POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6 OHJELMAN HANKKEET Rahoittajien sisäinen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6 OHJELMAN HANKKEET Rahoittajien sisäinen arviointi"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6 OHJELMAN HANKKEET Rahoittajien sisäinen arviointi POHJOIS-KARJALAN ALUETALOUDELLINEN KEHITYS TAVOITE 6 OHJELMAKAUDELLA Katsauksen tausta ja tavoitteet Tässä johdannossa kuvataan Pohjois-Karjalan aluetaloudellista kehitystä tavoite 6 ohjelmakaudella eli vuosina Katsaus tarjoaa pohjan, jota vasten Pohjois-Karjalan tavoite 6 ohjelman sisäisen arvioinnin tuloksia voidaan suhteuttaa. Koska kehittämistoimenpiteiden vaikutukset tapahtuvat viiveellä ja osa tavoite 6 ohjelman hankkeista jatkui vielä vuoden 1999 jälkeen, katsauksen kuvioihin on otettu mukaan myös tavoite 1 ohjelmakauteen kuuluva vuosi Mitä pidemmälle kaksi rakennerahastokautta kattavaa tarkastelua viedään sitä hankalampaa on aluekehityksen ja ohjelman vaikutusten välisen yhteyden tarkastelu. Katsausta ei siksi uloteta vuoteen 2001, jonka loppuun mennessä tavoite 6 ohjelman viimeiset hankkeet päätettiin. Useista käytettävissä olevista aluetaloudellista kehitystä kuvaavista muuttujista keskitytään väkiluvun, työllisyyden ja alueellisen bruttokansantuotteen (bkta) kehityksen tarkasteluun. Katsaus ei anna suoraa vastausta siihen, miten tavoite 6 ohjelman toimenpiteet ovat vaikuttaneet Pohjois- Karjalan aluetaloudelliseen kehitykseen. Emme tiedä millainen maakunnan kehityskuva olisi ollut ilman tavoite 6 ohjelmaa, joten kokonaisvaikuttavuuden arviointi täytyy viimekädessä perustaa eri rahoittajaviranomaisten tekemiin arvioihin, jotka puolestaan pohjautuvat lähinnä yksittäisten hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin. Yleisellä tasolla olisi tarkoituksenmukaista verrata maakunnan kehitystä tavoiteohjelmaan kuulumattoman alueen kehitykseen. Lähtökohdiltaan mahdollisimman samankaltaisen vertailuryhmän Pohjois-Karjalalle muodostavat Itä-Suomen suuralueen muut maakunnat, joista Etelä-Savo, Kainuu ja osa Pohjois-Savoa kuuluivat tavoite 6 -ohjelmaan (osa Pohjois-Savosta kuului tavoite 5b ohjelmaan). Jos Pohjois-Karjalan kehitys on vähintäänkin vastannut näiden maakuntien kehitystä, voidaan arvioida, että myös tavoite 6 ohjelman vaikutukset ovat vastanneet vaikutuksia muilla alueilla. Maakunnan kehityksen lähtökohta Tavoite 6 ohjelmakauden kehityskuvan hahmottamiseksi on välttämätöntä ottaa huomioon ohjelmakautta edeltävä kehitys. Lähtökohta Pohjois-Karjalan kehitykselle 1990-luvun puolivälissä ei ollut paras mahdollinen. Vaikea lama tai siihen liittyvien pankkijärjestelmän ja Venäjän viennin romahtamisen ja poikkeuksellisen vaikean työttömyysongelman myötä pikemminkin laajamittainen talouskriisi oli koetellut Pohjois-Karjalaa siinä missä maan muitakin alueita. Vuonna 1995 oltiin tilanteessa, jossa vuosikymmenen alun syvästä notkahduksesta toipuminen oli Pohjois-Karjalassa lähtenyt käyntiin. Teollisen tuotannon vauhdittama elpyminen oli jo vetänyt esimerkiksi alueellisen bruttokansantuotteen suhteellisen vahvaan kasvuun, joskin bruttoaluetuotteen laskun taittuminen kasvuksi oli koko maahan verrattuna tapahtunut vuoden viiveellä eli vuonna Maakunnan teollisuuden kasvua vauhditti yksittäisistä aloista erityisesti massan ja paperin valmistuksen arvonlisäyksen kasvu, joka ei maailmanmarkkinahintojen muutoksiin perustuvana heijastunut täysimääräisesti työllisyyskehitykseen. Vaikein ongelma maakunnassa oli korkealle kohonnut työttömyys. Työvoimahallinnon tietojen mukaan työttömyysaste oli vuonna 1995 Pohjois-Karjalassa 23,6 kun vastaava luku koko maassa oli 18,8. 1

2 Pohjois-Karjalan aluetaloudellisen kehityksen lähtökohta oli myös sikäli heikko, että aluetalouden toimialarakenne oli muiden Itä-Suomen maakuntien tavoin kasvun kannalta epäsuotuisa. Maakunnan toimialarakennetta tarkasteltaessa esille nousevat valtakunnallista suuremman suhteellisen merkityksensä perusteella useat alat, joiden kehitys ei ole ollut valtakunnallisesti erityisen vahvaa. Toisaalta koko maan vahvat kasvualat ovat täällä varsin heikosti edustettuina. Vaikeasti EU-aikaan sopeutuneen maatalouden merkitys on toisen alkutuotannon alan eli metsätalouden tavoin maakunnassa huomattavasti keskimääräistä suurempi. Voimakkaan säästökuurin kohteeksi 90-luvulla joutunut julkinen sektori on niinikään ollut Pohjois-Karjalassa perinteisesti painoarvoltaan huomattava. Vastaavasti sekä yksityisen palvelusektorin että teollisuuden osuus on maakunnassa ollut keskimääräistä pienempi tosin toimialarakenne on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa muuttunut alkutuotannon merkityksen laskun ja teollisuuden merkityksen kasvun myötä. Tästä huolimatta esimerkiksi koko maan kasvun kannalta olennaisen kasvualan eli telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuuden tuotantoa maakunnassa ei juuri ole, joskin muoviteollisuuden kasvun myötä Pohjois-Karjala on saanut osansa Nokiavetoisesta kasvusta. Oleellista 90-luvun jälkipuoliskon kehityksessä Pohjois-Karjalassa oli teollisuuden lähtöasetelmaa vahvempi kasvu. Kasvun kannalta keskimääräistä epäsuotuisammasta rakenteesta huolimatta maakunnan teollisuus kasvoi esimerkiksi Pohjois-Savosta ja Kainuusta poiketen vahvasti suotuisten alueellisten tekijöiden ansiosta. Teollisuuden laaja-alaista kasvua voidaan pitää maakunnan kehityksen vahvimpana piirteenä 90-luvun loppupuolella. Osaltaan teollisuuden myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut tavoite 6 ohjelma, sillä nimenomaan maakunnan vahvoille teollisuuden aloille suunnattiin merkittäviä kehittämispanostuksia. Väkiluku ja kokonaisnettomuutto Pohjois-Karjalan väkiluku laski muiden Itä-Suomen maakuntien tavoin vuosina (ks. kuvio 1a). Pohjois- Karjalassa lasku kuitenkin loiveni aivan periodin lopulla. Väkiluvun laskun hidastuminen jatkui myös tavoite 6 ohjelmakauden jälkeen vuonna Käännettä selittää maakunnan kokonaisnettomuuton negatiivisen kehityksen taitekohta vuonna 1998 (ks. kuvio 1b). Myös näiltä osin myönteinen kehitys jatkui vuonna 2000 ja Pohjois-Karjala erottui edukseen muista Itä-Suomen maakunnista. Tulomuuttovirta Pohjois-Karjalaan on kasvanut suhteellisen tasaisesti, lähtömuuton kehitys on ollut hieman ailahtelevampaa riippuen mm. niin maakunnan kuin maan muidenkin osien työllisyystilanteesta. Pohjois-Savosta ja Kainuusta poiketen Pohjois-Karjalassa ollaan paremmin onnistuttu hillitsemään lähtömuuttoa. Väkiluku Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosina Kokonaisnettomuutto Itä-Suomen maakunnissa vuosina Indeksi (1995 = 100,0) 102,0 101,0 100,0 99,0 98,0 97,0 96,0 95,0 94, Koko maa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Kainuu Henkilöä Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Kainuu Vuosi Vuosi a b Kuvio 1. Väkiluvun (a) ja kokonaisnettomuuton (b) kehitys Itä-Suomen maakunnissa vuosina (lähde: Tilastokeskus). 2

