Pohjois-Savon hyvinvointiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savon hyvinvointiraportti"

Transkriptio

1 Pohjois-Savon hyvinvointiraportti

2 2

3 3 Pohjois-Savon hyvinvointiraportti Kuopio 2012

4 4 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:75 Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 170 kpl Kuopio 2012 Pohjois-Savon liitto Koljonniemenkatu 2, PL 247, Kuopio puh. (017) faksi: (017) ISBN ISSN ISBN pdf

5 5 Saatesanat Pohjois-Savossa väestön hyvinvoinnin tila ja ennusteet ovat haastellisia. Korkea sairastavuus, väestön ikääntyminen ja heikkenevä huoltosuhde sekä lastensuojelun, työttömyyden ja toimeentulon ongelmat ovat maan keskiarvoa korkeammat. On havaittavissa myös myönteistä suuntaa lasten ja nuorten elämäntavoissa. Se ennakoi aikuisväestön paranevaa terveydentilaa tulevaisuudessa. Eläkkeellesiirtymisiän nousu 2000-luvulla kuvaa osaltaan väestön parantuvaa terveydentilaa ja toimintakykyä. Maakunnan talouden kehitys vaikuttaa hyvinvointipalvelujen tuottamiseen; voimavarat ovat rajalliset. Haastetta lisää tuleva työvoimatarve väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähetessä. Maakunten aluekehitystyössä ihmisten hyvinvointi on keskeisessä asemassa. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi on omana toimintalinjanaan Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 sekä Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Hyvinvointiteemaa painotetaan myös Itä-Suomen EAKRohjelman toteutuksessa Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ELYkeskus suuntaavat siten toimenpiteitä ja hankerahoitusta hyvinvoinnin kehittämiseen. Pohjois-Savon hyvinvointiraportilla Pohjois-Savon liitto haluaa kiinnittää huomiota maakunnan hyvinvoinnin tilaan. Raportti antaa päättäjille aineksia kohdentaa rajallisia voimavaroja. Useissa kunnissa on toimittu aktiivisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, ja toimintaotetta on syytä edelleen vahvistaa kaikissa kunnissa. THL:n tutkimuksen mukaan Pohjois-Savon terveydenhuollon ja vanhustenhuollon hyvinvointipalvelut on kyetty tuottamaan edullisesti (tarvevakioidut ko. menot Pohjois- Savossa indeksi 96, kun koko maa = 100 v. 2009). Raportin laadinnasta on vastannut maakuntasuunnittelija Anneli Pehkonen, kartat ja kuviot on työstänyt tutkimussihteeri Kaija Kämäräinen, jotka ottavat palautetta vastaan sekä antavat tarvittaessa aineistoon liittyvää lisäinformaatiota. Tässä raportissa ei oteta kantaa hyvinvointipalvelujen tuottamis-, ylläpito- tai rahoitusjärjestelmiin. Ne ovat parhaillaan esille useissa valtakunnallisissa uudistushankkeissa. POHJOIS-SAVON LIITTO Jussi Huttunen maakuntajohtaja

6 6

7 7 Sisällysluettelo: 1. Tiivistelmä Tausta: väestön hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut aluekehityksessä Nuorten elämäntavat ja hyvinvointikokemukset Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Ikääntymisen haasteet ja hyvinvointi Syrjäytymisuhkaa aiheuttavia tekijöitä Sairastavuus Päätelmiä ja suosituksia Liitteet

8 8

9 9 1. Tiivistelmä Tausta Väestön ikääntyminen, kuntatalouden rajalliset voimavarat palvelujen tuottamiseen ja maakunnan väestön korkea sairastavuus muodostavat yhtälön, johon tulee löytää uusia ratkaisuja. Huoltosuhteet, sekä taloudellinen että väestöllinen, tulevat merkittävästi heikkenemään tulevaisuudessa. Pohjois-Savon kuntien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksissa on 2000-luvun ajan ollut kasvava trendi ja kasvu on ollut nopeampaa (55 %) kuin kuntien kaikki toimintamenot (41 %). Kasvulla on voitu vastata myös kasvavaan hyvinvointipalvelujen tarpeeseen. THL:n tutkimuksen mukaan Pohjois-Savon terveydenhuollon ja vanhustenhuollon hyvinvointipalvelut on kyetty tuottamaan edullisesti (tarvevakioidut ko. menot Pohjois-Savossa indeksi 96, kun koko maa=100 v.2009) Ikääntymisen haasteet kasvavat tulevaisuudessa. 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrän ennustetaan kasvavan v noin :lla vuoden 2010 noin henkilöstä vuoden 2030 noin henkilöön. Nuorten elämäntavat ja hyvinvointikokemukset (Lähde: Kouluterveveyskysely) Peruskoululaisten 8. ja 9.luokkalaisten humalahakuisuus ja tupakointi ovat vähentyneet 2000-luvulla. Päivittäin tupakoi v ,3 % ja v ,6 %. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa oli v % ja v ,2 %. Nuorten terveyskäyttäytyminen polarisoituu peruskoulun jälkeen. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveyskäyttäytymisessä on paljon huolenaiheita. Päivittäin tupakoi 42,3 % ja tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ilmoittaa olevansa 35,9 % (v.2010). Käyttäytymisellä voi olla pitkäaikaisia heijastusvaikutuksia aikuisuudessa. Huumeiden kokeilut ovat nuorten keskuudessa oireellisesti kasvaneet vuodesta 2008, Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista huumeita oli kokeillut jo 17,0 % v Joka kymmenes nuori potee keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Osuus on hieman pienempi kuin koko maassa. Liikunnan lisääntymisestä huolimatta ylipainoisten nuorten osuus on kasvanut. Fyysistä uhkaa kokeneiden nuorten osuus on huomattava %. Lukioiden 1. ja 2. luokalla ja ammatillisissa oppilaitoksissa on vain vähän koulukiusatuksi joutumista, peruskoulun 8. ja 9. luokilla 7 %. Peruskouluikäisten elämäntavoissa on suurta kunnittaista vaihtelua myös olosuhteiltaan muutoin samankaltaisissa kunnissa. Kuntakohtaisiin eroihin johtaneita syitä ei ole selvitetty.

10 10 Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Humalahakuisesti alkoholia käyttäviä aikuisia miehiä on enemmän kuin joka neljäs (27,4 %). Naisten humalahakuinen juominen on harvinaisempaa (osuus aikuisväestöstä 6,3 %). Päivittäin tupakoivia aikuisia (sekä naiset että miehet) on Pohjois-Savossa enemmän kuin maassa keskimäärin. Ravitsemuksessa on miesten ja naisten välillä eroja. Naiset käyttävät kasviksia hyvin (niukasti kasviksia käyttäviä vain 18,5 %), mutta niukasti kasviksia käyttäviä miehiä on 38,3 %. Ikääntymisen haasteet ja hyvinvointi Pohjois-Savossa on eläkkeensaajia 30.5 % väestöstä (v.2010). Seitsemässä kunnassa eläkkeensaajia on jo yli 40 %. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään Pohjois-Savossa useammin kuin koko maassa, mutta myönteistä on, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suhteellinen osuus eläkkeensaajista on pienentynyt 2000-luvulla. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on 57,4 vuotta ja noussut kahdella vuodella vuodesta Ikääntyneiden 75 vuotta täyttäneiden palveluissa on tapahtunut rakennemuutosta kansallisen suosituksen (STM, Suomen Kuntaliitto) suuntaan. Laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä on vähitellen alentunut ja tehostetussa palveluasumisessa olevien kasvanut. Myös omaishoidon tuen 75+ ikäisten asiakkaiden määrä on kasvanut. Syrjäytymisuhkaa aiheuttavia tekijöitä Lastensuojelullisten toimenpiteiden määrä on kasvanut 2000-luvulla. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut huomattavasti (v lasta ja nuorta, kasvu v %). Avohuollollisten toimenpiteiden tukitoimien piirissä olevien määrä on kasvanut myös huomattavasti (v.2010 lähes 4500 lasta ja nuorta, kasvu v %). Tuki voi myös eheyttää perheitä. Lastensuojelun kustannukset kunnille ovat lähes lukiokoulutuksen kustannusten suuruiset. Koulutuksen ulkopuolella on Pohjois-Savossa edelleen joka kymmenes nuori. Maakunnassa on noin työtöntä, määrä on alentunut noin 5000:lla 2000-luvun alusta. Toimeentulotukea saa Pohjois-Savossa useampi henkilö väestöstä (%) kuin koko maassa. Sairastavuus Pohjois-Savo on korkean sairastavuuden maakunta. Kansantautien esiintyvyysindeksi on 139,2 kun koko maa on sata (ikävakioimaton). Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on kääntynyt lievään laskuun vuodesta 2007 lähtien. Päätelmiä ja suosituksia Ks. sivut

11 11 2. Tausta: väestön hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut aluekehityksessä Väestön ikääntyminen, kuntatalouden rajalliset voimavarat palvelujen tuottamiseen ja maakunnan väestön korkea sairastavuus muodostavat yhtälön, johon tulee löytää uusia ratkaisuja. Pohjois-Savon liitto on Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa ja Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa hahmotellut kokonaisvaltaista ja strategista maakunnan kehittämistä ja kehittämistoimenpiteitä hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen toimintalinjalla. (Liite 1 ja liite 2)

12 12 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Huoltosuhde (taloudellinen*) v Pohjois-Savo 1,66 1,64 1,61 1,58 1,57 1,57 1,52 1,46 1,47 1,57 Koko maa 1,32 1,32 1,32 1,32 1,31 1,32 1,28 1,24 1,24 1,34 *) Huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti (Työvoiman ulkopuolella olevat = 0-14-vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, varusmiehet, eläkeläiset, muut työvoimaan kuulumattomat) Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde v sekä ennuste vuodelle Kuopio Iisalmi Siilinjärvi Varkaus Juankoski Lapinlahti Vieremä Sonkajärvi Keitele Väestöllinen huoltosuhde vertaa lasten (0-14 v.) ja vanhuseläkeläisten (65 v. täyttäneiden) määrää työikäisen (15-64 v.) väestön määrään Lähde: Tilastokeskus Leppävirta Tervo Nilsiä Maaninka Kiuruvesi Tuusniemi Suonenjoki Kaavi Rautalampi Rautavaara Vesanto Pielavesi POHJOIS-SAVO KOKO MAA

13 13 Huoltosuhteet tulevat heikkenemään tulevaisuudessa - sote-menoissa kasvava trendi Taloudellisella huoltosuhteella mitaten (v. 2009) jokainen pohjois-savolainen työssäkäyvä elättää noin 1,5 henkilöä (1,57). Koko maan vastaava luku on 1,34, joten taloudellinen huoltosuhde on Pohjois- Savossa heikompi kuin koko maassa. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laskea myös ennusteita. Pohjois-Savon väestöllinen huoltosuhde heikentyy jo v huomattavasti maakunnan kunnissa ja on ongelmallisempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2020 osassa kunnista väestöllinen huoltosuhde on jo lähellä sataa, joko hieman yli tai hieman alle, eli jokaista vuotiasta kohden on sama määrä lapsia ja iäkkäitä. Kuntien sosiaali- ja terveysmenojen trendi on ollut kasvava koko 2000-luvun. Vuosina Pohjois-Savon kuntien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset ovat nousseet nopeammin (kasvu 55 %) kuin kuntien toimintamenot kokonaisuudessaan (kasvu 41 %). Pohjois-Savon kuntien toimintamenot sekä sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset (1000 euroa) v euroa Toimintamenot Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset Lähde: Tilastokeskus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamenojen kasvulla on myös voitu vastata kasvavaan hyvinvointipalvelujen tarpeeseen ikärakenteen vanhetessa ja siitä syystä sairastavuuden lisääntyessä. Terveyden ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot v Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä olivat indeksinä 96, kun koko maan luku on 100. Siten Pohjois-Savossa on kyetty tuottamaan ko. hyvinvointipalvelut edullisesti. (Timo Hujanen, Unto Häkkinen, Mikko Peltola, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2009 ) Palvelujen laatumittareista ei ole tilastoja.

14 14 Ikääntymisen haasteet kasvavat tulevaisuudessa Pohjois-Savossa oli 65 vuotta täyttäneitä henkilöä v Osuus koko väestöstä oli Pohjois-Savossa 19,6 % ja koko maassa 17,5 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen (vuodelta 2009) mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä olisi kasvanut henkilöön Pohjois-Savossa v Osuus väestöstä olisi 30,8 %, koko maan vastaavan luvun ollessa 26,1 %. 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä kasvaisi siten noin :lla kahdessakymmenessä vuodessa. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys, sitä suuremmaksi kasvaa hyvinvointi- ja terveyspalvelujen tarve.

15 15 75 vuotta täyttäneitä oli Pohjois-Savossa v yhteensä henkilöä ja määrä kasvaa vuoden henkilöön eli noin ihmisellä. 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli v ,6 % ja vuonna ,2 % väestöstä. (Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2009). Kasvu on sekä määrällisesti että suhteellisesti suurinta kunnissa, joissa nyt on nuorin ikärakenne; voimakkainta kasvu on Siilinjärvellä ja Kuopiossa.

16 16 3. Nuorten elämäntavat ja hyvinvointikokemukset Koko maassa vuorovuosin suuralueittain tehtävä kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/fi/index.htm ) Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vuosittain kyselyyn vastaa noin nuorta. Vertailukelpoista tietoa on kerätty peruskouluissa ja lukioissa 1990-luvun lopulta lähtien ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 lähtien. Itä-Suomessa viimeisin kysely on toteutettu v Pohjois-Savossa v kouluterveyskyselyn olivat alueelleen tilanneet vain 12 kuntaa. Siten täyttä vertailukelpoisuutta ei ole esim. vuoteen 2008, jolloin kyselyn oli tilannut 17 kuntaa. Vertailtavuus koko maan tilanteeseen on myös hankalaa, mutta suuruusluokaltaan viimeisimmät Pohjois-Savon tiedot vastaavat koko maan keskiarvoja, merkittäviä eroja ei ole. Siten voidaan sanoa, että maakunnan nuorten elämäntavat pääpiirteissään ja keskimäärin ovat samankaltaiset kuin maassa keskimäärin. Peruskoululaisten humalahakuisuus ja tupakointi ovat merkittävästi vähentyneet Pohjois-Savon peruskoululaisten humalahakuisuus ja päivittäin tupakoivien osuus ovat väheyntyneet 2000 lähtien. Erityisesti niiden peruskoulunuorten, jotka vastasivat olleensa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, osuus on laskenut vuoden ,2 %:iin, kymmenellä prosenttiyksiköllä vuodesta Vastaavana aikana päivittäin tupakoivien peruskoululaisten osuus on laskenut 23,3 %:sta 15,6 %:iin. Muutos on tapahtunut erittäin terveeseen suuntaan, mutta silti voidaan arvioida, ettei humalahakuisuutta tai päivittäistä tupakointia tulisi esiintyä lainkaan sen ikäisillä nuorilla. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ko. oppilaitoksen/luokan opiskelijoista (Pohjois-Savo) % 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 24,6 20,1 21,3 17,5 16,5 14,2 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 22,7 21,3 25,8 25,9 23,8 21,4 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 39,9 35,9 Lähde: THL/Sotkanet, kouluterveyskysely

17 17 Tupakoi päivittäin v , % ko.oppilaitoksen/luokan opiskelijoista (Pohjois-Savo) % 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 23,3 23,5 18,4 16,5 17,2 15,6 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 22,4 20,9 15,5 13,7 12,2 13,0 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 41,7 42,3 Lähde: THL/Sotkanet, kouluterveyskysely Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveyskäyttäytymisessä paljon huolenaiheita - tupakoi päivittäin 42,3 % ja tosi humalassa 35,9 % Siirryttäessä toiselle asteelle tapahtuu nuorissa selvä polarisoituminen lukiolaisten ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien elämäntavoissa ja terveyskäyttäytymisessä. Lukiolaisten humalajuominen on jossain määrin suurempaa kuin peruskoululaisten, mutta lukiolaistenkin osalta näkyy viime vuosina laskeva trendi. Sen sijaan tupakointi on jopa peruskoululaisia vähäisempää ja pysynyt viime vuodet melko matalalla tasolla, päivittäin tupakoivien osuuden ollessa viime vuosina prosenttia. Erittäin huolestuttavaa on ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden muuttunut terveyskäyttäytyminen peruskouluajoista. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ilmoittaa olevansa jopa 35,9 % maakunnan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista (v. 2010). Päivittäin tupakoi ilmoituksensa mukaan 42,3 % (v.2010). Käyttäytymisellä voi olla pitkäaikaisia heijastusvaikutuksia aikuisuudessa. Huumeiden kokeilut ovat oireellisesti kasvaneet vuodesta 2008 Pitkään jatkunut huumekokeiluiden väheneminen on kaikissa kouluterveyskyselyn ryhmissä kääntynyt lievään nousuun v Vuonna 2010 laittomia huumeita oli peruskoululaisista kokeillut 5,9 %, lukiolaisista joka kymmenes (9,5 %) ja ammattikoululaisista peräti 17 prosenttia.

18 18 Kokeillut laittomia huumeita v , % ko. oppilaitoksen /luokan opiskelijoista (Pohjois-Savo) % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 8,4 7,6 5,8 5,5 4,3 5,9 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 12,7 13,5 11,0 9,0 7,9 9,5 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 13,8 17,0 Lähde: THL/Sotkanet, kouluterveyskysely Joka kymmenes nuori potee masennusta Kouluterveyskyselyn mukaan kaikissa koulumuodoissa noin joka kymmenes nuori tai hiukan useampi potee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Osuus on kymmenen vuoden aikana pysynyt suunnilleen samana. Selkeää muutostrendiä suuntaan tai toiseen ei ole havaittavissa. Läheisillä ystävillä on myönteinen merkitys masentuneisuuden ehkäisyssä. Peruskoululaisilla ystävyystilanne on parantunut koko 2000-luvun ajan. Ei yhtään läheistä ystävää ilmoitti kouluterveyskyselyssä v ,9 % ja vuonna ,4 % peruskoulun luokkalaisista. Myös lukiolaisten ja ammattikoululaisten ystävätilanne on melko hyvä ja kehittynyt hieman myönteiseen suuntaan viime vuosina. Pohjois-Savossa keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta potee nuorista hieman pienempi osuus kuin maassa keskimäärin. Ero oli suurin ammatillisten oppilaitosten nuorissa, heillä oli Pohjois-Savossa 1,6 %-yksikköä vähemmän masentuneisuutta. Läheisiä ystäviä Pohjois-Savon peruskoulu- ja lukionuorilla oli kuitenkin hieman vähemmän kuin maassa keskimäärin, mutta ero oli pieni. Ammattikoululaisilla ystäviä oli enemmän kuin maassa keskimäärin.

19 19

20 20 Liikunnan lisääntymisestä huolimatta ylipainoisten osuus on kasvanut Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan kerran viikossa harrastavien peruskoululaisten osuus, siis vain vähän liikuntaa harrastavien osuus, on pienentynyt 2000-luvulla. Liikuntaharrastus näyttää lisääntyneen erityisesti peruskoululaisten joukossa. Peruskoululaisista ja lukiolaisista noin joka kolmas harrastaa korkeintaan kerran tai ei lainkaan hengästyttävää viikoittaista liikuntaa (v.2010). Ammattikoululaisista vähän liikkuvien osuus on vajaa puolet nuorista.

21 21 Ammattikoululaisissa on enemmän ylipainoisia kuin muissa nuorisoryhmissä, lähes joka neljäs (22,9 %), ylipainoisten lukiolaisten osuuden ollessa 13,7 % ja peruskoululaisten 16.2 %. Trendi on ollut ylipainoisten nuorten osuuden hidas kasvu 2000-luvulla, paitsi ammattikoululaisilla hienoinen osuuden lasku Liikunnan vähyys ja ylipaino ovat keskenään yhteydessä, mutta kouluterveyskyselyn mukaan ylipainoisten nuorten määrä on lisääntynyt siitä huolimatta, että liikuntaa harrastetaan enemmän. Fyysistä uhkaa kokeneiden nuorten osuus huomattava Varsin suurin osuus nuorista on kokenut fyysistä uhkaa, peruskoululaisista 18.3 %, lukiolaisista 12,5 % ja ammattikoululaisista 16,9 % vuonna luvun loppupuolella on uhkaa kokeneiden peruskoululaisten ja lukiolaisten osuus jopa hieman kasvanut. Koulukiusatuksi joutuneiden peruskoululaisten osuus kasvoi vuoden 2008 kyselyyn saakka, mutta on sen jälkeen alentunut vuoteen Osaltaan voi laajalti v jälkeen käyttöönotettu koulukiusaamista ehkäisevä toimintamalli KiVa-koulu vaikuttaa laskusuuntaan. Vuonna 2010 peruskoulun 8. ja 9.-luokkalaisista 7,0 % oli joutunut koulukiusatuksi. Koulukiusaamisen suhteen puhutaan nollatoleranssista. Lukioissa koulukiusaaminen on harvinaista (0,9 %), ammattikouluissa hieman yleisempää (2,8 %).

22 22 Koulukiusatuksi joutuneet, % ko. oppilaitoksen/luokan opiskelijoista (Pohjois-Savo) % 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, % 8. ja 9. luokkalaisista 6,3 6,5 7,0 7,1 7,4 7,0 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 1,2 1,3 1,3 0,9 1,4 0,9 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 3,7 2,8 Lähde: THL/Sotkanet, kouluterveyskysely Peruskouluikäisten elämäntavoissa suurta kunnittaista vaihtelua Pohjois-Savon peruskouluikäisten nuorten (8. ja 9. luokkalaiset) elämäntapojen kunnittaista vaihtelua tarkasteltiin Kouluterveyskyselyn v.2008 kattavien tietojen pohjalta (17 kuntaa). Maakunnittaisen keskiarvon takana on huomattavaa kuntakohtaista vaihtelua. Esimerkiksi päivittäin tupakoi peruskoulun luokkalaisista vähiten Sonkajärvellä 6,9 %, Vieremällä 9,2 % ja Pielavedellä 9,9 %. Vastaavasti toista ääripäätä edustavat Lapinlahti 30,3 %, Maaninka 25,5 % ja Varpaisjärvi 23,6 %, Leppävirta 23,0 % ja Kiuruvesi 23,0 %. (Liite 3) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa vastanneita oli vähiten Nilsiän oppilaista 11,9 %, mutta eniten aiemman Karttulan kunnan oppilaista 30,1 %. Huumeita oli kokeillut Sonkajärvellä 0,0 % ja eniten Karttulassa 7,0 %. Koulukiusatuksi oli joutunut Pielavedellä 2,9 % ja Nilsiässä 3,3 %, mutta Maaningalla 15,4 % ja Kiuruvedellä 13,5 %. Vanhemmuuden puutetta arvioi kokevansa joka neljäs nuori (22,2 %). Vanhemmuuden puutteessa vierekkäiset kunnat edustivat ääriarvoja (Rautalampi 14, 3 %, Suonenjoki 32,2 %). Kuntakohtaisiin eroihin johtaneita syitä ei ole selvitelty. Merkittävää vaihtelua on olosuhteiltaan muutoin samankaltaisten kuntien kesken. Myöskään kaupungistumisaste ei näyttäisi selittävän kunnittaista vaihtelua.

23 23 4. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Aikuisväestön terveyskäyttäytymisestä saadaan tietoja erillistutkimuksella. Aikuisväestön terveysosoittimia koskevat tiedot perustuvat elintapojen osalta THL:n Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveystutkimukseen, jonka tulokset on yhdistetty ajanjaksolla riittävän havaintomäärän varmistamiseksi. Tutkimuksen aluejako on maakunta. Humalahakuisesti alkoholia käyttäviä aikuisia miehiä enemmän kuin joka neljäs Aikuisista miehistä Pohjois-Savossa käytti v THL:n tutkimuksen mukaan alkoholia humalahakuisesti enemmän kuin joka neljäs (27,4 %). Osuus on samaa suuruusluokkaa maan keskiarvon (28,1 %) kanssa. Naisten humalahakuinen juominen on paljon harvinaisempaa kuin miesten; osuus aikuisväestöstä oli Pohjois-Savossa 6,3 %, mikä on vähemmän kuin koko maan keskiarvo (8,0 %). Alkoholijuomien myynti asukasta kohti alkoi trendinä nousta 2000-luvun alusta lähtien, jolloin sekä Pohjois-Savossa että koko maassa ko. myynti oli 7,0 litraa 100 % alkoholina. Enimmillään määrä oli Pohjois-Savossa v. 2007, 9,0 litraa. Sen jälkeen myynti on hieman alentunut. Luvuissa ei ole mukana ulkomaan tuontia, ainoastaan kotimaassa tilastoitu määrä (Alko, elintarvikeliikkeet, ravintolat, huoltoasemat, kioskit jne.) Pohjois-Savossa alkoholikuolleisuus asukasta kohti osoittaa kulutuksen kanssa samansuuntaista kehitystä. V kuolleisuusluku oli 31,4 henkilöä asukasta kohti; vuonna 2009 luku oli 49,0, mutta hieman laskenut edellisestä vuodesta. Alkoholikuolleisuus on Pohjois-Savossa suurempaa kuin koko maassa keskimäärin; vuoden 2009 luku koko maassa oli 38,7.

24 24 Alkoholia humalahakuisesti käyttävän aikuisväestön osuus (%) maakunnittain (ajanjakso ) Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Itä-Uusimaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa KOKO MAA Päijät-Häme POHJOIS-SAVO Kainuu Keski-Suomi Pohjois-Karjala Lappi Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa naiset miehet 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Lähde: THL/Terveysosoittimet; Elintapoja kuvaavat osoittimet perustuvat THL:n Aikuisväestön terveys-käyttäytyminen ja terveys -tutkimukseen AVTK, jonka tulokset on yhdistetty ajanjaksolla riittävän havaintomäärän varmistamiseksi %

25 25 Päivittäin tupakoivia aikuisia Pohjois-Savossa enemmän kuin maassa keskimäärin Aikuisväestön päivittäinen tupakointi on Pohjois-Savossa ollut v hieman yleisempää kuin tupakointi maassa keskimäärin. Tupakointi on väestötasolla humalahakuista alkoholin käyttöäkin yleisempi terveyshaitta. Naisten päivittäinen tupakointi aikuisväestössä on Pohjois-Savossa selvästi yleisempää kuin naapurimaakunnissa. Pohjois-Savossa osuus on 20,1 %, kun esimerkiksi Kainuussa osuus on 14,1 % ja Keski-Suomessa 14,8 %. Päivittäin tupakoivia miehiä on Pohjois-Savon aikuisväestöstä ollut lähes 29 %, kun vastaava luku koko maassa on 26,7 %.

26 26 % Lihavien, niukasti kasviksia käyttävien ja vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) naiset (ajanjakso ) Lihavien osuus (BMI vähintään 30 kg/m^2) (%) Niukasti kasviksia käyttävien osuus (%) Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) Päijät-Häme Kymenlaakso Lappi Etelä-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa KOKO MAA Pohjois-Karjala Etelä-Savo Itä-Uusimaa Pohjanmaa Kanta-Häme POHJOIS-SAVO Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kainuu Lähde:THL/Terveysosoittimet; Elintapoja kuvaavat osoittimet perustuvat THL:n Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimukseen AVTK, jonka tulokset on yhdistetty ajanjaksolla riittävän havaintomateriaalin saamiseksi. % Lihavien, niukasti kasviksia käyttävien ja vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), miehet (ajanjakso ) Lihavien osuus (BMI vähintään 30 kg/m^2) (%) Niukasti kasviksia käyttävien osuus (%) Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) Päijät-Häme Etelä-Savo Satakunta Kymenlaakso POHJOIS-SAVO Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Lappi Lähde: THL/Terveysosoittimet; Elintapoja kuvaavat osoittimet perustuvat THL:n Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimukseen AVTK, jonka tulokset on yhdistetty ajanjaksolla Keski-Pohjanmaa KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Uusimaa Pirkanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Itä-Uusimaa Kainuu

27 27 Naiset käyttävät kasviksia enemmän kuin miehet Liikunnan määrällä ja kasvisten käytöllä on yhteys painonhallintaan, mutta keskimääräisten tilastojen valossa yhteys ei näytä kovin selvältä. Miehistä 38,3 % käyttää niukasti kasviksia ja 28,4 % on vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus. Lihavien miesten osuus on kuitenkin melko pieni, vain 16,6 % (BMI vähintään 30). Naiset käyttävät kasviksia runsaasti, niukasti käyttävien osuus on 18,5 % eli suunnilleen puolet siitä, mitä miehillä. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien naisten osuus on myös pienempi kuin miehillä, 26,0 % eli liikuntaa naiset harrastavat enemmän kuin miehet. Silti lihavien (BMI vähintään 30) osuus on suurempi, 20,2 % kuin miehillä. Lihavia miehiä on Pohjois-Savossa hieman vähemmän ja lihavia naisia hieman enemmän kuin maassa keskimäärin.

28 28 5. Ikääntymisen haasteet ja hyvinvointi Pohjois-Savossa eläkkeensaajia 30,5 % väestöstä Eläkettä (kaikki eläkelajit) sai Pohjois-Savossa v kaikkiaan henkilöä, 30,5 % väestöstä. Koko maassa eläkkeensaajia oli pienempi osuus, 26,1 % väestöstä. Kunnittain tilanne vaihteli paljon. Vähiten eläkkeensaajia oli Siilinjärvellä 23,3 % väestöstä ja Kuopiossa 25,6 %. Eniten eläkkeensaajia oli Rautavaaralla 47,5 % ja Vesannolla 45,3 %. Seitsemässä kunnassa eläkkeensaajien osuus oli jo yli 40 %. Ikärakenteen edelleen vanhetessa meille muodostuu lähivuosina kuntia, joissa eläkkeellä on puolet väestöstä tai enemmän.

29 29 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä on Pohjois-Savossa suurempi kuin koko maassa Kaikista eläkkeelle siirtyneistä siirtyi Pohjois-Savossa työkyvyttömyyseläkkeelle v ,8 %, kun vastaava luku koko maassa oli huomattavasti alempi 35,1 %. Vain Pohjois-Pohjanmaalla osuus oli Pohjois-Savoa suurempi. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli Pohjois-Savossa v kaikkiaan hieman yli henkilöä, kun vastaavasti vanhuuseläkkeellä oli noin henkilöä. Vuonna 2000 oli vanhuuseläkkeellä noin henkilöä, joten määrä on kymmenessä vuodessa merkittävästi kasvanut. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on pysynyt lähes samana tai aivan hieman alentunut. Vuonna 2000 heitä oli hieman yli Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suhteellinen osuus kaikista eläkkeensaajista on Pohjois-Savossa alentunut vähitellen vuoden ,2 prosentista vuoden ,7 prosenttiin. Myös koko maassa on alenemista tapahtunut, vastaavina ajankohtina 21,3 prosentista 18,5 prosenttiin. Tavoitteena tulisikin olla työkyvyttömyyttä aiheuttavien tekijöiden vähentyminen. Suurimmat työkyvyttömyyseläkkeen perusteet Pohjois-Savossa olivat v. 2010: -mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, 7809 henkilöä - tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudosten sairaudet, 4866 henkilöä - verenkiertoelinten sairaudet, 1042 henkilöä Mielenterveyden häiriöt ovat Pohjois-Savossa merkittävästi yleisempi työkyvyttömyyseläkettä saamisen syy kuin koko maassa keskimäärin. Kaikista Pohjois-Savon vuotiaista henkilöistä sai mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä 4,9 %, kun vastaava koko maan luku oli 3,4 %. Jopa aivan nuorista, vuotiaista, 1% eli 265 henkilöä sai Pohjois-Savossa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyssyistä.

30 30 Työikäisestä väestöstä työkyvyttömyyseläkkeellä on Pohjois-Savossa huomattavasti enemmän henkilöitä kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Savon indeksi on 146, kun koo maa=100 (v. 2010). Työkyvyttömyyseläkkeiden runsas määrä on itäsuomalainen ja lappilainen ilmiö. Pohjois-Savossa työkyvyttömyyseläkkeellä on työikäisestä väestöstä kaksinkertainen osuus Uusimaahan verrattuna.

31 31 Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuodesta 2002 lähtien Sekä Pohjois-Savossa että koko maassa on keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ollut vuodesta 2003 lähtien noususuunnassa. Pohjois-Savossa siirryttiin v eläkkeelle keskimäärin 55,6 -vuotiaina, kun v eläkkeellesiirtymisikä oli noussut jo kahdella vuodella 57,4 vuoteen. Pohjois-Savossa siirrytään eläkkeelle kuitenkin yli vuoden nuorempina kuin koko maassa keskimäärin.

Sisältö ... 6 ... 7 ... 10 ... 19 ... 22 ... 23 ... 24

Sisältö ... 6 ... 7 ... 10 ... 19 ... 22 ... 23 ... 24 1 2 3 Kuopio 2011 4 5 Sisältö... 6... 6... 7... 7... 10... 19... 22... 22... 23... 24 6 7 8 9 10 11 12 13 14 (Lähde: THL:n tapaturmakatsaus 2010/Pohjois-Savon pelastusalue) Kuolemantapauksia 0 50 100 150

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 - lopullinen rahoitusseuranta tukien kohdentumisesta (23.3.2015) Tässä yhteenvedossa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton julkaisu B:86. Taitto: Marja Partanen. Kuopio 2013

Pohjois-Savon liiton julkaisu B:86. Taitto: Marja Partanen. Kuopio 2013 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 sekä taloussuunnitelma 2015-2016 Pohjois-Savon liiton julkaisu B:86 Taitto: Marja Partanen Kuopio 2013 Pohjois-Savon liitto Koljonniemenkatu 2, PL 247, 70101 Kuopio

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa. Jari Jääskeläinen

Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa. Jari Jääskeläinen Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa Jari Jääskeläinen Väestötavoitteet vuoteen 2030 Väestötavoite nostettu 250.000:een Perusta: väestökehitys parantunut v:sta 2010 alkaen Kuopion kasvun kiihdyttyä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumisen seuranta. Seurantakausi 1.8.2010-31.12.2012

Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumisen seuranta. Seurantakausi 1.8.2010-31.12.2012 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumisen seuranta Seurantakausi 1.8.2010-31.12.2012 16.4.2013 1 2 Sisällysluettelo 1 Tausta ja raportin sisältö... 5 2 Hankerahoituksen kohdistuminen suhteessa

Lisätiedot

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Selvityshenkilö ad 19.3.2013 Jorma Penttinen, JYL, KYS Etunimi Sukunimi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä

Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä Jussi Huttunen maakuntajohtaja Pohjois-Savo Pohjois-Savon asumispäivä 26.03.2009, Siilinjärvi Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä Asumisen ajankuva: Paljonko asuntojen hinnat laskevat

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 SISÄLLYSLUETTELO Alueellinen hyvinvointikertomus Lapset ja nuoret kouluterveyskyselyn silmin Kysymyksiä Taustamuuttujia Sähköinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke POHJOISSAVOLAISTA ELÄINAINESTA HUIPULLE! HAKA NOSTAA HAKA-hanke 2000-2005 HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaista eläinainesta ja tehdä siitä kansallisesti ja

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2 (7) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min 15 min 30 min 30

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot