4 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUIDEN RAKENTEELLISET MUUTOKSET

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUIDEN RAKENTEELLISET MUUTOKSET SIVLK Valmistelu ja lisätiedot: kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen, , merja.kukkonen@porvoo.fi Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa on vireillä rakenneselvitys. Selvityksen tarkoituksena on tarkastella kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden rakenteita ja toiminnallista kokonaisuutta. Selvityksessä käsitellään erityisesti taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja liikuntapalveluiden kokonaisuuksia. Selvitys toteutetaan kevään ja syksyn 2020 aikana. Taiteen perusopetuksessa on vuodesta 2016 lähtien koettu tarpeelliseksi tarkastella taiteen perusopetusta eri taidealojen laajana kokonaisuutena. Vuosien aikana valmistui Selvitys kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toiminnasta, taloudesta ja kehittämisestä, jonka tuloksena syntyi Taiteen perusopetuksen yksikkö. Yksikköön yhdistettiin aiemmin omina yksikköinään toimivat kunnalliset, alueelliset taidelaitokset, Porvoonseudun musiikkiopisto ja Porvoon taidekoulu. Taiteen perusopetuksen yksikölle nimettiin vastuuhenkilöksi musiikkiopiston rehtori. Hän vastaa taiteen perusopetuksen yhteisistä ja kehitettävistä asioista. Taiteen perusopetuksen talousarvioon on viime vuosina varattu kustannuspaikka Yhteiset, johon on budjetoitu mm. Porvoossa toimivien yhdeksän yksityisen taideoppilaitoksen eli Taidetikas-toimijan yleisavustukset, jotka sisältyivät aiemmin Kulttuuripalveluiden talousarvioon. Näin taiteen perusopetuksen kokonaisuutta on voitu kehittää yhdessä yksityisen kentän kanssa, panostaen laadukkaaseen opetukseen ja osaamiseen, opetuksen säännölliseen arviointiin ja seurantaan ja vuosien myötä vahvistuneeseen Porvoon taideoppilaitosten hyvään maineeseen. Taiteen perusopetuksen yksikköä kutsutaan nykyisin muiden kulttuuri- ja vapaa-aikayksiköiden, kuten esim. kirjastopalveluiden ja liikuntapalveluiden tapaan Taiteen perusopetuspalveluiden yksiköksi. Taiteen perusopetusta ohjaa Laki ja asetus taiteen perusopetuksesta, jossa keskiössä ovat lapset ja nuoret ja laadukas opetus. Koko itäisen Uudenmaan alueellinen vapaan sivistystyön selvitys

2 toteutettiin v (Ramboll). Silloin Porvoossa toimi vielä kaksi erillistä kansalaisopistoa, suomen- ja ruotsinkieliset kansalaisopistot ja Borgå folkakademi oppilaitos. Selvityksen tuloksena syntyi yksi yhdistynyt, tänä päivänäkin kaksikielinen Porvoon kansalaisopisto Borgå medborgarinstitut. Yksityinen Akan on jatkanut itsenäisenä toimijana. Porvoon kansalaisopiston toiminta on vakiintunut ja kaksikielisyys on rikastanut monien kurssien sisältöjä. Kaksikielisyys on myös aktivoinut porvoolaisia osallistumaan kielikylpymäisille kursseille, vahvistanut kurssien osallistujamääriä ja laadukkaan pedagogisen opetuksen tarvetta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kehittämisessä on myös usein tullut esille tarve koordinoida suurempia opetuksen kokonaisuuksia, kuten alueellisten taideoppilaitosten ja alueellisen Porvoon kansalaisopiston henkilöstö-, talous-, tila- ym. hallintoasioita. Porvoontalon peruskorjauksen tilojen suunnittelu on perustunut Taidekoulun visuaalisten taiteiden perusopetuksen tarpeisiin sekä kansalaisopiston hallinnon ja erityisesti opiston taideaineiden opetuksen sijoittamiseen peruskorjattuun Porvoontaloon. Kaikkien kulttuuri- ja vapaa-ajan oppilaitosten toiminnassa tulee esille myös muita yhteisiä tarpeita. Kuva-palveluissa asukkaiden hyvinvointipalvelujen tarpeita tarkastellaan ihmisen elinkaaren eri vaiheiden kokonaisuutena. Kun esimerkiksi musiikkiopisto antaa pääsääntöisesti säveltaiteen perusopetusta lapsille ja nuorille, kansalaisopisto järjestää vapaan sivistystyön elinikäisen oppimisen kursseja ja luentoja enimmäkseen aikuisille ja senioreille, myös musiikissa. Kansalaisopistossa toimii myös useita eri ikäisten kuoroja, joiden johtajat voivat toimia ja toimivatkin ajoittain myös musiikkiopiston opettajina. Taidekoulun ja musiikkiopiston opettajat ovat perehtyneet erityisesti pienten lasten ja nuorten pedagogiikkaan, kun taas kansalaisopiston opettajat aikuisten pedagogiikkaan. Olisi tärkeää saada laadukkaan opetuksen synergiat yhteiskäyttöön. Yhdyspintoja ja synergiaa löytyy muiltakin osin. Yhteistyön koordinointi, tilastointi-, kehittämis- ja raportointivelvoitteet hallinnossa, kuten valtionosuustuntien tuntiperusteinen raportointi, koskevat kaikkia em. oppilaitoksia. Taiteen perusopetuksen toimijat, myös yksityiset toimijat, Porvoon kansalaisopisto ja Borgå folkakademi pohtivat myös yhteistyömahdollisuuksia ja aiheita. Tämä on tarpeellista ja hyödyllistä myös siksi, että kansalaisopistoa ja Akania koskee yhteinen vapaan sivistystyön lainsäädäntö. Lisäksi Porvoon kaupunki ylläpitää alueellista Porvoon kansalaisopistoa ja on osakkaana yksityisessä Borgå folkakademissa. Rakenneselvitys tarkastelee myös liikuntapalveluiden rakenteiden kokonaisuutta ja monialaista yhteistyötä. Kansalaisopistolla ja liikuntapalveluilla on myös samankaltaista toimintaa; molemmat järjestävät maksullisia liikunnan kursseja, jotka ovat hyvin tasokkaita

3 ja suosittuja. Erona kurssien toteutuksessa on, että kansalaisopisto saa opetukseen tuntiperusteisen valtionosuuden, kun taas liikuntapalvelut saa asukaskohtaisen valtionosuuden ja muita avustuksia, joita se voi hakea vuosittain. Toimintaan saatavat projektiluonteiset avustukset ovat kuitenkin valtionosuuteen nähden pieniä. Liikuntapalvelut on keskittynyt erityisliikuntapalveluihin, joita kansalaisopisto ei tarjoa. Liikuntaohjelma 2030 luo paineita ikäihmisten palveluiden kehittämiseen. Liikunta ja kansalaisopisto järjestävät molemmat ikiskursseja ja toteuttavat muita liikuntatapahtumia. Toimijoilla voi olla ja on myös yhteisiä liikunnanohjaajia tai opettajia, joten yhteistyötä halutaan tarkastella myös henkilöstöhallinnon rakenteiden osalta. Liikuntapalveluita tarkastellaan selvityksessä myös tilojen osalta ja osana muuta sivistystyötä. Keväällä 2020 konsulttitoimisto KPMG on käynnistänyt kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen nykytilanteen rakenneselvityksen ulkopuolisena asiantuntijana. KPMG:n edustajat esittelevät rakenneselvityksen tämänhetkistä tilannetta kokouksessa. Selvitystyö jatkuu. Vt. sivj: Merkitään tiedoksi vireillä olevan selvityksen tilanne. Päätös: Merkittiin tiedoksi vireillä olevan selvityksen tilanne. SIVLK Valmistelu ja lisätiedot: kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja kukkonen, tai Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa on Kestävän talouden ohjelman mukaisesti vireillä rakennemuutosselvitys: Taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä sekä liikunnan palvelukokonaisuuksissa suunnitellaan organisatorista kehittämistä ja uudistamista vuosina Tämä tuo vuodesta 2020 alkaen kasvavia säästöjä, jotka nousevat noin euroon vuodessa vuoden 2023 alusta alkaen. Säästöt kohdentuvat oppilaitosten toiminnan tehostamiseen (nk. Porvoon opistot), niiden hallinnon, talouden ja toimistotehtävien yhdistämiseen ja mahdollisesti muissakin yksiköissä täyttämättä jäävien vakanssien myötä syntyviin säästöihin.

4 Tavoitteena on lisäksi, että Taidekoulu ja kansalaisopisto muuttavat peruskorjattuun Porvoontaloon. Tämä tuo toiminnallisia ja vuokrasäästöjä ja samalla Kissankulman rakennukset ja KoMbi-talo tontteineen vapautuvat myyntiin. Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön rakenneselvitys Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön rakenteita, vertailutietoja ja hallintovaihtoehtoja tutkinut KPMG on valmistellut selvitystä kevään ja syksyn 2020 aikana. Selvitystä varten on haastateltu ja kuultu musiikkiopiston, taidekoulun ja kansalaisopiston henkilökuntaa. Asiaa on käsitelty kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden ja sivistystoimen johtoryhmissä sekä sivistyslautakunnan kokouksessa ja iltakoulussa. KPMG:n raportti on valmistunut. Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön yhteisen hallinon kehittämiseksi raportissa on esitetty useita eri toimintamalleja ja päädytty suosittamaan mallin 3 mukaista jatkokehittämistä, Porvoon oman mallin mukaan. Musiikkiopisto, taidekoulu ja kansalaisopisto jatkavat Porvoon mallin mukaista valmistelua. Oppilaitosten yhteisen hallintomallin on tarkoitus valmistua alkukeväällä 2021 ja tulla käsittelyyn sivistyslautakuntaan, jolloin jatkotoimenpiteistä päätetään. Porvoo hakee rakennemuutoksen mahdollistamalla avoimella yhteistyöllä, toiminnan kehittämisellä ja maksullisten palvelujen edistämisellä lasten ja nuorten taidekasvatuksen eli taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön eli kansalaisopistotoiminnan aseman vahvistamista. Suunnittelu toteutetaan Porvoon mallin mukaisella tavalla, laajentuen sopimuskuntiin, alueellisena erityispiirteenä. Päämääränä on säästöistä huolimatta profiloituminen taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön yhteistyön ykköskaupungin asemaan Suomessa. Tavoitteena on, että taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön maksullisten palvelujen kokonaisuutta kehitetään pedagogisella, osaamisen vahvistamisen elinkaarimaisella otteella. Kaikilla on oikeus taiteeseen, kulttuuriin, liikuntaan ja harrastuksiin kohtuuhintaisten, kustannustehokkaiden palveluiden piirissä. Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön (ml. liikuntakurssit) opettajien liikkuminen alueella maksullisten vapaa-ajan palveluiden tarjoamiseksi mahdollistetaan monialaisen resurssipankin avulla. Myös varhaiskasvatuksen ja kulttuurikasvatussuunnitelmien mukaiset peruskoulujen maksuttomat palvelut huomioidaan. Porvoon mallin mukaan myös kaupungissa toimivia yksityisten ylläpitämiä taiteen perusopetuksen oppilaitoksia tuetaan, jotta lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua karusellimaiseen opetukseen ja eri alojen

5 opettajilla on mahdollisuus saada lisäkoulutusta. Liikuntapalveluiden liikuntakurssien siirto kansalaisopistoon Liikuntakurssien siirtoa valmisteltiin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tehtäväalueen sisällä tehdyin selvityksin. Liikuntakurssien kestoa ja aiheita sekä liikunnanohjaajien työsuhteita on vertailtu kansalaisopiston kursseihin ja molempia tahoja on kuultu. Selvitysten perusteella päädyttiin yksimielisesti ratkaisuun, jonka mukaan kaikille avoimet liikuntakurssit siirretään alkaen kansalaisopiston toteutettaviksi. Muutos on otettu huomioon vuoden 2021 talousarviossa. Siirto mahdollistaa panostamisen liikunnanopetuksen ja -ohjauksen pedagogiseen, pitkäjänteiseen kehittämiseen ja toteutukseen kansalaisopiston toimipisteissä. Henkilökunnan osaamisen lisäksi on mahdollista vahvistaa työsuhteita. Siirto mahdollistaa opetuksen sisältymisen valtionosuustunteihin oikeuttavaksi opetukseksi, mikä tuo vuosittain säästöjä kaupungille. Liite: KPMG:n raportti Vt.sivj.: Merkitään tiedoksi KPMG:n raportti ja rakenneselvityksen tilanne ja liikuntakurssien siirto liikuntapalveluista kansalaisopistoon alkaen. Päätös: Puheenjohtaja von Schoultz jääväsi itsensä ja varapuheenjohtaja Hammarström toimi puheenjohtajana asian käsittelyn aikana. SIVLK Merkittiin tiedoksi KPMG:n raportti ja rakenneselvityksen tilanne ja liikuntakurssien siirto liikuntapalveluista kansalaisopistoon alkaen. Valmistelu ja lisätiedot: vs. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Susann Hartman, , Musiikkiopiston rehtori, Felix von Willebrand, , Taidekoulun vt. rehtori Jenni Iivonen, , Kansalaisopiston vt. rehtori Sanna Markkanen, ,

6 Musiikkiopisto, taidekoulu ja kansalaisopisto ovat jatkaneet Porvoon oppilaitosten yhteisen hallintomallin mukaisen rakennemuutoksen suunnittelua ja tarkennusta KPMG:n raportin pohjalta. Jatkovalmistelussa on muun muassa tarkasteltu eri hallinto- ja johtamismalleja, rakenteita, taloutta, henkilöstöä, kuntalaisten opetuspalveluja ja tiloja sekä asiantuntijuuksien säilymistä oppilaitoksissa. Esityksen tueksi on tutkittu mm. asetusta opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja taiteen perusopetuksen lakia ja asetusta. Valmistelutyöhön on syksyllä 2020 ja alkuvuonna 2021 laajasti osallistettu kaikkien oppilaitosten johtoa ja henkilökuntaa. Henkilökunnalle on maaliskuussa 2021 lisäksi toteutettu Porvoon oppilaitosfuusio-kysely, jonka tulokset esitellään sivistyslautakunnan kokouksessa Asiantuntijaorganisaationa kyselyssä on käytetty VIKTOR Work-Life Metrics Oy:tä. Oppilaitokset esittävät yhteisenä näkemyksenään ja mallina musiikkiopiston ja taidekoulun hallintojen yhdistymistä toisiinsa alkaen uuden talousarviovuoden alusta. Mallissa molemmilla oppilaitoksilla säilyy omat rehtorit. Suurimman oppilaitoksen rehtori voi toimia johtavana rehtorina. Kansalaisopiston osalta esitetään ensisijaisesti kansalaisopistofuusion selvittämistä lähikuntien kanssa. Fuusioesityksessä esitetään, että selvitetään mahdollisuutta uuden valtakunnallisestikin suuren kaksikielisen kansalaisopiston perustamista. Alueen kunnilla voisi nyt olla valmiutta harkita alueellista kansalaisopistoa vuoden 2011 tehdyn selvityksen pohjalta. Mikäli seutukunnallinen kansalaisopisto ei toteudu, Porvoon kansalaisopiston liittymistä taidelaitosfuusioon Musiikkiopisto ja Taidekoulu kannattaa jatkossa harkita uudelleen. Suunnitteilla olevaan Porvoontaloon sijoittuisi oppilaitosten opetuspalveluita, hallintoa ja yhteinen palvelupiste (kulttuurikompassi), joka lisäisi kuntalaisille suunnattujen palveluiden saavutettavuutta, ja esteettömyyttä eri ikäisille asiakkaille ja tukisi yhteistyön tiivistämistä oppilaitosten ja muiden toimijoiden kesken. Lasten ja nuorten kulttuurikeskukseksi määritetyn talon tarkoitus on muodostua eri ikäisten kuntalaisten kulttuuriseksi kohtaamispaikaksi. Koska jatkoselvitys ei ole sisältänyt enää Borgå Folkakademin osuutta yhteisessä organisaatiossa, Catharina von Schoultz ei ole enää jäävi asian käsittelyssä.

7 Liitteet: Musiikkiopiston, Taidekoulun ja Kansalaisopiston rehtorien kannanotto käynnissä olevaan fuusiosuunnitelmaan, yhteenveto Rakenneselvityksen vaiheet 1-3 Taiteen perusopetuspalvelut organisaatiokaavio Taiteen perusopetuspalvelut nykyinen hallintomalli Taiteen perusopetuspalvelut uusi hallintomalli Fuusiosuunnitelman kustannusvaikutus Vt.sivj: Sivistyslautakunta merkitsee Porvoon oppilaitosten yhteisen hallintomallin mukaisen rakennemuutoksen jatkosuunnitelmat tiedoksi ja käy lähetekeskustelua asiasta erityisesti johtamisjärjestelmän osalta.