Kertomusten analysointi. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Kertomusten analysointi Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

2 Joitakin käsitteitä Historia vs. kertomus Elämänhistoria vs. elämäkerta Kertomus yleensä kertoja lukija tai kuulija sisäiskertoja, joka puhuttelee lukijaa, ehdottaa tulkintoja, puolustelee valintojaan jne. Voi omata esim. kyvyn lukea tarinan henkilöhahmojen ajatuksia, nähdä yhtä aikaa kaikkialle jne. sisäislukija

3 Joitakin käsitteitä Sisäislukija tai -kuulija, jonka kirjoittaja konstruoi tekstissään, olettaa tietynlaiseksi, ottaa mukaan olettakaamme että tarinan henkilöhahmot, kuten sankari, auttaja, konna, hänen auttajansa, jne. tarinan juoni: loogis-kronologisilla suhteilla toisiinsa liitetyt tapahtumat niitä ei kertomuksessa välttämättä kerrota tarinan juoneen nähden oikeassa järjestyksessä: hypyt, takautumat, palaamiset takaisin jo aiemmin kerrottuun

4 Joitakin käsitteitä Tarinan juoni on eri asia kuin kerronta ja sen eteneminen eli kertomus kokonaisuutena Esim. salapoliisikertomuksissa kerronnan eteneminen ja rikoksen juoni

5 suullisen kertomuksen osat (William Labov): 1. Tiivistelmä (abstract) 2. Alkutila (orientation) 3. Ristiriita (complicating action) 4. Arviointi (evaluation) 5. Tulos (result) 6. Päätäntä (coda)

6 juonirakenneanalyysin näkökulmasta: juoneen kuuluvat lauseet juoneen kuulumattomat lauseet: rajoitetut lauseet vapaat lauseet

7 Klassisen westernin juonirakenne (Will Wright) 1. Sankari saapuu sosiaaliseen ryhmään. 2. Sankari on yhteisölle tuntematon. 3. Paljastuu, että sankarilla on poikkeuksellinen kyky. 4. Yhteisö havaitsee eron itsensä ja sankarin välillä; ankarille annetaan erityisasema. 5. Yhteisö ei täysin hyväksi sankaria. 6. Konnien ja yhteisön välillä on eturistiriita. 7. Konnat ovat vahvempia kuin yhteisö; yhteisö on heikko.

8 Klassisen westernin juonirakenne (Will Wright) 8. Sankarin ja konnan välillä on vahva ystävyys tai keskinäinen kunnioitus. 9. Konnat uhkaavat yhteisöä. 10. Sankari välttää sekaantumasta konfliktiin. 11. Konnat uhkaavat sankarin ystävää. 12. Sankari taistelee konnia vastaan. 13. Sankari voittaa konnat. 14. Yhteisö on turvassa. 15. Yhteisö hyväksyy sankarin. 16. Sankari menettää tai luovuttaa erityisasemansa.

9 Kostojuoni

10 Ammattilaisjuoni

11 Miksi Wright analysoi juonirakenteita? Juonirakenteet voidaan purkaa toimintakokonaisuuksiksi, jotka ilmentävät laajempia kulttuurisia arvoja Juonirakenteet kertovat kulttuurin keskeisistä myyteistä ja käsitteellisistä jäsennyksistä Lännenelokuvien juonirakenteiden muutokset heijastavat yhteiskunnallisia muutoksia

12 Esimerkki Wrightin myyttianalyysistä

13 Wrightin tulkinta Klassinen western korvautui ammattilaisjuonella, koska amerikkalaisessa yhteiskunnassa yksinäisen sankarin tilalle ihanteen tulivat säännellyn kapitalismin ihanteet Kolme westernin binaarista oppositiota hyvä/paha, vahva/heikko ja (yhteiskunnan) ulkona/sisällä asettuivat uuteen järjestykseen

14 Wrightin tulkinta Ammattilaisjuonessa hyvä/pahaerottelu riippuu sympatiasta, ei sitoutumisesta sosiaalisiin arvoihin Vahva/heikko-erottelu riippuu teknisistä taidoista, ei luonteen vahvuudesta Yhteiskunnan sisällä/ulkona-erottelu on olennaisesti erilainen: Sankareilla ja yhteiskunnalla ei kummallakaan ole arvoja Sankarijoukko luo omat arvonsa: lojaalisuus, kunnioitus ja ystävyys

15 Työmiehen elämäntarina ja alkoholismi Elämäntarinan yleinen skeema: 1. Lapsuus 2. Mies päättää itsenäistyä 3. Villi nuoruus 4. Mies asettuu aloilleen 5. Vakiintunut elämä 6. Kunnollisen elämän sääntöjä rikotaan 7. Kriisi 8. Mies parantaa tapansa 9. Parisuhde päättyy

16 Juonirakenteen heijastama maailmankuva riippuvaisuus + Lapsuus Sosiaalinen suhde _ Vakiintunut elämä + Villi nuoruus Kriisi _

17 Juonirakenteen heijastama itsemäärittely Miehen itsekurin ja luonnon välinen jännite Kaksi orientaatiotapaa: hallinnan logiikka ja vapauden logiikka Vapauden logiikka eli itsekurin ulkoistaminen on keino yrittää purkaa jännite riippuvaisuuden ja sosiaalisen suhteen välillä

18 Aineistoesimerkki

19 Argumentaatiostruktuurien analyysi A.J. Greimasin Pariisin semioottisen koulukunnan mukaan kaikkia tekstejä voidaan lähestyä kertomuksen analyysin keinoin. Se on kyseenalaista, mutta ainakin nuo keinot pätevät juonellisten kertomusten lisäksi myös argumentoiviin ja tilanteita eritteleviin teksteihin.

20 Analyysikaavio apuvälineenä Diskurssin jutuista voidaan tunnistaa päämäärä keinot ongelmat ja vastustajat vastuksen muodot

21 Metsäomaisuuden myynti Päämäärä Pääomalle parempi tuotto metsien hallinta säilyttäen Keino Metsäomaisuuden myynti erilliseksi hallintayhtiöksi Ongelma, vastustus Metsä tuottaa huonosti sijoituksena Vastuksen muodot Hallinnointi vaikeaa Vakuutusyhtiöt eivät ole kiinnostuneita

22 HARJOITUSTEHTÄVÄ Opinnäytteen tekijä määritteli tutkimusongelmakseen sen selvittämisen, miten nuoret naiset kokevat äitiyden ja mitä äitiys heille merkitsee. Sitä tutkiakseen hän mainosti tutkimustaan eri paikoissa ja kehotti äitejä kirjoittamaan kokemuksistaan ensimmäisen äitiytensä ensi kuukausista: mitä se merkitsi, millaisia vaikeuksia siihen liittyi ja miten he niistä selvisivät. Alla on kolme lyhennelmää tyypillisistä kirjeistä joita hän sai parikymmentä. Tarkenna nyt tutkimusongelmaa: mikä olisi se yksityiskohtaisempi teema tai ongelmanasettelu, jonka käsittelemiseen tutkimusraportti keskittyy?

23 Kirje 1 Meidän pojalla oli heti kuukauden ikäisestä alkaen paha kolikkivaiva. Se alkoi heti alkuillasta itkeä, ja sitä riitti sitten aivan aamuyön tunneille saakka. Neuvolassa minua neuvottiin välttämään voimakkaasti maustettuja ja allergisoivia ruokia ja esimerkiksi kahvia, jota juon tavallisesti aika paljon. Sanottiin myös, että kyllä se menee muutamassa kuukaudessa ohi. Ruokavalion muuttaminen ei kuitenkaan auttanut, olin vain entistä kärttyisempi. Sitten keksimme mieheni kanssa, että automatkoilla lapsi ei huutanut, ja niin aloimme käydä iltaisin ajelulla. Ostimme myös lapselle vanhanajan kehdon, joka auttoi. Vaikka poika jonkin verran itki, ei kuitenkaan niin paljoa tai pitkään.

24 Kirje 2 Meidän esikoiselle kakkaaminen pottaan oli ongelma. Tyttö oli jo 3-vuotias ja muuten hyvin kehittynyt ikäisekseen, mutta ei tehnyt pottaan muuta kuin pissan. Siitä tuli tuhrimista ja housuihin kakkaamista aivan säännöllisesti. Lääkäri kehotti lisäämään kuituja tytön ravintoon, ja psykologi vain rauhoitteli että siihen ei kannata kiinnittää liian paljon huomiota. Mikään ei kuitenkaan auttanut, kunnes ostimme isomman, nojamallisen potan ja panimme tytön aina illalla TV:n ääreen katsomaan potalla istuen hänen mielipiirrettyjään videolta. Palkkioksi hän sai jäätelöpuikon onnistuneesta suorituksesta.

25 Kirje 3 Kun meidän suvussa on paljon allergioita, päätin että imetän lasta ainakin 2-vuotiaaksi. Neuvolalääkäri ja kätilö sanoivat, että kun vauvan paino ei noussut käyrien mukaan, voi antaa lisäravinnoksi tuttelia, ja kehottivat heti kolmen kuukauden ikäisenä antamaan perunaa ja porkkanaa. Varoiteltiin myös että pitkään imettäminen heikentää äidin hampaita. Pidin kuitenkin pääni ja jatkoin sinnikkäästi imettämistä. Maitoa on tullut ihan riittävästi, ja lapsi on pysynyt tosi terveenä.