TAVOITE 6 -OHJELMAN VAIKUTTAVUUS POHJOIS-KARJALASSA
|
|
- Antero Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAVOITE 6 -OHJELMAN VAIKUTTAVUUS POHJOIS-KARJALASSA Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan hankkeet Pohjois-Karjalan TE-keskus Yritysosasto
2 1 ESIPUHE Tämä selvitys on osa laajempaa kaikkia maakunnan tavoite 6-ohjelman rahoittajia koskevaa itsearviointityötä. Selvitys on toteutettu Pohjois-Karjalan TE-keskuksen yritysosastolla kevään 2002 aikana. Selvityksen tarkoitus on arvioida päättyneen tavoite 6 -ohjelmakauden todellisia vaikutuksia maakunnan yritystoimintaan ja sitä kautta yleiseen hyvinvointiin. Hankkeiden suuren lukumäärän vuoksi koko hankekantaa ei ole käyty läpi yksityiskohtaisesti. Yksityiskohtaisempi tarkastelu on tehty satunnaisotannalla poimittuun hankejoukkoon. Työtä ei tule kuitenkaan pitää pelkästään rahoittajan tekemänä itsearviointina, sillä myönnetyn tuen vaikuttavuutta arvioitaessa tukea saaneet yritykset ovat olleet keskeisessä roolissa. Yrityshankkeiden vaikuttavuuden arviointi perustuu yrityksiltä saatuihin tietoihin ja arvioihin. Työstä yritysosastolla ovat vastanneet suunnittelija Kirsi Hiltunen ja EU-suunnittelija Pekka Pelkonen. Lisäksi hankkeiden läpikäyntiin ovat osallistuneet myös rahoituspäällikkö Kari Aravuo, teknologia-asiantuntija Erkki Jääskeläinen, yritystutkija Paavo Myöhänen, teknologiayksikön päällikkö Kalevi Pölönen, toimialapäällikkö Erkki Rönkkö sekä yritystutkija Seija Varis. Arviointityön rahoitukseen on käytetty Tavoite 1 -ohjelman EAKR-osarahoitteista teknistä tukea. Joensuussa 30. huhtikuuta 2002 Kirsi Hiltunen Pekka Pelkonen
3 1 JOHDANTO 2 Tavoite 6 -ohjelman mukainen Euroopan unionin osittain rahoittama hanketoiminta käynnistyi Suomen liityttyä EU:n jäseneksi vuonna Tavoite 6 -ohjelman lähtökohtana oli elinkeinorakenteen epätasapainoisuus alueella. Maatalous sekä julkiset palvelut hallitsivat sen elinkeinorakennetta. Tavoite 6 -alue määriteltiin erittäin harvan asutuksen perusteella: alueella asui keskimäärin neljä henkeä neliökilometrillä. Se on ollut Suomen vaikeinta työttömyysaluetta ja BKT/asukas on laskenut alueella viime vuosina. Pohjois-Karjala kuului ( ) kokonaisuudessaan Euroopan unionin aluepolitiikassa määriteltyyn Suomen tavoite 6 alueeseen (kuva 1). Lappi, Kainuu ja Etelä-Savo olivat myös kokonaan mukana ohjelmassa. Lisäksi siihen sisältyi osia neljästä muusta maakunnasta. Kuva 1 Tavoite 6 -ohjelman alueet
4 3 Euroopan neuvoston rakennerahastoja koskevissa säännöksissä (1260/1999) edellytetään, että rakennerahastojen tuella toteutettavat toimenpiteet tulee arvioida niiden vaikuttavuuden mukaan. Vanhan ohjelmakauden kokemusten arviointi on keskeinen elementti kehitettäessä uuden ohjelmakauden toimintaa. Tässä arvioinnissa on keskitytty kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoitteisten tavoite 6 -ohjelmakauden ( ) hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin Pohjois-Karjalassa. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota siihen, mitä lisäarvoa yritystuki toi hankkeen toteuttamiseen sekä erityisesti hankkeen vaikutuksiin yrityksen pitkän aikavälin kehittymisessä. 2 TAVOITE 6 -OHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMINTALINJAT Tavoite 6 -ohjelman kokonaistavoitteina oli vähentää tavoite 6 -alueen työttömyyttä 2,1 prosenttiyksiköllä ja työttömällä vuosittain, kasvattaa yksityisten palvelujen ja teollisuuden työpaikkoja :een, pienentää alueen BKT:n eroa kansalliseen keskiarvoon 5 prosenttiyksiköllä, 20 prosentista 15 %:iin, sekä lisätä naisten ja nuorten työpaikkojen määrää. Tavoite 6 -ohjelma oli jaettu kolmeen toimintalinjaan. Toimintalinja 1:n (Yritystoiminnan vahvistaminen ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen) hankkeilla pyrittiin luomaan elinvoimaisia työpaikkoja, parantamaan alueen elinkeinorakennetta, edistämään osaamista ja innovaatioita, kansainvälistämään markkinoita ja panostamaan tuotteiden laatuun, taloudelliseen kestävyyteen sekä ympäristöystävällisyyteen. Toimintalinjan 1 tavoitteina oli perustettavien uusien yritysten vuosikeskiarvon kasvattaminen 3 800:een, pk-yrityksissä olevien työpaikkojen määrän kasvattaminen 74 %:iin kaikista työpaikoista ohjelmakauden aikana, alueen teollisuuden liikevaihdon kasvattaminen 8-9 %:lla ja matkailijoiden yöpymisten määrän lisääminen vuosittain 3 %:lla. Lisätavoitteena pidettiin naisten työvoimaosuuden kasvattamista yksityisellä sektorilla. Toimintalinja 2:n (Työvoimavarojen ja osaamisen kehittäminen) hankkeiden myötä pyrittiin lisäämään sellaisia pk-yrityksiä, jotka toimivat teknologisessa yhteistyössä muiden yritysten tai tutkimuslaitosten kanssa, tarjoamaan neuvontaa ja koulutusta pitkäaikaistyöttömälle heidän työllistämisekseen, lisäämään etätyötä tekevien määrää 4 000:lla ja lisäämään koulutuskursseille vuosittain osallistuvien työntekijöiden määrää. Tavoite 6 -ohjelman kolmannessa toimintalinjassa (Maa-, metsä- ja kalatalous, maaseudun kehittäminen ja ympäristö) ei ollut KTM:n hallinnonalan hankkeita.
5 3 KTM:N HALLINNONALAN EAKR- JA ESR-HANKKEET 4 Arvioinnissa tarkasteltiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamia tavoite 6 -ohjelman mukaisia EU-rakennerahastohankkeita Pohjois-Karjalassa. Hallinnonalan toimijoista tavoite 6 -ohjelman mukaisia rahoituspäätöksiä tehtiin kauppa- ja teollisuusministeriössä, KTM Yrityspalvelun Pohjois-Karjalan piiritoimistossa ( alkaen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen yritysosasto) ja Tekesissä. Arvioitavat hankkeet jaoteltiin suoriin yritystukiin (kehitysalueen investointi- ja pienyritystuki sekä pk-yritysten kehittämis- ja kansainvälistymistuki), toimintaympäristötukeen, energiatukeen, ESRosarahoitettuihin kehittämis- ja koulutushankkeisiin sekä Tekes-hankkeisiin. 3.1 Tukimuodot (pl. Tekes) Investointituella (myönnetty joko kehitysalueen investointi- tai pienyritystukena) on pyritty yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tuotteiden ja tuotannon teknistä tasoa kohottamalla, tuottavuuden tason korottamiseen sekä elinkeinorakenteen parantamiseen tuotantorakenteen ongelmallisilla alueilla. Investointitukea on myönnetty yritysten käyttöomaisuushankintoihin sekä rakennusinvestointeihin. Yritystoiminnan alkuvaiheessa olevalle yritykselle on investointitukea voitu myöntää myös käynnistystukena yritystoiminnan aloittamiseen liittyviin palkkakustannuksiin. Pk-yritysten kehittämistuella on tuettu pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä edistämällä yritysten kehittämishankkeita, jotka liittyivät liikkeenjohtotaitojen, markkinoinnin, tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittämiseen. Kansainvälistymistuella on tuettu ensisijaisesti pienten ja keskisuurten yritysten hankkeita, joiden tarkoituksena on ollut joko uuden tuotteen markkinoinnin käynnistäminen tai uuden markkinaalueen avaaminen. Tuen käyttökohteita ovat olleet ulkopuoliset koulutus- ja asiantuntijapalvelut, markkinaselvitykset, esittelyaineistot, näyttelyyn osallistumiset, matkakustannukset, patentointi- ja mallisuojaus ulkomailla sekä uuden vientihenkilön palkkaus. Toimintaympäristötukea on myönnetty pk-yritysten toimintaympäristöä pitkävaikutteisesti parantaviin hankkeisiin ja hankkeisiin, jotka edistävät uuden yritystoiminnan käynnistämistä alueella tai luovat edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiselle sekä parantavat alueen houkuttelevuutta yritystoiminnan kannalta. Energiatuella on edistetty energiatalouden kehittämistä ympäristöystävällisemmäksi, uuden teknologian käyttöönottamista, energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. Energiatukea on myönnetty yrityksille, yhteisöille sekä kunnille ja hankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästöä sekä tehostavat energian tuotantoa tai käyttöä.
6 5 Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamissa tavoite 6 -ohjelman hankkeissa yritystoimintaa käynnistävien, yritysten avainhenkilöiden ja toimivien yrittäjien osaamistason lisääminen on ollut avainasemassa. Hankkeilla on pyritty erityisesti parantamaan yritysten kannattavan toiminnan edellytyksiä osaamistasoa nostamalla, edistämään uusien yritysten syntymistä uudentyyppisille palvelualoille ja tukemaan nuorten ja naisten yrittäjyyttä. KTM Yrityspalvelu ja myöhemmin TE-keskuksen yritysosasto ovat olleet mukana hankkeiden suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa valtaosassa hankkeita. Euroopan unionin tavoiteohjelmat on laadittu siten, että ne ottavat huomioon kansallisen aluepolitiikan tavoitteet. Suomen alueiden kehittämistä koskeva laki (1135/1993) ja tavoite 6 -ohjelman tavoitteet sivuavat toisiaan. Yritystuet ovat yksi kansallisen aluepolitiikan ja EU:n rakennepolitiikan toteuttamisen työkaluista. Vuosina olivat voimassa laki yritystuesta 1136/1993, laki 1473/1995, jonka mukaan tukea voitiin myöntää myös yritysten toimintaympäristön parantamiseen, sekä kauppa- ja teollisuusministeriön ohjesäännöt 8/022/1996 ja 2/022/1998 yritysten kansainvälistymisen edistämisestä. Lisäksi Energiatukea sääteli valtioneuvoston päätös 29/1999 energiatuen yleisistä ehdoista ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 210/1999 energiatuen myöntämisehdoista. Yritystukihakemuksen hyväksymiseen vaikuttivat kansallinen lainsäädännön lisäksi Euroopan unionin säädökset ja direktiivit sekä EU-ohjelman alueelliset painotukset. 3.2 Tekesin EAKR-rahoitus Tekes myönsi rakennerahastovaroja teknologisiin tutkimus- ja tuotekehitysprojekteihin, joilla luotiin perustaa rakennerahasto-ohjelmiin kuuluvien alueiden menestymiselle pitkällä aikavälillä. Tuen saajina olivat sekä yritykset että tutkimuslaitokset. Tekesin kaksi ESR-projektia rajattiin tämän arvioinnin ulkopuolelle. EAKR-projektien piti rahoitusta saadakseen täyttää seuraavat kriteerit: Tekesin kansalliset kriteerit, joissa arvioitiin projektin vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn ja kasvuun, kehitettävää teknologiaa, yrityksen resursseja ja verkottumista sekä Tekesin rahoituksen vaikutusta. Rakennerahasto-ohjelman tavoitteet ja kriteerit, joiden mukaan projektin piti sisällöllisesti toteuttaa tavoitteita juuri sen alueen rakennerahasto-ohjelmasta, josta tukea haettiin. Projektin piti sopia Pohjois-Karjalan maakunnan ja Tekesin strategiaan.
7 4 TUTKIMUSAINEISTO- JA MENETELMÄT Tietojen kerääminen haastattelututkimuksella Hankkeiden suuren lukumäärän vuoksi aineistoa ei käyty hankekohtaisesti läpi. Luvussa 5 esitetään hankekannan yleisarviointi: KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeita tulkittiin KTM:n yritystukien raportointijärjestelmästä Yrtistä kootun aineiston pohjalta ja ESR-hankkeet sekä Tekesin hankkeet käsiteltiin saatavilla olleita tilastotietoja käyttäen. Lisäksi arvioitiin hankekohtaista vaikuttavuutta suorien yritystukien hankekannasta satunnaisotannalla poimitusta otoksesta. Hankekohtainen arviointi oli välttämätöntä, jotta myönnettyjen tukien todellista vaikuttavuutta voitiin arvioida luotettavasti. Investointi-, kehittämis- tai kansainvälistymis-, sekä Tekesin EAKR-hankkeiden arvioinnissa käytettiin Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa laadittua yrityshankkeiden arviointilomaketta (liite 1). Toimintaympäristötuki- ja energiatukihankkeiden sekä ESR-hankkeiden arvioinnissa lomakkeena oli Pohjois-Karjalan liitossa suunniteltu lomake (liite 2). Yritystukien arviointilomake lähetettiin arviointitutkimuksesta kertovan saatteen mukana tutkimukseen satunnaisotannalla valittujen yritysten avainhenkilöille. Haastateltava sai informaatiota arviointitutkimuksesta ja pystyi valmistautumaan haastatteluun sekä etsimään esimerkiksi siinä tarvittavat tilinpäätöstiedot jo etukäteen. Tutkimukseen valitut yrityshankkeet jaettiin arvioitavaksi pääsääntöisesti kyseisen hankkeen esittelijälle. Esittelijät täyttivät haastattelulomakkeen yhdessä asiakkaan kanssa hankkeen dokumenttien ja keskustelun pohjalta. Tekesin hankkeissa tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä. 4.2 Otanta Hankekohtaista vaikuttavuutta arvioitiin poimimalla myönnettyjen investointi-, kehittämis- ja kansainvälistymistukien hankekannasta (657 kpl) 30 hanketta (noin 5 % hankkeista): 20 investointisekä yhteensä 10 kehittämis- ja kansainvälistymistukihanketta. Toimintaympäristötukihankkeet käytiin läpi hankekohtaisesti ja energiatukihankkeista 5 hanketta (noin 42 % energiahankkeista). ESR-hankkeiden hankekannasta (80 hanketta) arvioitiin noin 6 %:n otos eli viisi hanketta (yksi hanke/tavoiteohjelman vuosi). Tekesin 53 hankkeesta arvioitiin 12, eli otos oli 23 %. Investointitukien otanta Investointitukien (sisälsi myös käynnistystuet) hankekannasta (462 hanketta) otettiin 20 hankkeen otos (noin 5 %). Myönnetty tuki (markat) jaettiin neljään luokkaan, joista jokaisesta valittiin satunnaisotannalla viisi hanketta käyttämällä taulukon 1 luokittelua.
8 7 Taulukko 1 Investointitukien luokitteluperusteet Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka mk mk mk mk Markkamääräisesti 1. luokka edusti 30,8 %, 2. luokka 34,0 %, 3. luokka 30,8 % ja 4. luokka 4,4 prosenttia myönnettyjen investointitukien hankekannasta. Neljäs luokka oli prosentuaalisesti pieni, mutta investointihankkeiden lukumäärästä 52,5 % kuului siihen. Kehittämis- ja kansainvälistymistukien otanta Kehittämis- ja kansainvälistymistukien hankekannasta (175 hanketta) poimittiin viiden prosentin otos eli viisi kehittämis- ja viisi kansainvälistymishanketta. Kehittämistuet edustivat markkamääräisesti 52,5 % myönnettyjen kehittämis- ja kansainvälistymistukien yhteismäärästä, joten yhtä suuri otos molemmista tukiryhmistä oli perusteltu. 4.3 Yrityshankkeiden arviointikriteerit Yritystukien vaikuttavuuden selvittämisessä tarvittiin kriteerejä, joiden avulla tavoite 6 -ohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista voitiin arvioida. Liikevaihdon ja viennin sekä henkilöstön lukumäärän kehityksen mukaan voitiin laskea seuraavat vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut: 1) Vaikuttavuus liikevaihtoon = [liikevaihto (t + 1) - liikevaihto (t - 1)] / tuen määrä Vaikuttavuus liikevaihtoon laskettiin siten, että hankkeen päättymistä seuraavan tilikauden liikevaihdosta vähennettiin hanketta edeltävän vuoden liikevaihto ja erotus suhteutettiin maksetun tuen määrään. Kaavan avulla saatiin selville, kuinka monta markkaa yrityksen liikevaihto kasvoi jokaista tukimarkkaa kohti. Asiakkailta tiedusteltiin myös hankkeen prosentuaalista vaikutusta tapahtuneeseen liikevaihdon muutokseen. Tuen vaikuttavuutta yrityksen liikevaihdon kehitykseen tarkasteltiin myös käyttämällä asiakkaan ilmoittamaa kerrointa (0,0 1,0) jolloin saatiin muista tekijöistä puhdistettu tuen vaikuttavuus yrityksen liikevaihdon kehitykseen. 2) Vaikuttavuus vientiin = [vienti (t + 1) - vienti (t - 1)] / tuen määrä Vastaavaa kaavaa voitiin soveltaa viennin määrän kehitykseen. Kaavan avulla voitiin laskea, kuinka monta markkaa viennin markkamäärä kasvoi jokaista tukimarkkaa kohti.
9 8 Työpaikan tukihinta kuvaa, kuinka paljon tukea tarvittiin yhden uuden työpaikan luomiseen. Asiakkailta tiedusteltiin myös hankkeen prosentuaalista vaikutusta tapahtuneeseen henkilöstön määrän kehitykseen. Tuen vaikuttavuutta työpaikkakehitykseen voitiin tarkastella myös käyttämällä asiakkaan ilmoittamaan kerrointa (0,0 1,0) jolloin saatiin todellinen tuen avulla saadun työpaikan hinta. 3) Työpaikan tukihinta = tuen määrä / [henkilöstön määrä (t + 1) - henkilöstön määrä (t - 1)] Yritystukien kokonaisvaikuttavuus saatiin selvitettyä yrityshankkeiden arviointilomakkeen avulla. Arviointilomakkeen vastaukset voitiin yhdistää arviointiluokiksi vaikuttavuuden arvioinnin monipuolistamiseksi (liite 1). Käytetyt arviointiluokat olivat 1) tuen saajan arvio vaikuttavuudesta 2) tuen työllisyysvaikutukset 3) yritystuen perusvaikutukset 4) hankkeen vaikuttavuus yrityksessä 5) tuen merkitys hankkeen toteuttamisessa eli ns. instrumenttivaikutus. Tuen saajan arvio vaikuttavuudesta arviointiluokassa hakija arvioi hankkeen onnistumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä hankkeen vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn. Työllisyysvaikutuksissa tuen saajalta kysyttiin toimipisteen työpaikkojen lukumäärä hankkeen alussa ja hankkeen päätyttyä, sekä arviota hankkeen vaikutuksesta työpaikkakehitykseen. Perusvaikutuksetarviointiluokka sisälsi yrityksen liikevaihdon hanketta edeltävänä tilikautena ja hanketta seuraavana tilikautena sekä hakijan arvion hankkeen vaikutuksesta liikevaihdon kehitykseen, viennin hanketta edeltävänä tilikautena ja hanketta seuraavana tilikautena, sekä hankkeen vaikutuksen yrityksen kannattavuuteen käyttökateprosentin muutosta mittarina käyttäen. Neljännessä arviointiluokassa tarkasteltiin hankkeen vaikutuksia yrityksen tuotteiden, tuotannon tai palvelujen tasoon, uusien tuotteiden tai palvelujen syntyyn, tai osaamistason nousuun. Lisäksi neljännessä arviointiluokassa arvioitiin hankkeen vaikutusta yrityksen kansainvälistymiseen, yritysten väliseen yhteistyöhön, sekä ympäristöön. Instrumenttivaikutuksen tarkastelussa asteikon ääripäät olivat hanke olisi toteutettu ilman tukea ja hanketta ei olisi toteutettu ilman tukea. Arviointiluokille voitiin laskea arvosana luokkaan kuuluviin vastauksiin saatujen arvosanojen keskiarvona. Luokkien avulla voitiin tulkita, millaisia luokkakohtaisia vaikutuksia, esimerkiksi tuen työllisyysvaikutuksia, tuetuilla hankkeilla oli. Hankkeen kokonaisvaikuttavuutta kuvaava tunnusluku saatiin laskemalla keskiarvo viiden käytetyn arviointiluokan saamista arvosanoista. Kuvassa 2 on esitetty esimerkki hankkeen kokonaisvaikuttavuuden arvioinnista.
10 9 Liikevaihdon muutos Kannattavuuden muutos Viennin muutos Hankkeen onnistuminen Vaikutus kilpailukykyyn 5) Tuen merkitys hankkeen toteuttamisessa (tuen saajan arvio) 3) Yritystuen perusvaikutukset 2 )Tuen työllisyysvaikutukset 1) Tuen saajan arvio vaikuttavuudesta 4) Hankkeen vaikuttavuus yrityksessä Hankkeen kokonaisvaikuttavuus Kuva 2 Hankkeen kokonaisvaikuttavuuden arviointi Yritystukien kokonaisvaikuttavuus saatiin selvitettyä laskemalla keskiarvo eri hankkeiden kokonaisvaikuttavuutta kuvaavista tunnusluvuista. Hankkeen kokonaisvaikuttavuutta arvioitiin seuraavalla asteikolla: kiitettävä 4,50 5,00 hyvä 3,75 4,49 tyydyttävä 3,00 3,74
11 välttävä 2,25 2,99 ja heikko 1,00-2, Tuen saajat arvioivat lisäksi rahoittajan toimintaa hankkeen toteutumisen tukemisessa sekä arvosanalla 1-5, että vapaalla kirjallisella palautteella. Yrityshankkeiden arviointilomakkeessa käytettiin myös avoimia kysymyksiä. Niillä saatiin tietoa siitä, mitä muutoksia yrityksessä ja yrityksen toimintaympäristössä on tapahtunut hankkeen toteutuksen jälkeen, hankkeen välillisistä vaikutuksista sekä yrittäjän parannusehdotuksia hankkeiden käsittelyprosessiin.
12 11 5 TAVOITE 6 -OHJELMAN TOTEUTUMINEN 5.1 KTM:n hallinnonalan EAKR-hankkeiden volyymi Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) Karjalassa 672 hankkeeseen yhteensä reilut 235 miljoonaa markkaa. (kuva 3) Kuva 3 EAKR-osarahoitteiset sidonnat (pl. Tekes) EAKR-osarahoitteiset sidonnat (pl. Tekes) Milj. mk Taulukko 2 EAKR-osarahoitteisten hankkeiden volyymi KTM:n hallinnonalalla Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) Hanke kpl Hanke mk Tuki mk KTM:n hallinnonala (pl. Tekes) käytti 6-kaudella EAKR-osarahoitteista myöntövaltuutta Pohjois- Uudet työ-paikat Uudet yritykset Energiatuki Investointituki Kehittämistuki Toimintaymp.tuki YHTEENSÄ
13 12 EAKR-osarahoitus vaikutti 129 uuden yrityksen ja uuden työpaikan syntymiseen. Lisäksi tuetuissa hankkeissa turvattiin työpaikkaa ja saavutettiin 93 projektin aikaista työpaikkaa. KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) osuus Pohjois-Karjalassa oli 21,4 % KTM:n hallinnonalan koko maan tavoite 6 -ohjelman EAKR-rahoituksesta. Ko. tuella syntyneistä uusista yrityksistä 17,4 % ja 21,6 % uusista työpaikoista sijoittui Pohjois-Karjalaan. Taulukko 3 EAKR-osarahoitteiset hankkeiden volyymi kunnittain KTM:n hallinnonalalla Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) Hankkeen perustiedot Indikaattorit Hanke Hanke Tuki Uudet yritykset Uudet työpaikat Dimensio kpl mk mk kpl kpl ENO ILOMANTSI JOENSUU JUUKA KESÄLAHTI KIIHTELYSVAARA KITEE KONTIOLAHTI LIEKSA LIPERI NURMES OUTOKUMPU POLVIJÄRVI PYHÄSELKÄ RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI TUUPOVAARA VALTIMO YHTEENSÄ
