovat valtakunnan keskiarvoa korkeammat, mikä osoittaa ammattikorkeakoulumme panostavat opetukseen ja sen kehittämiseen. Tuloksissa näkyy myös keskeyttämisten ehkäisyyn ja opintojen seurantaan liittyvä panostus. Tästä on hyvä jatkaa kehitystyötä. Tutkimus- ja kehitystyölle vuosi 2008 oli haasteellinen. Hankerahoituksen, käytännössä EU-rahoituskauden alun viivästyminen vaikutti tutkimus- ja kehitystyön tuloksen jyrkkänä notkahduksena. Kuitenkin joillain koulutusohjelmilla tutkimus- ja kehitystyötä on pystytty petraamaan edelliseen vuoteen verraten esim. kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa Kuopiossa. Esille voisi nostaa myös matkailuja ravitsemisalan aluekehitystyön ja siihen liittyvän tutkimus- ja kehitystyön tuloksen, jonka osalta tavoite ylittyi. Edelliset edustavat ammattikorkeakouluamme Korkeakoulujen arviointineuvoston koulutuksen laatuyksikkökilpailussa kuluvana vuonna. Kokonaisuudessaan Savoniassa on tartuttu ja puututtu keskeisiin haasteisiin työssämme. Tästä on hyvä jatkaa kohden kesää ja tulevia haasteita. Oheisessa tulostaulukossa on koko ammattikorkeakoulun strategisten mittareiden tulokset. Toivon, että käyt katsomassa SERPAssa tuloskoonteja. Sieltä löytyy jokaisen 2008 tulosalueen (nykyisten osaamisalueiden koulutusyksiköiden) tulokset. Lisäksi sieltä löytyy opiskelijakyselyiden tulokset. Opiskelijoille tuloksista on viestitty myös opiskelijakunnan internet-sivuston, SAVOTTAwikin kautta osoitteessa Tulosterveisin Ulla Voutlilainen vararehtori Riitta Paasivuori laatupäällikkö Yliopettaja Esa Hietikko painottaa, että asiakkaan ääntä on kuunneltava tuotekehityksessä. Tehoa tuotekehitystoimintaan Maailman talouden ongelmat ovat Nyt jos koskaan on loistava tilaisuus yksi tuotekehitystoiminnan keskei- Hietikko muistuttaa soveltavan tut- ajaneet suomalaisetkin yritykset käyttää rauhallisempaa aikaa simpiä tehtäviä. kimuksen tärkeydestä. Esimerkiksi hankaluuksiin. Myynti ei vedä ja hyödyksi ja kehittää tuotteita sellaiseen uusien materiaalien tai innovatiivis- kapasiteettia on liikaa. Suomalaisten iskuun, että nousukauden al- Hietikon mukaan tuotekehitystoiten ja automaattisten tuotantome- yritysten vahvuutena ovat olleet kaessa ne lyövät kilpailijat. minnan alkuvaiheet sivuutetaan liian netelmien hyödyntämisellä voidaan laadukkaat ja monipuoliset tuotteet, nopeasti. Usein tämä on aika- valmistaa laadukkaampia ja kilpainetelmien mutta mitä tehdä kun vienti yskii? Hietikko sanoo, ettei tuotteita kannata taulukysymys: uusia tuotteita pitää lukykyisempiä tuotteita. valmistaa elleivät ne vastaa saada markkinoille nopeasti. Pietaulukysymys: Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja asiakkaiden tarpeisiin. Tuotteet voinelläkin aikalisällä voidaan kuiten- Tekniikan tohtori Esa Hietikolla on Esa Hietikko kirjoitti kirjan vat tyydyttää vääriä tarpeita tai niikin saada suuria kustannussäästöjä pitkä kokemus yritysten tuotekehi- tuotekehitystoiminnasta. Kirja syntyy tä vaivaa liiallinen ominaisuuksien ja lisätä tuottavuutta radikaalisti. tystoiminnasta ja sen opetuksesta. tarpeeseen, sillä tuotekehitystä määrä. Hän on kirjoittanut useita muitakin käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta Luovan työn aikana kehittäjiä kiu- oppikirjoja ja laatinut opetusmate- ei juuri ollut markkinoilla. Vempainta ja nappia riittää, mutsaa niin sanottu luomisen tuska. On riaalia nettiin. Kirjan keskeisiä teemoja ovat muun ta kuka niitä oikeasti tarvitsee. Ylimääräiset paljon helpompaa mennä eteenpäin muassa asiakastarpeen tunnistaminen ominaisuudet lisäävät perinteisten ratkaisujen varassa ja luova työ. Hietikko painottaa, tuotteen valmistamiskustannuksia kuin ryhtyä keksimään uutta. Luova teksti Jouni Vornanen että nyt tuotekehitystoiminnalle on ja kaventavat yritysten katteita. ilmapiiri mahdollistaa uusien rat- kuva Tatu Westerholm tilausta. Asiakkaan äänen kuunteleminen on kaisujen keksimisen. Savonia-ammattikorkeakoulu ja teksti Jouni Vornanen Siemens Osakeyhtiö sopivat yhteistyöstä Savonia ja Siemens allekirjoittivat ajankohtaisilla luennoilla, joita voi käytännössä esimerkiksi tarjoamalla yhteistyösopimuksen. Yhteistyöllä olla opiskelijoille suunnatut Siesä harjoittelu-, projekti- ja opinnäy- Siemens haluaa panostaa yhdesmensin edustajien asiantuntijaluentetyömahdollisuuksia opiskelijoil- Savonian kanssa tulevaisuuden osaajiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Siemens tarjoaa Savonialle asiantuntemusta ja laitteita opiskelukäyttöön sekä tietoa yrityselämän uutuuksista ja muutoksesta. Tavoitteena not, tutustumiskäynnit ja erilaiset yritysesittelyt, kertoo koulutus-ja kehittämispäällikkö Esko Pöllänen Opettajien osaamisen täydentämiseksi Siemens voi järjestää muun le. Projektityöt suoritetaan suurelta osin Savonian tiloissa. Opinnäytetyöt tehdään pääsääntöisesti Siemensin tiloissa, tarkentaa Pöllänen Opiskelijat pääsevät tutustumaan on luoda toimivat yhteistyö- muassa opettajaseminaareja tai myös Siemensin eri toimialojen ja käytännöt organisaatioiden välille. Sopimus kattaa kaikki Savonian toimialat. kutsua opettajia asiakastapaamisiin. Yhteistyön laatua seurataan keräämällä opiskelijoilta palautteita liiketoiminta-alueiden työllistämismahdollisuuksiin kunkin toimialan harjoittelu- ja kesätyöpaikoissa. Savonia-ammattikorkeakoulu projektitöistä ja harjoittelusta. aikoo Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden jatkossakin hakea aktiivisesti uusia täydentää opintokokonaisuuksia Siemens edistää opitun soveltamista yritysyhteistyökumppaneita. [ 10 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti 11 ]

7 Malliaterioista hyötyä kuluttajille Uutta ilmettä Itkonniemelle Restonomi Anni Ylösen opinnäyte palkittiin valtakunnallisessa Thesis-kilpailussa. Valtakunnallisessa Thesis-kilpailussa Savonia-ammattikorkeakoulun restonomi Anni Ylösen opinnäytetyö palkittiin matkailu-, ravitsemisja talousalan sarjassa. Opinnäytetyö aiheena oli: Malliateria ravitsemusohjeena opiskelijaravintolassa, case Fazer Amica Helmi. Opinnäytetyössä selvisi, että ravintolan asiakkaiden mielestä malliateriat ovat käytännöllisiä ravitsemusohjeita. Lähes 90 prosenttia vastaajista arvioi malliaterioiden käytävyyden hyväksi tai erinomaiseksi. Ylösen mukaan terveellisen ateriankokoaminen onnistuu esimerkiksi lautasmallin avulla. Mallin mukaan noin puolet tulisi täyttää kasviksilla, neljäsosa proteiinipitoisilla aineksilla kuten lihalla, kalalla tai soijalla ja neljäsosa perunalla, riisillä tai pastalla. Kasviksista ainakin osa tulisi syödä kypsentämättömänä, jotta vitamiinien saanti olisi parempi. Aterian osaksi on hyvä liittää kuitupitoista leipää kasvismargariinilla voideltuna ja rasvatonta maitoa. Lounaalla tulisi saada kolmasosa päivän energiasta, joka määräytyy esimerkiksi iän, sukupuolen ja liikunnallisuuden perusteella. Ylösen mielestä ihmiset tietävät, mitä terveellinen ruoka pääpiirteissään tarkoittaa. Pitäisi syödä esimerkiksi kasviksia, vähän kovia rasvoja ja niukalti suolaa. Nykyisin tietoa on jatkuvasti esillä myös eri medioissa. Joskus kuitenkin tuntuu siltä, että ihmiset kiinnittävät liikaa huomiota tiettyihin yksityiskohtiin kokonaisuuden sijaan. Esimerkiksi kahvista saatetaan jättää sokeri pois, mutta silti syödään rasvainen viineri. Ylönen muistuttaa, että elintarvikepakkauksissa on paljon tietoa tuotteen ravintosisällöstä, mutta kokonaistilannetta päivän aikana syötyjen ravintosisällöstä on vaikea hahmottaa, ellei pidä esimerkiksi ruokapäiväkirjaa. Mielestäni suomalaiset eivät syö erityisen terveellisesti. Toki kala, ruisleipä ja marjat ovat terveellinen osa useimpien ruokavaliota, mutta liha- ja maitotuotteiden runsas kulutus tuo ruokavalioon melkoisesti kovia rasvoja ja suolaa. Vuonna 1992 alkanut insinöörikilpailu on vuosinen mittaan laajentunut kaikkia ammattikorkeakouluja ja kaikkia koulutusaloja koskevaksi opinnäytetyökilpailuksi. Kilpailun järjestää Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja palkintojen pääsponsorina on Kesko Oyj. Anni Ylösen työn ohjasi Anja-Riitta Keinänen. Itkonniemen vanhan tulitikkutehtaan ympäristö sai uutta ilmettä, kun kansainvälinen opiskelijaryhmä päästi luovuutensa valloilleen. Kysymyksessä on Savonia, Tekniikan isännöimä NEPTUNE (Network for Enviromental Projects in United in Europe) projekti. Kuopioon kokoontui 30 eurooppalaista opiskelijaa rakennus-, ympäristö- ja kunnallistekniikan sekä arkkitehtuurin alalta. Opiskelijoiden mukana tuli valvojat, jotka ovat alansa huippuja. Opiskelijat oli jaettu projektiviikon ajaksi viiteen kuuden henkilön ryhmään siten, että jokaisessa ryhmässä on yksi opiskelija kustakin maasta ja jokaisen ryhmän opiskelua ohjasi yksi opettaja. Tehtävänä oli Itkonniemen tulitikkutehtaan alueen muuttaminen asuinalueeksi. Kyseessä on 13 hehtaaria Kuopion parhailla alueilla olevaa maata, jolle ei ole vielä olemassa suunnitelmaa. Projektin yhteistyökumppaneina olivat Savonia Tekniikka, Kuopion kaupunki ja Savocon Oy. Viime perjantaina (3.4.) julistettiin voittaja, joka otti projektinimekseen Royal Flush. Ryhmä oli varsin kansainvälinen: Roman Shapiro Venäjä, Tjebbe de Jong Hollanti, Janine Bauer Sveitsi, Rok Močnik Slovenia, Elina Ärväs Suomi, Daniel Zeltner Sveitsi. Ryhmän vetäjä oli arkkitehti Marko Jaušovec, Mariborin yliopistosta Sloveniasta. Kukin ryhmä suunnitteli siis itsenäisesti Itkonniemen tontille uuden asuinalueen, josta arvosteluraati valitsi esitysten perusteella parhaan. Voittajaryhmän suunnitelman perusidea oli suomalaisesta metsästä, joka näkyy muun muassa rakennusten muodoissa ja siinä, että kerrostalojen pinnoitus on puuta. Raati arvosti luonnonläheisyyttä ja totesi: Voittaja esityksessä pidettiin hyvänä sitä, että siinä oli sijoitettu korkeita kerrostaloja harsomaisesti siten, että näkymä Kallavedelle säilyi Itkonniemenkadulta. Lisäksi alueelle oli suunniteltu pientaloasutusta ja virkistyskeidas alueen asukkaille. Arvosteluraati näki hyvänä myös vanhan tulitikkutehtaan säilymisen: Jury arvosti vanhan tulitikkutehtaan säilyttämistä kulttuuri- ja toimintakeskuksena alueen keskellä. Tulitikkutehdas toimii myös luonnollisena joukkoliikenteen solmukohtana ja siinä on siten kestävän kehityksen idean mukainen. Myös veden päälle sijoitetut kevyenliikenteet väylät herättivät kiitosta. Jäsenet arvosteluraadissa olivat Kuopion kaupungin arkkitehti Janne Repo, Savocon Oy:n kehitysjohtaja Antti Niskanen, Savonia tekniikan arkkitehti Kimmo Ruotsalainen ja Savonia, Tekniikka projektipäällikkö Jarkko Surakka. teksti Jouni Vornanen teksti Jouni Vornanen kuva Kaija Sääski [ 12 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti 13 ]

8 Mikko Keltanen Liiketalouden opintoja tropiikissa Keväällä 2008 sain kuulla mahdollisuudesta päästä noin puoleksi vuodeksi vaihto-opiskelijaksi Kuala Lumpuriin, Malesiaan. Vaihto-ohjelman järjestäjänä toimi espoolainen Academy Access Oy, joka perusti Malaysian International Business Program (MIBP)- ohjelman alun perin Helsingin Kauppakorkeakoulun tarpeita silmällä pitäen. Ajan myötä kiinnostus ohjelmaan osallistumisesta levisi myös muihin korkeakouluihin ja osallistujien oppilaitospohja laajeni huomattavasti. Vuonna 2008 osallistujia oli muun muassa Jyväskylän yliopistosta, Turun ammattikorkeakoulusta, Turun kauppakorkeakoulusta, Teknillisestä korkeakoulusta, Savonia-ammattikorkeakoulusta sekä saksalaisista, belgialaisista ja yhdysvaltalaisista yliopistoista. Opiskelu tapahtui KDU Collegella, joka sijaitsi noin 10 kilometrin päässä Kuala Lumpurin keskustassa. KDU College on yksityinen korkeakoulu, josta löytyvät muun muassa kauppatieteellinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta sekä teknillinen tiedekunta. Yhteensä tiedekuntia KDU Collegella on kymmenen. Johtuen Malesian erikoisesta väestöpolitiikasta, jossa malaijit (joita on noin k o l m a n - nes väestöstä) saavat etuuksia johtuen rotu-statuksestaan (malaijeilla on merkintä henkilötodistuksessa heidän rodustaan), joita ovat esimerkiksi kiintiöt valtiollisissa työpaikoissa ja yliopistoissa. Tästä syystä kiinalaista ja intialaista syntyperää olevat henkilöt eivät pääse julkisiin yliopistoihin kuin erittäin korkeilla arvosanoilla. Jotta muutkin väestöryhmät saisivat mahdollisuuden opiskeluun, Malesia on täynnä yksityisiä yliopistoja. Nämä yliopistot eivät varsinaisesti ole yliopistoja, koska niissä tehdään vähän tai ei ollenkaan tutkimustyötä; englanninkielinen termi näille laitoksille on learning/teaching institution, joskin laitokset itse käyttävät termejä college tai university. Kuala Lumpurin maamerkki: Petronas Twin Towers MIBPn kurssit olivat järjestetty siten, että Academy Access oli palkannut ulkopuolisia luennoitsijoita eri yliopistosta ja yhteistyösopimuksen kautta hankkinut tilat ja opetusvälineistön KDU Collegelta. Luennoitsijat kursseille tulivat muun muassa eri yliopistoista esimerkiksi Yhdysvalloista Georgian yliopistosta ja Intiasta Indian Institute of Managementista. Luennoitsijoina toimii myös Aasiassa toimivia liike-elämän edustajia, esimerkiksi International Business Intelligence Asia-Pacific Ltd:n toimitusjohtaja. Kursseja oli tarjolla yhteensä seitsemän kappaletta joista pystyi valitsemaan maksimissaan viisi. Kaikki kurssit olivat laajuudeltaan kuusi ETCS-pistettä. Tästä syystä ne olivat myös suoraan hyväksi luettavissa opintoihin. Kurssien aiheet vaihtelevat hieman joka ohjelmassa: syksyllä 2008 painotus oli hyvin paljon johtamisessa ja markkinoinnissa ja kurssien aiheet käsittelivät esimerkiksi kulttuurien välistä johtamista, markkinointi strategioita sekä pienten ja keskisuurten yritysten johtamista. Opetusmetodit kursseilla vaihtelivat riippuen luennoitsijasta, vaihdellen aina normaalista luennoinnista kursseihin jossa pääpaino oli ryhmätöissä ja niiden esittämisessä. Parhaana esimerkkinä toimii cross cultural management kurssin kiinalainen illallinen jonka aikana käytiin läpi käytännössä kiinalainen liikelounas etiketti, joka oli käsitelty aiemmin tunneilla teoriassa. Suomalaiselle opiskelijalle eläminen Kuala Lumpurissa oli suhteellisen edullista; suomalainen opintotuki riitti hyvään elintasoon ja esimerkiksi asuntoni oli halvempi kuin Kuopiossa, vaikka olikin Kuala Lumpurin keskustassa olevan huoneistohotellin 37. kerroksessa. Asunnon jaoin neljän muun MIBP-opiskelijan kanssa mutta ei ahtaudesta ei silti joutunut kärsimään. MIBP-ohjelmaan haetaan täyttämällä ja lähettämällä Academy Access Oy:n sivuilta löytyvä hakemuslomake. Vastaus hakemukseen, Academy Accessin mukaan, tulee kahdesta seitsemään päivään. Määräajat hakemiselle ovat lokakuun 31. päivä kevät lukukaudelle ja kesäkuun 30. päivä syyslukukaudelle. Poiketen suomessa totutusta, MIBP-ohjelmassa on lukukausimaksu, joka on 2500, sisältäen oppikirjat ja muun materiaalin kursseilla. Lisätietoja ohjelmasta saa ohjelman internetsivuilta osoitteesta com Ruokakaupustelija eli hawker Kuala Lumpurissa This was the question the engineering students both on Savonia Varkaus Campus and in Brandenburg University of Applied Sciences (Germany) focused on in their mini-research project last autumn. How was the project carried out? Angela Lloyd from Brandenburg University visited us in Varkaus late September to launch this project. The first step was to get to know the Brandenburg students by introducing ourselves in Brandenburg s Moodle which was used as a working forum for this project. Next, the teams of Savonia students chose questions to find out about the life of a foreign student in Germany. The Brandenburg students designed questions concerning studying in Finland. Then, Internet based questionnaires were created and students in each country filled in these questionnaires. Based on the results, short reports were written. This article is the final step of the project. TEXT Scott Richard, Jari Pietiläinen and Irene Hyrkstedt Pictures: Nana Li and Irene Hyrkstedt: TO BE A FOREIGN STUDENT IN FINLAND AND GERMANY ANY DIFFERENCES? Something similar, something different There weren t that many differences and it was an encouraging observation if you have been thinking to study abroad. All in all it seems that there are not many differences between the daily life between the Finnish and German university. One difference is that Savonia tends to get more students from areas such as China and Africa as for Brandenburg they tend to get more students from South America, Eastern Europe and Middle Eastern countries. In this project we also noticed that Brandenburg students were bit older than we, the age ranging from It was hard to tell if the cost of living was any different there than here in Finland because the rates depend quite a lot on different factors such as location in rural or populated areas. One of the most noticeable differences is that learning German seems to be easier on the students than learning Finnish. As for general methods of study it is actually quite the same except it seems that on our Savonia campus we tend to rely less on using books for studies and more on the Internet, Moodle and other electronic sources. What did we learn? Working with this project was pretty interesting. Making the survey was fun but at the same time challenging as well. We needed to think what kind of questions we use that we get the best information. After we got the results we understood it wasn t that easy to analyze the results and make a report. After the whole process it was anyway rewarding to see how similar we are. There weren t that many differences and it was an encouraging observation if you have been thinking to study abroad. Final remarks This project was good for the students of Savonia to interact with students of Brandenburg. There aren t many differences between our schools in the aspect of the essential needs but there are naturally small differences between the teaching methods and small details on how the schools work. Hopefully we can keep relations between schools like this and learn more about them as time goes on. Maybe in the next project we can use Moodle, or even video-conference, more for interaction and discuss more about the practical things. Excursion to Brandenburg would be even better, of course! [ 14 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti 15 ]

9 Maa-aines yrittäjät vierailulla Oulun yliopistolla. Kuvassa vasemmalta on Arto Kauppinen, opiskelija Turkka Rekola ja Markku Nissinen. SAIRAAN HYVÄ VETO! INNO-FOREST-hanke yksi Euroopan parhaista Kuluva vuosi 2009 on nimetty luovuuden ja innovaatioiden eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Savonia-ammattikorkeakoulun IN- NO-FOREST-hanke oli esillä Brysselissä pidetyssä Best Practices from EU Programmes - konferenssissa, jossa nostettiin valokeilaan EU- rahoitusohjelmien parhaita ja innovatiivisimpia hankkeita. INNO-FOREST esittäytyi noin 500 hengen yleisölle, jossa oli osanottajia lähes 40 maasta. Konferenssin keskeinen viesti luovuuden ja innovaatioiden herättelemiseksi on rajojen ylittäminen: EU-komissaari Ján Figel kannusti tutkijoita, yrittäjiä, opiskelijoita, poliitikkoja ja taiteilijoita uudenlaiseen avoimeen keskusteluun ja yhteistyöhön. INNO-FOREST-hanke toteutettiin vuosina , ja lähes 100 opiskelijaa ja 100 yritystä 13 Euroopan maasta osallistui siihen. Hankkeen perusideana oli yhdistää käytännön yritystoiminta, opiskelu, koulutus ja tutkimus niin, että kaikki voivat kokea saavansa hyötyä osallistumisesta. Opiskelijan ja yrityksen yhteistyö kesti noin kolme kuukautta. Opiskelija tutustui yrityksen toimintaan ja analysoi sen toimintaa sovituilla menetelmillä. Sitten eri maiden opiskelijat kokoontuivat kahden viikon intensiivikurssille, jossa he perehtyivät innovaatioprosessiin monikansallisissa pienryhmissä asiantuntijoiden johdolla. Palattuaan kotimaahan opiskelija jatkoi yhteistyötä yrittäjän kanssa tavoitteena yrityksen kehittäminen saatujen oppien pohjalta. Loppuraportit menivät tutkijoille aineistoksi yritysten innovaatiotoiminnasta. Miksi INNO-FOREST-hanke katsottiin yhdeksi parhaiten onnistuneista hankkeista Euroopassa? Siihen lienee useita syitä: laaja partneriverkosto: osallistujia 13 eri maasta yrittäjät, opiskelijat ja tutkijat toimivat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi hanke tuotti sekä mallin opiskella innovaatiotoimintaa että ohjeistuksen yritysten analysoimiseen hanke toteutti jatkuvan parantamisen mallia palautejärjestelmineen. Konferenssijulkaisu parhaista käytännöistä EU-rahoitusohjelmien hyödyntämisessä löytyy osoitteesta bp-euprogrammes_en.pdf, Inno-Forest-hanke sivuilla Lisätietoja luovuuden ja innovaatioiden teemavuodesta: Euroopan Komissio järjesti konferenssin, jossa esiteltiin EU-rahoitusohjelmien parhaita hankkeita. Savonia-ammattikorkeakoulun Miika Kajanus ja Marja Kopeli podiumilla Brysselissä Erasmus-ohjelman rahoittaman Inno-Forest-hankkeen toimijoina Inno-Forest-opiskelijat tutustuivat kesällä 2007 mm. Tonavaa melonta- ja virkistystarkoituksessa hyödyntävään yritystoimintaan. Asiakkaille parempia tuotteita ja palveluita - KIP -hanke etsii innovaatioita ja edistää kansainvälistymistä Savonia-ammattikorkeakoulu on kehittänyt Ylä-Savossa pitkäjänteisesti kysyntälähtöistä käytäntöpainotteista innovaatiopalvelumallia, joka suuntaa koulutus-, tutkimusja kehittämis-toimintaa elinkeinoa hyödyttäviin kohteisiin. Korkeakouluasiamiestoiminta aloitettiin 2004, korkeakoulujen sopimuspohjainen yhteistyö syveni 2006 Oulun ja Kuopion yliopistojen, Savonia-ammattikorkeakoulun ja alueen välisellä sopimuksella. Innostuva ja oppiva Itä-Suomi (IN- NO-STU) hanke osallistui viidentoista yrityksissä käyttöön otetun innovaation kehittämiseen. Niiden toteuttamiseksi tarvittiin 162 löydettyä innovaatioaihiota, 89 toteutettavuusselvitystä ja 31 kehittämisprojektia; näihin osallistui eri tavoin 10 korkeakoulua. Hankkeen tuloksena oli myös aluekeskusohjelman ohjausryhmän hyväksymä Ylä-Savon yrityslähtöinen innovaatiostrategia , jossa keskiöön nostettiin alueen jokainen yritys ja sen innovaatiotoiminta. Strategia suuntaa panokset sesti yritysten ja erityisesti nii- Suomi on Euroopan johtavia inno- innovaatiotoiminnan tehostamiseen, den asiakkaiden tarpeista nouse- innovatiivisten rakenteiden via toimeksiantoja, jotka välitetään ja ympäristöjen kehittämiseen sekä toteutettavaksi korkeakouluverkoston innovaatiokulttuurin ja toimintatapojen kehittämiseen. opetuksessa, tutkimus- ja kehitystoiminnassa tai muuna palveluna. Opintojen vaihtoehtoiset Ylä-Savon Kehitys Oy koordinoi strategian toteuttamista. Innovaatioverkoston arviointityöpajan perusteella Ylä-Savossa on hyvin selvillä suoritustavat mahdollistavat myös opiskelijan yksilöllisen osallistumisen yritysten toimeksiantojen toteuttamiseen. kehittämisen kärkialat, toimintaperiaatteet ja työnjakoon liittyvät kysymykset, parannettavaa on niin strategiaperustassa kuin yhteisessä tekemisessäkin. Näin korkeakoulujen asiantuntijat ja opiskelijat tuoreine ajatuksineen osallistuvat laajasti alueen ja yritysten kehittämiseen. Hankkeessa toteutetaan yhdessä Oulun yliopiston Innovaatiopalvelujen kehittäminen ja käyttöönotto jatkuu koko Pohjois- Savossa Korkeakoulu-verkoston Innovaatiopalvelut kansainvälisen liiketoiminnan yksikön kanssa myös yritysten kansainvälistämisvalmennus, joka sisa. (KIP)-hankkeessältää yrityskohtaista konsultointia Yliopistot, korkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset ja kehittämisorganisaatiot osallistuvat yritysten innovaatioprosesseihin siten, että ja koulutusta. KIP-hankkeen rahoittajia ovat Itä-Suomen lääninhallitus, Euroopan sosiaalirahasto sekä mukana olevat kunnat ja yritykset. syntyy uutta liikevaihtoa tai tehokkaampaa toimintaa, ja näin useampi KIP-hankkeen perustana olevaa yritys harjoittaa kasvuhakuista innovaatio-toimintaa. käytäntöpainotteista toimintamallia tukee myös Euroopan komission julkaisema European Innovation Innovaatiopalvelu etsii aktiivi- Scoreboard 2008, jonka mukaan vaatiomaita yhdessä Ruotsin, Saksan, Tanskan ja Iso-Britannian kanssa. Analyysin mukaan Suomen vahvuuksia ovat koulutetun työvoiman saatavuus ja yritysinvestoinnit, mutta innovaatioiden hyödyntämisessä ja niiden markkinoille saattamisessa on parannettavaa. Innovation Scorenboard 2008 nostaa esille ilman tutkimus-kehityspanostuksia ( non-r&d innovators ) toteutetun innovaatiotoiminnan tärkeyden. Tuloksilla mitattuna yli puolet yrityksistä innovoivat ilman T&K-panostuksia; ne tuottavat uusia tuotteita ja palveluita markkinoille erilaisilla luovilla kehittämistoimenpiteillä. Tämä osoittaa, että etenkin pienehköissä yrityksissä tarvitaan erilaisia innovaatiopalveluita perinteisten T&K-palveluiden täydentäjänä; erityisesti nykyisen kaltaisessa taloudellisessa tilanteessa. Onko sinulla idea innovaatioaihioksi? Ota yhteyttä, niin katsotaan miten se saadaan toteutettua! Lisätietoja teksti ja kuvat Marja Kopeli teksti ja kuva Miika Kajanus, projektipäällikkö [ 16 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti 17 ]

10 PeeÄssä palkitsi ammattikorkeakouluharjoittelijoita S-ryhmän alueelliset stipendit jaettiin alueosuuskaupan ja Savonian yhteisessä tilaisuudessa Kuopiossa joulun alla. Osuuskauppa PeeÄssän lahjoittamat praxis-stipendit luovuttivat henkilöstöjohtaja Sirkka Hartikainen ja Savonian vararehtori Ulla Voutilainen. Stipendi voidaan myöntää ammattikorkeakoulussa opiskelevalle suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tutkinto-opiskelijalle, joka on suorittanut tutkintoonsa kuuluvan harjoittelun ja raportoinut sen. Alueellisen stipendin voivat saada opiskelijat, jotka ovat suorittaneet harjoittelun S-ryhmän alueosuuskauppojen liiketoiminnassa. Stipendit voidaan myöntää minkä tahansa koulutusalan tai koulutusohjelman opiskelijalle. Osuuskauppa PeeÄssä myönsi kolme 500 euron stipendiä. Erityistä painoa arvioinnissa annettiin muun muassa käytännön osaamiseen, yrittäjämäiseen ja palvelualttiiseen työasenteeseen. Arviointiryhmä antoi stipendit seuraaville Savonian opiskelijoille: Marketkauppa, Sokos Kuopio, Maiju Kauhanen, tradenomi opiskelija Majoitus- ja ravitsemisala, Ravintola Wanha Satama, Kuopio, Paula Laitila, restonomia opiskelija Majoitus- ja ravitsemisala, Ravintola Rosso, Kuopio, Minna Pesonen, restonomi opiskelija Praxis-stipendin jakotilaisuudessa vasemmalta vararehtori Ulla Vuotilainen, palkitut opiskelijat Maiju Kauhanen, Paula Laitila, Minna Pesonen ja henkilöstöjohtaja Sirkka Hartikainen. S-ryhmä ja Suomen ammattikorkeakoulut aloittivat keväällä 2007 yhteistyön, jonka tavoitteena on ammattikorkeakoulututkintojen työelämävastaavuuden teksti Jouni Vornanen kuva Markku Haapakoski kehittäminen ja opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen. Kehittämisen kohteena on harjoittelu, joka on laajin kokonaisuus ammattikorkeatutkinnoissa. Suomalainen ruokakulttuuri kunniaan Suomalaisen ruokakulttuurin nostaminen sai lähtölaukauksen Ruokajuhlassa lokakuussa Helsingissä. Ruokakulttuurin edistämisohjelmassa on mukana seitsemän ministeriötä, ruokaketjun toimijoita ja alan edistämisorganisaatioita. Ohjelman tavoitteena on suomalaisen ruuan ja ruuan tekijöiden arvostuksen kohottaminen koko elintarvikeketjun osalta. Huomiota kiinnitetään muun muassa ruuan laatuun, kilpailukykyyn, lähiruuan ja luomun edistämiseen, ruokamatkailun kehittämiseen, ravitsemiskäyttäytymiseen ja ruokaosaamiseen vaikuttaminen. Viime talvena arvokkaalla PRO-tunnustuspalkinnolla kruunattu Savonia-ammattikorkeakoulun ruokatuotannon lehtori Sinikka Määttälä näkee tummia pilviä kouluruokailun yllä. Erityisenä ongelmana on elintarvikkeiden hinnan nousu. Ravintokustannukset ovat nousseet tilastokeskuksen mukaan yli 10 prosenttia tämän vuoden aikana. Päivittäisen kouluruoka-annoksen hinta oppilasta kohden on keskimäärin 70 senttiä 1 euroa, joissakin kunnissa elintarvikkeet hankitaan jopa 65 sentillä. Kouluruuan tulisi täyttää valtion ravitsemusneuvottelukunnan kansalliset kouluruokailusuositukset. Määttälä kysyy retorisesti, toteutuvatko suositukset, jos määrärahat eivät nouse. Määttälä näkee, että yksi haasteellisuus koskee ruokalistoja, raaka-aineita- ja ruokalajivalintoja. Suomalaisten pitäisi suosia lähiraaka-aineita ja mahdollisuuksien puitteissa myös luomua. Täällä raaka-aineissa esimerkiksi torjunta-aineiden määrät ovat pienempiä kuin muualla EU-alueella. Jotta suomalainen ja alueellinen ruokakulttuuri ei häviäisi kansainvälisten ruokien kirjoon, tulisi terveellisten, ten ruoka nautitaan, on myös osa ruokakulttuuria. suomalaisten perusruokien säilyä ruokalistoilla. Määttälän mukaan lähiruuan käyttö olisi viisasta myös kestävän kehityksen Esimerkiksi juurekset ja kaalit ovat hyviä lämpimien ruokien aineksia, kunhan ne käsitellään mehukkaiksi. Erilaiset marjat ja marjaruuat ovat ravitsemuksellisesti ja makuarvoiltaan suomalaisen ja savolaisen ruuan helmiä. Tutkimusten mukaan marjat vaikuttavat ehkäisevästi moniin sairauksiin, muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, näkökulmasta, jos ajatellaan ruuan laatua, säilytys- ja kuljetusvaiheita. Suomessa koulujen lähiruoka voisi olla esimerkiksi kasviksia, marjoja ja leipomotuotteita, joillakin seuduilla myös kalaa ja lihaa. Lähiruuan käyttöä rajoittavat hankintasopimukset, logistiset ongelmat sekä lähiruuan tuotantomäärät. vakuuttaa Määttälä. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman Tarjoamalla suomalaista ruokaa puhemiehiksi ovat maukkaaksi ja ulkonäöltään selkeäksi lupautuneet ortodoksinen pappi valmistettuna, niin että raa- isä Mitro, valmennuksenjohtaja Ta- ka-aineet tunnistetaan, voisimme pio Korjus, kirjailija Kaarina Utrio, houkutella tulevat suomalaiset ruokavalintojen tekijät hyvän paikallisen ruuan ystäviksi ja edistää rap-tähti Elastinen ja ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila. Joukkoa laajennetaan tulevaisuudessa. suomalaista ruokakulttuuria siltä kansainvälisyyttä unohtamatta. Mi- teksti Jouni Vornanen K-RYHMÄ PALKITSI parhaat mestarimyyjät K-ryhmä palkitsi viisi parasta Mestarimyyjäkoulutukseen osallistunutta Savonian opiskelijaa Kuopiossa. Savoniasta koulutuksen suoritti hyväksytysti 17 opiskelijaa. Stipendit luovutti Nina Laituri K-market Liikenne Puijonlaaksosta. Palkitut opiskelijat olivat: Jani Korhonen Kuopiosta, linja Mestarimyyjäkoulutuksessa, vapaa-aika, Auli Miettinen Kuopiosta, kassa linja, Harri Kokko Äänekoskelta, vapaa-aika, Sini Hukkanen Kuopiosta, tuore-elintarvike ja Jenni Hukkanen Kuopiosta, tuore-elintarvike. K-ryhmän Mestarimyyjäkoulutus toteutettiin tänä vuonna 22. kerran. Etäopiskeluna suoritettu koulutus tarjoaa nuorille työelämää varten hyvät tiedot kaupan alasta. Koulutuksen toteuttamisesta vastaavat oppilaitokset, K-instituutti ja Kesko. Mestarimyyjän ohjauksesta vastasi lehtori Seppo Pitkänen. Tänä keväänä Mestarimyyjätodistukset jaetaan opiskelijalle. Suurin osa heistä opiskelee joko kaupallisten oppilaitosten tai ammattikorkeakoulujen päättävillä luokilla, kertoo K-instituutin koulutuspäällikkö Laura Lindberg. Mestarimyyjäkoulutus on K-ryhmässä työskentelevien henkilöiden täydennyskoulutusta. Vuosittain sen suorittaa noin henkilöä, joten kyseessä on Suomen suurin ammatillinen aikuiskoulutus. Jenni Hukkanen, Sini Hukkanen, Auli Miettinen, Harri Kokko ja Jani Korhonen palkittiin K-ryhmän mestarimyyjästipendillä. Puijonlaakson K-kauppias Niina Laituri (vas. ylhäällä) kertoi opiskelijoille kauppiasurastaan. Palkinnot jakoi lehtori Seppo Pitkänen (oik. ylhäällä). teksti Jouni Vornanen Valtakunnalliset kotiseutupäivät Mualimalle ja takas! Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään vuoden kuluttua Koillis-Savossa ja Kuopio-Siilinjärven alueilla. Kotiseutupäivien sloganiksi on valittu Mualimalle ja takas. Visuaaliseen ilmeeseen kuuluvat myös muuttolinnut nehän lähtevät maailmalle palaten kuitenkin aina takaisin kotiinsa. Kotiseutupäivien teema sopii erinomaisesti järjestäjäorganisaatiossa toimivaan Tiina Kuosmaseen. Lapsuutensa hän vietti Nilsiässä Syvärin järven rannalla. Sittemmin hän lähti opiskelun ja töiden perään aina ulkomaille saakka. Nyt Kuosmanen on palannut Siilinjärvelle ja Savonia-ammattikorkeakouluun yrityskoulutus- ja kehitystehtäviin. Nilsiään on säilynyt vahvat siteet myös oman yritystoiminnan kautta. Kuosmasella on yksi harras toive tapahtumaan: hän toivoo ilmojen herran siunauksella suosiollisia säitä. Kotiseutupäivät järjestetään ensimmäisen kerran matkailukeskuksessa ja Kuosmanen uskoo tämän tuovan uusia kävijöitä. Mualimalle ja takas teemassa koetetaan saada mukaan nuorempiakin ihmisiä, joten siinä on haastetta kerrakseen. Toivon, että nuoret ja keski-ikäiset oppisivat näkemään kotiseutunsa uudessa valossa. Ja tietysti paikallisten odotetaan osallistuvan sakoin joukoin tapahtumaan. Kuosmasen mukaan lähiruoka nostetaan esiin koko päivien ajan kaikissa ruokailuissa. Päivien aikana korostuvat muun muassa vesistöt, savolainen lupsakkuus, menestyvät yritykset, paluumuuttajat ja osaa- Savonian projektipäällikkö Tiina Kuosmanen ja pääsihteeri Katja Lappalainen suunnittelemassa kotiseutupäivien ruokatarjontaa. vat nuoret. naari. Seuraavana päivänä seminaarin antia pohditaan Tahkolla, voorumissa. Järjestelyt ovat sujuneet hyvin aikataulussa. Ruokalistatkin ovat jo melkein valmiina ja kotiseutupäivien Kevyempääkin ohjelmaa kotiseutupäivät tarjoavat. Iltaohjelmassa leivoksen ensimmäiset koeversi- löytyy esimerkiksi Viäräleukain ot maisteltu. Pääsihteeri Katja Lappalainen ja muut tiimit ovat tehneet hyvää työtä. festivaali. Retkipäivänä voi valita kymmenestä itselleen tai perheelle sopivan kohteen, jotka suuntautuvat eri puolille järjestäjäalueita. Kotiseutupäivät kestävät neljä päivää ( ). Ensimmäisenä päivänä järjestetään Kuopion yliopistolla seminaari Kunta ja kotiseutu. Se on samalla Suomen Kotiseutuliiton 60-vuotisjuhlasemi- Kotiseutupäivien tavoitteena on esitellä Savoa ja savolaista osaamista muualta Suomesta tuleville vieraille. Päiville odotetaan yli juhlavierasta. teksti Jouni Vornanen [ 18 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti 19 ]

11 VireTori tarjoaa hyvinvointipalveluja Savonian yliopettajan Hilkka Lassilan mielestä Islannin hevoset sopivat hienosti niille matkailijoille, joilla on vähäinen ratsastuskokemus. Hevosmatkailun vetovoima kasvaa VireTorilla opiskelijat tarjoavat opintoihinsa liittyviä hyvinvointipalveluja, ohjausta ja neuvontaa kaiken ikäisille asiakkaille. Taustalla löytyy vankka osaaminen, sillä projektissa on mukana Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammatti- ja aikuisopisto ja Kuopion yliopisto. VireTorin avajaisviikkoa vietettiin tammikuussa. Avajaisviikolla oli joka päivä muun muassa verenpaineen mittausta, sormenpääverikokeita ja suun terveyden tarkastuksia. Tarjolla oli myös luovaa toimintaa. Projektipäällikkö Päivi Tiilikaisen Tiilikainen muistuttaa, että koulutusorganisaatiot toimivat resurssi- mukaan VireTori palvelee vauvasta vaariin. Esimerkiksi kevään aikana ensa puitteissa tasa-arvoisesti VireTorilla. Toiminnan ideahan on tori tarjoaa terveysmittauksia, erilaisia fysioterapiapalveluja, leikkikenttä toimintaa ja erilaisia palvelu- moniammatillisuus. tekemällä oppiminen, yrittäjyys ja ja myös asiakkaiden koteihin. Parhaassa tapauksessa VireTorilla olisi jokaisen koulutusorganisaation opiskelijoita. Näin he voisi- VireTorin avajaisviikko osoitti, että tällaista palvelua tarvitaan. Asiakkaat ja opiskelijat ovat olleet tyy- toisiltaan. vat saada oppimiskokemuksia myös tyväisiä ja kiitosta on tullut paljon. Toimintaa kehitetään koko ajan saatujen palautteiden perusteella. Vire- merkiksi liikuntaan, apua kipuihin VireTorilta voi saada vinkkejä esi- Tori jää oppilaitosten pysyväksi toiminnaksiuksen kysymykseen onko kotisi ja kolotuksiin tai vaikkapa vasta- tai Viretorin toiminta on kaikille avointa ja ilmaista. työpaikkasi turvallinen ja esteetön. Myös ihmissuhdeasioihin löytyy tietoa. VireTorin/Valkaisen osoite on Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala Kuopio, Sairaalakatu 6-8, Kuopio, rakennus 1, 0 kerros. VireTori/Pressan avajaiset ovat , osoitteessa Presidentikatu 1, Kuopio (käynti Kaartokadun puolelta). Pohjois-Savoon suunnitellaan hevosmatkailukeskittymää. Alueella on hevosiin kohdistuvaa vahvaa perinnettä, osaamista ja erilaista yrittäjyyttä. Matkailullisesti Pohjois- Savo sijaitsee vielä sopivan etäällä Helsingistä, joka lisää matkailuvirtoja. Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettajan Hilkka Lassilan mukaan matkailussa vahvistuvia trendejä ovat aktiivisuus, elämyksellisyys, luonnonläheisyys ja ympäristötietoisuus. Tämä näkyy myös kiinnostuksena hevosiin ja ratsastuksen harrastajien määrä onkin huimassa kasvussa. Aikaisemmin ratsastusta pidettiin nuorten tyttöjen harrastuksena. Uutena harrastajaryhmänä on selkeästi nähtävä keski-ikäiset naiset. Myös aikuiset miehet ovat löytäneet ratsastuksen. Lassila tähdentää, että näille ryhmille suunnatut hevosmatkailupalvelut pitää olla tasokkaita ja hevosten lisäksi konseptin pitää sisältää myös muita palveluita. Uudet harrastajaryhmät vaativat hotellitason majoituksen, ravintolapalveluja ja muita aktiviteetteja. Hevosmatkailutuotteet tuleekin rakentaa jo olemassa olevien palvelujen läheisyyteen. Tästä loistavana esimerkkinä on Tahkon alue, jossa matkailuvirtoja on jo ympärivuotisesti olemassa. Lassila muistuttaa hevosmatkailun sisältävän muutakin kuin ratsastusta. Vaellusratsastuksen kysyntä on vahvassa kasvussa. Esimerkiksi Islannin hevosilla toteutetut vaellukset sopivat erinomaisesti niille matkailijoille, joilla on vähäinen ratsastuskokemus. Myös niin sanottujen multiaktiviteettien kysyntä on kasvussa. Niissä luonnossa liikkuminen jakautuu eri välineillä tapahtuviksi, jossa esimerkiksi kanootti tai vene ja hevonen yhdistetään jalkaisin tehtävään vaellukseen. Lisäksi ravitapahtumat ja ratsastuskilpailut antavat uusia mahdollisuuksia kehittää hevosmatkailua. Hevosmatkailuhanketta on valmisteltu yhteistyössä Matkailun Edistämiskeskuksen (MEK) ja Matkailun teemaryhmän sekä itäsuomalaisten toimijoiden kanssa. MEK on strategiatyöskentelyyn pohjautuen valinnut seitsemän eri aktiviteettia Outdoors Finland kehittämisohjelmaan: kalastus, sauvakävely, vaellus, pyöräily, melonta/veneily, hevosmatkailu ja eläinten katselu. Hevosmatkailu valittiin erityisesti Pohjois-Savon kehittämisen painopisteeksi. Hevosmatkailutuotteet ovat vielä ympärivuotisia. Lumisesta talvesta ei ole enää varmuutta ja matkailullisesti hiljaiset kaudet keväällä ja syksyllä sopivat erinomaisesti hevosmatkailuun. teksti Jouni Vornanen kuva teksti Jouni Vornanen kuva Risto Kiuru [ 20 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti 21 ]

12 Savonia-ammattikorkeakoulun Uusia julkaisuja: Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tuula Linnas ja Fulbright vieras Savonian iloinen opintomatkaryhmä ja Iméan ranskan opettaja madame Morel. Kielikylpyä Besançonissa Ranskan opettajamme Anu Mylläri järloineen. professori Duncan McDougal. jesti yhdessä partnerioppilaitoksemme Iméan kanssa meille ranskan kielen opis- Besançon on oikein ihastuttava, hieman FULBRIGHT STIPENDIAATTI vieraisilla Vuosittain noin 250 amerikkalaista luennoitsijaa ja tutkijaa osallistuu Fulbright vaihtoon Euroopassa. Heidän asiantuntemuksena on käytettävissä myös muissa kuin varsinaisessa vastaanottavassa korkeakoulussa. Suomalaiset korkeakoulut voivat hakea Fulbright Centeriltä matka-apurahaa kutsuakseen toiseen maahan sijoitetun Fulbight luennoitsijan noin viikon kestävälle Suomen vierailulle. Varkauden kampuksella on ollut pelkästään myönteisiä kokemuksia lyhytkestoisista Fulbright vieraista. Amerikkalaiset professorit ovat tuoneet hyvää asiantuntemusta luentojen muodossa sekä suomalaisopiskelijoille että kansainvälisille opiskelijoille. Tänä vuonna kutsuimme Savonia Businessin vieraaksi professori Duncan McDougallin. Hänen kotiyliopistonsa on Plymouth State University New Hamshiressa, mutta nyt hän on viettämässä Fulbright -vaihtovuottaan Romaniassa Cluj- Napocassa Babes-Bolyai Universityssä. Hänen osaamisalueensa on Global Business ja niinpä hän luennoikin savoniassa aiheista: Going International, Organizing for World- Wide Competition ja Global Supply Chains. Professori Duncan McDougal saapui Suomeen tammikuun viimeiseksi viikoksi ja luennoi sekä Varkaudessa että Kuopiossa liiketoiminnan opiskelijoille ja Varkaudessa vielä lisäksi tekniikan opiskelijoille. Hänellä oli tiukka ohjelma, mutta hän tuntui viihtyvän hyvin opiskelijoiden seurassa ja opiskelijat hänen seurassaan. Myös useilla opettajilla oli mahdollisuus jutella hänen kanssaan ja käydä syvällisiäkin keskusteluja. Professori Duncan McDougallin vapaa-ajan ohjelmaan kuuluivat muun muassa vierailu Mekaanisen Musiikin Museossa ja talvinen retki katiskoja ja verkkoja kokemaan. Kalansaaliskin oli hyvä, samoin kuulemma matikkasoppa. Saunaankin vieras tietysti vietiin suomalaiseen tapaan. Alun varovaisuuden jälkeen professori osoittautui oikein hyväksi kylpijäksi. Professori McDougall kirjoittaa blogiaan osoitteeseen com, missä on tarinointia myös vierailusta Suomeen ja Savoniaan. Hän oli niin tyytyväinen Suomen vierailuunsa, että lupasi tulla toistekin. Jos hän tulee lukuvuoden aikaan, otamme hänet ilomielen luennoimaan globaalista busineksesta jatkossakin. kelijoil-le mahtavan tilaisuuden päästä kokeilemaan ranskan kielen taitojamme aidossa ranskalaisessa ympäristössä. Määränpääm-me Ranskassa oli Kuopion ystävyyskaupunki Besançon. Matkaan lähti 10 restonomiopiskelijaa, yksi tradenomiopiskelija, sekä kaksi opettajaa Anu Mylläri ja Olga Ruotsalainen. Opet-tajat olivat matkan aikana Erasmus-vaihdossa. Iméan sympaattinen kansainvälisyysvastaava Andrew Finlay vastasi järjeste-tystä ohjelmastamme ja oli koko matkan ajan tukemme ja turvamme. Matkan tarkoituksena oli tietenkin oppia ja vahvistaa ranskan kielen taitoamme, sekä tutustua lähemmin ranskalaiseen kult-tuuriin. Iméan puolesta päiviimme oli järjestetty paljon mielenkiintoista tekemistä, kuten ranskan kielen oppitunteja ja luen-toja, ranskaksi bien sûr. Ennen matkaa laadimme kyselyn, jolla halusimme selvittää ranskalaisten Suomi-tietoutta. Haastattelimme koulun oppilaita ja opettajia samalla harjoittaen kielitaitoa, sekä jakaen tietoa Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista. Viimeisenä päivänä esitte-limme tutkimuksemme tuloksia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että maamme perustiedot (sijainti, väkiluku jne.) olivat ranskalai-silla kohtalaisen hyvin hallussa (kiitos Olgan pitämien luentojen). Kulttuuriaiheiset kysymykset tuottivat kuitenkin hanka-luuksia. Majoittumisemme oli järjestetty paikallisessa huoneistohotelli Citéassa. Majoitus ylitti odotuksemme. Hotelliaamiainen oli tyypillinen ranskalainen aamiainen, jonka tärkein elementti olivat croissantit hil- Kuopiota isompi kaupunki. Tutustuimme Besançoniin kaupungin oman turistioppaan johdolla, kävellen. Opas esitteli meille mm. kirkkoja, patsaita, veistoksia ja historiallisia rakennuksia. Meitä viehätti erityisesti se, kuinka paljon kaupungissa on säilytetty vanhoja rakennuksia. Omatoimisesti tutustuimme vaikuttavaan La Citadelle linnoitukseen, jossa nykyään toimii monia museoita, ravintoloita ja eläintarha. Viimeisenä päivänä tunsimme itsemme tärkeiksi, kun meidät kutsuttiin Besançonin pormestarin toimesta kau-pungintalolle yksityiseen cocktail-tilaisuuteen. Ranskalainen ruoka oli hyvää ja sitä oli aina riittävästi! Ravintolaelämällä oli suuri merkitys opintomatkamme onnistumises-sa. Koimme monia hienoja kulinaarisia elämyksiä hyvän ruoan ja juoman parissa. Myös koulun tarjoama lounas oli vertaansa vailla. Opiskelijalounas maksoi 3,45 euroa ja siihen kuului pääruoan lisäksi joko alkupalat tai jälkiruoka. Ranskalaiset osasivat olla auttavaisia ja uteliaita meitä suomalaisia kohtaan. Päivittäiset kohteliaisuusfraasit olivat mukavia, niitä voisi myös Suomessa enemmän viljellä. Vietimme iltaisinkin aikaa mukavien ranskalaisopiskelijoiden kanssa, jotka tutustuttivat meidät paikalliseen iltaelämään ja ranskalaiseen tapakulttuuriin. Matkamme oli kaikin puolin onnistunut ja hauska. Siitä jäi todella mukavat muistot ja paljon uutta, hyödyllistä tietoa, sekä taas yksi uusi unohtumaton kokemus. Au revoir! Miika Kajanus: INNO-FOREST Integrating Innovation and Entrepreneurship Research in Higher Forestry Education - lessons learnt from Erasmus Intensive Programme ei myytävä tuote Lataa PDF osoitteesta: pdf/julkaisutoiminta/innoforest.pdf Hilkka Lassila: Selvitys matkailuopettajien osaamisesta ja työelämäyhteistyöstä EILA OLLIKAINEN SINIKKA MÄÄTTÄLÄ MAUNO HÄMÄLÄINEN Savolainen syömälysti Esa Hietikko: SolidWorks - T i e to ko n e av u s te i n e n suunnittelu, 3. uudistettu paino KIRJAUUTUUS Eila Ollikainen, Sinikka Määttälä, Mauno Hämäläinen: Savolainen syömälysti ilmestyy syksyllä 2009 lisätiedot ja tilaukset Tiina Hyttinen Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 B 3 krs.) KUOPIO gsm teksti Titta Itkonen, Sini Jaakkonen, Laura Kosonen, Annika Niemelä, Outi Nieminen, Anna Parta- teksti Tuula Linnas nen, Reetta Ruotsalainen, Tiina Savolainen, Jonna Varpa, Sari Zitting-Rissanen ja Santeri Natunen [ 22 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

13 Itärajan takaa teksti ja kuva restonomiopiskelijat Annika Niemelä ja Juha Jermalainen ytiimi ihastelemassa maisemia London Eye-maailmanpyörässä 132 metrin korkeudessa Savonian opiskelijoille tarjottiin mielenkiintoinen tilaisuus osallistua koulun kustantamalle viikon pituiselle opintomatkalle itänaapuriimme Venäjälle. Meidän kaitsijanamme ja suurena tukenamme oli kokenut Venäjän matkaaja, Savonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden päällikkö Ilkka Toroi. Ensimmäinen etappimme oli siis suurkaupunki Pietari. Siellä vietimme yön yliopiston hostellissa. Reissumielen ollessa korkealla, meille riiittikin puhdas ja lämmin majoitus hygeniatiloineen. Pietarissa ehdimme käydä tutustumassa hieman kaupungin nähtävyyksiin, muun muassa talvipalatsiin ulkoa käsin, sekä katedraaliin, mikä olikin vaikuttava näky. Teimme myös hotellivierailun viiden tähden Holiday Club hotelliin, joka on piakkoin muuttumassa Sokos-hotelliksi. Hotelli oli erittäin tasokas ja sitä voisikin kylpylöineen ja luksusaamiaisineen suositella hyväksi rentoutumispaikaksi ja turvasatamaksi Pietarin lomalla. Pietarista meidän restonomiopiskelijoiden reissu jatkui kohti Novgorodia, jossa viivyimme yhden yön. Matka kesti noin kaksi tuntia, mutta antoi jo meille hyvää osviittaa Venäjän teiden huonosta kunnosta seuraavan päivän pitempää matkaa varten. Novgorodissa saimme erittäin mielenkiintoisen kaupunkikierroksen venäläiseltä oppaalta. Hän esitteli meille kaupungilla kirkkojen ja katedraalien ryhmän ja vierailimme Novgorodin Kremlissä, jossa opas esitteli meille yksityiskohtaisesti Venäjän historiaa patsaiden avulla, sekä valloittavan vanhan katedraalin. Novgorodissa hyvin nukutun hotelliyön jälkeen siirryimme tiistaina bussilla noin 5-6 tunnin matkan Tveriin, jossa vietimmekin kolme yötä, eli suurimman osan matkastamme. Tver sijaitsee Pietarin ja Moskovan välimaastossa, Volgajoen rannalla. Majoituimme noin 20 km: n päässä Tveristä, kotoisassa leirikeskuksessa metsän keskellä. Joka päivälle oli järjestetty ohjelmaa aamusta varhaisiltaan, ja saimmekin nähdä ja kokea läheltä aitoa venäläistä kulttuuria. Leirikeskuksessa kuulimme pari luentoa Venäjän turismista. Tverissä ollessamme meillä oli koko ajan mukana erittäin sympaattinen karjalainen nainen tulkkina. Kävimme vierailuilla Tverin kouluissa, joissa vastaanotto oli sellainen, että se sai meidät tuntemaan itsemme hyvin toivotuiksi ja arvostetuiksi vieraiksi. Kävimme keskustelua kouluistamme sekä turismista että ravintola-alasta, ja saimme myös tutustua heidän kouluihinsa. Teimme myös matkan Tverin Karjalaan, noin 80 km:n päähän Tveristä. Vierailumme kohdistui 12 kylän kyläpiiriin, jossa asuu yhteensä noin 500 karjalaista. Vierailimme kyläpiirin pääkylässä, jossa meitä oli pienehköllä kaupungintalolla vastassa kylien tärkeitä henkilöitä. He kertoivat meille kylistään ja jokapäiväisestä elämästään. Vierailimme heidän pienessä kirjastossaan, josta löytyi kuitenkin jopa 6000 kirjaa sekä museohuone, jossa oli kerättynä karjalaisten arkipäivään sekä juhlaan liittyviä tavaroita aikojen takaa. Kylän läpi kohti kylien yhteistä koulua kulkiessamme näimme paljon vanhoja puutaloja erittäin kauniine ja koristeellisine ikkunanpielineen. Vastaavanlaisia rakennuksia ei näe Suomessa, joten Karjalassa, kuten Venäjällä yleensäkin, oli hyvin mielenkiintoista ja erilaista katseltavaa. Kyläkoululla saimme pienen esittelykierroksen ja meille tarjottiin lounas, joka oli monen mielestä koko reissun maistuvin. Karjalaiseen tapaan ruoka oli maittavaa ja sitä oli runsaasti. Loput he vielä pakkasivat meille mukaan eväiksi. Karjalaisista jäi mieleen suuri ystävällisyys ja vieraanvaraisuus. Kokonaisuudessaan matka oli oikein avartava. Venäläiset ponnistelevat kasvattaakseen turismiaan ja suuri osa markkinoinnista kohdistetaankin tulevaisuudessa Eurooppaan, myös Suomeen. Toivotaan, että tulevaisuudessa myös itänaapurimme ovet aukenevat yhä enemmän, ja matkailu Venäjälle helpottuu. Ei kun vain mieli avoinna ja Venäjälle! ytiimin historiallinen matka keväiseen Lontooseen Savonia-amk:n ensimmäinen ytiimi sai varsinaiset opintonsa päätökseen vuoden vaihteessa ja kuten brittiläis-suomalaisessa kauppakamarissatyökumppaneina, vaikka monesti suomalaiset ovat liike-elämässä ja yritystoiminnassaan turhankin vaatimattomia. muksen. Varsinkin perinneruokaillallinen retiiseineen ja lampaineen oli hyvin suunniteltu kokonaisuus, jo aiemmin oli suunniteltu, helmikuussa Suomen suurlähetystössä saimme joskin myös kuuluisa paikallinen pi- oli vuorossa kauan odotettu opintomatka. Kohde oli pitkään harkinnassa, mutta lopulta tiimiläiset päätyivät Lontooseen. Matkan eteen kuulla mielenkiintoisia puheen- vuoroja siitä, miten suurlähetystö edistää maamme näkyvyyttä ja samalla kirkastaa Suomi-kuvaa Britanniassa. Matkaohjelmaan mahtui myös erilaisiin nähtävyyksiin tutustumista. Madame Tussaud n vahakabinetti, karuoka Fish & Chips maistui kaiken kiireen keskellä. Johtuikohan valuuttamme euron vahvuudesta verrattuna puntaan vai yleensä pai- oli jo puolentoista vuoden ajan tehty Meille myös kerrottiin, värikäs Hard Rock Cafe sekä London kallisesta hintatasosta, mutta mo- erilaisia projekteja ja aktiviteetteja eri yrityksille ja yhteisöille, joten pystyimme rahoittamaan opintomatkamme pääosin omasta kassasta. miten kansainvälinen media oli kiinnostunut Suomesta ja Suomen harjoittamasta ulkopolitiikasta Martti Ahtisaaren saadessa Nobelin Rauhanpalkinnon. Eye (yli 130 metriä korkea maailmanpyörä ) tulivat tutuiksi. Museoita Lontoossa on satoja, joten nyt päästiin vasta alkuun tutustumalla British Museumin saloihin. net palvelut ja tuotteet olivat yllättävän edullisia verrattuna Suomen vastaaviin. Kaiken kaikkiaan matkamme oli onnistunut monessakin mielessä Viikkoa ennen talvilomaa lähdimme bussilla Kuopiosta Tampereelle, josta ensin lensimme Stanstediin ja sieltä jatkoimme bussilla Lontooseen. Sää perillä oli hyvin miellyttävä pakkasiin tottuneelle ryhmälle, Hauska yhteensattuma oli se, että isäntämme, suurlähetystön kakkosmies Markku Keinänen oli lähtöisin Rautalammilta, joten hän arvosti suuresti lahjoittamiamme Savo Cooking- ja Kuopio -kirjoja. Mieleenpainuva oli myös juuri avattu Euroopan suurin Westfieldin kauppakeskus, jossa kaikki tunnetuimmat liikkeet ja merkit ovat edustettuina. Osa ryhmästä ehti tutustua myös Harrodsin tavarata- ja Lontoo on kaupunki, jossa riittää kokemista ja näkemistä myös seuraaville reissuille. ytiimi osoitti myös samalla, että tekemällä määrätietoista työtä asetetun päämäärän eteen voidaan lopulta nauttia työn ja majoittumisessa ilmenneiden loon, yhteen legendaarisimmista tuloksista, aivan kuten yrityselä- alkuvaikeuksien jälkeen löysimme Finprossa ja Kauppakamarivierailullamme Lontoon liikkeistä. mässäkin. Lopuksi kiitos Savonia kuitenkin jo ensimmäisenä päivänä majapaikaksemme hotellin, johon olimmekin hyvin tyytyväisiä. Matkaprojektiryhmä saimme tutustua siihen työhön, mitä ko. organisaatiot tekevät edistääkseen kauppaa suo- Englantilainen keittiö ei nauti kovinkaan suurta arvonantoa maa- amk:lle ja kaikille niille yrityksille ja yhteisöille, jotka auttoivat ytiimiä ikimuistoisen matkan toteutta- oli suunnitellut malaisten ja brittiyritysten välillä. ilman kulinaristien keskuudesmisessa. monipuolisen ja onnistuneen ohjelman, joka sisälsi käynnit mm. Suomen suurlähetystössä, Finprossa ja Suomalaisena oli kiinnostavaa kuulla, että meitä pidetään luotettavina, kielitaitoisina ja haluttavina yhteissa, mutta nauttimamme ateriat eri puolilla Lontoota eri ravintoloissa jättivät aivan toisenlaisen tunte- teksti Jari-Pekka Jääskeläinen pieni kuva Antti Iire [ 24 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti 25 ]

14 Tartaria, lammasta, creme brûléeta Talouden taantuma asettaa erityisiä vaatimuksia ammatillisen koulutuksen reagointiin. Ammatillisen koulutuksen on tuotettava sellaista osaamista, joka muuttuvassa taloustilanteessa antaa mahdollisuuden työllistyä tai kehittää omaa yritystään. Savonian uudistuksessa on muodostettu yhdistämällä aikaisempia tulosalueita kolme uutta osaamisaluetta: teknologia- ja ympäristö, hyvinvointi sekä liiketoiminta- ja kulttuuriosaaminen. Esimerkiksi yritysten ja liiketoiminta- ja kulttuuriosaamisen yhteistyö mahdollistaa hyödyntämään eri alojen toimintatapoja ja johtamista erityisesti toimintaympäristöjen muutoksessa. Globaalissa taloudessa nämä muutokset ovat jatkuvampia ja nopeampia. Perinteisesti liiketoimintaa on yhdistetty kulttuurin kaupallistamiseen, sen vientiin, sponsorointiin, brändeihin ja muotoiluun. Globaalin talouden monikulttuuriset työympäristöt ja moniammatillisuus vaativat yritysten johtamiselta yhä enemmän kulttuurien lukutaitoa. Silloin korostuvat myös tarpeet erilaisten asiantuntijoiden yhteistyöhön. Liiketoiminta- ja kulttuuriosaamisen yhdistäminen vahvistaa kilpailukykyä Arvot, emootiot, estetiikka, symbolit ja merkitykset korostuvat yritysten johtamisessa. Professori Arja Ropo kiteyttääkin tulevaisuuden johtajuuden elämään ja estetiikkaan. Yritysten menestyminen Yritysten menestyminen ja kilpailukyvyn kehittäminen vaativat herkempää otetta johtamiseen ja koko liiketoiminnan sisäistämiseen. Kaikkien tuntemat yhteiset pelisäännöt eivät välttämättä toimi kun koko liiketoimintalogiikka monimuotoistuu. Organisaatioilta vaaditaan joustavuutta ja taitoa uudistua jatkuvasti. Yritysverkostoissa kumppanit vaihtuvat ja toimintatavat muuttuvat. Hyödyntämällä kulttuurin, taiteen ja liiketoimintaosaamisen vahvuuksia voidaan löytää niitä liiketoimintamalleja, joita yritykset tarvitsevat menestyäkseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Rationaalisen talouden realismin yhdistäminen luovuuden vapauttavaan tunnekokemukseen edellyttää johtajilta ihmisen ymmärtämistä ajattelevana ja kokevana yksilönä. Ammattikorkeakoulut toimivat läheisessä yhteistyössä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Jotta korkeakouluista valmistuvilla olisi parhaat lähtökohdat kohdata hektisesti kehittyvä yritysmaailma ja saada aikaan luovia ratkaisuja, tulee heitä opintojen aikana valmentaa toimimaan monikulttuurisissa ja vaativissa yhteisöissä. Käytännössä tämä tarkoittaa opetusmenetelmien kehittämistä osallistaviksi ja verkostoituneiksi. Eri kulttuuritaustaisten ja eri alan opiskelijoiden toimiminen tutkimus- ja kehityshankkeissa, valmennustiimeissä, käytännönläheisissä projekteissa kasvattaa kyseenalaistamaan tuttua ja turvallista sekä ymmärtämään erilaisia toimintatapoja ja näkökulmia. Luovuutta bisnekseen kannattavuutta luovuuteen Muotoilun koulutuksessa on huomattu, että verkostomuotoiselle osaamisrakenteelle on kysyntää. Esimerkiksi puualan jatkojalostuksen hankkeissa on koulutuksen kumppaniksi lähtenyt mukaan yhä laajempi ja syvempi osaajien joukko. Hankkeissa on ollut mukana lukuisia yrityksiä, joiden tuotekehitystarpeisiin on vastattu muodostamalla eri asiantuntijoiden verkostotoiminnan malli. Omien opiskelijoiden ja henkilöstön sekä yliopiston, toisen asteen koulutuksen ja tutkimuslaitosten verkosto on toiminut menestyksellisesti osallisena yritysten tavoitteiden toteuttamisessa. Nyt kehitetään myös maakunnan tarpeisiin palvelumuotoilun konseptien hallintaa ja osaamista. Sen avulla pystytään saavuttamaan uutta kilpailuetua. Palvelumuotoilun avulla voidaan löytää teknologiaosaamiselle uusia, innovatiivisia tuotteistamistapoja ja kehittää esimerkiksi matkailuun hyvinvointipalveluita. Muotoilun asema osana liiketoimintastrategiaa on ymmärretty; muotoilu voi parhaimmillaan yhdistää tutkimus- ja kehitystoiminnan, tuotannon ja markkinat ja siten vahvistaa suomalaista innovaatioketjua. Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen valtakunnallinen kehittämisohjelma luotsaa yritysten toimintaedellytysten kehittämistä ja luottaa luovien alojen kasvuun ja tämän kasvupotentiaalin hyödyntämiseen. Luovien toimintamallien ennakkoluulottomalla toteuttamisella lisätään tehokkuutta, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Ammattikorkeakoulun monialaisuuden yhdistämisessä tärkeintä on maakunnan yritysten ja elinkeinoelämän saama hyöty. Kaija Sääski osaamisaluejohtaja Eija Vähälä kehittämispäällikkö, kulttuuriala Hyvä ateria on nautinto ja elämys. Ruoka-annosten ja ateriakokonaisuuksien suunnittelussa otetaan huomioon ruokailijat, aterian juhlavuus, ruokailuajankohta, vuodenaika ja hinta, joka saattaa olla rajoittava tekijä. Gastronomiset tekijät, kuten raaka-aineet, maut, värit, rakenteet, paloittelumuodot sekä kypsennysmenetelmät vaihtelevat hyvin suunnitelluissa aterioissa. Samat raaka-aineet eivät ainakaan näkyvästi toistu, monesti on kermaa liian useassa aterian osassa eikä taikinatuotteitakaan saa olla monessa menun ruokalajissa. Sesonkiraaka-aineiden suosiminen tuo vaihtelua ja useimmiten lisää laatua ja lähiruoan käyttömahdollisuuksia. Ruokailijat arvostavat nykyisin ruoan keveyttä ja monipuolista ravitsemuksellista koostumusta, eritoten päivittäisillä vakioaterioilla, kuten lounaalla. Vieraiden erityisruokavaliotoiveet on hyvä ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Aterian toteutus, töiden ajoittaminen on tärkeää, jos kotona muutama henkilö toteuttaa monen hengen juhlaaterian. Nautinnollisessa ateriassa on hyvät maut, maku on tärkein. Rakenteissa on pehmeää, ratisevaa, sileää, samettimaista, kiinteää suutuntumaa, sitkeän koemme epämiellyttävänä. Lämpötilat vaihtelevat, esimerkiksi kuumaa omenapiirakkaa, kylmää kermavaahtoa. Tuoksut herättelevät aterioitsijan aistit. Värit ja asettelu muotojen ja rakenteiden kanssa tuovat esteettisen elämyksen. Myös astiat, kattaus ja tunnelma vaikuttavat kokonaiselämykseen. Esimerkkimenusta löydät hyviä ja myös virheiksi mainittuja ominaisuuksia. Alkuruoaksi sopisi myös graavikala, sitruunamarinoitu kala, kalacarpaccio, katkarapu-caesarsalaatti, ravut, katkaravut. Keveyttä kaipaavan kannattaisi vaihtaa jälkiruoka. Kuvat 2. sivulla. SIIKA(-PUNAJUURI)TARTAR 10 annosta 500 g vähänsuolattua tai tuoretta siikafileetä (200 g keitettyä tai etikkapunajuurta, 2 pientä) 1/4 dl sitruunamehua vajaa 1 tl valkopippuria myllystä 1/4 dl rypsiöljyä 100 g punasipulia, osa koristeeksi 100 g tuorejuustoa 1/3 dl hienonnettua tilliä 1/3 dl hienonnettua ruohosipulia 200 g ruisleipää koristeeksi; salaattia, yrttejä Leikkaa ruodoton ja nahaton siikafilee (sekä punajuuret) muutaman millin kuutioiksi. Älä leikkaa siian nahan alla olevaa punertavaa osaa. Yhdistä aineet ja sekoita massa. Ota pyöreällä muotilla (tai juomalasilla), läpimitta noin 8 cm, ruisleivästä viipaleita ja paista tai paahda leipäpalat kuumalla pannulla nopeasti. Kokoa jäähtyneiden leipien päälle massaa pihviksi saman muotin avulla. Lisää koristeeksi esimerkiksi salaatinlehteä tai yrttejä ja hienoksi leikattua punasipulia. Jos käytät tartareihin tuoretta kalaa, lisää hienoksi leikatun kalan joukkoon suolaa, sokeria, pippuria, sitruunamehua ja rypsiöljyä. Anna massan olla kylmässä noin 15 minuuttia, ennen kuin lisäät loput aineet ja muotoilet pihvit. Happo ja suola kypsentävät kalaa. Samalla ohjeella saat hyvää lohitartaria yhdistämällä tuoretta ja kylmäsavustettua lohta. PAISTETTU LAMPAANFILEE 10 annosta 1,4 kg lampaanulkofileetä 1/2 dl rypsiöljyä 10 g suolaa (noin 1 rkl) 1 rkl mustapippurirouhetta 1/2 ruukkua tuoretta timjamia 1/2 ruukkua tuoretta rakuunaa 4-5 kpl valkosipulinkynsiä (15 g) Poista fileestä kalvot. Ruskista ja mausta fileet hieromalla pintaan suolaa, pippuria ja hienonnettuja tuoreita yrttejä. Kuivattuja yrttejä käytettäessä vähennä yrttien määrää. Kypsennä uunissa +100 C:ssa, kunnes sisälämpötila on halutusta lämpötilasta riippuen C. Alhaisessa lämmössä liha kypsyy tasaisen punaiseksi. Peitä liha (voipaperi, astialiina) ja anna vetäytyä 15 minuuttia, ettei lihasta viipaloitaessa erotu nestettä. Leikkaa filee vinottain ja poikkisyin noin 2 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. Tarjoa lisäkkeeksi palsternakka-perunapyreetä (1:1, palsternakkaa ja perunaa keitetään kermamaidossa ja soseutetaan) tai sieni-perunakakkua, uunijuureksia (jos et tarjoa palsternakkapyreetä), papuja, haudutettua kaalia tms. ja punaviinikastiketta. Lihojen ja kalankin sisälämpötilan mittaamiseen kannattaa ostaa digitaalinen lämpömittari (15 20 euroa). PUNAVIINIKASTIKE 10 annosta à ¾ 1 dl 2 salottisipulia (100 g) 50 g porkkanaa (pala) 20 g selleriä (pieni pala) 50 g herkkusieniä (1-2 valkosipulin kynttä) 1 rkl sokeria ½ dl punaviinietikkaa 3 dl punaviiniä 6 dl demiglace tai espagnole-kastiketta (myydään 2 dl:n pakkauksissa) ( tai vahvaa vasikkalientä) 1tl kokonaisia valkopippureita 1tl kokonaisia mustapippureita muutama timjamin oksa (rosmariinin oksa) muutama persiljan oksa (10 g maissitärkkelysjauhoa) Hauduta kasviksia öljytilkassa kattilassa. Lisää punaviinietikka, haihduta ja lisää punaviini, kiehauta ja lisää loput aineet. Keitä ½-1 h ja siivilöi kastike. Tarkista maku. SIENI-PERUNAKAKKU 10 Rosamunda-perunaa 300 g sieniä esim. siitakesieniä, suppilovahveroita yms. suolaa, pippuria, öljyä, voita tai levitemargariinia (ruohosipulia) teksti ja kuvat Sinikka Määttälä Kypsennä hyvin pestyt perunat kuorineen uunissa 220 C:een lämmössä noin 45 min. Paista paloitellut sienet pannulla öljytilkassa. Halkaise kypsät perunat kuumana (liinaa apuna), koverra niistä sisusta kulhoon ja soseuta sähkövatkaimella (ei liikaa). Sekoita perunasoseen joukkoon sienet, vähän haluamaasi rasvaa sekä mausteet. Paista massa voidelluissa annosvuoissa (silikoni-, folio-) tai pitkässä vuoassa ja kumoa ennen tarjoilua. (Helpoin tapa on paistaa massa uuni/tarjoiluvuossa ja tarjota siitä). CRÈME BRÛLÉE noin 10 annosta 10 keltuaista ½ l kermaa ½ l maitoa 1½ dl sokeria 2 vaniljatankoa ¾ dl ruskeaa kidesokeria Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Halkaise vaniljatangot pituussuunnassa veitsellä. Kiehauta kermamaito vaniljatangot mukana. Sekoita keltuaiset ja sokeri. Yhdistä kuuma kermamaito keltuaissokeriseokseen. Kaada seos mataliin uuninkestäviin annosmaljoihin tai vaikka kahvikuppeihin. Tarkista, että kaikki mustat vaniljahiukkaset tulevat keltuaiskermamaidon joukkoon Kypsennä uunissa miedossa lämmössä +120 C:ssa noin minuuttia, kunnes seos on hyytynyt (tarkista veitsellä). Anna jälkiruokien jäähtyä. Ennen tarjoilua ripottele pinnalle sokeria siivilän läpi ja paahda kaasupolttimella tai uunin vastuksien alla, kunnes sokeri hiukan sulaa, pinta saa väriä ja tulee rapeaksi. [ 26 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti 27 ]

15 Jorma Ikonen: Pajunkissat

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Kohti uutta korkeakoululaitosta

Kohti uutta korkeakoululaitosta Kohti uutta korkeakoululaitosta 1 Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun konsortio Matti Uusitupa Rehtori Tampere 28.2.2007 2 Lähtökohdat Kansainvälinen kehitys Kansalliset haasteet Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve

Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Eeva Heikkilä Master s degree in Business Management and Entrepreneurship/HAMK Opintosihteeri TAMK Sisältö Työn tarkoitus Tutkimusmenetelmät Päätulokset

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä Harri J. Seppänen Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä 1. Johdanto Onko opetus kielellä vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen? Tämä on tärkeä kysymys

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta. Satu Nurmela www.satujatarina.com

Digitaalinen tarinankerronta. Satu Nurmela www.satujatarina.com + Digitaalinen tarinankerronta Satu Nurmela www.satujatarina.com + "Digital Stories are short, personal, multimedia tales, told from the heart. Anyone can make them and publish them on screens anywhere.

Lisätiedot

LCCE. Projektivastaava. Opinnäytetyö. Katosrakenne. merkeissä. yhteyttä yhteistyön merkeissä. LCCE-projekti. Mu06M yritysvierailulle Loviisaan

LCCE. Projektivastaava. Opinnäytetyö. Katosrakenne. merkeissä. yhteyttä yhteistyön merkeissä. LCCE-projekti. Mu06M yritysvierailulle Loviisaan P 2011 Lokakuu LCCE Marraskuu Joulukuu Tammikuu Syyskuu Helmikuu Lokakuu Maaliskuu Marras Huh Lcce lyhyesti MediaModo Oikeita projekteja, Tilan suunnittelu oikeiden ja yritysten toteutus. kanssa. Projektit

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

energia-alan osaajat 2014 2

energia-alan osaajat 2014 2 1 energia-alan osaajat 2014 2 3 Savonian yksikön toiminta on tunnettu hyvistä yhteyksistään seutumme yrityksiin. Tule opiskelemaan energia-alan Piilaaksoon Varkaudessa on vahva, maailmanluokkaa oleva energiateknologiaosaaminen.

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa Esteettömyys Savonia Hyväksytty 1.3.2011 Esteettömyyys Savonia- 1 / 4 Sisällys Yleistä tietoa korkeakoulusta... 2 Opintojen ohjaus ja järjestäminen... 2 Valintakoe... 2 Yleinen kulkukelpoisuus korkeakoulussa...3

Lisätiedot

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia.

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Taustaa Tietojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen nähdään

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 4.11.2011 Johanna Holvikivi Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen Electric Race About -sähköauto 11/9/2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 Yhteisö, uudistaja

Lisätiedot

Yhteistyön monet muodot ISOT 2009, Kajaani 5.11.2009. Kirsi Keskisärkkä, Kuopion yliopisto Seppo Räsänen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Yhteistyön monet muodot ISOT 2009, Kajaani 5.11.2009. Kirsi Keskisärkkä, Kuopion yliopisto Seppo Räsänen, Savonia-ammattikorkeakoulu Yhteistyön monet muodot ISOT 2009, Kajaani 5.11.2009 Kirsi Keskisärkkä, Kuopion yliopisto Seppo Räsänen, Savonia-ammattikorkeakoulu Yhteistyön edistämisen merkittäviä paaluja Oppitupa -hanke 2001-2005

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot