Tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä Koontilistalla.

Transkriptio

1 TÄYTTÖOHJE 1(10) Perustiedot OPPISOPIMUSKOULUTUS Kuntien ja koulutuksen järjestäjien tulee ilmoittaa valtionosuuksien ja rahoituksen laskemista ja määräämistä varten tarvittavat tiedot tilastointipäivän (20.9.) tilanteen mukaisesti 10 päivän kuluessa tilastointipäivästä 1. Oppisopimuskoulutuksen perustietoja oppisopimuskoulutuksen lomakkeella ilmoittaa koulutuksen järjestäjä, joka järjestää oppisopimuskoulutusta 2 ja vastaa oppisopimuskoulutuksen johdosta ja valvonnasta 3. Maksullisena palvelutoimintana hoidettua oppisopimuskoulutuksen tietopuolista koulutusta ei ilmoiteta tällä lomakkeella, vaan opiskelijamäärät ilmoitetaan lomakkeella PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus kohdassa 8. Tietoja käytetään kuluvan vuoden rahoituksen tarkistamiseksi todellisen opiskelijamäärän mukaiseksi, oppisopimuskoulutuksena järjestettävän peruskoulutuksen ennakollisen valtionosuuden laskemiseksi sekä kustannus- ja tulotietojen keruuseen sekä tulosrahoituksen laskemiseen. Valtionosuuteen/-rahoitukseen oikeuttavista opiskelijoista ilmoitetaan lisäksi muita tietoja. Tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä Koontilistalla. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että laskentapäivän tiedot oppisopimusten voimassaolosta ovat ajan tasalla. Perustiedonkeruu on pysynyt ennallaan lukuun ottamatta tiedonkeruuta koskien vuotiaita opiskelijoita, joilla ei ole aiempaa toisen asteen tutkintoa. Oppisopimuskoulutuksen syksyn perustietolomakkeella ilmoitetaan koulutusaloittain ne oppisopimukset, jotka ovat voimassa laskentapäivänä sekä ne oppisopimukset, jotka ovat olleet kestoltaan vähintään 4 kk pituisia ja joiden voimassaoloaika on ajoittunut välille Keskeisiä ohjeita lainsäädännön lisäksi: Opetusministeriön kirje nro 4/503/2008 koskien oppisopimuskoulutuksen järjestämistä Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräys 43/011/ Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) 58 ja valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) 25 2 Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 9 3 Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) 7 Opetushallitus/Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen/Data och finansiering PB 380, Helsingfors, telefon , fax , förnamn.efternamn@oph.fi,

2 2 Oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen oikeuttavat opiskelijat Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla järjestettävää koulutusta, joka perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus). Oppisopimukseen tulee olla liitettynä opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma. Henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa on tunnustettava aiemmin hankittu osaaminen, joka lyhentää oppisopimuksen kestoa. Oppisopimuskoulutuksessa rahoitukseen oikeuttavia ovat päätoimiset opiskelijat (vähintään 25 h / opiskeluviikko). Liitteessä 1 on koonti rahoitukseen oikeuttavista opiskelijoista sekä oppisopimukseen keskeisesti liittyvistä viranomaistehtävistä. Rahoitukseen oikeuttavia opiskelijoita koskevat rajaukset OPISKELUN OLTAVA PÄÄTOIMISTA: Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää (RahA 1766/ ). OSAAMISEN TUNNUSTAMISEN VAIKUTUS RAHOITUSAIKAAN: Osaamisen tunnustaminen vaikuttaa suoraan opintojen laajuuteen ja pituuteen ja sitä kautta rahoitukseen oikeuttavaan aikaan. TUTKINNON OSAN RAHOITUS: Solmittaessa oppisopimus, joka ei tähtää koko tutkinnon suorittamiseen, tutkinnon osat rahoitetaan ammatillisen lisäkoulutuksen ei-tutkintotavoitteisena koulutuksena. 4 / 8 KK:N SÄÄNTÖ: Jos oppisopimuskoulutus järjestetään siten, että vähintään 4 kuukauden päätoimisia opintoja vastaava koulutus ei tulisi otetuksi huomioon rahoituksessa, mainittua koulutusta saaneet opiskelijat luetaan opintojen päättymistä seuraavan laskentapäivän opiskelijamääriin. Vähintään kahdeksan kuukauden päätoimisia opintoja vastaavassa koulutuksessa olevat opiskelijat voidaan ilmoittaa kahtena laskentapäivänä. Mikäli laskentapäivien ulkopuolella toteutettu ja päättynyt oppisopimuskoulutus jatkuu saman henkilön kohdalla ennen seuraavaa tai oppisopimuksen päättymisen jälkeistä laskentapäivää, 4 / 8 kk sääntöä ei voida soveltaa. Toisin sanoen sama henkilö voidaan ilmoittaa oppisopimusopiskelijaksi vain yhteen kertaan samana laskentapäivänä. Jos koulutus kestää enemmän kuin 2 laskentapäivää, koulutuksen lopussa ei voi soveltaa 4 kk:n sääntöä. YHTEISTYÖSOPIMUS TOISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN KANSSA: Mikäli koulutuksen järjestäjien kesken on tehty yhteistyösopimus, opiskelijamäärätiedot oppisopimuskoulutuksen lomakkeella ilmoittaa vain yksikköhintarahoituksen saaja.

3 3 KULJETTAJIEN AMMATTIPÄTEVYYSKOULUTUS: Jatkokoulutustason ammattipätevyyskoulutus on luonteeltaan henkilöstökoulutusta, jonka kustannuksista vastaa työnantaja. Erillisenä koulutuksena sen tulee tapahtua työnantajien kustannuksella. Jatkokoulutustason ammattipätevyyskoulutusta voidaan antaa osana ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoituksella sekä oppilaitos- että oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa. Jatkokoulutusta koskevaa ammattipätevyyskoulutusta voidaan suorittaa siis osana kuljetusalan ammattitutkintoja. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla, että ammattitutkintoon valmistavan oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen sisältö muodostuu laajemmasta tutkintovaatimusten mukaisesta kokonaisuudesta ja, että erityisesti oppisopimusmuotoisen koulutuksen kohdalla koulutuksen tulee tähdätä tutkintoon. Perustason ammattipätevyyskoulutus sisältyy osaksi logistiikan perustutkinnon sekä tiettyjen muiden perus- ja ammattitutkintojen tutkinnon perusteita. Valtionosuusrahoituksella toteutettava ammattipätevyyskoulutus tulee aina järjestää osana laajempaa opintokokonaisuutta osana tutkintoon johtavaa / tähtäävää koulutusta. Koulutustarpeen tulee perustua osaamisen ja ammattitaidon kasvattamiseen eikä ammattipätevyyden hankkimiseen. Katso tarkemmat rajaukset Opetusministeriön kirjeestä 4/503/2008 (s. 4-6) KOULUTUSOHJELMAN TAI OSAAMISALAN OPISKELU VALMISTU- MISEN JÄLKEEN: Mikäli perustutkinnon suorittanut opiskelee aiemmin suorittamastaan tutkinnosta myös jonkin toisen koulutusohjelman /osaamisalan valmistumisensa jälkeen, hänet voidaan ilmoittaa rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään opintojen laajuuden /keston mukaisesti. Kyseessä ei voi olla osa jostain muusta perustutkinnosta tai ammatti-/erikoisammattitutkinnosta tms. EI YHTÄAIKAISTA RAHOITUSTA: Opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi vain yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa. Soveltamisalaan kuuluvat: lukiolaki laki ammatillisesta koulutuksesta laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ammattikorkeakoululaki RAHOITUKSEN PERUSTEEKSI EI TULE ILMOITTAA: maksullisena palvelutoimintana järjestettyä koulutusta: o oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen opetuksen myyntiä toiselle koulutuksen järjestäjälle o työ- ja elinkeinohallinnon ostamaa koulutusta o muuta maksullista palvelutoimintaa yksityisopiskelijoita

4 4 Perustietokyselyssä ilmoitettavat tiedot Yhteystiedot Lomakkeen kohta: 1 Lomakkeen kohdassa 1 ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta Opetushallitus voi kysyä lisäselvitystä koulutusmuoto-/laitoskohtaisen lomakkeen sisällöstä. Opiskelijamäärä: Ammatillinen peruskoulutus, oppisopimukset Opiskelijamäärätiedot rahoitukseen oikeuttavista opiskelijoista (katso rajaukset s.2-3) ilmoitetaan koulutusaloittain. Opiskelijamäärätiedot jaetaan kahteen ryhmään: tutkintoon johtava koulutus, aikuiset (yli 25-vuotiaat) (lomakkeen kohta 2.1.1) tutkintoon johtava koulutus, alle 25-vuotiaat (lomakkeen kohta 2.1.2) Ko. ryhmien erityisopiskelijat ilmoitetaan myös omassa sarakkeessaan. Lomakkeen kohdat: Opiskelijamäärä sisältää myös yrittäjille ja virkamiehille solmitut oppisopimukset. Ammatillista perustutkintoa voidaan suorittaa joko opetussuunnitelmaperusteisesti tai näyttötutkintoon valmistavana oppisopimuskoulutuksena. Opiskelijamäärä: Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimukset Opiskelijamäärätiedot rahoitukseen oikeuttavista opiskelijoista (katso rajaukset s.1-4) ilmoitetaan koulutusaloittain. Opiskelijamäärätiedot jaetaan kolmeen ryhmään: ammattitutkintoon valmistava koulutus (lomakkeen kohta 2.2.1) erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (lomakkeen kohta 2.2.2) ei-tutkintotavoitteinen koulutus (lomakkeen kohta 2.2.3) Ko. ryhmien erityisopiskelijat ilmoitetaan myös omassa sarakkeessaan. Ei-tutkintotavoitteista koulutusta ovat: ammatillisen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osien koulutus, jonka ei ole tarkoitus johtaa koko tutkinnon suorittamiseen muu ei-tutkintoon johtava koulutus Lomakkeen kohdat: Opiskelijamäärä sisältää myös yrittäjille ja virkamiehille solmitut oppisopimukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen enimmäismäärät vuodelle 2012 koulutuksen järjestäjittäin. Tilastointipäivän kyselyssä tulee ilmoittaa myös enimmäismäärän mahdollisesti ylittävät opiskelijamäärät.

5 5 Erityisopiskelijat Erityisopetuksena järjestettävän oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen sovelletaan rahoitusasetuksen (1766/2009) 4 :n mukaan oppisopimuskoulutuksen yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla. Erityisopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsee ja jolle annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja. Lomakkeen kohdat: -joista erityisopiskelijat Erityisopiskelijalle on tullut laatia (Laki ammatillisesta koulutuksesta 20 ) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (Asetus ammatillisesta koulutuksesta 8 ). Erityisopetukseksi ei katsota tukiopetusta, eikä ulkomaalaista opiskelijaa voida ilmoittaa erityisopiskelijaksi, ellei hän edellä mainituilla perusteilla tarvitse ja saa erityisiä em. tukipalveluita. Työnjohtokoulutuskokeilu Työnjohtokoulutuskokeilu on suunnattu kone- ja metallialalle, kuljetusalalle, autoalalle sekä kaupan alalle työelämän tarpeiden mukaisesti (OPM ). Kokeiluun osallistuneet koulutuksen järjestäjät on valittu ja kokeilu käynnistetty keväällä Opiskelijat ilmoitetaan lomakkeella tekniikan ja liikenteen alan ja/tai yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijamääriin (2.1.1 tai 2.1.2) ja lisäksi erittelytietoihin. Lomakkeen kohdat: -sisältyy 2.1 opisk.määriin - erittelytiedoissa Työnjohtokoulutuskokeilu toteutetaan ammatillisena peruskoulutuksena työelämän toiveiden mukaisesti näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta koulutuksellisempana vaihtoehtona (joko oppilaitosmuotoisena ammatillisena peruskoulutuksena tai opetussuunnitelmaperusteisena oppisopimuskoulutuksena). Opetushallituksen vahvistaman kokeiluohjelman ja sen liitteenä olevien alakohtaisten kokeilukoulutuksen perusteiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä laatii kokeilukoulutuksen perusteiden pohjalta alakohtaiset opetussuunnitelmat kokeilukoulutusta varten. Työnjohtokokeilukoulutuksen järjestämisen keskeinen lähtökohta on koulutuksen henkilökohtaistaminen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen perusteella. Opetushallitus tulee kysymään työnjohtokoulutuskokeilusta aiheutuneita kustannuksia vuodelta 2012 kustannustiedonkeruun yhteydessä. Erittelytiedot Erittelytietoina kysyttävät opiskelijamäärätiedot sisältyvät ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen alakohtaisiin opiskelijamääriin. Erittelytietoina kysyttävät opiskelijamäärät sisältävät oppisopimukset, yrittäjän oppisopimukset ja virkamiehen oppisopimukset lukuun ottamatta lomakkeen Yrittäjät -kohtaa ja Virkasuhteiset opiskelijat -kohtaa. Tummennettuja kohtia ei täytetä.

6 6 Oppisopimukset vähintään 4 kk Ne opiskelijat, jotka ns. 4 kk:n säännön perusteella ilmoitetaan opiskelijaksi laskentapäivänä (katso ohje s. 2). Tiedot ilmoitetaan sarakkeittain. Yrittäjät Ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta lisäkoulutuksesta alakohtaisesti ilmoitettuihin opiskelijamääriin sisältyvät oppisopimuskoulutuksessa olevat yrittäjät. Tiedot ilmoitetaan eriteltynä sarakkeisiin 2.1.1, 2.1.2, 2.2.1, ja (Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 17 6 mom) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla opetussuunnitelmaperusteisessa työnjohtokoulutuskokeilussa olevat Ks. ohje s. 5. Tiedot ilmoitetaan erikseen aikuisista ja alle 25-vuotiaista. Tekniikan ja liikenteen alalla opetussuunnitelmaperusteisessa työnjohtokoulutuskokeilussa olevat Ks. ohje s. 5. Tiedot ilmoitetaan erikseen aikuisista ja alle 25-vuotiaista. Logistiikan perustutkintokoulutuksessa olevat (pl. varastonhoitaja) Tutkintoon johtavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta (2.1) ilmoitetaan tekniikan ja liikenteen alan opiskelijamääriin (2.1.1 ja 2.1.2) sisältyvät logistiikan perustutkintoa suorittavat autonkuljettajan-, linja-autonkuljettajan- tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajan koulutuksessa opiskelevat, erikseen aikuiset ja alle 25-vuotiaat. Linja-autonkuljettajan ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkintoihin valmistavassa koulutuksessa olevat Ammatillisen lisäkoulutuksen (2.2) opiskelijoista ilmoitetaan tekniikan ja liikenteen alan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijamääriin (2.2.1) sisältyvät linjaautonkuljettajan ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkintoihin valmistavien koulutusten opiskelijat. Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevat Ammatillisen lisäkoulutuksen (2.2) opiskelijoista ilmoitetaan yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijamääriin (2.2.2) sisältyvät johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat. Virkasuhteiset opiskelijat Ilmoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen alakohtaisiin opiskelijamääriin sisältyvien virkasuhteisten (virkamiehen oppisopimus) oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä (Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 17 5 mom) Suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä koulutuksessa olevat Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 6 :n mukaan opetusministeriö on päättänyt oppisopimusten lisäkoulutuksen enimmäismäärät alueittain molemmat kieliryhmät huomioon ottaen. Lisäkoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä (ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava sekä ei-tutkintotavoitteinen koulutus) tulee eritellä suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä koulutuksessa oleviin vuotiaat, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa Ilmoitetaan ne opiskelijat, joilla ei vielä ole toisen asteen tutkintoa (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, ei-tutkintotavoitteinen koulutus) ja ovat vuotiaita

7 7 Työnantajien lukumäärä Lomakkeella ilmoitetaan lisätietona niiden työnantajien määrä, joilla oli voimassa olevia oppisopimuksia tilastointipäivänä Sama työnantaja voi olla sekä oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen että lisäkoulutuksen työnantajien lukumäärässä, jos yrityksellä on oppisopimusopiskelijoita kummassakin ryhmässä. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä kotikunnittain toimitettuna Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä yhteensä ilmoitetaan kotikunnittain erillisen ohjeen mukaisesti. Lomakkeelle kohtaan 3 (Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä kotikunnittain toimitettu) rastitetaan kotikuntatietojen toimitustapa. Opiskelijamäärätietojen korjaaminen tallennusajan päätyttyä Vuoden 2013 rahoitus Tallennusajan päätyttyä tilastointipäivän tietoja korjataan tietojärjestelmään Opetushallituksen toimesta. Korjattavat tiedot tulee ilmoittaa yliviivaamalla alkuperäinen tieto tilastointipäivän lomakkeella ja kirjoittamalla uusi tieto korjattavan tiedon viereen selkeästi. Huomioitava on myös korjauksen vaikutus lomakkeen eri kohtiin ja mahdollisiin liitelomakkeisiin, joihin korjaus on tehtävä vastaavasti. Opiskelijamääriä korjattaessa tulee korjata myös kotikuntatiedot. Korjatut lomakkeet lähetetään Tieto ja rahoitus - yksikköön joko faksilla numeroon tai skannattuna sähköpostin liitteenä osoitteeseen laskentapalvelut@oph.fi (tai postitse osoitteeseen Opetushallitus, Tieto ja rahoitus, PL 380, Helsinki). Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 44 :n mukaan ennakollinen rahoitus lasketaan oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen osalta varainhoitovuotta edeltävän vuoden keskimääräisen opiskelijamäärän mukaan. Lisäksi voidaan ottaa huomioon sellaiset arvioidut opiskelijamäärien muutokset, jotka aiheutuvat mm. valtion viranomaisen päätöksestä, esim. koulutuksen järjestämislupaa koskevasta päätöksestä. Lähtökohtana on, että varainhoitovuoden aikana ei tehdä ennakolliseen rahoitukseen opiskelijamäärämuutoksia. Jos kyseessä on koulutuksen aloittaminen, koulutuksen järjestäjän vuoden 2013 yksikköhinnan kertojaksi tulevaa opiskelijamäärää koskeva hakemus perusteluineen lähetetään Opetushallituksen Tieto ja rahoitus -yksikölle mennessä. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen ennakollisen rahoituksen yksikköhinnan kertojaopiskelijamäärät lasketaan kaikkien koulutuksen järjestäjien osalta suhteessa 75% (tutkintotavoitteinen lisäkoulutus) / 25% (ei- tutkintotavoitteinen lisäkoulutus) opetusministeriön kiintiöpäätöksen mukaan. Vuodelta 2012 kysyttävät kustannustiedot Vuoden 2012 koulutusalakohtaisesti ilmoitettavia kustannus- ja tulotietoja tullaan kysymään kustannusten tiedonkeruun yhteydessä.

8 8 Liite 1: Oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen oikeuttavat opiskelijat 1. Opiskelijan tulee olla 15 vuotta täyttänyt. 2. Oppisopimus (kirjallinen määräaikainen työsopimus) tulee olla laadittu ennen oppisopimuksen alkamista sisältäen seuraavat tiedot: sopimuksen voimassaoloaika koeajan pituus tutkinto, joka oppisopimuskoulutuksena suoritetaan (ns. opetussuunnitelmaperusteinen) tai johon oppisopimuskoulutus valmistaa (näyttötutkinnot) opiskelijan palkkauksen perusteet Ennen oppisopimuksen solmimista on huolehdittu koulutusedellytysten arvioinnista lainsäädännön mukaisesti. Yrittäjälle tulee olla laadittu yrittäjän oppisopimus ja virkamiehelle virkamiehen oppisopimus. 3. Oppisopimukseen tulee olla liitettynä opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma siten, että se on laadittuna oppisopimuksen hyväksymishetkellä. Henkilökohtaisesta opiskeluohjelmasta on käytävä ilmi: suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon peruste sekä tutkinnon laajuus keskeiset työtehtävät koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle vastuulliset kouluttajat muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat Henkilökohtaisen opiskeluohjelman ovat laatineet ja allekirjoittaneet yhdessä opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä. 4. Järjestettäessä oppisopimuskoulutusta näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti, sitä koskee vaatimus henkilökohtaistamisesta kolmessa vaiheessa: a) koulutukseen hakeutumisen yhteydessä b) tutkinnon suorittamisen yhteydessä c) tarvittavan ammattitaidon hankkimisen yhteydessä (ks. Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräys 43/011/2006) Henkilökohtaistaminen on dokumentoitava. Järjestettäessä oppisopimuskoulutusta opetussuunnitelmaperusteisesti (ammatillinen peruskoulutus) siitä tulee vastaavasti laatia henkilökohtainen opiskelu- ja näyttösuunnitelma. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän, työnantajan, työ-

9 paikkakouluttajan ja opiskelijan sekä tietopuolisen opetuksen järjestäjän kanssa (jos ulkopuolinen taho). 5. Henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa on otettu huomioon ja hyväksiluettu opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus. Oppisopimuksen kestoa määritettäessä hyväksiluettu aika on vähentänyt oppisopimuksen kestoa. 6. Opiskelu on päätoimista (vähintään 25h/opiskeluviikko) Viranomaistehtävien ja koulutuksen järjestäjien toimenpiteiden tulee toteutusvaiheessa painottua työpaikalla tapahtuvan koulutuksen valvontaan ja toteutuksen ohjaukseen. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on seurata, että opiskelijalle tarjotaan suunnitteluvaiheessa henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan määriteltyjä ja tutkintovaatimusten edellyttämiä työtehtäviä. Koulutuksen järjestäjä seuraa myös, että työpaikalla tapahtuva opiskelu toteutuu suunnitelman mukaisesti. koulutuksen järjestäjä seuraa, että työpaikalla tapahtuva opiskelu ja sen ohjaus toteutuu henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti ja reagoi havaittuihin poikkeamiin ja muutostarpeisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulutuksen järjestäjä vastaa, että työpaikalla tapahtuva koulutus ja tietopuolinen opetus muodostavat oppimistavoitteiden kannalta johdonmukaisen kokonaisuuden koulutuksen järjestäjä huolehtii, että oppisopimukseen ja henkilökohtaistamista koskeviin asiakirjoihin tulevat muutokset (koulutusaika, työsuhde, työnkuva, opiskelun eteneminen jne.) otetaan huomioon koulutusjärjestelyissä koulutuksen järjestäjä seuraa koulutusjärjestelyjen toteutumista sekä suunnittelee ja toteuttaa palautetiedon keräämisen niin, että tarvittaessa voidaan ryhtyä muutostoimenpiteisiin riittävän aikaisessa vaiheessa 8. Koulutuksen järjestäjä maksaa työnantajalle työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämistä varten korvausta (ei koske yrittäjien oppisopimusta, ellei ohjaajana toinen yritys) ja korvauksesta on sovittu ennen oppisopimuksen hyväksymistä. 9. Koulutuksen järjestäjä vastaa oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävistä (ei voi ulkoistaa muille). Viranomaistehtävien keskeiset kokonaisuudet ovat: oppisopimuskoulutuksen kokonaisvaltainen johto ja valvonta oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista tiedottaminen sekä työnantajien ja opiskelijoiksi pyrkivien neuvonta opiskelijan koulutustarpeen ja edellytysten sekä koulutustyöpaikan

10 soveltuvuuden arviointi henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadinta ja henkilökohtaistamisen toteutumisesta huolehtiminen oppisopimuskoulutusta toteuttavien tahojen työnjaosta sopiminen oppisopimusten hyväksyminen ja sopimusjärjestelyiden toteuttaminen koulutusjärjestelyjen toteutumisen seuranta, erityisesti työpaikalla tapahtuvan opiskelun seuranta ja valvonta sekä oppisopimusopiskelijan osaamisen kehittymisen seuranta tietopuolisen opetuksen laadunvarmistus ja hankinta tutkinnon suorittamisen järjestelyt opintososiaalisia etuuksia ja koulutuskorvauksia koskevien päätösten valmistelu, päättäminen ja maksaminen tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arviointien hankkiminen sekä oppisopimuskoulutusta koskevan todistuksen antaminen yhteistyöverkoston ylläpito ja eri osapuolten sovittuihin velvoitteisiin sitoutumisen varmistaminen oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskeva muu hallinto Opiskelijalle järjestetään osana koulutusta mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto (lukuun ottamatta ns. opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta, jossa osana koulutusta ovat ammattiosaamisen näytöt) Lisätietoa aiheesta: Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:8)