14 13 Pohjois-Karjalassa KTM:n hallinnonalan EAKR-osarahoituksella tuettiin hankkeita eniten Joensuussa ja niihin myönnetty tuki, markkaa, oli 17,6 % KTM:n hallinnonalan (pl Tekes) Pohjois- Karjalan tavoite 6 -ohjelman EAKR-osarahoituksesta. Uusia yrityksiä (27 kpl) ja uusia työpaikkoja (628 kpl) syntyi eniten Joensuuhun, mutta myös Kontiolahden 397 uutta työpaikkaa olivat Joensuun seutukunnan työllisyyden kannalta merkittäviä. Pohjois-Karjalassa KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-osarahoitus painottui teollisuuteen (toimiala D); teollisuushankkeiden osuus myönnetystä tuesta oli 80,0 %. Koko maassa osuus oli pienempi, mutta silti yli puolet (59,2 %) hankkeista oli teollisuuteen kohdentuvia. Pohjois-Karjalassa tuetut teollisuushankkeet synnyttivät 82,6 % indikaattorina olleista uusista ja 78,4 % turvatuista työpaikoista sekä 62,0 % uusista yrityksistä. Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (toimiala K) oli toiseksi eniten tukea saanut toimiala sekä Pohjois-Karjalassa että koko maassa KTM:n hallinnonalalla: Pohjois-Karjalassa sen osuus myönnetystä EAKR-osarahoituksesta oli 13,4 % ja koko maassa 18,0 %. Kiinteistötoimialan (toimiala K) kokoa on kasvattanut kuntien yrityksille rakennuttamien tilojen rahoitus. Vuosina voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti myönnetyn tuen on pitänyt siirtyä tiloihin sijoittuville yrityksille, jotka lähes poikkeuksetta ovat olleet teollisuusyrityksiä. Näin ollen teollisuustoimialan (D) osuus myönnetyistä tuista on todellisuudessa vieläkin edellä kerrottua suurempi. Teollisuuden hankkeista eniten tukea Pohjois-Karjalassa saivat metallituotteiden, puutavaran ja puutuotteiden sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus. Tavoite 6-ohjelman viimeiset maksatukset suoritettiin joulukuussa 2001 ja ohjelma suljetaan lopullisesti kevään 2002 aikana. Pohjois-Karjala menestyi erinomaisesti verrattaessa KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeiden lopullista toteutumista toisiin tavoite 6 -alueisiin. Pohjois-Karjalan toteutuma ylitti 90 %. Vain Kainuussa hankkeiden lopullinen toteutuma oli Pohjois-Karjalan lisäksi yli 90 %. Taulukko 4 KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeiden toteutuminen tukimuodoittain
15 14 Energiatuki Investointituki Kehittämistuki Toimintaymp. Yhteensä tuki Etelä-Savo 74,0 % 89,1 % 73,6 % 98,7 % 88,7 % Pohjois-Savo 100,0 % 86,7 % 53,2 % - 83,8 % Kainuu 99,8 % 94,7 % 74,2 % 90,8 % 92,4 % Lappi 99,7 % 92,5 % 73,7 % 91,6 % 89,4 % Pohjois-Karjala 93,2 % 92,1 % 73,3 % 77,3 % 90,1 % Koko tavoite 6 -alue 92,0 % 92,2 % 72,8 % 90,2 % 89,8 % Koko tavoite 6 -alueella KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeista toteutuivat parhaiten investointitukihankkeet, vaikka niitä oli eniten (2 685 kpl eli 67,5 % koko tavoite 6 -alueen KTM:n hallinnonalan hankkeesta). Taulukossa 5 esitetään puhdistettu versio Pohjois-Karjalan EAKR-hankkeiden toteutumisesta KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes). Toimialat, joilla toteutui vain yhdestä kahteen hanketta, toteutuivat useimmiten 100-prosenttisesti. Taulukkoon otettiin kuitenkin mukaan vain vähintään 10 hanketta sisältäneet toimialat 2-merkkisenä, jotta tulokset olisivat edustavia. Kustantamisessa ja painamisessa päästään lähelle 99 %:n toteutumaan 14 hankkeella, ja yli 95 %:n toteutuma saavutetaan myös kiinteistöalan palveluissa sekä ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa. Teollisuuden hankkeista eniten tukea saaneet metallituotteiden, puutavaran ja puutuotteiden sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen hankkeet toteutuivat hyvin metallituotteiden valmistuksessa toteutumisprosentti oli peräti 93,7.
16 Taulukko 5 EAKR-hankkeiden toteutuminen toimialoittain KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) Pohjois-Karjalassa Dimensio Hanke kpl EAKR sidottu EAKR maksatus EAKR sidotusta maksettu 22 Kustantaminen, painaminen jne ,54 % 70 Kiinteistöalan palvelut ,75 % 26 Ei-metallisten mineraalituott. valm ,41 % 15 Elintarvikkeiden ja juomien valm ,89 % 31 Muu sähkökoneiden, -laitteiden valm ,90 % 74 Muu liike-elämää palveleva toiminta ,74 % 28 Metallituotteiden valmistus ,68 % 75 Julkinen hallinto, maanpuol. jne ,70 % 20 Puutavaran ja puutuotteiden valm ,86 % 25 Kumi- ja muovituotteiden valmistus ,73 % 36 Huonekalujen valmistus; muu valm ,49 % 29 Koneiden ja laitteiden valmistus ,87 % 72 Tietojenkäsittelypalvelu ,02 % 92 Virkistys-, kulttuuri- ja urh.toim ,85 % 17 Tekstiilien valmistus ,85 % 18 Vaatteiden valm.; turkisten muokk ,09 % 63 Liikennettä palv. toim., matkatoim ,11 % 5.2 KTM:n hallinnonalan ESR-hankkeiden volyymi Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) KTM:n hallinnonala (pl. Tekes) käytti tavoite 6 -ohjelmakaudella ESR-osarahoitteista myöntövaltuutta Pohjois-Karjalassa yhteensä lähes 20 miljoonaa markkaa josta valtion vastinrahan osuus oli noin 11,7 miljoonaa markkaa. KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) ESR-hankkeiden toteutuma Pohjois-Karjalassa oli 94,8 %. Taulukko 6 KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) ESR-hankkeiden toteutuminen Pohjois-Karjalassa ESR sidottu Maksettu Toteutumisprosentti (mk) (mk) ,8
17 5.3 Tekesin EU-osarahoitteisten hankkeiden volyymi 16 Tekes myönsi 6-ohjelmakaudella Pohjois-Karjalaan lähes 40 miljoonaa markkaa 53 EU-osarahoitteiseen hankkeeseen (taulukko 7). Myönnetyt tuet vaikuttivat yhden uuden yrityksen ja 188 työpaikan syntymiseen. Lisäksi syntyi 251 hankkeen aikaista työpaikkaa ja työpaikkoja turvattiin Taulukko 7 EU-rahoituksen volyymi Tekesin hankkeissa Uudet työ-paikat Pohjois- Karjala Hanke kpl Hankkeen perustiedot Hanke Tuki mk mk Uudet yritykset Indikaattorit Säilytetyt työpaikat Projektin aikaiset työpaikat Otoksen 12 hankkeille myönnettiin tukea yhteensä mk ja niistä maksettiin mk, joten Tekesin hankkeiden otoksen mukainen lopullinen toteutumisprosentti oli 94,7. 6 YRITYSTUEN VAIKUTTAVUUDEN TULOKSET KTM:N HALLINNONALALLA POHJOIS- KARJALASSA (PL. TEKES) 6.1 Suorat yritystuet Liikevaihdon ja viennin sekä henkilöstön lukumäärän kehitys Otoksen 30 hankkeessa syntyi tutkimusajanjakson aikana 316 uutta työpaikkaa (muutos +29,1 %), joista uusia naistyöpaikkoja oli 56 (muutos +55,5 %). Lisäksi turvattujen työpaikkojen lukumäärä kasvoi 208:lla (muutos +68,9 prosenttia) ja turvattujen naistyöpaikkojen 26:lla (muutos +30,6 %).
18 17 Taulukko 8 Liikevaihdon ja viennin prosentuaalinen muutos KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) Yrityksen liikevaihdon muutos tarkasteluajanjaksona (%) Yrityksen liikevaihdon muutos tarkasteluajanjaksona (mk) Yrityksen arvio tuen merkityksestä lv:n muutokseen (%) Yrityksen arvio tuen merkityksestä lv:n muutokseen (mk) Yrityksen viennin muutos tarkasteluajanjaksona (%) 1 25, , , uusi , uusi 4 26, , , , , , ,6 7 42, , ,9 8 66, , , na na 10 56, na na 57, , na na 41, , , na na uusi 14 22, na na 24, , uusi 16-11, , , na na 18 77, , , na na 20 36, na na 41,2 21 2, , , , , uusi 24 19, na na 25 75, , ,00 0 0, , , , na na , na na , , ,9 Keskiarvo 39, , ,6 Otoksen 30 hankkeen liikevaihto kasvoi tarkasteluajanjakson aikana keskimäärin 39,15 % ja vienti 34,60 %. Otoksessa mukana olleiden yritysten liikevaihdon keskimääräinen kokonaismuutos oli mk. Tuen merkitys liikevaihdon kasvuun oli keskimäärin 48 % ja liikevaihdon kasvu tuen ansioista oli yrittäjien arvioiden mukaan keskimäärin mk. Viennin muutos -sarakkeeseen jää tyhjiä soluja, koska kaikki tarkastellut yritykset eivät harjoita vientitoimintaa. Liikevaihdon ja viennin sekä henkilöstön lukumäärän kehityksen mukaan voitiin laskea seuraavat vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut: vaikuttavuus liikevaihtoon, vaikuttavuus vientiin ja työpaikan
19 18 tukihinta (katso arviointikriteerit luku 4.2.3). Tunnusluvun solu jäi taulukossa tyhjäksi, kun tunnuslukua ei voitu laskea. Vaikuttavuutta vientiin ei laskettu, jos yritys ei harjoita vientiä. Työpaikan tukihintaa ei voitu laskea, jos yritykseen ei syntynyt uusia työpaikkoja tai työpaikkojen lukumäärä ei ollut tiedossa. Taulukko 9 Vaikuttavuus liikevaihtoon ja vientiin sekä työpaikan tukihinta KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) VAIKUTTAVUUS LIIKEVAIHTOON Koko liikevaihdon muutos Hankkeen vaikutukseen suhteutettu liikevaihdon muutos VAIKUT- TAVUUS VIEN- TIIN TYÖPAIKAN TUKI- HINTA (MK) Kaikki työpaikat vaikutuk- Hankkeen seen suhteutetut työpaikat TUKIMUOTO 1 Kehitysalueen 34,31 20, investointituki 2,19 1,53 0, uusi 3 " 5,96 4,17 0, uusi 4 " 7,60 6,84 0, " 8,33 1, " 1,47 1,47 0, " 5,39 5,39 2, " 37,83 18,91 6, " 8, " 12,97 6, " 28,96 20, " 46,25 12, " 22,65 22, uusi 14 " 7,35 4,07 15 Pienyritystuki 3,36 3, uusi 16 " -7, " 4, " 7,78 7,78 5, " 24, " 88,13 80,11 21 Kehittämistuki 12,16 0,18 0,81 22 " 21,30 6,39 0, " 14,78 7, uusi 24 " 269, " 22,19 4, Kansainvälistymistuki " 165,98 16,60 0, " 185,64 6,97 29 " 45,09 4,51-13, " 6,64 2,19 5, Yhteensä 1 094,84 126,13 149, KESKIARVO 36,49 6,31 8, KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) hankkeiden keskiarvo vaikuttavuudessa liikevaihtoon oli 36,49 mk ja vaikuttavuudessa vientiin 8,30 mk eli liikevaihto kasvoi keskimäärin 36,49 mk ja vienti 8,30 mk
20 19 jokaista maksettua tukimarkkaa kohti, kun tunnusluvut laskettiin koko liikevaihdon muutoksesta. Tuen vaikuttavuutta liikevaihtoon kuvaa kuitenkin tarkemmin hankkeen vaikutukseen suhteutettu tunnusluku, joka on keskimäärin 6,31 eli yrityksen liikevaihto kasvoi tuen vaikutuksesta keskimäärin 6,31 mk jokaista maksettua tukimarkkaa kohti. Yhden työpaikan luomiseen tarvittu tuki oli keskimäärin mk kaikkien työpaikkojen muutoksesta laskettuna ja mk hankkeen vaikutukseen suhteutettuna. Taulukko 10 Keskiarvot vaikuttavuudesta liikevaihtoon ja vientiin sekä työpaikan tukihinnasta tukimuodoittain KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) VAIKUTTAVUUS LIIKEVAIHTOON Koko liikevaihdon muutos Hankkeen vaikutukseen suhteutettu liikevaihdon muutos VAIKUT- TAVUUS VIEN- TIIN TYÖPAIKAN TUKIHINTA (MK) Kaikki työpaikakutukseen Hankkeen vai- suhteutetut työpaikat TUKIMUOTO Investointituki 16,44 8,14 6, Pienyritystuki 20,20 3,71 42, Kehittämistuki 68,03 4,60 0, Kansainvälistymistuki 80,67 5,83-0, Kaikki tukimuodot 36,49 6,31 8, Taulukon 10 mukaan liikevaihdon suurin keskimääräinen kasvu maksettua tukimarkkaa kohti oli kansainvälistymistuella, kun tunnusluvut laskettiin liikevaihdosta. Kun yritysten arviot hankkeen vaikuttavuudesta muutokseen huomioitiin, suurimpaan vaikuttavuuteen ylsi investointituki. Viennissä suurin keskimääräinen kasvu tukimarkkaa kohti oli pienyritystuella. Yksi työpaikka saatiin luotua alhaisimmilla kustannuksilla kehittämistukihankkeissa, kun tunnusluku laskettiin kaikkien työpaikkojen muutoksesta, mutta hankkeen vaikutukseen suhteutettuna siihen päästiin kansainvälistymistuella. Maksetun tuen vaikutusta liikevaihtoon ja vientiin arvioitiin myös korrelaatioiden avulla. Maksetun tuen korrelaatio liikevaihdon muutokseen oli +0,75 ja viennin muutokseen +0,62, joten maksettu tuki vaikutti liikevaihtoon huomattavasti ja vientiinkin kohtalaisen paljon. Investointituki (sisälsi myös pienyritystukihankkeet) korreloi positiivisesti liikevaihtoon (+0,76) ja vientiin (+0,57); investointituella oli huomattava vaikutus liikevaihtoon. Kehittämistukien vaikutus liikevaihtoon oli kohtalainen (korrelaatio +0,53), mutta vientiin sillä ei ollut vaikutusta (korrelaatio -0,02). Maksetun kansainvälistymistuen korrelaatio liikevaihtoon oli +0,55 ja vientiin +0,71 eli tuki vaikutti liikevaihtoon kohtalaisen paljon ja vientiin huomattavasti. Kun korrelaatio lasketaan liikevaihdon muutoksesta, jossa hankkeen vaikutus liikevaihtoon on huomioitu, korrelaatio on vieläkin parempi (+0,82) eli maksettu tuki vaikutti liikevaihtoon huomattavasti.
21 Yritystukien kokonaisvaikuttavuus Jos kysymyksessä oli uusi yritys, yritystuen perusvaikutusten tunnuslukua (liikevaihdon, viennin ja kannattavuuden muutos) ei laskettu, koska uudet yritykset yltäisivät arviointia vääristäviin positiivisiin arvosanoihin aloitettuaan nollatilanteesta. Viennin muutoksen tunnusluku puuttuu, jos yritys ei harjoittanut vientitoimintaa. Silloin yritystuen perusvaikutukset laskettiin liikevaihdon ja kannattavuuden tunnusluvuista. Työllisyysvaikutukset arvioitiin hankkeen vaikutuksesta syntyneiden työpaikkojen mukaan (yrittäjä esitti arvion hankkeen vaikutuksesta työpaikkojen määrään) ja liikevaihdon muutosta arvioitaessa on huomioitu yrittäjän arvio hankkeen vaikutuksesta liikevaihtoon. Taulukko 11 Yritystukien kokonaisvaikuttavuus -tunnusluvun arviointiluokat KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) Tuen saajan arvio vaikuttav. Työllisyysvaikutukset Yrit.tuen perusvaik. Hankkeen vaikutukset Tuen merkitys Tukimuoto 1 Kehitysalueen investointituki 3,5 3, , ,5 3 3,5 3, ,5 4 2, ,5 5 4, ,5 3,5 4, ,5 3, , ,33 4, ,5 3 2, , Pienyritystuki ,5 3 3, , , , ,5 3 4, Kehittämistuki 3 2,5 3, ,5 3 3,33 3, ,5 4 3,67 2, , Kansainvälistymistuki 1, ,5 5 2, ,5 3 4, ,5 3,67 3,75 5 Yhteensä ,5 86,
22 21 Taulukko 12 Yritystukien kokonaisvaikuttavuus -tunnusluvun arviointiluokat keskiarvoina tukimuodoittain KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) Yrit.tuen perusvaik. Hankkeen vaikutukset Tuen merkitys Tuen saajan arvio vaikuttavuudesta Työllisyysvaikutukset Kokonaisvaikuttavuus Tukimuodot Kehitysalueen investointituki 4,50 4,07 3,47 4,05 3,07 3,83 Pienyritystuki 3,75 3,25 4,27 3,71 3,83 3,76 Kehittämistuki 3,40 3,70 3,12 3,25 3,40 3,37 Kansainvälistymistuki 3,10 3,88 2,93 3,15 4,20 3,45 Kaikki tukimuodot 3,93 3,81 3,47 3,70 3,47 3,68 Tuen saajat arvioivat tuen vaikuttavuuden olleen kiitettävä kehitysalueen investointitukea saaneissa hankkeissa, ja pienyritystukihankkeissakin yllettiin hyvään vaikuttavuuteen. Kehitysalueen investointituella (keskiarvo 4,07) ja kansainvälistymistuella (keskiarvo 3,88) oli positiivisimmat työllisyysvaikutukset. Pienyritystuki saavutti tukimuodoista ainoana hyvän arvosanan yritystuen perusvaikutukset -arviointiluokassa (liikevaihdon ja viennin muutos sekä vaikutus kannattavuuteen). Kehitysalueen investointitukien vaikuttavuus hankkeisiin oli hyvä (keskiarvo 4,05) ja paras tuen merkitys -arvosana oli kansainvälistymistuella. Yritystukien kokonaisvaikuttavuus KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) hankkeissa oli tyydyttävä (keskiarvo 3,68). Hyvään kokonaisvaikuttavuuteen ylsivät tukimuodoista kehitysalueen investointituki ja pienyritystuki, mutta myös kehittämis- ja kansainvälistymistuenkin kokonaisvaikuttavuus oli yli 3,3 eli tyydyttävä. KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) hankkeiden osalta hyvän arvosanan saivat arviointiluokista tuen saajan arvio vaikuttavuudesta (keskiarvo 3,93) ja työllisyysvaikutukset (keskiarvo 3,81) Tuen saajan arvio rahoittajan toiminnasta hankkeen toteutumisen tukemisessa Haastateltavat arvioivat rahoittajan toiminnan hyväksi (keskiarvo 4,26) hankkeen toteutumisen tukemisessa. KTM:n hallinnonala (pl. Tekes), myöhemmin tässä luvussa käytetään käsitettä TEkeskus, sai arvioinnissa kymmenen kiitettävää arvosanaa ja vain kaksi haastateltavaa antoi tyydyttävän arvosanan 3. TE-keskukselta toivottiin nopeampaa aikataulua hakemusten käsittelyssä (6 kpl). Eräs haastateltavista totesi jopa hankkeen onnistumisen olevan vaakalaudalla, jos käsittely vie useita kuukausia ja toinen piti nopeutta tärkeänä erityisesti kasvaville yrityksille. Käsittelyä toivottiin nopeammaksi myös tilityksissä ja hankkeen tukemisen toivottiin kestävän hankkeen loppuun saakka. Yksi haastateltavista piti oleellisempana neuvojen ja rohkaisun saamista kuin markkamääriä. Haastateltavat totesivat, etteivät pienet yritykset osaa käyttää TE-keskuksen palveluja. Lisäksi he toivoivat investointitukien lisäämistä Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, neuvontaa hakemusten täyt
23 22 tämiseen, enemmän perusteluja hakemusten taustalta, koulutusasioiden miettimistä yhdessä ja koulutusrahoitukseen panostamista. Kentällä liikkumista vaadittiin enemmän asiantuntijoiden ajan tasalla pysymisen vuoksi. Haastateltavat toivoivat myös kaikkien yrittäjien laativan selkeitä hankesuunnitelmia [tasapuolisuuden takaamiseksi]. Kilpailukyvyn ylläpitämiseen kaivattiin rahoitusta ja yli 5 miljoonan markan hankkeisiin markan markkinointisuunnitelman edellyttämistä. Tukiprosentti todettiin liian alhaiseksi ja hyväksyttävien kustannusten lajeja toivottiin laajennettavaksi. Neljä haastateltavista totesi yhteistyön toimineen erittäin hyvin. Samanlaista (kiitettävää) hankkeen tukemista toivottiin myös mahdollisissa tulevissa hankkeissa. TE-keskus ja Finnvera todettiin välttämättömiksi, ja lisäksi TE-keskukselta toivottiin eteenpäin näkemistä Yrityksissä ja niiden toimintaympäristössä hankkeen toteutuksen jälkeen tapahtuneet muutokset Tuen saajat kertoivat, että saadulla tuella oli vaikutusta yrityksessä esimerkiksi tapahtuneisiin seuraaviin muutoksiin: yrityksen toiminta laajentui liikevaihto kasvoi, merkittävää kasvua kysyntä kasvoi, tuottavuus ja kilpailukyky lisääntyi tuotanto kasvoi, uudet tilat, tilojen laajennus tai saneeraus työympäristö parantui, uusia tuotteita tuotepaketteja, oma mallisto markkinoille, tuotenimi, erikoistuminen vahvistui, henkilökunnan määrä lisääntyi kansainvälistyminen aloitettu osakaspohja laajentui ja osakepääomaa lisää, sukupolvenvaihdosprojekti aloitettu, yhtiörakenne muuttui uusia päämiehiä lisää, yrityksen osaaminen kasvoi, liiketoimintasuunnitelma, rekrytointi helpottui, yleinen tunnettavuus kasvoi, omavalvonta päivitetty, ympäristöohjelma tehty, konehankintoja toiminta täysin automatisoitu, isoja asiakkaita, asiakkaat hyväksyivät tuotteen tai saatiin lisää asiakkaita Tuen saajat kertoivat, että saadulla tuella oli välillisesti vaikutusta yrityksessä tapahtuneisiin seuraaviin muutoksiin: yrityksessä tapahtui verkostoitumista tai yritysyhteistyötä alihankinta käynnistyi/lisääntyi yrityksen uskottavuus/tunnettavuus lisääntyi, kansainvälistymistä, mahdollisti pitkäaikaisen toiminnan kehittämisen oman näkökulman määrä lisääntyi, laitekanta modernisoitui yhteismarkkinointi, tuotevaihtoa, laadun tuottokyky lisääntyi, tuotekehitystä, teknologiatietoisuutta
24 23 Yritysten toimintaympäristössä ja ulkoisissa tekijöissä tapahtuneita muutoksia olivat: kilpailutilanteen paraneminen yhteistyön lisääntyminen avaintoimijoiden kanssa, markkina-alueen laajentuminen tai tilan riittäminen markkinoilla asiakaskunnan muuttuminen. it-alan taantuma rakentamisen huipun tasaantumiseen yhteydenpidon siirtymiseen sähköisiin verkkoihin, kansainvälistymiseen kilpailun kiristymiseen tai muuttumiseen (20 mainintaa), 6.2 Toimintaympäristötuki Toimintaympäristötuelle on tyypillistä, että se parantaa pk-yritysten toimintaympäristöä pitkävaikutteisesti. Hankkeiden kirjallisesta arvioinnista voidaan poimia esimerkkejä saavutetuista pitkän aikavälin vaikutuksista: Hanke on luonut pohjan hakijan myöhempiin hankkeisiin eli vaikka itse tarkasteltavan hankkeen tavoitteet eivät toteutuneetkaan, voidaan hanketta pitää osana hakijaorganisaation ja alueen yritysten learning by doing -tyyppistä prosessia, joka alkaa kantaa hedelmää vasta useita vuosia itse hankkeen jälkeen. Hanke on kuitenkin toiminut aktivaattorina ja innoittajana alueella ja ilman hanketta moni kehityssykäys olisi ehkä jäänyt toteutumatta. Hankkeella on ollut suuri merkitys alueen kannalta. on synnyttänyt useita muita EU-osarahoitteisia hankkeita ja ollut merkittävässä roolissa Pohjois-Karjalan muovi- ja metallitoimialan kehittymisessä tietotaitoa ja osaamista tarjoten sekä uskottavuutta luoden. Toimintaympäristötukea saaneissa hankkeissa tavoite 6 -ohjelman tavoitteet täyttyivät parhaiten osaamisen rakenteita parannettaessa tai osaamistasoa kohotettaessa. Laadullisen arvioinnin jokaisen kriteerin keskiarvo oli vähintään 3.0 eli toimintaympäristötuki oli vaikuttanut myönteisesti hankkeen laadulle asetettujen tavoitteiden täyttymiseen. Taulukko 13 Toimintaympäristötukea saaneiden hankkeiden laadullisen arvioinnin tulokset Hankkeen vaikutus Arvosana ja keskiarvo Työllisyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä edistävä ja / tai työpaikkoja tyydyttävä 3.0 uudistava Uutta yritystoimintaa synnyttävä ja jalostusastetta nostava ja kilpailukykyä tyydyttävä 3.2 parantava Osaamisen rakenteita parantava / tai osaamistasoa kohottava tyydyttävä 3.5 Kestävän kehityksen periaatteita edistävä sekä maakunnan luonnon- ja tyydyttävä 3.1 kulttuuriympäristöä parantava Kustannus-hyötysuhteeltaan onnistunut ja hankkeella aikaansaadulla toiminnalla tyydyttävä 3.2 jatkuvuutta mahdollistava Tasa-arvoa edistävä tyydyttävä 3.0
25 24 Hankkeiden kokonaisuusvaikuttavuus oli tyydyttävä (hankkeiden kokonaisarvosanojen keskiarvo 3.4) ja hankkeiden alkuperäiset tavoitteet toteutuivat tyydyttävästi (hankkeiden arvosanojen keskiarvo 3.0). Toimintaympäristötuen voidaan siis todeta vaikuttaneen hankkeisiin myönteisesti. 6.3 Energiatuet Energiatukihankkeissa tavoite 6 -ohjelman tavoitteet täyttyivät kiitettävästi kestävän kehityksen periaatteiden edistämisessä sekä maakunnan luonnon- ja kulttuuriympäristön parantamisessa. Tasaarvon edistämisessä tavoitteet toteutuivat heikosti, mikä oli odotettava tutkimustulos energiatukien sisällön vuoksi. Hankkeiden kokonaisuusvaikuttavuus oli hyvä (hankkeiden kokonaisarvosanojen keskiarvo 4,2) ja hankkeiden alkuperäiset tavoitteet toteutuivat hyvin (hankkeiden arvosanojen keskiarvo 4,4). Hankkeiden kirjallisista arvioista kävi ilmi, että hankkeissa oli syntynyt kustannussäästöjä ja myönnetty energiatuki oli nopeuttanut investointien aikataulua. Taulukko 14 Energiatukea saaneiden hankkeiden laadullisen arvioinnin tulokset Hankkeen vaikutus Arvosana ja keskiarvo Työllisyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä edistävä ja / tai työpaikkoja tyydyttävä 3,0 uudistava Uutta yritystoimintaa synnyttävä ja jalostusastetta nostava ja kilpailukykyä tyydyttävä 3,0 parantava Osaamisen rakenteita parantava / tai osaamistasoa kohottava tyydyttävä 3,4 Kestävän kehityksen periaatteita edistävä sekä maakunnan luonnon- ja kiitettävä 4,6 kulttuuriympäristöä parantava Kustannus-hyötysuhteeltaan onnistunut ja hankkeella aikaansaadulla toiminnalla tyydyttävä 3,6 jatkuvuutta mahdollistava Tasa-arvoa edistävä heikko 2,2 6.4 ESR-osarahoitetut hankkeet KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) Pohjois-Karjalassa Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamat hankkeet arvioitiin liiton lomaketta (liite 2) käyttäen. Hankkeiden vaikuttavuus kokonaisuudessaan tavoite 6 -ohjelmassa ja maakunnan kehittämissä sai arvosanaksi tyydyttävä 3.4. Hankkeiden alkuperäiset tavoitteet toteutuivat tyydyttävästi (keskiarvo 3.4) ja hankkeet arvioitiin laadullisesti myös tyydyttäviksi (keskiarvo 3.2).
26 25 Taulukko 15 ESR-hankkeiden laadullisen arvioinnin tulokset KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) Hankkeen vaikutus Arvosana ja keskiarvo Työllisyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä edistävä ja / tai työpaikkoja tyydyttävä 3.4 uudistava Uutta yritystoimintaa synnyttävä ja jalostusastetta nostava ja kilpailukykyä tyydyttävä 3.6 parantava Osaamisen rakenteita parantava / tai osaamistasoa kohottava hyvä 4.0 Kestävän kehityksen periaatteita edistävä sekä maakunnan luonnon- ja välttävä 2.8 kulttuuriympäristöä parantava Kustannus-hyötysuhteeltaan onnistunut ja hankkeella aikaansaadulla toiminnalla hyvä 4.0 jatkuvuutta mahdollistava Tasa-arvoa edistävä heikko 2.2 ESR-hankkeet vastasivat hyvin tavoite 6 -ohjelman tavoitteisiin toiminnan jatkuvuutta mahdollistavien ja osaamista kohottavien vaikutusten osioissa. Tavoitteet täyttyivät kohtalaisesti myös uuden yritystoiminnan ja työllisyyden osalta. Vaikka nuorten ja naisten yrittämisen tukeminen on ESRhankkeiden keskeisiä tavoitteita keskeinen tavoite, tasa-arvoa edistettiin hankkeissa vain heikosti eikä tuella ollut vaikutusta tasa-arvon edistämiseen. 7 YRITYSTUEN VAIKUTTAVUUDEN TULOKSET TEKES-HANKKEISSA 7.1 Liikevaihdon ja viennin sekä henkilöstön lukumäärän kehitys Otoksen 12:ssa hankkeessa syntyi tutkimusajanjakson aikana 63 uutta työpaikkaa (muutos 66,3 %), joista uusia naistyöpaikkoja oli 10 (muutos +90,9 %). Lisäksi turvattujen työpaikkojen lukumäärä kasvoi 102:lla (muutos 51,3 prosenttia) ja turvattujen naistyöpaikkojen neljällä (muutos + 33,3 %). Taulukko 16 Liikevaihdon ja viennin prosentuaalinen muutos Tekesissä Yrityksen liikevaihdon muutos tarkasteluajanjaksona (%) Yrityksen liikevaihdon muutos tarkasteluajanjaksona (mk) Yrittäjän arvio tuen merkityksestä lv. muutokseen (%) Yrittäjän arvio tuen merkityksestä lv. muutokseen (mk) Yrityksen viennin muutos tarkasteluajanjaksona (%) 1 75, , ,0 3 47, uusi 5 na na na na na 6 72, , uusi 8 34, , , , , , , ,7 Yhteensä
27 26 Keskiarvo 63, ,0 Otoksen 12:n hankkeen liikevaihto kasvoi tarkasteluajanjakson aikana keskimäärin 63,9 % ja vienti 8,0 %. Otoksessa mukana olleiden yritysten liikevaihdon keskimääräinen kokonaismuutos oli mk. Tuen merkitys liikevaihdon kasvuun oli keskimäärin mk. Viennin muutos -sarakkeeseen jää tyhjiä soluja, koska kaikki yritykset eivät harjoita vientitoimintaa. Liikevaihdon ja viennin sekä henkilöstön lukumäärän kehityksen mukaan laskettiin seuraavat vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut: vaikuttavuus liikevaihtoon, vaikuttavuus vientiin ja työpaikan tukihinta (katso arviointikriteerit luku 4.2.3). Tunnusluvun solu jäi taulukossa tyhjäksi, kun tunnuslukua ei voitu laskea. Tyhjiksi jääneitä soluja ei huomioitu keskiarvoja laskettaessa. Viennin vaikuttavuutta ei laskettu, jos yritys ei harjoita vientiä. Työpaikan tukihintaa ei voitu laskea, jos yritykseen ei syntynyt uusia työpaikkoja tai työpaikkojen lukumäärä ei ollut tiedossa. Taulukko 17 Vaikuttavuus liikevaihtoon ja vientiin sekä työpaikan tukihinta Tekesissä VAIKUTTAVUUS LIIKEVAIHTOON Koko liikevaihto Hankkeen vaikutukseen suhteutettu liikevaihto VAIKUT- TAVUUS VIENTIIN TYÖPAIKAN TUKIHINTA (MK) Kaikki työpaikakutukseeen Hankkeen vai- suhteutetut työpaikat 1 4,10 1, ,33 0,83-1, ,28 3, ,75 4,75 1,98 uusi 5 na na na na 6 26,78 13,39 0, ,39 46,68 211, uusi 8 1,74 0, ,89 6,87 2, ,15-18, ,57 2,86-0, ,62 13,16 71, Yhteensä 465,60 94,65 267, Keskiarvo 42,33 9,47 33, Tekesin hankkeiden keskiarvo vaikuttavuudessa liikevaihtoon oli 42,33 mk ja vaikuttavuudessa vientiin 33,40 mk eli liikevaihto kasvoi keskimäärin 42,33 mk ja vienti 33,40 mk jokaista maksettua tukimarkkaa kohti, kun tunnusluvut laskettiin koko liikevaihdon muutoksesta. Tuen vaikuttavuutta liikevaihtoon kuvaa kuitenkin tarkemmin hankkeen vaikutukseen suhteutettu tunnusluku, joka on keskimäärin 9,47 eli yrityksen liikevaihto kasvoi keskimäärin 9,47 mk jokaista maksettua tukimarkkaa kohti. Yhden työpaikan luomiseen tarvittu tuki oli keskimäärin mk kaikkien työpaikkojen muutoksesta laskettuna ja mk hankkeen vaikutukseen suhteutettuna.
28 27 Maksetun tuen vaikutusta liikevaihtoon ja vientiin arvioitiin myös korrelaatioiden avulla. Maksetun tuen korrelaatio liikevaihtoon oli +0,53 ja vientiin +0,28, joten tuella voidaan todeta olleen vaikutusta molempiin. Kun korrelaatio lasketaan liikevaihdon muutoksesta, jossa hankkeen vaikutus liikevaihtoon on huomioitu, korrelaatio on vieläkin parempi (+0,75) eli maksettu tuki vaikutti liikevaihtoon huomattavasti. Keskimääräisen liikevaihdon kasvun ja keskimääräisen maksetun tuen jakojäännöksenä saatava tunnusluku on 8,69 eli maksettu tuki lähes yhdeksänkertaistui liikevaihdossa. Yritystukien kokonaisvaikuttavuus Tekesissä Yritystukien kokonaisvaikuttavuus Tekesin hankkeissa oli hyvä (keskiarvo 3,82). Kokonaisvaikuttavuuden arviointiluokista hyvän arvosanan saivat tuen saajan arvio vaikuttavuudesta (keskiarvo 3,96), työllisyysvaikutukset (keskiarvo 3,95), hankkeen vaikutukset (keskiarvo 3,92) ja tuen merkitys (keskiarvo 4,25). Vain yritystuen perusvaikutukset -arviointiluokan (liikevaihdon ja viennin muutos sekä vaikutus kannattavuuteen) arvosana oli tyydyttävä (keskiarvo 3,00). Kun kysymyksessä oli uusi yritys, yritystuen perusvaikutusten tunnuslukua (liikevaihdon, viennin ja kannattavuuden muutos) ei laskettu, koska uudet yritykset yltäisivät arviointia vääristäviin positiivisiin arvosanoihin aloitettuaan nollatilanteesta. Viennin muutoksen tunnusluku puuttuu, jos yritys ei harjoittanut vientitoimintaa. Silloin yritystuen perusvaikutukset laskettiin liikevaihdon ja kannattavuuden tunnusluvuista. Työllisyysvaikutukset arvioitiin hankkeen vaikutuksesta syntyneiden työpaikkojen mukaan (yrittäjä esitti arvion hankkeen vaikutuksesta työpaikkojen määrään) ja liikevaihdon muutosta arvioitaessa on huomioitu yrittäjän arvio hankkeen vaikutuksesta liikevaihtoon. Taulukko 18 Yritystukien kokonaisuusvaikuttavuus tunnusluvun arviointiluokat Tekesissä Yritys Tuen saajan arvio vaikuttav. Työllisyysvaikutukset Yrit.tuen perusvaik. Hankkeen vaikutukset Tuen merkitys 1 1,5 3,5 3, , ,5 3 3, , , , , , ,5 4 3,67 3, , ,67 4, ,5 5 3,33 4,25 4
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan
LisätiedotYritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016
Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma
LisätiedotLÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013
LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 23.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotYritysrahoituskatsaus 1/ Kalevi Pölönen Tuomo Hämäläinen Ritva Saarelainen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskus Yritysrahoituskatsaus 1/2013 3.7.2013 Kalevi Pölönen Tuomo Hämäläinen Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 3.7.2013 Elinkeinoelämän odotukset keväälle 2014 Pohjois-Karjalan
LisätiedotKehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuus
Selvitys maaseudun kehittämisohjelmien työllisyysvaikutuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista: Kehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuus Hilkka Vihinen, Toivo Muilu, Jyrki Niemi, Olli Lehtonen,
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotPK- yritysten EAKR-rahoitus
PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotYRITYSRAHOITUSKATSAUS
YRITYSRAHOITUSKATSAUS Maakuntavaltuuston seminaari 4.5.2018 Eija Pihlaja ELY-KESKUS Avustuksia pk-yritysten kehittämiseen Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2014), asetus 716/2014
LisätiedotYritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013
Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotTeollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa
llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT
KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 29.3.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotESR- ja EAKR-rahoituksen merkitys työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa
ESR- ja EAKR-rahoituksen merkitys työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa 2021-2027 Sidosryhmäpäivä, Varkaus Timo Ollila 28.5.2019 Mitä IP-alue tavoittelee uudelta kaudelta Yritysten muutoskykyyn ja kasvuun
LisätiedotErityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen ESR-hakuinfo 15.1.18, Helsinki JA 12.1.2018 Toimintalinja 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
LisätiedotYritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen
Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa
LisätiedotHE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 61/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yritystuesta annettua lakia muutettavaksi siten, että
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotMaaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet
Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotPohjois-Karjalan ELY-keskuksen Yritysrahoitusstrategia Kalevi Pölönen Yksikön päällikkö Innovaatiot ja yritysrahoitus
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Yritysrahoitusstrategia 12.3.2013 Kalevi Pölönen Yksikön päällikkö Innovaatiot ja yritysrahoitus Kalevi Pölönen www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 12.3.2013 1 Taustaa Rahoitusstrategialla
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotELY-keskuksen palvelut
ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,
LisätiedotNAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet
NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden
LisätiedotAviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
LisätiedotHallinnoijana Rajupusu Leader ry
Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Eija Tabell-Jokelainen Yleisiä periaatteita Taustalla kansallinen lainsäädäntö, EU:n rakennerahastoohjelma,
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus
Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne
LisätiedotRakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -
LisätiedotTeam Finland yritysten kansainvälistymisen tukena
Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Tytteli Karvonen-Juntura Team Finland-koordinaattori Lapin ELY-keskus 05.09.2018 2 Tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden
LisätiedotVATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas
VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot
LisätiedotHanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa
Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa Tuomo Hämäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 12.12.2012 1 Energialinjaukset pääperiaatteet
LisätiedotUusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä
Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6 OHJELMAN HANKKEET Rahoittajien sisäinen arviointi
POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6 OHJELMAN HANKKEET Rahoittajien sisäinen arviointi POHJOIS-KARJALAN ALUETALOUDELLINEN KEHITYS TAVOITE 6 OHJELMAKAUDELLA Katsauksen tausta ja tavoitteet Tässä johdannossa kuvataan
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotSuomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus
LisätiedotVuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006
Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4
LisätiedotRahoitusta maaseutualueen yrityksille
Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotRahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola
ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen
LisätiedotYrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?
Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta? Maakunnan yhteistyöryhmä 15.12.217 Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Esityksen sisältöä
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotRahoitusta yritysten muutostilanteisiin
Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme
LisätiedotTalousraportti 10/ Väestö
1 (6) Väestö Syyskuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 391 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 378, Nurmeksessa 7 779 ja Valtimolla 2 234 asukasta. Juuassa asui 4 848 henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan
LisätiedotRakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotYritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa
Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-
LisätiedotLIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013
Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotEAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 6526/31/2017 Hakemuksen saapumispvm
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 6526/31/2017 Hakemuksen saapumispvm 14.9.2017 Hakijan virallinen nimi Lapin yliopisto Hankkeen julkinen nimi Design in Smart
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 1.1.-30.6.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 30.8.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotKANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA
KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 23.8.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotBusiness as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen
Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen
LisätiedotKoulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria
Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä
LisätiedotMistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot)
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Rahoitus- ja indikaattoritaulukot Muistion liite Alueosasto 1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) Rahoitustaulukoissa on
LisätiedotPohjois-Karjalan ELY-keskus. Yritysrahoituskatsaus 31.1.2014
Yritysrahoituskatsaus 31.1.2014 Ritva Saarelainen Kalevi Pölönen Pekka Tahvanainen 31.1.2014 , yritysrahoitus 2013 MMM; EKTR; 0,09 M ; 0 % Tekes yritysrahoitus; 3,5 M ; 12 % Yhteensä 29,1 milj. MMM; EMR;
LisätiedotTEM:n alueosaston uudistuksia
TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman
LisätiedotJoensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen
1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä
LisätiedotMETSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
LisätiedotArktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä
LisätiedotRucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla
Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotYritystukitilasto 2014
Yritykset 2016 Yritystukitilasto 2014 Lainojen osuus yritystuista vähentymässä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 yritystuet nousivat kokonaisuudessaan 14,0 prosenttia vuoden takaisesta. Myös tukea vastaanottaneiden
LisätiedotLaskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)
Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä
LisätiedotYritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen
Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29
LisätiedotEAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D
LisätiedotYritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015
Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Faktaa Mansikasta Yhdistyksen johtavana ajatuksena toimia maaseutualueiden elinvoimaisuuden puolesta Yhdistyksen toimialue Sisä-Savo, Leppävirta, Varkauden
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
Lisätiedot