Alkoholinkäyttö lapsiperheissä. Marja Holmila

Transkriptio

1

2 2 Alkoholinkäyttö lapsiperheissä Marja Holmila

3 3 Esityksen rakenne Juomatavoista Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien mielipiteitä Vanhempien vakavat päihdeongelmat Päihdeongelmat ja lastensuojelu Vanhempien, lasten ja perheen tukeminen Lasten toiveista

4 4 Juomatavoista: alkoholinkäyttö on lisääntynyt Lapsista vastuussa olevat naiset ja myös miehet juovat muita vähemmän. Juomatapatutkimuksen mukaan ne, joilla on lapsia, ja erityisesti ne, joiden lapset ovat alle kouluikäisiä, juovat vähemmän alkoholia ja humaltuvat harvemmin kuin ne, joilla ei ole lapsia (Raitasalo 2010). On kuitenkin huomattava, että tämä vähäisyys on suhteellista, ja kokonaiskulutus Suomessa on kasvanut. Suomalaisten alkoholinkulutus on kolminkertaistunut vuosien välillä. Naisten alkoholinkäyttö lisääntyi kuusinkertaiseksi vuosina , ja miesten hieman yli kaksinkertaistui (Mäkelä et al. 2010). Vuonna 2008 naisista 14 prosentilla alkoholin riskikäytön raja ylittyi, ja alle 30-vuotiailla naisilla vastaava osuus oli16 prosenttia (Huhtanen et al. 2011). Myös jotain laitonta huumetta ainakin satunnaisesti käyttäneiden nuorten naisten määrä on 2000-luvulla kasvanut.

5 5 Suomalainen juomiskulttuuri: alkoholi on tullut kotiin Tyypillisin ympäristö juomiselle on Suomessa nykyään yksityiskoti, eli paikka jossa lapset enimmiltään ovat (Mäkelä et al. 2010). Tyypillisin seura kotiympäristössä on oma puoliso. Juominen on muuttunut yhä enenevässä määrin miesten ja naisten yhteiseksi toiminnaksi. Tämän yleensä positiiviseksi mielletyn muutoksen merkitystä lapsille voi tarkastella mm. kysymällä, miten usein vanhemmat humaltuvat lasten ollessa läsnä. Lisäksi voi pohtia mitä naisten päihdeongelmien kasvu on lapsille merkinnyt.

6 6 Lasten seurassa juominen? Juomatapatutkimuksen mukaan noin 10 prosentissa juomistilanteista, joissa oli lapsia läsnä, vastaajan veren alkoholipitoisuus ylitti yhden promillen, eli tilanteessa oli ollut ainakin yksi enemmän tai vähemmän humalainen aikuinen (Raitasalo et al. 2010). Lapsia oli mukana 9%:ssa miesten ja 15%:ssa naisten juomakerroista. Lasten läsnä ollessa miehet joivat kerralla keskimäärin neljä annosta alkoholia ja kun lapsia ei ollut läsnä, kuusi annosta, naisilla vastaavat luvut olivat kolme ja neljä annosta

7 7 Vanhempien vakavat päihdeongelmat ovat lisääntyneet Vuonna 1991 syntyneiden lasten isistä 9 prosentilla ja äideistä 3 prosentilla on hoitorekisteritietoihin merkittyjä tietoja vakavasta päihdeongelmasta siltä ajalta kun lapsi oli alle 18-vuotias (Jääskeläinen et al. 2014). Alle seitsemän vuotiaiden lasten äitien vakavat päihdeongelmat ovat myös lisääntyneet. Alkoholi on yleisin päihde, mutta myös huumeiden ja sekakäytön aiheuttamat vakavat ongelmat ovat lisääntyneet (Holmila et al 2013).

8 Vakavat päihdeongelmat kietoutuvat usein yhteen vanhempien kokemien muiden ongelmien kanssa 8 Tutkittaessa 2002 synnyttäneitä alle 7-vuotiaiden lasten äitejä huomattiin, että vakavia päihdeongelmia kokeneet äidit olivat monin kerroin useammin kuin muut äidit tarvinneet pitkäaikaista toimeentulotukea, kärsineet päihdeongelman lisäksi mielenterveysongelmista ja että lapsi oli hyvin paljon useammin sijoitettu ainakin kerran kodin ulkopuolelle lastensuojelun toimesta. Nämä äidit olivat myös muita useammin olleet ilman vakinaista parisuhdetta lapsen syntymän aikaan. Tutkittaessa isiä, joiden lapset olivat alle 18-vuotiaita, saatiin samansuuntaisia tietoja. Päihdeongelmaisilla isillä oli selvästi muita isiä useammin toimeentulo-ongelmia ja mielenterveysongelmia. Seurantaajan ollessa lapsen koko lapsuusaika, esiin tuli myös se, että päihdevanhemmat olivat kuolleet usein. Päihdeongelmaisista äideistä noin 10% ja isistä noin 20% oli kuollut ennen lapsen täysi-ikäisyyttä. Tarkemmin näistä tutkimustuloksista tänään salissa H, (K. Raitasalo)

