MATKAILUN EDISTÄMISKESKUKSEN ROOLI MAASEUTUMATKAILUN KEHITTYMISESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILUN EDISTÄMISKESKUKSEN ROOLI MAASEUTUMATKAILUN KEHITTYMISESSÄ"

Transkriptio

1 3 Maaseutumatkailu Nina Vesterinen Maaseutumatkailun kolme vuosikymmentä JOHDANTO Maaseutumatkailua on kehitetty systemaattisesti jo puolivuosisataa. Ammattimaisen toiminnan voi sanoa alkaneen ns. talomajoituksesta ja se on kehittynyt laadukkaaseen vientikelpoiseen matkailun yritystoimintaan. Maaseutumatkailu on käsite, jota käytetään keskusteltaessa maaseudun kehittämisestä. Se ei siis ole myyntityössä käytettävä termi. Maaseutumatkailu ei myöskään ole itsenäinen toimiala, vaan sen tarjoamat palvelut voidaan jakaa niin kuin muutkin matkailupalvelut ravitsemis-, majoitus-, ohjelma- ja oheispalveluihin. Kuljetuspalveluita voi tarjota esim. hevosyrittäjä hakiessaan kieseillä matkailijoita lähiasemalta matkakohteeseen. Viimeisen 15 vuoden aikana on milloin puhuttu maatilalomailusta, mökkimatkailusta, maatilamatkailusta, luontomatkailusta, erämatkailusta, maaseutumatkailusta, kylämatkailusta, kestävästä matkailusta, lintumatkailusta, vaellusmatkailusta, hevosmatkailusta, kalastusmatkailusta ja milloin matkailukalastuksesta - välillä unohtui miksi ja kenen vuoksi matkailun kehittämistyötä tehdään tärkeämpää tuntui olevan kikkailu eri termeillä. Matkailu maaseudulla on hyvin mikroyritysvaltainen, perheyrittäjävoimin toimiva elinkeino. Tärkeimmät arvolähtökohdat ovat kestävyys, vastuullisuus sekä maaseudun kulttuuriperinnön ja hyvinvoinnin vaaliminen. Maaseutumatkailu on se osa matkailuelinkeinoa, joka ammentaa mahdollisuutensa maaseudun luontaisista voimavaroista, rauhan ja puhtauden ollessa matkailumme tärkeimpiä valtteja. Kehittymisen edellytyksenä on ollut ohjelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden toteutuminen kaikilla tasoilla. Näistä esimerkkeinä ovat matkailun tärkeyden huomioon ottaminen mm. Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa ja Maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa, joka sisältää valtioneuvoston maaseutupolitiikan linjaukset sekä päätökset kehittämistoimenpiteistä vuosille Matkailu elinkeinona näyttää suuntaa maaseudun uudelle elinkeinolliselle roolille, palvelujen maaseudulle. Kehittämistyön painopisteitä ovat tuotekehitystyö, myynti ja markkinointi, osaamisen kehittäminen sekä laadunhallinta. MATKAILUN EDISTÄMISKESKUKSEN ROOLI MAASEUTUMATKAILUN KEHITTYMISESSÄ Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) perustamisen jälkeen sen tärkeimmäksi tehtäväksi määriteltiin matkailun kehittämisohjelman laatiminen vuosille Ohjelmassa oli omana osana maatilalomailu. Pohjatietona oli, että maatilamatkailupalvelujen tarjonta ei yllä sesonkiaikoina kysyntää vastaavalle tasolle. Tutkimuksen tulos osoittikin, että tarvetta oli erityisesti kesäasuttaviksi tarkoitetuille siisteille lomamökeille. Lisäksi kaivattiin tehokasta neuvontatyötä

2 ja koulutusta. Markkinointitoimenpiteitä toivottiin voitavan tehostaa erityisesti tekemällä lähempää yhteistyötä alueellisten matkailuorganisaatioiden kanssa. Kehittämistoimenpiteiden taustalle tehdyt analyysit kertoivat siitä miten varteenotettava matkailuelinkeino kehittyi ja miten yhdessä eri toimijoiden kanssa voitiin sopia tapoja, jolla MEK voisi parhaiten parantaa elinkeinon toimintaedellytyksiä. Maaseutumatkailun edistäminen on kuulunut MEKille sen toiminnan alusta lähtien. Koulutuksella maaseutumatkailua eteenpäin Matkailun edistämiskeskuksen rooli maaseutumatkailun kehittämisessä painottui aluksi lähinnä koulutukseen. Valtakunnallisella tasolla maatilamatkailun koulutusta pohti mm. Matkailualan koulutustoimikunta. Vuonna 1974 valmistuneessa mietinnössä toimikunta katsoi, että maatilamatkailun perus-, täydennys- ja jatkokoulutus kuuluvat ensisijaisesti maatalousoppilaitosten ja emäntäkoulujen tehtäväalueeseen kuitenkin yhteistyössä toimien matkailualan ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen kanssa. Samana vuonna myös MEKin budjetissa oli varoja suoraan matkailualan koulutustoimintaan. Tällöin järjestettiin maatalouskeskuksissa työskenteleville toimihenkilöille maatilamatkailun koulutuspäiviä tavoitteena herättää ja lisätä mielenkiintoa ja asiantuntemusta maatilamatkailua kohtaan. Keväällä 1975 alkoi sarja maatilamatkailun peruskursseja. Vuonna 1976 aloitettiin jatkokurssitoiminta, joka jatkui useita vuosia. MEKillä oli vetovastuu maaseutumatkailuyrittäjien valtakunnallisista seminaareista vuosina Tämän jälkeen seminaareja on järjestetty Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n ja Matkailun teemaryhmän toimesta. Valtakunnalliset seminaarit on koettu antoisiksi, koska niissä pystyttiin keskustelemaan ajankohtaisista aiheista, saatiin uusia virikkeitä ja verkotuttiin yli alue- ja toimialarajojen. Vuonna 2008 järjestetään jo 34. valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari. Kokonaisvaltaisia maaseutumatkailun kehittämishankkeita Koulutukset eivät enää pelkästään riittäneet maatilamatkailun eteenpäinviemiseksi ja siksipä Matkailun edistämiskeskus asetti vuonna 1977 työryhmän selvittämään maatilamatkailun kokonaisvaltaista kehittämistä. Kehitettäviä asioita yrittäjien näkökulmasta olivat heikko kannattavuus, rahoitus- ja verotusongelmat sekä yhtenäisen neuvontatoiminnan ja markkinoinnin puute. Kuluttajan näkökulmasta kohteista annettava tieto oli puutteellista ja epäyhtenäistä. Luokituksen puuttuminen puolestaan vaikeutti kohteiden valintaa ja saattoi siten aiheuttaa matkailijalle pettymyksiä. Kehittämistavoitteeksi asetettiin vuokrattavien lomamökkien verkoston kehittäminen siten, että jokainen maatilamatkailusta tai mökkivuokrauksesta kiinnostunut asiakas voisi tulevaisuudessa vuokrata mökin, joka hinnaltaan, varustetasoltaan ja sijainniltaan vastaa hänen odotuksiaan ja taloudellisia mahdollisuuksiaan. Tavoitteena oli myös mm. lomanvieton valintamahdollisuuksien lisääminen ja vaihtoehtojen tarjoamien

3 ulkomaanmatkailulle. Tämän selvityksen pohjalta käynnistettiin muutamia laajempia kehittämishankkeita. MEKin ja KERAn rahoituksella toteutettiin vuosina varausyhteistyön kehittämisprojekti VAKE, minkä tuloksista hyötyi myös maaseutumatkailun välitystoimintaa harjoittanut Lomarengas. Seuraavien kahden vuoden aikana MEK osarahoitti maatilamatkailun tuotekehitysohjelmaa TUKEa, minkä tuloksena syntyi luonnon monipuolisen hyväksikäyttöön liittyviä aktiviteetteja. KERA ja MEK jatkoivat yhteisrahoituksella toteutettavia hankkeita. Seuraavaksi oli vuorossa maatilamarkkinoinnin kehittämisohjelma, mikä tuotti selvityksen jakelutievaihtoehdoista kotimaassa ja ulkomailla sekä ehdotuksia uusien asiakasryhmien löytämiseen ja kauden jatkamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Erittäin tärkeää oli saada välitysorganisaatiot niin koti- kuin ulkomailtakin mukaan tuotekehitystyöhön. Heiltä saatiin kallisarvoista tietoa siitä, mitä asiakkaat todella olivat mieltä ja minkälaisia tuotteita he halusivat ostaa. Vuonna 1983 tehtiin Suomen Akatemian rahoituksella esitutkimus maatilamatkailun yrittämisen edellytyksistä ja estetekijöistä. Sitä seurasi varsinainen tutkimus vuosina ja Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisema raportti seuraavana vuonna nimeltään Maatilamatkailun edellytykset. MEKin tekemissä ja teettämissä matkailua yleisesti koskevissa tutkimuksissa oli maaseutumatkailu mukana. Olihan se tärkeä matkailun muoto Suomessa ennen kuin matkailukeskukset olivat kehittyneet nykyiseen loistoonsa. Tutkittua tietoa on maaseutumatkailusta ollut pitkään saatavilla, sillä vuosien varrella on ilmestynyt monia maaseutumatkailuun liittyviä tutkimuksia, kirjoja, oppimateriaalia ja yksi väitöskirjakin. Koska maaseutumatkailu oli pitkälti maatilasidonnaista, kulki se kuitenkin monilta osin omia teitään. Joidenkin jääräpäisten isäntien oli vaikea ottaa neuvoa vastaan pääkaupungista tulevilta. MEKin markkinointikampanjoissa maaseutumatkailu ja mökit olivat omana teemanaan mukana. Esimerkiksi monista pienistä workshopeista kehittyneessä suurimassa suomalaisessa matkailutuotteiden markkinointi- ja myyntitapahtuma Purpurissa, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 1980, olivat mukana myös aktiivisimmat maaseutumatkailuyrittäjät ja alueet. Markkinoinnin yhteishankkeiden merkitys kasvoi ja pienetkin yrittäjät ymmärsivät, että kampanjoihin osallistumiseen tarvittiin omarahoitusosuus. Myös Espan asiakaspalvelutoimistossa maaseuturypäs oli näkyvästi esillä. MALO Vuonna 1989 oltiin siinä pisteessä, että Matkailun edistämiskeskuksen johtokunta päätti käynnistää viisivuotisen maaseutumatkailuprojektin MALOn. Myös maatilahallitus ja maa- ja metsätalousministeriö katsoivat projektin

