r.n! Dll 0uttJll Tiivistelmfl opinniiytetyiistii Asiasanat Ihmisklisitys, perhekoti, yhteisokasvatus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "r.n! Dll 0uttJll Tiivistelmfl opinniiytetyiistii Asiasanat Ihmisklisitys, perhekoti, yhteisokasvatus"

Transkriptio

1 0uttJll r-t,\l r.n! Dll -9f ri-t YLl0Pl5I0 Kasvatustieteiden tiedekunta -ar-a Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkci Luokanopettaj ankoulutus Tiivistelmfl opinniiytetyiistii Tekija Hiirmli Ville ia Koiwla Timo Tyon nimi Yhteiscikasvatus perhekodissa - ndkcjkulma Ojantakasen perhekodin kasvatustydhon Piilatne kasvatustiede Tydn laji Pro gradu - tutkielma Aika 12.rt.2002 SivumliIrii 58+ I Tiivistekna Tutkielman tarkoituksena oli selvittaa yhteis0kasvatuksen toteutuminen Ojantakasen perhekodissa. Tavoitteenamme oli tutkia nimenomaan sita miten hyvin yhteiscikasvatus toteutuu tutkimuskohteessa, ja lisiiksi tarkoituksena oli kartoittaa niitil mahdollisia puutteita, joita Ojantakasen perhekodissa ilmenee suhteessa yhteisokasvatuksen malliin. Tutkimuksemme viitekehys sisaltaa teoriaa perhekodista, yhteisdkasvatuksesta sekii ihmiskiisityksesta. Tyomme on tapaustutkimus, jossa tiedonhankintamenetelmiinli kdytimme osittain strukturoitua teemahaastattelua. Haastattelussa kliytthmimme haastattelulomakkeen teemat muodostuivat suoraan yhteisokasvatuksen perusperiaatteista. Teemat olivat: tasa-arvoisuuden periaate, oikeudenmukaisuuden periaate, luottamuksen periaate, avoimuuden ja rehellislyden periaate, terveen jiirjen periaate ja fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden periaate. Haastattelimme kaikkia kahdeksaa Ojantakasen perhekodin kasvatustycihon osallistuvaa tyontekijaa. Haastatteluista saatujen tietojen avulla pyrimme syventamliein teema-alueisiin liittyvili tietoja. Analysoinnissa kaytimme neljaan osa-alueeseen jakautuvaa analysointimenetelmlili, joka ei kuitenkaan suoranaisesti ole mikiiiin jo olemassa olevista malleista. Saamiemme tulosten mukaan kasvattajat kokivat kasvatusyhteisonsli yleisesti ottaen hyvin oikeudenmukaiseksi ja avoimeksi yhteisdksi. Ojantakasen perhekotia pidettiin mycis suhteellisen turvallisena kasvatusyhteisonri, josta ei kuitenkaan kaikkea fyysistii tai psyykkistli viikivaltaa voida kokonaan poistaa. JohropAatoksenii tuloksista voidaan todeta, ettri Ojantakasen perhekoti tiiytt[ii yhteisokasvatuksen mallin vaatimat perusedellytykset suhteellisen hyvin. Tyrimme tulokset eivlit ole yleistettlivissi, mutta niiden avulla perhekodeissa tyciskenteleviit voivat peilata ornia ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tuntemuksiaan kasvatustyostiiiin. Tulosten avulla muutkin perhekodit voivat tutkia kasvatustoimintansa yhteisollisyyttii. Asiasanat Ihmisklisitys, perhekoti, yhteisokasvatus

2 SISALLYS JOHDANTO 3 PERH EKor KAsvATUsYHTEtsOttA 2.1 Perhekodin mairitelmia 2.2 Perhekotitoiminnan tehtdvdt ja tavoitteet Perusteht6vAt Perhekotitoiminnan tavoitteet B 3. YHTEISOKASVATUS 3.1 YhteisdkasvatuksenmiitirittelyA 3.2 Yhteiskunnallinen tilanne yhteisokasvatuksen 9 10 kehityksen taustalla Yhteisokasvatuksen periaatteet Tasa-arvoisuuden ja yhteisollisyyden periaate Terveen jiirjen periaate Avoimuuden ja rehellisyyden periaate Oikeudenmukaisuuden periaate Luottamuksen periaate Fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden 3.4 periaate Kasvattajan asema ja tehtaviit KasvattajayhteisO IHMISKASITYS 4.1 lhmiskzisityksen miizirittelyei Holistinen ihmiskdsitys Kehollisuus Tajunnallisuus Situationaalisuus Kasvattajan i h m iskdsitys

3 5. TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 6.1 Tapaustutkimus 6.2 Haastattelu aineistonkeruumenetelmdnd 6.3 Aineistonkeruu 6.4 Aineistonanalysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Tasa-arvoisuuden ja yhteisollisyyden periaate 3g 7."1.1 Yhteisten pelisddnt6jen luominen 3g T.l.2Kasvatettavienmielipiteidenhuomioiminen Oikeudenmukaisuuden periaate Oikeudenmukaisuus kasvatustyossd Luottamuksen periaate Luottamuksen osoittaminen Fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden periaate Fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden turvaaminen 7.5 Avoimuuden ja rehellisyyden periaate Kommunikointi kasvatusyhteisossd 7.6 Kasvatuksenpddmidrdt 7.7 Ongelmienlahtdkohtia 7.B Tutkimustulostenyhteenveto TUTKIMU KSEN LUOTETTAVUUS 48 q POHDINTA 51

4 1 JOHDANTO Yhteisollisyyden katoaminen kasvatuksen piiristd on ollut, ja on edelleenkin, keskustelunaiheena erilaisissa kasvatuksen kysymyksistd keskustelevissa foorumeissa. Ldhinnd kuitenkin yhteisollisyys tai sen puuttuminen on esilld kdytdnnon pedagogisissa instituutioissa, kuten esimerkiksi kouluissa, perheissd jne. Yhteisdllisyyden katoamisen syitai on etsitty mm. aikaisemman agraariyhteiskunnan muuttumisesta teollistuneeksi kaupunkiyhteiskunnaksi, jossa keskeiselld sijalla on ydinperhe, nykyddn tosin jo monine variaatioineen. Ei ole olemassa eniid ns. monen sukupolven perheyhteisojii eikd tiiviitd kyldyhteisdjd, joilla nykyisten oletusten ja mielipiteiden valossa katsotaan olleen merkitystd my6s tulevan sukupolven kasvulle ja kasvatukselle. Yhteisollisyyden "kaipuu" niikyy tdnd pdivdnd mm. erilaisina "koko kylii kasvattaa" - projekteina, joilla yritetddn herdtelld jokaisen aikuisen vastuuta nuoremman sukupolven kasvatuksesta. Er idilldi tavalla tdmdn pro gradu- tutkielman tutkimuskonteksti, perhekoti, on ilmaus yhteisollisyydestd, ja sen toteutumisesta lasten- ja nuorten sijaishuollon piirissd. Perhekoti kasvatuksen kontekstina on tiivis yhteiso, jossa yhteison voimavarat pyritddn suuntamaan kohti kasvatettavan positiivista kehittymistti. Kasvatettavan positiivinen kehitys ei ole yksiselitteisesti mddriteltdvissd ja tyypiteltdvissd, vaan se on aina tapauskohtainen, yksilokohtainen kehityksen kulku, joka kuitenkin on sidottuna yhteiskuntamme arvoihin ja normeihin sekd kasvattajan kdsitykseen ihmisestd yleensd. Tdmdn pro gradu- tutkielman tavoitteena on peilata Kalevi Kaipion kehittelemdn yhteisokasvatuksen mallia tutkimuksen kohteena olevaan perhekotiyksikk6on. Kaipion kehittelemd kdytdnnon pedagoginen malli on alun perin tarkoitettu sosiaalisesti sopeutumattomien nuorten kasvatukseen. Tdssd mielessd tdmd ldhestymistapa sopii tutkimukseemme varsin hyvin, koska tutkimuksemme kontekstissa kasvatetaan ja kuntoutetaan samantyyppisissd ongelmissa olevia nuoria. Lisdksi teoreettiseen osioon on otettu mukaan Lauri Rauhalan jdsentdmd holistisen ihmiskdsityksen teoria. Perusteena on, ettd holistinen ihmiskdsitys vastaa suurelta osin tutkijoiden kdsitystd ihmisestd ja myos se, ettai aina kun puhutaan kasvatuksesta niin ollaan myos tekemisissd ihmiskdsityksen kanssa. Tutkimuksen kohteena oleva perhekotiyksikko on Pulkkilassa sijaitseva Ojantakasen perhekoti. Ojantakasen perhekoti edustaa luvulla alkunsa

5 4 saanutta uutta lasten- ja nuorten sijaishuollon muotoa, perhekotia. Perhekoti on erdiinlainen vdlimuoto entisen kustodiaalisen laitoksen ja perinteisen sijaisperhehuollon vdlilld, joka on osaltaan tullut osaksi lasten- ja nuorten sijaishuollon jdrjestdmistd. Tdhdn kenttddn sijoittuu myos tutkimuksemme konteksti. Ojantakasen perhekoti on 1991 alkaneen toimintansa aikana profiloitunut hoitamaan ja kasvattamaan vaikeimmin ongelmaisia nuoria. Kyseessii ei ole tarkoituksenhakuinen erikoistuminen vaikeimmin ongelmaisiin nuoriin, vaan lapsia ja nuoria srjoittavat sosiaalityontekrjiit ovat todenneet Ojantakasen perhekotiyhteison kykenevdksi vastaamaan vaikeimmin ongelmaisten nuorten mukanaan tuomiin kasvatushaasteisiin. Toiminta Ojantakasen perhekodissa jatkuu edelleen, ja tiimai pro gradu- tutkielma on yritys ldhestyd perhekotiyhteisod ja sen kdytdnteitd yhdestd ndkokulmasta.

6 5 2. PERHEKOTI KASVATUSYHTEISONA Pyrimme aluksi esittdmddn mddritelmdn siitd mitd perhekodilla tarkoitetaan. Lainsdddiinnollisesti perhekotitoiminta on osa lasten ja nuorten sijaishuollon jdrjestdmistd. Sijaishuolto on lapsen tai nuoren hoidon ja kasvatuksen jeirjestdmistii kodin ulkopuolella, ja tdllainen jeirjestely tulee kysymykseen vain huostaan otetun lapsen tai nuoren kohdalla. Lisdksi tuomme esille perhekodeille asetettuja odotuksia toiminnan muotojen ja tavoitteiden suhteen. Perhekotitoiminnan tarve on suuri, silld laitospaikkoja on viime vuosina viihennetty huomattavasti. Perhekotitoiminta on auttanut monia lapsia ja nuoria, koska sielld eldmd on "tavallista" arjen eldmistd. Turvallisten aikuisten ldsndolo on lapsille ja nuorille tdrkedd, ja perhekodin aikuiset pysyvdt lapsen rinnalla vaikeissakin asioissa. (Peura 1996, s ) Suomen ensimmdinen perhekoti, Sommelo, avattiin Muhoksen Pohjolakodilla vuonna 1974, jolloin kehiteltiin "uudenlaista koulukotimallia". Tavoitteena oli hajauttaa iso 75- paikkainen koulukoti useammaksi pienemmdksi yksik6ksi. Ensimmiiisessd vaiheessa yksikot olisivat kooltaan 1O-paikkaisia, ja mydhemmdn kehittelyn jdlkeen tavoitteena olisi 5-6- paikkainen, ja erityistapauksissa vield pienempikin asumisyksikko. (Rissanen & Saloranta 1985, s ) Uudistuksen perustelut ldhtivdt lapsen edun ndkokulmasta: pienyksikossd lapsi tai nuori saa ldheisiin ihmissuhteisiin rakentuvan, turvallisuuden tunnetta tuottavan kasvuympiiriston, joka pyrkii mahdollisimman hyvin tyydyttdmddn hiinen perustarpeensa. (Rissanen & Saloranta 1985, s ) Perhekotitoiminnan perustavana taustatekijdnd on lastensuojelulaki. Lastensuojelulain neljdnnen pyktildn mukaan kunnan on huolehdittava siitd, ettd lastensuojelu jdrjestetddn sisdlloltddn ja laadultaan sellaiseksi kuin kunnassa oleva tarve edellyttdd. Sis ilto- ja laatuvaatimus on osaltaan vaikuttamassa siihen, ettd sijaishuollon toimipaikkojen mddrd on kasvanut ja osaltaan profiloitunut kohtaamaan lastensuojelun asiakkaiden erilaisia tarpeita. Lastensuojelulaki velvoittaa sijaishuollon turvaamaan lapselle tai nuorelle turvallisen, virikkeitii antavan kasvuympdriston sekd oikeuden tasapainoiseen, monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun. (Lastensuojelulaki 2000, 1S, 45 )