9 Vuoden aikana huostassa olleet lapset suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön, , % Lähde: Lastensuojelu SVT/THL 9 % 3,5 3,0 2,5 2,0 1, vuotiaat vuotiaat 7 12-vuotiaat 3 6-vuotiaat 0 2-vuotiaat 1,0 0,5 0,

10 Kodin ulkopuolelle sijoittaminen äidin päihdeongelman ja lapsen iän mukaan 10

11 11 Ehkäisevä lastensuojelu Uuteen Lastensuojelulakiin (2007) tuotiin uusi käsite, ehkäisevä lastensuojelu. Sillä tarkoitetaan kaikille lapsille tarkoitettujen toimintojen kautta lapsille annettavaa apua ja erityistä tukea, esimerkiksi opetuksen, nuorisotyön, päivähoidon, äitiys- ja lastenneuvolan sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Lastensuojelun tarvetta kasvattaa osaltaan se, että peruspalveluissa ja koulun sekä päivähoidon lapsiryhmissä ei ole riittäviä voimavaroja tukea oireilevia lapsia, jolloin varhainen tuki viivästyy ja ongelmat pääsevät paheneman ja kasautumaan (Heino 2014, ).

12 Päihdeperheen aikuisten ja lasten hoito ja tuki Päihdehoitoa koskevissa keskusteluissa on perheiden ja etenkin lasten auttamista korostettu jo pitkään, 1950-luvun lopulta alkaen. Edelleen on kuitenkin epäselvää, missä määrin perhe ja läheiset kyetään ottaman huomioon hoidossa (Itäpuisto & Selin (2013). Lain näkökulmasta läheiset ovat samassa asemassa kuin päihteiden käyttäjä: päihdehuollon palveluja tulee antaa paitsi päihdeongelmaiselle itselleen myös hänen perheelleen ja muille läheisille (Päihdehuoltolaki 1986, 7). Myös Lastensuojelulaki ja Terveydenhuoltolaki velvoittavat aikuista hoitavaa tahoa ottamaan huomioon hänen lastensa hoidon ja tuen tarve. Päihdehuollon palvelut eivät pysty yksin vastaamaan perheenjäsenten moninaisiin avuntarpeisiin, vaan siihen tarvitaan laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon aktivoitumista. Lähiympäristö ei voi hoitaa päihteiden käyttäjää, mutta voi kannustaa hoitoon hakeutumiseen. Kohdataanko vanhempien päihdeongelmaa päiväkodeissa?

13 13 Vanhempien kokemus: lapsen ongelmiin saadaan apua, mutta perheelle sitä on vaikea saada Vanhemmat kokevat saavansa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviin huoliin apua hyvin. Sen sijaan vanhemmuuteen ja perheen tilanteeseen apua saadaan huomattavasti harvemmin. Avun saamisen vaikeuttaa saattaa lisätä mm. palveluihin hakeutumattomuus, ehkäisevien palvelujen vähäiset resurssit, varhaiseen tunnistamiseen ja huolten puheeksi ottamiseen liittyvät viiveet sekä arkea ja yhteisöllisyyttä tukevan toiminnan vähyys (Halme & Perälä 2014).

14 14 Lasten esittämistä toiveista Etenkin 2000 luvulla on alettu kiinnittää huomiota lasten omiin kertomuksiin vanhemman päihdeongelmasta. Riskeistä ja vanhemman juomisen aiheuttamista haitoista lapsille on kertynytkin melko paljon tietoa. A-klinikkasäätiön Lasinen Lapsuus -kyselytutkimuksessa (Takala ja Roine 2013) noin 15-vuotiaat nuoret toivoivat, että ongelmia kokeneille nuorille olisi parempia päivystyspalveluita aikuisten aloitteesta järjestettäisiin kouluissa keskusteluja vanhempien päihteidenkäytön vaikutuksista lapsille lisää luottamuksellisia ja leimaamattomia internet- ja puhelinpalveluja, yöpymis- ja oleskelupaikkoja, joihin voi mennä kodin huonoimpina hetkinä. Lapset kertoivat tarvitsevansa myös perustarpeisiin liittyvää konkreettista apua eli ruokaa, vaatteita, nukkumisrauhaa ja suojaa väkivallalta, sekä että joku pitäisi huolta nuoremmista sisaruksista (Holmila, Itäpuisto & Ilva, 2011). Lähiympäristön ja varhaisen puuttumisen rooli ja mahdollisuudet?

15 15 Keskusteltavaa Voimmeko edelleen kehittää toimivia keinoja nähdä lapsi ja kuulla häntä? Miten kehitettäisiin avunsaamisen väyliä lasten omaan arkiympäristöön? Tietävätkö aikuiset riittävästi alkoholinkäytön vaikutuksista lapsiin? Onko lasten kanssa toimivilla ammattilaisilla riittävästi tietoa päihdeongelmista ja keinoja niihin vaikuttamisesta omassa työssä. Miten voisimme kyseenalaistaa suomalaisten humalahakuista kulttuuria ja suojata lapsia humalatilanteilta? Kehitetään tapoja auttaa kasvavaa lasta löytämään itselleen apua omassa elinympäristössään omilla ehdoillaan.