3 Työllisten määrä ja työttömyysaste Työllisten määrän kehitys on jäänyt kuvion 2 perusteella Pohjois-Karjalassa jälkeen koko maan kehityksestä ja samalla Pohjois-Savon ja Etelä Savon kehityksestä. Vuoden 1996 jälkeen kasvu on kuitenkin ollut maakunnassa hyvin vakaata. Työllisten määrä maakunnassa kasvoi aluetilinpidon tietojen perusteella vuodesta 1995 vuoteen 1999 kaikkiaan työllisellä. Vuonna 2000 työllisten määrä kasvoi edelleen 588 työllisellä. Työllisten määrän muutos ei kuitenkaan kerro siitä, kuinka paljon uusia työpaikkoja on syntynyt. Tavoite 6 ohjelman avulla vaikutettiin eri rahoittajaviranomaisten kokoamien tietojen mukaan kaikkiaan uuden työpaikan syntymiseen. Vaikka uusien työpaikkojen kokonaismäärää ei tiedetä, työllisten määrän muutokseen suhteutettuna tavoite 6 ohjelman toimenpitein aikaansaadut uudet työpaikat ovat vaikuttaneet maakunnan kehitykseen merkittävästi. Pohjois-Karjalan työttömyysaste laski ohjelmakaudella 3,1 prosenttiyksikköä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta ero suhteessa koko maahan kasvoi 4,8 prosenttiyksiköstä 6,6 prosenttiyksikköön. Työvoimahallinnon mukaan työttömyysaste oli vuonna 1999 Pohjois-Karjalassa 20,5 ja koko maassa 13,9. Myös tämän jälkeen ero on edelleen kasvanut. Työllisten määrän kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosina Indeksi (1995 = 100,0) 115,0 110,0 105,0 100,0 95, * Vuosi Koko maa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Kuvio 2. Työllisten määrän kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosina ; vuosi 1995 = 100,0 (lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito). Alueellinen bruttokansantuote Vaikka alueellisen bruttokansantuotteen (bkta) kasvu vuosina jäi Pohjois-Karjalassa jälkeen koko maan kasvusta (ks. kuvio 3), kehityskuva oli kohtuullisen myönteinen ja kasvu (+17,0 prosenttia) hieman vahvempaa kuin Etelä-Savossa (+16,9 prosenttia) tai Pohjois-Savossa (+15,3 prosenttia) ja selvästi vahvempaa kuin Kainuussa (+7,4 prosenttia). Vuonna 2000 bkta:n kasvu jatkui Pohjois-Karjalassa edellisvuosia voimakkaampana. Asukasta kohden lasketun arvonlisäyksen kehitystä suhteessa koko maahan havainnollistetaan kuviossa 4a. Vaikka asema suhteessa koko maahan on heikentynyt, Pohjois-Karjalan kehityskuva on vertailuryhmässään hyvä. Esimerkiksi Pohjois-Savon tilanne suhteessa koko maahan on heikentynyt tasaisesti vuosi vuodelta. Työllistä kohden lasketun arvonlisäyksen kehitys Pohjois-Karjalassa on ollut vielä vahvempaa (kuvio 4b) ts. työn tuottavuus on noussut Pohjois-Karjalassa enemmän kuin Itä-Suomen muissa maakunnissa eikä maakunnan asema suhteessa koko maahan ole oleellisesti heikentynyt. 3

4 Bruttokansantuotteen kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosina Indeksi (1995 = 100,0) 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90, * Vuosi Koko maa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Kuvio 3. Bruttokansantuotteen kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosina ; vuosi 1995 = 100,0 (lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito). Arvonlisäys per asukas Itä-Suomen maakunnissa vuosina Arvonlisäys per työllinen Itä-Suomen maakunnissa vuosina Indeksi (koko maa = 100,0) 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60, * Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Indeksi (koko maa = 100,0) 95,0 90,0 85,0 80,0 75, * Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Vuosi Vuosi a b Kuvio 4. Arvonlisäys per asukas (a) ja arvonlisäys per työllinen (b) Itä-Suomen maakunnissa vuosina ; koko maa = 100,0 (lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito). Yhteenveto Pohjois-Karjalan kasvu saatiin hyvään vauhtiin tavoite 6 ohjelmakaudella ja maakunnan myönteinen kehitys on jatkunut tavoite 1 -kaudella. Verrattuna Itä-Suomen suuralueen muihin maakuntiin Pohjois-Karjalan aluetaloudellinen kehitys on ollut 90-luvun puolivälin jälkeen suhteellisen vahvaa. Tähän on vaikuttanut erityisesti kasvu maakunnan teollisuussektorilla, jonne on määrätietoisesti suunnattu kehittämispanostuksia. Pohjois- Karjalassa teollisuushankkeiden osuus esimerkiksi myönnetystä EAKR rahoituksesta on ollut huomattavasti suurempi kuin tavoite 6 ohjelma-alueilla keskimäärin. Teollisuuden kasvu ei ole rajoittunut yksittäisiin toimialoihin vaan kasvu on ollut laaja-alaista ja kehitys maakunnan kehittämisen painopistealoilla eli ns. klusterialoilla pääsääntöisesti vahvaa. Tavoite 6 ohjelman hankkeilla toteutettiin onnistuneesti POKAT 2006 maakunnan kehittämisohjelman strategisten painopistealueiden investointeja ja osaamista, erityisesti metsä-, muovi-, metalli-, matkailu- ja hyvinvointialoilla. Rahoitukseltaan suurimpia hankkeita maakunnassa olivat Kolin kansallispuiston luontokeskus, Itä- Suomen muovi-metallikeskus, Joensuun Tiedepuisto, Joensuun Mediakeskus, Outokummun kivi- ja tekniikkakeskus ja Työpooli. Ohjelmasopimuksilla EU-rahoitusta keskitettiin Pohjois-Karjalan sosiaalitekniikkahankkeeseen (10 hanketta), ympäristöhankkeisiin (8 hanketta) ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hankkeisiin (5 4

5 hanketta). Maakunnassa toteutettiin myös suuri määrä yrityshankkeita, joiden avulla Pohjois-Karjalan teollisuustyöpaikat lisääntyivät lähes 4000:lla ohjelmakauden aikana. Tavoite 6 ohjelman toimenpiteillä on ollut merkittäviä vaikutuksia myös laadullisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat kehitykseen pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi osaamisen ja tietotaidon siirron instituutioihin panostaminen kantaa hedelmää pitkällä tulevaisuudessa. Isojen hankekokonaisuuksien ohella toteutettiin suuri joukko pienempiä paikalliseen aloitteellisuuteen perustuvia maaseudun elinkeinoja monipuolistavia kehittämishankkeita. Ohjelman toteuttaminen oli yhteistyön oppimisprosessi, joka vahvisti elinkeinoelämän, kuntien ja alueviranomaisten kumppanuutta. Merkittävistä vaikutuksista huolimatta ohjelman ensisijaisessa tavoitteessa eli työpaikkojen luomiseen tähtäävässä taloudellisen toiminnan aktivoimisessa ei täysin onnistuttu: työttömyysaste on maakunnassa edelleen korkea. Korkealla tasolla pysyttelevä työttömyys on paitsi vaikea sosiaalinen ongelma myös elinkeinoelämän kehitystä rajoittava tekijä, joka osaltaan on vaikuttanut siihen, ettei asukasta kohden lasketun bruttoaluetuotteen taso ei ole lähentynyt koko maata. Vaikuttavuusarvioinnin tuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että rakennerahastovaroilla toteutettavassa alueellisessa kehittämisessä on lopultakin kyse varsin rajallisista resursseista. Koko EU-rahoituksen määrä on esimerkiksi vain noin pari prosenttia maakuntaan kohdistuneista valtion menoista. Resurssien rajallisuus huomioiden saavutetut tulokset ovat maakunnan aluetaloudellisen kehityksen kannalta mittavia. Tavoite 6 ohjelman kokonaistavoitteena oli vähentää tavoite 6 alueen työttömyyttä 2,1 prosentilla ja työttömällä vuosittain (Pohjois-Karjalan osuus oli henkilöä/vuosi), luoda uutta yksityisten palvelujen ja teollisuuden työpaikkaa (Pohjois-Karjalan osuus uutta työpaikkaa), pienentää alueen BKT:n eroa kansalliseen keskiarvoon 5 prosenttiyksiköllä eli 20 prosentista 15 prosenttiin, sekä lisätä erityisesti naisten ja nuorten työpaikkoja. TAVOITE 6 -OHJELMAN RAHOITUS (MAKSATUKSET) JA INDIKAATTORIT POHJOIS-KARJALASSA 1) Kpl EU Mmk Valtio Mmk Kunta Mmk Muu julkinen Mmk Yksityinen Mmk EAKR ESR EAKR ESR EAKR ESR EAKR ESR EAKR ESR EAKR ESR P-K:n liitto ,843 3,766 16,445 1,870 12,458 0,528 3,900 24,263 TE-keskus/työvoima ,000 82,531 10,000 60,183 39,121 3,686 54,632 TE-keskus/yritys ,039 8,657 93,710 9, ,676 3,167 Tekes ,979 2,289 18,844 2,191 0,267 50,007 4,117 TE-keskus/maaseutu 4 1,658 1,226 0,105 0,368 1,384 P-K:n ympäristökeskus 26 23,646 10,791 12,633 0,080 0,400 OPM ,143 17,014 27,025 13,254 10,199 4,139 10,610 2,466 3,850 4,097 STM ,771 1,541 5,454 1,242 2,496 0,256 0,200 2,294 Yhteensä , , ,269 89,615 37,786 44,416 14,790 6, ,490 67,397 1) Kuinka monen hankkeen rahoittamiseen rahoittajataho on osallistunut (kpl) Kpl EU Mmk Valtio Mmk Kunta Mmk Muu julkinen Mmk Yksityinen Mmk EMOTR KOR EMOTR KOR EMOTR KOR EMOTR KOR EMOTR KOR EMOTR KOR TE-keskus/kalatalous 81 4,307 3,360 0,274 6,405 TE-keskus/maaseutu Kehittämishankkeet 70 30,771 24,917 5,138 1,108 13,543 Yritystuet ,886 20,886 77,539 5a-toimenpiteet , , ,230 2) Yhteensä ,259 4, ,205 3,360 5,138 0,274 1, ,312 6,405 2) Ei sisällä LFA-tukipäätöksiä (kpl) 3) TOTEUTUMA RAHASTOITTAIN YHTEENSÄ EAKR ESR EMOTR KOR Uudet yritykset ) Uudet työpaikat ) Säilytetyt työpaikat ) Aloittaneet henkilöt Henkilötyöpäivät ) Tiedot perustuvat pääosin hankkeiden loppuraporttitietoihin 4) Ei sisällä 5a-toimenpiteiden tuloksia 5

6 TIIVISTELMÄ RAHOITTAJAVIRANOMAISTEN ARVIOINTIRAPORTEISTA Maakunnan rahoittajaviranomaisten hankearvioinnin tarkoituksena oli koota yhteenveto hanketoiminnan toteutumisesta ja vaikuttavuudesta maakunnan aluekehitykseen, verrata tuloksia POKAT 2006 maakunnan kehittämisohjelman ja tavoite 6 ohjelman tavoitteisiin, sekä oppia nykyistä paremmin arvioimaan tavoite 1 ja Interreg III ohjelmien hankkeita. Hankkeiden arvioinnissa käytettiin Pohjois-Karjalan liitossa suunniteltua lomaketta sekä Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa laadittua yrityshankkeiden arviointilomaketta (liitteet 1 ja 2). OPM ja STM eivät arvioineet Pohjois-Karjalassa toteuttamiaan hankkeita kyseisen hankearviointimallin mukaisesti. Tavoite 6 ohjelmasta on käynnistetty loppuarviointi, jonka tulokset täydentävät vuoden 2002 lopussa ohjelman vaikuttavuuden arviointituloksia. Pohjois-Karjalan liitto Pohjois-Karjalan liitto myönsi EU-rahaa ensimmäisellä rakennerahastokaudella 170 hankkeeseen yhteensä 37,6 Mmk, valtion rahoitusosuus oli 18,3 Mmk. Hankkeiden kokonaiskustannukset olivat 97,1 Mmk. Hankearviointi toteutettiin Pohjois-Karjalan liitossa toimialalähtöisesti. Klusteripohjainen käytäntö perustui siihen, että tietyn klusterin hankkeet arvioi henkilö, joka vastaa toimialan yleisestä sekä hankeseurannasta. Pohjois-Karjalan liitossa arvioitiin 139 hanketta, arvioinnin ulkopuolelle jätettiin rahoittajaviranomaisten yhteishankkeet. Pohjois-Karjalan liiton rahoittamat hankkeet olivat kestoltaan vaihtelevia ja luonteeltaan monipuolisia. Rahoitusta myönnettiin kaikille klusterialueille sekä pääsääntöisesti tietyn kohteen/alan monivuotiseen kehittämiseen, mutta hankkeiden erilaisuudesta johtuen ei ollut mahdollista arvioida kaikkia arviointilomakkeessa kysyttyjä tietoja. Taulukko 1. Pohjois-Karjalan liiton rahoittamien hankkeiden jakautuminen klustereittain. Klusteri Hankkeita (kpl) Kulttuuri 15 Metsä 27 Matkailu 19 Muovi-metalli 8 Hyvinvointi 11 Kivi- ja mineraali 8 Elintarvike 9 Tietotekniikka 6 Muut 36 Hankkeiden laadullinen arviointi tehtiin asteikolla 1 5 niin, että arvosana 5 kuvaa parhainta vaikutusta. Arvosanaa 3 voidaan pitää keskitasoa tai kohtalaista vaikutusta ilmaisevana. Pohjois-Karjalan liiton rahoittamissa hankkeissa arviointikohtien keskiarvot vaihtelivat välillä 2,7 3,6. Työllisyyden ja uusien työpaikkojen, uuden yritystoiminnan ja kilpailukyvyn, osaamisen sekä kustannus-hyötysuhteen osalta hankkeet arvioitiin hieman keskimääräistä tasoa paremmiksi. Kestävään kehitykseen sekä luonto- ja kulttuuriympäristöön, tietoyhteiskuntaan sekä tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia ei ollut mahdollista arvioida kaikissa hankkeissa. Arviointikohdista Osaamisen rakenteita parantava ja/tai osaamistasoa kohottava sekä Kustannus-hyötysuhteeltaan onnistunut ja hankkeella aikaansaadulla toiminnalla jatkuvuutta mahdollistava saivat selkeästi keskitason ylittäviä arvosanoja. Huomattavaa on, että arvosanojen perusteella arvioijien mielestä hankkeet olivat onnistuneet parhaiten parantamaan osaamisen rakenteita ja kohottamaan osaamisen tasoa. Laadullinen arvio hank 6

7 keista oli keskitasoinen. Kaavio 1 Kaavio 2 Prosenttiosuus % Työllisyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä edistävä ja/tai työpaikkoja uudistava 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 3,8 % 19,8 % 38,2 % 27,8 % 10,4 % Arvosana Sarja1 Prosenttiosuus % Uutta yritystoimintaa synnyttävä sekä jalostusastetta nostava ja kilpailukykyä parantava 50,0 % 30,0 % 10,0 % -10,0 % 3,6 % 32,1 % 29,3 % 20,4 % 14,6 % Arvosana Sarja1 Keskiarvo 3,2 (137 kpl) Keskiarvo 3,3 (137 kpl) Kaavio 3 Kaavio 4 Prosenttiosuus % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Osaamisen rakenteita parantava ja/tai osaamistasoa kohottava 3,6 % 23,3 % 13,9 % 35,8 % 23,4 % Arvosana Sarja1 Prosenttiosuus % Kestävän kehityksen periaatteita edistävä sekä maakunnan luonnon- ja kulttuuriympäristöä parantava 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 9,2 % 21,8 % 42,9 % 19,3 % 6,8 % Arvosana Sarja1 Keskiarvo 3,6 (137 kpl) Keskiarvo 2,9 (119 kpl) Kaavio 5 Kaavio 6 Prosenttiosuus % 50,0 % 30,0 % 10,0 % -10,0 % Maakunnan tietoyhteiskuntavalmiuksia parantava 14,4 % 34,4 % 28,0 % 11,2 % 12,0 % Arvosana Sarja1 Prosenttiosuus % Kustannus-hyötysuhteeltaan onnistunut ja hankkeella aikaansaadulla toiminnalla jatkuvuutta mahdollistava 50,0 % 30,0 % 10,0 % -10,0 % 3,6 % 32,2 % 32,8 % 14,6 % 16,8 % Arvosana Sarja1 Keskiarvo 2,7 (125 kpl) Keskiarvo 3,4 (137 kpl) 7

8 Kaavio 7 Tasa-arvoa edistävä Prosenttiosuus % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 31,0 % 19,5 % 21,2 % 21,2 % 7,1 % Arvosana Sarja1 Keskiarvo 2,8 (113 kpl) Hankkeiden arvioijat pitivät 90-prosenttisesti hankkeiden toteuttajien ilmoittamia numeerisia tulostietoja todentuntuisina ja uskottavina. Lomakkeissa ylimitoitetuiksi arvioidut tulostiedot johtuvat useimmiten epäuskottavasta uusien tai säilytettyjen työpaikkojen määrästä. Hankearvioinnin mukaan Pohjois-Karjalan tavoite 6 -ohjelman periaatteista parhaiten toteutuivat uuden yritystoiminnan luominen painopistealueilla, koulutuksen ja tutkimuksen kytkeminen painopisteiden kehitykseen sekä jossain määrin myös tarvittavan infrastruktuurin kehittäminen. Toiminnan muokkaus kestävän kehityksen mukaiseksi sekä syrjäytymisen ehkäiseminen eivät olleet merkittävällä tavalla mukana hankkeiden toteutuksessa. Hanketoiminnan hyvinä tuloksina nähtiin Pohjois-Karjalan osaamisen tason ja rakenteiden parantuminen, eri toimijoiden välisen yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntyminen sekä uusien menetelmien/mallien kokeilun ja käyttöönoton yleistyminen. Lisäksi todettiin, että hanketoiminta on vähitellen omaksuttu osaksi kehittämistyötä ja sen avulla on luotu uusia yrittämisen malleja. Arvioinnin mukaan hankkeiden laadulliset ja määrälliset tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Tavoitteiden toteutuminen oli kirjattu 136 arviointilomakkeeseen, joista 69,8 prosentissa hankkeiden tavoitteet arvioitiin toteutuneen hyvin tai kiitettävästi. Hankkeen kokonaisuuden arviointi tuotti lähes samanlaisen tuloksen. Hankkeiden vaikuttavuuden katsottiin olevan kokonaisuudessaan tavoite 6 ohjelmassa ja maakunnan kehittämisessä hyvä tai kiitettävä (67,6 % 136 lomakkeessa). Laadullisen arvioinnin ja tavoitteiden sekä kokonaisuuden arvioinnin välillä oli hieman ristiriitaa. Laadullisesti hankkeet sijoittuivat keskitasolle, mutta tavoitteiden toteutumisen ja kokonaisuuden arvioinnin suhteen ne olivat selvästi hyvää tai kiitettävää tasoa. Vapaamuotoinen kirjallinen arvio hankkeesta esitettiin 104:ssä arviointilomakkeessa. Suurin osa sanallisesta arviosta oli positiivista. Negatiiviset arviot liittyivät esimerkiksi hankkeen toiminnan epäonnistumiseen tai hitaaseen käynnistymiseen sekä epärealistisiin tavoitteisiin. Osa vapaamuotoisesta arvioinnista oli neutraalia hankkeen kommentointia. Positiivisesta arvioinnista on havaittavissa neljä eri tyyppistä kategoriaa. Ensimmäisessä korostetaan hankkeen ainutlaatuisuutta, hanketoiminnan aloittamista tai sen suunnittelua ja kehittämistä. Tällaisilla hankkeilla voitiin edistää tietyn palvelun tai osaamisalueen kehittämistä ja luoda pohjaa jatkohankkeille tai hankkeet olivat ensimmäisiä laatuaan Pohjois-Karjalassa. Toiseen kategoriaan kuuluvissa hankkeissa painottui maakunnan tai sen tapahtumien markkinointi, julkisuusarvon nostaminen tai maakunnan imagon rakentaminen. Useat tämän kategorian hankkeista olivat matkailuhankkeita, tiettyyn tapahtumaan tai erityisosaamisen markkinointiin liittyviä. Kolmas kategoria muodostuu hankkeista, joissa luotiin edellytyksiä yritystoiminnalle muun muassa yhteistyön kautta. Neljänteen kategoriaan luetaan osaamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen panostavat hankkeet. Näillä hankkeilla pyrittiin vahvistamaan alueellista erityisosaamista sekä hyödyntämään ja tuottamaan uutta tutkimustietoa. 8

9 Pohjois-Karjalan liiton rahoittamista tavoite 6 -hankkeista voidaan mainita kahdentyyppisiä hankekokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan liiton yksin rahoittamista hankkeista mainitsemisen arvoisia ovat Alihankintamessut, Innovaatioita ja innovoimaa Pohjois-Karjalaan hanke sekä NUTEVA-hanke. Alihankintamessut-hankkeella edistettiin merkittävästi pohjoiskarjalaisten metalliyritysten toimimista alihankkijoina, Innovaatioita ja innovoimaa hankkeella puolestaan edistettiin pohjoiskarjalaisia keksintöjä ja uusia innovaatioita; tuloksena muun muassa Pohjois-Karjalan nimeäminen Suomen innovatiivisimmaksi maakunnaksi. NUTEVA-hankkeen kautta vahvistettiin Nurmeksen kaupungin teollista pohjaa tuloksellisesti tilanteessa, jossa meijeriteollisuus lakkasi kaupungissa. Toisen kokonaisuuden muodostavat hankkeet, joissa oli mukana useampi rahoittaja Pohjois-Karjalan liiton ollessa mukana hankkeen käynnistyessä tai osarahoittajana. Tällainen kokonaisuus oli esimerkiksi ekologisen energiantuotannon kehittäminen, erityisesti puupellettien käytön kehittäminen. Siihen liittyvillä osahankkeilla edistettiin puupellettien käytön yleistä tunnettavuutta, lisättiin yritysten yhteistyötä sekä luotiin edellytykset Ilomantsin brikettitehtaan toiminnalle. Merkittävänä kokonaisuutena voidaan pitää myös Itä-Suomen muovimetallikeskuksen perustamista ja sen toimintaan liittyviä hankkeita. Kyseisillä hankkeilla onnistuttiin saamaan valtakunnallisestikin huomattava osaamiskeskus Joensuuhun ja vakiinnuttamaan sen toiminta. 9

10 Pohjois-Karjalan TE-keskus Työvoimaosasto EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO Tavoite 6-ohjelman suurin investointi - Kolin kansallispuiston luontokeskus - rahoitettiin EAKR:n ja työhallinnon kansallisen vastinrahan kautta. Tavoitteena oli saada Kolin toiminnallinen ympäristö sellaiseksi, että se edesauttaa sekä kansallispuiston parempaa hyödyntämistä että koko Kolin alueen matkailullista kehittämistä. Kolin hankkeeseen käytettiin EAKR rahaa 7 Mmk ja kansallista rahoitusta 10 Mmk. EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO Euroopan sosiaalirahaston tavoitteena tavoite 6-ohjelmassa oli parantaa työllistyvyyttä, lisätä ammatillista osaamista erityisesti pk-yrityksissä sekä kehittää alueen osaamisrakenteita. Rahasto on luonteeltaan ennen kaikkea työllistämisrahasto mutta myös tulevaisuusrahasto, jonka avulla voidaan kehittää osaamis- ja koulutusjärjestelmiä. Jotta osaamisen kehittämistoiminta ei jäisi kertaluonteisiksi koulutuksiksi, ESR-toiminta sisältää olennaisesti kouluttajien ja opettajien koulutusta ja erilaisten toimintamallien kehittämistä sekä verkostoitumisen edistämistä työelämän ja koulutuksen välillä. Lisäksi rahoitusta kohdennettiin yrittäjyyden lisäämiseen, tietotekniikan hyödyntämiseen pk-yrityksissä ja organisaatioissa sekä maaseudun elinvoiman lisäämiseen osaamisen avulla. ESR-toimintaa rahoitettiin kuuden eri ministeriön kautta ja yhteensä rahoitusta käytettiin 239,7 Mmk, josta ESR:n osuus oli 133,3 Mmk. (ks. kuva 2 rahoituksen jakautumisesta). Työhallinnon rahoittamien ESR-hankkeiden rahoitusosuudet olivat (Mmk): ESR 82,5 Mmk Valtio 60,1 Mmk Kunta 39,1 Mmk Muu julkinen 3,6 Mmk Yksityinen 54,6 Mmk Kenen osaamista lisättiin? Vuosina Pohjois-Karjalassa toteutettiin 150 ESR-osarahoitteista koulutus- ja työllistämisprojektia, joihin osallistui n pohjoiskarjalaista henkilöä eli noin neljännes koko työvoimasta. Aloittaneista oli työttömiä - nuoria ilman ammatillista koulutusta tai yli 25-vuotiaista pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia työnhakijoita. Lisäksi työttömille järjestettiin yrittäjyysvalmennusta sekä yritysten kanssa yhteistyössä KEKOvalmennusta. Työttömiin kohdentuvat koulutus- ja työllistämistoimenpiteet kestivät 66 päivää eli n. 3,5 kuukautta. Ohjelman tavoitteena oli, että puolella toimenpiteisiin osallistujista olisi muu kuin työttömän status ja tämä tavoite saavutettiin. Työssä oleviin kohdentuvia koulutus-, neuvonta- ja valmennustoimenpiteitä toteutettiin hyvin monenlaisia ja niihin osallistui n pohjoiskarjalaista yrittäjää, pk-yritysten työntekijää, opettajaa, kuntien ja julkisten organisaatioiden työntekijää, maanviljelijää, maaseudun kehittäjää jne. Koulutukset tai erilaiset seminaarit ja teemapäivät kestivät keskimäärin yhdeksän päivää vaihdellen muutamasta tunnista pariin viikkoon. Määrällisiä tuloksia ESR-projekteissa (kuva 1) 10

11 Laadullisia tuloksia ESR-projekteissa Seuraavassa arvioidaan ESR-hankkeiden laadullisia tuloksia ESR-toiminnan painopisteiden (kuva 3) mukaisesti. Polut työllisyyteen (43 % ESR-kehyksestä sisältäen työttömien koulutustuet ja työmarkkinatuet) Nuoret Kunnat olivat aktiivisia nuorten osallistamisen lisäämisessä. Erityyppistä paja- ja työvalmennustoimintaa kehitettiin Lieksassa, Nurmeksessa, Enossa, Ilomantsissa, Liperissä, Joensuussa sekä Keski-Karjalassa, jossa kolme kuntaa yhdessä toteuttivat projektin. Toimintaan osallistui alle 25-vuotiasta nuorta. Nuorten osalta tulokset olivat pääsääntöisesti positiivisia - nuorille tarjottiin neuvontaa, ohjausta ja monipuolista tukea. Nuoria ohjattiin koulutukseen, työharjoitteluun, ammatinvalinnanohjaukseen, sen sijaan valtaosa ohjaajien työstä meni moniongelmaisten nuorten motivaation nostamiseen oman elämän hallinnassa. Havaintona kaikkien projektien osalta oli, että vaikeassa tilanteessa olevien nuorten määrä on maakunnassa kasvussa eikä heidän tukemiseen ei ole riittäviä resursseja. Lisäksi nuorten ohjaajien osaamisessa on paljon kehitettävää toimintaympäristö on muuttunut hyvin monimutkaiseksi. Tavoitteena ollut uusien innovatiivisten toimintatapojen kehittäminen ei onnistunut suunnitellulla tavalla vaan projekteissa useimmiten toimittiin kuten aikaisemminkin eikä uusia yhteistoimintamalleja jäänyt pysyviksi monessakaan kunnassa. Yli 25-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät Pitkäaikaistyöttömien työllistämishanke Pohjois-Karjalan työpooli on esimerkki hyvästä ESRprojektitoiminnasta alkaen suunnittelusta, toimijoiden sitouttamisesta sekä tuloksellisuudesta ja siitä kootun tiedon levittämisestä. Projektin toteuttivat Joensuun ylipiston Karjalan tutkimuslaitos yhdessä Joensuun, Lieksan, Nurmeksen, Outokummun ja Kiteen kanssa. Projektiin osallistui yhteensä 480 henkilöä, joiden keski-ikä oli n. 41 vuotta. Työllistymistulokset olivat seuraavat: työssä toistaiseksi tai määräaikaisesti 38 %, osuuskuntien kautta työllistyneinä 6 %, yrittäjinä 4 %, koulutuksessa 9 %, työttömänä 37 %. Yksilöiden työmarkkina-aseman parantumisen lisäksi projektin toiminta painottui paikallisen kumppanuuden kehittämiseen, mitä voidaan pitää merkittävänä sysäyksenä alueellisen työllisyysstrategian tekemiselle Pohjois-Karjalassa. Kuntien sitoutuminen vaihteli suuresti, mutta sen kehittyminen vuosien aikana oli huomattava. Puutteeksi jäi yritysten mukaan sitouttaminen, mikä osaltaan johtui toteuttamismallista, jossa kunnat olivat aktiivinen työllistäjä osallistujien etsiessä omaa työllistymispolkuaan. Projekti sai myös ainoana tavoite 6-alueen hankkeena komission kunniamaininnan hyvästä tiedotustoiminnasta. Työpooliprojekti oli mukana työministeriön julkaisemassa hyvien käytäntöjen julkaisussa. Kehittämiskoulutus (KEKO-valmennus) ammatillisen koulutuksen omaaville työttömille tuotti alkuvuosina erittäin hyviä työllistämistuloksia (CE-merkintä, laatu ja tuottavuus), mutta 90-luvun loppupuolella työttömien osaamisen laatu ja yritysten odotukset ja tarpeet eivät enää kohdanneet (yritykset tarvitsivat "valmiita" koneinsinöörejä tai vientimyyjiä eivätkä olleet valmiita panostamaan tarpeeksi koulutettavien perehdyttämiseen). Lisäksi ryhmän kokoamisessa oli suuria ongelmia. KEKO-koulutus on toimintamallina erittäin hyvä ja yrityslähtöinen, mutta toteutusajankohdan ennakointi täytyy tehdä huolellisesti, jotta työvoiman tarjonta ja yritysten tarve kohtaavat. Ryhmäkokojen pienentäminen pitäisi voida sallia ja toiminnan lähtökohtana tulisi olla ensisijaisesti yritysten tarpeet - ei koulutusorganisaatioiden tai konsulttien tarpeet. Tällöin päästäisiin räätälöityyn työllistämiskoulutukseen. Vajaakuntoisille työnhakijoille oli oma hanke, jonka yhtenä tuloksena voidaan pitää muutosta työkyvyttömyyslakiin siten, että projektissa kokeiltiin eri työllistämismalleja ja niistä tehtiin laskelmia ja esityksiä eteenpäin. Hanke toteutettiin hyvin ja siihen osallistui 42 osallistujaa. Toimintamallin jatkumo jäi kuitenkin vähäiseksi. 11

12 Maahanmuuttajille aloitettiin Kansainvälisen kohtaamispaikan toiminta, jota voidaan pitää hyvänä käytäntönä. Toimintakeskusmallissa kehitettiin joensuulaisille maahanmuuttajille (n. 900 henkilöä) turvaverkkoa, jota ilman suomalaiseen yhteiskuntaan tai työelämään sopeutuminen on erittäin vaikeata. Kuntien sitoutuminen hankkeeseen ei ollut kuitenkaan kovin hyvä, mikä vaikeuttaa toiminnan jatkuvuutta. Työllistämistalkoisiin tarvitaan useita toimijatahoja ja kumppanuutta. Joensuun ja Enon kumppanuushankkeet kokeilivat viranomaisten, järjestöjen ja yritysten verkottamista työllisyyden hoitamisen ympärille. Joensuussa järjestöt ovat erittäin aktiivisia, mutta yritysten mukaan saannissa on suuria ongelmia. Me Kehittäjät - hankekokonaisuus kehitti omalta osaltaan yhteisöllistä ajattelua ja sosiaalisen pääoman kehittämistä viidellä eri paikkakunnalla. Hyviä käytäntöjä Vaikeassa asemassa olevan työttömän asiakasryhmän työllistymisen edistämiseksi projektien kokemusten mukaan voidaan pitää - valtion ja kuntien eri viranomaisten yhteistoiminta - järjestöjen hyödyntäminen työllistämisessä - yritysten sitouttamisen merkitys, erityisesti maahanmuuttajien osalta - vertaistukimalli - osuuskuntatoiminta ja muu mikroyrittäjyyden mallien kehittäminen - sosiaalisen pääoman lisääntyminen Hyviä projekteja - Pohjois-Karjalan työpooli/joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun kaupunki, Lieksan kaupunki, Outokummun kaupunki, Kiteen kaupunki, Nurmeksen kaupunki - Kansainvälinen kohtaamispaikka Aurora/Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/pohjois- Karjalan kesäyliopisto Työssä olevan pk-yritysten henkilöstön ammattitaidon ja jaksamisen kehittäminen (19 % ESR-kehyksestä) Pohjois-Karjalassa pk-yritysten henkilöstön koulutushankkeet käynnistyivät vasta ohjelmakauden puolessa välissä. Muovi- ja metallialan yrityksille sekä vuolukiviyrityksille toteutettiin koulutusta sekä työorganisaation kehittämistä. Lisäksi laadun, tuottavuuden ja työorganisaation kehittämiskoulutusta annettiin useille ryhmille, esimerkiksi metsäalan yrittäjille, maatalousyrittäjille, sosiaalipalveluyrittäjille, vientiä aloittaville, lämpöyrittäjille, rakennusalan yrittäjille sekä kirjapainotyöntekijöille. Laaja tietotekniikan koulutushanke sekä kaksi suurta työkyvyn ylläpitämiseen kohdentuvaa hanketta toteutettiin ohjelmakauden lopussa. Havaintona koulutuksista on, että tärkeimpiä ovat projektin suunnitteluvaihe ja yritysten sitouttaminen ohjelmaan. Kyse on pitkäjänteisestä toiminnasta, jotta vaikuttavuus yritystoimintaan saadaan näkymään. Koulutusja opetusmenetelmiä on kehitettävä, jotta pienten yritysten henkilöstö pääsisi mukaan. Yrityksissä on opastettava katsomaan koulutusta kokonaisvaltaisesti. Ongelmana koettiin ESR-projektin hallinnointimalli, jossa yksi yritys ei voi olla hakijana vaan rahoitusta myönnetään välittäjätaholle, joka järjestää koulutusta ja konsultaatiota. Maakunnassa tulisikin olla muutama suuri mahdollistava koulutushanke, johon yrityksiä voitaisiin ohjata non-stop periaatteella. Näin ei aikaa menisi kymmenien projektien hallinnointiin. Toisaalta hakijatahoilla on oltava yrittäjien luottamus. Verkostoitumisessa, esimerkiksi alihankintatoiminnan kehittämiseksi, on vielä paljon tehtävää. Hyviä käytäntöjä pk-yritysten koulutuksissa - yritysten tarvelähtöisyys - koulutustoiminta räätälöitävä sopimaan pienyrittäjille - työssä oppiminen - henkilöstön osaaminen osana työorganisaation kehittämistä 12

13 - ennakointitiedon hyödyntäminen työvoiman kouluttamiseksi yritysten tarpeeseen Hyviä projekteja - Osaava Pohjois-Karjala/P-K ammattikorkeakoulu - Vuolukiviyritysten koulutuksen kehittämishanke/p-k koulutuskuntayhtymä/outokumpu Osaamisjärjestelmien kehittäminen (19 % ESR-kehyksestä) Vuosina Pohjois-Karjalaan saatiin kaksi valtakunnallista osaamiskeskusta, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena ja tulevaisuuteen investointina. Rakennerahastojen tuella synnytettiin muovi-metallialan sekä puu- ja metsäalan osaamiskeskukset, joiden toimintaa kehitetään edelleen tavoite 1 -ohjelmakaudella sekä kansallisin että EU-varoin. Muotoilun koulutusohjelma kehitettiin ESR- ja EAKR-toiminnan yhteistyönä. Lisäksi mittavana avauksena voidaan pitää Bioenergiastrategian toteuttamista Miilu-hankkeella, jossa kehitettiin ja koulutettiin bioenergiaosaajaverkostoa Pohjois-Karjalaan. Työelämän ja yritysten ja toisaalta koulutusmaailman lähentyminen oli ESR-toiminnan tavoitteena ja siihen liittyen toteutettiin opettajien työelämäläheistä koulutusta sekä opetushallinnon että työhallinnon rahoituksella. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää kehitettyä yrittäjyysyliopiston mallia. Useissa projekteissa kehitettiin etäopetusmenetelmiä ja -materiaaleja, jotka jäävät hyödynnettäväksi myös projektien jälkeen. Työelämän ja koulutustarpeiden ennakointitoimintaa aloitettiin ohjelmakauden loppupuolella, mitä voidaan pitää erittäin tärkeänä avauksena toimintamallin juurruttamiseksi alueella eri toimijoiden yhteistyöverkostoksi. Hyviä käytäntöjä osaamisjärjestelmien kehittämisessä - osaamiskeskustoiminta - kouluttajien koulutus - uuden opetusohjelmat ja -menetelmät - virtuaaliopetusmenetelmät - uuden teknologian siirto pk-yrityksiin - työelämätarpeiden ennakointityö Hyviä projekteja - Itä-Suomen Muovi-metallikeskus/P-K ammattikorkeakoulu - DÁrt - muotoilun palvelukeskus/p-k ammattikorkeakoulu - Yrittäjyysyliopisto/Joensuun yliopisto Yrittäjyyden edistäminen (8 % ESR-kehyksestä) ESR-projekteilla järjestettiin koulutusta, neuvontaa ja ohjausta yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville. Lisäksi Joensuun yliopiston opiskelijoille kehitettiin yrittäjyysopintoja, joka on jäänyt pysyväksi toimintamalliksi. Alueella oli useita alkavien yritysten hankkeita mm. Tiedepuistossa, Uusyrityskeskuksella, eri puolilla maakuntaa sekä TE-keskuksessa. Neuvontatoiminnan koordinointia on syytä kehittää voimallisesti. Naisyrittäjyyden ja maaseudun mikroyrittäjyyden edistäminen oli yksi painopistealue ja siinä tehtiin 6- ohjelmassa avaus, jota työtä on syytä jatkaa koordinoidusti uudella ohjelmakaudella, jotta tehty aktivointityö maakunnassa ei mene hukkaan. Naisten ja nuorten yrittäjyyspotentiaali maakunnassa on yhä hyödyntämättä. ESR-rahoituksella synnytettiin yrittäjyyden multimedia cd-rom oppilaitosten ja kouluttajien työvälineeksi. Havaintona raporteista voidaan sanoa, että nuorten motivoiminen yrittäjyyteen vaatii pitkäjänteistä asennemuutosta sekä opettajilla että kodeissa. Pohjoiskarjalaisilta nuorilta puuttuu hyviä yrittäjyyskokemuksia eikä riskinottorohkeutta löydy helposti. Toisaalta käyttämätöntä yrittäjäpotentiaalia on maaseudun naisissa, korkean 13

14 osaamisen toimihenkilöissä sekä erityisosaajissa. Starttirahan hyödyntämistä työttömyydestä yrittäjyyteen tulisi kehittää siten, että starttirahan saannin edellytyksenä olisi valmennusjakson käyminen. Samoin juuri yrittäjänä aloittaneille tuki ja neuvonta on erittäin tarpeellista. Hyviä käytäntöjä - valmennusohjelma ennen yrittäjäksi ryhtymistä - tuki, neuvonta, ohjaus, koulutus yrittäjän ensimmäisinä vuosina - naisyrittäjien tuen tarve huomioitava - yrittäjyyskasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa ja tiedottaminen Hyviä projekteja - Yrittäjyyden multimedia/p-k kauppakamari ry - Vauhtipyörä/P-K Koulutuskuntayhtymä/Kesäyliopisto - Alkavien yrittäjien neuvonta/joensuun kaupunki ja Liikeideoiden kaupallistaminen/p-k TEkeskus Maanviljelijöiden ja maaseudun kehittäjien neuvonta ja koulutus (7 % ESR:n kehyksestä) Maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseksi ohjelmassa oli erillinen maaseutupaketti, jonka tarkoituksena oli aktivoida maaseudun toimijoita paikallisen kumppanuuden kautta kehittämään omaa aluettaan. ESRprojekteilla järjestettiin koulutusta viljelijöille mm. tietotekniikassa, marjanviljelyssä, lihanjalostamisessa, työssä jaksamisessa sekä lomittajien työn monipuolistamisessa. Metsätilayrittäjiä ja metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöitä koulutettiin laatuajatteluun ympäristövastuuta unohtamatta. Maanviljelijöille sekä maaseudun naisille oli oma tietotekniikan hyödyntämishanke. Paikallista kumppanuutta ja aktiivisuutta kehitettiin viidellä paikkakunnalla Me kehittäjät -hankkeilla, joiden aikana syntyi myös maaseudun kehittäjän käsikirja. Lisäksi kehittämisen laatua ja pysyvyyttä turvattiin maaseudun PD-koulutuksella, johon osallistui 20 pohjoiskarjalaista maaseutukehittäjää. Hyviä käytäntöjä - paikallinen aktiivisuus ja kumppanuus - sosiaalisen pääoman lisääminen - tietotekniset valmiudet viljelijöille - metsäalan ammattilaisten laatuhankkeet Hyviä projekteja - Tuki ja Turva hanke/p-k Maaseutukeskus - Me Kehittäjät hankekokonaisuus/joensuun yliopisto - Tietotekniikkaa maanviljelijöille/p-k koulutuskuntayhtymä/lieksa Tietoyhteiskuntahankkeet (4 % ESR:n kehyksestä) Pohjois-Karjalassa tehtiin ohjelmakaudella tietoyhteiskuntastrategia, jonka toteuttamiseen ei kuitenkaan löytynyt tarpeeksi sitoutumista. ESR-hankkeilla parannettiin pienten yritysten tietoteknisiä valmiuksia, mihin tarvetta on runsaasti. Jatkossa täytyy pohtia kenelle ja missä määrin EU-rahoituksella koulutusta tulisi järjestää ja linkittää se olennaisesti yrityksen muuhun toimintaan. Etätyömahdollisuuksia haettiin muutamassa projektissa ja havaintona voidaan todeta, että mikäli projektitoiminnalla halutaan edistää etätyön tekemistä syrjäisillä alueilla, potentiaaliset toimeksiantajat (esimerkiksi Etelä-Suomessa) on aina ensin oltava selvillä. 14

15 ESR-projektissa ei voida tukea yhden yrityksen markkinointiponnisteluja eikä sen kustannuksia, myös alihankintaa tarjoavien yritysten etsintä on yritysten normaalia toimintaa. ESR tulee mukaan sitten, kun on kysymys työvoiman koulutustarpeiden kartoittamisesta, kouluttamisesta tai työllistämisestä yrityksiin. Joensuussa, Ilomantsissa ja Nurmeksessa syntyi uusia it-yrityksiä. On syytä muistaa, että yrityksiä ei voi synnyttää projektitoiminnan varaan vaan niiden on pysyttävä toimimaan kannattavasti ilman tukia. Samoin on aina harkittava uusien projektien ajankohtaa ja toimintaa, jotta ei vaaranneta jo olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä. Hyviä käytäntöjä - it-alan yritysten osaamisen lisääminen ja verkostoituminen - Ilomantsin ja Nurmeksen it-alan kehittämisen aktiivisuus Hyviä projekteja - SampoNet/P-K koulutuskuntayhtymä/ilomantsi - Tietotekniikkaosaamisen kehittäminen pk-yrityksissä/p-k koulutuskuntayhtymä/akk Työhallinnon hankkeet ja maakunnan strategia Hyvinvointiklusterissa työhallinnon rahoittamien projektien rooli työllisyyden hoidossa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä oli keskeinen (Työpooli). Muovi-metalli- ja metsäklustereissa työhallinnon rahoittamat hankkeet tukivat muovi-metallialan sekä puu- ja metsäalan työpaikkojen kysynnän lisäämistä sekä osaamisen kehittymistä Pohjois-Karjalassa (Osaava Pohjois-Karjala). Tuloksena oli kaksi osaamiskeskusta. Työhallinto oli myös osaltaan tukemassa bioenergiastrategian mukaisen osaajaverkoston kehittämistä. Tietotekniikkaklusterissa työvoiman tietotekniikan osaamista lisättiin useilla maakunnallisilla koulutushankkeilla. 15

16 Kuva 1. Määrällisiä tuloksia ESR-projekteissa. MITÄ JÄI KÄTEEN TAVOITE 6 -OHJELMASTA ESR-hankkeiden loppuraporteilla ilmoitetut määrälliset tulokset (kaikki rahoittajat) Alkaneet projektit 150 Aloittaneet henkilöt joista työttömiä joista naisia joista työssä olevia joista naisia Toteutuneet henkilötyöpäivät työttömät työssä olevat Toimenpiteen kesto keskim. pv/aloittanut työttömät 66 työssä olevat 9 Kustannukset mmk mmk ESR 133,3 kans. valtio 106,4 Yhteensä 239,7 josta työttömät 100,7 josta työssä olevat 139, päättyneet ESR-projektit Syntyneet työpaikat Säilytetyt työpaikat Uudet yritykset 466 ESR-projektien hallinnointi P-K:n koulutuskuntayhtymä 29 Joensuun yliopisto 22 P-K:n ammattikorkeakoulu 19 Yritykset 17 Järjestöt 15 Kunnat 15 Joensuun Tiedepuisto Oy 5 Muut 28 Yhteensä

17 Kuva 2. ESR-rahoituksen jakautuminen rahoittajittain. ESR-RAHOITUSOSUUKSIEN SUHTEELLINEN JAKAUTUMINEN 6-OHJELMASSA POHJOIS-KARJALASSA (ei sisällä teknistä tukea) 9 % 3 % 19 % 2 % 6 % 1 % SM OPM MMM KTM STM TYÖVOIMAOSASTOT OPSOT 60 % Kuva 3. ESR-hankkeiden jakautuminen ESR-toiminnan painopisteiden mukaisesti. TYÖVOIMAVAROJEN JA OSAAMISEN (ESR) KEHITTÄMISEEN KÄYTETTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN (kaikki rahoittajat) TAVOITE 6-OHJELMASSA POHJOIS-KARJALASSA % 7 % 4 % 9 % 34 % Polut työllisyyteen (nuoret, pitkäaikaistyöttömät) 34% Osaamisjärjestelmän kehittäminen 19% Työssä olevan pk-yritysten henkilöstön ammattitaidon kehittäminen 19% Yrittäjyyden edistäminen 8% Maaseudun kehittäjien neuvonta ja koulutus 7% Tietoyhteiskuntahankkeet 4% 19 % Opintososiaaliset etuudet 9% 19 % 17

18 Yritysosasto Arvioinnissa tarkasteltiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamia tavoite 6 -ohjelman mukaisia EU-rakennerahastohankkeita Pohjois-Karjalassa. Hallinnonalan toimijoista tavoite 6 -ohjelman mukaisia rahoituspäätöksiä tehtiin kauppa- ja teollisuusministeriössä, KTM Yrityspalvelun Pohjois-Karjalan piiritoimistossa ( alkaen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen yritysosasto) ja Tekesissä. Arvioitavat hankkeet jaoteltiin suoriin yritystukiin (kehitysalueen investointi- ja pienyritystuki sekä pk-yritysten kehittämis- ja kansainvälistymistuki), toimintaympäristötukeen, energiatukeen, ESR-osarahoitettuihin kehittämis- ja koulutushankkeisiin sekä Tekes-hankkeisiin. TAVOITE 6 -OHJELMAN TOTEUTUMINEN KTM:n hallinnonalan EAKR-hankkeiden volyymi Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) EAKR-osarahoitus vaikutti 129 uuden yrityksen ja uuden työpaikan syntymiseen. Lisäksi tuetuissa hankkeissa turvattiin työpaikkaa ja saavutettiin 93 projektin aikaista työpaikkaa. KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) osuus Pohjois-Karjalassa oli 21,4 % KTM:n hallinnonalan koko maan tavoite 6 -ohjelman EAKRrahoituksesta. Ko. tuella syntyneistä uusista yrityksistä 17,4 % ja 21,6 % uusista työpaikoista sijoittui Pohjois- Karjalaan. Taulukko 1. EAKR-osarahoitteisten hankkeiden volyymi KTM:n hallinnonalalla Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) Hanke kpl Hanke mk Tuki mk Uudet yritykset Uudet työpaikat Energiatuki Investointituki Kehittämistuki Toimintaymp.tuki YHTEENSÄ Aluekehitysrahaston osarahoittamiin hankkeisiin myönnettiin 6-ohjelmakaudella noin 235 Mmk lähes 700 hankkeeseen. Hankkeiden yhteenlaskettu yksityinen rahoitus on noin 960 Mmk. Pohjois-Karjalassa KTM:n hallinnonalan EAKR-osarahoituksella tuettiin hankkeita eniten Joensuussa ja niihin myönnetty tuki, markkaa, oli 17,6 % KTM:n hallinnonalan (pl Tekes) Pohjois-Karjalan tavoite 6 - ohjelman EAKR-osarahoituksesta. Uusia yrityksiä (27 kpl) ja uusia työpaikkoja (628 kpl) syntyi eniten Joensuuhun, mutta myös Kontiolahden 397 uutta työpaikkaa olivat Joensuun seutukunnan työllisyyden kannalta merkittäviä. Pohjois-Karjalassa KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-osarahoitus painottui teollisuuteen (toimiala D); teollisuushankkeiden osuus myönnetystä tuesta oli 80,0 %. Koko maassa osuus oli pienempi, mutta silti yli puolet (59,2 %) hankkeista oli teollisuuteen kohdentuvia. Pohjois-Karjalassa tuetut teollisuushankkeet synnyttivät 82,6 % indikaattorina olleista uusista ja 78,4 % turvatuista työpaikoista sekä 62,0 % uusista yrityksistä. Teollisuuden hankkeista eniten tukea Pohjois-Karjalassa saivat metallituotteiden, puutavaran ja puutuotteiden sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus. 18

19 Ohjelman toteutuminen Tavoite 6-ohjelman viimeiset maksatukset suoritettiin joulukuussa 2001 ja ohjelma suljetaan lopullisesti kevään 2002 aikana. Pohjois-Karjala menestyi erinomaisesti verrattaessa KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeiden lopullista toteutumista toisiin tavoite 6 -alueisiin. Pohjois-Karjalan toteutuma ylitti 90 %. Vain Kainuussa hankkeiden lopullinen toteutuma oli Pohjois-Karjalan lisäksi yli 90 %. Taulukko 2. KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeiden toteutuminen tukimuodoittain Energiatuki Investointituki Kehittämistuki Toimintaymp. Yhteensä Tuki Etelä-Savo 74,0 % 89,1 % 73,6 % 98,7 % 88,7 % Pohjois-Savo 100,0 % 86,7 % 53,2 % - 83,8 % Kainuu 99,8 % 94,7 % 74,2 % 90,8 % 92,4 % Lappi 99,7 % 92,5 % 73,7 % 91,6 % 89,4 % Pohjois-Karjala 93,2 % 92,1 % 73,3 % 77,3 % 90,1 % Koko tavoite 6 alue 92,0 % 92,2 % 72,8 % 90,2 % 89,8 % Koko tavoite 6 -alueella KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeista toteutuivat parhaiten investointitukihankkeet. KTM:n hallinnonalan ESR-hankkeiden volyymi Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) KTM:n hallinnonala (pl. Tekes) käytti tavoite 6 -ohjelmakaudella ESR-osarahoitteista myöntövaltuutta Pohjois- Karjalassa yhteensä lähes 20 Mmk josta valtion vastinrahan osuus oli noin 11,7 Mmk. KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) ESR-hankkeiden toteutuma Pohjois-Karjalassa oli 94,8 %. Tekesin EU-osarahoitteisten hankkeiden volyymi Rakennerahastovaroja myönnettiin teknologisiin tutkimus- ja tuotekehitysprojekteihin, joilla luotiin perustaa rakennerahasto-ohjelmiin kuuluvien alueiden menestymiselle pitkällä aikavälillä. Tuen saajina olivat sekä yritykset että tutkimuslaitokset. Tekesin kaksi ESR-projektia rajattiin tämän arvioinnin ulkopuolelle. Tekes myönsi 6-ohjelmakaudella Pohjois-Karjalaan noin 40 Mmk 53 EU-osarahoitteiseen hankkeeseen (taulukko 3). Myönnetyt tuet vaikuttivat yhden uuden yrityksen ja 188 työpaikan syntymiseen. Lisäksi syntyi 251 hankkeen aikaista työpaikkaa ja työpaikkoja turvattiin Taulukko 3. EU-rahoituksen volyymi Tekesin hankkeissa Pohjois- Karjala Hankkeen perustiedot Hanke Hanke kpl Mk Indikaattorit Tuki mk Uudet Yritykset Uudet työpaikat Säilytetyt työpaikat Projektin aikaiset työpaikat Otoksen 12 hankkeille myönnettiin tukea yhteensä mk ja niistä maksettiin mk, joten Tekesin hankkeiden otoksen mukainen lopullinen toteutumisprosentti oli 94,7. 19

20 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Hankkeiden suuren lukumäärän vuoksi aineistoa ei käyty hankekohtaisesti läpi. Hankekohtaista vaikuttavuutta arvioitiin poimimalla myönnettyjen investointi-, kehittämis- ja kansainvälistymistukien hankekannasta (657 kpl) 30 hanketta (noin 5 % hankkeista): 20 investointi- sekä yhteensä 10 kehittämis- ja kansainvälistymistukihanketta. Toimintaympäristötukihankkeet käytiin läpi hankekohtaisesti ja energiatukihankkeista 5 hanketta (noin 42 % energiahankkeista). ESR-hankkeiden hankekannasta (80 hanketta) arvioitiin noin 6 %:n otos eli viisi hanketta (yksi hanke/tavoiteohjelman vuosi). Tekesin 52 hankkeesta arvioitiin 12, eli otos oli 23 %. Investointitukien otanta Investointitukien (sisälsi myös käynnistystuet) hankekannasta (462 hanketta) otettiin 20 hankkeen otos (noin 5 %). Myönnetty tuki (markat) jaettiin neljään luokkaan, joista jokaisesta valittiin satunnaisotannalla viisi hanketta käyttämällä taulukon 4 luokittelua. Taulukko 4. Investointitukien luokitteluperusteet. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka mk mk mk mk Markkamääräisesti 1. luokka edusti 30,8 %, 2. luokka 34,0 %, 3. luokka 30,8 % ja 4. luokka 4,4 prosenttia myönnettyjen investointitukien hankekannasta. Neljäs luokka oli prosentuaalisesti pieni, mutta investointihankkeiden lukumäärästä 52,5 % kuului siihen. Kehittämis- ja kansainvälistymistukien otanta Kehittämis- ja kansainvälistymistukien hankekannasta (175 hanketta) poimittiin viiden prosentin otos eli viisi kehittämis- ja viisi kansainvälistymishanketta. Kehittämistuet edustivat markkamääräisesti 52,5 % myönnettyjen kehittämis- ja kansainvälistymistukien yhteismäärästä, joten yhtä suuri otos molemmista tukiryhmistä oli perusteltu. Yrityshankkeiden arviointikriteerit Liikevaihdon ja viennin sekä henkilöstön lukumäärän kehityksen mukaan voitiin laskea seuraavat vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut: 1) Vaikuttavuus liikevaihtoon = [liikevaihto (t + 1) - liikevaihto (t - 1)] / tuen määrä Vaikuttavuus liikevaihtoon laskettiin siten, että hankkeen päättymistä seuraavan tilikauden liikevaihdosta vähennettiin hanketta edeltävän vuoden liikevaihto ja erotus suhteutettiin maksetun tuen määrään. Asiakkailta tiedusteltiin myös hankkeen prosentuaalista vaikutusta tapahtuneeseen liikevaihdon muutokseen. Tuen vaikuttavuutta yrityksen liikevaihdon kehitykseen tarkasteltiin myös käyttämällä asiakkaan ilmoittamaa kerrointa (0,0 1,0) jolloin saatiin muista tekijöistä puhdistettu tuen vaikuttavuus yrityksen liikevaihdon kehitykseen. 2) Vaikuttavuus vientiin = [vienti (t + 1) - vienti (t - 1)] / tuen määrä 20

TAVOITE 6-OHJELMAN ITSEARVIOINTI VUOSINA 1999 2001 POHJOIS-KARJALAN TE-KESKUS TYÖVOIMAOSASTO

TAVOITE 6-OHJELMAN ITSEARVIOINTI VUOSINA 1999 2001 POHJOIS-KARJALAN TE-KESKUS TYÖVOIMAOSASTO TAVOITE 6-OHJELMAN ITSEARVIOINTI VUOSINA 1999 2001 POHJOIS-KARJALAN TE-KESKUS TYÖVOIMAOSASTO 3.5.2002 Pohjois-Karjalan TE-keskus 2/9 3.5.2002 TAVOITE 6-OHJELMAN LAADULLISEN VAIKUTTAVUUDEN ITSEARVIOINTI

Lisätiedot

TAVOITE 6 -OHJELMAN VAIKUTTAVUUS POHJOIS-KARJALASSA

TAVOITE 6 -OHJELMAN VAIKUTTAVUUS POHJOIS-KARJALASSA TAVOITE 6 -OHJELMAN VAIKUTTAVUUS POHJOIS-KARJALASSA Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan hankkeet Pohjois-Karjalan TE-keskus Yritysosasto 1 ESIPUHE Tämä selvitys on osa laajempaa kaikkia maakunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Pohjois-Karjalan liitto Pöytäkirja 4/2003 30 Torikatu 9 80100 JOENSUU Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika perjantai 22.8.2003 klo 12.05 12.57 Paikka Carelicum, auditorio Torikatu

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 Työpaja 4.5.2006 EU-hankkeet terveyskeskusten koulutuksessa ja kehittämisessä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Aika tiistai 24.10.2006 klo 10.03 11.48 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 10: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Pohjois-Karjalan liitto Pöytäkirja 3/2003 21 Torikatu 9 80100 JOENSUU Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika tiistai 27.5.2003 klo 10.10 12.02 Paikka Carelicum, auditorio Torikatu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Pohjois-Karjalan liitto Pöytäkirja 4/2004 32 Torikatu 9 80100 JOENSUU Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika keskiviikkona 8.9.2004 klo 10.05 11.02 Paikka Valtion virastotalo, auditorio

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot