POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6 OHJELMAN HANKKEET Rahoittajien sisäinen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6 OHJELMAN HANKKEET Rahoittajien sisäinen arviointi"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6 OHJELMAN HANKKEET Rahoittajien sisäinen arviointi POHJOIS-KARJALAN ALUETALOUDELLINEN KEHITYS TAVOITE 6 OHJELMAKAUDELLA Katsauksen tausta ja tavoitteet Tässä johdannossa kuvataan Pohjois-Karjalan aluetaloudellista kehitystä tavoite 6 ohjelmakaudella eli vuosina Katsaus tarjoaa pohjan, jota vasten Pohjois-Karjalan tavoite 6 ohjelman sisäisen arvioinnin tuloksia voidaan suhteuttaa. Koska kehittämistoimenpiteiden vaikutukset tapahtuvat viiveellä ja osa tavoite 6 ohjelman hankkeista jatkui vielä vuoden 1999 jälkeen, katsauksen kuvioihin on otettu mukaan myös tavoite 1 ohjelmakauteen kuuluva vuosi Mitä pidemmälle kaksi rakennerahastokautta kattavaa tarkastelua viedään sitä hankalampaa on aluekehityksen ja ohjelman vaikutusten välisen yhteyden tarkastelu. Katsausta ei siksi uloteta vuoteen 2001, jonka loppuun mennessä tavoite 6 ohjelman viimeiset hankkeet päätettiin. Useista käytettävissä olevista aluetaloudellista kehitystä kuvaavista muuttujista keskitytään väkiluvun, työllisyyden ja alueellisen bruttokansantuotteen (bkta) kehityksen tarkasteluun. Katsaus ei anna suoraa vastausta siihen, miten tavoite 6 ohjelman toimenpiteet ovat vaikuttaneet Pohjois- Karjalan aluetaloudelliseen kehitykseen. Emme tiedä millainen maakunnan kehityskuva olisi ollut ilman tavoite 6 ohjelmaa, joten kokonaisvaikuttavuuden arviointi täytyy viimekädessä perustaa eri rahoittajaviranomaisten tekemiin arvioihin, jotka puolestaan pohjautuvat lähinnä yksittäisten hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin. Yleisellä tasolla olisi tarkoituksenmukaista verrata maakunnan kehitystä tavoiteohjelmaan kuulumattoman alueen kehitykseen. Lähtökohdiltaan mahdollisimman samankaltaisen vertailuryhmän Pohjois-Karjalalle muodostavat Itä-Suomen suuralueen muut maakunnat, joista Etelä-Savo, Kainuu ja osa Pohjois-Savoa kuuluivat tavoite 6 -ohjelmaan (osa Pohjois-Savosta kuului tavoite 5b ohjelmaan). Jos Pohjois-Karjalan kehitys on vähintäänkin vastannut näiden maakuntien kehitystä, voidaan arvioida, että myös tavoite 6 ohjelman vaikutukset ovat vastanneet vaikutuksia muilla alueilla. Maakunnan kehityksen lähtökohta Tavoite 6 ohjelmakauden kehityskuvan hahmottamiseksi on välttämätöntä ottaa huomioon ohjelmakautta edeltävä kehitys. Lähtökohta Pohjois-Karjalan kehitykselle 1990-luvun puolivälissä ei ollut paras mahdollinen. Vaikea lama tai siihen liittyvien pankkijärjestelmän ja Venäjän viennin romahtamisen ja poikkeuksellisen vaikean työttömyysongelman myötä pikemminkin laajamittainen talouskriisi oli koetellut Pohjois-Karjalaa siinä missä maan muitakin alueita. Vuonna 1995 oltiin tilanteessa, jossa vuosikymmenen alun syvästä notkahduksesta toipuminen oli Pohjois-Karjalassa lähtenyt käyntiin. Teollisen tuotannon vauhdittama elpyminen oli jo vetänyt esimerkiksi alueellisen bruttokansantuotteen suhteellisen vahvaan kasvuun, joskin bruttoaluetuotteen laskun taittuminen kasvuksi oli koko maahan verrattuna tapahtunut vuoden viiveellä eli vuonna Maakunnan teollisuuden kasvua vauhditti yksittäisistä aloista erityisesti massan ja paperin valmistuksen arvonlisäyksen kasvu, joka ei maailmanmarkkinahintojen muutoksiin perustuvana heijastunut täysimääräisesti työllisyyskehitykseen. Vaikein ongelma maakunnassa oli korkealle kohonnut työttömyys. Työvoimahallinnon tietojen mukaan työttömyysaste oli vuonna 1995 Pohjois-Karjalassa 23,6 kun vastaava luku koko maassa oli 18,8. 1

2 Pohjois-Karjalan aluetaloudellisen kehityksen lähtökohta oli myös sikäli heikko, että aluetalouden toimialarakenne oli muiden Itä-Suomen maakuntien tavoin kasvun kannalta epäsuotuisa. Maakunnan toimialarakennetta tarkasteltaessa esille nousevat valtakunnallista suuremman suhteellisen merkityksensä perusteella useat alat, joiden kehitys ei ole ollut valtakunnallisesti erityisen vahvaa. Toisaalta koko maan vahvat kasvualat ovat täällä varsin heikosti edustettuina. Vaikeasti EU-aikaan sopeutuneen maatalouden merkitys on toisen alkutuotannon alan eli metsätalouden tavoin maakunnassa huomattavasti keskimääräistä suurempi. Voimakkaan säästökuurin kohteeksi 90-luvulla joutunut julkinen sektori on niinikään ollut Pohjois-Karjalassa perinteisesti painoarvoltaan huomattava. Vastaavasti sekä yksityisen palvelusektorin että teollisuuden osuus on maakunnassa ollut keskimääräistä pienempi tosin toimialarakenne on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa muuttunut alkutuotannon merkityksen laskun ja teollisuuden merkityksen kasvun myötä. Tästä huolimatta esimerkiksi koko maan kasvun kannalta olennaisen kasvualan eli telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuuden tuotantoa maakunnassa ei juuri ole, joskin muoviteollisuuden kasvun myötä Pohjois-Karjala on saanut osansa Nokiavetoisesta kasvusta. Oleellista 90-luvun jälkipuoliskon kehityksessä Pohjois-Karjalassa oli teollisuuden lähtöasetelmaa vahvempi kasvu. Kasvun kannalta keskimääräistä epäsuotuisammasta rakenteesta huolimatta maakunnan teollisuus kasvoi esimerkiksi Pohjois-Savosta ja Kainuusta poiketen vahvasti suotuisten alueellisten tekijöiden ansiosta. Teollisuuden laaja-alaista kasvua voidaan pitää maakunnan kehityksen vahvimpana piirteenä 90-luvun loppupuolella. Osaltaan teollisuuden myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut tavoite 6 ohjelma, sillä nimenomaan maakunnan vahvoille teollisuuden aloille suunnattiin merkittäviä kehittämispanostuksia. Väkiluku ja kokonaisnettomuutto Pohjois-Karjalan väkiluku laski muiden Itä-Suomen maakuntien tavoin vuosina (ks. kuvio 1a). Pohjois- Karjalassa lasku kuitenkin loiveni aivan periodin lopulla. Väkiluvun laskun hidastuminen jatkui myös tavoite 6 ohjelmakauden jälkeen vuonna Käännettä selittää maakunnan kokonaisnettomuuton negatiivisen kehityksen taitekohta vuonna 1998 (ks. kuvio 1b). Myös näiltä osin myönteinen kehitys jatkui vuonna 2000 ja Pohjois-Karjala erottui edukseen muista Itä-Suomen maakunnista. Tulomuuttovirta Pohjois-Karjalaan on kasvanut suhteellisen tasaisesti, lähtömuuton kehitys on ollut hieman ailahtelevampaa riippuen mm. niin maakunnan kuin maan muidenkin osien työllisyystilanteesta. Pohjois-Savosta ja Kainuusta poiketen Pohjois-Karjalassa ollaan paremmin onnistuttu hillitsemään lähtömuuttoa. Väkiluku Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosina Kokonaisnettomuutto Itä-Suomen maakunnissa vuosina Indeksi (1995 = 100,0) 102,0 101,0 100,0 99,0 98,0 97,0 96,0 95,0 94, Koko maa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Kainuu Henkilöä Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Kainuu Vuosi Vuosi a b Kuvio 1. Väkiluvun (a) ja kokonaisnettomuuton (b) kehitys Itä-Suomen maakunnissa vuosina (lähde: Tilastokeskus). 2

3 Työllisten määrä ja työttömyysaste Työllisten määrän kehitys on jäänyt kuvion 2 perusteella Pohjois-Karjalassa jälkeen koko maan kehityksestä ja samalla Pohjois-Savon ja Etelä Savon kehityksestä. Vuoden 1996 jälkeen kasvu on kuitenkin ollut maakunnassa hyvin vakaata. Työllisten määrä maakunnassa kasvoi aluetilinpidon tietojen perusteella vuodesta 1995 vuoteen 1999 kaikkiaan työllisellä. Vuonna 2000 työllisten määrä kasvoi edelleen 588 työllisellä. Työllisten määrän muutos ei kuitenkaan kerro siitä, kuinka paljon uusia työpaikkoja on syntynyt. Tavoite 6 ohjelman avulla vaikutettiin eri rahoittajaviranomaisten kokoamien tietojen mukaan kaikkiaan uuden työpaikan syntymiseen. Vaikka uusien työpaikkojen kokonaismäärää ei tiedetä, työllisten määrän muutokseen suhteutettuna tavoite 6 ohjelman toimenpitein aikaansaadut uudet työpaikat ovat vaikuttaneet maakunnan kehitykseen merkittävästi. Pohjois-Karjalan työttömyysaste laski ohjelmakaudella 3,1 prosenttiyksikköä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta ero suhteessa koko maahan kasvoi 4,8 prosenttiyksiköstä 6,6 prosenttiyksikköön. Työvoimahallinnon mukaan työttömyysaste oli vuonna 1999 Pohjois-Karjalassa 20,5 ja koko maassa 13,9. Myös tämän jälkeen ero on edelleen kasvanut. Työllisten määrän kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosina Indeksi (1995 = 100,0) 115,0 110,0 105,0 100,0 95, * Vuosi Koko maa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Kuvio 2. Työllisten määrän kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosina ; vuosi 1995 = 100,0 (lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito). Alueellinen bruttokansantuote Vaikka alueellisen bruttokansantuotteen (bkta) kasvu vuosina jäi Pohjois-Karjalassa jälkeen koko maan kasvusta (ks. kuvio 3), kehityskuva oli kohtuullisen myönteinen ja kasvu (+17,0 prosenttia) hieman vahvempaa kuin Etelä-Savossa (+16,9 prosenttia) tai Pohjois-Savossa (+15,3 prosenttia) ja selvästi vahvempaa kuin Kainuussa (+7,4 prosenttia). Vuonna 2000 bkta:n kasvu jatkui Pohjois-Karjalassa edellisvuosia voimakkaampana. Asukasta kohden lasketun arvonlisäyksen kehitystä suhteessa koko maahan havainnollistetaan kuviossa 4a. Vaikka asema suhteessa koko maahan on heikentynyt, Pohjois-Karjalan kehityskuva on vertailuryhmässään hyvä. Esimerkiksi Pohjois-Savon tilanne suhteessa koko maahan on heikentynyt tasaisesti vuosi vuodelta. Työllistä kohden lasketun arvonlisäyksen kehitys Pohjois-Karjalassa on ollut vielä vahvempaa (kuvio 4b) ts. työn tuottavuus on noussut Pohjois-Karjalassa enemmän kuin Itä-Suomen muissa maakunnissa eikä maakunnan asema suhteessa koko maahan ole oleellisesti heikentynyt. 3

4 Bruttokansantuotteen kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosina Indeksi (1995 = 100,0) 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90, * Vuosi Koko maa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Kuvio 3. Bruttokansantuotteen kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosina ; vuosi 1995 = 100,0 (lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito). Arvonlisäys per asukas Itä-Suomen maakunnissa vuosina Arvonlisäys per työllinen Itä-Suomen maakunnissa vuosina Indeksi (koko maa = 100,0) 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60, * Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Indeksi (koko maa = 100,0) 95,0 90,0 85,0 80,0 75, * Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Vuosi Vuosi a b Kuvio 4. Arvonlisäys per asukas (a) ja arvonlisäys per työllinen (b) Itä-Suomen maakunnissa vuosina ; koko maa = 100,0 (lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito). Yhteenveto Pohjois-Karjalan kasvu saatiin hyvään vauhtiin tavoite 6 ohjelmakaudella ja maakunnan myönteinen kehitys on jatkunut tavoite 1 -kaudella. Verrattuna Itä-Suomen suuralueen muihin maakuntiin Pohjois-Karjalan aluetaloudellinen kehitys on ollut 90-luvun puolivälin jälkeen suhteellisen vahvaa. Tähän on vaikuttanut erityisesti kasvu maakunnan teollisuussektorilla, jonne on määrätietoisesti suunnattu kehittämispanostuksia. Pohjois- Karjalassa teollisuushankkeiden osuus esimerkiksi myönnetystä EAKR rahoituksesta on ollut huomattavasti suurempi kuin tavoite 6 ohjelma-alueilla keskimäärin. Teollisuuden kasvu ei ole rajoittunut yksittäisiin toimialoihin vaan kasvu on ollut laaja-alaista ja kehitys maakunnan kehittämisen painopistealoilla eli ns. klusterialoilla pääsääntöisesti vahvaa. Tavoite 6 ohjelman hankkeilla toteutettiin onnistuneesti POKAT 2006 maakunnan kehittämisohjelman strategisten painopistealueiden investointeja ja osaamista, erityisesti metsä-, muovi-, metalli-, matkailu- ja hyvinvointialoilla. Rahoitukseltaan suurimpia hankkeita maakunnassa olivat Kolin kansallispuiston luontokeskus, Itä- Suomen muovi-metallikeskus, Joensuun Tiedepuisto, Joensuun Mediakeskus, Outokummun kivi- ja tekniikkakeskus ja Työpooli. Ohjelmasopimuksilla EU-rahoitusta keskitettiin Pohjois-Karjalan sosiaalitekniikkahankkeeseen (10 hanketta), ympäristöhankkeisiin (8 hanketta) ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hankkeisiin (5 4

5 hanketta). Maakunnassa toteutettiin myös suuri määrä yrityshankkeita, joiden avulla Pohjois-Karjalan teollisuustyöpaikat lisääntyivät lähes 4000:lla ohjelmakauden aikana. Tavoite 6 ohjelman toimenpiteillä on ollut merkittäviä vaikutuksia myös laadullisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat kehitykseen pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi osaamisen ja tietotaidon siirron instituutioihin panostaminen kantaa hedelmää pitkällä tulevaisuudessa. Isojen hankekokonaisuuksien ohella toteutettiin suuri joukko pienempiä paikalliseen aloitteellisuuteen perustuvia maaseudun elinkeinoja monipuolistavia kehittämishankkeita. Ohjelman toteuttaminen oli yhteistyön oppimisprosessi, joka vahvisti elinkeinoelämän, kuntien ja alueviranomaisten kumppanuutta. Merkittävistä vaikutuksista huolimatta ohjelman ensisijaisessa tavoitteessa eli työpaikkojen luomiseen tähtäävässä taloudellisen toiminnan aktivoimisessa ei täysin onnistuttu: työttömyysaste on maakunnassa edelleen korkea. Korkealla tasolla pysyttelevä työttömyys on paitsi vaikea sosiaalinen ongelma myös elinkeinoelämän kehitystä rajoittava tekijä, joka osaltaan on vaikuttanut siihen, ettei asukasta kohden lasketun bruttoaluetuotteen taso ei ole lähentynyt koko maata. Vaikuttavuusarvioinnin tuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että rakennerahastovaroilla toteutettavassa alueellisessa kehittämisessä on lopultakin kyse varsin rajallisista resursseista. Koko EU-rahoituksen määrä on esimerkiksi vain noin pari prosenttia maakuntaan kohdistuneista valtion menoista. Resurssien rajallisuus huomioiden saavutetut tulokset ovat maakunnan aluetaloudellisen kehityksen kannalta mittavia. Tavoite 6 ohjelman kokonaistavoitteena oli vähentää tavoite 6 alueen työttömyyttä 2,1 prosentilla ja työttömällä vuosittain (Pohjois-Karjalan osuus oli henkilöä/vuosi), luoda uutta yksityisten palvelujen ja teollisuuden työpaikkaa (Pohjois-Karjalan osuus uutta työpaikkaa), pienentää alueen BKT:n eroa kansalliseen keskiarvoon 5 prosenttiyksiköllä eli 20 prosentista 15 prosenttiin, sekä lisätä erityisesti naisten ja nuorten työpaikkoja. TAVOITE 6 -OHJELMAN RAHOITUS (MAKSATUKSET) JA INDIKAATTORIT POHJOIS-KARJALASSA 1) Kpl EU Mmk Valtio Mmk Kunta Mmk Muu julkinen Mmk Yksityinen Mmk EAKR ESR EAKR ESR EAKR ESR EAKR ESR EAKR ESR EAKR ESR P-K:n liitto ,843 3,766 16,445 1,870 12,458 0,528 3,900 24,263 TE-keskus/työvoima ,000 82,531 10,000 60,183 39,121 3,686 54,632 TE-keskus/yritys ,039 8,657 93,710 9, ,676 3,167 Tekes ,979 2,289 18,844 2,191 0,267 50,007 4,117 TE-keskus/maaseutu 4 1,658 1,226 0,105 0,368 1,384 P-K:n ympäristökeskus 26 23,646 10,791 12,633 0,080 0,400 OPM ,143 17,014 27,025 13,254 10,199 4,139 10,610 2,466 3,850 4,097 STM ,771 1,541 5,454 1,242 2,496 0,256 0,200 2,294 Yhteensä , , ,269 89,615 37,786 44,416 14,790 6, ,490 67,397 1) Kuinka monen hankkeen rahoittamiseen rahoittajataho on osallistunut (kpl) Kpl EU Mmk Valtio Mmk Kunta Mmk Muu julkinen Mmk Yksityinen Mmk EMOTR KOR EMOTR KOR EMOTR KOR EMOTR KOR EMOTR KOR EMOTR KOR TE-keskus/kalatalous 81 4,307 3,360 0,274 6,405 TE-keskus/maaseutu Kehittämishankkeet 70 30,771 24,917 5,138 1,108 13,543 Yritystuet ,886 20,886 77,539 5a-toimenpiteet , , ,230 2) Yhteensä ,259 4, ,205 3,360 5,138 0,274 1, ,312 6,405 2) Ei sisällä LFA-tukipäätöksiä (kpl) 3) TOTEUTUMA RAHASTOITTAIN YHTEENSÄ EAKR ESR EMOTR KOR Uudet yritykset ) Uudet työpaikat ) Säilytetyt työpaikat ) Aloittaneet henkilöt Henkilötyöpäivät ) Tiedot perustuvat pääosin hankkeiden loppuraporttitietoihin 4) Ei sisällä 5a-toimenpiteiden tuloksia 5

6 TIIVISTELMÄ RAHOITTAJAVIRANOMAISTEN ARVIOINTIRAPORTEISTA Maakunnan rahoittajaviranomaisten hankearvioinnin tarkoituksena oli koota yhteenveto hanketoiminnan toteutumisesta ja vaikuttavuudesta maakunnan aluekehitykseen, verrata tuloksia POKAT 2006 maakunnan kehittämisohjelman ja tavoite 6 ohjelman tavoitteisiin, sekä oppia nykyistä paremmin arvioimaan tavoite 1 ja Interreg III ohjelmien hankkeita. Hankkeiden arvioinnissa käytettiin Pohjois-Karjalan liitossa suunniteltua lomaketta sekä Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa laadittua yrityshankkeiden arviointilomaketta (liitteet 1 ja 2). OPM ja STM eivät arvioineet Pohjois-Karjalassa toteuttamiaan hankkeita kyseisen hankearviointimallin mukaisesti. Tavoite 6 ohjelmasta on käynnistetty loppuarviointi, jonka tulokset täydentävät vuoden 2002 lopussa ohjelman vaikuttavuuden arviointituloksia. Pohjois-Karjalan liitto Pohjois-Karjalan liitto myönsi EU-rahaa ensimmäisellä rakennerahastokaudella 170 hankkeeseen yhteensä 37,6 Mmk, valtion rahoitusosuus oli 18,3 Mmk. Hankkeiden kokonaiskustannukset olivat 97,1 Mmk. Hankearviointi toteutettiin Pohjois-Karjalan liitossa toimialalähtöisesti. Klusteripohjainen käytäntö perustui siihen, että tietyn klusterin hankkeet arvioi henkilö, joka vastaa toimialan yleisestä sekä hankeseurannasta. Pohjois-Karjalan liitossa arvioitiin 139 hanketta, arvioinnin ulkopuolelle jätettiin rahoittajaviranomaisten yhteishankkeet. Pohjois-Karjalan liiton rahoittamat hankkeet olivat kestoltaan vaihtelevia ja luonteeltaan monipuolisia. Rahoitusta myönnettiin kaikille klusterialueille sekä pääsääntöisesti tietyn kohteen/alan monivuotiseen kehittämiseen, mutta hankkeiden erilaisuudesta johtuen ei ollut mahdollista arvioida kaikkia arviointilomakkeessa kysyttyjä tietoja. Taulukko 1. Pohjois-Karjalan liiton rahoittamien hankkeiden jakautuminen klustereittain. Klusteri Hankkeita (kpl) Kulttuuri 15 Metsä 27 Matkailu 19 Muovi-metalli 8 Hyvinvointi 11 Kivi- ja mineraali 8 Elintarvike 9 Tietotekniikka 6 Muut 36 Hankkeiden laadullinen arviointi tehtiin asteikolla 1 5 niin, että arvosana 5 kuvaa parhainta vaikutusta. Arvosanaa 3 voidaan pitää keskitasoa tai kohtalaista vaikutusta ilmaisevana. Pohjois-Karjalan liiton rahoittamissa hankkeissa arviointikohtien keskiarvot vaihtelivat välillä 2,7 3,6. Työllisyyden ja uusien työpaikkojen, uuden yritystoiminnan ja kilpailukyvyn, osaamisen sekä kustannus-hyötysuhteen osalta hankkeet arvioitiin hieman keskimääräistä tasoa paremmiksi. Kestävään kehitykseen sekä luonto- ja kulttuuriympäristöön, tietoyhteiskuntaan sekä tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia ei ollut mahdollista arvioida kaikissa hankkeissa. Arviointikohdista Osaamisen rakenteita parantava ja/tai osaamistasoa kohottava sekä Kustannus-hyötysuhteeltaan onnistunut ja hankkeella aikaansaadulla toiminnalla jatkuvuutta mahdollistava saivat selkeästi keskitason ylittäviä arvosanoja. Huomattavaa on, että arvosanojen perusteella arvioijien mielestä hankkeet olivat onnistuneet parhaiten parantamaan osaamisen rakenteita ja kohottamaan osaamisen tasoa. Laadullinen arvio hank 6

7 keista oli keskitasoinen. Kaavio 1 Kaavio 2 Prosenttiosuus % Työllisyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä edistävä ja/tai työpaikkoja uudistava 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 3,8 % 19,8 % 38,2 % 27,8 % 10,4 % Arvosana Sarja1 Prosenttiosuus % Uutta yritystoimintaa synnyttävä sekä jalostusastetta nostava ja kilpailukykyä parantava 50,0 % 30,0 % 10,0 % -10,0 % 3,6 % 32,1 % 29,3 % 20,4 % 14,6 % Arvosana Sarja1 Keskiarvo 3,2 (137 kpl) Keskiarvo 3,3 (137 kpl) Kaavio 3 Kaavio 4 Prosenttiosuus % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Osaamisen rakenteita parantava ja/tai osaamistasoa kohottava 3,6 % 23,3 % 13,9 % 35,8 % 23,4 % Arvosana Sarja1 Prosenttiosuus % Kestävän kehityksen periaatteita edistävä sekä maakunnan luonnon- ja kulttuuriympäristöä parantava 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 9,2 % 21,8 % 42,9 % 19,3 % 6,8 % Arvosana Sarja1 Keskiarvo 3,6 (137 kpl) Keskiarvo 2,9 (119 kpl) Kaavio 5 Kaavio 6 Prosenttiosuus % 50,0 % 30,0 % 10,0 % -10,0 % Maakunnan tietoyhteiskuntavalmiuksia parantava 14,4 % 34,4 % 28,0 % 11,2 % 12,0 % Arvosana Sarja1 Prosenttiosuus % Kustannus-hyötysuhteeltaan onnistunut ja hankkeella aikaansaadulla toiminnalla jatkuvuutta mahdollistava 50,0 % 30,0 % 10,0 % -10,0 % 3,6 % 32,2 % 32,8 % 14,6 % 16,8 % Arvosana Sarja1 Keskiarvo 2,7 (125 kpl) Keskiarvo 3,4 (137 kpl) 7

8 Kaavio 7 Tasa-arvoa edistävä Prosenttiosuus % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 31,0 % 19,5 % 21,2 % 21,2 % 7,1 % Arvosana Sarja1 Keskiarvo 2,8 (113 kpl) Hankkeiden arvioijat pitivät 90-prosenttisesti hankkeiden toteuttajien ilmoittamia numeerisia tulostietoja todentuntuisina ja uskottavina. Lomakkeissa ylimitoitetuiksi arvioidut tulostiedot johtuvat useimmiten epäuskottavasta uusien tai säilytettyjen työpaikkojen määrästä. Hankearvioinnin mukaan Pohjois-Karjalan tavoite 6 -ohjelman periaatteista parhaiten toteutuivat uuden yritystoiminnan luominen painopistealueilla, koulutuksen ja tutkimuksen kytkeminen painopisteiden kehitykseen sekä jossain määrin myös tarvittavan infrastruktuurin kehittäminen. Toiminnan muokkaus kestävän kehityksen mukaiseksi sekä syrjäytymisen ehkäiseminen eivät olleet merkittävällä tavalla mukana hankkeiden toteutuksessa. Hanketoiminnan hyvinä tuloksina nähtiin Pohjois-Karjalan osaamisen tason ja rakenteiden parantuminen, eri toimijoiden välisen yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntyminen sekä uusien menetelmien/mallien kokeilun ja käyttöönoton yleistyminen. Lisäksi todettiin, että hanketoiminta on vähitellen omaksuttu osaksi kehittämistyötä ja sen avulla on luotu uusia yrittämisen malleja. Arvioinnin mukaan hankkeiden laadulliset ja määrälliset tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Tavoitteiden toteutuminen oli kirjattu 136 arviointilomakkeeseen, joista 69,8 prosentissa hankkeiden tavoitteet arvioitiin toteutuneen hyvin tai kiitettävästi. Hankkeen kokonaisuuden arviointi tuotti lähes samanlaisen tuloksen. Hankkeiden vaikuttavuuden katsottiin olevan kokonaisuudessaan tavoite 6 ohjelmassa ja maakunnan kehittämisessä hyvä tai kiitettävä (67,6 % 136 lomakkeessa). Laadullisen arvioinnin ja tavoitteiden sekä kokonaisuuden arvioinnin välillä oli hieman ristiriitaa. Laadullisesti hankkeet sijoittuivat keskitasolle, mutta tavoitteiden toteutumisen ja kokonaisuuden arvioinnin suhteen ne olivat selvästi hyvää tai kiitettävää tasoa. Vapaamuotoinen kirjallinen arvio hankkeesta esitettiin 104:ssä arviointilomakkeessa. Suurin osa sanallisesta arviosta oli positiivista. Negatiiviset arviot liittyivät esimerkiksi hankkeen toiminnan epäonnistumiseen tai hitaaseen käynnistymiseen sekä epärealistisiin tavoitteisiin. Osa vapaamuotoisesta arvioinnista oli neutraalia hankkeen kommentointia. Positiivisesta arvioinnista on havaittavissa neljä eri tyyppistä kategoriaa. Ensimmäisessä korostetaan hankkeen ainutlaatuisuutta, hanketoiminnan aloittamista tai sen suunnittelua ja kehittämistä. Tällaisilla hankkeilla voitiin edistää tietyn palvelun tai osaamisalueen kehittämistä ja luoda pohjaa jatkohankkeille tai hankkeet olivat ensimmäisiä laatuaan Pohjois-Karjalassa. Toiseen kategoriaan kuuluvissa hankkeissa painottui maakunnan tai sen tapahtumien markkinointi, julkisuusarvon nostaminen tai maakunnan imagon rakentaminen. Useat tämän kategorian hankkeista olivat matkailuhankkeita, tiettyyn tapahtumaan tai erityisosaamisen markkinointiin liittyviä. Kolmas kategoria muodostuu hankkeista, joissa luotiin edellytyksiä yritystoiminnalle muun muassa yhteistyön kautta. Neljänteen kategoriaan luetaan osaamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen panostavat hankkeet. Näillä hankkeilla pyrittiin vahvistamaan alueellista erityisosaamista sekä hyödyntämään ja tuottamaan uutta tutkimustietoa. 8

9 Pohjois-Karjalan liiton rahoittamista tavoite 6 -hankkeista voidaan mainita kahdentyyppisiä hankekokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan liiton yksin rahoittamista hankkeista mainitsemisen arvoisia ovat Alihankintamessut, Innovaatioita ja innovoimaa Pohjois-Karjalaan hanke sekä NUTEVA-hanke. Alihankintamessut-hankkeella edistettiin merkittävästi pohjoiskarjalaisten metalliyritysten toimimista alihankkijoina, Innovaatioita ja innovoimaa hankkeella puolestaan edistettiin pohjoiskarjalaisia keksintöjä ja uusia innovaatioita; tuloksena muun muassa Pohjois-Karjalan nimeäminen Suomen innovatiivisimmaksi maakunnaksi. NUTEVA-hankkeen kautta vahvistettiin Nurmeksen kaupungin teollista pohjaa tuloksellisesti tilanteessa, jossa meijeriteollisuus lakkasi kaupungissa. Toisen kokonaisuuden muodostavat hankkeet, joissa oli mukana useampi rahoittaja Pohjois-Karjalan liiton ollessa mukana hankkeen käynnistyessä tai osarahoittajana. Tällainen kokonaisuus oli esimerkiksi ekologisen energiantuotannon kehittäminen, erityisesti puupellettien käytön kehittäminen. Siihen liittyvillä osahankkeilla edistettiin puupellettien käytön yleistä tunnettavuutta, lisättiin yritysten yhteistyötä sekä luotiin edellytykset Ilomantsin brikettitehtaan toiminnalle. Merkittävänä kokonaisuutena voidaan pitää myös Itä-Suomen muovimetallikeskuksen perustamista ja sen toimintaan liittyviä hankkeita. Kyseisillä hankkeilla onnistuttiin saamaan valtakunnallisestikin huomattava osaamiskeskus Joensuuhun ja vakiinnuttamaan sen toiminta. 9

10 Pohjois-Karjalan TE-keskus Työvoimaosasto EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO Tavoite 6-ohjelman suurin investointi - Kolin kansallispuiston luontokeskus - rahoitettiin EAKR:n ja työhallinnon kansallisen vastinrahan kautta. Tavoitteena oli saada Kolin toiminnallinen ympäristö sellaiseksi, että se edesauttaa sekä kansallispuiston parempaa hyödyntämistä että koko Kolin alueen matkailullista kehittämistä. Kolin hankkeeseen käytettiin EAKR rahaa 7 Mmk ja kansallista rahoitusta 10 Mmk. EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO Euroopan sosiaalirahaston tavoitteena tavoite 6-ohjelmassa oli parantaa työllistyvyyttä, lisätä ammatillista osaamista erityisesti pk-yrityksissä sekä kehittää alueen osaamisrakenteita. Rahasto on luonteeltaan ennen kaikkea työllistämisrahasto mutta myös tulevaisuusrahasto, jonka avulla voidaan kehittää osaamis- ja koulutusjärjestelmiä. Jotta osaamisen kehittämistoiminta ei jäisi kertaluonteisiksi koulutuksiksi, ESR-toiminta sisältää olennaisesti kouluttajien ja opettajien koulutusta ja erilaisten toimintamallien kehittämistä sekä verkostoitumisen edistämistä työelämän ja koulutuksen välillä. Lisäksi rahoitusta kohdennettiin yrittäjyyden lisäämiseen, tietotekniikan hyödyntämiseen pk-yrityksissä ja organisaatioissa sekä maaseudun elinvoiman lisäämiseen osaamisen avulla. ESR-toimintaa rahoitettiin kuuden eri ministeriön kautta ja yhteensä rahoitusta käytettiin 239,7 Mmk, josta ESR:n osuus oli 133,3 Mmk. (ks. kuva 2 rahoituksen jakautumisesta). Työhallinnon rahoittamien ESR-hankkeiden rahoitusosuudet olivat (Mmk): ESR 82,5 Mmk Valtio 60,1 Mmk Kunta 39,1 Mmk Muu julkinen 3,6 Mmk Yksityinen 54,6 Mmk Kenen osaamista lisättiin? Vuosina Pohjois-Karjalassa toteutettiin 150 ESR-osarahoitteista koulutus- ja työllistämisprojektia, joihin osallistui n pohjoiskarjalaista henkilöä eli noin neljännes koko työvoimasta. Aloittaneista oli työttömiä - nuoria ilman ammatillista koulutusta tai yli 25-vuotiaista pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia työnhakijoita. Lisäksi työttömille järjestettiin yrittäjyysvalmennusta sekä yritysten kanssa yhteistyössä KEKOvalmennusta. Työttömiin kohdentuvat koulutus- ja työllistämistoimenpiteet kestivät 66 päivää eli n. 3,5 kuukautta. Ohjelman tavoitteena oli, että puolella toimenpiteisiin osallistujista olisi muu kuin työttömän status ja tämä tavoite saavutettiin. Työssä oleviin kohdentuvia koulutus-, neuvonta- ja valmennustoimenpiteitä toteutettiin hyvin monenlaisia ja niihin osallistui n pohjoiskarjalaista yrittäjää, pk-yritysten työntekijää, opettajaa, kuntien ja julkisten organisaatioiden työntekijää, maanviljelijää, maaseudun kehittäjää jne. Koulutukset tai erilaiset seminaarit ja teemapäivät kestivät keskimäärin yhdeksän päivää vaihdellen muutamasta tunnista pariin viikkoon. Määrällisiä tuloksia ESR-projekteissa (kuva 1) 10

11 Laadullisia tuloksia ESR-projekteissa Seuraavassa arvioidaan ESR-hankkeiden laadullisia tuloksia ESR-toiminnan painopisteiden (kuva 3) mukaisesti. Polut työllisyyteen (43 % ESR-kehyksestä sisältäen työttömien koulutustuet ja työmarkkinatuet) Nuoret Kunnat olivat aktiivisia nuorten osallistamisen lisäämisessä. Erityyppistä paja- ja työvalmennustoimintaa kehitettiin Lieksassa, Nurmeksessa, Enossa, Ilomantsissa, Liperissä, Joensuussa sekä Keski-Karjalassa, jossa kolme kuntaa yhdessä toteuttivat projektin. Toimintaan osallistui alle 25-vuotiasta nuorta. Nuorten osalta tulokset olivat pääsääntöisesti positiivisia - nuorille tarjottiin neuvontaa, ohjausta ja monipuolista tukea. Nuoria ohjattiin koulutukseen, työharjoitteluun, ammatinvalinnanohjaukseen, sen sijaan valtaosa ohjaajien työstä meni moniongelmaisten nuorten motivaation nostamiseen oman elämän hallinnassa. Havaintona kaikkien projektien osalta oli, että vaikeassa tilanteessa olevien nuorten määrä on maakunnassa kasvussa eikä heidän tukemiseen ei ole riittäviä resursseja. Lisäksi nuorten ohjaajien osaamisessa on paljon kehitettävää toimintaympäristö on muuttunut hyvin monimutkaiseksi. Tavoitteena ollut uusien innovatiivisten toimintatapojen kehittäminen ei onnistunut suunnitellulla tavalla vaan projekteissa useimmiten toimittiin kuten aikaisemminkin eikä uusia yhteistoimintamalleja jäänyt pysyviksi monessakaan kunnassa. Yli 25-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät Pitkäaikaistyöttömien työllistämishanke Pohjois-Karjalan työpooli on esimerkki hyvästä ESRprojektitoiminnasta alkaen suunnittelusta, toimijoiden sitouttamisesta sekä tuloksellisuudesta ja siitä kootun tiedon levittämisestä. Projektin toteuttivat Joensuun ylipiston Karjalan tutkimuslaitos yhdessä Joensuun, Lieksan, Nurmeksen, Outokummun ja Kiteen kanssa. Projektiin osallistui yhteensä 480 henkilöä, joiden keski-ikä oli n. 41 vuotta. Työllistymistulokset olivat seuraavat: työssä toistaiseksi tai määräaikaisesti 38 %, osuuskuntien kautta työllistyneinä 6 %, yrittäjinä 4 %, koulutuksessa 9 %, työttömänä 37 %. Yksilöiden työmarkkina-aseman parantumisen lisäksi projektin toiminta painottui paikallisen kumppanuuden kehittämiseen, mitä voidaan pitää merkittävänä sysäyksenä alueellisen työllisyysstrategian tekemiselle Pohjois-Karjalassa. Kuntien sitoutuminen vaihteli suuresti, mutta sen kehittyminen vuosien aikana oli huomattava. Puutteeksi jäi yritysten mukaan sitouttaminen, mikä osaltaan johtui toteuttamismallista, jossa kunnat olivat aktiivinen työllistäjä osallistujien etsiessä omaa työllistymispolkuaan. Projekti sai myös ainoana tavoite 6-alueen hankkeena komission kunniamaininnan hyvästä tiedotustoiminnasta. Työpooliprojekti oli mukana työministeriön julkaisemassa hyvien käytäntöjen julkaisussa. Kehittämiskoulutus (KEKO-valmennus) ammatillisen koulutuksen omaaville työttömille tuotti alkuvuosina erittäin hyviä työllistämistuloksia (CE-merkintä, laatu ja tuottavuus), mutta 90-luvun loppupuolella työttömien osaamisen laatu ja yritysten odotukset ja tarpeet eivät enää kohdanneet (yritykset tarvitsivat "valmiita" koneinsinöörejä tai vientimyyjiä eivätkä olleet valmiita panostamaan tarpeeksi koulutettavien perehdyttämiseen). Lisäksi ryhmän kokoamisessa oli suuria ongelmia. KEKO-koulutus on toimintamallina erittäin hyvä ja yrityslähtöinen, mutta toteutusajankohdan ennakointi täytyy tehdä huolellisesti, jotta työvoiman tarjonta ja yritysten tarve kohtaavat. Ryhmäkokojen pienentäminen pitäisi voida sallia ja toiminnan lähtökohtana tulisi olla ensisijaisesti yritysten tarpeet - ei koulutusorganisaatioiden tai konsulttien tarpeet. Tällöin päästäisiin räätälöityyn työllistämiskoulutukseen. Vajaakuntoisille työnhakijoille oli oma hanke, jonka yhtenä tuloksena voidaan pitää muutosta työkyvyttömyyslakiin siten, että projektissa kokeiltiin eri työllistämismalleja ja niistä tehtiin laskelmia ja esityksiä eteenpäin. Hanke toteutettiin hyvin ja siihen osallistui 42 osallistujaa. Toimintamallin jatkumo jäi kuitenkin vähäiseksi. 11

12 Maahanmuuttajille aloitettiin Kansainvälisen kohtaamispaikan toiminta, jota voidaan pitää hyvänä käytäntönä. Toimintakeskusmallissa kehitettiin joensuulaisille maahanmuuttajille (n. 900 henkilöä) turvaverkkoa, jota ilman suomalaiseen yhteiskuntaan tai työelämään sopeutuminen on erittäin vaikeata. Kuntien sitoutuminen hankkeeseen ei ollut kuitenkaan kovin hyvä, mikä vaikeuttaa toiminnan jatkuvuutta. Työllistämistalkoisiin tarvitaan useita toimijatahoja ja kumppanuutta. Joensuun ja Enon kumppanuushankkeet kokeilivat viranomaisten, järjestöjen ja yritysten verkottamista työllisyyden hoitamisen ympärille. Joensuussa järjestöt ovat erittäin aktiivisia, mutta yritysten mukaan saannissa on suuria ongelmia. Me Kehittäjät - hankekokonaisuus kehitti omalta osaltaan yhteisöllistä ajattelua ja sosiaalisen pääoman kehittämistä viidellä eri paikkakunnalla. Hyviä käytäntöjä Vaikeassa asemassa olevan työttömän asiakasryhmän työllistymisen edistämiseksi projektien kokemusten mukaan voidaan pitää - valtion ja kuntien eri viranomaisten yhteistoiminta - järjestöjen hyödyntäminen työllistämisessä - yritysten sitouttamisen merkitys, erityisesti maahanmuuttajien osalta - vertaistukimalli - osuuskuntatoiminta ja muu mikroyrittäjyyden mallien kehittäminen - sosiaalisen pääoman lisääntyminen Hyviä projekteja - Pohjois-Karjalan työpooli/joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun kaupunki, Lieksan kaupunki, Outokummun kaupunki, Kiteen kaupunki, Nurmeksen kaupunki - Kansainvälinen kohtaamispaikka Aurora/Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/pohjois- Karjalan kesäyliopisto Työssä olevan pk-yritysten henkilöstön ammattitaidon ja jaksamisen kehittäminen (19 % ESR-kehyksestä) Pohjois-Karjalassa pk-yritysten henkilöstön koulutushankkeet käynnistyivät vasta ohjelmakauden puolessa välissä. Muovi- ja metallialan yrityksille sekä vuolukiviyrityksille toteutettiin koulutusta sekä työorganisaation kehittämistä. Lisäksi laadun, tuottavuuden ja työorganisaation kehittämiskoulutusta annettiin useille ryhmille, esimerkiksi metsäalan yrittäjille, maatalousyrittäjille, sosiaalipalveluyrittäjille, vientiä aloittaville, lämpöyrittäjille, rakennusalan yrittäjille sekä kirjapainotyöntekijöille. Laaja tietotekniikan koulutushanke sekä kaksi suurta työkyvyn ylläpitämiseen kohdentuvaa hanketta toteutettiin ohjelmakauden lopussa. Havaintona koulutuksista on, että tärkeimpiä ovat projektin suunnitteluvaihe ja yritysten sitouttaminen ohjelmaan. Kyse on pitkäjänteisestä toiminnasta, jotta vaikuttavuus yritystoimintaan saadaan näkymään. Koulutusja opetusmenetelmiä on kehitettävä, jotta pienten yritysten henkilöstö pääsisi mukaan. Yrityksissä on opastettava katsomaan koulutusta kokonaisvaltaisesti. Ongelmana koettiin ESR-projektin hallinnointimalli, jossa yksi yritys ei voi olla hakijana vaan rahoitusta myönnetään välittäjätaholle, joka järjestää koulutusta ja konsultaatiota. Maakunnassa tulisikin olla muutama suuri mahdollistava koulutushanke, johon yrityksiä voitaisiin ohjata non-stop periaatteella. Näin ei aikaa menisi kymmenien projektien hallinnointiin. Toisaalta hakijatahoilla on oltava yrittäjien luottamus. Verkostoitumisessa, esimerkiksi alihankintatoiminnan kehittämiseksi, on vielä paljon tehtävää. Hyviä käytäntöjä pk-yritysten koulutuksissa - yritysten tarvelähtöisyys - koulutustoiminta räätälöitävä sopimaan pienyrittäjille - työssä oppiminen - henkilöstön osaaminen osana työorganisaation kehittämistä 12

13 - ennakointitiedon hyödyntäminen työvoiman kouluttamiseksi yritysten tarpeeseen Hyviä projekteja - Osaava Pohjois-Karjala/P-K ammattikorkeakoulu - Vuolukiviyritysten koulutuksen kehittämishanke/p-k koulutuskuntayhtymä/outokumpu Osaamisjärjestelmien kehittäminen (19 % ESR-kehyksestä) Vuosina Pohjois-Karjalaan saatiin kaksi valtakunnallista osaamiskeskusta, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena ja tulevaisuuteen investointina. Rakennerahastojen tuella synnytettiin muovi-metallialan sekä puu- ja metsäalan osaamiskeskukset, joiden toimintaa kehitetään edelleen tavoite 1 -ohjelmakaudella sekä kansallisin että EU-varoin. Muotoilun koulutusohjelma kehitettiin ESR- ja EAKR-toiminnan yhteistyönä. Lisäksi mittavana avauksena voidaan pitää Bioenergiastrategian toteuttamista Miilu-hankkeella, jossa kehitettiin ja koulutettiin bioenergiaosaajaverkostoa Pohjois-Karjalaan. Työelämän ja yritysten ja toisaalta koulutusmaailman lähentyminen oli ESR-toiminnan tavoitteena ja siihen liittyen toteutettiin opettajien työelämäläheistä koulutusta sekä opetushallinnon että työhallinnon rahoituksella. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää kehitettyä yrittäjyysyliopiston mallia. Useissa projekteissa kehitettiin etäopetusmenetelmiä ja -materiaaleja, jotka jäävät hyödynnettäväksi myös projektien jälkeen. Työelämän ja koulutustarpeiden ennakointitoimintaa aloitettiin ohjelmakauden loppupuolella, mitä voidaan pitää erittäin tärkeänä avauksena toimintamallin juurruttamiseksi alueella eri toimijoiden yhteistyöverkostoksi. Hyviä käytäntöjä osaamisjärjestelmien kehittämisessä - osaamiskeskustoiminta - kouluttajien koulutus - uuden opetusohjelmat ja -menetelmät - virtuaaliopetusmenetelmät - uuden teknologian siirto pk-yrityksiin - työelämätarpeiden ennakointityö Hyviä projekteja - Itä-Suomen Muovi-metallikeskus/P-K ammattikorkeakoulu - DÁrt - muotoilun palvelukeskus/p-k ammattikorkeakoulu - Yrittäjyysyliopisto/Joensuun yliopisto Yrittäjyyden edistäminen (8 % ESR-kehyksestä) ESR-projekteilla järjestettiin koulutusta, neuvontaa ja ohjausta yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville. Lisäksi Joensuun yliopiston opiskelijoille kehitettiin yrittäjyysopintoja, joka on jäänyt pysyväksi toimintamalliksi. Alueella oli useita alkavien yritysten hankkeita mm. Tiedepuistossa, Uusyrityskeskuksella, eri puolilla maakuntaa sekä TE-keskuksessa. Neuvontatoiminnan koordinointia on syytä kehittää voimallisesti. Naisyrittäjyyden ja maaseudun mikroyrittäjyyden edistäminen oli yksi painopistealue ja siinä tehtiin 6- ohjelmassa avaus, jota työtä on syytä jatkaa koordinoidusti uudella ohjelmakaudella, jotta tehty aktivointityö maakunnassa ei mene hukkaan. Naisten ja nuorten yrittäjyyspotentiaali maakunnassa on yhä hyödyntämättä. ESR-rahoituksella synnytettiin yrittäjyyden multimedia cd-rom oppilaitosten ja kouluttajien työvälineeksi. Havaintona raporteista voidaan sanoa, että nuorten motivoiminen yrittäjyyteen vaatii pitkäjänteistä asennemuutosta sekä opettajilla että kodeissa. Pohjoiskarjalaisilta nuorilta puuttuu hyviä yrittäjyyskokemuksia eikä riskinottorohkeutta löydy helposti. Toisaalta käyttämätöntä yrittäjäpotentiaalia on maaseudun naisissa, korkean 13

14 osaamisen toimihenkilöissä sekä erityisosaajissa. Starttirahan hyödyntämistä työttömyydestä yrittäjyyteen tulisi kehittää siten, että starttirahan saannin edellytyksenä olisi valmennusjakson käyminen. Samoin juuri yrittäjänä aloittaneille tuki ja neuvonta on erittäin tarpeellista. Hyviä käytäntöjä - valmennusohjelma ennen yrittäjäksi ryhtymistä - tuki, neuvonta, ohjaus, koulutus yrittäjän ensimmäisinä vuosina - naisyrittäjien tuen tarve huomioitava - yrittäjyyskasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa ja tiedottaminen Hyviä projekteja - Yrittäjyyden multimedia/p-k kauppakamari ry - Vauhtipyörä/P-K Koulutuskuntayhtymä/Kesäyliopisto - Alkavien yrittäjien neuvonta/joensuun kaupunki ja Liikeideoiden kaupallistaminen/p-k TEkeskus Maanviljelijöiden ja maaseudun kehittäjien neuvonta ja koulutus (7 % ESR:n kehyksestä) Maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseksi ohjelmassa oli erillinen maaseutupaketti, jonka tarkoituksena oli aktivoida maaseudun toimijoita paikallisen kumppanuuden kautta kehittämään omaa aluettaan. ESRprojekteilla järjestettiin koulutusta viljelijöille mm. tietotekniikassa, marjanviljelyssä, lihanjalostamisessa, työssä jaksamisessa sekä lomittajien työn monipuolistamisessa. Metsätilayrittäjiä ja metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöitä koulutettiin laatuajatteluun ympäristövastuuta unohtamatta. Maanviljelijöille sekä maaseudun naisille oli oma tietotekniikan hyödyntämishanke. Paikallista kumppanuutta ja aktiivisuutta kehitettiin viidellä paikkakunnalla Me kehittäjät -hankkeilla, joiden aikana syntyi myös maaseudun kehittäjän käsikirja. Lisäksi kehittämisen laatua ja pysyvyyttä turvattiin maaseudun PD-koulutuksella, johon osallistui 20 pohjoiskarjalaista maaseutukehittäjää. Hyviä käytäntöjä - paikallinen aktiivisuus ja kumppanuus - sosiaalisen pääoman lisääminen - tietotekniset valmiudet viljelijöille - metsäalan ammattilaisten laatuhankkeet Hyviä projekteja - Tuki ja Turva hanke/p-k Maaseutukeskus - Me Kehittäjät hankekokonaisuus/joensuun yliopisto - Tietotekniikkaa maanviljelijöille/p-k koulutuskuntayhtymä/lieksa Tietoyhteiskuntahankkeet (4 % ESR:n kehyksestä) Pohjois-Karjalassa tehtiin ohjelmakaudella tietoyhteiskuntastrategia, jonka toteuttamiseen ei kuitenkaan löytynyt tarpeeksi sitoutumista. ESR-hankkeilla parannettiin pienten yritysten tietoteknisiä valmiuksia, mihin tarvetta on runsaasti. Jatkossa täytyy pohtia kenelle ja missä määrin EU-rahoituksella koulutusta tulisi järjestää ja linkittää se olennaisesti yrityksen muuhun toimintaan. Etätyömahdollisuuksia haettiin muutamassa projektissa ja havaintona voidaan todeta, että mikäli projektitoiminnalla halutaan edistää etätyön tekemistä syrjäisillä alueilla, potentiaaliset toimeksiantajat (esimerkiksi Etelä-Suomessa) on aina ensin oltava selvillä. 14

15 ESR-projektissa ei voida tukea yhden yrityksen markkinointiponnisteluja eikä sen kustannuksia, myös alihankintaa tarjoavien yritysten etsintä on yritysten normaalia toimintaa. ESR tulee mukaan sitten, kun on kysymys työvoiman koulutustarpeiden kartoittamisesta, kouluttamisesta tai työllistämisestä yrityksiin. Joensuussa, Ilomantsissa ja Nurmeksessa syntyi uusia it-yrityksiä. On syytä muistaa, että yrityksiä ei voi synnyttää projektitoiminnan varaan vaan niiden on pysyttävä toimimaan kannattavasti ilman tukia. Samoin on aina harkittava uusien projektien ajankohtaa ja toimintaa, jotta ei vaaranneta jo olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä. Hyviä käytäntöjä - it-alan yritysten osaamisen lisääminen ja verkostoituminen - Ilomantsin ja Nurmeksen it-alan kehittämisen aktiivisuus Hyviä projekteja - SampoNet/P-K koulutuskuntayhtymä/ilomantsi - Tietotekniikkaosaamisen kehittäminen pk-yrityksissä/p-k koulutuskuntayhtymä/akk Työhallinnon hankkeet ja maakunnan strategia Hyvinvointiklusterissa työhallinnon rahoittamien projektien rooli työllisyyden hoidossa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä oli keskeinen (Työpooli). Muovi-metalli- ja metsäklustereissa työhallinnon rahoittamat hankkeet tukivat muovi-metallialan sekä puu- ja metsäalan työpaikkojen kysynnän lisäämistä sekä osaamisen kehittymistä Pohjois-Karjalassa (Osaava Pohjois-Karjala). Tuloksena oli kaksi osaamiskeskusta. Työhallinto oli myös osaltaan tukemassa bioenergiastrategian mukaisen osaajaverkoston kehittämistä. Tietotekniikkaklusterissa työvoiman tietotekniikan osaamista lisättiin useilla maakunnallisilla koulutushankkeilla. 15

16 Kuva 1. Määrällisiä tuloksia ESR-projekteissa. MITÄ JÄI KÄTEEN TAVOITE 6 -OHJELMASTA ESR-hankkeiden loppuraporteilla ilmoitetut määrälliset tulokset (kaikki rahoittajat) Alkaneet projektit 150 Aloittaneet henkilöt joista työttömiä joista naisia joista työssä olevia joista naisia Toteutuneet henkilötyöpäivät työttömät työssä olevat Toimenpiteen kesto keskim. pv/aloittanut työttömät 66 työssä olevat 9 Kustannukset mmk mmk ESR 133,3 kans. valtio 106,4 Yhteensä 239,7 josta työttömät 100,7 josta työssä olevat 139, päättyneet ESR-projektit Syntyneet työpaikat Säilytetyt työpaikat Uudet yritykset 466 ESR-projektien hallinnointi P-K:n koulutuskuntayhtymä 29 Joensuun yliopisto 22 P-K:n ammattikorkeakoulu 19 Yritykset 17 Järjestöt 15 Kunnat 15 Joensuun Tiedepuisto Oy 5 Muut 28 Yhteensä

17 Kuva 2. ESR-rahoituksen jakautuminen rahoittajittain. ESR-RAHOITUSOSUUKSIEN SUHTEELLINEN JAKAUTUMINEN 6-OHJELMASSA POHJOIS-KARJALASSA (ei sisällä teknistä tukea) 9 % 3 % 19 % 2 % 6 % 1 % SM OPM MMM KTM STM TYÖVOIMAOSASTOT OPSOT 60 % Kuva 3. ESR-hankkeiden jakautuminen ESR-toiminnan painopisteiden mukaisesti. TYÖVOIMAVAROJEN JA OSAAMISEN (ESR) KEHITTÄMISEEN KÄYTETTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN (kaikki rahoittajat) TAVOITE 6-OHJELMASSA POHJOIS-KARJALASSA % 7 % 4 % 9 % 34 % Polut työllisyyteen (nuoret, pitkäaikaistyöttömät) 34% Osaamisjärjestelmän kehittäminen 19% Työssä olevan pk-yritysten henkilöstön ammattitaidon kehittäminen 19% Yrittäjyyden edistäminen 8% Maaseudun kehittäjien neuvonta ja koulutus 7% Tietoyhteiskuntahankkeet 4% 19 % Opintososiaaliset etuudet 9% 19 % 17

18 Yritysosasto Arvioinnissa tarkasteltiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamia tavoite 6 -ohjelman mukaisia EU-rakennerahastohankkeita Pohjois-Karjalassa. Hallinnonalan toimijoista tavoite 6 -ohjelman mukaisia rahoituspäätöksiä tehtiin kauppa- ja teollisuusministeriössä, KTM Yrityspalvelun Pohjois-Karjalan piiritoimistossa ( alkaen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen yritysosasto) ja Tekesissä. Arvioitavat hankkeet jaoteltiin suoriin yritystukiin (kehitysalueen investointi- ja pienyritystuki sekä pk-yritysten kehittämis- ja kansainvälistymistuki), toimintaympäristötukeen, energiatukeen, ESR-osarahoitettuihin kehittämis- ja koulutushankkeisiin sekä Tekes-hankkeisiin. TAVOITE 6 -OHJELMAN TOTEUTUMINEN KTM:n hallinnonalan EAKR-hankkeiden volyymi Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) EAKR-osarahoitus vaikutti 129 uuden yrityksen ja uuden työpaikan syntymiseen. Lisäksi tuetuissa hankkeissa turvattiin työpaikkaa ja saavutettiin 93 projektin aikaista työpaikkaa. KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) osuus Pohjois-Karjalassa oli 21,4 % KTM:n hallinnonalan koko maan tavoite 6 -ohjelman EAKRrahoituksesta. Ko. tuella syntyneistä uusista yrityksistä 17,4 % ja 21,6 % uusista työpaikoista sijoittui Pohjois- Karjalaan. Taulukko 1. EAKR-osarahoitteisten hankkeiden volyymi KTM:n hallinnonalalla Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) Hanke kpl Hanke mk Tuki mk Uudet yritykset Uudet työpaikat Energiatuki Investointituki Kehittämistuki Toimintaymp.tuki YHTEENSÄ Aluekehitysrahaston osarahoittamiin hankkeisiin myönnettiin 6-ohjelmakaudella noin 235 Mmk lähes 700 hankkeeseen. Hankkeiden yhteenlaskettu yksityinen rahoitus on noin 960 Mmk. Pohjois-Karjalassa KTM:n hallinnonalan EAKR-osarahoituksella tuettiin hankkeita eniten Joensuussa ja niihin myönnetty tuki, markkaa, oli 17,6 % KTM:n hallinnonalan (pl Tekes) Pohjois-Karjalan tavoite 6 - ohjelman EAKR-osarahoituksesta. Uusia yrityksiä (27 kpl) ja uusia työpaikkoja (628 kpl) syntyi eniten Joensuuhun, mutta myös Kontiolahden 397 uutta työpaikkaa olivat Joensuun seutukunnan työllisyyden kannalta merkittäviä. Pohjois-Karjalassa KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-osarahoitus painottui teollisuuteen (toimiala D); teollisuushankkeiden osuus myönnetystä tuesta oli 80,0 %. Koko maassa osuus oli pienempi, mutta silti yli puolet (59,2 %) hankkeista oli teollisuuteen kohdentuvia. Pohjois-Karjalassa tuetut teollisuushankkeet synnyttivät 82,6 % indikaattorina olleista uusista ja 78,4 % turvatuista työpaikoista sekä 62,0 % uusista yrityksistä. Teollisuuden hankkeista eniten tukea Pohjois-Karjalassa saivat metallituotteiden, puutavaran ja puutuotteiden sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus. 18

19 Ohjelman toteutuminen Tavoite 6-ohjelman viimeiset maksatukset suoritettiin joulukuussa 2001 ja ohjelma suljetaan lopullisesti kevään 2002 aikana. Pohjois-Karjala menestyi erinomaisesti verrattaessa KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeiden lopullista toteutumista toisiin tavoite 6 -alueisiin. Pohjois-Karjalan toteutuma ylitti 90 %. Vain Kainuussa hankkeiden lopullinen toteutuma oli Pohjois-Karjalan lisäksi yli 90 %. Taulukko 2. KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeiden toteutuminen tukimuodoittain Energiatuki Investointituki Kehittämistuki Toimintaymp. Yhteensä Tuki Etelä-Savo 74,0 % 89,1 % 73,6 % 98,7 % 88,7 % Pohjois-Savo 100,0 % 86,7 % 53,2 % - 83,8 % Kainuu 99,8 % 94,7 % 74,2 % 90,8 % 92,4 % Lappi 99,7 % 92,5 % 73,7 % 91,6 % 89,4 % Pohjois-Karjala 93,2 % 92,1 % 73,3 % 77,3 % 90,1 % Koko tavoite 6 alue 92,0 % 92,2 % 72,8 % 90,2 % 89,8 % Koko tavoite 6 -alueella KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeista toteutuivat parhaiten investointitukihankkeet. KTM:n hallinnonalan ESR-hankkeiden volyymi Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) KTM:n hallinnonala (pl. Tekes) käytti tavoite 6 -ohjelmakaudella ESR-osarahoitteista myöntövaltuutta Pohjois- Karjalassa yhteensä lähes 20 Mmk josta valtion vastinrahan osuus oli noin 11,7 Mmk. KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) ESR-hankkeiden toteutuma Pohjois-Karjalassa oli 94,8 %. Tekesin EU-osarahoitteisten hankkeiden volyymi Rakennerahastovaroja myönnettiin teknologisiin tutkimus- ja tuotekehitysprojekteihin, joilla luotiin perustaa rakennerahasto-ohjelmiin kuuluvien alueiden menestymiselle pitkällä aikavälillä. Tuen saajina olivat sekä yritykset että tutkimuslaitokset. Tekesin kaksi ESR-projektia rajattiin tämän arvioinnin ulkopuolelle. Tekes myönsi 6-ohjelmakaudella Pohjois-Karjalaan noin 40 Mmk 53 EU-osarahoitteiseen hankkeeseen (taulukko 3). Myönnetyt tuet vaikuttivat yhden uuden yrityksen ja 188 työpaikan syntymiseen. Lisäksi syntyi 251 hankkeen aikaista työpaikkaa ja työpaikkoja turvattiin Taulukko 3. EU-rahoituksen volyymi Tekesin hankkeissa Pohjois- Karjala Hankkeen perustiedot Hanke Hanke kpl Mk Indikaattorit Tuki mk Uudet Yritykset Uudet työpaikat Säilytetyt työpaikat Projektin aikaiset työpaikat Otoksen 12 hankkeille myönnettiin tukea yhteensä mk ja niistä maksettiin mk, joten Tekesin hankkeiden otoksen mukainen lopullinen toteutumisprosentti oli 94,7. 19

20 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Hankkeiden suuren lukumäärän vuoksi aineistoa ei käyty hankekohtaisesti läpi. Hankekohtaista vaikuttavuutta arvioitiin poimimalla myönnettyjen investointi-, kehittämis- ja kansainvälistymistukien hankekannasta (657 kpl) 30 hanketta (noin 5 % hankkeista): 20 investointi- sekä yhteensä 10 kehittämis- ja kansainvälistymistukihanketta. Toimintaympäristötukihankkeet käytiin läpi hankekohtaisesti ja energiatukihankkeista 5 hanketta (noin 42 % energiahankkeista). ESR-hankkeiden hankekannasta (80 hanketta) arvioitiin noin 6 %:n otos eli viisi hanketta (yksi hanke/tavoiteohjelman vuosi). Tekesin 52 hankkeesta arvioitiin 12, eli otos oli 23 %. Investointitukien otanta Investointitukien (sisälsi myös käynnistystuet) hankekannasta (462 hanketta) otettiin 20 hankkeen otos (noin 5 %). Myönnetty tuki (markat) jaettiin neljään luokkaan, joista jokaisesta valittiin satunnaisotannalla viisi hanketta käyttämällä taulukon 4 luokittelua. Taulukko 4. Investointitukien luokitteluperusteet. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka mk mk mk mk Markkamääräisesti 1. luokka edusti 30,8 %, 2. luokka 34,0 %, 3. luokka 30,8 % ja 4. luokka 4,4 prosenttia myönnettyjen investointitukien hankekannasta. Neljäs luokka oli prosentuaalisesti pieni, mutta investointihankkeiden lukumäärästä 52,5 % kuului siihen. Kehittämis- ja kansainvälistymistukien otanta Kehittämis- ja kansainvälistymistukien hankekannasta (175 hanketta) poimittiin viiden prosentin otos eli viisi kehittämis- ja viisi kansainvälistymishanketta. Kehittämistuet edustivat markkamääräisesti 52,5 % myönnettyjen kehittämis- ja kansainvälistymistukien yhteismäärästä, joten yhtä suuri otos molemmista tukiryhmistä oli perusteltu. Yrityshankkeiden arviointikriteerit Liikevaihdon ja viennin sekä henkilöstön lukumäärän kehityksen mukaan voitiin laskea seuraavat vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut: 1) Vaikuttavuus liikevaihtoon = [liikevaihto (t + 1) - liikevaihto (t - 1)] / tuen määrä Vaikuttavuus liikevaihtoon laskettiin siten, että hankkeen päättymistä seuraavan tilikauden liikevaihdosta vähennettiin hanketta edeltävän vuoden liikevaihto ja erotus suhteutettiin maksetun tuen määrään. Asiakkailta tiedusteltiin myös hankkeen prosentuaalista vaikutusta tapahtuneeseen liikevaihdon muutokseen. Tuen vaikuttavuutta yrityksen liikevaihdon kehitykseen tarkasteltiin myös käyttämällä asiakkaan ilmoittamaa kerrointa (0,0 1,0) jolloin saatiin muista tekijöistä puhdistettu tuen vaikuttavuus yrityksen liikevaihdon kehitykseen. 2) Vaikuttavuus vientiin = [vienti (t + 1) - vienti (t - 1)] / tuen määrä 20

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Pohjois-Karjalan liitto Pöytäkirja 4/2003 30 Torikatu 9 80100 JOENSUU Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika perjantai 22.8.2003 klo 12.05 12.57 Paikka Carelicum, auditorio Torikatu

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Pohjois-Karjalan liitto Pöytäkirja 3/2003 21 Torikatu 9 80100 JOENSUU Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika tiistai 27.5.2003 klo 10.10 12.02 Paikka Carelicum, auditorio Torikatu

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Pöytäkirja 2/2003 14 Torikatu 9 80100 JOENSUU maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika keskiviikko 12.3.2003 klo 10.10 11.10 Paikka Carelicum, auditorio Torikatu 21 C, Joensuu 14 Kokouksen avaus ja

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa

Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa tuotoksen (hyvän käytännön) kehittäjä järjestää työpajan, jossa käytäntöä esitellään (työpajan voi myös organisoida ulkopuolinen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Pohjois-Karjalan liitto Pöytäkirja 7/2003 57 Torikatu 9 80100 JOENSUU Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika perjantai 5.12.2003 klo 10.08 11.13 Paikka Valtion virastotalo, auditorio

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 61/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yritystuesta annettua lakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot