VAPO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO 1.1.2013 30.4.2014"

Transkriptio

1 VAPO Toimimme vastuullisesti työllistämme paikallisesti Vapo-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus

2 Vapon vuosikertomus 2013/2014 VAPO-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 3 TOIMINTAKERTOMUS 3 Toimintaympäristö 3 Konsernin keskeiset tunnusluvut 4 Turvetuotteet 4 Puupolttoaineet 4 Lämpö ja sähkö 5 Kehitys liiketoimintasegmenteittäin 5 Liikevaihto segmenteittäin 5 Liiketulos segmenteittäin 6 Kekkilä-konserni 6 Vapo Timber Oy 6 Muut toiminnot 6 Kassavirta, investoinnit ja rahoitus 7 Muutokset organisaatiossa 7 Konsernirakenteen muutokset ja sisäiset yritysjärjestelyt 7 Tilikauden muutos 7 Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu 7 Henkilöstö 8 Tutkimus- ja kehitystoiminta 8 Ympäristövastuu 9 Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät 10 Tulevaisuuden näkymät 11 Hallinto Hallitus Hallintoneuvosto Vapo Oy:n johtoryhmä Tilintarkastaja Vapo Oy:n osakepääoma ja omistus 12 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä 13 KONSERNITILINPÄÄTÖS 2014, IFRS 13 Konsernin laaja tuloslaskelma 14 Konsernitase 15 Konsernin rahavirtalaskelma 16 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 17 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS 17 Yhtiön perustiedot Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Segmentti-informaatio Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Yrityshankinnat Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastajien palkkiot Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Osuudet osakkuusyhtiöissä Myytävissä olevat sijoitukset Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaiset sijoitukset Laskennalliset verot Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Omaa pääomaa koskevat liitetiedot Rahoitusvelat Pitkäaikaiset korottomat velat Varaukset Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Rahoitus- ja hyödykeriskien hallinta Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Tytäryhtiöosakkeet Vastuusitoumukset Lähipiiritapahtumat 46 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 2014, FAS 46 Emoyhtiön tuloslaskelma 47 Emoyhtiön tase 48 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 50 Emoyhtiön liitetiedot 59 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 60 KONSERNIN TUNNUSLUVUT TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUS 61 Tilinpäätösmerkintä 2

3 Hallituksen toimintakertomus Toimintaympäristö Vapon päättynyt tilikausi oli poikkeuksellisesti 16 kuukauden mittainen ja se sisältää jakson Vertailulukuina käytetään 12 kuukauden mittaista, tarkastettua tilinpäätöstä. Konsernin tilikausi on jatkossa Jatkossa Vapo-konserni raportoi tuloksestaan neljän kuukauden välein. Raportointijaksot ovat , ja Tilikausi lukuina: Konsernin liikevaihto tilikaudelta oli 847,4 milj. euroa (652,9 milj ). Käyttökate (EBITDA) oli 110,9 milj. euroa, 13,1 prosenttia liikevaihdosta (52,2 milj. euroa, 7,5 %). Liiketulos oli 50,1 milj. euroa, 5,9 prosenttia liikevaihdosta (9,2 milj. euroa, 1,4 %). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 9,7 milj. euroa (15,3 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (pre-tax ROIC, ed. 12 kk) oli 3,9 prosenttia (1,4 %). Vapaa kassavirta ennen veroja oli 54,2 milj. euroa (64,2 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat 65,0 milj. euroa, suhde poistoihin 1,2 (48,0 milj. euroa, 1,1). Nettoinvestoinnit olivat 29,1 milj. euroa, suhde poistoihin 0,5 (26,9 milj. euroa, 0,6). Omavaraisuusaste oli 39,4 prosenttia (36,9 %). Korolliset nettovelat olivat 329,0 milj. euroa (355,9 milj. euroa). Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt / EBITDA, ed. 12 kk) oli 4,4 (6,8). Energiaturvetta toimitettiin 15,9 TWh (14,8 TWh). Yhtiö keskittyi koko tilikauden ajan tehostamaan toimintaansa myymällä ydinliiketoiminnan ulkopuolisia tase-eriä, karsimalla kustannuksia, nopeuttamalla käyttöpääoman kiertoa ja leikkaamalla kaikkia muita paitsi turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämiseen liittyviä investointeja. Kesän 2013 turvetuotanto käynnistyi keväällä aikaisin ja kokonaisuutena tuotanto onnistui hyvin. Turvetuotannon tavoitteesta toteutui selkeästi yli 80 prosenttia ja sato oli laadultaan hyvä. Kaikkiaan Vapo-konsernin turvetuotanto oli Suomessa 17,3 miljoonaa kuutiota. Energiaturpeen kysyntä oli poikkeuksellisen alhainen syksyllä 2013 ja keväällä Tähän vaikutti muun muassa poikkeuk sellisen lämmin päättynyt lämmityskausi. Tällä jaksolla vain tammikuu vastasi pitkän aikavälin normaalia lämmitystarvetta. Lämpötilaa merkittävämmät energiaturpeen kysyntää vähentäneet tekijät johtuivat kohonneesta turpeen Konsernin keskeiset tunnusluvut Milj. eur 1 4/ /2013 1/2013 4/ / /2011 Liikevaihto 230,7 251,2 847,4 652,9 705,0 Liikevoitto (EBITA) 18,4 24,3 50,1 9,2 44,3 % liikevaihdosta 8,0 9,7 5,9 1,4 6,3 Liikevoitto (EBITA) ennen arvonalentumisia 21,5 11,9 53,9 9,8 6,9 % liikevaihdosta 9,3 4,7 6,4 1,5 1,0 Tilikauden tulos 5,4 18,8 22,4 6,1 41,5 Käyttökate (EBITDA) 32,1 36,6 110,9 52,2 39,5 +/ Käyttöpääoman muutos 18,4 8,7 27,5 38,9 62,1 - Nettoinvestoinnit 6,6 3,7 29,1 26,9 81,2 Vapaa kassavirta ennen veroja 57,1 49,1 54,2 64,2 20,5 Bruttoinvestoinnit 17,8 4,2 65,0 48,0 94,5 Sijoitetun pääoman tuotto % * 3,9 1,4 6,1 Sijoitetun pääoman tuotto % ennen arvonalentumisia * 4,4 1,4 0,9 Oman pääoman tuotto % * 1,2 2,1 12,8 Taseen loppusumma 786,9 801,7 862,8 Oma pääoma 298,6 288,5 279,3 Korolliset nettovelat 329,0 355,9 416,7 Omavaraisuusaste % 39,4 36,9 33,3 Korolliset nettovelat/käyttökate 4,4 6,8 10,5 Nettovelkaantumisaste % 110,3 123,4 145,8 Henkilöstö keskimäärin * ) Edelliset 12 kuukautta 3

4 energiaverosta ja sähkön alhaisesta markkinahinnasta. Näistä syistä johtuen turve korvautui merkittävässä määrin kivihiilellä eikä lauhde sähköä tuotettu juuri lainkaan turpeella. Hallitus on maaliskuun 2014 kehysriihessä peruuttanut turpeen vuoden 2015 veronkorotuksen, mutta tämä ei riitä parantamaan turpeen kilpailukykyä. Onnistuneesta tuotannosta ja vähentyneestä kysynnästä johtuen Vapolla oli Suomessa energiaturvetta varastossa tilikauden päättyessä yli seitsemän terawattituntia. Energiaturvetta toimitettiin tilikaudella yhteensä 15,9 TWh (14,8 TWh). Turvealan haasteena ovat tuotantopinta-alojen vähentyminen hitaan ja vaikeutuvan lupakäsittelyn johdosta sekä energiaveron noususta johtunut kilpailukyvyn selvä alentuminen. Energiapuusta oli ylitarjontaa ja hintataso säilyi epätyydyttävänä. Vapo Oy:n toimitusmäärät olivat edellisvuoden tasolla. Tehostamistoimenpiteiden ansiosta toiminnan kannattavuus parani ja toiminta oli kokonaisuudessaan voitollista. Pellettimarkkinoilla ei tapahtunut suuria muutoksia. Kotimaan kysyntä on piristymässä erityisesti suuremman kokoluokan lämpölaitosten investointien johdosta. Vienti markkinoilla hintataso on edelleen erittäin epätyydyttävä. Sahatavaramarkkinoilla kysyntä Suomessa on edelleen alhaisella tasolla, mutta päävientimarkkinoilla eli Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa kysyntä on parantunut. Huolimatta Hankasalmen sahan myynnistä tammikuussa 2014, alkuvuoden sahatavaratoimitukset olivat volyymiltaan samalla tasolla kuin vuosi sitten. Tilikauden viimeisien kuukausien aikana Vapo Timber Oy:n kannattavuus palasi usean vuoden jakson jälkeen voitolliseksi. Kuluneeseen tilikauteen sijoittui kaksi puutarha-alan kevätsesonkia. Kevät 2013 oli myöhäisestä kevään tulosta johtuen poikkeuksellisen lyhyt. Kun taas kevät 2014 oli erityisesti Ruotsissa poikkeuksellisen aikainen. Taloudellinen taantuma Suomessa on vaikuttanut alentavasti kuluttajasegmentin kysyntään. Ruotsissa sen sijaan kysyntä on kehittynyt positiivisesti. Ammattiviljelijöille suunnatuissa tuotteissa kilpailutilanne on kiristynyt entisestään kaikilla markkina-alueilla. Turvetuotteet Liiketoiminta-alue koostuu energia- ja ympäristöturveliiketoiminnoista ja käsittää Suomen, Ruotsin ja Baltian liiketoiminnat. Turvetuotteet -liiketoiminta-alueen liikevaihto jatketulla tilikaudella oli 264,2 milj. euroa (220,5 milj. euroa ). Kauden liiketulos oli 56,8 milj. euroa (32,4 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 8,0 milj. euroa. Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 38,6 milj. euroa (25,4 milj. euroa). Energiaturpeen veronkorotus vuoden 2013 alussa 1,90 eurosta 4,90 euroon megawattitunnilta laski kysyntää lähes kolmanneksen. Energiaturpeen liikevaihto oli 235,5 milj. euroa (183,2 milj. euroa) ja liiketulos 52,1 milj. euroa (32,0 milj. euroa). Energiaturvetta toimitettiin yhteensä 15,9 TWh (14,8 TWh). Tästä Suomen toimitukset olivat 14,1 TWh (13,0 TWh), Ruotsin 1,4 TWh (1,3 TWh) ja Baltian 0,4 TWh (0,5 TWh). Energiaturpeen kysynnän laskusta antaa hyvän kuvan se, että raportoitu tilikausi pitää sisällään 1,5 lämmityskautta ja vertailukausi yhden lämmityskauden. Ympäristöturpeen liikevaihto oli 34,9 milj. euroa (37,2 milj. euroa) ja liiketulos oli 4,7 milj. euroa (3,7 milj. euroa). Edelliseen kauteen verrattuna kesän 2013 turvetuotanto onnistui kokonaisuutena hyvin, mikä paransi liiketulosta ja vaikean edelliskauden jälkeen hyvälaatuista energia- sekä ympäristöturvetta on tarjolla riittävästi. Tehdyt investoinnit kohdistuivat pääosin vesienkäsittelyjärjestelmien parantamiseen sekä tuotantoalueiden kunnostukseen ja tuotantokoneisiin. Puupolttoaineet Liiketoiminta-alue koostuu metsäpolttoaineet- ja pellettiliiketoiminnoista Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Puolassa ja Tanskassa. Liiketoiminta-alueen liikevaihto jatketulla tilikaudella oli 182,1 milj. euroa (165,4 milj. euroa ). Kauden liiketulos oli 2,8 milj. euroa ( 8,1 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 0,4 milj. euroa (3,4 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat 1,3 milj. euroa (0,9 milj. euroa). Metsäpolttoaineiden ja sahateollisuuden sivutuotteiden liikevaihto oli 69,5 milj. euroa (65,2 milj. euroa) ja liiketulos 1,2 milj. euroa 4 ( 2,7 milj. euroa). Metsäpolttoaineita myytiin GWh (3 183 GWh). Suomessa metsäpolttoaineita myytiin GWh (2 222 GWh), Baltiassa ja Ruotsissa yhteensä 449 GWh (961 GWh). Pelletin liikevaihto oli 113,0 milj. euroa (100,2 milj. euroa) ja liiketulos 1,5 milj. euroa ( 5,4 milj. euroa). Konsernin pellettitoimitukset olivat yhteensä tonnia ( tonnia). Markkina-alueittain Suomessa pellettejä myytiin tilikaudella tonnia/1 060 GWh ( tonnia/701 GWh) ja Ruotsissa tonnia/1 600 GWh ( tonnia/1 100 GWh). Puolassa pelletin myynti oli tonnia ( tonnia) ja Tanskassa tonnia ( tonnia). Turvepelletin tultua turveveron piiriin, sen kysyntä on romahtanut kotimaassa. Puupolttoaineiden kysyntä Suomessa kasvaa energiayhtiöiden siirtyessä käyttämään entistä enemmän uusiutuvia polttoaineita. Kysynnässä ja sen kasvussa on kuitenkin voimakkaita alueellisia eroja. Pohjoismaissa kuluttajasegmentti ei kasva, sen sijaan suurasiakassegmentissä ja teollisuuden lämmöntuotannossa on odotettavissa kasvua. Ruotsissa Lantmännen Agroenergi AB:n ja Vapon tytäryhtiö Neova AB:n pellettiliiketoiminnat siirtyivät yhteisesti omistettuun yhtiöön. Yhteisyritys aloitti toimintansa kesäkuussa Lämpö ja sähkö Liiketoiminta-alueella on toimintaa Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Päättyneellä tilikaudella lämpöliiketoiminta lopetettiin Puolassa. Liiketoiminta-alueen liikevaihto jatketulla tilikaudella oli 143,9 milj. euroa (105,5 milj. euroa ). Kauden liiketulos oli 9,3 milj. euroa ( 0,6 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 2,5 milj. euroa ( 3,0 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 15,1 milj. euroa (7,0 milj. euroa). Poikkeuksellisen lämmin talvi vähensi lämmön ja höyryn kysyntää. Lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille olivat yhteensä GWh (1 795 GWh). Sähkön myynti oli 172 GWh (112 GWh). Suomessa lämpöä ja höyryä toimitettiin yhteensä GWh (1 293 GWh) ja sähköä

5 Kehitys liiketoimintasegmenteittäin Liikevaihto segmenteittäin Milj. eur 1 4/ /2013 Muutos, % 1/2013 4/ /2012 Muutos, % Turvetuotteet 77,7 89,0 12,7 264,2 220,5 19,8 Energiaturve 75,2 80,7 6,8 235,5 183,2 28,5 Ympäristöturve 8,7 8,3 4,7 34,9 37,2 6,3 Puupolttoaineet 47,9 62,9 23,9 182,1 165,4 10,1 Metsäpolttoaineet 18,6 21,5 13,2 69,5 65,2 6,5 Pelletti 29,3 41,7 29,8 113,0 100,2 12,8 Lämpö ja sähkö 42,5 48,5 12,3 143,9 105,5 36,4 Kekkilä-konserni 35,7 30,0 19,2 125,7 92,1 36,5 Vapo Timber Oy 40,6 38,3 6,0 179,7 112,5 59,7 Muut 2,8 2,8 0,3 13,4 9,8 36,1 Forest BtL 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Mustankorkea Oy 2,8 2,8 0,3 13,4 9,8 36,1 Konsernihallinto ja Liiketoimintojen yhteiset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Segmenttien välinen liikevaihto 16,6 20,3 18,1 61,6 52,9 16,3 Yhteensä 230,7 251,2 8,2 847,4 652,9 29,8 Segmentin liikevaihto sisältää sisäisen myynnin toiselle segmentille. Liiketulos segmenteittäin Milj. eur 1 4/ /2013 Muutos, % 1/2013 4/ /2012 Muutos, % Turvetuotteet 16,7 20,8 19,7 56,8 32,4 23,9 Energiaturve 16,1 19,7 18,6 52,1 32,0 12,5 Ympäristöturve 0,6 1,0 40,8 4,7 3,7 10,9 Puupolttoaineet 2,8 0,7 306,3 2,8-8,1 99,4 Metsäpolttoaineet 1,5 0,2 544,3 1,2-2,7 90,7 Pelletti 1,3 0,5 184,9 1,5-5,4 103,8 Lämpö ja sähkö 4,7 7,0 33,2 9,3-0,6 907,2 Kekkilä-konserni 1,7 0,8 96,0 1,8 3,8 97,9 Vapo Timber Oy 0,6 3,1 118,8 5,2 10,9 47,2 Muut 8,2 3,1 169,3 17,0 6,7 29,4 Forest BtL 4,1 0,5 702,1 5,5 0,6 119,6 Mustankorkea Oy 0,7 0,2 227,8 2,9 2,1 7,0 Konsernihallinto ja Liiketoimintojen yhteiset 4,8 2,8 74,8 14,4 8,2 16,8 Eliminoinnit 0,2 1,1 82,9 1,6 0,8 286,5 Yhteensä 18,4 24,3 24,3 50,1 9,2 246,0 Segmentin liiketuloslaskennassa konsernin sisäiset liiketapahtumat on arvostettu markkinahintaisina. 5

6 myytiin 172 GWh (112 GWh). Ruotsissa lämpöä ja höyryä toimitettiin yhteensä 579 GWh (475 GWh) ja Baltiassa 37 GWh (27 GWh). Liiketoiminta-alueen tuottamasta lämmöstä, höyrystä ja sähköstä 56 prosenttia (53 %) tuotettiin puupolttoaineilla, 33 prosenttia (32 %) turpeella ja 11 prosenttia (14 %) muilla polttoaineilla. Suomessa vuonna 2013 tapahtuneet turpeen veronkorotus sekä metsähakkeen tuotantotuen alentaminen nostivat kustannustasoa ja aiheuttivat nostopaineita lämmön ja höyryn hintoihin. Matalat sähkön hinnat heikensivät osaltaan kannattavuutta. Kekkilä-konserni Kekkilä toimii kansainvälisillä markkinoilla ja yhtiöillä on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Norjassa. Kekkilä-konsernin liikevaihto jatketulla tilikaudella oli 125,7 milj. euroa (proforma 92,1 milj. euroa ei tilintarkastettu). Kauden liiketulos oli 1,8 milj. euroa (proforma 3,8 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 1,7 milj. euroa (pro-forma 3,9 milj. euroa). Vertailuvuoden 2012 tulos sisältää Eurajoen kasvuturvetehtaan tulipalosta johtuvan 2,6 milj. euron vakuutuskorvauksen ja 0,4 milj. euron korotuksen soiden jälkikäyttövaraukseen. Kekkilä-konsernin muodostaminen synnytti kohdistettua liikearvoa ja liikearvon poistot heikentävät tilikauden tulosta 1,5 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 6,3 milj. euroa (28,9 milj. euroa). Kuluttajaliiketoiminnan liikevaihto tilikaudella oli 65,1 milj. euroa (43,7 milj. euroa), Ammattiviljelijäliiketoiminnan liikevaihto oli 35,9 milj. euroa (26,2 milj. euroa), Viherrakentamisliiketoiminnan liikevaihto oli 15,1 milj. euroa (12,9 milj. euroa) ja Ympäristöhuoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 7,8 milj. euroa (8,1 milj. euroa). Pidennettyyn tilikauteen sisältyy kaksi kuluttajaliiketoiminnan myyntisesonkia, mikä nostaa suhteellista liikevaihtoa ja liiketulosta verrattuna 12 kuukauden tilikauteen. Vuoden 2013 puutarhakaupan sesonki kuluttajamarkkinoilla oli poikkeuksellisen lyhyt ja vaikutti liikevaihtoon alentavasti. Keväällä 2014 sesonki ajoittui poikkeuksellisen aikaiseen, minkä johdosta osa normaalisti toukokuussa toteutuvasta liikevaihdosta toteutui jo maalis huhtikuussa. Turveraaka-aineen hinnat olivat tilikauden alussa poikkeuksellisen korkealla tasolla johtuen edellisen kesän 2012 heikosta turvetuotantotilanteesta. Kesän 2013 turvetuotanto onnistui paremmin, mikä on osaltaan tasoittanut edellisen kauden aiheuttamaa tuotekustannusten nousua. Norjan kuluttajamarkkinoilla kannattavuutta heikentää valmiiden tuotteiden sekä turveraaka-aineen tuonti Ruotsista ja Virosta. Vapo Timber Oy Vapo Timber Oy:n liiketoiminta pitää sisällään Kevätniemen ja Nurmeksen sahat yhtiön myytyä Hankasalmen saha yksikön liiketoiminnan ja käyttö- ja vaihto-omaisuuden Versowood Oy:lle Hankasalmen sahan henkilöstö siirtyi kokonaisuudessaan uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Vapo Timber Oy:n liikevaihto jatketulla tilikaudella oli 179,7 milj. euroa (112,5 milj. euroa ). Kauden liiketulos oli 5,2 milj. euroa ( 10,9 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 0,9 milj. euroa (1,0 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat 3,2 milj. euroa (2,9 milj. euroa). Sahatavaraa toimitettiin tammikuun 2013 ja huhtikuun 2014 välisenä aikana m 3 ( m 3 ). Suomessa sahatavaran kysyntä on edelleen alhaisella tasolla, mutta Euroopan rakentamisaktiviteetin elpyminen ja Pohjois- Afrikan markkinoiden vakaana jatkunut kysyntä ennakoi sahausliiketoiminnan tuloksen paranemista. Tämä edellyttää kuitenkin raaka-ainehuollon häiriötöntä jatkumista sekä kotimaisen puun että Venäjän tuontipuun osalta. Muut toiminnot Konsernihallinnon ja muiden liiketoimintojen vaikutus jatketun tilikauden liiketulokseen oli 17,0 milj. euroa ( 6,7 milj. euroa ). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 7,0 milj. euroa ( 0,7 milj euroa). Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 3,7 milj. euroa (0,7 milj. euroa). 6 EU:n ilmasto- ja energiastrategiatavoitteet eivät sisältäneet tavoitteita uusiutuville liikennepolttoaineille. Tästä syystä Vapo Oy:n hallitus päätti helmikuussa 2014 keskeyttää Kemin biodieselhankkeen valmistelun. Forest BtL Oy:n vaikutus tilikauden tulokseen 5,5 milj. euroa ( 0,6 milj. euroa). Mustankorkea Oy:n liikevaihto jatketulla tilikaudella oli 13,4 milj. euroa (9,8 milj. euroa ) ja liiketulos 2,9 milj. euroa (2,1 milj. euroa). Kassavirta, investoinnit ja rahoitus Vapaa kassavirta ennen veroja oli 54,2 milj. euroa (64,2 milj. euroa). Käyttökate (EBITDA) oli 110,9 milj. euroa (52,2 milj. euroa), käyttöpääoma lisääntyi pienentäen kassavirtaa 27,5 milj. eurolla (2012 käyttöpääoma pieneni 38,9 milj. euroa). Nettoinvestoinnit olivat 29,1 milj. euroa (26,9 milj. euroa). Päättyneen tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 65,0 milj. euroa eli 120 prosenttia poistojen määrästä (48,0 milj. euroa 114 %). Vuoden merkittävimmät investoinnit kohdistuivat turvetuotannon vesistöpäästöjen vähentämiseen. Turvetuotteet -liiketoiminta-alueen osuus oli 38,6 milj. euroa, Puupolttoaineet -liiketoiminta-alueen 1,3 milj. euroa, Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen 15,1 milj. euroa, Vapo Timber Oy:n 3,2 ja Kekkilä-konsernin 6,3 milj. euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 3,7 milj. euroa. Korolliset nettovelat olivat tilikauden lopussa 329,0 milj. euroa (355,9 milj. euroa). Korolliset nettovelat sisältävät Vapon tytäryhtiön liikkeeseen laskeman 5 milj. euron vaihtovelkakirjalainan. Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt/ebitda) oli 4,4 (6, ). Lyhytaikainen korollinen velka oli 92,0 milj. euroa (124,2 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 39,4 prosenttia (36,9 % ) ja nettovelkaantumisaste 110,3 prosenttia (123,4 %). Konsernin taseen loppusumma oli 786,9 milj. euroa (801,7 milj. euroa). Konsernin nettorahoituserät olivat 17,2 milj. euroa ( 6,4 milj. euroa). Nettorahoituserät olivat 2,0 prosenttia liikevaihdosta (1,0 %).

7 Muutokset organisaatiossa Tilikauden alussa 2013 astui voimaan uusi toimintamalli. Uuden organisaation myötä Vapo Oy:ssä on kolme liiketoiminta-aluetta: Vapo Turvetuotteet, jota johtaa Pasi Koivisto, Vapo Puupolttoaineet, jota johtaa Juhani Ylä-Sahra ja Vapo Lämpö ja sähkö, jota johtaa Markus Hassinen. Jyrki Vainionpää nimitettiin Vapo Oy:n operatiiviseksi johtajaksi lähtien. Hän vastaa Vapo Oy:n alueorganisaatiosta. Vainionpää on myös Vapo Oy:n johtoryhmän jäsen. Vainionpää työskenteli tätä ennen Vapo Oy:n talousjohtajana. Suvi Kupiainen nimitettiin Vapo Oy:n talousjohtajaksi lähtien ja hän on myös Vapon Oy:n johtoryhmän jäsen. Kupiainen siirtyi tehtävään Vapo Timber Oy:n palveluksesta. Konsernirakenteen muutokset ja sisäiset yritysjärjestelyt Vapo Oy:n hallitus päätti helmikuussa 2014 keskeyttää Kemin biodieselhankkeen valmistelun ja Forest BtL Oy:n operatiivinen toiminta on keskeytetty. Helmikuussa 2014 esitetyn Neova AB:n puupellettiliiketoiminnan ja Ruotsissa sekä Latviassa toimivan Lantmännen Agroenergi AB:n yhdistäminen sai EU-kilpailuviranomaisten hyväksynnän toukokuussa Yhtiö aloitti toimintansa kesäkuun 2014 alussa. Jatkossa yhteisyrityksen tulos yhdistellään Vapon tilinpäätökseen osakkuusyhtiönä. Vapo Timber Oy myi Hankasalmen sahan Versowood Oy:lle tammikuussa Vapo Oy myi latvialaisen tytäryhtiönsä Seda AS:n belgialais-hollantilaiselle Kalloveen BVBA:lle marraskuussa. Seda AS on Latvian suurimpia kasvuturpeen tuottajia. Norjassa Hasselfors Garden AS hankki tehdyllä sopimuksella turvetuotanto-oikeuksia omistavan kommandiittiyhtiö Høstekompaniet DA:n. Hasselfors Garden AS osti yhtiöstä 99 prosenttia ja Andøytorv AS 1 prosentin. Ostetulla yhtiöllä on turvetuotanto-oikeudet 22 hehtaarin alueisiin. Konsernin ruotsalainen tytäryhtiö Neova AB hankki omistukseensa turvetuotantooikeuksia omistavan Brostorpsmossen AB:n Ostetulla yhtiöllä on turvetuotanto-oikeudet 225 hehtaarin alueisiin. Vapo Oy yhtiöitti Salon voimalaitoksen Salon Energiatuotanto Oy:ksi. Vapo Oy sopi Mustankorkea Oy:n myynnistä Jyväskylän kaupungille toukokuussa Konsernitaseessa Mustankorkea Oy:n ulkoiset varat ja velat on IFRS:n mukaisesti erotettu myytävänä oleviksi varoiksi ja veloiksi. Kaupasta on valitettu, eikä sitä ole saatettu vielä päätökseen. Konsernin strategisten linjausten mukaisesti Vapo Oy on päättänyt vetäytyä Puolan markkinoilta ja asettanut tytäryhtiö Vapo SP zo.o.:n selvitystilaan tammikuussa Tilikauden muutos Yhtiökokous hyväksyi lokakuussa esityksen tilikauden muuttamisesta sekä kuluvan tilikauden jatkamisesta 16 kuukauden mittaiseksi päättymään Tilikausi muuttuu nykyisestä kalenterivuodesta ajankohtaan ja lisäksi siirrytään kvartaaliraportoinnista tertiiliraportointiin. Tilikauden muutoksen ansiosta ydinliiketoimintojen tuotanto, tuotannon kustannukset sekä myytävien tuotteiden ja palveluiden tuotot kohdistuvat samaan tilikauteen, mikä selkeyttää toiminnan operatiivista ja taloudellista ohjausta. Jatkossa tilikauden ensimmäinen vuosikolmannes alkaa 1.5. ja päättyy Tälle ajanjaksolle sijoittuu turvetuotanto sekä valmistautuminen lämmityskauteen. Toinen vuosikolmannes ( ) ja kolmas Henkilöstö Vapo-konsernissa , keskimäärin 7 1/2013 4/ /2012 Suomi Muut maat Yhteensä Henkilöstö segmenteittäin, keskimäärin vuosikolmannes ( ) kattavat lämmityskauden. Tämä tilikauden muutos ja tertiaaliraportointi tukevat liiketoimintojen kausivaihteluita. Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu Vapon liiketoiminta-alueista Turvetuotteiden sekä Lämmön ja sähkön myyntimäärät ovat voimakkaasti vuodenaikojen lämpötiloista riippuvia. Sään vaihtelut vaikuttavat myös merkittävästi Kekkilä-konsernin kuluttajaliiketoimintaan kuluttajasektorilla. Tämä tuo toimintaan myynnin kausivaihtelua. Tilikauden lämmin sää ja sähkön alhainen hinta ovat vaikuttaneet kaukolämmön, energiaturpeen ja sähkön kysyntään heikentävästi. Kekkilä-konsernin tulosta parantaa kahden kuluttajaliiketoiminnan myyntisesongin ajoittuminen samalle tilikaudelle. Turvetuotanto on käynnistynyt ennätysaikaisin huhtikuussa hyvien säiden johdosta. Henkilöstö Vapo-konsernin palveluksessa oli henkilöä (1 154 henkilöä ). Vuoden 2013 alusta lähtien YT-neuvottelukunnat ovat työskennelleet seuraavasti: Vapo-konsernin YT-neuvottelukunta käsittelee koko konsernia koskevia asioita ja yhtiökohtaiset asiat käsitellään Vapo Oy:n, Timber Oy:n ja Kekkilä Oy:n omissa YT-neuvottelukunnissa. Konsernin 1/2013 4/ /2012 Turvetuotteet Puupolttoaineet Lämpö ja sähkö Kekkilä-konserni Vapo Timber Oy Muut Yhteensä

8 YT-neuvottelukunta kokoontui tilikauden aikana 3 kertaa ja yhtiökohtaiset YT-neuvottelukunnat kokoontuivat kukin 2 kertaa tilikauden aikana. Hallintoneuvosto, jossa henkilöstöllä on kolme edustajaa, kokoontui 5 kertaa tilikauden aikana. Vapo Oy myi Seinäjoen Haukinevalla sijaitsevan laitevalmistusyksikön tamperelaiselle Peatmax Oy:lle lokakuussa Yksikön 15 työntekijästä 13 siirtyi Peatmax Oy:lle vanhoina työntekijöinä. Vapo Oy myi tammikuussa 2014 Vapo Timber Oy:n Hankasalmen sahan Versowood Oy:lle. Sahan 89 henkilöä siirtyi uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tutkimus- ja kehitystoiminta Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset tilikaudelta olivat yhteensä 7,3 milj. euroa (2,1 milj. euroa), mikä on 0,8 prosenttia liikevaihdosta (0,3 %). Vapo oli mukana vuonna 2011 alkaneissa turvetuotannon vesienkäsittelyn tehostamiseen liittyvissä SulKa-, SuHE- ja TASO-hankkeissa. SulKa-hankkeessa selvitettiin vesistökuormituksen muodostumista ja uusia hallintamenetelmiä. SuHE-hankkeessa etsittiin menetelmiä sulfidisen maaperän hapettumisesta aiheutuvan happaman vesistökuormituksen nopealle havaitsemiselle ja vähentämiselle. Valtakunnallisessa TASO-hankkeessa tutkittiin turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä ja seurattiin niiden toimivuutta. Lisäksi Vapo oli mukana BioTar-hankkeessa, jossa selvitettiin uusia biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden käytön tarkkailuun. Kaikki edellä mainitut hankkeet ovat loppuraportointivaiheessa ja ne päättyvät maalis kesäkuussa Yhteistyökumppaneina hankkeissa olivat muun muassa VTT, Metsäntutkimuslaitos, Oulun, Joensuun ja Jyväskylän yliopistot, Åbo Akademi, Suomen ympäristökeskus, sekä alan konsulttitoimistot. Rahoittajina olivat Vapon lisäksi Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Keski-Suomen liitto. Lisäksi Vapo oli mukana VTT:n toteuttamassa Humusvesihankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää menetelmiä turvemaiden humusvesien puhdistamiseksi maamineraaleja käyttäen. Projekti alkoi vuonna 2012 ja se päättyy kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tilikaudella jatkettiin vuonna 2012 aloitettua ja Vapon kokonaan itse rahoittamaa TUMO- hanketta eli turvetuotannon monitoroinnin laajentamista ja jatkuvatoimisten mittareiden käyttöönottoa. Kesäkuussa 2013 Vapo teki sopimuksen Metso Automationin kanssa 30 mitta-aseman asentamisesta, ylläpidosta ja tulosten raportoinnista. Vapon tavoitteena on asennuttaa 30 automaattista mittalaitetta vuoden 2015 loppuun mennessä. Ensimmäisten laitteiden tuottama data on nähtävissä Metson sivustolla. Syksyllä 2013 Vapoon perustettiin Clean Waters -hanke, jonka tavoitteena on luoda yhtiöön uutta liiketoimintaa luonnonvesien puhdistamisesta. Liikeidea perustuu Vapoon kertyneen ainutlaatuisen vedenlaatudatan sekä vesiensuojeluratkaisuihin liittyvän osaamisen ja kokemuksen hyödyntämiseen. Clean Waters tarjoaa luonnonmukaisten vesienkäsittelyratkaisujen asiantuntija-, suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja vesistökuormituksen vähentämiseen. Potentiaalisia asiakkaita ovat mm. turvetuotanto, metsä- ja maatalous, kaivosteollisuus sekä kunnat ja kaupungit. Ensimmäiset ulkoiset toimeksiannot käynnistyivät metsätalouskohteissa alkuvuodesta Clean Waters -hankkeen visio on olla viiden vuoden sisällä arvostetuin vesien tilan parantaja Suomessa. EU myönsi 2012 uusiutuvan energian tuotantoon suunnattua NER 300 -tukea Vapon biodieselhankkeelle. Hankkeen toteuttamista varten perustettu Forest BtL Oy jatkoi Kemin Ajoksen biodieseltehtaan laitossuunnittelua vuoden 2013 ajan. Vuonna 2013 hankittiin merkittävimmät teknologiapaketit ja aloitettiin viimeisen ns. FEED-vaiheen suunnittelu sekä ympäristöluvitus. Tavoitteena oli suunnittelun loppuunsaattaminen kevääseen 2014 mennessä ja lopullisen investointipäätöksen tekeminen. Laitosrakentamisen jälkeen Ajoksen tehdas olisi ollut tuotannossa vuoden 2016 lopussa vastaten tonnin vuosituotannolla suurta 8 osaa Suomen liikenteen biopolttonesteen tuotannosta. Tilikauden aikana jatkettiin operatiivisten kumppaneiden ja ulkopuolisten rahoittajien hakemista. Mielenkiinto hanketta kohtaan oli erittäin suurta, mutta sitovien ja pitkäaikaisten sopimusten tekeminen vaikeutui toimintaympäristön epävarmuuden kasvaessa. Epävarmuutta loi muun muassa EU:ssa valmisteluvaiheessa oleva uusiutuvien polttoaineiden lainsäädännön pitkittynyt valmistelu, jonka nähtiin siirtyvän aikaisintaan vuoden 2014 loppuun. Lisäksi tammikuussa 2014 julkistetut EU:n ilmastoja energiastrategiatavoitteet vuoteen 2030 saakka eivät sisältäneet vähimmäistavoitteita liikennepolttoaineiden uusiutuvan komponentin osalle vuoden 2020 jälkeen. Näistä syistä johtuen Vapo Oy:n hallitus teki helmikuussa 2014 päätöksen Kemin Ajoksen biodieseltehtaan hankesuunnittelun jäädyttämisestä. Ympäristövastuu Tilikaudella Vapo jatkoi investointeja turvetuotannon ympäristö vastuun tason parantamiseen. Vesienkäsittelymenetelmin tehostamistoimia (BAT) toteutettiin 26 kohteella. Tilikauden loppuun mennessä aiemmin perustason vesienkäsittelyn piirissä olleesta hehtaarista oli tehostettu 53 prosenttia ja rakentaminen oli käynnissä hehtaarilla. Noin hehtaarilla tuotanto on päätetty lopettaa investointien kannattamattomuuden vuoksi. Tavoitteena on, että vuoden 2014 loppuun mennessä kaikilla turvetuotannossa olevilla alueilla on tehostettu vesienkäsittely. Turvetuotantoalueiden omaehtoisia ympäristötarkastuksia jatkettiin tehostetusti. Urakoitsijat tarkastivat vesienkäsittelyrakenteet tuotantokaudella kahden viikon välein, minkä lisäksi yhtiön 20 tarkastajaa tarkastivat säännöllisesti kaikki tuotantoalueet. ELY-keskukset tekevät tarkastuksia neljän vuoden välein. Vuonna 2013 viranomaistarkastuksia toteutettiin noin sadalla tuotantoalueella. Vapo jatkoi luontoarvoltaan merkittävien soiden myyntiä suojelutarkoituksiin. Neuvotteluja käytiin Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa. Vuodesta 2011 lähtien suojeluun tai vaihtoon on

9 tarjottu yli hehtaaria ja tilikauden loppuun mennessä sopimukseen oli päästy kymmenen suon eli noin hehtaarin osalta. Neuvotteluja jatketaan. Vapo on sitoutunut luvituspolitiikassaan siihen, että uusia tuotantoalueita haetaan vain ojitetuille turv le. Lisäksi Vapo on sitoutunut siihen, että vuoden 2016 jälkeen avattavien uusien tuotanto soiden alapuolisiin vesistöihin kohdistuva kiintoaine- ja humuskuormitus on alhaisempi verrattuna ennen turvetuotantoa olleeseen tilanteeseen. Tavoitteena on, että tuotannon päätyttyä tuotantoalueet siirretään seuraavaan maankäyttömuotoon tai ennallistetaan mahdollisimman pian. Näiden sitoumusten toteuttamiseksi Vapo käynnisti Puhdas vesija Tarkkailut 100 -projektit, joiden aikana tarkkaillaan noin 100 kohteessa uusien tuotantoalueiden vesistövaikutuksia ennen mahdollista turvetuotannon aloittamista. Maankäyttösuunnitelmia tehtiin hehtaarille, joista toimenpiteet toteutettiin hehtaarilla. Tilikaudella aloitettiin logistiikan ympäristöturvallisuuskortti -koulutus, jonka kohderyhmänä on Vapon kuormaus- ja kuljetusyrittäjät sekä logistiikkapuolen oma henkilöstö. Koulutuksen on suorittanut hieman yli 100 henkilöä. Koulutus on osa Vapon kolmivuotista ympäristökoulutusohjelmaa Konsernin ympäristöinvestoinnit olivat 21,4 milj. euroa (9,0 milj. euroa), jotka koostuivat pääasiassa turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden tehostamistoimenpiteistä. Tilikauden ympäristönsuojelukustannukset ilman oman henkilöstön työpanosta olivat yhteensä 26,1 milj. euroa (18,6 milj. euroa). Ne koostuivat pääasiassa turvetuotannon kustannuksista, kuten vesiensuojelurakenteiden ylläpidosta ja kuormitustarkkailuista. Tuotannossa ollut turveala oli Suomessa hehtaaria kesällä 2013 ( ha kesä 2012). Uusia alueita saatiin tuotantoon hehtaaria tilikauden loppuun mennessä (1 122 ha). Tilikauden aikana tuotantoalueita poistui tuotannosta yhteensä hehtaaria (1 476 ha). Seuraavaan maankäyttömuotoon siirrettiin hehtaaria (2 129 ha), josta hehtaaria myytiin. Alueita siirrettiin metsitettäviksi 791 hehtaaria (242 ha), pelloiksi 296 hehtaaria (143 ha) ja kosteikoiksi tai lintujärviksi 143 hehtaaria (113 ha). Maanomistajille alueita palautettiin hehtaaria (630 ha). Tuotannosta poistuneiden soiden ennallistamisesta aiheutuviin kustannuksiin varaudutaan jälkikäyttövarauksella, jolla katetaan tuotannon päättymisen jälkeisten vesiensuojelun, vesistön kuormituksen, maisemoinnin ja muiden ennallistamistoimenpiteiden kustannukset. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Regulaatioriskit Vapon turveliiketoiminnan ja Suomen energiaomavaraisuuden kannalta merkittävä riski on ympäristölupien saannin epävarmuus. Tämä osittain jo toteutunut riski estää ja hidastaa turvetuotanto alueiden käyttöönottoa asiakkaiden tarpeisiin riittävässä määrin. Vajaus tarpeeseen nähden on noin hehtaaria vuodessa. Lupien saannin parantamiseksi Vapo on tehostanut ympäristövaikutuksia estäviä toimenpiteitä sekä lisännyt ja tarkentanut päästöjen mittausta. Tavoitteena on myös, että julkisuudessa käytävä keskustelu päästöistä voidaan perustaa mitattuihin tosiasioihin. Vapo hakee ympäristölupia ja avaa uusia tuotantoalueita valtioneuvoston hyväksymän suo- ja turvemaiden strategian linjausten mukaisesti vain luonnontilaltaan muuttuneille ojitetuille turv le. Vireillä oleva ympäristönsuojelulain muutos sisältää ns. luontoarvopykälän, joka lakiin tullessaan vaikeuttaisi edelleen suoalueiden saantia turvetuotantoon. Vapo jatkaa 30 milj. euron investointiohjelman toteuttamista turvetuotantoalueiden ympäristösuojelurakenteisiin ja tehostettuun vesienkäsittelyyn. Regulaatioriski on vaikeuttanut energiasektorin investointeja ja pitkäjänteistä kehittämistä. Polttoturpeen veroa Suomessa korotettiin 4,90 euroon/ MWh vuoden 2013 alusta alkaen. Veron korotus on osaltaan vähentänyt turpeen kysyntää ja lisännyt hiilen käyttöä, minkä johdosta valtioneuvosto päätti, että 2015 alussa voimaan tulevaksi suunnitellusta 1,00 euron/mwh suuruisesta turpeen 9 veronkorotuksesta luovutaan. On ilmeistä, että tämä veronkorotuksen poisto ei riitä turvaamaan kotimaisten polttoaineiden kysyntää aikaisemmin tehtyjen ja turpeen kysyntää vähentäneiden veronkorotusten jäädessä voimaan. Kiinteiden puuperäisten polttoaineiden kestävyyskriteerit ovat käsittelyssä EU:ssa ja Suomessa. Riippuen tulevien säännösten sisällöstä ne muodostavat uhkan puuperäisen energian käytölle. Markkinariskit Vapon sahaus-, pelletti-, puupolttoaine- ja sähkön tuotanto -liiketoimintoihin liittyy merkittäviä markkinariskejä sekä lopputuotteen hinnan ja volyymin että raaka-aineen hinnan ja saatavuuden osalta. Sahatavaran kysyntään vaikuttava taloustilanne Euroopassa on pysynyt heikkona. Elpymisen merkkejä ilmaantui vuoden 2013 jälkimmäiseltä puoliskolta alkaen ja sahojen käyntiasteet paranivat. Suomalaisten sahojen markkinaosuudet eivät ole kasvaneet, sitä vastoin ruotsalaiset sahat ovat kasvattaneet markkinaosuuksiaan pääosin kruunun keväästä 2013 jatkuneen heikkenemisen ansiosta. Sahausliiketoiminnan riski Vapo-konsernissa on pienentynyt 2014 alussa toteutuneen Hankasalmen sahan myynnin jälkeen. Vapo Timber Oy:n kahdella jäljellä olevalla sahalla on kyetty nostamaan toimintatehokkuutta talven aikana ja samalla on pienennetty herkkyyttä markkinatilanteen välittömille muutoksille optimoimalla tuotantoa puulajikohtaisen markkinatilanteen mukaan. Uuden tilikauden alkaessa tilanne sahatavaramarkkinoilla jatkuu haasteellisena. Ylitarjontatilanne Euroopan pellettimarkkinoilla jatkui edelleen huolimatta siitä, että pelletin käytön maltillinen kasvu jatkui vuonna Vapon toimitukset suurille pellettiasiakkaille kasvoivat edellisestä vuodesta ja joitain uusia pellettiä käyttäviä laitoksia otettiin käyttöön. Puupolttoaineiden kannattavuusriskiä on pyritty hallitsemaan kehittämällä asiakkuuksien hallintaa. Erityistä painoa on laitettu polttoaineiden laadun kehittämiseen ja varastoinnin aiheuttamien laatutappioiden vähentämiseen.

10 Sähkön markkinahinta ja Suomen aluehinta pysyivät vuonna 2013 ja alkuvuodesta 2014 matalalla. Tämä on heikentänyt Vapon tarjoamien polttoaineiden kysyntää sekä on pitänyt myös omien laitosten sähköntuotannon kannattavuuden heikkona. Toimintakauden aikana uudistettiin sähkökaupan riskipolitiikat sekä tuotannon että hankinnan osalta. Omien laitosten sähköntuotannon kannattavuutta pyritään parantamaan huolellisella tuotannon suunnittelulla ja ennustamisella sekä myynnin ja myyntihintojen aktiivisella suojaamisella. Sääriskit Vapon liiketoimintoihin laajasti vaikuttava yhteinen riski on sääolosuhteet. Talvella lämpötila vaikuttaa ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden polttoaineostoihin sekä omien lämpö- ja voimalaitosten käyntiasteeseen. Keväällä sääolosuhteet ratkaisevat puutarhakaupan myyntivolyymin. Kesäaikana sään vaikutus kohdistuu biopolttoaineiden ja ympäristötuotteiden tuotantomääriin sekä laatuun. Keväällä 2013 turvevarastot olivat ennätyksellisen alhaisella tasolla epäonnistuneen tuotantokauden 2012 jäljiltä, eikä turvetta kyetty toimittamaan keväällä asiakkaille kysyntää vastaavia määriä. Tuotantokauden 2013 aikana asiakkaita tiedotettiin aktiivisesti tuotantomäärän kehityksestä. Kokonaisuutena kesän 2013 turvetuotannossa onnistuttiin hyvin, vaikkakin alueelliset erot olivat suuria. Lyhyeksi jäänyt kevätkausi 2013 johti Kekkilän puutarhakaupan tuotteiden ennakoitua pienempään myyntiin, jota ei tilikauden lopulla enää kyetty korvaamaan. Vapon merkittävin riski toukokuussa 2014 alkavalla tilikaudella on edelleen sääriski, joka vaikuttaa niin turpeen tuotantoon kesällä kuin kysyntään talvella Turpeen perusvarastojen kasvattaminen maantieteellisesti oikeissa paikoissa edellyttää hyviä sääolosuhteita tuotantokaudella sekä riittäviä tuotantopinta-aloja. Turvetuotannon sääriskin toteutuessa myös Vapon turveurakoitsijoiden liiketoiminnan kannattavuus heikkenee ja urakoitsijoiden hankkiminen vaikeutuu merkittävästi urakoitsijoiden poistuessa markkinoilta, millä voi olla myös pitkän aikavälin vaikutuksia alan osaamisen kadotessa. Toimenpiteitä turvetuotannon sääriskiuhan vaikutusten pienentämiseksi kehitetään edelleen. Vahinkoriskit Vahinkoriskejä ovat työturvallisuus, omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskit sekä ympäristöriskit. Vahinkoriskien toteutumista pyritään estämään ennakoivilla riskienhallintatoimenpiteillä ja nopealla reagoinnilla havaittuihin vaaroihin. Riskit, joita ei voida hallita omin toimenpitein, vakuutetaan mahdollisuuksien mukaan. Työturvallisuudessa tavoitteena on työturvallisuuskulttuurin jatkuva edistäminen läpi kaikkien toimintojen, mm. toteuttamalla laajasti henkilöstön työturvallisuuskoulutusta. Vapo-konserni jatkoi Vahinkoriskien hallinnan kehitysohjelmaa vuonna 2013 yhteistyössä vakuutusyhtiön ja vakuutusmeklarin kanssa. Kehitysohjelman päätavoitteena on parantaa tietoisuutta olemassa olevista tuotantolaitosten ja toimipisteiden vahinkoriskeistä, ennalta ehkäistä havaittujen riskien toteutumista ja nostaa yleistä turvallisuustasoa Vapokonsernissa. Vuonna 2013 jatkettiin myös Kekkilän Turvaa työpaikkasi -projektia, jonka tavoitteena on yleinen turvallisuustason nosto ja vahinkoriskien minimointi Kekkilä-konsernissa. Erityistä huomiota Kekkilässä on kiinnitetty tuoteja asiakaslaatuun, jossa tavoitteena on varmistaa toiminnan korkea laatu läpi koko tilaus-toimitusketjun. Rahoitus- ja hyödykeriskit Konsernin liiketoiminnot altistuvat useille eri rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan pääasiallisena tavoitteena on minimoida toimintaan liittyvien valuuttojen ja korkojen markkinahintojen haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja kassavirtaan sekä varmistaa konsernin maksuvalmius. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski. Rahoitusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta vastaa konsernin keskitetty rahoitustoiminto, jota ohjaa hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä ja -optioita, valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja, koronvaihtosopimuksia sekä eri hyödykejohdannaisia. 10 Tulevaisuuden näkymät Vapo-konserni kokonaisuutena Konsernirakenteen muutosten myötä kuluvan tilikauden liikevaihdon odotetaan laskevan aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta konsernissa meneillään olevien tehostamisohjelmien myötä yhtiön tuloksen arvioidaan paranevan. Vapo keskittyy kassavirran vahvistamiseen kuitenkin siten, että ympäristönsuojeluinvestoinnit toteutetaan suunnitellusti. Turvetuotteet Turpeen kysyntä on heikentynyt johtuen kilpailevien polttoaineiden, etenkin kivihiilen alhaisesta hinnasta ja turveveron korotuksesta. Tilikauden liikevaihtoon ja tulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat Vapon alueellinen onnistuminen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisessa, sähkön hinta, teollisuuden käyntiaste, ulkolämpötila sekä turpeen ja muiden polttoaineiden tuki- ja verokohtelupäätösten vaikutus. Sääolosuhteilla on suuri merkitys paitsi turpeen kysyntään, myös logistiikan onnistumiseen etenkin kelirikon ja suurimman kysynnän aikaan, kun kalusto on täyskäytössä. Hyvälaatuista turvetta on kaikilla asiakasalueillamme kuluvan tuotantokauden alkaessa, mikä parantaa valmistautumistamme seuraavaan lämmityskauteen sekä lisää toimitusvarmuuttamme. Puupolttoaineet Puupolttoaineiden käytön ennustetaan kasvavan Suomessa edelleen. Markkinoilla on runsaasti tarjolla sekä metsäpolttoaineita että sahojen sivutuotteita. Pellettiliiketoiminnassa Vapo-konsernin toiminta keskittyy aikaisempaa vahvemmin Suomen markkinoille, kun Ruotsin pellettiliiketoiminta siirrettiin Lantmännen Agroenergi AB:n kanssa yhdessä omistettavaan osakkuusyhtiöön. Lämpö ja sähkö Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueella toteutetut ja toteutettavat investoinnit energiatehokkuuteen ja kotimaisten polttoaineiden osuuden lisäämiseen parantavat kannattavuutta kuluvan tilikauden loppupuolella.

11 Kekkilä-konserni Kekkilä-konsernin käyttökatteen ja kassavirran ennakoidaan kehittyvän myönteisesti. Kasvua haetaan tehostamalla sisäisiä toimintoja ja tarjoamalla asiakaslähtöisiä ratkaisuja kansainvälisillä markkinoilla. Vapo Timber Oy Sahatavaramarkkinoiden vuonna 2013 alkanut elpyminen on jatkunut 2014 alkuvuoden ajan. Sahatavaran kysynnän oletetaan jatkuvan kohtuullisella tasolla ainakin kuluvan vuoden loppuun, joskin erityisesti kuusisahatavaran markkinakehitys Euroopassa sisältää merkittäviä epävarmuustekijöitä. Hallinto Vapo-konsernia johtavia hallintoelimiä ovat Vapo Oy:n yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja sekä tytäryhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat. Vapo Oy:n hallitus muodostaa keskuudestaan suositusten mukaisesti tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii konsernin johto, jonka Vapo Oy:n hallitus nimittää. Konsernin johtoon kuuluvat Vapo Oy:n johtoryhmän jäsenet sekä Vapo Timber Oy:n, Kekkilä Oy:n, AS Tootsi Turvaksen ja Neova AB:n toimitusjohtajat. Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet KTM Juho Lipsanen toimitusjohtaja Perttu Rinta toimitusjohtaja Martti Haapamäki saakka toimitusjohtaja Risto Kantola alkaen johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa alkaen johtaja Taina Susiluoto saakka toimitusjohtaja Arto Sutinen johtaja Marja Tuderman Hallitus kokoontui jatketun tilikauden aikana 20 kertaa. Hallituksen jäsenten kokouksiin osallistumisprosentti oli 90. Hallitus on tehnyt toiminnastaan itsearvioinnin. Hallitus on valinnut palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilivuoden aikana KTM Juho Lipsanen (puheenjohtaja) ja jäseninä toimitusjohtaja Risto Kantola ( alkaen), johtaja Taina Susiluoto ( saakka) ja toimitusjohtaja Arto Sutinen. Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilivuoden aikana kaikkiaan 7 kertaa, läsnäoloprosentti oli 100. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilivuonna toimitusjohtaja Perttu Rinta (puheenjohtaja) ja jäseninä toimitusjohtaja Martti Haapamäki saakka), johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa ( alkaen) sekä johtaja Marja Tuderman. Tarkastusvaliokunta kokoontui 6 kertaa, läsnäoloprosentti oli

12 Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet kansanedustaja Pentti Oinonen tekn. tri h.c. Heikki Miilumäki talousneuvos Mikko Hentinen kansanedustaja Antti Kaikkonen professori Eero Kubin kansanedustaja Esko Kurvinen kansanedustaja Jukka Kärnä maakuntaneuvos Simo Salmelin kansanedustaja Janne Sankelo kansanedustaja Anni Sinnemäki Henkilöstön edustajat ja varaedustajat hallintoneuvostossa alkaen Timo Oksa, energia-alan työntekijät (Ari Tielinen) Tommi Pihlajasalo, ylemmät toimihenkilöt (Matti Koljonen) saakka Matti Koljonen, ylemmät toimihenkilöt (Teija Lehtonen) alkaen Heikki Salorinne, metsä- ja sahatyöntekijät (Rauno Valkendorff) Hallintoneuvosto kokoontui tilikauden aikana 5 kertaa. Osallistumisprosentti oli 78. Vapo Oy:n johtoryhmä Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja Pasi Koivisto, liiketoimintajohtaja, Turvetuotteet Markus Hassinen, liiketoimintajohtaja, Lämpö ja sähkö Juhani Ylä-Sahra, liiketoimintajohtaja, Puupolttoaineet Jyrki Vainionpää, COO Suvi Kupiainen, CFO Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet Pirjo Nikkilä, henkilöstöjohtaja Kari Poikolainen, lakiasiainjohtaja Mia Suominen, ympäristöjohtaja Tilintarkastaja Tilintarkastusyhteisö DHS Audit Partners Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tapani Vuopala. Vapo Oy:n osakepääoma ja omistus Vapo Oy:llä on yksi osakesarja. Osakkeita on kaikkiaan kappaletta ja osakkeen nimellisarvo on 1 681,88 euroa osakkeelta. Osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon Vapo Oy:n osakepääoma oli euroa. Vapo Oy on Suomen valtion ja Suomen Energiavarat Oy:n omistama yhtiö. Suomen valtio omistaa osakkeista 50,1 prosenttia ( osaketta) ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 prosenttia ( osaketta). Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Hallitus ehdottaa kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että Vapo Oy:n tilikauden voitto, ,51 euroa, kirjataan voittovarojen lisäykseksi, jonka jälkeen yhtiökokouksen käytettävissä on voitonjakokelpoisia varoja ,97 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle myös, että tilikaudelta jaetaan osinkoa 12,0 milj. euroa eli 400 euroa osakkeelta. 12

13 Konsernitilinpäätös 2014, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma eur Liitetieto LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut Poistot Arvonalentumiset Liikearvon arvonalentuminen Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot Rahoituskulut VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT: Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille Määräysvallattomille omistajille Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

14 Konsernitase eur Liitetieto VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Osuudet osakkuusyhtiöissä Myytävissä olevat sijoitukset Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset Muut pitkäaikaiset sijoitukset Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tuloverosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Lyhytaikaiset varat yhteensä Myytävänä olevat varat VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus Määräysvallattomat omistajat Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat Pitkäaikaiset korolliset velat Muut pitkäaikaiset velat Varaukset Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat Ostovelat ja muut velat Tuloverovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Myytävänä olevat korolliset ja korottomat velat OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

15 Konsernin rahavirtalaskelma eur Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos Oikaisut tilikauden tulokseen Poistot ja arvonalentumiset Osuudet osakkuusyritysten tuloksista, voitoista( ) / tappioista (+) Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Muut oikaisut Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos Varausten muutos Käyttöpääoman muutos yhteensä Maksetut korot Saadut korot Muut rahoituserät Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Ostetut tytäryhtiöosakkeet 752 Myydyt tytäryhtiöosakkeet Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 963 Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut osingot Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys ( ) Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarojen muutos Valuuttakurssien muutosten vaikutus Rahavarat tilikauden lopussa Yritysjärjestelyjen rahavarat

16 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista eur Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Muuntoerot Voittovarat Yhteensä Osakepääoma Määräysvallatt. omistajat Yhteensä OMA PÄÄOMA Oman pääoman muutokset Osingonjako Laaja tulos yhteensä Muut muutokset Laskennallisten verojen osuus Muut muutokset OMA PÄÄOMA eur Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Muuntoerot Voittovarat Yhteensä Osakepääoma Määräysvallatt. omistajat Yhteensä OMA PÄÄOMA Oman pääoman muutokset Osingonjako Laaja tulos yhteensä Muut muutokset Laskennallisten verojen osuus Muut muutokset OMA PÄÄOMA Aikaisempia kausia koskeva vaihto-omaisuuden laskentakäytännön muutos Vapo-konsernissa muutettiin kuluvalla tilikaudella turpeen varastonarvostusperiaatteita. Normaalituotantoasteen laskentaa sekä varastoon aktivoitavia kustannuseriä täsmennettiin. Lisäksi päätettiin aktivoida turvetuotannon kiinteitä kuluja ainoastaan tuotantokauden aikana (huhti marraskuu), sillä talvikaudella tapahtuva työ palvelee pääsääntöisesti myynnin logistiikkaa. Koska vahvistettuja tilinpäätöksiä ei ole oikaistu, muutosten vaikutus omaan pääomaan näkyy avaavan taseen kertyneissä voittovaroissa. Vertailutilikauden 2012 muutos tulee siten tuloslaskelman laajan tuloksen kautta. Yllä olevassa oman pääoman laskelmassa on avaavan taseen 2012 kumulatiivisia voittovaroja oikaistu euroa ja tilikauden 2012 laajaa tulosta on oikaistu euroa. Arvostusperiaatteen muutoksen vaikutus vertailukausien tilikauden tulokseen ja kumulatiivisten voittovarojen erotukseen aiemmin esitettyihin lukuihin näkyy seuraavassa taulukossa: eur Tilikauden tulos Kumulatiivisten voittovarojen alkusaldo , , , , , , , ,6 Vertailutiedot on oikaistu tillinpäätöksen lopussa olevaan tunnuslukutaulukkoon. 16

17 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS Yhtiön perustiedot Vapo-konserni on Itämeren alueella toimiva paikallisten ja uusiutuvien polttoaineiden, biosähkön ja -lämmön sekä ympäristöliiketoimintaratkaisujen toimittaja. Vapo-konserni koostuu neljästä liiketoiminta-alueesta: Vapo Turvetuotteet, Vapo Lämpö ja sähkö, Vapo Puupolttoaineet ja Kekkilä-konserni. Vapolla on tytäryhtiöitä sekä Suomessa että ulkomailla. Konsernin emoyhtiö Vapo Oy on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja rekisteröity osoite Vapo Oy, Yrjönkatu 42, PL 22, Jyväskylä. Yhtiön internetosoite on Vapo Oy:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista. 1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 1.1 Yleistä Vapo Oy:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Vapo-konserni siirtyi IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaiseen raportointiin vuoden 2006 alussa. Aiemmin konserni noudatti suomalaista tilinpäätöskäytäntöä (Finnish Accounting Standards, FAS). Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa. Kaikki Vapo-konsernin tilinpäätöksessä esitetyt tiedot perustuvat jatkuviin toimintoihin Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Vapo Oy:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Piipsan Turve Oy, jossa Vapon omistusosuus on 48 prosenttia, on yhdistelty sopimusrakenteen perusteella tytäryhtiönä Vapon konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhtiöt, joissa Vapon osuus äänimäärästä on prosenttia ja joissa Vapolla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on kohdistettu hankitun kohteen hankintahetkellä yksilöidyille varoille ja veloille niiden käypään arvoon silloin, kun arvo on voitu määritellä luotettavasti. Hankintamenon kohdistuksista on kirjattu laskennalliset verot voimassa olevan verokannan mukaan, ja jäljelle jäävä osuus on merkitty taseeseen liikearvoksi. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään myös omana eränään 17 osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Ennen tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti Yhteenveto käytetyistä merkittävistä laskentaperiaatteista Uusien IFRS-standardien tai IFRIC-tulkintojen soveltaminen Vuonna 2013 voimaan tulleet standardit eivät aiheuttaneet muutoksia Vapokonsernin raportoinnissa. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Merkittävimmät osa-alueet, jossa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyvät varausten määriin, arvonalentumistestauslaskelmien laatimiseen ja niissä käytettyihin

18 oletuksiin sekä rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittelyyn. Tuloutusperiaatteet Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä Vapo-konsernilla ole tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin tavaroihin. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ( toimintavaluutta ). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Sekä liiketoiminnan että lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Tuloslaskelman ja taseen eri valuuttakursseista aiheutuva keskikurssiero on kirjattu kertyneiden voittovarojen muuntoeriin. Kurssimuutoksista johtuva oman pääoman muuntoero on kirjattu omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota lähtien ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ennen tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimusmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Kehitysmenot, jotka aiheutuvat uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä, tuote on teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä, tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Yrityksen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille ja se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyhtiösijoituksen arvoon. Mikäli kyseisen liikearvon voidaan katsoa kohdistuvan hankitun osakkuusyhtiön varoihin tai muihin aineettomiin oikeuksiin, se poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, tekijänoikeudet, tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Ne 18 arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan, joka voi vaihdella viidestä kymmeneen vuoteen. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Hankittujen tytäryhtiöiden aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin: Rakennukset ja rakennelmat vuotta Koneet ja laitteet 3 25 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5 30 vuotta Maa-alueista ei tehdä poistoja ja turvevarat poistetaan substanssipoistoin arvioituna taloudellisena käyttöaikanaan. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolloin ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos on todennäköistä, että ne lisäävät yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Turvevarat Vapon turveliiketoimintoihin liittyvät turvevarat sisältyvät tase-erään aineelliset hyödykkeet. Turvevaroista tehdään poisto käytön mukaan. Turvevarojen lisäykseksi kirjataan uusien tuotantoalueiden hankinnan yhteydessä turvevarojen arvioitua määrää vastaava osuus maksetusta kokonaiskauppahinnasta.

19 Turvevarojen hankintamenon lisäyksenä käsitellään lisäksi ns. turvetuotannon valmistelumenot, jotka aiheutuvat turvetuotantoalueiden tuotantokuntoon saattamisesta. Konsernin tuotannossa olevien tuotantoalueiden turvevarojen m3-määriä seurataan mittauksin. Mittaustulosten perusteella ei kirjata tasearvojen muutoksia, mutta niiden perusteella tarkennetaan tarvittaessa suunnitellun käytön ja jäljellä olevan turpeen määriin perustuvaa poistosuunnitelmaa. Saadut avustukset Valtioilta tai muilta tahoilta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan systemaattisella tavalla, jolloin ne tulevat kirjatuksi niiden menojen kohdalle, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutetaan omaisuuden taloudellisen käyttöajan mukaan. Arvonalentumiset Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jokaisen raportointikauden lopussa mahdollisten arvonalentumisten selvittämiseksi. Ennakoivina arvonalentumisviitteinä seurataan tunnuslukujen lisäksi viranomaispäätöksiä, energiamarkkinamuutoksia, ja -säätelyä sekä kilpailijoiden toimenpiteitä. Arvonalentumisen arviointia varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Arvonalentumisen määrä lasketaan vertaamalla omaisuuserän tasearvoa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka omaisuuserän avulla ovat saatavissa. Turvetuotantoalueiden mahdollisten arvonalentumisten selvittämiseksi Vapokonsernissa seurataan tekijöitä, jotka vaikuttavat turvetuotantoalueiden tulontuottamiskykyyn kuten, turvevarojen määrä ja lämpösisältö, suon logistinen sijainti, suon maantieteelliset olosuhteet, suon ympäristöluvallinen tilanne, hankintahinta ja valmistelukustannus ja elinkaaren vaihe. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden arvo on määritelty FIFO -menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihtoomaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös normaalituotantoastetta vastaava osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei yleishallinnon, myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Turvetuotannon vaihtoomaisuus sisältää kesäaikana tuotetun eli suosta irrotetun turpeen myyntivaraston. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä rahamarkkinasijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Rahoitusvarat Rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 perusteella seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat, myytävissä olevat sijoitukset ja lainat ja muut saamiset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se 19 on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Myytävissä olevat rahoitusvarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon käyttäen noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon arvonalennuksilla vähennettynä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. Kun tällainen omaisuuserä myydään, kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen. Myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokittele myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Konsernitiliin liittyvä luottotili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. Konserni kirjaa myyntisaamisista luottotappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä todennäköisestä luottotappiosta. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon nimellisarvoon. Rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään

20 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Kaikki johdannaiset arvostetaan ja kirjataan käypään arvoon kaupanteko- ja tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Kaikkiin omaan pääomaan kirjattaviin käyvän arvon muutoksiin tehdään lisäksi soveltuvat vero-oikaisut. Päästöoikeudet Päästöoikeuksien laskentaperiaatteet perustuvat voimassa oleviin IFRS-standardeihin. Päästöoikeudet ovat aineettomia oikeuksia, jotka arvostetaan hankintamenoon. Vastikkeetta saadut päästöoikeudet arvostetaan nimellisarvoonsa, eli niiden arvo on nolla. Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan, elleivät vastikkeetta saadut päästöoikeudet riitä kattamaan todellisten päästöjen määrää. Täten mahdollinen tulosvaikutus aiheutuu toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien erosta. Varaukset ja ehdolliset velat Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu. Varaukset voivat liittyä toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin ja ympäristövelvoitteisiin. Ympäristövelvoitevaraus Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen. Turvetuotannon aloittaminen suoalueella edellyttää ympäristölupaa. Luvassa määritellään mm. alueen jälkihoitotoimenpiteet turvetuotannon päätyttyä. Jälkihoitotoimenpiteisiin varautumiseksi Vapo-konsernissa kerrytetään vuosittain tuotantomäärän mukaan muuttuvaa ns. jälkikäyttövarausta, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja samalla kerrytetään varauksen määrää taseessa. Jälkikäyttövarausta puretaan vuosittain jälkihoitotoimenpiteistä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Eläkevelvoitevaraus AS Tootsi Turvas on sitoutunut maksamaan 17 työntekijälleen eläkekorvausta kiinteästi ennalta määrätyillä ehdoilla. Korvauksen perussumman muodostaa Viron keskimääräinen bruttokuukausipalkka vuonna Tätä summaa tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin muutokseen sekä henkilön työsuhteeseen liittyvään tekijään verraten. Eläkekorvauksen maksuvelvoite syntyy kun korvaukseen oikeutettu työntekijä täyttää 65 vuotta. Velvoite diskontataan perustuen siihen arvioon, että korvausvelvollisuus tulee jatkumaan vuoteen 2042 saakka ottaen huomioon tilastollisen eliniän odotuksen. Muut varaukset Muut varaukset sisältävät AS Tootsi Turvaksessa kirjatun pysyvän terveyshaitan korvausvelvoitteen sekä niin ikään AS Tootsi Turvaksessa kirjatun varauksen brikettitehtaan lopettamiskustannuksia varten. Vuokrasopimukset Aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkaessa varoiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvo tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut omaisuuserät 20 poistetaan joko taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen keston mukaan. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut on kirjattu korolliseen vieraaseen pääomaan jaoteltuna lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin. Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokralle antajalle. luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluiksi. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevia verokantoja käyttäen. Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät tilinpäätössiiroista, hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä sisäisistä katteista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Tilinpäätös ja toimintakertomus

Tilinpäätös ja toimintakertomus Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.2013-30.4.2014 1 Sisältö Toimintakertomus... 3 Toimintaympäristö... 3 Konsernin keskeiset tunnusluvut... 4 Kehitys liiketoimintasegmenteittäin... 5 Liikevaihto segmenteittäin...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.12.2013

Osavuosikatsaus 1.1. 31.12.2013 Osavuosikatsaus 1.1. 31.12.2013 Hallitus 14.02.2014 1 VAPO OY OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.12.2013 Loka-joulukuu Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa oli 164,0 milj. euroa (155,6 milj. euroa vastaavana aikana

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %.

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %. TIEDOTE 10.8.2015 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 22,8 (vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla 30,2 milj. euroa) ja käyttökate

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2013

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2013 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2013 Hallitus 2.5.2013 1 VAPO OY OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 Tammi-maaliskuu Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 189,6 milj. euroa (222,9 milj. euroa vastaavana aikana

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2015 Elecsterillä vakaata kehitystä Yhteenveto luvuista Tammi-kesäkuu: Liikevaihto 22,3 MEUR (1-6/2014: 22,7

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006)

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006 Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 4. neljänneksellä Tilinpäätös 1.11.2005 31.10.2006

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2006

HONKARAKENNE OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2006 Julkaistu: 2007-02-22 08:00:30 CET Honkarakenne Oyj - Tilinpäätöstiedote HONKARAKENNE OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2006 HONKARAKENNE OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2006 Honkarakenne-konsernin

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 1 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 TALENTUM MUUTTAA TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN SEGMENTTIJAKOA Talentum Oyj muutti tammikuussa 2012 tulosyksikköorganisaatiotaan tukemaan paremmin konsernin

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus T2/2015 1.5. 31.12.2014

Osavuosikatsaus T2/2015 1.5. 31.12.2014 Osavuosikatsaus T2/2015 1.5. 31.12.2014 Hallitus 13.2.2015 1 VAPO OY OSAVUOSIKATSAUS 1.5. 31.12.2014 Syys-joulukuu Konsernin liikevaihto syys-joulukuussa oli 159,4 milj. euroa (207,2 milj. euroa vastaavana

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihdon ennakoidaan laskevan edellisvuoden tasolta. Kannattavuuden ennakoidaan heikentyvän.

Medialiiketoiminnan liikevaihdon ennakoidaan laskevan edellisvuoden tasolta. Kannattavuuden ennakoidaan heikentyvän. TIEDOTE 20.5.2013 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 16,5 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 18,3 milj.

Lisätiedot

Vapon vuosi 1.5.2014 30.4.2015. Paikallisesti työllistävä, osaava ja vastuullinen. Vapo-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus 1.5.2014-30.4.

Vapon vuosi 1.5.2014 30.4.2015. Paikallisesti työllistävä, osaava ja vastuullinen. Vapo-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus 1.5.2014-30.4. Vapon vuosi 1.5.2014 30.4.2015 Paikallisesti työllistävä, osaava ja vastuullinen. Vapo-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus 1.5.2014-30.4.2015 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.5.2014-30.4.2015

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2013 Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria Oyj 1.1. 31.3.2009 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria-konserni Katsaus Milj. 2009 2008 2008 Liikevaihto 310,7 303,4 1.356,9 Liikevoitto -0,4 6,8 38,4 Liikevoitto-% -0,1 2,2 2,8 Voitto

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin.

Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin. NORDIC ALUMINIUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 20.04.2012 Klo 10.00 1(6) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2012 Nordic Aluminiumin liikevaihto katsauskaudella oli 16,24 miljoonaa euroa (18,24 miljoonaa

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7)

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELAN OSAVUOSIKATSAUS AJALTA 01.01.-30.06.2003 Toimistokalusteiden kysyntä on jatkunut heikkona. Liikevaihto laski 19,2 % ja oli 49,0 milj. euroa.

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015 Ahlstrom Tammi-maaliskuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.215 Sisältö Tammi-maaliskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

TIEDOTE 14.11.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihto ja kannattavuus pysyvät viime vuoden tasolla.

TIEDOTE 14.11.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihto ja kannattavuus pysyvät viime vuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2011 Konserni Operatiivinen tulos parantunut lähes 4 milj. euroa Hallituksen puheenjohtajaksi Panu Ala-Nikkola Konserniin

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 28.4.2006 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N TULOS PARANI Osavuosikatsaus 1-3/2006 (IFRS) - Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen

Lisätiedot

ICT-yritysliiketoiminnassa keskitymme asiakkaisiin virtuaalioperaattorina Medialiiketoiminta kehittyy positiivisesti

ICT-yritysliiketoiminnassa keskitymme asiakkaisiin virtuaalioperaattorina Medialiiketoiminta kehittyy positiivisesti 1(5) Hallinto ja viestintä Katri 222222222222222222 Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2010 ICT-yritysliiketoiminnassa keskitymme asiakkaisiin virtuaalioperaattorina Medialiiketoiminta

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 Liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 121,8 (121,2) milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen + 0,5 %. Liikevoitto

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 9.2.2016

Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 9.2.2016 Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 215 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 9.2.216 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2006 73,6 Meur, kun se oli

Lisätiedot

Vapon VUOSI. Vapo-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus 2012

Vapon VUOSI. Vapo-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus 2012 Vapon VUOSI 2012 Vapo-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus 2012 Sisältö Toimintakertomus... 1 Toimintaympäristö... 1 Konsernin keskeiset tunnusluvut... 1 Kehitys liiketoimintasegmenteittäin... 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com Tilinpäätös 2005 8.2.2006 www.raute.com 2005 M Jatkuvat toiminnot 2005 2004 Liikevaihto Liiketulos 108,6 4,4 73,1 3,6* Uudet tilaukset: projektit teknologiapalvelut 109 23 Tilauskanta 55 Henkilöstö (kirjoilla)

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus

Tilinpäätös ja toimintakertomus Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.5.2014-30.4.2015 Sisällysluettelo Toimintakertomus... 4 Toimintaympäristö... 4 Konsernin keskeiset tunnusluvut... 6 Kehitys liiketoimintasegmenteittäin... 7 Liikevaihto

Lisätiedot

Myynti 1.000 kpl 2008/2009

Myynti 1.000 kpl 2008/2009 TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2008-28.2.2009 Tämä osavuosikatsaus on laadittu IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen. Katsauksen laatimisessa on noudatettu samoja

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

ELECSTER OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 23.2.2016 KLO 8:30

ELECSTER OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 23.2.2016 KLO 8:30 ELECSTER OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 23.2.2016 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. 31.12.2015 Elecsterin hyvä kehitys jatkui Yhteenveto luvuista Loka-joulukuu: Liikevaihto 13,0 MEUR (10 12/2014:

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2013 5. Toimintaympäristö Liitteet 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Tilintarkastamaton FINNFOREST

Tilintarkastamaton FINNFOREST Lyhennetty TULOSLASKELMA (milj.euroa ) 1-3 /05 % 1-3 /04 % 1-12 /04 % Liikevaihto 467,6 100,0 469,9 100,0 1 922,6 100,0 Liiketoiminnan muut tuotot 1,6 4,0 14,2 Liiketoiminnan kulut 452,2 450,0 1842,7 Poistot

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 8.11.2012 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 8.11.2012 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 8.11.2012 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2012 Elecsterillä vahva neljännes Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto 33,1 MEUR (1-9/2011: 34,8 MEUR)

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2012 PÖRSSITIEDOTE 4.5.2012 KLO10:00

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2012 PÖRSSITIEDOTE 4.5.2012 KLO10:00 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2012 PÖRSSITIEDOTE 4.5.2012 KLO10:00 - Liikevaihto 10,7 miljoonaa euroa (9,4 milj. euroa) - Liikevoitto 592 tuhatta euroa (444 tuhatta euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 6.11.2014 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 6.11.2014 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 6.11.2014 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 Elecsterillä hyvä kehitys Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto 33,7 MEUR (1-9/2013: 34,1 MEUR)

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 2006 24,1 Meur, kun se oli

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Keskeiset asiat 1-6/2011 Suunnittelupalveluiden kysynnän kasvu jatkui. Liikevaihto jatkoi kasvuaan. Liikevoitto oli vertailukauden tasolla

Lisätiedot

FINNLINES OYJ 26.10.2005

FINNLINES OYJ 26.10.2005 FINNLINES OYJ 26.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2005 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella :n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2005, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.5.2016 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.5.2016 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.5.2016 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2016 Vakaa kehitys jatkui Elecsterillä YHTEENVETO Liikevaihto 10,2 MEUR (1-3/2015: 11,0 MEUR) Liikevoitto 0,8

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot