MATKAILUN EDISTÄMISKESKUKSEN ROOLI MAASEUTUMATKAILUN KEHITTYMISESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILUN EDISTÄMISKESKUKSEN ROOLI MAASEUTUMATKAILUN KEHITTYMISESSÄ"

Transkriptio

1 3 Maaseutumatkailu Nina Vesterinen Maaseutumatkailun kolme vuosikymmentä JOHDANTO Maaseutumatkailua on kehitetty systemaattisesti jo puolivuosisataa. Ammattimaisen toiminnan voi sanoa alkaneen ns. talomajoituksesta ja se on kehittynyt laadukkaaseen vientikelpoiseen matkailun yritystoimintaan. Maaseutumatkailu on käsite, jota käytetään keskusteltaessa maaseudun kehittämisestä. Se ei siis ole myyntityössä käytettävä termi. Maaseutumatkailu ei myöskään ole itsenäinen toimiala, vaan sen tarjoamat palvelut voidaan jakaa niin kuin muutkin matkailupalvelut ravitsemis-, majoitus-, ohjelma- ja oheispalveluihin. Kuljetuspalveluita voi tarjota esim. hevosyrittäjä hakiessaan kieseillä matkailijoita lähiasemalta matkakohteeseen. Viimeisen 15 vuoden aikana on milloin puhuttu maatilalomailusta, mökkimatkailusta, maatilamatkailusta, luontomatkailusta, erämatkailusta, maaseutumatkailusta, kylämatkailusta, kestävästä matkailusta, lintumatkailusta, vaellusmatkailusta, hevosmatkailusta, kalastusmatkailusta ja milloin matkailukalastuksesta - välillä unohtui miksi ja kenen vuoksi matkailun kehittämistyötä tehdään tärkeämpää tuntui olevan kikkailu eri termeillä. Matkailu maaseudulla on hyvin mikroyritysvaltainen, perheyrittäjävoimin toimiva elinkeino. Tärkeimmät arvolähtökohdat ovat kestävyys, vastuullisuus sekä maaseudun kulttuuriperinnön ja hyvinvoinnin vaaliminen. Maaseutumatkailu on se osa matkailuelinkeinoa, joka ammentaa mahdollisuutensa maaseudun luontaisista voimavaroista, rauhan ja puhtauden ollessa matkailumme tärkeimpiä valtteja. Kehittymisen edellytyksenä on ollut ohjelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden toteutuminen kaikilla tasoilla. Näistä esimerkkeinä ovat matkailun tärkeyden huomioon ottaminen mm. Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa ja Maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa, joka sisältää valtioneuvoston maaseutupolitiikan linjaukset sekä päätökset kehittämistoimenpiteistä vuosille Matkailu elinkeinona näyttää suuntaa maaseudun uudelle elinkeinolliselle roolille, palvelujen maaseudulle. Kehittämistyön painopisteitä ovat tuotekehitystyö, myynti ja markkinointi, osaamisen kehittäminen sekä laadunhallinta. MATKAILUN EDISTÄMISKESKUKSEN ROOLI MAASEUTUMATKAILUN KEHITTYMISESSÄ Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) perustamisen jälkeen sen tärkeimmäksi tehtäväksi määriteltiin matkailun kehittämisohjelman laatiminen vuosille Ohjelmassa oli omana osana maatilalomailu. Pohjatietona oli, että maatilamatkailupalvelujen tarjonta ei yllä sesonkiaikoina kysyntää vastaavalle tasolle. Tutkimuksen tulos osoittikin, että tarvetta oli erityisesti kesäasuttaviksi tarkoitetuille siisteille lomamökeille. Lisäksi kaivattiin tehokasta neuvontatyötä

2 ja koulutusta. Markkinointitoimenpiteitä toivottiin voitavan tehostaa erityisesti tekemällä lähempää yhteistyötä alueellisten matkailuorganisaatioiden kanssa. Kehittämistoimenpiteiden taustalle tehdyt analyysit kertoivat siitä miten varteenotettava matkailuelinkeino kehittyi ja miten yhdessä eri toimijoiden kanssa voitiin sopia tapoja, jolla MEK voisi parhaiten parantaa elinkeinon toimintaedellytyksiä. Maaseutumatkailun edistäminen on kuulunut MEKille sen toiminnan alusta lähtien. Koulutuksella maaseutumatkailua eteenpäin Matkailun edistämiskeskuksen rooli maaseutumatkailun kehittämisessä painottui aluksi lähinnä koulutukseen. Valtakunnallisella tasolla maatilamatkailun koulutusta pohti mm. Matkailualan koulutustoimikunta. Vuonna 1974 valmistuneessa mietinnössä toimikunta katsoi, että maatilamatkailun perus-, täydennys- ja jatkokoulutus kuuluvat ensisijaisesti maatalousoppilaitosten ja emäntäkoulujen tehtäväalueeseen kuitenkin yhteistyössä toimien matkailualan ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen kanssa. Samana vuonna myös MEKin budjetissa oli varoja suoraan matkailualan koulutustoimintaan. Tällöin järjestettiin maatalouskeskuksissa työskenteleville toimihenkilöille maatilamatkailun koulutuspäiviä tavoitteena herättää ja lisätä mielenkiintoa ja asiantuntemusta maatilamatkailua kohtaan. Keväällä 1975 alkoi sarja maatilamatkailun peruskursseja. Vuonna 1976 aloitettiin jatkokurssitoiminta, joka jatkui useita vuosia. MEKillä oli vetovastuu maaseutumatkailuyrittäjien valtakunnallisista seminaareista vuosina Tämän jälkeen seminaareja on järjestetty Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n ja Matkailun teemaryhmän toimesta. Valtakunnalliset seminaarit on koettu antoisiksi, koska niissä pystyttiin keskustelemaan ajankohtaisista aiheista, saatiin uusia virikkeitä ja verkotuttiin yli alue- ja toimialarajojen. Vuonna 2008 järjestetään jo 34. valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari. Kokonaisvaltaisia maaseutumatkailun kehittämishankkeita Koulutukset eivät enää pelkästään riittäneet maatilamatkailun eteenpäinviemiseksi ja siksipä Matkailun edistämiskeskus asetti vuonna 1977 työryhmän selvittämään maatilamatkailun kokonaisvaltaista kehittämistä. Kehitettäviä asioita yrittäjien näkökulmasta olivat heikko kannattavuus, rahoitus- ja verotusongelmat sekä yhtenäisen neuvontatoiminnan ja markkinoinnin puute. Kuluttajan näkökulmasta kohteista annettava tieto oli puutteellista ja epäyhtenäistä. Luokituksen puuttuminen puolestaan vaikeutti kohteiden valintaa ja saattoi siten aiheuttaa matkailijalle pettymyksiä. Kehittämistavoitteeksi asetettiin vuokrattavien lomamökkien verkoston kehittäminen siten, että jokainen maatilamatkailusta tai mökkivuokrauksesta kiinnostunut asiakas voisi tulevaisuudessa vuokrata mökin, joka hinnaltaan, varustetasoltaan ja sijainniltaan vastaa hänen odotuksiaan ja taloudellisia mahdollisuuksiaan. Tavoitteena oli myös mm. lomanvieton valintamahdollisuuksien lisääminen ja vaihtoehtojen tarjoamien

3 ulkomaanmatkailulle. Tämän selvityksen pohjalta käynnistettiin muutamia laajempia kehittämishankkeita. MEKin ja KERAn rahoituksella toteutettiin vuosina varausyhteistyön kehittämisprojekti VAKE, minkä tuloksista hyötyi myös maaseutumatkailun välitystoimintaa harjoittanut Lomarengas. Seuraavien kahden vuoden aikana MEK osarahoitti maatilamatkailun tuotekehitysohjelmaa TUKEa, minkä tuloksena syntyi luonnon monipuolisen hyväksikäyttöön liittyviä aktiviteetteja. KERA ja MEK jatkoivat yhteisrahoituksella toteutettavia hankkeita. Seuraavaksi oli vuorossa maatilamarkkinoinnin kehittämisohjelma, mikä tuotti selvityksen jakelutievaihtoehdoista kotimaassa ja ulkomailla sekä ehdotuksia uusien asiakasryhmien löytämiseen ja kauden jatkamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Erittäin tärkeää oli saada välitysorganisaatiot niin koti- kuin ulkomailtakin mukaan tuotekehitystyöhön. Heiltä saatiin kallisarvoista tietoa siitä, mitä asiakkaat todella olivat mieltä ja minkälaisia tuotteita he halusivat ostaa. Vuonna 1983 tehtiin Suomen Akatemian rahoituksella esitutkimus maatilamatkailun yrittämisen edellytyksistä ja estetekijöistä. Sitä seurasi varsinainen tutkimus vuosina ja Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisema raportti seuraavana vuonna nimeltään Maatilamatkailun edellytykset. MEKin tekemissä ja teettämissä matkailua yleisesti koskevissa tutkimuksissa oli maaseutumatkailu mukana. Olihan se tärkeä matkailun muoto Suomessa ennen kuin matkailukeskukset olivat kehittyneet nykyiseen loistoonsa. Tutkittua tietoa on maaseutumatkailusta ollut pitkään saatavilla, sillä vuosien varrella on ilmestynyt monia maaseutumatkailuun liittyviä tutkimuksia, kirjoja, oppimateriaalia ja yksi väitöskirjakin. Koska maaseutumatkailu oli pitkälti maatilasidonnaista, kulki se kuitenkin monilta osin omia teitään. Joidenkin jääräpäisten isäntien oli vaikea ottaa neuvoa vastaan pääkaupungista tulevilta. MEKin markkinointikampanjoissa maaseutumatkailu ja mökit olivat omana teemanaan mukana. Esimerkiksi monista pienistä workshopeista kehittyneessä suurimassa suomalaisessa matkailutuotteiden markkinointi- ja myyntitapahtuma Purpurissa, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 1980, olivat mukana myös aktiivisimmat maaseutumatkailuyrittäjät ja alueet. Markkinoinnin yhteishankkeiden merkitys kasvoi ja pienetkin yrittäjät ymmärsivät, että kampanjoihin osallistumiseen tarvittiin omarahoitusosuus. Myös Espan asiakaspalvelutoimistossa maaseuturypäs oli näkyvästi esillä. MALO Vuonna 1989 oltiin siinä pisteessä, että Matkailun edistämiskeskuksen johtokunta päätti käynnistää viisivuotisen maaseutumatkailuprojektin MALOn. Myös maatilahallitus ja maa- ja metsätalousministeriö katsoivat projektin

4 tarpeelliseksi. MALO-projektissa tarkasteltiin palvelujen luokitusta, rahoitusta ja kannattavuutta, koulutusta ja neuvontapalveluja sekä markkinointia kotimaassa ja ulkomailla maaseutuyrittäjän näkökulmasta. Heikkoutena pidettiin mm. laatua ja palvelua sekä alkuaikoina myös kielitaitoa. Luokitustyöryhmän tavoitteena oli kehittää maaseutumatkailupalvelujen luokittelu, joka helpottaa palvelun valintaa varmistaa, että palvelu vastaa siitä etukäteen annettuja tietoja ohjaa yrittäjien toimintaa antaa toiminnalle pitkäjänteisyyttä varmistaa tasalaatuisuutta selkiinnyttää alan kehittämistä. Pääajatuksena oli kehittää maaseutulomailupalveluista tarkastettu ja valvottu MALO -tuote, jonka laadukkuuteen asiakas voisi luottaa. Tärkeää oli myös pystyä tiedottamaan asiakkaalle kohteen laatutasosta selkeällä tavalla. Matkailupalvelujen laadun yhtenäistäminen ja parantaminen vaativat paneutumista perustan luomiseen. Palveluille oli määriteltävä tavoitetasot sekä tavat, miten kyseiselle tasolle päästäisiin. Valtakunnallinen luokitteluohjeisto katsottiin tarpeelliseksi työkaluksi, jotta maaseutulomailua pystyttäisiin kehittämään osana yleistä matkailun kehittämistä. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Matkailun edistämiskeskus (MEK) ja Maaseutukeskusten Liitto (MKL) allekirjoittivat yhteistyösopimuksen maaseutumatkailun majoitustilojen valtakunnallisen laatuluokituksen toteuttamisesta Sopimuksen mukaan luokitusta ohjaa, valvoo ja kehittää Maaseutukeskusten Liittoon perustettu koordinaatiotyöryhmä, jossa ovat edustettuina MMM, MEK, Suoma ry., MTK / yrittäjät, Suomen 4H liitto ry., Lomarengas ry., Svenska Lantbrukssällskapens Förbund rf ja Maaseutukeskusten Liitto ry. Luokittelun käytännön toteuttamisen todettiin jakaantuvan maaseutumatkailua välittäville organisaatioille ja maaseutuneuvojille. Maaseutumatkailupalvelujen välittäjäorganisaatiot, jotka myyvät tuotetta ja vastaavat siitä, tarkastavat ja luokittelevat tuotteensa MALO projektissa hyväksytyn ohjeiston perusteella. Neuvontajärjestöjen koulutetut tarkastajat toimittavat luokittelun puolestaan silloin, kun yrittäjä ei kuulu välitystoiminnan piiriin. Yrittäjiltä päätettiin periä erillinen maksu luokittelusta. Luokittelun tueksi tehtiin luokittelusta kertova esite Loma maalla on mukavaa, luokittelijan aineistokansio ja luokituslomakkeet. Vuonna 1992 Rovaniemellä pidettyyn Purpuriin koottiin MALO-projektin tuloksena 20 tuotepakettia. Ulkomaalaiset ostajat olivat kiinnostuneet erityisesti maatilamatkailuun liittyvistä tuotekokonaisuuksista. MEK kannusti maaseutumatkailuyrityksiä lisäämään keskinäistä yhteistyötä, erityisesti uusien verkostomaisten tuotepakettien aikaansaamiseksi.

5 Luokitustilanteen kehittyminen Luokiteltujen yritysten määrän kehitys lkm vuosi MALO Reilun kymmenen vuoden työn tuloksena luokitustoiminta laajeni ja sen voidaan katsoa saavuttaneen valtakunnallisen aseman. Vuoden 2007 lopussa luokitusrekisterissä oli jo yli 2000 matkailuyritystä. Luokiteltuja mökkejä oli lähes 3000 ja aamiaismajoitukseen tai maatilalomiin kuuluvia huoneita tai huoneistoja yhteensä kappaletta. Nykyisen luokitusjärjestelmän on katsottu painottuvan liiallisesti teknisiin arviointiperusteisiin, jolloin kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavia muita tekijöitä ei tule otetuksi riittävästi huomioon. Tehtyjen selvitysten, käytyjen keskustelujen ja myös muista maista käytössä olleiden aineistojen perusteella päädyttiin vuonna 2006 siihen, että luokitusjärjestelmää kehitetään ottamalla mukaan ns. yleisvaikutelman ja siihen liittyvien ympäristönäkökohtien arviointi. Yleisvaikutelmaa tullaan arvioimaan sekä varsinaisten majoitustilojen että lähiympäristön osalta. Varsinaisten majoitustilojen osalta tarkastellaan tilojen antamaa ensivaikutelmaa, esteettisyyttä ja toiminnallisuutta. Arvioinnin kohteena ovat mm. rakenteet, valaistus, kalusteet, sisustustekstiilit ja värimaailma. Majoitustilojen lähiympäristöä, lähinnä pihapiiriä ja rantaa,

6 arvioidaan vastaavasti visuaalisesta ja toiminnallisuuden näkökulmasta tarkastelemalla rakennuksia, rakenteita, kalusteita ja maastoa. Yleisvaikutelman arviointi otetaan käyttöön vähitellen vuoden 2008 aikana. MAASEUTUMATKAILUN TEEMARYHMÄN TEKEMÄ KEHITTÄMISTYÖ Maaseutumatkailun teemaryhmän toiminta tuli tarpeelliseksi Matkailun edistämiskeskuksen valtakunnallisen maaseutulomailu (MALO) projektin loputtua 1990 luvun alussa. MALO -projektissa oli onnistuttu käynnistämään konkreettisia hankkeita, joiden kehittäminen vaati jatkotyötä. Luonteva koti maaseutumatkailun valtakunnalliseen kehittämiseen oli Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, jossa mm. mietittiin maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamista. Maaseutumatkailun kokonaisvaltaista kehittämistä edistämään yhteistyöryhmä nimesi kesällä 1995 maaseutumatkailun teemaryhmän. Tammikuussa 1996 julkistetussa maaseutuohjelmassa Maaseutumatkailun teemaryhmä sai vastuulleen valtakunnallisen maaseutumatkailustrategian, kehittämisohjelman ja tuotekehityssuunnitelman laatimisen, maaseutumatkailun tilastotiedon keräämisen organisoinnin, maaseutumatkailun laadunhallintavälineiden yhtenäistämisen sekä koko Suomen kattavan maaseutumatkailutuotteiden varausjärjestelmän kehittämisen. Vuonna 1997, alueellisen vuoropuhelun jälkeen, kehittämistyön päämäärä kiteytettiin seuraavasti: maaseudun pysyminen elämisen arvoisena ja elämisen mahdollisuudet antavana alueena nyt ja tulevaisuudessa. Tätä päämäärää tavoitellaan siten, että maaseutumatkailusta tulee entistä kiinteämpi osa sekä koko Suomen matkailuelinkeinoa että maaseudun muita elinkeinoja. Alusta lähtien teemaryhmän keskeisenä toimintatapana oli saattaa yhteen kehittämistyötä tekeviä ja siihen vaikuttavia ihmisiä visioimaan tulevaisuutta sekä sopimaan toimenpiteistä. Myöhemmin mukaan tuli myös toimialojen rajat ylittävä yhteistyö. Visio vuoteen 2006 Vuoden 2006 lopussa maaseutumatkailu on olennainen ja kiinteä osa Suomen matkailua ja maaseutua elinkeinona, työllistäjänä ja kulttuurisena elävöittäjänä. Taloudellisesti menestyvien, jatkuvasti kehittyvien perhe- ja pienyritysten verkostot tuottavat matkailupalveluita maaseudun luontaisia voimavaroja hyödyntäen, korkealaatuisia kokemuksia vaativille, kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaville koti- ja ulkomaisille asiakkaille kaikkina vuodenaikoina.

7 Valittuja paloja tehdyistä toimenpidekokonaisuuksista vision saavuttamiseksi 1) Markkinointi Työ aloitettiin vientimarkkinointikampanjalla vuonna 1995 Teemaryhmän markkinointiryhmän tehtävänä helmikuusta 1996 alkaen oli kehittää koko Suomen kattava maaseutumatkailutuotteiden varaus- ja jakelujärjestelmä sekä toimia vientimarkkinointikampanjan ohjausryhmänä. Vientimarkkinointikampanjan hallinnointi ja toteutusvastuu oli Lomarenkaalla ja rahoitusta saatiin kauppa- ja teollisuusministeriöstä vuosina Tässä hankkeessa tehty työ pohjusti osaltaan vuonna 1998 aloitettua koemarkkinointia, erityisesti sen tavoitteiden asettamista ja toteutussuunnitelman tekoa. Markkinointiryhmän tehtävänä oli myös miettiä pitemmän aikavälin kehittämis- ja yhteistyötä kotimaan markkinoinnissa. Tätä varten työryhmä valmisti yhteisen maaseutumatkailun markkinointistrategian, joka oli mm. pohjana kotimaan markkinointikampanjaa Aavan meren tällä puolen koottaessa. Koemarkkinointihanke toteutettiin vuosina Koemarkkinoinnin tavoitteena oli tukea alueellista ja paikallista maaseutumatkailun kehittämistyötä. Tämä toteutettiin kokoamalla markkinointiponnistuksia suuremmaksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa keskityttiin tuotepohjaiseen ja teemoittaiseen koemarkkinointiin sekä toimintamallien testaamiseen markkinoinnin tehostamiseksi. Lisäksi tehtävään kuului kerätä ostajilta ja kuluttajilta palautetta, ja välittää tätä tietoa tuotekehitystyön tueksi. Kokeiluja informaatio- ja varausjärjestelmien toimivuudesta Koemarkkinointihankkeessa kokeiltiin informaatio- ja varausjärjestelmien toimivuutta tekemällä sopimuksia eri järjestelmien tuottajien kanssa ja syöttämällä mukana olleita teematuotteita järjestelmiin. Sopimukset tehtiin mm. Amadeus Finlandin AMANDA järjestelmän sekä Matkailun edistämiskeskuksen Extranet ja Promis järjestelmien kanssa. Promis järjestelmän myötä syötetyt tiedot olivat myös MEKin englanninkielisen wap palvelun Finland Travel Guiden käytössä. Kokeilut osoittivat, että järjestelmät taipuivat teematuotteiden esittelyyn. Pienille yrittäjille nämä järjestelmät olivat kuitenkin kalliita ja ainoaksi järkeväksi ratkaisuksi jäi se, että yrittäjien verkostot olisivat tehneet sopimukset em. järjestelmien tuottajien kanssa. Promis järjestelmän osalta jäi myös ongelmaksi se miten innokkaasti alueorganisaatiot päivittivät tietoja ja voisivatko yksittäiset yrittäjät vaikuttaa tietojen päivitykseen. Varsinaisesta maaseutumatkailun valtakunnallisen varausjärjestelmän/varausverkon kehittämisestä vastasi Lomarengas Oy. Kotimaan markkinointikampanjan Aavan meren tällä puolen pohjustaminen Kotimaan markkinointikampanjan suunnittelu aloitettiin vuonna Suunnittelussa pohjatietona käytettiin koemarkkinointikampanjassa kerättyjä tietoja sekä olemassa olevia tutkimuksia kotimaisista asiakkaista ja heidän

8 toiveistaan. Lisäksi teetätettiin erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia. Esimerkiksi Tampereen yliopiston liiketaloudellinen tutkimuskeskus selvitti harrastajajärjestöjen toiveita. Rope-Yhtiöt tutki valittujen kohderyhmien edustajien arvoja ja asennoitumista maaseudun matkailupalveluihin. Elintarviketieto Oy tutki puolestaan maaseudun matkailupalveluiden tunnettuutta ja sitä mitä palveluja asiakkaat olivat käyttäneet. Näiden tietojen pohjalta tehtiin ensimmäinen suunnitelmaluonnos vuoden 1999 alkupuolella. Seuraavien vuosien aikana suunnitelmaa tarkennettiin ja lobattiin maakuntien toimijoille. Lomalaidun ry on hallinnoinut vuodesta 2002 alkaen aina vuoden 2007 loppuun kotimaan maaseutumatkailun markkinointi- ja tuotekehityshanketta Aavan Meren tällä puolen, joka keskittyy maaseutumatkailutuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin. Hanke on ideoinut tuotteistusmahdollisuuksia ja ollut mukana valmiiden tuotteiden markkinoinnissa. Käytännön toimet, kuten myyminen ja varauksien vastaanottaminen tapahtuvat yhteistyötahojen toimesta. Lomalaidun ry:n työ jatkuu maaseutumatkailun kehittämisen parissa. 2) Tuotekehitys Käsi kädessä markkinoinnin kanssa kulkevaan tuotekehitystyöhön haluttiin saada lisää potkua. Tämän vuoksi teemaryhmässä laadittiin tuotekehitysohjelma, jonka mukaisesti teemoittaisia tuotekokonaisuuksia pystyttiin myös alueellisesti ja yrityskohtaisesti kehittämään. Olivathan kerätyt tiedot kootusti eri raporteissa ja kehittäjän pakissa nettisivuilla. Lisäksi koemarkkinoinnissa mukana olleille lähetettiin suoraan palautetta ja järjestettiin valmennustilaisuuksia. Tuotekehitystyötä tehtiin myös konkreettisesti koemarkkinoinnissa mukana olleiden aluehankkeiden ja yrittäjien kanssa sekä muidenkin hankkeiden kanssa. Asiakaskohderyhmien tarpeiden ja toiveiden keruun lisäksi teemaryhmässä valmistettiin muutamia tuotekehitystyötä helpottavia työvälineitä. Kehitystyön tuloksena laadittiin tuotekehitystyöhön prosessimalli. Matkailun teemaryhmä on käynnistänyt mm. Pyöräillen, Vaeltaen ja Meloen Suomessa hankkeet, joissa pääpainona on ollut tuotekehitystyö oheisiin teemoihin liittyen. 3) Laadunhallinta Palvelua Sydämellä asiakaspalveluun keskittyvän laadunhallintavälineen kehittämistyö Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n ja Maaseutukeskus Farman kanssa käynnistettiin palvelun laatuun pureutuvan valtakunnallisen valmennuksen suunnittelu keväällä Ensimmäinen Palvelua Sydämellä -tilaisuus yrittäjille pidettiin marraskuussa 2000 Jyväskylässä. Vuoden 2001 alussa suunnitteluryhmää laajennettiin ja lopullisen Palvelua Sydämellä aluevalmennuksen suunnittelussa olivat innokkaimmin mukana Jalasjärven Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Maaseutukeskus Etelä-Karjala, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/ahlmanin maatalous- ja kotitalousoppilaitos, Posintra Oy ja Tiicon Development Group Oy.

9 Valmentajaverkoston keskeisinä työtapoina olivat yhteisissä tapaamisissa lisäopiskelu, tietojen ja kokemusten vaihto mm. keskustellen ja materiaalia vaihtaen sekä toisten alueiden valmennustilaisuuksiin osallistuminen. Keskeisenä tavoitteena Palvelua Sydämellä -perusvalmennuksessa on parantaa maaseudun matkailuyrityksen asiakkaiden tuntemista, asiakaspalveluosaamista ja asiakastyytyväisyyttä. Näiden kautta voidaan varmistaa uusiutuvan kilpailuedun rakentaminen. Teemaryhmä halusi lisäksi kokeilla valtakunnallisilla Palvelua Sydämellä - päivillä erilaisia oppimista helpottavia toimintamalleja ja teemoja alueellisten valmennusten tueksi. Esimerkiksi Palvelua Sydämellä ja markkinointi - valtakunnallisille valmennuspäiville saatiin valmiiksi Markkinamix Oy:n, Rope- Yhtiöiden ja teemaryhmän tekemänä erityisesti markkinoinnin saloihin perehdyttävä yrityspeli Meltola. Matkailun teemaryhmän ohjauksella syntyi vuonna 2005 myös TunneTurvaa turvallisuusvalmennus, yhteistyössä Palvelua Sydämellä - verkoston valmentajien kanssa. Turvallisuusvalmennus on suunnattu erityisesti matkailun ohjelmapalveluyrityksille. Se perustuu kuluttajaviraston ohjeisiin ja sen tavoitteena on herättää yrittäjiä turvallisuusajatteluun ja laittaa hyvälle alulle yrityksen turvallisuusasiakirjan laadinta. Laatuyhteistyöryhmän, johon kuuluvat lisäksemme Maakuntien parhaat ja Laatutonni, toimesta on kehitetty mm. Laadun Portaat malli, joka kuvaa matkailuyrityksen tien kansainväliseen huipputasoon. Laatuyhteistyön tavoitteena on edistää tietoisuutta laadun merkityksestä matkailuyrityksissä. 4) Tutkimus, koulutus ja neuvonta Teemaryhmässä todettiin heti alusta lähtien, että suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kehittämistoiminta perustuu tutkimukseen, koulutukseen ja neuvontaan. Puutteellinen toiminta yhdessäkin osatekijässä haittaa koko elinkeinoa. Tutkimuksen on vastattava maaseudun matkailuelinkeinotoiminnan kehittämisen tarpeisiin. Lisäksi todettiin, että tarvitaan sekä kehittämistoimintaan kiinnittynyttä selvitystyötä että kehittäjäinstituuteista riippumatonta akateemista tutkimusta. Tutkimustyön, koulutuksen ja neuvonnan haasteeksi todettiin tutkimustulosten ja tiedon nopea saanti elinkeinon käyttöön ymmärrettävällä kielellä ja tavalla. Tiedotuskanavana toimivat omat nettisivut, säännölliset tiedotteet sekä MaaseutuMatkailu-lehti. Maaseutumatkailun ammattitutkinto ja neuvojien sekä opettajien täydennyskoulutus Tampereen yliopiston liiketaloudellinen tutkimuskeskus toteutti vuonna 1997 teemaryhmän kanssa maaseutumatkailun koulutustarvekartoituksen. Tätä selvitystä hyödyntäen Opetushallitus laati 1998 teemaryhmän aloitteesta maaseutumatkailun ammattitutkinnon. Tämän jälkeen teemaryhmä osallistui muutamana vuotena ammattitutkintoon valmentavaa koulutusta antavien oppilaitosten yhteisille suunnittelu- ja valmennuspäiville. Neuvojien ja opettajien ammattitaidon varmistavasta täydennys- ja jatkokoulutuksesta neuvoteltiin mm. Hämeen ammattikorkeakoulun,

10 Matkailun verkostoyliopiston sekä neuvontajärjestöjen kanssa. Neuvojien täydennyskoulutus käynnistyikin Mustialassa keväällä Tämän valmennuksen kokemusten pohjalta valmistettiin maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto, jonka perusteet Opetushallitus hyväksyi kesällä ) Perustiedon kerääminen ja tilastointi sekä tietojen hyödyntäminen Maaseutumatkailun teemaryhmässä aloitettiin tilastotiedon kerääminen maaseudun matkailuyrittäjistä ja kapasiteetin käyttöasteista vuonna 1996 yhdessä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n kanssa. Vuonna 2001 valmisteltiin tilastotiedon päivitystä uusimalla ja testaamalla kyselylomake. Kyselystä tehtiin sen verran laaja, että varauduimme haastattelemaan puhelimitse ne yrittäjät, jotka eivät palauttaisi täytettyä kyselylomaketta kahden viikon sisällä. Keväällä 2002 kyselylomakkeet (4537 kappaletta) lähetettiin maakuntaliittojen ja TEkeskusten matkailuvastaavien täydentämien listojen mukaisesti yrittäjille. Käyttöasteseurannan suurin ongelma on ollut vastausprosentin pienuus. Esimerkiksi vuonna 2002 se oli vain 15 % (seurantalomakkeet lähetettiin noin 920 yrittäjälle). Tämä tarkoittaa sitä, että tulokset ovat vain suuntaa antavia. Käyttöasteseuranta toteutettiin viimeisen kerran vuonna Matkailun teemaryhmän tehtävät 2006 eteenpäin Matkailun teemaryhmä vie edelleen omalla aktiivisella panostuksellaan maaseudun matkailua eteenpäin. Tehtävät vuosille ovat 1. Ohjelmallisuuden lisääminen maaseutumatkailun kehittämistyössä 2. Tiedonvälitys 3. Maaseutumatkailun toimintaedellytysten parantaminen 4. Markkinoinnin tehostaminen 5. Osaamisen syventäminen 6. Pysyvien rakenteiden vahvistaminen Käynnistymässä ovat valtakunnalliset teemapohjaisen kylämatkailun ja aktiviteetteihin perustuva Outdoors Finland -kehittämisohjelmat. MaaseutuMatkailu-lehti ilmestyy edelleen, mutta vuodesta 2007 alkaen vain sähköisenä. Omaa valtakunnallista maaseudun matkailun strategiaa ei enää tehdä vaan Suomen matkailustrategia 2020 on myös maaseudun matkailuyritysten ja kehittäjien ohjenuorana. YRITTÄJÄN NÄKÖKULMA MAASEUTUMATKAILUN KEHITTYMISEEN Maaseutumatkailutoiminta on vuosien myötä tullut yhtä ammattimaisemmaksi, kertoo Arto Heikkonen Tynkkylän Lomaniemestä Punkaharjulta. Monelle matkailu on kuitenkin yhä sivuelinkeino eikä yrittäjämäistä lähestymistapaa ole vielä kaikilta osin opittu, joten tehtävää löytyy vielä tulevillekin vuosille. Vuosien varrella erilaista lainsäädäntöä on tullut yritystoimintaan lisää ja se on vaatinut yrittäjältä perehtymistä lain kiemuroihin ja usein myös erilaisten

11 lomakkeiden täyttämisen opiskelua. Toisaalta jotkut ohjeistukset ovat selkiyttäneet esim. kuluttajan ja palveluntarjoajan suhdetta. Viime vuosina kiristynyt rakennustoimintaa koskeva lainsäädäntö on lisännyt rakennuskustannuksia. Jätevesiasetus, jonka siirtymäaika on vuoteen 2013, tuo yrittäjälle suuria lisäkustannuksia. Erityisesti pienet yritykset ovat kritisoineet kertaluonteisten tilaisuuksien korkeita alkoholilupamaksuja. Toisaalta sääntöjen löysentäminen vääristäisi kilpailua pysyvän luvan omaavan ja väliaikaista lupaa käyttävän yrityksen välillä. Erilaisten tukien hakeminen on myös vuosien varrella monimutkaistunut. Kohteisiin, joihin on saatu investointitukea, pitäisi pystyä realisoimaan pidemmällä aikavälillä, sillä hitaammalla ja pitkäjänteisemmällä toiminnalla saataisiin oikeita ja parempia tuloksia aikaan. Maaseutumatkailuyrittäjyys rinnastetaan liian usein pelkästään perinteisen maatilatoiminnan yhteydessä harjoitettavaan toimintaan. Yrittäjyyttä ei pidetä ns. oikeana yrittämisenä ja tämä näkyy mm. kunnan suhtautumisessa kehittämistoimiin, ja tukipalvelujen saannin niukkuutena toiminnan muuttuessa. Paikallisyhteisöjen suhtautuminen matkailun kehittämiseen on myös muuttunut vuosien myötä. Alussa matkailijat vain häiritsivät paikallisten elämää ja käyttivät heille tarkoitettuja palveluja hyväksi. Tänään matkailu nähdään kylää elävöittävänä tekijänä, minkä avulla mm. kaupan palvelut saadaan ylläpidettyä. Kalastuskunnat, jotka ennen uuden lain voimaantuloa pitivät omista oikeuksistaan tiukasti kiinni, suhtautuvat kalastaviin matkailijoihin entistä myönteisemmin. Maaseutumatkailun kannalta päivänä polttavia kysymyksiä ovat kiinteistöveroon ja arvonlisäveroon liittyvät asiat, eläkevakuutus sekä palveluviitoitus. Yrittäjien toiminnan kannattavuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Palvelujen hinnat eivät ole nousseet samassa tahdissa kuin raaka-aineiden. Esimerkiksi perinteisen laajan pitopöydän kulut peittyvät vasta 30 hengellä ja katetta saadaan vasta ruokailijalla. Jotkut yrittäjät ovatkin alkaneet käyttää ns. pienryhmälisää, jolla kulut katetaan. Kannattavuutta ei yksistään voi kohottaa hintoja nostamalla vaan prosesseja tarkastelemalla ja ostoja tarkemmin miettimällä. Maaseudun mökkiloman pakettiin kuuluvat kaikki palvelut, toisin kuin esim. Lapissa, joten palvelujen hintamielikuvaa pitäisi pystyä muuttamaan. Asiakkaan maksamalla hinnalla pitäisi peittää kulut ja saada vielä tuottoakin. Tämä tarkoittaa myös, että yrittäjien liiketoiminta ja laskentaosaamista pitäisi nostaa koulutuksen avulla. Tulevaisuus Jotta maaseutumatkailuyrittäjyys saisi vielä entistä vahvemman ja arvostetumman jalansijan tulisi tiedotusta lisätä. Tilastoinnin kehittäminen on arvostuksen nousun kannalta elintärkeää. Maaseutumatkailuyrittäjyys jatkuu Suomessa, mutta jatkuuko samassa muodossa. Monet nykyisistä yrittäjistä ovat lakkauttamassa matkailutoimintojaan, koska jatkajaa ei löydy omasta takaa ja ulkopuolista ostajaa on vaikea saada. Osa yrityksistä on elinkaarensa

12 loppuvaiheessa, investointeja ei ole tehty vähään aikaan ja uutta innostusta on vaikea löytää. Usein pienen yrityksen menestys on kiinni isännän ja emännän omasta persoonasta. Kanta-asiakkaiden pitäminen on uudellekin yrittäjälle tärkeää. Rauhallisille lomapaikoille on kiireisen työn vastakohtana kysyntää, mutta asiakas haluaa rauhallisuuden lisäksi toisaalta myös toimintaa. Uusia asiakaslähtöisiä palveluja tuleekin kehittää, jotta tarjonta ja kysyntä saadaan kohtaamaan. Kotimaisuuden mielikuva tulee säilymään maaseudun matkailupalvelujen vahvana tekijänä. Se näkyy niin toimintatavassa, ruoassa kuin ohjelmapalveluissakin Kirjoittaja Nina Vesterinen koulutus? Pääsihteeri, Matkailun teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä lähde: YTR 4/2007 Maaseutumatkailun puoli vuosisataa - artikkeleita kehittämisen eri näkökulmista (toim. Nina Vesterinen) ja Matkailun teemaryhmän vuosikertomukset

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET 2012-2013 2/5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Missio 2. Nykytila-analyysi ja johtopäätökset analyyseista 3. Pelikenttä 4. Visio 5. Päämäärät 6. Menestyskonsepti 7.

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen 2.2.2017 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän tarpeita Tarpeisiin vastaavat

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteet pitkällä aikavälillä Matkailu on osaava, kasvava ja uudistuva maaseudun elinkeino.

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Yrittäjyys ja mahdollisuuksien maaseutu 28.1.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle

Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle Liite Hannu Anttonen 28.3.2016 Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle 2016-2017 Koulutuksella ja valmennuksella kehitämme ja uudistamme klubien ja piirin johtamista tavoitteena tuloksellinen toiminta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso KIINTEISTÖNvälitys ja -arviointi TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2159-4 ISBN 978-952-14-2160-0 (sähkökirja) Print Best 2014

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot