päivitys Työraportti Jorma Nummela Pirjo Hellä Pauli Saksa Kesäkuu 2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "päivitys Työraportti 2001-14 Jorma Nummela Pirjo Hellä Pauli Saksa Kesäkuu 2001"

Transkriptio

1 Työraportti ROCK-CAD NTgeologisen mallinnusohjelmiston päivitys Jorma Nummela Pirjo Hellä Pauli Saksa Kesäkuu 200 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-0000 HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työraportti ROCK-CAD NTgeologisen mallinnusohjelmiston päivitys Jorma Nummela Pirjo Hellä Pauli Saksa Kesäkuu 200

3 TEKIJÄ- ORGANISAATIO: Fintact Oy Hopeatie B Helsinki TILAAJA: Posiva Oy Töölönkatu Helsinki TILAUSNUMEROT: 9502/99/TIMO ja 962/00/HH POSIVAN TARKASTAJA: 2.L,(.,,Dt jti-cf Heikki HinkkJe: Posiva Oy KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: Pauli Saksa Fintact Oy TYÖRAPORTTI 200-4: ROCK-CAD NTgeologisen mallinnusohjelmiston päivitys Kesäkuu 200 TEKIJÄT: \~L Jorma Nummela rfjo ~~?~~. Pirjo Hellä Pauli Saksa TARKASTAJA JA HYVÄKSY JÄ:

4 Työ r a p o r t t i ROCK-CAD NTgeologisen mallinnusohjelmiston päivitys Jorma Nummela Pirjo Hellä Pauli Saksa Fintact Oy Kesäkuu 200 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 Nummela, J., Hellä, P., Saksa, P ROCK-CAD NT - geologisen mallinnusohjelmiston päivitys. Helsinki, Finland: Posiva Oy. 60s. Työraportti TIIVISTELMÄ ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmää on käytetty Posivan ydinjätteen loppusijoitukseen tähtäävissä tutkimuksissa kallioperän geologisten ominaisuuksien mallintamiseen ja tutkimusten suunnitteluun noin kymmenen vuoden ajan. Tutkimusalueiden kolmiulotteiset kalliomallit ovat olleet yhteenveto alueen kenttätutkimusten tuloksista ja tietämyksestä. Kalliomalleja on hyödynnetty tutkimusten suunnittelussa ja ne ovat toimineet esimerkiksi virtauslaskennan ja loppusijoitustilojen asemointitarkastelujen lähtötietona. Mallinnusohjelmisto on perustunut Parameter Technologyn Medusamallinnusjärjestelmään ja toiminut UNIX-käyttöjärjestelmässä. ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmä on siirretty AutoCAD2000- ja PC/Windowsympäristöön. Nämä ovat käyttökustannuksiltaan merkittävästi halvemmat. Myös ohjelmistotuen ja kehityksen jatkuvuus on turvatumpi. Mallien siirrettävyys muihin järjestelmiin helpottuu, koska monet yleiset 3D-ohjelmistot lukevat AutoCADin tiedostoformaatteja. ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmän vanhat ja aktiivisesti käytetyt ominaisuudet säilytettiin. Järjestelmän uudet toiminnat tehostavat mallin, kappaleiden ja niiden ominaisuuksien hallintaa, dokumentointiaja esitystapoja. Toiminnot ovat käytettävissä kuten AutoCADin omat komennot. Mallinnusjärjestelmä on laadittu siten, että sen kehitykselle on mahdollisimman vähän rajoituksia. ROCK-CAD-mallit luodaan tutkimusalueittain. Mallit muodostetaan kivilajeja ja rakenteita esittävistä geometrisistä kappaleista. Kappaleen ominaisuudet määrittävät sen tyypin, tiedon varmuustason sekä esitystavan. Mallityyppien tai kappaleitten ominaisuuksien määrää ei ole rajoitettu. Kappaleina on nimi ja uniikki tunnus. Varsinaiset mallit muodostetaan kokoonpanolistojen avulla. Kokoonpanot ovat aikaisempia kivilaji- ja rakennemalleja juostavampi tapa hallita mallia. Kappaleiden geometrian luontia varten on kehitetty AutoCADin vakiotyökaluja monipuolisemmat polyline- ja maastomallintajat. Kappaleitten mallinnus on entistä vuorovaikutteisempaa. Kairanreikä-ja kenttämittaustulosten esittämiseksi kehitetyt työkalut mahdollistavat aikaisempaa nopeamman ja monipuolisemman tiedonsiirron mallinnusjärjestelmään esimerkiksi TUTKA-arkistosta. Ohjelmiston päivityksen yhteydessä on Olkiluodon kalliomalli siirretty uuteen mallinnusjärjestelmään ja sen muodollinen oikeellisuus on tarkistettu. Avainsanat: geologia, 3D-mallinnus, kallioperän mallinnus, AutoCAD, ROCK-CAD

6 Nummela, J., Hellä, P., Saksa, P ROCK-CAD NT- revision of the geological modeling system. Helsinki, Finland: Posiva Oy. 60 p. Working Report ABSTRACT Posiva Ltd takes care of the research and development tasks related to disposal of spent nuclear fuel. ROCK-CAD modeling system has been used within the program for modeling the bedrock properties for about ten years. Three-dimensional models of the sites have summarized the results of field investigations and other geological knowledge. The models have been utilized in planning of further investigations and e.g. in flow modeling as well as in tentative repository siting. ROCK-CAD modeling system has been transferred from UNIX-based Medusa modeling to AutoCAD2000 and PC/Windows environment. This means lower operatienai costs and a more secure software support and development. The models have become more easily transferable, as many of the common 3D packages read AutoCAD file formats. Actively used functions of the previous ROCK-CAD modeling system have been revised. The new in-house developed functions enhance the management of the modeling project, objects and their properties, documentation and presentation. They operate similarly as built-in AutoCAD commands. The system has been revised in a way that future maintenance and development can be done easily. ROCK-CAD is a project based modeling system. The models consist of 3D volumetric objects describing lithological units and fractured zones. Properties describing the type, certainty level and presentation formats can be attached to objects. Each ohjeet has a name and a unique identification number. V arious themes, like lithological and, hydrological units can be presented. The actual models are composed by lists defining the objects and their relations. The composition lists are a flexible way to handle and modify the model for various purposes. Modeling tools, which enable to create more complex geometries than the built-in AutoCAD tools, have been developed. These include polyline and terrain modelers. The modeling of the objects can now be done more interactively. Tools for presenting various field investigation results have been developed in order to allow easier data import from e.g. the digital TUTKA-archive. The three-dimensional model of the Olkiluoto site has been transferred to the new modeling system and it has been validated. Keywords: geology, 3D-modeling, bedrock modeling, AutoCAD, ROCK-CAD

7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO JOHDANT LÄHTÖTILAN NE UUSI MALLINNUSJÄRJESTELMÄ Yleistä Laitteisto ja ohjelmisto Projektin hallinta Objektit Yleiskuvaus objekteista Objektien geometria Objektien ominaisuudet Kokoonpanot Kairanreikien ja mittaustulosten 3D-esitykset Leikkaukset TESTAUS ESIMERKKI YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE KÄSITTEITÄ... 3 LIITE 2 ROCK-CAD NT - LYHYT KÄYTTÖOHJE LIITE 3 KAPPALEITTEN MÄÄRITTELY WINROCKY TIEDOSTOISSA LIITE 4 YHTEENVETO KOMENNOISTA... 59

8 JOHDANTO ROCK-CAD-kalliomallinnusohjelmistoa on hyödynnetty Suomessa suoritetuissa ydinjätteen loppusijoitustutkimuksissa 980-luvun lopulta alkaen (Saksa 995). ROCK-CADissä on mallinnetto tutkimusalueiden kivilajivaihtelua sekä rikkonaisuusrakenteiden esiintymistä. Kalliomalleja on laadittu useasta eri alueesta ja malleja on päivitetty uusien kenttätutkimuksien ja tulkintojen perusteella. Kalliomalli on tehostanut alueiden arviointia, ollut perusta tulkinta- ja mallinnustyön dokumentoinnille ja toiminut laskentaohjelmien (esim. pohjaveden virtaus) lähtötietona. ROCK-CAD on perustunut Computervisionin Medusa 3D-mallinnusohjelmistoon, jonka mallintajan ympärille on rakennettu oma sovellus eri ohjelmointikieliä käyttäen. Mallinnusjärjestelmä on toiminut UNIX-työasemalla (Solaris 2.x Sun Sparcstation). Koska UNIX-ympäristön laitteistot todettiin melko kalliiksi ja käytännössä myös Medusa-ohjelmiston kehitys oli pysähtynyt, alettiin pohtia siirtymistä PCympäristössä toimivaan mallinnusohjelmistoon. Tavallisten PC-koneiden teho oli noussut huimasti verrattuna ROCK-CADin käyttöönottoajankohtaan yli kymmenen vuotta sitten, mikä mahdollisti mallinnusjärjestelmän siirron PC:lle. Vuonna 997 käynnistettiin selvitys CAD-järjestelmistä, joiden ympärille uusi sovellus voitaisiin rakentaa. Vaihtoehtoina olivat SolidWorks, SolidEdge, MicroStation ja AutoCAD. Järjestelmien ominaisuuksia ja mahdollisuuksia verrattiin sekä teknisten erittelyiden perusteella että keskusteluilla maahantuojan/edustajan kanssa. SolidWorksin ja SolidEdgen piirto-ominaisuudet todettiin puutteellisiksi. Sekä MicroStation että AutoCAD puolestaan vastasivat hyvin asetettuja vaatimuksia ja teknisin perustein niistä olisi voitu valita kumpi tahansa. CAD-järjestelmäksi valittiin Autodesk Inc./ AutoCAD2000-ohjelmisto sen yleisyyden ja aineiston helpon siirrettävyyden takia. AutoCADin valinta määräsi käyttöjärjestelmäksi Microsoft WinNT:n ja sovelluskehitystyökaluksi Microsoft:n Visual C++ rev 6.0. Visual Basic olisi ollut ohjelmointikielenä myös mahdollinen, mutta se hylättiin hitauden ja mahdollisen ominaisuuksien ja tuen riittämättömyyden vuoksi. Myös tuotesuoja on helpommin varmistettavissa käytettäessä Visual C++-kieltä. Uuden mallinnusjärjestelmän haluttiin sisältävän ne vanhan järjestelmän toiminnot, jotka olivat olleet aktiivisesti käytössä. Mallinnusjärjestelmän muutostarpeita ja uusia toimintoja kartoitettiin haastattelemalla mallin käyttäjiä. Haastattelujen perusteella kaivattiin mm. digitaalisesti katseltavaa versiota mallista, nykyistä pienemmän mittakaavan objektien mukaanottoa, mallinnusprosessin ja lähtötietojen parempaa dokumentointia sekä liityntöjä esim. paikkatietojärjestelmiin (GIS) ja tietokantoihin, joista tärkeimpänä kenttätutkimusten arkisto ns. TUTKA-tietokanta. Tässä raportissa on kuvattu ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmän siirron yhteydessä tehtyä ohjelmointityötä keskittyen erityisesti uusiin ja aikaisemmasta poikkeaviin toimintoihin. Käytetyt käsitteet ja ohjelmaympäristöön liittyvät termit on selitetty liitteessä. Mallinnusjärjestelmän päivitys on tehty Pasivan tilaamana tuotekehitysprojektina. Uuden ohjelmiston oikeudet ovat Posiva Oy:n omaisuutta.

9 5 2 LÄHTÖTILANNE Kymmenen vuoden aikana ROCK-CAD on kehittynyt vastaamaan ydinjätteen loppusijoitustutkitnusten kallioperän mallinnuksen tarpeita. Pääasialliset toiminnot ovat tiedon tallennus, kairanreikien radat, geologiset havainnot ja tulkinnat, maanpintareferenssit, tutkimusprojektin yleistiedot graafinen ja visuaalinen muokkaus ja tulkinta, maastomallien, tunneleiden, rikkonaisuusvyöhykkeiden, kivilajien yms. mallinnus & kokoonpano datan ja tulkintojen esittäninen erimuotoisissa tulosteissa mallien ja niiden sisältämien määretietojen välitys eteenpäin ROCK-CAD on toiminut UNIX-käyttöjärjestelmässä (SunOS/Solaris). Ohjelmisto on perustunut Parametric Technologyn Medusa NG -mallinnusjärjestelmään. Ohjelmisto on alunperin toteutettu käyttäen Medusan Supersyntax-tulkattua kieltä ja Cadohjelmiston tarjoamaa Fortran-rajapintaa. Lisäksi UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän shellscriptit ovat olleet osa käyttöympäristöä. Myöhemtnässä vaiheessa Medusan tarjoama Bacis2-niminen käännettävä objektipohjainen kieli ja C/C++ olivat pääasialliset ohjelnointikielet. Ohjelmiston pitkän käyttöajan aikana sen toiminnallisuus on kehittynyt laajaksi. Yhteenveto ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmän toiminnoista on esitetty kuvassa (Saksa 995). ROCK-CAD ---tjr>~ Co/le et and Kuva. ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmän toiminnot (Saksa 995).

10 6

11 7 3 UUSI MALLINNUSJÄRJESTELMÄ 3. Yleistä Uusi mallinnusjärjestelmä toimii AutoCAD-ympäristössä, jonka normaali toiminnallisuus on koko ajan käytössä. Oma sovelluskehitys keskittyi mallinnusprojektin hallintaan, geometrialtaan monimutkaisten kappaleitten mallinnukseen, kappaleitten ominaisuuksien ja mallin kokoonpanon hallintaan, maastomallittajan luontiin, kairanreikien ja niissä tehtyjen tulosten esittämiseen sekä leikkausten ja koordinaatistojen käsittelyyn. Mallinnusjärjestelmää käytetään AutoCAD-istunnossa. Laaditut sovellukset ovat ohjelmakirjastoja, jotka latautuvat automaattisesti AutoCADin käynnistyessä. Uutta mallia varten luodaan mallinnusprojekti. Projektin tiedot on tallennettu määrättyyn hakemista- ja tiedostorakenteeseen, jolla on tietty minimimääritys. Varsinainen mallinnus tapahtuu AutoCAD-istunnossa ja työ voidaan jakaa kolmeen päätoimintoon: objektien luonti, kokoonpanojen luonti ja esitysten luonti Objektien luonti tarkoittaa kolmiulotteisten geometrioiden luontia, jotka kuvaavat rakenteita, kivilajeja tai muita tarkasteltavia kappaleita. Objekteihin liitetään lisäksi identifiointi- ja ominaisuustietoja. Objektiin voidaan liittää myös viitteet lähtötietoihin, joihin sen geometria- tai ominaisuustiedot perustuvat, esimerkiksi linkki järjestelmän ulkopuoliseen dokumenttiin. Kappaleitten 3D-geometrian mallinnukseen on kehitetty AutoCADin mallintamismahdollisuuksia täydentävät monipuolisemmat työkalut sekä maastomallintaja. Sen lisäksi mallinnusjärjestelmään kuuluu kairanreikien ja niiden eri ominaisuuksien 3D-esitykset. Kokoonpanolla tarkoitetaan joukosta objekteja luotua mallia, joka voi olla luonteeltaan pysyvä ja päivitettävä tai tilapäinen, vain tiettyyn tarkoitukseen (esimerkiksi esitys, jossa vain tietyt kappaleet mukana) luotu. Kokoonpano luodaan ja päivitetään listan perusteella. Lista on yksinkertainen luettelo kokoonpanoon kuuluvista objekteista. Joustava ja nopea kokoonpanon luonti tarkoittaa revisioinnin merkityksen kasvua. Esityksen luonnissa kokoonpano(t) tai yksittäiset objektit saatetaan haluttuun esitysasuun. Sovellus tarjoaa mahdollisuuden leikata kokoonpanomalleja ja luoda leikkauspinnoille ennalta määrätyt esitysasut Leikkauksia täydennetään lisäämällä niihin projisoidut kairanreiät viiva- tai pintaesityksinä. Halutun tyyppiset koordinaattiverkot tarvitaan paikannukseen. Mallinnusjärjestelmässä käytetään koordinaatistoa, jossa x-akselin positiivinen suunta on itään, y-akselin pohjoiseen ja z-akselin ylöspäin. Kaadesuunta lasketaan myötäpäivään pohjoisesta (0-360 ) ja kaade alaspäin xy-tasosta (0-90 ). Näiden määrittelyjen perusteella itään päin pystysuoraan kaatuvan rakenteen kaadesuunta on

12 8 90 ja kaade 90 ja suoraan länteen päin kaatuvan rakenteen kaadesuunta on puolestaan Laitteisto ja ohjelmisto ROCK-CAD NT -versio toimii PC:ssä Windows NT käyttöjärjestelmässä. Sovellus on rakennettu AutoCAD2000-mallinnusohjelman ympärille, joten kaikkia AutoCADin ominaisuuksia on mahdollisuus hyödyntää. Sovelluskehitys tapahtui MSNisual C++(rev6.0) ja Autodeskin ylläpitämän ObjectARX-ympäristön avulla. Sovelluskehityksen tuloksena syntyi joukko ohjelmistomoduuleita (Taulukko ). Suurin osa ohjelmistomoduuleista on AutoCAD-istunnossa ladattavia ja käytettäviä DLL-kirjastoja, jotka sisältävät istunnossa annettavia komentaja ja muita funktioita. Tietyt mallinnusjärjestelmän osat toimivat kuitenkin AutoCAD-järjestelmän ulkopuolella. DLL-kirjastot voivat sisältää toisissa moduuleissa määriteltyjä komentaja. Helpoin tapa määritellä ladattavat kirjastot on listata ne acad.rxtiedostossa, jota voidaan editoida AutoCAD-istunnon ulkopuolella millä tahansa tekstinkäsittelyohjelmalla. Taulukko. Laaditut ohjelmistomoduulit ja niiden toiminta. BooiSets Fnt_d Fnt 2g Fnt 4a Fnt 5a Fnt 7c Fnt 7 Fnt 7c Fnt 9b Reflector AutoCAD:n ulkopuolella toimiva listojen käsittely ympäristö leikkaus ja leikkaukseen liittyvien koordinaatistojen hallinta projektiympäristö, nimien hallinta, muutlujataulut koordinaatiston esitys leikkaustietojen tallennus, rasterin asetus kairanreiän esitys ACIS-rajapinta ja polylinemallintajan ydin RockCad-mallintajan toteutus (RCModel) maastomallintaja heijastajien käsittely 3.3 Projektin hallinta Yksi mallinnusprojekti kerrallaan voi olla aktiivisena. Projektihakemiston nuru asetetaan systeemimuuttujassa RCPROJECT. Mallinnusprojektiin kuuluu tietyt pakolliset osat, jotka ovat mallinnusprojektin alihakemistoina. Nämä on esitetty taulukossa 2. Hakemistojen määrä ei ole rajoitettu. Jos esimerkiksi halutaan uusia mallityyppejä, teemoja, jo olemassa olevien kivilaji- ja rakennemallien lisäksi, niitä voidaan vapaasti luoda. Kappaleiden geometria on tallennettu omiin tiedostoihinsa ja ominaisuudet taulukoitu.

13 ~ Taulukko 2. Mallinnusprojektin hakemistarakenne ja tärkeimmät tiedostotyypit. päähakemista hakemisto tiedosto selite <projekti> projektihakemista bin projektikohtaiset rutiinit kairaus kairanreikien tiedot <krname>.xyz kairanreiän ratatiedosto <krname>.<dsp> reikä- ja teemakohtainen kuvaustiedosto Objects RCKappaleiden tiedostot <Rcld>.sat ACIS/SAT -muotoinen talienne objektin geometriasta <Rclabel>.pln polyline-muotoinen talienne objektin geometriasta - olemassa vain, jos malli on tehty polyline-tyypisenä Objects dwg Tallenteet objektien luonnista <RCLabel>.dwg Talienne AutoCAD-istunnosta, jossa objekti on luotu, dokumentoi lähtötietoja rocky hakemisto on varattu kappaleitten lähtötietojen tallennuspaikaksi <RCLabel>.roc rocky-muotoinen talienne objektista <RCLabel>.nrf rocky-muotoinen talienne objektista (uudempi) <RCLabel>.lsp lisp-muotoinen määrittely objektista, tuottaa objektin AC-istunnossa polylinemallinnuksen avulla. <RCLabel>.dsc katkaistu kartio -tyyppinen kappalemäärittely <RCLabel>.dtm maastomallintajalle tarkoitettu pinnankuvaus sys järjestelmän tarvitsemat/ylläpitämät tiedot Label.dat luettelo käytössä olevista objektien nimistä ja vastaavista ld-tunnuksista crcld sisältää viimeksi käytetyn ld-tunnuksen; seuraava oletetaan vapaaksi <RCLabel>.var muutlujataulun tallennustiedosto th teemaan liittyvät tiedot th2 teemaan 2 liittyvät tiedot Projektiympäristön hallinta on ratkaistu taulukoimaila projektia koskevat perustiedot, kuten mallinnettavan alueen rajaus, ja tallentamalla ne aihepiireittäin tiedostoihin. Ympäristömuuttujien arvot voivat olla myös linkkejä toisiin muuttujiin tai taulukoihin. Parametrien arvoja voidaan muuttaa joko tekstieditorilla tai AutoCADistunnossa käyttöliittymän välityksellä. 3.4 Objektit 3.4. Yleiskuvaus objekteista Objektit ovat tilavuuskappaleita, joilla on määrätty tunnus, geometria ja sen lisäksi ominaisuuksia, esimerkiksi kivilajityyppi tai rakenteen varmuusluokka. Jokaisella kappaleella on uniikki tunnusnumero (Rcld), joka annetaan ohjelmallisesti kappaletta

14 0 luotaessa. Sen lisäksi kappaleella on käyttäjän valitsema nimi (RcLabel). Objektien ominaisuuksien ja versioiden hallinta perustuu kappaleiden tunnuslukuun ja nimeen. Mallinnusjärjestelmän kannalta kappale on määritelty, kun sen geometria on tallennettu SAT-formaatissa tiedostoon <Rcld>.sat sekä sen tunnusnumero ja nimi./sys!label.dat-tiedostoon. Tilavuuskappaleet esittävät tyypillisesti yhtenäisen geologisen ominaisuuden sisältävää tilavuutta, esim. rakenne tai kivilaji. Kappaleet voivat muodostua myös useammasta erillisestä osasta. Mallinnusjärjestelmään on mahdollista määritellä uusia kappaletyyppejä esiin tulevien tarpeiden mukaan Objektien geometria Objektit ovat geometrialtaan AutoCADin tilavuuskappaleita ja ne luodaan AutoCADistunnossa joko AutoCADin omien tilavuusmallien tai laadittujen polyline- tai maastomallintajan avulla. Mallintajia käsitellään tarkemmin myöhemmin. Kappaleen geometriaa määriteltäessä AutoCAD-ikkunassa voidaan lähtötietoina esittää: kairanreikiä ja niissä tehtyjen mittausten ja niiden tulkintojen tuloksia, kartat ja kuvat todellisilla pinnoilla (esim. mittausten tuloskartta asetettuna oikeaan mittaustasoon), tunnelit ja kuilut ja niistä saadut kuvat, tulkinnan tuloksena syntyneet 2D- tai 3D-mallikappaleet ( esim. VSP- Ja tutkaheij astaj at), piste- ja viivakohtainen havainto- ja kontrollitieto sekä aiemmin mallinnetut objektit. AutoCAD-istunto, jossa kappale luodaan, tallennetaan tiedostoon <RcLabel>.dwg. Tallennettu dwg-tiedosto dokumentoi kappaleen mallinnukseen käytetyn lähtötiedon sekä määrittelyyn käytetyt pisteet. AutoCADin mallintamistavat Mallinnukseen voidaan käyttää kaikkia AutoCADin sisältämiä mahdollisuuksia. AutoCADin vakiotyökaluilla voidaan kuitenkin luoda varsin yksinkertaisia 3Dkappaleita. V akiotyökaluja voidaan siten käyttää vain rajallisesti geologisten vapaamuotoisten kappaleitten mallinnukseen. Tärkein AutoCADin ominaisuus mallinnuksessa on mahdollisuus kappaleitten leikkausten ja yhdistelmien luontiin. Näiden avulla yksinkertaisistakin alkioista voidaan rakentaa monimutkaisia geometrioita. AutoCADin vakiotyökaluilla luotuihin tilavuuskappaleisiin voidaan aina liittää ROCK-CADin tarvitsemat objektin tunnus ja nimi, joten vakiotyökaluja käyttäenkin voidaan luoda mallinnusjärjestelmän mukaisia kappaleita. Winrocky-mallintaja ROCK-CAD-järjestelmään on ollut mahdollista määritellä kappaleita myös mallinnusjärjestelmän ulkopuolella ns. rocky-tiedostoissa. Mallintaja päivitettiin winrocky-ohjelmaksi. Se lukee kappaleita geometriset määrittelyt tiedostoista ja muuntaa ne AutoCADin lukemaan muotoon (plmodel-komentoja sisältävä lisptiedosto). Kappaleitten määrittelyt on kuvattu kappaletyypeittäin liitteessä 3.

15 Rocky-tiedostoja käytetään vain syöttötiedostoina. Luettaessa kappale AutoCADiin rocky-tiedostosta kappaleelle annetaan tunnus ja se tallennetaan sat-formaattiin. Tämän jälkeen kappaleen geometriaan tehdyt muutokset eivät päivity rockytiedostoon, koska muutokset voivat olla sellaisia, ettei kappale enää ole rockymäärittelyjen mukainen. Polyline-mallinnus AutoCADin mallintajaa on täydennetty toiminnalla, jossa kappale määritellään 3dmurtoviivojen avulla. Viivoja on oltava vähintään kaksi kappaletta ja pisteitä kussakin viivassa yhtä monta. Pisteiden ei tarvitse olla samassa tasossa. Pisteet annetaan kussakin viivassa samassa järjestyksessä "ruuvi kiinni" -periaatteen mukaisesti eli katsottaessa edellisen viivan suunasta kohti seuraavaa kiertävät pisteet myötäpäivään (Kuva 2A). Jos pisteet annetaan vastakkaiseen suuntaan saadaan objekti, jonka tilavuus on negatiivinen ja joka ei siten ole mallintajan mukainen validi kappale. Viivoja voi olla useampia eikä niiden tarvitse välttämättä olla geometriselta sijainniltaan peräkkäisiä. Esimerkiksi juomalasi voidaan mallintaa neljällä murtoviivalla, jotka kuvaavat lasin ulkopohjaa, ulkoreunaa, sisäreunaa sisäpohjaa (Kuva 2B). Vastaava kappale voidaan tehdä myös AutoCADin vakiotyökaluilla, mutta silloin tarvitaan aina boolean-operaatioita. Juomalasi voitaisiin tehdä joko tekemällä pohjalevy ja lasin reuna erikseen ja muodostamaha niiden yhdistelmä, tai kahden sisäkkäisen sylinterin leikkauksena. Polyline-mallintaja on siten paljon nopeampi ja joustavampi tapa muodostaa "sisään potkaistuja" ja vapaamuotoisia kappaleita. Polyline-mallintaja mahdollistaa myös kiertyneiden kappaleiden luonnin, mikä AutoCADin vakiotyökaluilla on monesti mahdotonta. Kappaletta määrittelevien peräkkäisten murtoviivojen suunta saa poiketa toisistaan korkeintaan 90. Kappaleita, joissa muutokset ovat suurempia, esimerkiksi kaarevat ja mahdollisesti kiertyneet teoriassa kahden poikkileikkauksen määrittämät kappaleet (Kuva 2C), voidaan kuitenkin tehdä kopioimalla määrittelyviivoja annetulle radalle. Määrittelyviivan suunta lasketaan viivan ensimmäisen, toisen ja viimeisen pisteen perusteella ja peräkkäisten viivojen suunta tarkistetaan ohjelmallisesti. Lisäksi tarkistetaan myös, ettei viivassa ole päällekkäisiä pisteitä - kahden pisteen välisen etäisyyden pitää olla suurempi kuin nolla, ja että kaikissa viivoissa on yhtä monta pistettä. Polyline-mallintaja muodostaa 3D-tilavuuskappaleen generoimalla peräkkäisten määrittelyviivojen toisiaan vastaavien segmenttien väliin neljän pisteen määrittämän pinnan, joka muodostuu kahdesta kolmiosta. Jos nämä pisteet eivät ole samassa tasossa eivät myöskään syntyneet kolmiot ole samassa tasossa. Liian suuri poikkeama tasosta aiheuttaa ongelmia kappaleen käsittelyssä ja esityksissä. Sen vuoksi poikkeaman ollessa suurempi kuin annettu maksimiarvo, generoidaan kummankin viivasegmentin puoliväliin uusi piste. Näin ollen pinta on määritelty kuudella pisteellä ja neljällä kolmiolla. Lisäpisteitä generoidaan kunnes peräkkäiset kolmiot poikkeavat tasosta korkeintaan annetun maksimiarvon verran.

16 2 "'.-.:..., ~ z A) k:._x B) z y X C) Kuva 2. Polyline-mallintajalla luotuja kappaleita: A) pisteiden kiertosuunnan merkitys, B) neljällä murtoviivalla määritelty juomalasin muotoinen kappale ja C) kaareva kappale.

17 3 Mallintajan toteutuksessa on pyritty ennen kaikkea nopeuteen ja joustavuuteen. Mallintajan tulee asettaa mahdollisimman vähän rajoituksia kappaleitten geometrialle. Tämän kääntöpuolena on, että kappaleitten oikeellisuuden ohjelmallinen tarkastus on jätetty vähemmälle. Ohjelman käyttäjän tuleekin huolehtia mallinnettujen kappaleitten tarkastuksesta. Tämä on kuitenkin helppo tehdä AutoCADin omilla tarkastuskomennoilla, esim. kysymällä kappaleen tilavuutta. Pol yline-mallintaj aa voidaan käyttää interaktii visesti AutoCAD-istunnossa valitsemalla määrittelyviivoiksi ruudulta AutoCADin 3d-polyline-elementtejä. Sen lisäksi kappaleen määrittelyt voidaan lukea tiedostosta, jonka alussa on yhden murtoviivan pisteiden lukumäärä sekä sen jälkeen pisteiden koordinaatit peräkkäisinä jaksoina. Maastomallinnus AutoCADin mallintajassa voidaan vapaat 3D-pinnat esittää ns. 3dmesh-verkoilla. Niissä pinta muodostuu säännöllisestä verkosta, jossa verkon solmukohtien x-ja y koordinaatit ovat vakioetäisyyden päässä toisistaan (kuva 3). Monipuolisempi maastomallintaja on kalliomallinnusjärjestelmässä kuitenkin välttämätön, sillä harvoin pinnan määrittävä pistejoukko on jakautunut tasaisesti. ROCK-CAD NT - järjestelmään kehitettiin tunnettuun Delaunay-kolmioverkkoon perustuva maastomallittaja. Maastomallintajaa voidaan käyttää topografian mallinnuksen lisäksi myös vapaasti muotoiltujen kappaleiden työstämisessä. Yleinen käyttökohde on useassa reiässä havaitun, laiva-asentoisen kappaleen mallinnus. 3dmesh Delaunay-kolmioverkko Kuva 3. Pintojen 3D-esitys AutoCADin 3Dmesh-verkolla ja Delaunayn kolmioverkolla.

18 4 Kuva 4. Esimerkki Delaunay-kolmioverkon luonnista. Kolmiointi on tehty samalle pistejoukolle, mutta oikean puoleisessa pistejoukossa osa pisteistä on rajaavia. Annetun mielivaltaisen 3D-pistejoukon Delaunay-kolmioverkko muodostetaan yhdistämällä lähekkäisiä pisteitä kolmioiksi siten, ettei yhdenkään kolmion sisään piirretyn ympyrän sisälle jää yhtään pistettä. Kolmiointi tehdään tasoon projisoidulle 2D-pistejoukolle, kolmas koordinaatti on tässä vaiheessa merkityksetön. Kullakin (x,y) pisteparilla voi olla vain yksi- z-arvo. Muodostettaessa pinta valmiiksi kolmioidusta pistejoukosta kolmas koordinaatti huomioidaan ja pinta kuvataan 3Dkolmio-elementillä. Osa pistejoukon pisteistä voidaan määrittää rajaaviksi, esimerkiksi saaren rantaviiva, jolloin syntyvä malli vastaa muodoltaan etukäteen annettua (Kuva 4). Lopuksi tilavuusmallille luodaan rajaavat pystyseinämät sekä xytason suuntainen pohjalevy. Pinnan määräämät pisteet annetaan luettelona tiedostossa. Pistejoukosta erotetaan reunaviivan tnääräävät pisteet. Pisteiden lisäksi annetaan pohjalevyn z-koordinaatti. Malli voidaan muodostaa pintamallina käyttäen AutoCADin 3Dface-elementtiä tai normaalina tilavuusmallina. Tiedostokoot ja käsittelyajat voivat kasvaa merkittäviksi pisteiden tnäärän kasvaessa, joten tarpeetonta tarkkuutta on vältettävä. Esimerkiksi 33 pistettä sisältävä tilavuustnalli on piirustustiedostona talletettuna n. 5.4 Mb, vastaava SA T- talienne puolestaan 8.2 Mb Objektien ominaisuudet Ominaisuudet kuvaavat esimerkiksi geometrisen kappaleen tyyppiä, esitysasua tai tiedon varmuustasoa. Ominaisuuksia voi olla useita kappaletta kohti. Osa ominaisuuksien arvoista voidaan määrätä luokan kautta, jolloin objektilla on luokkaominaisuus ja luokalla puolestaan esim. väriominaisuus. Objektien ominaisuudet annetaan taulukoissa objektien nimen mukaan (RCLabel). Ominaisuudet määrätään

19 5 objektin nimen eikä tunnuksen (Rcld) avulla, koska geometrian päivitys muuttaa aina tunnusta, mutta ominaisuudet eivät tällöin välttämättä muutu. Ominaisuustaulukot ovat yksinkertaisia kaksisarakkeisia taulukoita, joiden ensimmäisessä sarakkeessa on objektin tai luokan nimi ja toisessa ominaisuuden arvo. Kukin ominaisuustaulukko on tallennettu tiedostoon <property>. var, missä property on ominaisuuden nimi. Mallinnusjärjestelmä ei rajoita objektikohtaisten ominaisuuksien määrää. Otettaessa käyttöön uusia ominaisuuksia luodaan niitä varten uusi taulu, asetetaan ominaisuuden oletusarvo sekä ohjelmoidaan tarvittavat käsittelyrutiinit. Objektin ominaisuuksien arvot voidaan antaa joko suoraan editoimalla ominaisuustaulua tai antamalla ne interaktiivisesti. Ominaisuustietojen tarkistukseen voidaan käyttää esimerkiksi BoolSets-ohjelmaa, joka on laadittu yleistyökalu listamuotoisten tiedostojen käsittelyyn. Perinteinen ROCK-CADin käyttämä jako kivilaji-, rakenne- ja hydromalleihin toteutetaan nyt kokoonpanojen (ks. luku 3.5) ja esitysten määrittelyjen avulla. Näitä eri malleja kutsutaan nyt teemoiksi (discpline). Sama kappale voi kuulua useampaan teemaan, esimerkiksi rikkonaisuusvyöhyke voi kuulua sekä rakenne- että hydroteemaan. Tämä yksinkertaistaa mallin geometrian hallintaa ja päivitystä, koska yhdestä geometrialtaan samasta kappaleesta on olemassa vain yksi versio. Sekä rakenne- että hydroteemaan kuuluvalla kappaleella on molempia teemoja vastaavat ominaisuusmäärittelyt ja se esitetään leikkauskuvissa valitun teeman mukaan. 3.5 Kokoonpanot Kokoonpanoilla hallitaan objekteja eri esityksiä varten. Kokoonpanon voidaan ajatella vastaavan yhtä mallia. Esimerkiksi ROCK-CADin perinteinen kivilajimalli voidaan luoda kokoonpanoksi, jossa luetellaan kivilajikappaleet ikäjärjestyksessä. Vastaavasti rakennemalli voidaan luoda omana kokoonpanonaan. Kokoonpanot ovat kuitenkin huomattavasti joustavampia käsitellä kuin vanhan järjestelmän mallit. Niitä voidaan luoda tiettyä esitystarvetta tai vaikkapa yhtäkin leikkauskuvaa varten, jos siinä halutaan esittää vain tietyt kappaleet. Kokoonpanot tehdään käyttäen kokoonpanolistoja, joissa luetellaan kokoonpanoon kuuluvat objektit nimeltä (RCLabel). Listaan perustuen luodaan ohjelmallisesti AutoCADissä dwg-piirustus, malli. Piirustuksen mukana tallentuvat kappaleitten tunnukset (Rcld). Mikäli objektien geometria muuttuu, saadaan samaa kokoonpanolistaa käyttäen erilainen malli. Toisaalta vanhaan malliin voidaan palata dwgpiirustuksen kautta, koska siinä on objektit tallennettu yksikäsitteisillä tunnuksilla, jotka eivät muutu geometrian muuttuessa. Kokoonpanolistan avulla hallitaan myös kappaleitten ikäjärjestys. Kappaleet piirretään kokoonpanolistan mukaisessa järjestyksessä, nuorin ja päällimmäiselle tasolle tuleva kappale on listan viimeisenä. Huomattava on, että mallissa voi olla useita kappaleita päällekkäin, esimerkiksi toisiaan leikkaavat rakenteet tai eri ikäisiä kivilajikappaleita. Toisaalta voidaan luoda myös malleja, esimerkiksi pelkät kivilajijuonet sisältävä kokoonpano, joissa suurin osa mallinnustilavuudesta on tyhjää.

20 6 3.6 Kairanreikien ja mittaustulosten 3D-esitykset Kallioperän mallinnuksen olennaisia lähtö- ja kontrollitietoja ovat eri kairanrei'issä tehdyt havainnot ja mittaukset. Lisäksi reikähavaintoja esitetään usein tuloskuvissa. Mallinnusjärjestelmässä kairanreikätietoja esitetään seuraavissa tiedostoissa: ratatiedosto (*.xyz) - radan x-, y- ja z-koordinaatit, ratatiedosto toimii muiden reikäesitysten geometrian pohjana, litologiatiedosto (*.<discipline> ), discipline on reikähavainnon tyyppi esimerkiksi geo (kivilajit), rak (rakenteet), sai (suolaisuus) - suuntaamattomat reikähavainnot, 3D-visualisointiformaatti (*.d3)- suunnatut reikähavainnot ja tuubiformaatti (*.3d) - esitysgeometria, jossa putken paksuus ja väri vaihtelevat syvyyden funktiona. Ratatiedostot ja havaintotiedostot muuttuvat melko harvoin, kun taas puhtaasti esitysgeometriaa sisältävä tuubimuotoinen tiedosto voi olla yhtä esitystä varten tuotettu. 3D-visualisointitiedostot ovat uusia, muut tiedostotyypit olivat käytössä jo vanhassa mallinnusjärjestelmässä. Uusi reikää leikkaavien suunnattujen havaintojen esitystapa sopii esimerkiksi reikätutkaheijastajien ja miksei yksittäisten rakojenkin esitykseen. Havainnot esitetään kiekkoina, vektoreina tai kolmioina. Kuvassa 5 on esimerkki reikähavaintojen esitystavoista. Tällaisia havaintoja on yleensä paljon ja lähtötiedot ovat yleensä jo valmiiksi taulukoitu. Tehokkaan tiedonkäsittelyn varmistamiseksi lähtötietotaulukko voidaan muokata AutoCAD-istunnon ulkopuolella ja lukea istuntoon tiedostosta ( <name>.d3). Taulukossa annetaan etenemä pitkin reikää, kaadesuunta ja kaade sekä väri ja paksuus. Tarvittavat koordinaattiarvot haetaan reiän ratatiedostosta. Erityisesti seismisten ja tutkan heijastusmittausten tuloksia (VSP-, HSP- ja tutkaheijastajat) varten on kehitetty reflector-moduuli. Heijastajat kuvataan kukin omassa tiedostossaan ( <reflector>.rfl) pintalapulla, joka määritetään neljän nurkkapisteen avulla. Pintalappu kuvaa aluetta, josta heijastajasta on saatu havaintoja. Tyyppiä rfl olevat mallit sopivat havaintojen, jotka eivät leikkaa reikää, esittämiseen. Sekä rfl-mallit että kiekkoina esitettävät kappaleet ovat esimerkki selvästi aikaisempaa pienempää mittakaavaa edustavista kappaleista. 3.7 Leikkaukset Leikkauksilla tarkoitetaan perinteisten 2D-leikkauskuvien tuottamista mallista. Niiden tarkoituksena on luoda täsmällinen esitys mallista halutulta tasolta. Leikkaustaso määritetään antamalla katselupiste ja katselusuunta joko vektorina tai kaade ja kaadesuunnan avulla. On myös mahdollista asettaa leikkaustaso kulkemaan tietyn kairanreiän kautta. Leikkauksissa voidaan esittää kerrallaan useampia kokoonpanoja tai yksittäisiä objekteja sekä kairanreikiä ja muuta oheisaineistoa kuten koordinaattiverkot tai kairanreikien etenemäasteikot. Koordinaattiverkkojen (gridit) ja kairanreikien 2D-esitysten hallintaan on laadittu omat käsittelyrutiinit

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

A-Tiilikate objektikirjasto

A-Tiilikate objektikirjasto A-Tiilikate objektikirjasto 15.1.2014 A-Tiilikate-objektikirjasto toimii ArchiCAD 14, 15, 16 ja 17 -versioissa. Kirjaston käyttöön tarvitaan Graphisoftin Tarvikkeet-laajennus. Tarvikkeet-laajennuksen käyttöönotto

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Navistools Standard. Navistools

Navistools Standard. Navistools Navistools Standard Navistools on Naviswork pohjainen Asset management sovellus, jota käytetään laitoksen, infrakohteen tai rakennuksen elinkaarenaikasen tiedonhallintaan, suunnittelusta työmaavaiheen

Lisätiedot

Pintamallintaminen ja maastomallinnus

Pintamallintaminen ja maastomallinnus 1 / 25 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Pintamallintaminen ja maastomallinnus Muistilista uuden ohjelman opetteluun 2 / 25 1. Aloita käyttöliittymään tutustumisesta: Mitä hiiren näppäintä

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

Mitä Uutta - SURFCAM V5.1 Sisällysluettelo

Mitä Uutta - SURFCAM V5.1 Sisällysluettelo VER CAD/CAM Software with world class precision and control... Mitä uutta Mitä Uutta - SURFCAM V5.1 Sisällysluettelo 1) Parannettu muistinhallinta 32 ja 64 bitin järjestelmissä 3 2) Konesimulointi Optio

Lisätiedot

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6 MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+

Lisätiedot

AutoCAD-natiiviobjektin toteutus

AutoCAD-natiiviobjektin toteutus AutoCAD-natiiviobjektin toteutus Kontiotuote OY Maailman toiseksi suurin hirsitalotoimittaja Aloittanut toimintansa 70-luvulla Liikevaihto vuonna 2003-37,355 Milj. euroa josta vientiä 7,376 Milj. euroa

Lisätiedot

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5. Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 31 Kirjoitetaan yhtälö keskipistemuotoon ( x x ) + ( y y ) = r. 0 0 a) ( x 4) + ( y 1) = 49 Yhtälön vasemmalta puolelta nähdään, että x 0 = 4 ja y 0 = 1, joten ympyrän

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

Excel -sisäänlukutaulukko. Haahtela RES -järjestelmän huoltokohteiden - vienti/tuontitoimintojen käyttöohje

Excel -sisäänlukutaulukko. Haahtela RES -järjestelmän huoltokohteiden - vienti/tuontitoimintojen käyttöohje Excel -sisäänlukutaulukko Haahtela RES -järjestelmän huoltokohteiden - vienti/tuontitoimintojen käyttöohje 1. Sisäänlukupohjan hakeminen 1.1. Tyhjä sisäänlukupohja Tyhjään sisäänlukupohjaan voidaan kirjata

Lisätiedot

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: Tasoalueen pinta-ala Jos funktio f saa välillä [a, b] vain ei-negatiivisia arvoja, so. f() 0, kun [a, b], voidaan kuvaajan y = f(), -akselin

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.2.2010 1 / 41 Sanakirja Monissa sovelluksissa on tallennettava rakenteeseen avain arvo-pareja. Myöhemmin rakenteesta

Lisätiedot

Selaimen kautta käytettävällä PaikkaOpin kartta-alustalla PaikkaOppi Mobiililla

Selaimen kautta käytettävällä PaikkaOpin kartta-alustalla PaikkaOppi Mobiililla 19.1.2017 Sisällys Slide 3. Mikä on PaikkaOppi Mobiili? Slide 4. Kaavio PaikkaOppi Mobiilin käytön aloituksesta. Slidet 5-7. Tunnusten ja kurssin luominen ennen sovelluksen käyttöä. Slide 8. Hae sovellus

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma. 2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä

Lisätiedot

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut 2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut Shortcut Menut Shortcut menut voidaan aktivoida seuraavista paikoista. Shortcut menun sisältö riippuu siitä, mistä se aktivoidaan. 1. Shortcut menu suunnitellusta linjasta

Lisätiedot

T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011

T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011 T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011 Vastaa kolmeen tehtävistä 1-4 ja tehtävään 5. 1. Selitä lyhyesti mitä seuraavat termit tarkoittavat tai minkä ongelman algoritmi ratkaisee

Lisätiedot

(Kuva2) (Kuva 3 ja 4)

(Kuva2) (Kuva 3 ja 4) Navigointi (Kuva1) Perinteisestä ohjelmasta poiketen, GIMP käyttöliittymä muodostuu useasta ikkunasta. Siinä on pääikkuna, joka sisältää työstettävän kuvan sekä ylärivin dropdown valikkoina kaikki ohjelman

Lisätiedot

Pohjan ja leikkauksen tekeminen Casa Parrista

Pohjan ja leikkauksen tekeminen Casa Parrista 1 / 12 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto 24.11.2015 Pohjan ja leikkauksen tekeminen Casa Parrista Talon sijoittaminen maastoon 2 / 12 1. File --> import --> valitse maastotiedosto (tai

Lisätiedot

LIITE 1 1. Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa.

LIITE 1 1. Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa. LIITE 1 1 HARJOITUS 1 Kitara Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa. Käsiteltävät asiat Edit Poly Muokkaus kuvan mukaan TurboSmooth Extrude 1. Tarkistetaan että mittayksiköt

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja

Lisätiedot

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin. Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat

Lisätiedot

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma Tämän jälkeen valitse kieleksi Suomi VÄLILEHTI 1 PERUSTIEDOT Valittuasi kieleksi suomen,

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 1 (22) Lausekkeiden sieventäminen F C F = B + A C. Espresso F = A (A + B) = A A + A B = A B

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 1 (22) Lausekkeiden sieventäminen F C F = B + A C. Espresso F = A (A + B) = A A + A B = A B igitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu (22).9.2 e = + = ( + ) = + = Espresso igitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 2 (22).9.2 e Johdanto Tässä luvussa esitetään perusteet lausekemuodossa esitettyjen

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 201 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus 6 1..201 1. Tarkastellaan Gouraudin sävytysmallia. Olkoon annettuna kolmio ABC, missä A = (0,0,0), B = (2,0,0) ja C = (1,2,0)

Lisätiedot

Turvallinen veneily -näyttö. VesselView-ohjelmiston päivittäminen. Automaattinen WiFi-haku. Micro SD -kortin käyttäminen. Osa 1 - Alkuvalmistelut

Turvallinen veneily -näyttö. VesselView-ohjelmiston päivittäminen. Automaattinen WiFi-haku. Micro SD -kortin käyttäminen. Osa 1 - Alkuvalmistelut Turvallinen veneily -näyttö Kun VesselView käynnistetään sen oltua sammutettuna vähintään 30 sekuntia, näyttöön tulee turvalliseen veneilyyn liittyviä ohjeita sisältävä ikkuna. Jatka painamalla Accept

Lisätiedot

JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO:

JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO: JYRSIN OH6MP 1 JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO: -Mikä jyrsin? -Tekniset tiedot. -Asetukset. -Tiedostomuodot: --Jyrsimen JYR-muoto. --Muunnos-ohjelmat. --PCX-tiedosto. --DXF-tiedosto. --PIC-tiedosto. --JYRVIRI-ohjelma.

Lisätiedot

1 GDL-OBJEKTIN TUONTI...1

1 GDL-OBJEKTIN TUONTI...1 GDL-OBJEKTI SISÄLLYSLUETTELO 1 GDL-OBJEKTIN TUONTI...1 2 MTH CONCERTTO -OBJEKTI...3 2.1. Tekniset-välilehti...3 2.2. Asetukset-välilehti...3 2.3. Mitat-välilehti...4 2.4. Runko-välilehti...6 2.5. Aukko-välilehti...7

Lisätiedot

Gps-reittien lataaminen Lipas liikuntapaikat.fi - järjestelmään

Gps-reittien lataaminen Lipas liikuntapaikat.fi - järjestelmään Gps-reittien lataaminen Lipas liikuntapaikat.fi - järjestelmään Lipas-projekti, Jyväskylän yliopisto 11.5.2016 GPS-laitteella tallennetut reitit voi viedä Lipas-karttanäkymään joko oman digitoinnin avuksi,

Lisätiedot

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Tehtävät: 1. Tutki derivaatan avulla funktion f kulkua. a) f(x) = x 4x b) f(x) = x + 6x + 11 c) f(x) = x4 4 x3 + 4 d) f(x) = x 3 6x + 1x + 3. Määritä rationaalifunktion

Lisätiedot

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9. Python linkit: Python tutoriaali: http://docs.python.org/2/tutorial/ Numpy&Scipy ohjeet: http://docs.scipy.org/doc/ Matlabin alkeet (Pääasiassa Deni Seitzin tekstiä) Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä.

Lisätiedot

Oodi ja egradu Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin

Oodi ja egradu Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin Oodi ja egradu Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin 19.2.2013 Kuva: Sanna Waris egradu Oulun yliopistossa Oulun yliopiston kirjasto ottaa syksyllä 2012 käyttöön egradu-järjestelmän. Kyseessä on lopputöiden

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt

Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt 20.10.2015 Kuva: Sanna Waris Laturi Oulun yliopistossa Oulun yliopiston kirjasto ottaa syksyllä 2012 käyttöön

Lisätiedot

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0 RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje v. 1.0 Yleistä Rockstar lukijakäyttöliittymä Tuotteiden lukeminen lähtevään tilaukseen Tilaukseen kuulumattomat tuotteet Tuotteiden lukeminen tilauksesta

Lisätiedot

KÄYTTÖVALTUUSHALLINTA (KVH) 1 (14) Käyttöohje rekisterinpidon yhteyshenkilölle 3.5.2016

KÄYTTÖVALTUUSHALLINTA (KVH) 1 (14) Käyttöohje rekisterinpidon yhteyshenkilölle 3.5.2016 KÄYTTÖVALTUUSHALLINTA (KVH) 1 (14) MML Käyttövaltuushallintaan mennään osoitteen https://vatu.idmservice.nls.fi kautta. Valitse tunnistautumismenetelmä, joka sinulla on käytössäsi. KÄYTTÖVALTUUSHALLINTA

Lisätiedot

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin

Lisätiedot

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut Ohjelmointikurssin järjestäminen Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin MOOC-kurssimateriaalin avulla 15.4.2016 1 Linkki Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje ARFM- hankkeessa jatkokehitetylle SoftGIS-työkalulle Dokumentti sisältää ohjeistuksen osallistavan suunnittelun työkalun käyttöön. Työkalu on käytettävissä

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Luento 6: Piilopinnat ja Näkyvyys

Luento 6: Piilopinnat ja Näkyvyys Tietokonegrafiikan perusteet T-111.4300 3 op Luento 6: Piilopinnat ja Näkyvyys Janne Kontkanen Geometrinen mallinnus / 1 Johdanto Piilopintojen poisto-ongelma Syntyy kuvattaessa 3-ulotteista maailmaa 2-ulotteisella

Lisätiedot

Matlab- ja Maple- ohjelmointi

Matlab- ja Maple- ohjelmointi Perusasioita 2. helmikuuta 2005 Matlab- ja Maple- ohjelmointi Yleistä losoaa ja erityisesti Numsym05-kurssin tarpeita palvellee parhaiten, jos esitän asian rinnakkain Maple:n ja Matlab:n kannalta. Ohjelmien

Lisätiedot

Metsänpoika - metsästysseurojen karttaohjelma

Metsänpoika - metsästysseurojen karttaohjelma Metsänpoika - metsästysseurojen karttaohjelma Esittelyversion asentaminen: Jos asennus on toimitettu CD:llä, niin aseta levyke CD-asemaan, avaa levy ja valitse käsky "Asenna". Jos lataat ohjelman netistä,

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje InnoGIS- hankkeen aikana kehitetylle pilottiversiolle Dokumentti sisältää pilottiversiona toimivan kyselyn laatimiseen ja vastaamiseen liittyvän ohjeistuksen.

Lisätiedot

Uutta Remote Support Platform 3.0 -versiossa

Uutta Remote Support Platform 3.0 -versiossa Uutta Remote Support Platform for SAP Business One Asiakirjaversio: 1.0 2012-10-08 Kaikki maat Typografiset merkintätavat Kirjasintyyli Esimerkki Näytöstä lainatut sanat tai merkit. Näitä ovat kenttien

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Metropolia ammattikorkeakoulu TI00AA : Ohjelmointi Kotitehtävät 3 opettaja: Pasi Ranne

Metropolia ammattikorkeakoulu TI00AA : Ohjelmointi Kotitehtävät 3 opettaja: Pasi Ranne Seuraavista tehtävistä saatu yhteispistemäärä (max 7 pistettä) jaetaan luvulla 3.5 ja näin saadaan varsinainen kurssipisteisiin laskettava pistemäärä. Bonustehtävien pisteet jaetaan luvulla 4 eli niistä

Lisätiedot

Automaattitilausten hallinta

Automaattitilausten hallinta Automaattitilausten hallinta Automaattitilauksilla voidaan automatisoida kopiotilaukset tuotantolaitokselle. Työkalulla voitte määritellä kansio- sekä tiedostokohtaisia automaattitilauksia. Joka yö SokoPro

Lisätiedot

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016 Vanhoja koetehtäviä Analyyttinen geometria 016 1. Määritä luvun a arvo, kun piste (,3) on käyrällä a(3x + a) = (y - 1). Suora L kulkee pisteen (5,1) kautta ja on kohtisuorassa suoraa 6x + 7y - 19 = 0 vastaan.

Lisätiedot

Perusteet 5, pintamallinnus

Perusteet 5, pintamallinnus Perusteet 5, pintamallinnus Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf (Sama piirustus kuin harjoituksessa basic_4). Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja

Lisätiedot

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Paroc Panel System ArchiCAD-sovellus

Paroc Panel System ArchiCAD-sovellus Paroc Panel System ArchiCAD-sovellus 1.1.2014 Käyttöehdot Sovelluksen käyttö ja kopiointi on maksutonta. Sovelluksen ja kaikki sen näyttämä sisältö toimitetaan sellaisenaan ilman minkäänlaista takuuta.

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus 2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus Yleiskuvaus Tällä toiminnolla määritetään väylän päällysrakenteet. Tätä toimintoa voidaan käyttää myös rehabilitaatiossa rehabilitaatio. Käyttäjä voi myös helposti määrittää

Lisätiedot

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

TYÖPAJA 1: Tasogeometriaa GeoGebran piirtoalue ja työvälineet

TYÖPAJA 1: Tasogeometriaa GeoGebran piirtoalue ja työvälineet TYÖPAJA 1: Tasogeometriaa GeoGebran piirtoalue ja työvälineet Näissä harjoituksissa työskennellään näkymässä Näkymät->Geometria PIIRRÄ a) jana, jonka pituus on 3 b) kulma, jonka suuruus on 45 astetta c)

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 4 - IDL input/output. 19. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 4 - IDL input/output. 19. syyskuuta 2014 19. syyskuuta 2014 IDL - INPUT/OUTPUT-rutiinit IDL pystyy lukemaan ja kirjoittamaan monentyyppisiä tiedostoja, esim. FORTRAN ja C-kielten ohjelmien tulostusta. Käytössä on myös monipuoliset tulostuksen

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 1 b 3 a 5

keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 1 b 3 a 5 Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 6, 21.10.2015 1. Ovatko verkot keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 2 b 4 a

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet ) T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen

Lisätiedot

Tarva LC (Level Crossing) pikaohje Harri Peltola & Mikko Virkkunen

Tarva LC (Level Crossing) pikaohje Harri Peltola & Mikko Virkkunen Tarva LC (Level Crossing) pikaohje 17.1. 2014 Harri Peltola & Mikko Virkkunen 2 Kirjautuminen TarvaLC-ohjelmaan kirjaudutaan linkistä: http://tarvalc.myapp.info/tarvadb/tarva/tarva.html henkilökohtaisella

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI OSIO 01 Peruskäsitteitä Kurssin tavoite: antaa osallistujille valmiudet ymmärtää tietokantojen periaatteet ymmärtää tietokantojen suunnittelunäkökohtia osallistua tietokantojen

Lisätiedot

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Tilituki Pro ohjelman varsinainen Sepa-päivitys tehtiin versiossa 2011.2. Siirtymäkauden pankkisiirrot ja joitakin muita Sepa-muutoksia on otettu käyttöön jo aiemmin.

Lisätiedot

Tekla Structures Dialogien muokkaus

Tekla Structures Dialogien muokkaus [Asiakirjan tyyppi] [Luottamuksellisuus] Dialogien muokkaus Description Author FIN Area Support Date 10.8.2010 Reviewed by Review date Approved by Approval date Change history Date Changed by Issue Tekla

Lisätiedot

Ohjeita. Datan lukeminen

Ohjeita. Datan lukeminen ATK Tähtitieteessä Harjoitustyö Tehtävä Harjoitystyössä tehdään tähtikartta jostain taivaanpallon alueesta annettujen rektaskensio- ja deklinaatiovälien avulla. Karttaan merkitään tähdet aina kuudenteen

Lisätiedot

<e.g. must, essential, conditional> Käyttötapaukset Kurssin malli käyttötapauksille: Tila < List of users and the other systems that interacts directly with a system>

Lisätiedot

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa.

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa. Laskuharjoitus 1A Mallit Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa. 1. tehtävä %% 1. % (i) % Vektorit luodaan

Lisätiedot

MicroStation V8i-käyttöympäristö

MicroStation V8i-käyttöympäristö MicroStation V8i-käyttöympäristö Liite 2 Pääkäyttäjän ohjeet Juha Orre Tekniikan koulutusalan opinnäytetyö Kone- ja tuotantotekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2013 SISÄLLYS Liite 2 2(14) SISÄLLYS... 2 1 KÄYTTÖOHJEET...

Lisätiedot

Matlabin perusteita Grafiikka

Matlabin perusteita Grafiikka BL40A0000 SSKMO KH 1 Seuraavassa esityksessä oletuksena on, että Matlabia käytetään jossakin ikkunoivassa käyttöjärjestelmässä (PC/Win, Mac, X-Window System). Käytettäessä Matlabia verkon yli joko tekstipäätteeltä,

Lisätiedot

Ympyrä 1/6 Sisältö ESITIEDOT: käyrä, kulma, piste, suora

Ympyrä 1/6 Sisältö ESITIEDOT: käyrä, kulma, piste, suora Ympyrä 1/6 Sisältö Ympyrä ja sen yhtälö Tason pisteet, jotka ovat vakioetäisyydellä kiinteästä pisteestä, muodostavat ympyrän eli ympyräviivan. Kiinteä piste on ympyrän keskipiste ja vakioetäisyys sen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja Tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka ASSEMBLER: QSORT 06.09.2005 Ryhmä 00 nimi1 email1 opnro1 nimi2 email2 opnro2 nimi3 email3 opnro3 1. TEHTÄVÄ

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

Testausdokumentti. Sivu: 1 / 10. Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto. Versiohistoria

Testausdokumentti. Sivu: 1 / 10. Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto. Versiohistoria Sivu: 1 / 10 Testausdokumentti Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto Versiohistoria Versio Päivitykset 0.4 Lisätty mod_form.php -tiedostoon liittyvät testit 0.5 Lisätty johdanto 1.0 Dokumentti

Lisätiedot

Suorien ja tasojen geometriaa Suorien ja tasojen yhtälöt

Suorien ja tasojen geometriaa Suorien ja tasojen yhtälöt 6. Suorien tasojen geometriaa 6.1. Suorien tasojen yhtälöt 55. Osoita, että yhtälöt x = 3 + τ y = 1 3τ esittävät samaa tason suoraa. Yhteinen piste 1,5) suunta i 3j. x = 1 6τ y = 5 + 9τ 56. Määritä suoran

Lisätiedot

1 KR-Laskut Mallitiliöinnit Kommenttikentän käyttö mallitiliöinneissä Mallitiliöinnin tallennus-sivu...

1 KR-Laskut Mallitiliöinnit Kommenttikentän käyttö mallitiliöinneissä Mallitiliöinnin tallennus-sivu... 2016-12-02 1 (7) Doc. kind Mallitiliöinnin teko ja muokkaus Status of document Valmis Project name Phase of project Creator name Mika Vähäkoski Distribution Sisällysluettelo 1 KR-Laskut... 2 1.1 Mallitiliöinnit...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

Ohjeet kansainväliselle alustalle rekisteröitymiseen

Ohjeet kansainväliselle alustalle rekisteröitymiseen Ohjeet kansainväliselle alustalle rekisteröitymiseen Tunnusten luominen Kemianluokka.fi-osoitteesta löytyvät vedentutkimushankkeen suomenkieliset sivut. Sivuilta löytyy linkki Ilmoittaudu mukaan, jonka

Lisätiedot

Web Services tietokantaohjelmoinnin perusteet

Web Services tietokantaohjelmoinnin perusteet ASP.NET Web Services Web Services tietokantaohjelmoinnin 2 (22) Sisällys Harjoitus 1: Tietokannat ja Web Services... 3 Harjoitus 2: Windows Client... 10 Harjoitus 3: Datan päivitys TableAdapterin avulla...

Lisätiedot