4 PUUKAUPPA JA HAKKUUT

Transkriptio

1 4 PUUKAUPPA JA HAKKUUT Metsäteollisuuden vuonna 2004 ostama puumäärä kohosi vilkkaan loppuvuoden ansiosta 35,3 miljoonaan kuutiometriin, 7 prosenttia edellisvuotta korkeammaksi. Jo toista vuotta peräkkäin huomattava osa, yli kolme viidesosaa puusta oli peräisin pintaalaverotuksessa olevilta tiloilta. Vuoden 2004 keskikantohinnat laskivat edellisvuodesta 2 9 prosenttia lukuunottamatta kuusitukkia, jonka keskihinta nousi prosentin. Vuoden lopun kuukausina kaikkien puutavaralajien hinnat kääntyivät nousuun, mikä vauhditti puukauppaa syyskaudella. Vuonna 2004 markkinapuun hakkuut, 55,1 miljoonaa kuutiometriä, pysyivät edellisvuoden suuruisina. Yksityismetsien osuus hakkumääristä oli 85 prosenttia. Samaan aikaan metsäteollisuuden tuotanto oli sahateollisuutta lukuunottamatta ennätystasolla. Metsäteollisuuden lisääntynyt puuntarve katettiin ennätyssuurella puuntuonnilla (17,5 milj. m³) ja hakatun puun varastoja pienentämällä. Vuoden 2005 kevätkauden puun ostot ja hakkuut olivat edellisvuosien tasolla ja puukauppaa käytiin enimmäkseen edellisvuotta paremmilla hinnoilla. Touko kesäkuun paperiteollisuuden työselkkauksen ja tuotantantoseisokkien seurauksena osto- ja hakkuumäärät jäivät jälkeen edellisvuodesta ja kuitupuun varastot täyttyivät. Puukauppa Metsäteollisuus osti vuonna 2004 yksityismetsistä puuta 35,3 miljoonaa kuutiometriä. Tämä oli 2,4 miljoona kuutiometriä (7 %) enemmän kuin edellisvuonna. Alkuvuosi puukauppaa käytiin tavanomaiseen tahtiin. Kesäkuukausina puumarkkinat kuitenkin hiljenivät normaalia kesäkautta enemmän, ja elokuussa kumulatiivinen ostokertymä oli yli 10 prosenttia jäljessä edellisvuodesta. Syyskuussa kaikkien puutavaralajien hinnat kääntyivät nousuun, mikä vauhditti puukauppaa syyskaudella. Puukauppa jatkui tavallista vilkkaampana vielä marras joulukuun nostaen koko vuoden ostomäärän edellisvuotta korkeammaksi (taulukot 4.1 ja 4.2). Syksyn puukauppa vauhditti myös se, että puun ostajat laskivat kuusikuidun minimiläpimitan kahdeksasta sentistä seitsemään. Puun ostoista 61 prosenttia kertyi pinta-alaverotuksessa olevilta tiloilta (taulukko 4.3). Osuus oli edellisvuoden tapaan selvästi suurempi kuin tähän veromuotoon siirtymäkauden ( ) alussa jääneiden tilojen osuus yksityismetsien pinta-alasta (38 %). Pinta-alaverotus päättyy vuoden 2005 lopussa, jolloin pinta-alaverotukseen jääneet yksityismetsänomistajat siirtyvät maksamaan pääomaveroa puun myyntituloistaan. Pitkän siirtymäkauden aikana nämä metsänomistajat ovat ennättäneet realisoida tilojensa hakkuumahdollisuuksia hyvin ennen myyntiveroon siirtymistä. Pinta-alaverotukseen jääneissä Etelä-Suomen metsissä on keskimäärin selvästi vähemmän puuta hehtaarilla kuin myyntiverotuksessa jo olevissa metsissä. Metlan ennakkoarvion mukaan pinta-alaverollisten osuus puukauppamääristä on vuonna 2005 laskenut. Vuonna 2004 puukauppojen keskimääräinen kantohintataso laski 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Hintakehitys vaihteli suuresti puutavaralajeittain. Mänty- ja koivukuitupuun hinnat laskivat vuositasolla lähes 9 prosenttia. Myös koivutukin kysyntä oli heikkoa ja hinta laski 9 prosenttia. Mäntytukin keskihinta laski vain 2 prosenttia, ja kuusikuitupuulla laskua kertyi 4 prosenttia. Kuusitukin kantohinnat nousivat tasaisesti, ja kuusitukista maksettiin vuonna 2004 keskimäärin prosentin parempaa hintaa kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2003 aikana kuusitukin keskihinta ylitti laskussa olleen koivutukin hinnan ja loppuvuodesta 2004 kuusitukista maksettiin jo Metsätilastollinen vuosikirja

2 4 Roundwood markets parempaa hintaa kuin mäntytukista (kuva 4.4, taulukko 4.5). Kantohintojen alueellinen vaihtelu on esitetty kuvassa 4.1 ja taulukossa 4.6. Hankintahinnat vaihtelivat vuonna 2004 kantohintoja vähemmän. Kuitupuulajeissa laskua oli 4 prosenttia ja mäntytukissa 1 prosentti (taulukot 4.5 ja 4.7). Alkuvuoden 2005 puukauppa kävi normaaliin tahtiin ja teollisuuden puunostot yksityismetsistä olivat vielä toukokuussa edellisvuosien tasolla. Touko kesäkuussa puumarkkinoihin vaikutti paperiteollisuuden työmarkkinaselkkaus, ja kesä oli puukaupassa tavallista hiljaisempi työtaistelun aiheuttaman yleisen epävarmuuden vuoksi. Kesä heinäkuussa ostomäärä (2,5 milj. m³) oli vain noin puolet edellisvuoden tasosta. Elokuussa puukauppa taas piristyi, mutta syyskuussa puumäärät eivät kasvaneet edellisvuosien tapaan. Tammi syyskuun ostomäärä yksityismetsistä, 20,0 miljoonaa kuutiometriä, oli jäänyt 15 prosenttia jälkeen viime vuoden ostokertymästä (taulukko 4.2). Hankintakauppojen osuus puun ostoista oli syyskuuhun mennessä noussut lähinnä kuitupuun hyvän kysynnän myötä kolmella prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Puun kantohinnat pysyttelivät vuoden 2005 tammi syyskuun aikana pääsääntöisesti edellisvuotta korkeammalla. Syyskuussa kaikkien puutavaralajien hinnat mäntytukkia ja -kuitupuuta lukuun ottamatta olivat korkeammat kuin vuotta aiemmin. Eniten nousivat koivutukin (4 %) ja kuusitukin (2 %) hinnat. Kuusi- ja koivukuitupuussa nousua vuositasolla oli 1 prosentti. Mäntysahatavaran ylitarjonta painoi mäntytukin kantohintaa, joka aleni vuoden aikana 4 prosenttia. Syyskuussa myös mäntykuitupuu laski prosentin alle vuodentakaisen hinnan (kuva 4.4, taulukko 4.5). Hakkuut Vuonna 2004 markkinapuun hakkuut, 55,1 miljoonaa kuutiometriä, pysyivät edellisvuoden suuruisina, vaikka metsäteollisuuden tuotanto oli sahateollisuutta lukuunottamatta ennätystasolla. Metsäteollisuuden lisääntynyt puuntarve katettiin hakatun puun varastoja pienentämällä ( 1,9 milj. m³) ja ennätyssuurella puuntuonnilla (17,5 milj. m³, ks. luku 10). Yksityismetsien osuus hakkuumäärästä oli 46,6 miljoonaa kuutiometriä (85 %). Yksityismetsien hakkuut pienenivät edellisvuodesta 0,2 miljoonaa kuutiometriä. Pystykaupoista puuta kertyi 38,6 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 0,1 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hankintahakkuista kertyi puuta saman verran kuin edellisvuonna, 8,0 miljoonaa kuutiometriä. Hankintapuun osuus yksityismetsien hakkuista jäi toista vuotta peräkkäin 17 prosenttiin, kun se aiempina vuosina on yleensä ollut noin 20 prosenttia (taulukko 4.14). Metsäteollisuusyhtiöiden omien metsien hakkuumäärä oli 3,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Metsähallituksen metsien hakkuumäärä oli 4,7 miljoonaa kuutiometriä, missä vähennystä oli 2 prosenttia (taulukot 4.15 ja 4.16). Metsäteollisuusyhtiöiden hakkuut ovat vaihdelleet suhdanteiden mukaan, kun taas Metsähallitus hakkaa tasaisesti vuodesta toiseen. Vuoden 2005 kevätkauden markkinahakkuut olivat edellisvuosien tasolla, mutta kesäkuukausina määrät jäivät selvästi edellisvuosista jälkeen. Touko kesäkuussa hakkuita vähensi paperiteollisuuden seisokit, joiden seurauksesta myös sahateollisuuden tuotantoa rajoitettiin kuitupuu- ja hakevarastojen täyttyessä. Tammi elokuun hakkuumäärä oli yhteensä 32,1 miljoonaa kuutiometriä, 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tukkipuun markkinahakkuut jäivät tammi elokuussa 10 prosenttia viimevuotista alemmiksi, mutta kuitupuun hakkuumäärät pienenivät vain 2 prosenttia (taulukko 4.10). Vuoden 2004 lopussa metsäteollisuuden hakatun puutavaran varastot, puru ja hake mukaanlukien, olivat vähentyneet viidenneksellä edellisvuodesta 7,0 miljoonaan kuutiometriin (taulukko 4.24). Kesällä 2005 paperiteollisuuden tuotantoseisokki täytti metsäteollisuuden puuvarastot, joiden määrä nousi kaikkiaan 10,3 miljoonaan kuutiometriin. Kasvu kohdistui kuitupuuhun, jota oli varastoissa 46 prosenttia (2,4 milj. m³) enemmän kuin edelliskesänä. Myös massateollisuuden hake- ja puruvarastot kasvoivat viidenneksen edellisvuodesta. Tukkipuun varastot sen sijaan supistuivat hieman (taulukko 4.23). Puumarkkinoiden tilastointi Puumarkkinoiden tilastoja laaditaan kahdesta puukaupan vaiheesta: puun ostoista ja hakkuista. Myös metsäteollisuuden hakatun puutavaran varastot tilastoidaan. 154 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

3 4 Puukauppa ja hakkuut Kestävistä hakkuumahdollisuuksista hyödynnetään hieman yli 80 prosenttia Suomen metsien runkopuun määrä on valtakunnan metsien 9. inventoinnin mukaan yli 2 miljardia kuutiometriä ja puuston kasvun arvioidaan olevan yli 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ilman kestävyysvaatimuksia hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi lähimmän kymmenvuotiskauden aikana hakattavaksi 92 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jos kestävyydestä halutaan huolehtia, osa nyt hakattavissa olevasta puustosta on säästettävä tuleville vuosikymmenille. Suurin kestävä hakkuukertymä on 69 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kestävien hakkumahdollisuuksien hyödyntämisaste on ollut koko maassa hieman yli 80 prosenttia, sillä vuosina korjattiin käyttöpuuta Suomen metsistä keskimäärin 56 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsien käyttöaste on ollut korkein Etelä- Pohjanmaan ja Pohjois-Savon metsäkeskuksissa. Toteutuneet hakkuut ovat olleet Lapin ja Pohjanmaan alueita lukuun ottamatta kuusipainotteisempia kuin suurimman kestävän hakkuumäärän arvio. Männyn ja lehtipuun hakkuita sen sijaan voisi hakkuumahdollisuuksien puolesta kasvattaa koko maassa. Harvennushakkuiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista on ensimmäisellä inventoinnin jälkeisellä kymmenvuotiskaudella keskimäärin 30 prosenttia ja niiden osuuden ennakoidaan nousevan parissa vuosikymmenessä noin 45 prosenttiin. Turvemaiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 16 prosenttia. Osuus nousee kolmannella kymmenvuotiskaudella 22 prosenttiin. Hakkuulaskelmat tehtiin metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksessa kehitetyllä MELA-ohjelmistolla. Laskelma-aineisto perustui vuosina mitattuihin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutietoihin. Laskelmien tulokset eivät ole ennusteita eivätkä toteutettavaksi tarkoitettuja hakkuutavoitteita. Koko maata kattavia laskelmia on tehty myös laskelma-aineistolla, joka on Etelä-Suomen osalta laskennallisesti ajantasaistettu vuoteen 2002 satelliittikuvien ja hakkuutilastojen avulla. Ajantasaistetun aineiston mukainen hakkuukypsän puuston määrä on 97 miljoonaa kuutiometriä ja suurin kestävä kertymäarvio 67 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vuosina Teksti: Tuula Nuutinen, Hannu Hirvelä & Olli Salminen Kirjallisuus: Nuutinen, T., Hirvelä, H. & Salminen, O Alueelliset hakkuumahdollisuudet Suomessa. Metlan työraportteja s. + 3 liitettä. ISBN Puukauppatilastossa esitetään metsäteollisuuden yksityismetsistä ostaman puun määrä- ja hintatietoja. Puumäärät ja hinnat perustuvat puun ostajien ja myyjien välisiin puukauppasopimuksiin. Tilasto laaditaan puutavaralajeittain, kauppamuodoittain ja metsäkeskuksittain. Osto- ja hintatiedot koskevat kuutta pääpuutavaralajia. Puun hinnat ovat puukauppasopimuksiin kirjattujen hintojen ostomäärillä painotettuja keskiarvoja. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa (ALV). Ostomäärissä ovat vuodesta 1999 lähtien mukana myös erikoispuutavaralajit. Erikoispuiksi luetaan mänty- ja kuusipikkutukki, koivun erikoistyvet, haapatukki ja haapakuitupuu. Vuosina 1999 ja 2000 erikoispuuhun luettiin lisäksi mäntypylväät, männyn erikoistyvet ja parrunaiheet. Kauppamuodoittaisissa ostomäärissä erikoispuutavaralajit eivät ole mukana. Hakkuutilastossa erikoispuita ei tilastoida erikseen vaan pikkutukit luetaan kuitupuuhun, koivun erikoistyvet ja haapatukki lehtitukkiin ja haapakuitu lehtikuitupuuhun. Pystykaupassa myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden hakata ja korjata puut sovitulta myyntikohteelta. Puun yksikköhinta on pystykaupassa kantohinta. Hankintakaupassa puun myyjä vastaa puun korjuusta ja kuljetuksesta sovitulle varastopaikalle. Yksikköhintana käytettyyn hankintahintaan sisältyy siten myös puunkorjuusta metsänomistajalle maksettu korvaus. Hakkuuvuosi ( ) on aikaisemmin puumarkkinoilla ja puumarkkinatilastoissa käytetty ajanjakso, joka nykyisin on käytössä lähinnä metsien pinta-alaverotuksen laskelmissa. Raakapuun kantohintojen vanhimmat aikasarjat ovat saatavilla vain hakkuuvuosittain. Puukauppatilasto sisältää Metsäteollisuus ry:n jäsenyhtiöiden puukaupat. Tilasto kattaa noin 86 prosenttia metsäteollisuuden yksityismetsistä ostamasta raakapuusta. Yksityismetsien puukauppatilastoa on laadittu kuukausittain vuoden 1985 lokakuusta lähtien. Yksityismetsien puukaupan jakautuminen puun myyntituloverotuksessa ja pinta-alaverotuksessa Metsätilastollinen vuosikirja

4 4 Roundwood markets olevien tilojen kesken perustuu kolmen suurimman puunostajan (Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene) ilmoittamiin tietoihin. Metlan keräämä aineisto kattaa noin 80 prosenttia yksityismetsien hakkuista (kuva 4.8 ja taulukko 4.3). Markkinahakkuut sisältävät kotimaisen raakapuun, joka on hankittu teollisuuden käyttöön ja vientiin sekä puunostajien muihin käyttötarkoituksiin (lähinnä polttoon). Piensahojen kotitarpeeksi sahaama puu (vuokra- eli rahtisahauspuu) ja pientalokiinteistöjen polttopuu eivät sisälly markkinahakkuisiin. Markkinahakkuutilasto perustuu puun ostajille ja Metsähallitukselle tehtyihin kyselyihin. Hakkuumääristä julkaistaan kuukausittain koko maan ennakkotiedot. Lopulliset hakkuumäärät saadaan tarkemmasta metsäkeskuksittaisesta vuositilastosta (Metinfo Tilastopalvelussa tiedot julkaistaan puolivuosittain). Hakkuut esitetään tilastossa puutavaralajeittain, metsäkeskuksittain ja metsänomistajaryhmittäin, joita ovat yksityiset, metsäteollisuusyhtiöt ja Metsähallitus. Yksityismetsiin luetaan sekä hakkuuettä puukauppatilastoissa varsinaisten yksityismetsien lisäksi kuntien ja seurakuntien metsät sekä mm. Metlan hallinnassa olevat metsät. Muiden kuin varsinaisten yksityismetsien osuus yksityismetsien hakkuista on hyvin pieni. Esimerkiksi Metlan markkinahakkuut ovat vuosittain olleet noin kuutiometriä ja seurakuntien hakkuut noin kuutiometriä. Kuntien omistamien metsien hakkuista ei ole kattavaa tilastoa. Metsäteollisuusyhtiöihin rinnastetaan myös Tornator Oy, jonka toimittamat puumäärät ovat mukana yhtiöiden omien metsien hakkuissa. Metsäntutkimuslaitos on julkaissut markkinapuun hakkuutilastoa vuoden 1981 loppupuoliskosta lähtien. Verrattaessa osto- ja hakkuumääriä on otettava huomioon tilastojen erilainen kattavuus. Ostomäärätilasto kattaa noin 86 prosenttia puukaupoista, hakkuutilasto kaikki markkinahakkuut. Lisäksi puukauppasopimukset yleensä aliarvioivat hakattavan puun määrän. Hakkuutilastossa määrät perustuvat mittaustodistusten mukaisiin hakatun puutavaran määriin. Eroa tilastojen välille aiheuttaa myös se, ostetut puut eivät välttämättä tule hakatuiksi saman ajanjakson aikana. Tilasto metsäteollisuuden puuvarastoista julkaistaan vuoden puolivälissä ja lopussa. Tilasto laaditaan koko maata koskevana puutavaralajeittain. Tilasto sisältää tiedot metsäteollisuuden valmiin puutavaran varastoista (ml. tuontipuu). Tilastossa ovat siten mukana raakapuun tehdasvarastot ja varastot kaukokuljetusreittien varrella (uitto-, rautatieasema- ja tienvarsivarastot). Tilastoon eivät sisälly metsäteollisuuden pysty- ja metsävarannot eivätkä keskeneräiset hankinta- ja toimitussopimuskaupat. Aineiston ulkopuolelle jäävät Metsäteollisuus ry:n ulkopuolisten ostajien puuvarastot. Nämä rajoitukset on huomioitava tilastoa käytettäessä. Hakkuukertymällä (taulukot ) tarkoitetaan kaikkea metsästä hakattua puuta. Markkinahakkuiden lisäksi siihen sisältyy kotitarpeeksi sahattu puu ja pientalokiinteistöjen käyttämä polttopuu, joiden määrät Metla on selvittänyt määrävälein tehdyin otantatutkimuksin. Viimeisimmän ns. piensahojen puunkäyttötutkimuksen mukaan vuonna 1998 kotitarpeiksi sahattiin puuta omasta metsästä noin miljoona kuutiometriä (vuokra- eli rahtisahaus). Viimeisin polttopuuselvitys kohdistuu lämmityskauteen 2000/01 ja sen mukaan pientalokiinteistöissä (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajanasunnot) poltettiin raakapuuta runsaat viisi miljoonaa kuutiometriä. Puuston poistumaan (luku 1, taulukot 1.24 ja 1.25) päästään lisäämällä hakkuukertymään arviot metsään hakkuutähteenä jäävästä runkopuusta (metsähukkapuu) ja luontaisesti kuolleesta metsään jäävästä runkopuusta (luonnonpoistuma). Markkinahakkuut + pientalokiinteistöjen polttoraakapuu + kotitarvepuu = Hakkuukertymä + metsähukkapuu + luonnonpoistuma = Puuston poistuma Puukauppa-, hakkuu-, poistuma- ja metsäteollisuuden puuvarastotilastot julkaistaan Metsätilastotiedotteina ja Metinfo Tilastopalvelussa. Taulukossa 4.22 esitetään valtakunnan metsien 9. inventoinnin aineistojen perusteella metsäkeskusten alueille laskettuja hakkuumahdollisuusarvioita. Taulukko sisältää kaksi arviota: suurin kestävä hakkuukertymä ja nettotulojen nykyarvon maksimoiva hakkuukertymä. Suurimman kestävän hakkuukertymän arvio määrittää suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan ainespuun hakkuumäärän. Hakkuukertymät ja metsästä saatavat nettotulot ovat jatkuvasti vähintään edellisten kymmenvuotiskausien tasolla samaan aikaan, kun metsästä saatavien nettotulojen nykyarvoa maksimoidaan. Jälkimmäisessä arviossa maksimoidaan vain metsästä saatavien nettotulojen nykyarvoa 156 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

5 4 Puukauppa ja hakkuut ottamatta huomioon edellisen arvion kestävyysnäkökulmaa. Molemmat arviot noudattavat kuitenkin voimassa olevia metsänhoitosuosituksia. Nettotulojen nykyarvoa maksimoivan hakkuukertymäarvion voidaan tulkita olevan lyhyen aikavälin puuntarjonnan potentiaalinen maksimi. Taulukossa esitetään molempien vaihtoehtojen mukaiset hakkuumahdollisuusarviot metsäkeskuksen inventointiajankohtaa seuraavalle kymmenelle vuodelle. Laskelmat kohdistuvat metsä- ja kitumaan puustoon, ja niissä on otettu huomioon puuntuotannon rajoitukset. Puupolttoainetilastossa selvitetään kiinteiden puupolttoaineiden vuosittainen käyttö energiantuotantannossa. Tilasto kattaa lämpö- ja voimalaitoksissa sekä metsäteollisuudessa energiantuotantoon käytetyn koti- ja ulkomaisen metsähakkeen, metsäteollisuuden sivutuotepuun ja kierrätyspuun. Myös puupolttoaineiden ostohinnat selvitetään. Tässä luvussa julkaistaan kiinteiden puupolttoaineiden keskihinnat tilavuus- ja energiayksikköä kohden (taulukko 4.25). Hinnat ovat hintoja käyttöpaikalla eivätkä sisällä arvonlisäveroa. Puupolttoaineiden käyttötiedot esitetään luvun 8 taulukoissa 8.12 ja Metla on laatinut puupolttoainetilastoja vuodesta 2000 alkaen. Kirjallisuus Literature Hakkuut ja puuston poistuma metsäkeskuksittain vuonna Metsätilastotiedote 772. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 10 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, kuukausitilasto. Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäteollisuuden puuvarastot Metsätilastotiedote 759. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 4 s. Metsäteollisuuden puuvarastot Metsätilastotiedote 787. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 4 s. Nuutinen, T., Salminen, O. & Hirvelä, H Etelä-Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuudet veromuodoittain Metsätieteen aikakauskirja 4/2004: Puukauppa veromuodoittain Metsätilastotiedote 761. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 8 s. Puun hinnat metsäkeskuksittain. Vuosi Metsätilastotiedote 760. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 9 s. Puun ostot ja hinnat, kuukausitilasto. Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa vuonna Metsätilastotiedote 770. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Sevola, Y., Peltola, A. & Moilanen, J Polttopuun käyttö pientaloissa 2000/2001. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Suomen piensahat Metsätilastotiedote 523. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Tapion taskukirja Puukauppa. Metsälehti Kustannus. Tervo, M Metsänomistajaryhmittäiset hakkuut ja niiden suhdanneherkkyys Etelä- ja Pohjois-Suomessa vuosina Folia Forestalia s. Tervo, M Suomen raakapuumarkkinoiden rakenne ja vaihtelu. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae s. 9. inventoinnin hakkuumahdollisuusarviot Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Kymen metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 3B/1999: Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Rannikon metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/2000: , Härkönen, K Uppskattningar av avverkningsmöjligheterna inom landskapet Åland åren Metsätieteen aikakauskirja 4B/1999: , Nuutinen, T. & Salminen, O Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja Folia Forestalia 2B/1998: , Nuutinen, T. & Salminen, O Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Keski-Suomen ja Pohjois-Savon metsäkeskusten alueilla. Metsätieteen aikakauskirja 2B/1999: Hänninen, H. (toim.) Puuvarojen käyttömahdollisuudet. Metsäntutkimuslaitos & Metsälehti Kustannus. 199 s. Nuutinen, T. & Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2000: & Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 3B/2000: & Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 4B/2000: & Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Etelä- Savon metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2001: & Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 3B/2001: & Hirvelä, H Valtakunnen metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Kainuun metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2003: , Hirvelä H., Härkönen, K. & Hökkä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 3B/2004: , Hirvelä, H. & Salminen, O Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Lapin metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2005: Muut tietolähteet Other sources of information Metinfo Tilastopalvelu, Metsätilastollinen vuosikirja

6 4 Roundwood markets Mäntytukki Pine Logs Koko maa = 100 Whole country = 100 (45,87 /m 3 /m 3 ) > <80 Kuusitukki Spruce Logs Koko maa = Whole country = 100 (45,12 /m 3 /m 3 ) Mäntykuitu Pine pulpwood Koko maa = 100 Whole country = 100 (12,49 /m 3 /m 3 ) Kuusikuitu Spruce pulpwood Koko maa = Whole country = 100 (20,50 /m 3 /m 3 ) Kuva 4.1 Kantohintojen vaihtelu metsäkeskuksittain 2004 Figure 4.1 Variation in stumpage prices by forestry centre, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

7 Metsätilastollinen vuosikirja /m³ hakkuuvuoden 2004/05 rahana - /m³ in cutting season 2004/05 money Havutukki - Softwood logs Kuusikuitupuu - Spruce pulpwood Mäntykuitupuu Pine pulpwood Koivutukki - Birch logs Mäntytukki - Pine logs Kuusitukki - Spruce logs Koivukuitupuu - Birch pulpwood 1 50/51 55/56 60/61 65/66 70/71 75/76 80/81 85/86 90/91 95/96 00/01 1 Hakkuuvuoteen 1968/69 koivuhalko Until felling season 1968/69 birch fuelwood Rahanarvot muutettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat) Monetary values deflated using wholesale price index (domestic goods) Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Metsäteollisuus ry Sources: Finnish Forest Research Institute; Finnish Forest Industries Federation Kuva 4.2 Raakapuun kantohinnat yksityismetsien puukaupoissa hakkuuvuosittain 1949/ /05 Figure 4.2 Average stumpage prices in private forests by felling season, 1949/ /05 4 Puukauppa ja hakkuut

8 4 Roundwood markets indeksi (1994/95 = 100) - index (1994/95 = 100) Hintaindeksi - Price index Kausitasoitettu indeksi (9 v.) Seasonally adjusted index (9 years) Trendi - Linear trend /51 52/53 54/55 56/57 58/59 60/61 62/63 64/65 66/67 68/69 70/71 72/73 74/75 76/77 78/79 80/81 82/83 84/85 86/87 88/89 90/91 92/93 94/95 96/97 98/99 00/01 02/03 04/05 Hinnat deflatoitu tukkuhintaindeksillä. Kiinteinä painokertoimina puutavaralajien arvo-osuudet, jotka perustuvat kunkin puutavaralajin keskimääräiseen osuuteen kantorahatuloista yksityismetsien pystykaupoissa vuosina Prices deflated with wholesale price index. The proportional values of the roundwood assortments as the share of the stumpage earnings between are used as fixed weight coefficients. Kuva 4.3 Reaalinen kantohintaindeksi hakkuuvuosittain 1949/ /05 Figure 4.3 Real stumpage price index by felling season, 1949/ / /m³ elokuun 2005 rahassa - /m³ in August 2005 money Mäntytukki Pine logs Kuusitukki Spruce logs Koivutukki Birch logs Kuusikuitupuu Spruce pulpwood 10 0 Koivukuitupuu Birch pulpwood Mäntykuitupuu Pine pulpwood Hinnat muutettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat). Prices deflated using wholesale price index (domestic goods). Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Kuva 4.4 Raakapuun kantohinnat kuukausittain Figure 4.4 Monthly stumpage prices of roundwood during Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

9 4 Puukauppa ja hakkuut milj. m³ - mill. m³ Hakkuut - Removals Maksimi - Maximum, Keskiarvo - Average, Minimi - Minimum, Kuva 4.5 Figure 4.5 Markkinahakkuut kuukausittain Commercial roundwood removals by month milj. m³ - mill. m³ Markkinahakkuut yhteensä - Total Yksityismetsät - Non-industrial, private forests Metsähallitus Metsäteollisuus - Forest industries Kuva 4.6 Markkinahakkuut omistajaryhmittäin Figure 4.6 Commercial roundwood removals by forest ownership category, Metsätilastollinen vuosikirja

10 4 Roundwood markets milj. m³ - mill. m³ Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva 4.7 Metsäteollisuuden hakatun puun kesä- ja talvivarastot Figure 4.7 Roundwood inventories of the forest industries, milj. m 3 - mill. m 3 Pinta-alaverotus - Area-based taxation Myyntituloverotus - Sales income taxation Tiedot perustuvat kolmen suurimman puunostajan ilmoittamiin puukauppatietoihin ja kattavat noin 80 prosenttia yksityismetsien hakkuista. The data are based on information from three biggest roundwood buyers, covering approx. 80 per cent of roundwood fellings in non-industrial, private forests. Kuva 4.8 Puun ostomäärät veromuodoittain Figure 4.8 Roundwood trade by type of taxation, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

11 4 Puukauppa ja hakkuut 4.0 Keskeisiä lukuja raakapuumarkkinoilta 2004 Key figures for the roundwood markets, 2004 Yksikkö Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Yhteensä Unit Mänty Kuusi Lehtipuu Mänty Kuusi Lehtipuu Total Pine Spruce Hardwood Pine Spruce Hardwood Yksityismetsien puukaupat Roundwood trade in non-industrial, private forests Yhteensä 1000 m³ Total Pystykaupat 1000 m³ Standing sales Kantohinta /m³ 45,87 45,12 40,46 12,49 20,50 11,96 Stumpage price Hankintakaupat 1000 m³ Delivery sales Hankintahinta /m³ 47,18 45,85 41,91 23,63 29,08 23,26 Delivery price Markkinahakkuut Commercial roundwood removals Yhteensä 1000 m³ Total Yksityismetsät 1000 m³ Non-industrial, private forests Pystykaupat 1000 m³ Standing sales Hankintakaupat 1000 m³ Delivery sales Metsäteollisuus 1000 m³ Forest industries Metsähallitus 1000 m³ Hakkuukertymä Total removals Yhteensä 1000 m³ Total Yksityismetsät 1000 m³ Non-industrial, private forests Puuston poistuma Growing stock drain Yhteensä 1000 m³ Total 1 Sisältää myös erikoispuutavaralajeja. Specific roundwood assortments are also included. 2 Sisältää myös omasta metsästä kotitarpeeksi sahatun puun ja pientalokiinteistöjen polttopuun. Includes household timber and fuelwood used in small-sized dwellings. Raakapuun ostomäärät ja hakkuumäärät poikkeavat seuraavista syistä: Ostomäärätilasto kattaa noin 86 % puukaupoista, hakkuutilasto kaikki markkinahakkuut. Raakapuun ostomäärät perustuvat puukauppasopimuksiin, jotka yleensä aliarvioivat myytävän puuston määrän. The coverage of the roundwood trade statistics and the felling statistics differ from each other, which explains the difference between sold and felled volumes. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Metsäteollisuus ry Sources: Finnish Forest Research Institute; Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

12 4 Roundwood markets 4.1 Yksityismetsien puukauppamäärät metsäkeskuksittain 2004 Roundwood trade in non-industrial, private forests by forestry centre, m 3 Metsäkeskus Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Erikoispuu- Kaikkiaan Forestry centre Mänty Kuusi Koivu Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Yhteensä tavaralajit 1 Grand total Pine Spruce Birch Total Pine Spruce Birch Total Specific roundwood assortments 1 Koko maa Whole country 1 Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Sisältää mänty- ja kuusipikkutukin, koivun erikoistyvet sekä haapatukin ja -kuitupuun. Includes small-sized logs of pine and spruce, specific birch logs and aspen logs and pulpwood. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation 164 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

13 4 Puukauppa ja hakkuut 4.2 Yksityismetsien puukauppamäärät kuukausittain Monthly roundwood trade in non-industrial, private forests, m 3 Vuosi ja Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Erikoispuu- Kaikkiaan kuukausi Mänty Kuusi Koivu Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Yhteensä tavaralajit 1 Grand total Year and Pine Spruce Birch Total Pine Spruce Birch Total Specific roundwood month assortments Sisältää mänty- ja kuusipikkutukin, koivun erikoistyvet sekä haapatukin ja -kuitupuun. Includes small-sized logs of pine and spruce, specific birch logs and aspen logs and pulpwood. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

14 166 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuudet tukki- ja kuitupuun kokonaisostoista metsäkeskuksittain The proportion of roundwood originating from farms subject to area-based forest taxation system, Tiedot perustuvat kolmen suurimman puunostajan ilmoittamiin puukauppatietoihin ja kattavat noin 80 prosenttia yksityismetsien hakkuista. The data are based on information from three biggest roundwood buyers, covering approx. 80 per cent of roundwood fellings in non-industrial, private forests. % kokonaisostoista per cent of total roundwood purchases Metsäkeskus Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Kaikkiaan Total Forestry centre Koko maa Whole country 1 Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Roundwood markets

15 4 Puukauppa ja hakkuut 4.4 Yksityismetsien puukauppamäärät kauppamuodoittain Roundwood trade in non-industrial, private forests by type of sale, m 3 Vuosi Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Kaikkiaan Year Mänty Kuusi Koivu Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Yhteensä Grand total Pine Spruce Birch Total Pine Spruce Birch Total Yhteensä Total Pystykaupat Standing sales Hankintakaupat Delivery sales Sisältää myös erikoispuutavaralajit. Includes also specific roundwood assortments. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

16 4 Roundwood markets 4.5 Raakapuun kanto- ja hankintahinnat kuukausittain Average monthly stumpage and delivery prices in non-industrial, private forests, /m 3 Vuosi ja kuukausi Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Year and month Mänty Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch Kantohinnat Stumpage prices ,87 45,12 40,46 12,49 20,50 11, ,62 43,85 40,36 12,41 20,05 11, ,92 44,10 40,70 12,37 20,14 12, ,76 43,70 39,92 12,32 19,85 11, ,68 44,06 40,00 12,38 19,91 11, ,66 44,32 39,75 12,44 20,04 11, ,63 44,70 39,44 12,37 20,34 11, ,65 44,56 39,93 12,42 20,04 11, ,46 44,66 39,50 12,10 20,01 11, ,79 45,43 40,22 12,44 20,55 11, ,26 46,17 41,06 12,76 21,07 12, ,32 46,43 41,36 12,76 21,26 12, ,97 46,23 41,06 12,72 21,06 12, ,72 46,20 41,88 12,82 20,99 12, ,08 46,33 42,00 12,72 20,99 12, ,01 46,30 41,86 12,69 20,78 12, ,01 46,56 42,01 12,72 21,14 12, ,48 46,81 42,09 12,57 21,05 11, ,89 46,58 40,92 12,47 21,03 11, ,72 46,41 42,18 12,55 20,81 11, ,65 46,24 41,48 12,36 20,42 11, ,85 46,56 41,77 12,31 20,66 11,94 Hankintahinnat Delivery prices ,18 45,85 41,91 23,63 29,08 23, ,17 45,21 42,20 23,33 29,00 23, ,99 45,42 41,52 23,41 28,94 23, ,18 45,09 41,37 23,38 28,88 23, ,10 44,95 41,18 23,40 28,66 23, ,88 44,71 40,69 23,38 28,32 23, ,71 44,40 40,44 23,52 28,48 23, ,36 44,28 41,60 23,56 29,34 23, ,66 47,79 43,49 23,72 29,43 23, ,37 46,61 41,61 23,69 29,38 23, ,57 46,35 42,65 23,97 29,20 23, ,13 47,30 42,49 24,01 29,46 23, ,27 46,69 42,57 24,06 29,61 23, ,43 47,16 44,11 24,39 30,13 23, ,44 48,17 43,36 24,51 30,36 23, ,26 47,75 43,61 24,42 30,30 23, ,89 47,29 43,47 24,46 29,90 23, ,14 47,15 43,92 24,58 29,45 23, ,23 46,72 42,38 24,60 29,80 23, ,09 48,21 43,99 24,61 30,91 23, ,48 49,14 44,22 24,44 30,08 23, ,43 47,98 43,89 24,35 30,08 23,75 Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation 168 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

17 4.6 Raakapuun kantohinnat metsäkeskuksittain 2003 ja 2004 Average stumpage prices by forestry centre, 2003 and 2004 /m 3 Metsätilastollinen vuosikirja Metsäkeskus Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Forestry centre Mänty Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch Koko maa 46,69 45,87 44,49 45,12 44,22 40,46 13,67 12,49 21,44 20,50 13,07 11,96 Whole country 0 Ahvenanmaa 26,67 28,55 26,76 28,20 27,25 24,00 10,66 9,30 12,99 11,30 9,34 8,21 1 Rannikko 43,83 43,46 41,24 41,81 38,81 35,21 13,69 12,35 20,84 19,99 13,16 11,61 Etelärannikko 44,62 44,27 43,94 44,96 41,01 37,04 12,80 12,08 21,79 20,90 11,93 10,63 Pohjanmaa 43,38 42,92 40,25 40,47 34,50 30,93 14,20 12,54 20,53 19,66 13,44 11,85 2 Lounais-Suomi 46,72 45,74 43,69 45,42 36,78 34,27 14,53 13,00 22,55 21,91 12,66 11,78 3 Häme-Uusimaa 46,93 46,14 45,03 46,10 43,54 39,91 12,00 11,31 22,06 21,40 11,93 11,02 4 Kaakkois-Suomi 48,16 47,48 45,40 46,28 45,11 41,91 12,99 12,67 21,43 21,14 12,52 12,16 5 Pirkanmaa 47,42 46,24 44,69 45,65 40,64 38,22 13,06 12,11 22,41 21,59 11,86 11,23 6 Etelä-Savo 48,51 47,56 45,74 46,00 46,19 41,91 13,75 12,82 21,46 20,56 13,24 12,25 7 Etelä-Pohjanmaa 45,78 44,76 41,63 42,02 38,31 35,58 14,33 12,82 20,54 19,37 13,58 12,38 8 Keski-Suomi 47,77 47,01 45,62 46,15 44,81 41,03 13,30 12,16 22,02 20,95 13,16 12,06 9 Pohjois-Savo 47,03 46,16 45,98 45,93 45,04 40,53 12,99 11,81 21,72 20,38 13,16 11,75 10 Pohjois-Karjala 47,19 45,99 45,40 45,15 44,99 41,23 13,48 12,05 20,94 19,52 13,09 11,63 11 Kainuu 44,88 44,10 39,05 39,23 39,74 38,54 13,79 12,43 21,42 20,58 13,12 11,89 12 Pohjois-Pohjanmaa 44,97 44,47 38,72 39,32 36,61 35,45 14,59 13,25 18,81 18,19 13,71 12,61 13 Lappi 42,92 41,92 32,37 32, ,89 12,85 16,14 15,92 13,08 12,07 Ahvenanmaan hinnat eivät ole mukana koko maan keskiarvoissa. Ahvenanmaa s prices are excluded from the averages for the whole country. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute 4 Puukauppa ja hakkuut

18 170 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Raakapuun hankintahinnat metsäkeskuksittain 2003 ja 2004 Average delivery prices by forestry centre, 2003 and 2004 Metsäkeskus Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Forestry centre Mänty Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch Koko maa 47,75 47,18 45,93 45,85 45,66 41,91 24,69 23,63 30,26 29,08 24,34 23,26 Whole country 0 Ahvenanmaa 36,21 37,79 34,57 37,21 34,45 33,31 22,40 20,05 22,51 20,26 19,49 17,95 1 Rannikko 45,21 45,22 46,13 46,49 42,83 38,96 24,25 23,19 31,24 29,91 24,32 22,92 Etelärannikko 45,86 45,72 47,39 47,74 45,40 40,80 23,98 22,93 31,90 30,80 23,88 22,06 Pohjanmaa 43,93 44,11 40,75 41,15 37,10 35,07 24,58 23,50 26,53 25,22 24,68 23,44 2 Lounais-Suomi 47,75 47,63 44,97 45,29 39,10 36,74 24,75 23,72 29,95 28,95 24,18 22,98 3 Häme-Uusimaa 49,30 48,48 47,69 47,91 46,19 43,07 23,10 22,77 30,92 30,22 23,60 22,60 4 Kaakkois-Suomi 49,17 48,16 46,30 46,30 46,66 43,04 24,65 23,82 30,62 29,92 23,60 22,90 5 Pirkanmaa 47,87 47,05 46,15 45,91 42,18 40,36 24,84 23,55 30,03 28,27 24,33 23,25 6 Etelä-Savo 50,36 49,12 46,74 46,46 47,79 43,10 25,47 24,27 30,36 29,34 24,52 23,45 7 Etelä-Pohjanmaa 46,51 46,29 41,98 42,11 40,47 38,40 24,53 23,64 26,80 25,09 24,49 23,48 8 Keski-Suomi 48,71 47,89 46,16 45,65 47,57 41,74 25,69 24,27 30,91 29,17 25,12 23,63 9 Pohjois-Savo 47,87 46,29 46,78 46,06 46,13 42,16 24,96 23,31 29,26 28,03 24,85 23,19 10 Pohjois-Karjala 47,79 47,54 45,65 45,39 46,07 43,21 24,89 23,84 28,84 28,28 23,94 23,04 11 Kainuu 46,14 46,36 39,13 40, ,25 23,34 27,86 26,36 23,71 22,68 12 Pohjois-Pohjanmaa 47,10 47,04 40,85 40,62 39, ,65 23,75 26,37 26,35 24,40 23,62 13 Lappi 46,24 46,16 35,34 34, ,54 23,28 25,65 25,40 24,17 23,46 Ahvenanmaan hinnat eivät ole mukana koko maan keskiarvoissa. Ahvenanmaa s prices are excluded from the averages for the whole country. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute /m 3 4 Roundwood markets

19 4 Puukauppa ja hakkuut 4.8 Raakapuun kantohinnat 1949/ Average stumpage prices in non-industrial, private forests, 1949/ /m 3 Vuosi tai hakkuuvuosi Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Year or felling season Mänty Kuusi Havu Koivu Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Softwood Birch Pine Spruce Birch 1949/ ,33.. 0,56 0,69 0, / ,51.. 0,96 1,40 0, / ,66.. 3,08 3,85 1, / ,25.. 1,26 1,85 1, / ,30.. 1,06 1,78 1, / ,65.. 1,38 2,07 0, / ,13.. 1,16 1,80 0, / ,86.. 1,08 1,61 0, / ,41.. 1,21 1,67 0, / ,01.. 1,04 1,53 0, / ,68.. 1,03 1,63 0, / ,27.. 1,46 2,47 0, / ,24.. 1,46 2,76 0, / ,51.. 1,30 2,29 0, / ,37.. 1,97 2,88 0, / ,46.. 2,39 3,26 0, / ,00.. 2,24 3,11 0, / ,42.. 1,75 2,61 0, / ,63.. 1,31 2,20 0, / ,30.. 1,95 2,57 0, / ,99 6,22 2,46 3,01 1, / ,98 9,92 3,23 3,73 2, / ,63 8,66 3,45 3,92 2, / ,94 10,34 3,63 4,17 2, / ,88 20,18 4,68 5,21 3, / ,84 20,62 10,14 10,88 9, / ,36 15,83 8,53 9,12 7, / ,37 19,34 9,84 10,48 7, / ,33 15,68 7,60 7,87 4, /79 19,11 16,47 17,49 17,86 7,57 7,84 5, /80 21,81 19,12 20,38 20,77 9,01 9,40 6, / ,41 22,99 24,81 24,12 11,55 11,76 9, / ,16 24,17 26,91 25,36 13,56 13,71 11, /83 27,40 24,34 25,87 27,60 13,14 13,81 11, ,87 23,80 23,80 29,03 13,30 13,71 9, ,21 26,84 26,84 33,13 14,18 14,67 10, ,84 26,42 26,42 34,41 14,85 16,11 10, ,32 25,28 28,20 34,38 14,45 16,52 9, ,17 26,59 30,05 36,31 15,09 17,41 10, ,83 30,00 34,09 41,31 16,85 20,05 13, ,03 31,89 35,90 43,76 18,28 22,00 15, ,73 33,70 37,51 45,28 19,22 22,96 15, ,04 30,46 32,69 41,04 15,94 19,64 13, ,34 26,84 28,80 35,50 12,13 15,39 11, ,96 25,04 27,53 33,45 10,43 13,25 11, ,56 30,49 33,02 38,15 12,48 15,93 12, ,58 33,25 36,36 41,05 15,66 18,45 16, ,00 33,70 36,07 40,72 16,15 20,25 15, ,52 36,60 39,45 43,96 15,89 21,61 15, ,95 38,26 40,99 45,68 15,84 22,34 15, ,65 40,18 41,91 45,16 14,90 22,23 14, ,58 44,00 45,29 45,75 14,87 22,65 14, ,15 43,11 44,22 45,90 14,04 22,03 13, ,95 44,15 45,23 46,03 14,32 22,46 13, ,69 44,49 45,33 44,22 13,67 21,44 13, ,87 45,12 45,39 40,46 12,49 20,50 11,96 1 Keskihinnat on painotettu puukauppojen lukumäärillä, ei ostomäärillä. Average prices weighted with the number of roundwood purchases, not the volumes purchased. Koivukuitupuulla tarkoitetaan hakkuuvuoteen 1968/69 koivuhalkoa. Untill felling season of 1968/69 birch pulpwood consisted of birch fuelwood. Hakkuuvuosi Felling season Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Metsäteollisuus ry Sources: Finnish Forest Research Institute; Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

20 4 Roundwood markets 4.9 Raakapuun hankintahinnat Average delivery prices in non-industrial, private forests, /m 3 Vuosi Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Year Mänty Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch ,69 29,47 32,95 23,88 25,77 20, ,90 32,83 37,59 25,38 27,13 21, ,82 32,83 39,34 26,83 28,95 22, ,35 31,96 39,46 26,66 29,63 21, ,91 32,96 40,94 27,25 30,46 22, ,33 35,07 45,19 28,81 32,22 25, ,58 36,88 47,28 30,39 34,11 27, ,14 38,85 49,23 32,16 35,98 29, ,43 36,50 46,39 29,08 33,17 26, ,04 32,38 39,71 23,76 27,45 25, ,92 30,17 37,10 20,87 23,85 23, ,60 35,30 41,41 22,74 26,17 25, ,49 37,34 43,90 25,88 28,59 28, ,54 37,69 43,44 25,83 30,02 27, ,55 39,56 45,60 25,40 30,85 26, ,97 40,67 46,86 25,56 31,55 26, ,84 41,34 46,30 24,84 31,15 26, ,32 44,45 46,94 24,69 30,98 25, ,25 45,97 47,14 24,57 31,08 25, ,73 45,33 46,91 24,60 31,22 24, ,75 45,93 45,66 24,69 30,26 24, ,18 45,85 41,91 23,63 29,08 23,26 Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Metsäteollisuus ry Sources: Finnish Forest Research Institute; Finnish Forest Industries Federation 172 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005