4 tarpeelliseksi. MALO-projektissa tarkasteltiin palvelujen luokitusta, rahoitusta ja kannattavuutta, koulutusta ja neuvontapalveluja sekä markkinointia kotimaassa ja ulkomailla maaseutuyrittäjän näkökulmasta. Heikkoutena pidettiin mm. laatua ja palvelua sekä alkuaikoina myös kielitaitoa. Luokitustyöryhmän tavoitteena oli kehittää maaseutumatkailupalvelujen luokittelu, joka helpottaa palvelun valintaa varmistaa, että palvelu vastaa siitä etukäteen annettuja tietoja ohjaa yrittäjien toimintaa antaa toiminnalle pitkäjänteisyyttä varmistaa tasalaatuisuutta selkiinnyttää alan kehittämistä. Pääajatuksena oli kehittää maaseutulomailupalveluista tarkastettu ja valvottu MALO -tuote, jonka laadukkuuteen asiakas voisi luottaa. Tärkeää oli myös pystyä tiedottamaan asiakkaalle kohteen laatutasosta selkeällä tavalla. Matkailupalvelujen laadun yhtenäistäminen ja parantaminen vaativat paneutumista perustan luomiseen. Palveluille oli määriteltävä tavoitetasot sekä tavat, miten kyseiselle tasolle päästäisiin. Valtakunnallinen luokitteluohjeisto katsottiin tarpeelliseksi työkaluksi, jotta maaseutulomailua pystyttäisiin kehittämään osana yleistä matkailun kehittämistä. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Matkailun edistämiskeskus (MEK) ja Maaseutukeskusten Liitto (MKL) allekirjoittivat yhteistyösopimuksen maaseutumatkailun majoitustilojen valtakunnallisen laatuluokituksen toteuttamisesta Sopimuksen mukaan luokitusta ohjaa, valvoo ja kehittää Maaseutukeskusten Liittoon perustettu koordinaatiotyöryhmä, jossa ovat edustettuina MMM, MEK, Suoma ry., MTK / yrittäjät, Suomen 4H liitto ry., Lomarengas ry., Svenska Lantbrukssällskapens Förbund rf ja Maaseutukeskusten Liitto ry. Luokittelun käytännön toteuttamisen todettiin jakaantuvan maaseutumatkailua välittäville organisaatioille ja maaseutuneuvojille. Maaseutumatkailupalvelujen välittäjäorganisaatiot, jotka myyvät tuotetta ja vastaavat siitä, tarkastavat ja luokittelevat tuotteensa MALO projektissa hyväksytyn ohjeiston perusteella. Neuvontajärjestöjen koulutetut tarkastajat toimittavat luokittelun puolestaan silloin, kun yrittäjä ei kuulu välitystoiminnan piiriin. Yrittäjiltä päätettiin periä erillinen maksu luokittelusta. Luokittelun tueksi tehtiin luokittelusta kertova esite Loma maalla on mukavaa, luokittelijan aineistokansio ja luokituslomakkeet. Vuonna 1992 Rovaniemellä pidettyyn Purpuriin koottiin MALO-projektin tuloksena 20 tuotepakettia. Ulkomaalaiset ostajat olivat kiinnostuneet erityisesti maatilamatkailuun liittyvistä tuotekokonaisuuksista. MEK kannusti maaseutumatkailuyrityksiä lisäämään keskinäistä yhteistyötä, erityisesti uusien verkostomaisten tuotepakettien aikaansaamiseksi.

5 Luokitustilanteen kehittyminen Luokiteltujen yritysten määrän kehitys lkm vuosi MALO Reilun kymmenen vuoden työn tuloksena luokitustoiminta laajeni ja sen voidaan katsoa saavuttaneen valtakunnallisen aseman. Vuoden 2007 lopussa luokitusrekisterissä oli jo yli 2000 matkailuyritystä. Luokiteltuja mökkejä oli lähes 3000 ja aamiaismajoitukseen tai maatilalomiin kuuluvia huoneita tai huoneistoja yhteensä kappaletta. Nykyisen luokitusjärjestelmän on katsottu painottuvan liiallisesti teknisiin arviointiperusteisiin, jolloin kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavia muita tekijöitä ei tule otetuksi riittävästi huomioon. Tehtyjen selvitysten, käytyjen keskustelujen ja myös muista maista käytössä olleiden aineistojen perusteella päädyttiin vuonna 2006 siihen, että luokitusjärjestelmää kehitetään ottamalla mukaan ns. yleisvaikutelman ja siihen liittyvien ympäristönäkökohtien arviointi. Yleisvaikutelmaa tullaan arvioimaan sekä varsinaisten majoitustilojen että lähiympäristön osalta. Varsinaisten majoitustilojen osalta tarkastellaan tilojen antamaa ensivaikutelmaa, esteettisyyttä ja toiminnallisuutta. Arvioinnin kohteena ovat mm. rakenteet, valaistus, kalusteet, sisustustekstiilit ja värimaailma. Majoitustilojen lähiympäristöä, lähinnä pihapiiriä ja rantaa,

6 arvioidaan vastaavasti visuaalisesta ja toiminnallisuuden näkökulmasta tarkastelemalla rakennuksia, rakenteita, kalusteita ja maastoa. Yleisvaikutelman arviointi otetaan käyttöön vähitellen vuoden 2008 aikana. MAASEUTUMATKAILUN TEEMARYHMÄN TEKEMÄ KEHITTÄMISTYÖ Maaseutumatkailun teemaryhmän toiminta tuli tarpeelliseksi Matkailun edistämiskeskuksen valtakunnallisen maaseutulomailu (MALO) projektin loputtua 1990 luvun alussa. MALO -projektissa oli onnistuttu käynnistämään konkreettisia hankkeita, joiden kehittäminen vaati jatkotyötä. Luonteva koti maaseutumatkailun valtakunnalliseen kehittämiseen oli Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, jossa mm. mietittiin maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamista. Maaseutumatkailun kokonaisvaltaista kehittämistä edistämään yhteistyöryhmä nimesi kesällä 1995 maaseutumatkailun teemaryhmän. Tammikuussa 1996 julkistetussa maaseutuohjelmassa Maaseutumatkailun teemaryhmä sai vastuulleen valtakunnallisen maaseutumatkailustrategian, kehittämisohjelman ja tuotekehityssuunnitelman laatimisen, maaseutumatkailun tilastotiedon keräämisen organisoinnin, maaseutumatkailun laadunhallintavälineiden yhtenäistämisen sekä koko Suomen kattavan maaseutumatkailutuotteiden varausjärjestelmän kehittämisen. Vuonna 1997, alueellisen vuoropuhelun jälkeen, kehittämistyön päämäärä kiteytettiin seuraavasti: maaseudun pysyminen elämisen arvoisena ja elämisen mahdollisuudet antavana alueena nyt ja tulevaisuudessa. Tätä päämäärää tavoitellaan siten, että maaseutumatkailusta tulee entistä kiinteämpi osa sekä koko Suomen matkailuelinkeinoa että maaseudun muita elinkeinoja. Alusta lähtien teemaryhmän keskeisenä toimintatapana oli saattaa yhteen kehittämistyötä tekeviä ja siihen vaikuttavia ihmisiä visioimaan tulevaisuutta sekä sopimaan toimenpiteistä. Myöhemmin mukaan tuli myös toimialojen rajat ylittävä yhteistyö. Visio vuoteen 2006 Vuoden 2006 lopussa maaseutumatkailu on olennainen ja kiinteä osa Suomen matkailua ja maaseutua elinkeinona, työllistäjänä ja kulttuurisena elävöittäjänä. Taloudellisesti menestyvien, jatkuvasti kehittyvien perhe- ja pienyritysten verkostot tuottavat matkailupalveluita maaseudun luontaisia voimavaroja hyödyntäen, korkealaatuisia kokemuksia vaativille, kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaville koti- ja ulkomaisille asiakkaille kaikkina vuodenaikoina.

7 Valittuja paloja tehdyistä toimenpidekokonaisuuksista vision saavuttamiseksi 1) Markkinointi Työ aloitettiin vientimarkkinointikampanjalla vuonna 1995 Teemaryhmän markkinointiryhmän tehtävänä helmikuusta 1996 alkaen oli kehittää koko Suomen kattava maaseutumatkailutuotteiden varaus- ja jakelujärjestelmä sekä toimia vientimarkkinointikampanjan ohjausryhmänä. Vientimarkkinointikampanjan hallinnointi ja toteutusvastuu oli Lomarenkaalla ja rahoitusta saatiin kauppa- ja teollisuusministeriöstä vuosina Tässä hankkeessa tehty työ pohjusti osaltaan vuonna 1998 aloitettua koemarkkinointia, erityisesti sen tavoitteiden asettamista ja toteutussuunnitelman tekoa. Markkinointiryhmän tehtävänä oli myös miettiä pitemmän aikavälin kehittämis- ja yhteistyötä kotimaan markkinoinnissa. Tätä varten työryhmä valmisti yhteisen maaseutumatkailun markkinointistrategian, joka oli mm. pohjana kotimaan markkinointikampanjaa Aavan meren tällä puolen koottaessa. Koemarkkinointihanke toteutettiin vuosina Koemarkkinoinnin tavoitteena oli tukea alueellista ja paikallista maaseutumatkailun kehittämistyötä. Tämä toteutettiin kokoamalla markkinointiponnistuksia suuremmaksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa keskityttiin tuotepohjaiseen ja teemoittaiseen koemarkkinointiin sekä toimintamallien testaamiseen markkinoinnin tehostamiseksi. Lisäksi tehtävään kuului kerätä ostajilta ja kuluttajilta palautetta, ja välittää tätä tietoa tuotekehitystyön tueksi. Kokeiluja informaatio- ja varausjärjestelmien toimivuudesta Koemarkkinointihankkeessa kokeiltiin informaatio- ja varausjärjestelmien toimivuutta tekemällä sopimuksia eri järjestelmien tuottajien kanssa ja syöttämällä mukana olleita teematuotteita järjestelmiin. Sopimukset tehtiin mm. Amadeus Finlandin AMANDA järjestelmän sekä Matkailun edistämiskeskuksen Extranet ja Promis järjestelmien kanssa. Promis järjestelmän myötä syötetyt tiedot olivat myös MEKin englanninkielisen wap palvelun Finland Travel Guiden käytössä. Kokeilut osoittivat, että järjestelmät taipuivat teematuotteiden esittelyyn. Pienille yrittäjille nämä järjestelmät olivat kuitenkin kalliita ja ainoaksi järkeväksi ratkaisuksi jäi se, että yrittäjien verkostot olisivat tehneet sopimukset em. järjestelmien tuottajien kanssa. Promis järjestelmän osalta jäi myös ongelmaksi se miten innokkaasti alueorganisaatiot päivittivät tietoja ja voisivatko yksittäiset yrittäjät vaikuttaa tietojen päivitykseen. Varsinaisesta maaseutumatkailun valtakunnallisen varausjärjestelmän/varausverkon kehittämisestä vastasi Lomarengas Oy. Kotimaan markkinointikampanjan Aavan meren tällä puolen pohjustaminen Kotimaan markkinointikampanjan suunnittelu aloitettiin vuonna Suunnittelussa pohjatietona käytettiin koemarkkinointikampanjassa kerättyjä tietoja sekä olemassa olevia tutkimuksia kotimaisista asiakkaista ja heidän

8 toiveistaan. Lisäksi teetätettiin erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia. Esimerkiksi Tampereen yliopiston liiketaloudellinen tutkimuskeskus selvitti harrastajajärjestöjen toiveita. Rope-Yhtiöt tutki valittujen kohderyhmien edustajien arvoja ja asennoitumista maaseudun matkailupalveluihin. Elintarviketieto Oy tutki puolestaan maaseudun matkailupalveluiden tunnettuutta ja sitä mitä palveluja asiakkaat olivat käyttäneet. Näiden tietojen pohjalta tehtiin ensimmäinen suunnitelmaluonnos vuoden 1999 alkupuolella. Seuraavien vuosien aikana suunnitelmaa tarkennettiin ja lobattiin maakuntien toimijoille. Lomalaidun ry on hallinnoinut vuodesta 2002 alkaen aina vuoden 2007 loppuun kotimaan maaseutumatkailun markkinointi- ja tuotekehityshanketta Aavan Meren tällä puolen, joka keskittyy maaseutumatkailutuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin. Hanke on ideoinut tuotteistusmahdollisuuksia ja ollut mukana valmiiden tuotteiden markkinoinnissa. Käytännön toimet, kuten myyminen ja varauksien vastaanottaminen tapahtuvat yhteistyötahojen toimesta. Lomalaidun ry:n työ jatkuu maaseutumatkailun kehittämisen parissa. 2) Tuotekehitys Käsi kädessä markkinoinnin kanssa kulkevaan tuotekehitystyöhön haluttiin saada lisää potkua. Tämän vuoksi teemaryhmässä laadittiin tuotekehitysohjelma, jonka mukaisesti teemoittaisia tuotekokonaisuuksia pystyttiin myös alueellisesti ja yrityskohtaisesti kehittämään. Olivathan kerätyt tiedot kootusti eri raporteissa ja kehittäjän pakissa nettisivuilla. Lisäksi koemarkkinoinnissa mukana olleille lähetettiin suoraan palautetta ja järjestettiin valmennustilaisuuksia. Tuotekehitystyötä tehtiin myös konkreettisesti koemarkkinoinnissa mukana olleiden aluehankkeiden ja yrittäjien kanssa sekä muidenkin hankkeiden kanssa. Asiakaskohderyhmien tarpeiden ja toiveiden keruun lisäksi teemaryhmässä valmistettiin muutamia tuotekehitystyötä helpottavia työvälineitä. Kehitystyön tuloksena laadittiin tuotekehitystyöhön prosessimalli. Matkailun teemaryhmä on käynnistänyt mm. Pyöräillen, Vaeltaen ja Meloen Suomessa hankkeet, joissa pääpainona on ollut tuotekehitystyö oheisiin teemoihin liittyen. 3) Laadunhallinta Palvelua Sydämellä asiakaspalveluun keskittyvän laadunhallintavälineen kehittämistyö Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n ja Maaseutukeskus Farman kanssa käynnistettiin palvelun laatuun pureutuvan valtakunnallisen valmennuksen suunnittelu keväällä Ensimmäinen Palvelua Sydämellä -tilaisuus yrittäjille pidettiin marraskuussa 2000 Jyväskylässä. Vuoden 2001 alussa suunnitteluryhmää laajennettiin ja lopullisen Palvelua Sydämellä aluevalmennuksen suunnittelussa olivat innokkaimmin mukana Jalasjärven Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Maaseutukeskus Etelä-Karjala, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/ahlmanin maatalous- ja kotitalousoppilaitos, Posintra Oy ja Tiicon Development Group Oy.

9 Valmentajaverkoston keskeisinä työtapoina olivat yhteisissä tapaamisissa lisäopiskelu, tietojen ja kokemusten vaihto mm. keskustellen ja materiaalia vaihtaen sekä toisten alueiden valmennustilaisuuksiin osallistuminen. Keskeisenä tavoitteena Palvelua Sydämellä -perusvalmennuksessa on parantaa maaseudun matkailuyrityksen asiakkaiden tuntemista, asiakaspalveluosaamista ja asiakastyytyväisyyttä. Näiden kautta voidaan varmistaa uusiutuvan kilpailuedun rakentaminen. Teemaryhmä halusi lisäksi kokeilla valtakunnallisilla Palvelua Sydämellä - päivillä erilaisia oppimista helpottavia toimintamalleja ja teemoja alueellisten valmennusten tueksi. Esimerkiksi Palvelua Sydämellä ja markkinointi - valtakunnallisille valmennuspäiville saatiin valmiiksi Markkinamix Oy:n, Rope- Yhtiöiden ja teemaryhmän tekemänä erityisesti markkinoinnin saloihin perehdyttävä yrityspeli Meltola. Matkailun teemaryhmän ohjauksella syntyi vuonna 2005 myös TunneTurvaa turvallisuusvalmennus, yhteistyössä Palvelua Sydämellä - verkoston valmentajien kanssa. Turvallisuusvalmennus on suunnattu erityisesti matkailun ohjelmapalveluyrityksille. Se perustuu kuluttajaviraston ohjeisiin ja sen tavoitteena on herättää yrittäjiä turvallisuusajatteluun ja laittaa hyvälle alulle yrityksen turvallisuusasiakirjan laadinta. Laatuyhteistyöryhmän, johon kuuluvat lisäksemme Maakuntien parhaat ja Laatutonni, toimesta on kehitetty mm. Laadun Portaat malli, joka kuvaa matkailuyrityksen tien kansainväliseen huipputasoon. Laatuyhteistyön tavoitteena on edistää tietoisuutta laadun merkityksestä matkailuyrityksissä. 4) Tutkimus, koulutus ja neuvonta Teemaryhmässä todettiin heti alusta lähtien, että suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kehittämistoiminta perustuu tutkimukseen, koulutukseen ja neuvontaan. Puutteellinen toiminta yhdessäkin osatekijässä haittaa koko elinkeinoa. Tutkimuksen on vastattava maaseudun matkailuelinkeinotoiminnan kehittämisen tarpeisiin. Lisäksi todettiin, että tarvitaan sekä kehittämistoimintaan kiinnittynyttä selvitystyötä että kehittäjäinstituuteista riippumatonta akateemista tutkimusta. Tutkimustyön, koulutuksen ja neuvonnan haasteeksi todettiin tutkimustulosten ja tiedon nopea saanti elinkeinon käyttöön ymmärrettävällä kielellä ja tavalla. Tiedotuskanavana toimivat omat nettisivut, säännölliset tiedotteet sekä MaaseutuMatkailu-lehti. Maaseutumatkailun ammattitutkinto ja neuvojien sekä opettajien täydennyskoulutus Tampereen yliopiston liiketaloudellinen tutkimuskeskus toteutti vuonna 1997 teemaryhmän kanssa maaseutumatkailun koulutustarvekartoituksen. Tätä selvitystä hyödyntäen Opetushallitus laati 1998 teemaryhmän aloitteesta maaseutumatkailun ammattitutkinnon. Tämän jälkeen teemaryhmä osallistui muutamana vuotena ammattitutkintoon valmentavaa koulutusta antavien oppilaitosten yhteisille suunnittelu- ja valmennuspäiville. Neuvojien ja opettajien ammattitaidon varmistavasta täydennys- ja jatkokoulutuksesta neuvoteltiin mm. Hämeen ammattikorkeakoulun,

10 Matkailun verkostoyliopiston sekä neuvontajärjestöjen kanssa. Neuvojien täydennyskoulutus käynnistyikin Mustialassa keväällä Tämän valmennuksen kokemusten pohjalta valmistettiin maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto, jonka perusteet Opetushallitus hyväksyi kesällä ) Perustiedon kerääminen ja tilastointi sekä tietojen hyödyntäminen Maaseutumatkailun teemaryhmässä aloitettiin tilastotiedon kerääminen maaseudun matkailuyrittäjistä ja kapasiteetin käyttöasteista vuonna 1996 yhdessä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n kanssa. Vuonna 2001 valmisteltiin tilastotiedon päivitystä uusimalla ja testaamalla kyselylomake. Kyselystä tehtiin sen verran laaja, että varauduimme haastattelemaan puhelimitse ne yrittäjät, jotka eivät palauttaisi täytettyä kyselylomaketta kahden viikon sisällä. Keväällä 2002 kyselylomakkeet (4537 kappaletta) lähetettiin maakuntaliittojen ja TEkeskusten matkailuvastaavien täydentämien listojen mukaisesti yrittäjille. Käyttöasteseurannan suurin ongelma on ollut vastausprosentin pienuus. Esimerkiksi vuonna 2002 se oli vain 15 % (seurantalomakkeet lähetettiin noin 920 yrittäjälle). Tämä tarkoittaa sitä, että tulokset ovat vain suuntaa antavia. Käyttöasteseuranta toteutettiin viimeisen kerran vuonna Matkailun teemaryhmän tehtävät 2006 eteenpäin Matkailun teemaryhmä vie edelleen omalla aktiivisella panostuksellaan maaseudun matkailua eteenpäin. Tehtävät vuosille ovat 1. Ohjelmallisuuden lisääminen maaseutumatkailun kehittämistyössä 2. Tiedonvälitys 3. Maaseutumatkailun toimintaedellytysten parantaminen 4. Markkinoinnin tehostaminen 5. Osaamisen syventäminen 6. Pysyvien rakenteiden vahvistaminen Käynnistymässä ovat valtakunnalliset teemapohjaisen kylämatkailun ja aktiviteetteihin perustuva Outdoors Finland -kehittämisohjelmat. MaaseutuMatkailu-lehti ilmestyy edelleen, mutta vuodesta 2007 alkaen vain sähköisenä. Omaa valtakunnallista maaseudun matkailun strategiaa ei enää tehdä vaan Suomen matkailustrategia 2020 on myös maaseudun matkailuyritysten ja kehittäjien ohjenuorana. YRITTÄJÄN NÄKÖKULMA MAASEUTUMATKAILUN KEHITTYMISEEN Maaseutumatkailutoiminta on vuosien myötä tullut yhtä ammattimaisemmaksi, kertoo Arto Heikkonen Tynkkylän Lomaniemestä Punkaharjulta. Monelle matkailu on kuitenkin yhä sivuelinkeino eikä yrittäjämäistä lähestymistapaa ole vielä kaikilta osin opittu, joten tehtävää löytyy vielä tulevillekin vuosille. Vuosien varrella erilaista lainsäädäntöä on tullut yritystoimintaan lisää ja se on vaatinut yrittäjältä perehtymistä lain kiemuroihin ja usein myös erilaisten

11 lomakkeiden täyttämisen opiskelua. Toisaalta jotkut ohjeistukset ovat selkiyttäneet esim. kuluttajan ja palveluntarjoajan suhdetta. Viime vuosina kiristynyt rakennustoimintaa koskeva lainsäädäntö on lisännyt rakennuskustannuksia. Jätevesiasetus, jonka siirtymäaika on vuoteen 2013, tuo yrittäjälle suuria lisäkustannuksia. Erityisesti pienet yritykset ovat kritisoineet kertaluonteisten tilaisuuksien korkeita alkoholilupamaksuja. Toisaalta sääntöjen löysentäminen vääristäisi kilpailua pysyvän luvan omaavan ja väliaikaista lupaa käyttävän yrityksen välillä. Erilaisten tukien hakeminen on myös vuosien varrella monimutkaistunut. Kohteisiin, joihin on saatu investointitukea, pitäisi pystyä realisoimaan pidemmällä aikavälillä, sillä hitaammalla ja pitkäjänteisemmällä toiminnalla saataisiin oikeita ja parempia tuloksia aikaan. Maaseutumatkailuyrittäjyys rinnastetaan liian usein pelkästään perinteisen maatilatoiminnan yhteydessä harjoitettavaan toimintaan. Yrittäjyyttä ei pidetä ns. oikeana yrittämisenä ja tämä näkyy mm. kunnan suhtautumisessa kehittämistoimiin, ja tukipalvelujen saannin niukkuutena toiminnan muuttuessa. Paikallisyhteisöjen suhtautuminen matkailun kehittämiseen on myös muuttunut vuosien myötä. Alussa matkailijat vain häiritsivät paikallisten elämää ja käyttivät heille tarkoitettuja palveluja hyväksi. Tänään matkailu nähdään kylää elävöittävänä tekijänä, minkä avulla mm. kaupan palvelut saadaan ylläpidettyä. Kalastuskunnat, jotka ennen uuden lain voimaantuloa pitivät omista oikeuksistaan tiukasti kiinni, suhtautuvat kalastaviin matkailijoihin entistä myönteisemmin. Maaseutumatkailun kannalta päivänä polttavia kysymyksiä ovat kiinteistöveroon ja arvonlisäveroon liittyvät asiat, eläkevakuutus sekä palveluviitoitus. Yrittäjien toiminnan kannattavuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Palvelujen hinnat eivät ole nousseet samassa tahdissa kuin raaka-aineiden. Esimerkiksi perinteisen laajan pitopöydän kulut peittyvät vasta 30 hengellä ja katetta saadaan vasta ruokailijalla. Jotkut yrittäjät ovatkin alkaneet käyttää ns. pienryhmälisää, jolla kulut katetaan. Kannattavuutta ei yksistään voi kohottaa hintoja nostamalla vaan prosesseja tarkastelemalla ja ostoja tarkemmin miettimällä. Maaseudun mökkiloman pakettiin kuuluvat kaikki palvelut, toisin kuin esim. Lapissa, joten palvelujen hintamielikuvaa pitäisi pystyä muuttamaan. Asiakkaan maksamalla hinnalla pitäisi peittää kulut ja saada vielä tuottoakin. Tämä tarkoittaa myös, että yrittäjien liiketoiminta ja laskentaosaamista pitäisi nostaa koulutuksen avulla. Tulevaisuus Jotta maaseutumatkailuyrittäjyys saisi vielä entistä vahvemman ja arvostetumman jalansijan tulisi tiedotusta lisätä. Tilastoinnin kehittäminen on arvostuksen nousun kannalta elintärkeää. Maaseutumatkailuyrittäjyys jatkuu Suomessa, mutta jatkuuko samassa muodossa. Monet nykyisistä yrittäjistä ovat lakkauttamassa matkailutoimintojaan, koska jatkajaa ei löydy omasta takaa ja ulkopuolista ostajaa on vaikea saada. Osa yrityksistä on elinkaarensa

12 loppuvaiheessa, investointeja ei ole tehty vähään aikaan ja uutta innostusta on vaikea löytää. Usein pienen yrityksen menestys on kiinni isännän ja emännän omasta persoonasta. Kanta-asiakkaiden pitäminen on uudellekin yrittäjälle tärkeää. Rauhallisille lomapaikoille on kiireisen työn vastakohtana kysyntää, mutta asiakas haluaa rauhallisuuden lisäksi toisaalta myös toimintaa. Uusia asiakaslähtöisiä palveluja tuleekin kehittää, jotta tarjonta ja kysyntä saadaan kohtaamaan. Kotimaisuuden mielikuva tulee säilymään maaseudun matkailupalvelujen vahvana tekijänä. Se näkyy niin toimintatavassa, ruoassa kuin ohjelmapalveluissakin Kirjoittaja Nina Vesterinen koulutus? Pääsihteeri, Matkailun teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä lähde: YTR 4/2007 Maaseutumatkailun puoli vuosisataa - artikkeleita kehittämisen eri näkökulmista (toim. Nina Vesterinen) ja Matkailun teemaryhmän vuosikertomukset

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN (Minulla on unelma...) Reijo Martikainen Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja ylitarkastaja (haaveileva maaseutuvirkamies) Maaseutuvirasto Kokemuksia tältä

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Sivusto avattiin 11.4. Monipuolinen ja laaja yritysnäkyvyys Sivusto avattiin 11.4. Varaamo eri tuoteryhmille; esim.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA

MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA 26.8.2011 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmä ja Matkailun laatuyhteistyöryhmä Työn laatija: Mari Righini, Capefinn Oy LAADUN

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi Faktaa Peräseinäjoki on entinen kunta, nykyään osa Seinäjoen Kaupunkia Asukkaita kokoa kylällä on n 3500 Matkailu keskittynyt kirkonkylälle, jossa Kalajärven virkistysalue eri toimijoineen ja mm Siirtolaisuus

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista 19.3.2012

Ajankohtaista 19.3.2012 Ajankohtaista 19.3.2012 Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Matkailun teemaryhmän tehtävät kaudella 2012-2014 1. Maaseudun matkailun kehittämisen koordinoiminen vie maaseudun näkökulman yleiseen matkailun

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

Green Care toiminnan laatu ja sen kehittäminen

Green Care toiminnan laatu ja sen kehittäminen Green Care toiminnan laatu ja sen kehittäminen Valtakunnalliset Green Care päivät 18.9.2014 Raija Lääperi THL 22.9.2014 Green care laatu /RL 1 Lähtökohtia laatutyölle 1 Luontolähtöisiä (Green Care) menetelmiä

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

KEUKEN KUULUMISIA. Keuken palvelut yrityksen elinkaarella. 0-6 kk 0-36 kk 3- v. Yritysneuvonta yrityksen koko elinkaaren ajan.

KEUKEN KUULUMISIA. Keuken palvelut yrityksen elinkaarella. 0-6 kk 0-36 kk 3- v. Yritysneuvonta yrityksen koko elinkaaren ajan. KEUKEN KUULUMISIA KEUKE NEUVOO. KEUKE KEHITTÄÄ. KEUKE YHDISTÄÄ. Keuken palvelut yrityksen elinkaarella Yritysneuvonta yrityksen koko elinkaaren ajan Yrityshautomo Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus 0-6 kk

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke-

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012 Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012 Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle Matkailun kokonaiskulutus 13,8 mrd. euroa (2011) Matkailun osuus BKT:stä (2011) 2,8 % Matkailun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Tulisielut on sinulle jos haluat...

Tulisielut on sinulle jos haluat... Tulisielut on sinulle jos haluat... Tehdä hyvistä ideoista kunnon tuotteita. Draivia, keinoja ja rohkaisua myyntityöhön. Kalenteriasi kuriin ja keskittymistä oikeisiin asioihin. Tavata samanhenkisiä aloittavia

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot