Kulttuurin käsitteestä

Transkriptio

1 Kulttuurin käsitteestä Heikki Mikkeli Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen Maailman kulttuurien laitos

2 Luentorunko Alue- ja kulttuurintutkimuksen oppiaineryhmän luonne: erillisiä oppiaineita vai oma tieteenala? Kulttuurin käsitteen luonne: miten se määritellään? Kulttuurin käsitteen historiaa: miten se on ymmärretty? Kulttuurien kohtaaminen ja monikulttuurisuus Kulttuurintutkimuksen luonne 1. harjoitustehtävän anto

3 Alue- ja kulttuurintutkimus: erillisiä oppiaineita vai oma tieteenala? alkaen eri opintokokonaisuudet muodostivat yhteisen alue- ja kulttuurintutkimuksen oppiaineen Perinteisesti alue- ja kulttuurintutkimuksen alueelliset opintokokonaisuudet ovat olleet suhteellisen erillisiä oppiaineita (entinen Renvall-instituutti) Alue- ja kulttuurintutkimus tieteenalaksi? Oppiaine (studies) vai tieteenala (science)? Käsitteellinen ja metodologinen sisältö; tieteidenvälisyys? Alueen ja kulttuurin suhde? Tieteenalan käytännön rakentaminen?

4 Mitä alue- ja kulttuurintutkimus voisi olla? Mahdollisia kansainvälisiä ja kansallisia vertailukohtia: Centre for Contemporary Cultural Studies (Birmingham) Area Studies ; Suomessa aluetiede (esim. Tampere ja Joensuu) Nykykulttuurin tutkimuskeskus (J-kylä) ja kulttuurihistoria (Turku) Maailman kulttuurien laitoksen alue- ja kulttuurintutkimus: ei ole vain nykykulttuurin tutkimusta eikä pelkkää historiaa tieteidenvälisyys: yhdistää ainakin historiaa, kieliaineita, yhteiskuntatieteitä, uskontotiedettä, kulttuurimaantiedettä ja kulttuurintutkimusta painopisteen siirto pelkästä maantuntemuksesta ja historiasta laajempaan yhteiskunnalliseen opetukseen ja tutkimukseen

5 Alue- ja kulttuurintutkimuksen virikeaineita Historia: miten kulttuurin muodot ja ilmiöt ovat kehittyneet? Kieli- ja kirjallisuustieteet: miten kulttuureissa kommunikoidaan? Kulttuurimaantiede: miten tilallisuus vaikuttaa kulttuureihin? Yhteiskuntatieteet: mikä on kulttuurin suhde yhteiskuntaan? Uskontotiede: miten kulttuurit suhtautuvat uskontoihin? Kulttuurintutkimus: miten eri kulttuureja tulisi lähestyä? Ympäristötieteet: miten ympäristö vaikuttaa kulttuurien kehitykseen?

6 Kulttuurin kolme perusmerkitystä (Peter Burke) 1. Kulttuuri synonyymina kaikille taiteille sekä humanistisille tieteenaloille (kuten filosofia) korkeakulttuurinen lähtökohta 2. Kulttuuri yhteisten merkitysten, arvojen ja asenteiden järjestelmänä, joita tietyt symboliset muodot ilmentävät (esim. erilaiset esineet ja esitykset) kulttuurin laajeneminen populaarikulttuuriin 3. Kulttuuri synonyymina arkipäivän elämälle, sen eri merkityksille ja symboleille yhteiskuntaluokkien sijaan esim. sukupuoli jäsentäväksi tekijäksi

7 Kulttuurin kategorioita Kulttuuri tiedon ja taidon muotona korkeakulttuuri vs. populaarikulttuuri maaseudun perinne- ja kansankulttuuri vs. kaupunkikulttuuri massakulttuuri vs. eliitin kulttuuri Kulttuuri elämäntapana ja identiteettien rakentajana antropologian vaikutus kulttuurikeskusteluun kulttuuri arvojärjestelmänä; eurosentrismin purkaminen Kulttuurin eri osatekijöitä esim. kansalaisuus, kieli, etnisyys, ikä, sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuneisuus, uskonto, koulutustaso, poliittinen suuntautuneisuus, alueelliset eroavaisuudet

8 Kulttuurin käsitteen historiaa Ajatus syntyy antiikissa latinan viljelyä tarkoittavasta colere-verbistä; cultura animi hengenviljelynä (Cicero) Ilmiöiden kokoavan luonteen kuvaajana; luonto/kulttuuri -erottelu Uuden ajan alussa kokoava termi tieteille ja taiteille; korkeakulttuuri (fine arts) ja kultivoituminen ihanteena; ajatus kulttuurin kokonaisvaltaisuudesta ja homogeenisyydestä 1800-luvulla termi politisoitui entisestään ja siitä tuli vielä Eurooppa-keskeisempi; kulttuuri/sivilisaatio erottelu; organistiset kulttuurien vaiheteoriat (Oswald Spengler)

9 Kulttuurin käsitteen historiaa (2) 1900-luvulla kulttuurin käsitteessä tapahtuu muutoksia: Industrialismi ja sääty-yhteiskunnan rapautuminen; lehdistö, kansanliikkeet ja massakulttuurin synty Antropologian nousu ja kulttuurien vertailu; rodut ja rotuopit; korkeakulttuurin käsitteen suhteellistuminen Maailmansotien vaikutus ja läntisten yhteiskuntien demokratisoituminen; populaarikulttuurin synty Erilaisten alakulttuurien synty, esim. nuorisokulttuuri; yhtenäiskulttuurin sijaan kulttuuri keinona erottautua

10 Miten kohdata toisia kulttuureita? monikulttuurinen (multicultural) ja monikulttuurisuus (multiculturalism) (Stuart Hall) suhtautuminen toiseen ja vieraaseen; vieraan pelko (ksenofobia) ja vieraan ihailu (ksenofilia) kulttuurien luonnollinen pyrkimys vahvistaa rajojaan ja korostaa erityisyyttään (Claude Lévi-Strauss) kaikki identiteetit syntyvät erojen kautta (Stuart Hall) rotua ja etnisyyttä koskevan kielenkäytön purkaminen; rotu-sanastolla eri kielissä erilaisia käyttötapoja

11 Kysymyksiä kulttuurien kohtaamisesta Miten kulttuurivaikutteet leviävät ja miten kulttuurit kohtaavat? suoraa omaksumista, varastamista, lainoja, mukautumista jne. Länsimaisen maailman kulttuurinen ylivalta? tulisiko lännen ylivaltaa vastustaa ja kuinka tehdä se? Miten hybrideihin kulttuurimuotoihin tulisi suhtautua? ovatko kyseessä ainoastaan omien ennakkoluulojemme ja stereotypioidemme luomat näköharhat? vai jatkuuko kolonialistinen perinne osin tiedostamatta kuitenkin nykyaikanakin (esim. Tanskan pilakuvakohu)?

12 Valkoisen miehen taakka

13 Huivit muoti-ilmiönä

14 ja mainoksen välineenä

15 Kulttuurien kohtaaminen: kolme mallia Kulttuurien yhteentörmäys (Samuel P. Huntington 1993) maailma jakaantuu uskontojen perusteella noin kahdeksaan kulttuuripiiriin, joiden väliset konfliktit ovat väistämättömiä Kulttuurien yhdenmukaistuminen ( McDonaldsaatio ) maailmankulttuurit länsimaistuvat ja globalisaation seurauksena kulttuurit alkavat muistuttaa yhä enemmän toisiaan Kulttuurien hybridisoituminen (rihmastomalli) kulttuurit kietoutuvat toisiinsa rihmaston tavoin, jonka seurauksena syntyy yhä uusia ja uusia kulttuureita; kreolisaatio ja uudet hybridit kulttuurit (Ulf Hannerz)

16 Kulttuurintutkimuksen luonne Kulttuurintutkimus on kyseenalaistanut korkean ja matalan kulttuurin eron kulttuurin demokratisoiminen ja kytkeminen sosiaalisiin yhteyksiinsä: kulttuurin mieltäminen arkiseksi asiaksi Tekstit kulttuurintutkimuksen kohteena; niiden merkityksenannon ja merkitysyhteyksien tutkimista: millaisia merkityksiä jollekin kulttuuri-ilmiölle ( tekstille ) annetaan tietyssä ajassa ja paikassa? Kriittisen kulttuurintutkimuksen kriisi? rakenneselitysten ja mikrotason analyysin yhdistäminen Kulttuurin rajat: kenen kulttuuria? kulttuurinen ryhmä, sen rajat ja jäsenyys; kenellä oikeus määritellä ja opettaa kulttuuria?

17 Kulttuurien jatkuvuus: kulttuurieroja selittävä tekijä? Voimme olettaa pysähtyneesti että kulttuurista ja sosiaalista jatkumoa ei tarvitse selittää. Silloin kuitenkin hämärtyy se tosiseikka, että jokaisessa sukupolvessa jatkuvuus on luotava uudestaan, ja usein vielä tuskalla ja vaivalla. Arvojärjestelmän säilyttämiseksi ja edelleen välittämiseksi ihmisiä lyödään, simputetaan, passitetaan vankilaan, lähetetään keskitysleireille, mielistellään, lahjotaan, korotetaan sankareiksi, kannustetaan lukemaan sanomalehtiä, laitetaan seinää vasten ja ammutaan, ja joskus heille jopa opetetaan sosiologiaa. Puhe kulttuurisesta pysähtyneisyydestä on piittaamattomuutta niistä tarkoitusperistä ja etuoikeuksista, joita indoktrinaatio, koulutus ja kasvatus edistävät ja joita koko kulttuurien sukupolvelta toiselle välittämisen monimutkainen prosessi palvelee. - Barrington Moore (1966)

18 Kulttuurin määritelmiä Kulttuuri on kaiken sen parhaan tietämistä, mitä maailmassa on ajateltu ja sanottu - Matthew Arnold (1869) Kulttuuri on yhteisten uskomusten, arvojen, tapojen, käytöksen ja tuotteiden järjestelmä, jolla yhteisön jäsenet rakentavat suhdettaan maailmaan ja toisiinsa ja joka välittyy oppimalla sukupolvelta toiselle. - F. Blog & D. Bates (1981) Kulttuuri on kuin vesi, jossa kala ui - John Vikström

19 Kirjallisuutta Heikki Mikkeli ja Jussi Pakkasvirta: Tieteiden välissä? Johdatus monitieteisyyteen, tieteidenvälisyyteen ja poikkitieteisyyteen. WSOY Mikko Lehtonen ja Olli Löytty (toim.): Erilaisuus. Vastapaino Julia Kristeva: Muukalaisia itsellemme. Gaudeamus Anna Rastas ym. (toim.): Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Vastapaino Olli Löytty: Maltillinen hutu ja muita kirjoituksia kulttuurien kohtaamisesta. Teos Claude Lévi-Strauss: Rotu, historia ja kulttuuri. Gaudeamus Stuart Hall: Identiteetti. Vastapaino Samuel P. Huntington: Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys. Terra Cognita Simo Häyrynen: Suomalaisen yhteiskunnan kulttuuripolitiikka. SoPhi 99/Jyväskylä 2006.

20 Harjoitustehtävä 1 Kulttuurintutkimus ( ) Valitse jokin opintokokonaisuuteesi liittyvä kulttuurituote (esim. elokuva, taideteos, äänilevy, romaani, patsas tai purukumipakkaus). Pohdi minkälaisia merkityksiä siihen on yritetty sisällyttää ja toisaalta, minkälaisia merkityksiä ihmiset ovat sille eri paikoissa ja eri aikoina antaneet. 1. harjoitustehtävän viimeinen palautuspäivä on ma 16.09!