7 6 2.1 P erhekodin mdieiritelmid Tdnd pdivdnd ollaan tilanteessa, jossa sijaishuollossa toimivat perhekodit ovat monimuotoisia toimintayksikoitd. On erilaisia, erilaisista l ihtokohdista tyotdnsd tekevid yksik6itei ja tdssd yritdmme tavoittaa jonkinlaisen yleistason kuvauksen siitd, millainen kasvatuksen konteksti on perhekoti. Perhekoti- sana on vakiintumassa kdsitteistoon, kun on puhe lastensuojelun sijaishuollosta. Perhekoti on perinteisen laitoshuollon ja perinteisen sijaisperhehuollon vdlimaastoon sijoittuvaa toimintaa. Perhekodeissa on yleensd sijoitettuna 3-7 lastensuojelullisin perustein sijoitettua lasta" Lapsi voi olla perhehoidossa joko avohuollon tukitoimena, huostaan otettuna tai jdlkihuoltona. (Hujala 1990, s ) Perhekodin toimintaresurssit huomioon ottaen on mahdollista sijoittaa useampiakin lapsia ja nuoria samaan perhekotiin kuin edelld on mainittu. Samalla tavoin perhekodin isdntdparin lisdksi perhekodissa tyoskentelevien aikuisten mddrd voi olla vaihteleva. (Rautiainen 1992, s ) Laki lapsen sijaishuollosta (S 33) valtuuttaa lddninhallituksen hyvdksymddn yksityisen lastensuojelulaitoksen perustamisen, laajentamisen ja toiminnan olennaisen muuttamisen. Lddninhallitus harkitsee lupaa myontdessddn perhekodin toiminnan laajuuden eli hoitopaikkojen mddriin. Toiminnan laajuus tulee suhteuttaa olemassa oleviin tai suunniteltuihin toimitiloihin sekd henkiloston mddrddn ja koulutukseen. (Hujala 1990, s ) Virta (1994, s.111) miiiirittelee perhekodin yksityiseksi kodiksi, jossa perhehoitoa voidaan antaa. Lisdksi edellytet-iiin, ettd perhehoitaja myos asuu ttissd kodissa asiallisesti, ja kodin tulee olla terveydellisiltd ja muilta olosuhteiltaan sielld annettavalle hoidolle sopiva. Sopivuus selvitetddn etukiiteen sijaisvanhempien olosuhteita selvittdmdlld mm. kotikdyntien avulla. Olennaisena piirteend pidetddn myds sitd, ettd ainakin toinen vanhemmista on kasvatus- ja lastensuojelualan ammattilainen (Laaksonen 1993, s. 13). Viime aikoina on paljon keskustelua aiheuttanut se, ettd uusien perhekotien mdiird lisddntyy koko ajan voimakkaasti. Huolestuneita ollaan oltu perhekotien laadusta ja edellytyksistd selviytyd tehtdvistddn, kun n;iytt iri siltd, ettd perhekodin voi perustaa kuka tahansa pariskunta, kunhan toisella on sosiaalialan koulutus.

8 .7 Talla hetkelld lddninhallituksilla ei ole olemassa minkddnlaista yksiselitteistd laatukriteeristod perhekod issa tehttiviin kasvatus- ja hoitotyon suhteen. 2.2 Perhekotitoiminnan tehtiivdt ja tavoitteet Kehiteltdessd perhekodin toimintamallia on pyritty pddsemddn irti laitosmaisuudesta, ja takaamaan jokaiselle perhekodin oppilaalle perusturvallisuus ja viihtyvyys. Avainsanoja perhekotihoidossa ovat yksi16llisyys sekd pitkdjdnteinen, johdonmukainen ja kaikenpuolinen hoito ja kasvatus. Perhekodissa aikuisella on enemmdn aikaa perehtyd opoilaiden erityisongelmiin, ja ilojen ja surujen kuuntelemiseen verrattuna vanhaan asuntola-asumisen -malliin. Perhekodin kasvattajat voivat todella tuntea oppilaansa ja tietdvdt hdnen todellisen eldmdntilanteensa. Tdmdn mahdollistaa perhekotimallissa annettu vastuu perhekodin kasvattajille. (Rissanen & Saloranta 1985, s ) Perhekotiin sijoitetulla lapsella tai nuorella on suuri aikuisen ldheisyyden tarve. Lapsi tai nuori tarvitsee kasvaakseen ja kehittydkseen turvallisen suhteen aikuiseen, tervesieluiseen ihmiseen. Yksilon huomiominen kasvatustyossd, pitkdjdnteinen kasvatusty6 sekd kaikenpuolinen hoito on mahdollista perhekotiyksikossii, jossa aikuinen on vastuullinen toimija ottaen vastuun itsestddn sekd ldhiyhteison jdsenistd Perhekodin perustehtdvdt Perhekodin tehtdvdkentiin ollessa hyvin laaja ja vastuullinen, niin tarkan tehtdvdmddrittelyn antaminen lienee mahdotonta, mutta seuraavassa esitdmme yhden ndkemyksen perhekodin perustehtdvistd: a) Arviointi; Lapsen tai nuoren sosiaalisen, psykologisen ja pedagogisen tilan kartoittaminen. Arviointi kohdistuu paitsi lapseen myos hdnen kasvunsa kannalta merkittdviin olosuhteisiin. Kattava ja asiantunteva arviointi on onnistuneen sijaishuollon perusta. Arviointi kestdd koko sijoitusajan.

9 8 b) Yllapito; Lapsen ja nuoren tulee saada eldmdnsdi jatkumisen, kehityksensd ja kasvunsa perusedellytykset muodostavat aineelliset olosuhteet. Esimerkkinii mm. riittdvd ravinto, asianmukainen vaatetus jne. c) Perushoito; Lapsen tai nuoren tulee saada tyydyttaa perustarpeensa sekd psyykkisend ettd biologisena olentona. Tavoitteena on mahdollistaa lapsen tai nuoren kehitys sosiaaliseksi olennoksi. d) Huolenpito; Siltai osin kuin lapsi tai nuori ei itse pysty tyydyttdmiiiin perustarpeitaan, on niistd huolehdittava sijaishuollossa. Lapsen tai nuoren ikdvaiheesta riippuen tarpeet ovat hyvin erilaisia, ja tarvitsevat erilaisia aikuisen puuttumistapoja. Huolenpidon avulla pyritddn turvaamaan lapsen tai nuoren turvallisuus myos niin, ettei hdn itse vahingoita itseddn. e) Kasvatus; Lasta tai nuorta tuetaan idnmukaisessa kehityksessd. Lapselle tai nuorelle vdlitetddn kulttuurillemme ominaisia tietoja, taitoja, tapoja, arvoja, asenteita ja normeja. Vdlittdmeillii edelki olevia kulttuurillemme ominaisia ilmioitei pyritddn saamaan niitd aikaan kasvatettavassa tai mahdollisesti kdynnistdmddn henkil6kohtainen sisdinen prosessi. 0 Hoito; Tdssd yhteydessd hoidolla tarkoitetaan korjaavaa hoitoa. Korjaava hoito kohdistuu esimerkiksi lapsen tai nuoren heikkoon itsetuntoon, itsehallinnan heikkouteen ja kykenemdtt6myyteen luoda luonteva sosiaalinen kontakti. Hoidollisen tarpeen piirissd ovat myos lapsen tai nuoren mielenterveydelliset hdiriot, jotka katsotaan sen laatuisiksi, ettd sijaishuolto pystyy vastaamaan tdhdn tarpeeseen. Tavallisimpia mielenterveydellisid haiirioitai ovat esim. masentuneisuus ja aggressiivisuus. (Rautiainen 1992, s. 2B- 29.) Perhekotitoim in nan tavoitteet Perhekoti yksikkond mahdollistaa perhekeskeisyyden, jatkuvat ihmissuhteet ja itsendistymisen edistymisen. Sijaishuollon, siten myos perhekotitoiminnan, yleistavoitteena on, ettd kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret saavat vdhintddn samanlaiset kehittymisen ja itsendistymisen mahdollisuudet kuin

10 g keskimddrin omassa kodissa kasvaneilla lapsilla on. Perhekodissa voidaan lapselle ja nuorelle antaa ja opettaa valmiuksia, jotka auttavat hdntd siirtymddn itsendiseen eldmddn ja auttavat selviytymddn jokapeiiv-iisistd tehtdvistd. Tdllaiseen toimintaan kuuluvat mm. oman huoneen siivous, omista tavaroista huolehtiminen, osallistuminen keittiotoihin jne. Oppilas itse osallistuu asuinympdristdnsd viihtyvyyden ylliipitoon, ja samalla voi huomata vaikuttavansa sekd omaan ettd kaikkien yhteison jdsenten viihtyvyyteen. Niin tyotehtdvissd kuin muissakin perhekodin arkeen liittyvissd toiminnoissa on aikuisen ldsndolo ja ohjaus tdrkedd. Aikuisen ohjatussa, neuvovassa toiminnassa nuori saa onnistumisen kokemuksia, ja nuoren itseluottamus kasvaa. (Rissanen & Saloranta 1985, s ) Lastensuojelun sijaishuollon piirissd olevien lasten ja nuorten ongelmat ovat hyvin moniulotteisia ja traumaattisia. Neiist;i seuraa se, ettd tarvitaan kasvatuksen konteksteja, joissa ldhtdkohtana on perustarpeiden, so. ruoka, lepo, puhtaus, vaatteet, turvaaminen lapselle tai nuorelle. Perustarpeisiin vastaamisen kautta voidaan pureutua lapsen tai nuoren traumaattisiin kokemuksiin ja kasvatuksellisiin haasteisiin. Perhekotitoiminnan tavoitteena on lapsen tai nuoren selvidminen "omin voimin" yhteiskunnassa. Toivottavaa ja tavoiteltavaa on, ettd hdn kykenee itsendisesti huolehtimaan omista perustarpeistaan, ja hdn osaa hoitaa asioitaan, ja suunnitella omaa eldmddnsd ja tulevaisuuttaan mahdollisimman hyvin.

11 l0 3. YHTEISOKASVATUS Olemme valinneet tutkimuksemme teoreettiseksi ndkokulmaksi Kalevi Kaipion kehittdmdn yhteisokasvatuksen mallin. Valinta on mielestiimme perusteltu, koska juuri tdmd yhteisokasvatuksen malli on kehitetty samanlaisten, sosiaalisesti sopeutumattomien, nuorten kasvattamiseen, kuin mitd tutkimuskohteemme kasvatusyhteis6 edustaa. Vertaaminen kasvatettavien samankaltaisuudesta on toisaalta karkea, mutta yhtenevid piirteitdi kasvatettavien eldmdntilanteissa on l6ydettdvissd Kaipion esittdmdssd kontekstissa ja tutkimuskohteessamme. Pyrimme aluksi kuvailemaan tutkittavana olevaa kasvatusmenetelmiiii. Kdsittelemme lyhyesti yhteisdkasvatuksen kehittymisen historiaa ja yhteisokasvatuksen kehittdmiseen vaikuttaneita muutoksia sekd yhteiskunnassa ettd perhe-eldmiissii. Katsomme tarpeelliseksi myds yhteis6kasvatuksen tarkan mddrittelyn, jottei kaikkea suuremmissa ryhmissd tapahtuvaa kasvatusta pidet-i automaattisesti yhteisokasvatuksena. Kappaleen keskeisimpdnd osana on kuitenkin yhteisokasvatuksen yleisten periaatteiden ja kasvattajien aseman selvittdminen. Alunperin yhteisokasvatus on kehitetty Jyvdskyldn kaupungin poikien oppilaskodissa Kalevi Kaipion johdolla 1970-luvulla. Oppilaskodin oppilasaines koostui sosiaalisesti sopeutumattomista nuorista ja yhteisokasvatuksen kehittely alkoi tilanteesta, jossa aikuisten kasvatukselliset mahdollisuudet olivat minimaaliset ja nuorten fyysinen ja psyykkinen turvallisuus olematon. (Murto 1989, s 7) Kalevi Kaipion esittdmdn yhteisokasvatuksen mallin lisdksi viittamme neuvostopedagogi Anton.S. Makarenkoon, joka oli kotimaassaan kollektiivikasvatuksen isd. Makarenko painottaa omassa ndkemyksessdiin yhteisdkasvatuksesta kasvatusyhteison jdsentyneisyyden vdlttdmdtt6myyttii. Makarenkon mukaan vain jdsentynyt kasvatusyhteiso voi vaikuttaa yksilon kehitykseen myonteisesti. Ojantakasen perhekoti on jairjestaiytynyt kasvatusyhteisd, jonka toiminta ei ole pddmddrdtontd harhailua, vaan yhteisdn voimavarojen suuntaamista lapsen tai nuoren positiivisen kehityksen ja kasvun edistdmiseksi. Keiytiinnossd yhteis6n organisoituminen niikyy eldmdnrutiinien so. perustarpeiden tyydyttdmisen, koulunkdynnin, vapaa- ajan toimintojen sekii kasvatuksellisten ja hoidollisten erityistarpeiden toteuttamisena. Yhteison arjessa

12 1l on parhaiten ndhtdvissd yhteison jarjestaytyminen. Puhuttaessa yhteison jeirjestaiytyneisyydestd viittaamme edelleen Urie Bronfenbrenneriin. Hdnen mukaansa ihmisen kasvu ja kehittyminen on molemminpuolista interaktiota aktiivisen yksilon ja vdlittomdn ympdristdn kanssa. Ojantakasen perhekodin j;irjestaiytynyt kasvatusyhteiso on jatkuvassa suhteessa sijoitettuun lapseen tai nuoreen, ja myds toisinpdin. Lapsen tai nuoren kasvaminen toivottuun suuntaan ja positiivinen kehitys on mahdollista Ojantakasen perhekodin kaltaisessa vdlittomdssd ympdristossd. Emme tarkoita tdssd sitii, ettd kasvatuksen ja kasvamisen virta olisi yhdensuuntainen aikuinen- lapsi suhteessa Yhteisokasvatuksen mdiirittelyai Alkusanoiksi yhteisokasvatuksen mddrittelyyn sopivat neuvostopedagogi Anton. S. Makarenkon lausumat yhteisdkasvatuksen mddrittelyt. Trissd lainauksessa juuri kollektiivi on se yhteiso, missd kasvatus tapahtuu: "Mina pidiin ihanteellisena peruskollektiivina sellaista kotlektiivia, joka samanaikaisesti tuntee yhtendisyytensd, tiiviytensd, lujuutensa sekd se/?, ettei se ole ystdvysten ryhmd, vaan soslaa/is/uontoinen ilmi6, kollektiivi, organisaatio, jolla on tiettyjii velvollisuuksia, tiettyjd tehtdvid, tietty vastuu." (Makarenko 1951, s. 45.) Yhteisokasvatus on kasvatusmenetelmd, jonka tavoitteena on lasten vdlisten ristiriitojen ratkaiseminen, kasvattajien ja kasvatettavien vdlisten suhteiden parantaminen sekd ei-toivotun kdyttdytymisen ehkdiseminen. Yhteisokasvatus tahtaa kasvatusyhteison toiminnan suunnitteluun ja kehittdmiseen. (Koro 1982, s. 1ee.) Yhteisokasvatus perustuu kasvatuksellisena menetelmdnd siihen tosiasiaan, etta ihminen on sosiaalinen olento. lhminen toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, ja kehittyy ihmisend tdssd vuorovaikutuksessa. Erilaiset ihmisyhteisdt vaikuttavat monella tapaa jdseniinsd. Yhteisokasvatus kasvatuksellisena menetelmdnd pyrkii yhteison eldmdn ja toimintaperiaatteiden sddtelyyn siten, ettd yhteison jiisenillti olisi mahdollisuus kehittyai ja kasvaa. (Vesikansa 1986, s. 29)

13 t2 Bronfenbrenner toteaa kirjassaan ihmisen kdyttdytymisen kehittyvdn toiminnallisessa suhteessa yksilon ja ympdriston v6lilld. Hdn kritisoi edustamaansa kehityspsykologiaa siitd, ettd "se on tiede oudosti kiiyttiiytyvistdi lapsista, oudoista tilanteissa, outojen aikuisten seurassa". Kaiken lisdksi tdmd tiede tapahtuu viel6 mahdollisimman lyhyessd ajassa. (Bronfenbrenner 1981, s ). Tata taustaa vasten yhteisokasvatuksen tapa pureutua "oudosti kdyttdytyviin" kasvatettaviin niiyttiiytyy yksilon ja ympdriston vdlisenii toiminnallisena suhteena. Yhteisokasvatus mahdollistaa kdyttdytymisen kehittymisen haluttuun suuntaan johtuen "jdrjestetystd" ympiiristostd, jossa kasvatettava toimii ja on suhteissa. Bronfenbrennerin mukaan ihmisen kehittyminen on molemminpuolista interaktiota aktiivisen yksilon ja vdlittomdn ympdriston kanssa. Kehittyvd ihminen ei ole "tabula rasa", johon vdliton ympdristo vaikuttaa ja muokkaa hdntii, vaan dynaaminen ja muuttuva kokonaisuus, joka muuttuu vdlittdmdssd ympdristossa. (Bronfenbrenner 1981, s ). lhminen on vuorovaikutussuhteissa kehittyvd yksilo, joka on kykenevd muuttumaan toimintansa vdlittomdssti ympdristdssd. Perhekoti on yhteiso, jossa lapsi tai nuori on alati suhteissa yhteison aikuisiin, toisiin nuoriin eli kaikkiin yhteisdn jdseniin. YmpdrOivdn yhteison omaamat kdsitykset moraalisista peruselementeistd esimerkiksi oikeudenmukaisuudesta ja rehellisyydestd, ovat potentiaalisia positiivisia tekijoitd lapsen tai nuoren kehitykselle ja kasvulle. Ndin ollen, jos perhekoti on jdrjestaiytynyt yhteiso yhtendisine arvoineen ia toimintaperiaatteineen, se pystyy parhaassa tapauksessa vaikuttamaan sosiaalisesti sopeutumattoman nuoren vddristyneisiin kdsityksiin siitd, mikii on oikein ja mikd viiiirin. 3.2 Yhteiskun nallinen tilan ne yhteisokasvatuksen keh ityksen taustalla Yhteiskunnan teollistuminen ja muuttuminen dynaamiseksi kaupungistuneeksi yhteiskunnaksi on muuttanut lasten kasvuolosuhteita. Aikaisemmin perheille oli "normaalia" viettdd enemmiin yhteistd aikaa verrattuna nykyiseen perhekulttuuriin. Useimmiten diti oli kotona ja hiinellii oli tdrked tehtdvd taloudenhoitajana ja lasten kasvattajana. Perhe tuli toimeen isiin tuloilla tulojen niukkuudesta huolimatta ja didin ldsndolo takasi lapsille tunteen aikuisen helldstd ja turvallisesta liisniiolosta, joka mahdollisti lapsen kasvun tasapainoiseksi yksil6ksi. Yhteiskunnan

14 13 selvdpiirteinen, muuttumaton normisto ja kayttiiytymissddnnostd oli kasvatuksen onnistumisen takeena. Lapselle oli itsestddn selvdd mitd sai tehdd ja mitd ei saanut tehdd. Yksildn kayttaytymistd kontrolloi omatunto ja vanhemmille oli hyvin selvdd minkdlaisiin normeihin lapset piti kasvattaa. (Kaipio 1997, s. 15.) Lasten kasvatuksen ydinyksikko oli perhe, jossa lapset kasvoivat tasapainoisiksija sosiaalisiksi, avainsana oli perheen kiinteys. Yhteiskunnan muutos teollistumisen ja kaupungistumisen myotd on heikentdnyt perheen kiinteyttd, ja vanhemmilla ei ole aikaa lapsilleen eikd kasvatukselle. Tydajan lyhentyminen, lisiiiintynyt vapaaaika eivdt kerro todellisuudessa siitd, ettd perhe viettdisi yhteistd aikaa. Kodin ulkopuolisuus so. harrastukset ja vapaa-ajan vietto tapahtuvat perheenjiisenten kesken eri paikoissa ja eri aikoina. (Kaipio 1997, s. 16.) Yhteiskunnassa oleva jatkuva kilpailu, tehokkaan suorittamisen tarve ja monet muut muutokset ovat erottaneet perheenjdsenid toisistaan. Tyytymeittomyys omaan tilaan on luonnollinen, normaali ilmio. Loystynyt perheen kiinteys on synnyttdnyt kasvatuksellisen tyhjion, joka yha useammin johtaa kasvatuksen epiionnistumiseen. (Kaipio 1997, s. 17.) Taissd yhteydessii emme ota kantaa kasvatuksellisen tyhji6n laajuuteen sindnsd eli kasvatuksellinen tyhji6 ei vdlttdmdttd tarkoita esimerkiksi sijaishuollon toimenpiteiden tarkoituksenm uka isuutta. Yleisten kiiyttdytymisnormien muutos on johtanut siihen, ettd perinteiset kdsitykset tiettyjen tekojen paheksuttavuudesta ovat romuttuneet. Paheksuttujen tekojen loputon ymmdrtdminen ja suvaitsevaisuus ovat aiheuttaneet kasvatuksen "normityhjion", jossa kukaan aikuinen ei tiedd mihin ja minkdlaisiin normeihin tdmdn pdivdn sukupolvi olisi kasvatettava. Omantunnon mekanismija syyllisyyden tunteminen ovat nykyajan ihmiselle heikkenevid ominaisuuksia. Koska omatunto on pohjana ihmisen tunne-eldmdlle, niin voidaan johtaa oletus, ettd nykypdivdn ihminen on itsekkddmpi ja tunne-eliimdltddn koyhempi kuin aikaisemmat sukupolvet. (Kaipio 1997, s. 17.) Yhteisokasvatuksen kehittdmisen taustalla on ollut selkedt yhteiskunnan ja perheeliimdn muutokset. Yhteiskunnassa tapahtunut jopa radikaali muutos agraariyhteiskunnasta teollistuneeksi yhteiskunnaksi asetti uudet haasteet kasvatukselle. Pddosin kasvatuksen uudet haasteet nousivat yhteiskunnan keskeisen kasvatusinstituution, perheen, kokonaisuuden rakenteellisesta muutoksesta, johon osittain oli vaikuttamassa kodin ulkopuolella tapahtuvan

15 14 palkkatyon miidrdn kasvu. Agraariyhteiskunnassa vallinnut useamman sukupolven perheinstituutio pieneni huomattavasti kdsittdmddn ldhinnd ydinperheen, so. vanhemmat ja lapset, jotka muodostivat kahden sukupolven yhteisojii Yhteisokasvatuksen periaatteet Kasvatusyhteis6n aikuisen on oltava tdysin toteutettavien kasvatuskdytdnteiden, yhteison toimintamallien ja yhteis6n perusperiaatteiden takana. Ellei tdmd toteudu, saa yhteisdkasvatus vddristyneitii, epdrehellisid ja niienndisdemokraattisia muotoja. Mahdollisesti edelld mainittu toteutuessaan on vahingollisempaa kasvateille kuin rehelliset autoritaariseen auktoriteettiin perustuvat kasvatusmuodot. (Kaipio 1997, s ) Taman vuoksi on tdrkedd, ettd selveit yleiset toimintaperiaatteet on mdiiritelty, niin ettd jokainen kasvattaja tuntee ja tietdd ne, ja niiin ollen pystyy my6s sisdistdmddn niiden merkityksen. Kasvattajan tuntiessa ja tietdessd kasvatusyhteison yleiset toimintaperiaatteet on oletettavissa, ettd hiinen sitoutumisensa vallitseviin toimintaperiaatteisiin on helpompaa, ja mahdollisesti sitoutumisen aste voi olla korkeampi. Kalevi Kaipion (1997) kehittdmd yhteisokasvatus kdsitt idi seuraavanlaiset periaatteet: 1. Tasa-arvoisuus ja yhteisollisyys 2. Terveen jairjen periaate 3. Avoimuus ja rehellisyys 4. Ehdoton oikeudenmukaisuus 5. Luottamuksen periaate 6. Fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden periaate (Kaipio 1997, s. 5B-71.) Seuraavassa esitetiidn yhteisokasvatuksen mallin perusperiaatteiden keskeiset sisdll6t. Yhteisokasvatuksen mallin perusperiaatteisiin perustuvat tdssd tutkimuksessa sekii tutkimusongelmat ettd aineiston keruu ja analysointi.

16 l Tasa-arvoisuuden ja yhteisollisyyden periaate Tasa-arvoisuuden ja yhteisollisyyden periaate ldhtee siitd, ettd kaikki kasvatus perustuu jonkinlaiseen yhteisdn arvojdrjestelmiidn. Ndmdi arvot ilmenevdt silloin, kun luodaan yhteniiistii normistoa yhteisolle. Voidaan sanoa, ettd normit syntyvdt tdmdn arvomaailman perusteella. (Kaipio 1995, s ) Yhteisollisyys opettaa lapsia ja nuoria kokemaan jakamisen, yhteistoiminnan ja yhteisen edun edistdmisen positiivisena asiana. Arvokas pddmddrd voi olla yhteison hyvdksi tyoskenteleminen, joka tuottaa toimijalle sisdistd palkkiota. (Takala 1974, s. 112.) Takalan (1974, s.121) mukaan yksilon eettinen kehitys edellyttdd sitd, ettd yksilo eldd yhteis0ssd, joka noudattaa yleisesti hyvaiksyttyjai eettisid periaatteita. " Yhteis1kasyafus on kasvatus- ja hoitomenetelmii, /ossa kaikki yhteis1n resurssif suunnataan kohti uutta kiiyttdytymisfd, fossa kasvattajat ja kasvatettavat yhdessd laatimiensa normien puitteissa toisiaan ja itseddn kasvattaen ja persoonallisuuttaan kehittden pyrkivdtt kohti todellista rehellisyyttd, avoimuutta, oikeudenmukaisuutta, vallan ja vastuun fasaisfa jakautumista ja koko yhteis)n alati korkeampaa inhimillistii tasoa." (Kaipio 1984, s. 57.) Kun yhteisokasvatuksessa puhutaan demokraattisesta, tasa-arvoisesta pddtoksenteosta, koskee puhe sellaista pddtoksentekoa, joihin kasvatettavilla on todellisia resursseja vaikuttaa. Kasvattajien tulee olla rehellisid siind, mitd aikuisten on syyta piiiittdiii ilman kasvatettavien mielipidettd. Aikuisten pddtoksenteko edellyttdd huolellista perustelua sille, miksi kasvatettavat eivdt voi osallistua psstoksentekoon. (Kaipio & Murto 1988, s. 128.) Yhteisokasvatuksessa toiminta on aikuisen johdolla ja ohjauksessa tapahtuvaa toimintaa. Siksi kuuleekin joskus vditettdvdin, ettei yhteisokasvatus olisikaan todellisuudessa demokraattista. Tdllaisissa tapauksissa demokratia kdsitetddn pelkistettynd yksinkertaisena asiana. Demokratia ei ole tdssd tapauksessa sitii, ettd pddtettdessii yhdessd asioista yhteinen etu toteutuu, vaan demokratiaan tulee kasvaa 1a kasvattaa. Demokratiaan kasvamattomuus johtaa yhteison vahvimpien yksil6iden mielivaltaiseen toimintaan, josta puolestaan seuraa yhteison turvattomuus ja vastuuttomuus. (Kaipio & Murto 1988, s. 1 1.)

17 l6 Lapselle on annettava vastuuta sen mukaan, mitd hdn sitd kykenee ottamaan. Perhekodissa tdma tarkoittaa sitd, ettd perhekotia hoitavilla aikuisilla teiytyy olla riittdvd oppilaan tuntemus, ja he voivat mddritelld yksilollisesti lapsen tai nuoren vastuunkantokykyd. Ohjaavan ja neuvovan kasvatuksen avulla pyritddn lisddmddn lapsen ymmiirrystd asioiden eri puolista sekd antamaan tietoa vaihtoehtoisista kdytteiytymismalleista. Perhekodin asettamat rajat ja sddnnot eivdt ole ainoastaan kontrollitarkoitusta varten, vaan ovat antamassa nuorelle turvallisuuden ja aidon vdlittdmisen tunnetta. Rajojen ja siiiintojen rikkomisesta seuraa rangaistus, joka auttaa lasta tai nuorta ymmdrtdmddn syitd ja seurauksia. Rangaistus tulee olla perusteltu, ja lapsi tai nuori tietoinen rangaistuksen perusteista. (Rissanen & Saloranta 1985, s ) Yhteisd on organisoitava niin, ettd kasvatettavissa toteutuvat mahdollisimman hyvin todelliset, aidot ja reaaliset persoonalliset ominaisuudet. Yhteisdn organisoituminen vaikuttaa yksilolliseen suhtautumiseen tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin kuin tilanteessa, jossa yhteiso ei ole organisoitu. Jdirjestdiytymdton kasvatusyhteiso saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kasvatetaan vain yksiloitii eikai mitddn muuta. Liiallinen individualismi kasvatettavien, mutta myos kasvattajien, taholta on yhteisolle uhkatekijd, joka toteutuessaan vaikuttaa yhteiso6n vahingollisesti. (Makarenko 1951, s , 89.) "Toverit, mind ymmdrriin kurin kasvatuksen tulokseksi, joten kurin kasvattamisen perustie on koko kasvatusprosessi. Kuri ei ole ennen kaikkea kasvatuskeino, vaan kasvatuksen tulos, ja vasta sitten muuttuu keinoksi. Olen slfd mieltd, ettii tdrkeimmdt kasvatuskeinot ovat pedagogien hyv t kollektiivi ja oppilaiden hyvin organisoitu, yhtendinen kollektiivi." (Makarenko 1951, s. 90.) Terveen jdirjen periaate Puhuttaessa terveestii j:irjen kriytostdi on huomattava, ettd kdsitteen mddritteleminen on ongelmallista. Ongelmallisuudesta huolimatta esimerkiksi kasvattajia kouluttavat instituutiot luottavat esitettyyn ajatukseen terveestii jairjestii. Kaipion (1995, s ) mukaan terveen jiirjen periaate korostaa kdytdnnon kokemuksien merkitystd. Periaatteen takana on luottamus siihen, ettd ihmiselld on

18 17 olemassa terve jarki ja moraali, jotka edesauttavat yhteistoimintaa ja normiston syntymistd. Perhekodissa terveen jdrjen vaatimus kohdistuu erityisesti kasvattaviin aikuisiin. Kasvatuksellisia piiiit6ksiii tehdessddn he joutuvat monesti tilanteisiin, jossa valmista ratkaisumallia ei ole olemassa, vaan kasvattajat joutuvat tukeutumaan omiin, jeirjen kaiyttdti vaativiin pddtoksiin Avoimuuden ja rehellisyyden periaate Vuorovaikutussuhteissa tulee pyrkidi syvslliseen avoimuuteen ja rehellisyyteen. SyvSllisellii tarkoitetaan tdssd sitii, ettii yleensii yhteisoissd on tavoitteena sekd avoimuus ettd rehellisyys, mutta kdytdnn6ssii molemmat jddvdt pelkdksi hienoksi periaatteeksi. Avoimuus ja rehellisyys ovat myds perusedellytyksiii demokraattisen yhteison syntymiseen, siksi ndihin ominaisuuksiin on kasvatettava ja kasvettava. (Kaipio 1 995, s ) Kun tyoskennellddn sosiaalisesti sopeutumattomien nuorten kanssa on muistettava, ettd erityisesti kasvattajien avoimuus ja rehellisyys kasvatettavia kohtaan on tdrkedd. Perhekodissa eliiviin sosiaalisesti sopeutumattoman nuoren eliimddn liittyy hyvin usein ongelmallinen suhde aikuiseen, joka neiyttaytyy hyvin monenlaisina nuoren oireiluna. Jotta nuoren vddristynyttd kuvaa "terveestd" aikuissuhteesta pystyttdisiin oikomaan, perhekodin kasvattajien yhteisolt6 edellytetddn avointa, rehellistd ja oikeudenmukaista toimintaa kaikkia yhteison jdsenid kohtaan Oikeudenmukaisuuden periaate Ehdoton oikeudenmukaisuus on yhteisdn heikoimpien yksiloiden kannalta hyvin tdrked. llman ehdotonta oikeudenmukaisuutta heikoimmat eivdt voi saavuttaa tasa-arvoista asemaa yhteisossd. (Kaipio 1995, s )

19 18 Kasvatusyhteisdssd oikeudenmukaisuuden periaate tarkoittaa myos kasvatettavien tietoisuutta siitd, ettd kasvatusyhteison kasvattajat ovat rehtejd ja oikeudenmukaisia ihmisid. Tdmd tietoisuus johtaa siihen, ettii kasvatuksellisesta menettelytavasta huolimatta kasvatettavalla on luottamus kasvattajan tekemid ratkaisuja ja valintoja kohtaan. (Makarenko 1951, s.27.) Oikeudenmukaisuuden vaatimus koskee tietysti perhekodin kasvattajia, mutta myos kasvatettavia. Vaikka kasvatettavien kdsitys oikeudenmukaisuudesta todenndkdisesti onkin joltain osin vddristynyt, niin kasvattajien nuoriin kohdistamalla tasavertaisella kohtelulla voidaan tdhdnkin asiaan vaikuttaa. Lapsi tai nuori tarvitsee vdlittomdssd ympdristossddn turvallisen mallin oikeudenmukaisesta ihmisestii, johon hdnelld on mahdollisuus samaistua Luottamuksen periaate Luottamuksen periaate kumoaa perinteisen hierarkiaan perustuvan yhteisdn. Kun yksi16lle osoitetaan luottamusta kaikessa siind mitd hdn tekee, niin siitd seuraa yksildn kasvaminen luottamuksen arvoiseksi (Kaipio 1995, s ). Luottamuksen kasvaminen mahdollistaa positiivisen yhteyden luomisen kanssaihmisiin ensin pienyhteisossd, josta sitd on mahdollista yleistdd laajempiin ryhmiin (Takala 1974, s. 123). Luottamuksen periaate on yhteydessd myos avoimuuden ja rehellisyyden periaatteeseen siltd osin, ettii luottamuksen sekii avoimuuden ja rehellisyyden toteutuessa nuori saa kokemuksen aikuisesta, johon hdn voi luottaa. Sosiaalisesti sopeutumattomilla nuorilla saattaa olla kokemuksia aikuisista, jotka eivdt vastaa heiddn turvallisuuden tarpeeseensa pettdmslld luottamu ksen ja erddlld tavalla "hylkdiimiilld" Fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden periaate Fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden turvaaminen ison perhekodin kasvatusyhteisossd voi olla hyvin vaikeaa. Vaikeaa siksi, koska kasvattaja on suuren haasteen edessii pyrkiessddn turvaamaan koskemattomuuden

20 t9 kasvatettavien vdlilld, mutta myds tilanteissa, joissa kasvatettava uhkaa kasvattajan koskemattomuutta. Kaipion (1995, s ) mukaan fyysistai ja psyykkistd koskemattomuutta on kuitenkin pidettdvd kasvatusyhteisossd itsestddnselvyytenei. Hdnen mukaansa asia ei vaadi sen kummempia perusteluja keneltdkddn, vaan jokaisen tdytyisi ymmdrtdd, ettd toisen ihmisen koskemattomuutta ei saa rikkoa. Edellai esitetyt yhteisokasvatuksen mallin kuusi perusperiaatetta kokoavat kasvattavalle yhteisolle muodostetut ohjeelliset vaatimukset. Tdmdn yhteisokasvatuksen mallin mukainen toiminta edellyttdd kaikkien perusperiaatteiden ilmenemistii kasvatusyhteisdssd. Oletuksena tdssii kuitenkin on, ettd ndmd perusperiaatteet eivdt vdlttdmdttd ilmene sellaisenaan missddn kasvatusyhteisossd, vaan perusperiaatteet ovat suuntaa antavia kunkin yksittdisen kasvatusyhteison toiminnassa. 3.4 Kasvattajan asema ja tehtdvdt " Kasvatus on interuentioitten tekemistd kasvatettavien etdmdln ja k?iyttiiytymiseen. lnteruentiotaidon perusta on kyetd aruioimaan ja ntikemiidn mahdollisimman monipuolisesti ja kokonaisvalfaisesfi yksil\n ja ryhmln sosiaalinen todellisuus, fiefoiset ja tiedostamattomat kiiyttiiytymisen merkitykset ja motiivit. On kyettdvd aruioimaan ja ndkemiiiin ne piirteet ja tekijiit, joihin interuentioiden tekeminen auttaa ihmistd kasvamaan ja kehittymddn. Aruioinnin pohjalta tulee valita ne piirteet ja tekijdt, joihin interuentiot kulloinkin kohdistetaan. Tdmdn lisdksi on kyettt)vd tekemiitin interuentiot siten, ettd ryhmd, yksit1t ja heidtin persoonallisuutensa kehittyvdt. Kasvatuksel/isissa interuentioissa on kyse muutoksen tuottamisesta ryhmdn, yhteis1n ja yksil1n eldm11n.". (Kaipio 1995, s. 78) Edell i esitetty lainaus Kalevi Kaipion muotoilemasta kasvatuksen mddrittelystd asettaa sosiaalisesti sopeutumattomien nuorten kasvattajalle haasteen. Interventiotaidon perustalla olevat ominaisuudet edellyttdvdt laajaa nuoren eldmdnongelmien ja kasvatuksellisten haasteiden tuntemista. Kasvattaja on vaikeiden ja vastuullisten valintojen edessd tehdessddn interventioita kasvatettavan eldmddn.

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perusturvalaut akunla 16.12.2014 5 /fg OMAISHO!DONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2015

Perusturvalaut akunla 16.12.2014 5 /fg OMAISHO!DONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2015 Perusturvalaut akunla 16.12.2014 5 /fg OMAISHO!DONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2015 2 SAiidtisperusta (1S,25) Laki omaishoidon tuesta (937/2005) astui voimaan 1.1.2006. Lain tarkoitus on edistde hoidettavan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Y-tu n nus 2088217-8. Yrityksen sijai ntiku nta. Kangasniemi. Postitoimipaikka. Kutemajdrui. Puhelin 040 5359184 040 5047229

Y-tu n nus 2088217-8. Yrityksen sijai ntiku nta. Kangasniemi. Postitoimipaikka. Kutemajdrui. Puhelin 040 5359184 040 5047229 KOTITYO PALVE LUYR ITYKS E N O MAVALVO NTASU U N N ITE LMA Asia kaskotei h in tuotettavat tu kipa lvel ut 2otZ 1. PALVETUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Toivolan Mokki- ja Luontopalvelut Ky

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot