Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2021 JA TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 1 Sisällys KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEINEN OSA... 4 PERUSTIETOA KUNNASTA... 4 VÄESTÖ- JA TYÖVOIMA... 4 KUNTASTRATEGIA KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT... 9 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE... 9 KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT KUNTALAIN TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVA SÄÄNTELY VERORAHOITUKSEN MUUTOKSIA Verotulot (VM talousarvio) Valtionosuudet (VM kuntatalousohjelma vuodelle 2021) PIELAVEDEN KUNNAN TALOUS TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kuntastrategiassa kuntataloudelle ja konserniohjaukselle asetetut tavoitteet: Tulojen ja menojen kehitys YHTEENVETO TALOUDEN KEHITYKSESTÄ SUUNNITELMAKAUDELLA KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN OHJAUS Talouden tasapainottaminen vv KUNTAKONSERNI JA TYTÄRYHTIÖT KÄYTTÖTALOUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi KUNNANHALLITUS Demokratiapalvelut Yleisjohtaminen Kehittämis- ja elinkeinotoimi Hallinto- ja tukipalvelut Työllistäminen PERUSTURVALAUTAKUNTA Sosiaalityö Ikääntyneiden palvelut ja erityispalvelut TERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhoito Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto... 57

3 2 SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutoimi Varhaiskasvatus Kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopisto TEKNINEN LAUTAKUNTA Ruoka- ja siivouspalvelut Tila- ja vuokrauspalvelut VESIHUOLTOLAITOS Kunnallistekniikka Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusvalvonta Ympäristönhuolto Pelastustoimi VALTIOVARAINMINISTERIÖN TOIMEKSIANNOSTA KERÄTTÄVÄT TIEDOT KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUDEN TALOUSARVIO BRUTTOTULOT JA MENOT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUSARVIO TOIMIELIMITTÄIN KÄYTTÖTALOUDEN TALOUSARVIO TULOSALUEITTAIN KÄYTTÖTALOUDEN NETTOMENOJEN VERTAILU TULOSALUEITTAIN TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO TALOUSARVION KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA LIITTEET LIITE 1 Taloussuunnitelma LIITE 2 Henkilöstösuunnitelma LIITE 3 Kiinteistö Oy Pielaveden Vuokratalot talousarvio vuodelle LIITE 4 Pielaveden Teollisuushallit Oy:n talousarvio vuodelle

4 3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Käsillä oleva talousarvio vuodelle 2021 on n. 0,6 M euroa ylijäämäinen. Talousarviota on valmisteltu tilanteessa, jossa Suomea ja koko maailmaa ravistelee koronapandemia. COVID19 on luonut hämärän varjon tulevaisuuden suunnittelulle ja ennakoinnille. Kuitenkin kunnan toiminnan suunnittelussa on tärkeää luoda toiveikas katse tulevaisuuteen, varautua parhaan kyvyn mukaan ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä, kannustaa kuntalaisia yritysten palveluiden käyttöön ja mahdollisimman normaalin elämän elämiseen turvaohjeita noudattaen. Siten selviydymme koronakriisistä. Ylijäämäinen talousarvio on kelpo suoritus tässä kuntatalouden haasteellisessa tilanteessa. Mutta se on arvio. Emme tiedä, mihin suuntaan tuleva vuosi kuntatalouden laivaa keikuttaa. Kunnan ulkoiset toimintakulut kasvavat n. 2,9 % eli n. 1,1 M euroa. Palvelujen ostot kasvavat 1,5 milj. eurolla (7,8 %). Kaikkinensa toimintakate kasvaa 2,9 %. Valtionosuudet hieman pienenevät, mutta verotulot kasvavat mm. yhteisöverotuottojen lisääntymisen seurauksena. Sen lisäksi, että korona on varjostanut talousarvion laadintaa, olemme päivittäneet talouden tasapainottamissuunnitelman syksyn aikana. Jatkamme edelleen tulevina talousarviovuosina määrätietoisesti suunnitelman toteuttamista näin vahvistaen edelleen kunnan taloutta. Koska talousarviota on tehty todella merkillisessä tilanteessa, erityisen kovan paineen alaisena koronasta ja mittavista talouden tasapainottamistoimenpiteistä johtuen, haluan lausua lämpimät kiitokseni laajennetulle johtoryhmälle. Esimiehet ovat tehneet osastopäälliköiden kanssa erittäin kovasti työtä etsien kestäviä ratkaisuja ja uusia tapoja toimia olemassa olevilla ja yhä niukkenevilla resursseilla. Samaan aikaan on myös huolehdittu henkilöstön työhyvinvoinnista. Kiitos henkilöstölle yhteen hiileen puhaltamisesta tässä haasteellisessa tilanteessa. Olemme yhdessä halunneet löytää ratkaisuja. Tärkeää on tukea toinen toisiamme ja olla ylpeitä merkityksellisestä työstä, jota yhdessä teemme. Kiitos! Kunnan investoinnit ovat talousarviovuonna maltilliset, reilun miljoonan luokkaa, josta noin 0,5 M on varattuna uuteen päiväkotiin (kokonaiskustannus n. 1 M ). Muut isommat investoinnit ovat linja-autoaseman laiturialueen remontointi ja katokset (n. 0,15 M ) sekä kaukalon pukukopit (n. 0,1 M ). Talousarviovuonna ratkaisu tulee tehdä ikäihmisten kevyemmän palveluasumisen osalta. Palveluasumista tarvitaan, mutta sen toteuttamiseen tarvitaan kunnalle joko kumppani tai kokonaan yksityinen toimija. Kunta ei pysty palveluasumisen kiinteistöä rakentamaan. Tuleva vuosi on myös voimassaolevan kuntastrategian viimeinen vuosi. Uutta strategiaa lähdetään laatimaan heti alkusyksystä uuden valtuuston voimin. Kuntavaalit käydään keväällä. Kuten edelliselläkin strategian päivityskierroksella, myös nyt strategian teossa osallistetaan eri tahoja. Pielaveden poliittinen kulttuuri on hyvä ja kuntakuva myönteinen. Nämä ovat tärkeät selkänojat kunnan toiminnalle ja kehittämistyölle ja niitä kannattaa vaalia. Kiitokset luottamushenkilöille rakentavasta yhteistyöstä ja yhtenäisyydestä! Kuntakuvasta olemme jokainen vastuussa ja siksi pidän tärkeänä, että tuomme esille kunnan positiivisia asioita, joita meillä on paljon. Kehittämiskohteita löytyy myös paljon eikä siten maailma eikä Pielavesi tule koskaan valmiiksi. Aina voi juoksua parantaa. Mutta myönteinen palaute, kannustus ja kiitos motivoivat yhä parempiin suorituksiin. Tätä soisin meidän kaikkien toisillemme antavan yhä enemmän. Se ei maksa mitään, mutta antaa todella paljon. Vilma Kröger Kunnanjohtaja

5 4 1 YLEINEN OSA PERUSTIETOA KUNNASTA Pielaveden kunta sijaitsee Ylä-Savossa Itä-Suomen läänin pohjoisosassa. Kunta kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan ja Ylä-Savon seutukuntaan. Kunnan kokonaispinta-ala on 1.406,51 km 2, josta vesipinta-alaa on 253,29 km 2. Rantaviivaa on n km ja kesäasuntoja noin kpl. Kunnan väkiluku oli henkilöä VÄESTÖ- JA TYÖVOIMA Väestörakenteen kehitys sekä ennusteet vuosille 2030 ja Pielavesi Asukkaita 0-14 % as % as. Yli % as. vuotiaita vuotiaita 65 - vuotiaita Tot , , ,2 Tot , , ,9 Tot , , ,60 Tot , , ,7 Tot , , ,6 Tot , , ,8 Tot , , ,9 Tot , , ,9 Tot , , ,1 Tot , , ,4 Enn , , ,1 Enn , , ,9 Enn , , ,3 Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Savon Liitto Pohjois-Savon väestötappiot pienentyneet Maakunnan kokonaisnettomuutto jäi tammi-syyskuussa positiiviseksi ensimmäistä kertaa vuoden 2016 jälkeen Pohjois-Savon väkiluku laski 582 henkeä tammi-syyskuussa 2020, kun vuotta aiemmin väkiluku laski 939 henkeä. Vuosina 2017 ja 2018 väkiluku laski vastaavana ajankohtana 694 ja 729 henkeä. Väkiluvun laskua hillitsi kolmeen viime vuoteen verrattuna muuttotappion pieneneminen maakuntien välisissä muutoissa sekä siirtolaisissa saadun muuttovoiton kasvaminen. Pohjois-Savo jäi maan sisäisessä muuttoliikkeessä tappiolle 141 henkeä, kun viime vuonna tappio oli 392 henkeä. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä voitolle jäivät Kuopio, Rautavaara, Tuusniemi ja Leppävirta. Siirtolaisissa Pohjois-Savo jäi voitolle 363 henkeä (vuosi sitten 223) Ulkomailta muutti Pohjois-Savoon alkuvuonna 493 henkeä, kun vuotta aiemmin maahanmuuttoja oli 597. Erityisesti maastamuuttojen määrä putosi merkittävästi. Maastamuuttoja oli alkuvuonna 130, kun viime vuonna niitä oli 374. Pohjois-Savon kokonaisnettomuutto jäi 222 henkeä voitolle, kun kolmena viime vuonna kokonaisnettomuutto jäi tammisyyskuussa tappiolliseksi.

6 5 Elävänä syntyneitä oli tammi-syyskuussa Pohjois-Savossa 63 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta vastaavasti kuolleiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 64 hengellä. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 771 hengellä. Syntyneitä oli kuolleita enemmän vain Kuopiossa. Myös väkiluku kasvoi Pohjois-Savon kunnista tammi-syyskuussa ainoastaan Kuopiossa. Pielavedellä väkiluvun kokonaismuutos tammi-syyskuussa oli 49 (vuonna ), josta luonnollinen muutos 32 (syntyneet 21-kuolleet 53). Maakuntien muuttoliike kohentunut Uuttamaata, Ahvenanmaata ja Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta Koko maan väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa henkeä (vuosi sitten 6 314). Suomen väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän hengellä. Syntyneitä oli kuolleita enemmän vain Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Koronaan liittyvät matkustusrajoitukset sekä työmarkkinatilanne näkyvät koko maan tasolla kansainvälisen muuttoliikkeen osalta. Maahanmuuttojen määrä väheni edellisvuoteen verrattuna ja maastamuuttojen määrä kappaleella. Kuntien välisiä muuttoja Suomessa tehtiin kuitenkin tammi-syyskuussa kappaletta enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestötappio (johtuen lähinnä syntyneiden ja kuolleiden määristä) on kuitenkin edelleen vakava uhka Pielaveden kunnalle ja sen kyvylle tuottaa kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut. Vähenevän väestön myötä verotulot vähenevät. Väestörakenteen muuttuminen yhä vanhusvoittoisemmaksi luo lisäpaineita sosiaali- ja terveystoimeen. Työvoima ja työlliset ja työttömät v Pielavesi Asukkaita Työvoima asukkaista % as. Työlliset työvoimasta % as. Työttömät työvoimasta % as , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Pohjois-Savossa oli syyskuun lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä on neljännes (2 485 työtöntä) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja oli syyskuun lopussa 2 000, mikä on lomautettua enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lomautettujen määrä laski edellisestä kuusta, mutta lasku on selvästi hidastumassa. Ilman lomautettuja työttömien määrä lisääntyi noin työttömällä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois-Savossa on 11,3 %, mikä on 2,3 %-yksikköä viime vuotta korkeampi. Koko maan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 12 %.

7 6 Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa 1 400, mikä on 6 % enemmän kuin vuosi sitten. Seutukunnittain tarkasteltuna työttömyys lisääntyi kaikilla Pohjois-Savon seuduilla, eniten Ylä-Savossa (32 %) sekä Kuopion ja Varkauden seuduilla (24 %). Matalin työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on Sisä-Savon seudulla (9,1 %) ja vastaavasti korkeimmat Varkauden seudulla (12,9 %), Ylä-Savossa (12,7 %) ja Koillis-Savossa (12,6 %). Syyskuussa uusia avoimia työpaikkoja oli 2 865, mikä on 300 työpaikkaa viime vuotta vähemmän. Trendit: Työttömien osuus työvoimasta 11,3 %, on koko maan keskiarvon alapuolella Lomautettujen määrä (2 000) laski edelleen, mutta lasku on selvästi hidastumassa Nuorten työttömien määrä kasvoi 6 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi neljänneksen viime vuodesta Työttömät työnhakijat kunnittain Työttömien työnhakijoiden määrät lisääntyivät Rautalampea, Vesantoa ja Tervoa lukuun ottamatta kaikissa muissa Pohjois-Savon kunnissa, eniten Leppävirralla ja Vieremällä (+41 %). Rautalammilla ja Vesannolla työttömien määrä aleni 5 % ja Tervossa 3 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Alhaisin työttömien osuus työvoimasta on Siilinjärvellä (7,5 %). Korkeimmat työttömien osuudet työvoimasta ovat Iisalmessa (15 %), Varkaudessa (13,6 %), Kaavilla (13,4 %) ja Kiuruvedellä (13,2 %) Pielavedellä työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2020 syyskuun lopussa 174 ja työttömyysprosentti 10,9 %. Työvoiman ulkopuolella olevat vuosina Pielavesi Asukkaita Työvoiman ulkopuolella % as v % as. Opiskelijat ja koululaiset % as. Eläkeläiset % Muut , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 % as.

8 7 Kunnan väestöllisen huoltosuhteen kehitys 2010-luvulla Vuosi Ikäryhmä Ikäryhmä Ikäryhmä Asukkaita Väestöllinen 0-14 v v 65 v - Yhteensä huoltosuhde ,6 Väestöllinen huoltosuhde: Ei-työikäiset (0-14v ja yli 65v) suhteessa työikäisiin Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (0-14 v.) ja vanhuseläkeläisten (65 v. täyttäneiden)) määrän suhdetta työikäisten määrään. Esim. Pohjois-Savossa on 64,9 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohden. Taloudellinen huoltosuhde TALOUDELLISEN HUOLTOSUHTEEN KEHITYS Tilanne Pielavesi Pohjois-Savo Koko maa v v v v v v v v v v Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0-14 vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat.

9 8 Työpaikkarakenne KUNTASTRATEGIA KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET Pielaveden kuntastrategia on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kunnan visio: Pielavesi on elinvoimainen ja rohkea ihmisten yhteisö, joka turvaa laadukkaat lähipalvelut, yrittämisen edellytykset ja asukkaiden hyvän arjen yhdessä tekemällä ja yhteistyössä. Strategiset menestystekijät/tavoitteet: 1. Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä 2. Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen 3. Vireä ja positiivinen kuntakuva 4. Vetovoimainen työyhteisö 5. Tasapainoinen talous

10 9 2 VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE (VM, kuntatalousohjelma syksy 2020) Valtio on tukenut kuntia useilla toisiaan täydentävillä toimenpiteillä vuoden 2020 lisätalousarvioissa. Budjettiriihessä hallitus päätti osoittaa kunnille lisätukea syksyn 2020 lisätalousarviossa. Vuonna 2020 neljännessä lisätalousarviossa annetun kuntien ja sairaanhoitopiirien tukipaketin arvo on yhteensä noin 1,4 mrd. euroa. Lisäykset ovat määräaikaisia ja kohdentuvat pääosin vuoteen Syksyn 2020 lisätalousarvioesityksessä kunnille on tarkoitus osoittaa 600 milj. euron lisäystä valtionosuuksiin ja sairaanhoitopiirien valtionavustukseen. Vuoden 2020 kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema ovat muodostumassa kevään 2020 kuntatalousohjelmassa esitettyä vahvemmaksi. Vahvistumisen taustalla on merkittävimpänä tekijänä vuoden 2020 aikana kuntatalouteen kohdennetut tukitoimet. Vuoden 2019 tilinpäätöstietojen perusteella kuntatalouden tila jatkoi heikkenemistään vuonna Kuntatalouden toimintakate heikkeni noin 1,3 mrd. euroa ja vuosikate noin 0,3 mrd. euroa. Vaikka kuntien talouden keskeiset tunnusluvut heikkenivät, verorahoitus kehittyi kuitenkin myönteisesti. Kuntatalouden lainakanta kasvoi 2,5 mrd. eurolla yhteensä 21,9 mrd. euroon. Myös kuntakonsernien vuosikate heikkeni edelleen, ja lainakanta kasvoi selvästi. Koronapandemia on vaikuttanut voimakkaasti kuntien tehtäväkenttään, palvelujen tarpeeseen ja kysyntään sekä kuntatalouteen. Merkittävin vaikutus koronapandemialla on ollut ja tulee olemaan lähivuosina kuntien verotuloihin. Akuutissa kriisitilanteessa valtion tuki kunnille on ollut välttämätöntä peruspalvelujen turvaamiseksi ja koronapandemiasta aiheutuneiden muutosten tasoittamiseksi. Pidemmällä aikavälillä huomiota tulee kiinnittää rakenteellisiin uudistuksiin, joilla voidaan korjata tulo- ja menokehityksen epätasapaino ja turvata peruspalvelujen yhdenvertainen saatavuus koko maassa. Bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 4,5 % v Viennin lisäksi supistuvat yksityinen kulutus sekä yksityiset investoinnit. Julkisten menojen lisääntyminen tukee talouskasvua tänä vuonna. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,6 % v ja 1,7 % v Talouden toipuminen tämän vuoden loppupuolelta alkaen on hidasta taloudenpitäjien alhaisen luottamuksen sekä epävarmuuden kasvun seurauksena. Talous toipuu alkuvuoden pysähdyksestä asteittain. Nopeimmin palautuu yksityinen kulutus, mutta yksityisten palveluiden kulutuksen kasvu jää edelleen vaisuksi. Investointien toipumista heikentää myös asuinrakentamisen väheneminen. Vienti ja teollisuustuotanto kärsivät globaalin pandemian jatkumisesta ja kääntyvät kasvuun vasta ensi vuoden puolella. Työllisyys supistuu 2 % v ja alkaa palautua ensi vuoden loppupuolella. Työttömyysaste nousee 8,2 prosenttiin v Työllisyysaste palautuu vähitellen, mutta jää 71,9 prosenttiin v Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna 18 mrd. euroon ja julkisyhteisöjen velka n. 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Lähivuosina julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee, kun talous elpyy ja monet hallituksen päättämät covd-19-epidemiaan liittyvät väliaikaiset tukitoimet päättyvät. Julkinen talous pysyy kuitenkin tuntuvasti alijäämäisenä ja velkasuhde jatkaa kasvuaan.

11 10 Paikallishallinnon rahoitusasema on heikentynyt merkittävästi viimeiset kaksi vuotta. Kuluvana vuonna paikallishallinnon rahoitusaseman arvioidaan kuitenkin kohoavan verrattuna poikkeuksellisen heikkoon viime vuoteen kuntataloudelle kohdennettujen tukien turvin. Vahvistumisesta huolimatta paikallishallinnon rahoitusaseman arvioidaan pysyvän alijäämäisenä. Paikallishallinnon menoja kasvattavat covid-19- epidemian ja sen torjumisen ohella mm. väestön ikääntymisestä johtuva sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu sekä pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaiset tehtävämuutokset ja kriisin vuoksi päätetyt kuntataloutta elvyttävät toimet. Uusista tehtävistä ja tehtävien laajennuksista aiheutuvat kustannukset kompensoidaan kunnille valtionosuuksien kautta. Paikallishallinnon vuosien kehitysarvio on painelaskelma, jossa on huomioitu yleisen talous- ja väestökehityksen lisäksi vain jo julkisen talouden suunnitelmaan ja talousarvioesityksiin sisältyvät kuntatalouteen vaikuttavat toimenpiteet. Arvioon on ennakoitu budjettiriihen pöytäkirjamerkintöjen perusteella myös syksyn lisätalousarvioon kohdennettavat kuntatalouden tukitoimet. Arvio ei sisällä kuntien ja kuntayhtymien omia toimia vuosille Ne huomioidaan kehitysarviossa vasta talousarvioiden valmistumisen jälkeen. Kunnallisveroprosentit on pidetty vuoden 2020 tasolla. Vuonna 2021 paikallishallinnon alijäämä syvenee kuluvasta vuodesta talouden elpymisestä ja hallituksen tukitoimista huolimatta. Tähän vaikuttaa paikallishallinnon tulojen vaatimaton kasvu, jota hidastaa mm. valtionosuuksiin kohdennettujen tukien pieneneminen. Kulutusmenojen kasvu maltillistuu vuoteen 2020 verrattuna, kun myynti- ja maksutulot toipuvat covid-19-kriisin aiheuttamasta notkahduksesta ja osa elvytystoimista päättyy. Kuluvalta vuodelta arvioidaan kuitenkin siirtyvän sosiaali- ja terveydenhuollon hoitojonoja ensi vuodelle, sillä voimakkaiden rajoitustoimien vuoksi ei-kiireellisiä hoitoja on lykätty. Lisäksi covid-19-viruksen testauskulujen oletetaan kasvavan huippuunsa. Hallitus on budjetoinut valtionapuihin hybridistrategian edellyttämän suojavarusteiden ja covid-testauksen kustannukset. Kuntatalouden tilannetta hankaloittaa menojen sopeuttamisen vaikeus epävarmassa tilanteessa, jonka kestoa on vaikea vielä ennakoida. Esimerkiksi julkisen liikenteen ja kulttuuripalveluiden tukeminen voivat aiheuttaa kuntataloudessa ylimääräisiä menopaineita vielä pitkään. Lisäksi kustannusten kasvua lisäävät kunta-alan kesäkuussa 2020 sopimat palkankorotukset. Paikallishallinnon investointien oletetaan pysyvän korkealla tasolla koko ennustejakson ajan, vaikka vilkkaan sairaalarakentamisen arvioidaan saavuttavan huippunsa lähivuosina. Investointipaineet pysyvät kuitenkin jatkossakin mittavina rakennuskannan iän, infrainvestointitarpeiden ja väestön muuttoliikkeen vuoksi. Kuntatalouden synkät näkymät voivat kuitenkin johtaa lopullisten investointipäätösten viivästymiseen tai peruuntumiseen investointien priorisointitarpeen korostuessa entisestään. Paikallishallinnon rahoitusasema heikkenee v määräaikaisten tukitoimien päättyessä. Paikallishallinnon menojen ja tulojen rakenteellinen epätasapaino kasvattaa paikallishallinnon velkaantumista. Paikallishallinnon velka suhteessa BKT:hen jatkaa alijäämien vuoksi kasvuaan ja on v n. 13 % suhteessa BKT:hen. Työttömyys lisääntyy Työllisyys heikentyi varsin selvästi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Työllisyysasteen trendi oli heinäkuussa 71,9 %, mikä on yli prosenttiyksikön pienempi kuin tammikuussa. Työllisten määrä oli tammiheinäkuussa vähäisempi kuin vuosi sitten ja kesäkuukausina laskuvauhti on syventynyt. Kokoaikatyötä tekeviä oli alkuvuonna vielä viime vuotta enemmän, mutta osa-aikatyöllisiä selvästi vähemmän. Lisäksi alityöllisten määrä lisääntyi alkuvuonna runsaasti. Tehdyn työn eli työtuntien määrä supistui tuplasti työllisiä enemmän, 2,8 %. Suurinta työllisyyden lasku on ollut vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan palvelualoilla. Työllisyys on lisääntynyt energiahuollossa ja eräillä liikeelämän palvelualoilla. Työmarkkinat eivät nyt vedä työvoimaa, sillä työvoiman ulkopuolella olevien määrä on alkuvuonna lisääntynyt. Etenkin piilotyöttömiä oli viime vuotta enemmän. Työvoiman kysyntä on kääntynyt laskuun alkuvuonna. Avoimia työpaikkoja oli kesäkuussa , selvästi viime vuotta vähemmän.

12 11 Suomalaisten yritysten työllisyysodotukset suorastaan romahtivat huhtikuussa varsinkin palvelualoilla. Elokuuhun mennessä odotukset ovat elpyneet, mutta edelleen yritykset odottavat työllisyyden heikkenevän päätoimialoilla. Yritykset ovat sopeuttaneet työvoimakustannuksiaan irtisanomisten lisäksi lomautuksilla. Lomautettujen työnhakijoiden määrä oli huipussaan huhtikuun lopussa, jolloin kokoaikaisia lomautettuja oli runsaat henkilöä, lähes tuplasti enemmän kuin edellisessä huipussa v Lomautettujen määrä on vähentynyt nopeasti, mutta elokuun lopussa kokoaikaisia lomautettuja oli yhä runsaat Työnhakijoiksi rekisteröityneitä tulee olemaan satoja tuhansia vielä pitkään, sillä muusta syystä työttömiä oli työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rekisterissä elokuun lopussa henkilöä. Yhteensä elokuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli noin Työllisten määrän lasku jyrkkenee tänä vuonna covid-19-pandemian rajoitustoimien sekä hitaahkon taudista elpymisen supistaessa kokonaistuotantoa ja vähentäessä työn kysyntää. Taantumasta toipuminen on alkanut vuoden toisella puoliskolla ja työllisyyden lasku hidastuu vuoden loppuun mennessä huomattavasti. Tänä vuonna työllisyys supistuu keskimäärin 2 % ja työllisyysaste laskee noin 71 prosenttiin. Taantuma rajoittuu enimmäkseen kuluvaan vuoteen ja talouskasvun ennustettu palautuminen alkaa asteittain kohentaa työvoiman kysyntää vuosina Työllisten määrä supistuisi alkuvuoden heikkoudesta johtuen v vielä hieman ja kääntyisi kasvuun v Työllisten määrä jäisi kuitenkin selvästi pienemmäksi kuin v ja työllisyysaste olisi 71½ % v Tilastokeskuksen (TK) tilastoima kansainvälisesti vertailukelpoinen työttömien määrä on lisääntynyt selvästi vähemmän kuin TEM:n rekisteröimien työttömien työnhakijoiden määrä.1 Työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden työnteosta kiinnostuneiden piilotyöttömien määrä on kuitenkin lisääntynyt erittäin nopeasti samoin kuin lisää töitä tahtovien alityöllisten määrä myös TK:n työvoimatiedustelussa. Suhdannetyöttömyyden lisäksi TEM:n rekisteritietojen mukaan myös rakennetyöttömyys on lisääntynyt kaikissa ryhmissä pl. työvoimapalveluilta toiselle siirtyvät. Työttömien määrä lisääntyy jatkossa alkuvuotta enemmän, kun työn kysyntä säilyy vähäisenä, irtisanomiset lisääntyvät taantuman seurauksena ja osa lomautetuista ei pääse palaamaan työelämään. Työllisyyden laskun seurauksena ja suuresta lomautettujen määrästä johtuen työttömien määrä kasvaa v noin viidenneksen ja työttömyysaste kohoaa 8 prosenttiin. Vaikka covid-19-pandemiasta toipuminen ei keskeytyisi eikä talouden taantumasta seuraisi laajoja konkursseja ja joukkoirtisanomisia, työttömyyden nousu jatkuu vielä osin ensi vuonna. Talouden vaatimattoman toipumisen seurauksena työttömyysaste nousee ensi vuonna 8,2 prosenttiin ja kääntyy talouskasvun myötä laskuun vasta v (VM taloudellinen katsaus syksy 2020). EKP:n ohjauskorko on edelleen historiallisen alhaisella tasolla 0,00 %. Inflaatio: Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 0,2 prosenttia. KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen talouskehitys ja kuntatalous Valtion talousarvio vuodelle 2021 ja julkisen talouden suunnitelma vuosille sekä kuntavaikutukset (Kuntaliitto) Hallitus on linjannut finanssipolitiikastaan ja kuntatalouteen kohdistuvista toimenpiteistään hallituskauden ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa. Julkisen talouden suunnitelma päivitetään kehysriihen yhteydessä, mutta huhtikuussa päivitys oli koronan aiheuttaman poikkeustilan vuoksi lähinnä tekninen. Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan kuitenkin, että hallituksen sopima kuntatalouden menorajoite (katto, jolla hillitään julkisten menojen lisäyksiä) ylittyy ja että hallitus korvaa kunnille laajenevista tehtävistä aiheutuvat lisäkustannukset täysimääräisesti.

13 12 Kevään jälkeen hallitus teki koronan vaikutusten taittamiseksi mittavan määrän uusia lisätalousarvioita, mutta jo aiemmin tehdyt hallitusohjelman linjaukset kuntien tehtävien laajentamisesta eivät budjettiriihessä juuri muuttuneet. Yksityiskohtaisin tieto kuntatalouden vuoden 2021 muutoksista löytyykin kuluvan syksyn kuntatalousohjelmasta. Se kuvaa myös päätökset kesäkuussa ja syyskuun budjettiriihessä kunnille suunnatuista koronatukipaketeista ja muista kuntataloutta koronan vuoksi tukevista toimista. Suorista koronatuista valtaosa kohdistuu vuoteen Vuoteen 2021 tulee kohdistumaan myös lisää tukikokonaisuuksia, joita ei kuitenkaan tässä artikkelissa asian keskeneräisyyden vuoksi nosteta vielä esiin. Tällaisia asioita ovat muun muassa koronaan liittyvän hoito- ja palveluvelan purkaminen 450 miljoonalla eurolla vuosina tai esimerkiksi 150 miljoonan euron valtionavustus ammatilliseen koulutukseen Syksyn kuntatalousohjelman julkaisumateriaaleihin on liitetty koko kuntataloutta koskevan kehitysarvion ohella nyt myös painelaskelmat yksittäisten kuntien talouskehityksestä Hallitus lisää kuntien menoja vuonna 2021 Kuntatalousohjelman mukaan hallitus on laittanut liikkeelle lukuisia kehityshankkeita ja lakimuutoksia, joilla on vaikutuksia kuntatalouteen vuonna Hallitusohjelman pysyvistä menojen lisäyksistä euromääräisesti isoimmat päätökset, kuten oppivelvollisuuden pidennys ja hoivamitoitus, alkavat vaikuttaa täysimääräisesti vasta hallituskauden lopussa ja jopa sen jälkeen. Kustannuksia lisäävät myös esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollon laajennus, kotihoidon resurssien ja omaishoidon kehittäminen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen. Kaikkien hallituksen pysyvien menojen lisäysten kustannusvaikutukset eivät nouse asteittain, vaan päätösten kustannusvaikutukset ja niihin kohdistuva valtionrahoitus jäävät pohjiin lähes sellaisenaan. Esimerkkejä tällaisista tehtävien laajennuksista ovat muun muassa harrastusmahdollisuus koulupäivän yhteydessä, varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen ja A1-kielen opetuksen varhentaminen. Jo vuonna 2020 on käynnistetty laajoja ja euromääräisesti tuntuvia kuntien palvelutoimintaan liittyviä kehityshankkeita, kuten peruspalvelujen saatavuus (liittyy sote-uudistukseen) sekä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistaminen. Nämä ns. tulevaisuusinvestoinnit näkyvät kuntataloudessa myös vuonna Tulevaisuusinvestointien täsmälliset kuntavaikutukset riippuvat kuntien omasta aktiivisuudesta ja siitä, kuinka laajalti avustuksia niille lopulta kohdennetaan ja kuinka kustannusvaikuttavasti kunnat toimintojaan kehittävät. Tulevaisuusinvestointien täsmällisistä rahoituspäätöksistä vuonna 2021 ei ole kuitenkaan vielä tarkkaa kokonaiskuvaa, sillä ainakin joidenkin toimien rahoituslinjaukset tehdään yhdessä EU:n elpymisvälineen kanssa. Hallituksen tiedossa olevat toimet lisäävät kuntien kustannuksia vuonna 2021 noin 150 miljoonalla eurolla, kun kustannuksia verrataan vuoteen Jos hallituksen menopäätöksiä vuonna 2021 verrataan hallituskauden alkuun niin kuntien menot kasvavat noin 550 miljoonalla eurolla. Jos tästä vertailusta erotetaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita pysyvästi laajentavat päätökset niin kuntatalouden menot vuonna 2021 kasvavat arviolta 370 milj. euroa. Pysyvien menolisäysten vaikutus nousee asteittain. Vuoteen 2024 mennessä menojen kasvu on noussut arviolta jo 790 miljoonaan euroon. Hallitus kompensoi kunnille niin menojen lisäystä että maksutulojen alenemaa Hallituksen tavoitteena on pitää kuntatalous neutraalina kuntien lisääntyvien ja laajenevien tehtävien suhteen. Sen vuoksi valtio kohdistaa kuntien laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin täysimääräisen valtionosuuslisäyksen. Myös hallituksen päätöksistä aiheutuva maksutulojen lasku kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Hallituksen menolinjaukset kasvattavat kuntien valtionosuuksia vuonna Valtionosuuksien kasvu julkisen talouden suunnitelman menorajoitteen piiriin kuuluvien päätösten osalta on noin 150 miljoonaa euroa.

14 13 Yksittäisten kuntien kohdalla tehtävien kustannusvaikutukset ja saadut valtionosuuslisäykset eivät kuitenkaan kohtaa täysimääräisesti. Linjaukset eivät myöskään poista näihin tehtäväkokonaisuuksiin kohdistuneita edellisten hallituskausien rahoitusleikkauksia. Hallituksen uudistama sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksulaki astuu näillä näkymin voimaan Maksuttomien asiakaskäyntien ja maksukaton laajentaminen vähentävät kuntien tuloja arviolta 18 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja sen jälkeen noin 45 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuuksia lisätään vastaavalla summalla. Työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi hallitus päätti alentaa myös kuntien varhaiskasvatusmaksuja. Maksuperusteisiin tehtyjen muutosten yhteisvaikutus kuntien maksutuloihin arvioidaan nettomääräisesti vuositasolla noin 70 miljoonaksi euroksi. Lisäksi lakimuutoksesta aiheutuvan palvelutarpeen kasvun ennakoidaan lisäävän kuntien kustannuksia 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Vuonna 2021 varhaiskasvatusmaksut alenevat noin 30 miljoonaa euroa, sillä muutos tulee voimaan elokuussa Hallitus kompensoi maksualennuksen vaikutuksen korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta pysyvästi kahdella prosenttiyksiköllä. Yhteisöveron tuotto vaihtelee yleisen talouskehityksen mukaan vuosittain, mutta vuonna 2021 jako-osuuden korotuksen arvioidaan tuottavan kunnille noin 100 miljoonaa euroa. Valtion menokehys on vuonna 2021 äärimmäisen tiukka, mikä vaikutti siihen, että varhaiskasvatusmaksujen kompensointi toteutettiin yhteisöverotuksen kautta, eikä suorien valtionosuuslisäysten muodossa. Vuoden 2021 koronatuet jäävät pienemmiksi kuin vuonna 2020 Hallitus on myöntänyt kunnille koronavaikutusten helpottamiseksi ja kuntien palvelujen toimintakyvyn säilyttämiseksi suoraa rahallista tukea useassa erillisessä lisätalousarviossa vuoden 2020 aikana sekä vuoden 2021 talousarvioesityksessä. Elvytys- ja tukitoimia on laitettu liikkeelle myös muilla tavoin, kuten esimerkiksi kuntalain alijäämän kattamisvelvollisuuteen esitetyllä ehdollisella lisäajalla. Vuonna 2021 valtion mahdollisuudet suunnata kunnille koronatukea ovat vuotta 2020 rajallisemmat valtion linjauksia sitovan menokehyksen vuoksi. Valtion kehykseen vuodelle 2021 on sisällytetty tässä vaiheessa kolme suoraa tukitoimenpidettä, joiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on noin 850 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 tukitoimet tulevat mitä ilmeisemmin täydentymään kehysriihessä ja vuoden 2021 lisätalousarvoissa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan vuonna 2021 määräaikaisesti 280 miljoonalla eurolla. Lisäyksen tavoitteena on kompensoida sekä koronan aiheuttamien verotulojen notkahdusta että kilpailukykysopimuksen vuosityöajan pidennykseen liittynyttä 234 miljoonan euron valtionosuusvähennystä. Valtion talousarviossa peruspalveluiden valtionosuuden 280 miljoonan euron korotus on nettoutettu vuonna 2021 ns. kiky-vähennyksen (234 miljoonaa euroa) kanssa. Tällöin koronavaikutusten kompensoimiseksi lisäyksestä jää tosiasiallisesti vain 46 miljoonaa euroa. Kiky-leikkauksen jääminen kuntien valtionosuusvähennykseksi on epäoikeudenmukainen päätös, sillä leikkauksen peruste poistui , kun työajan pidennys poistui kuntien työmarkkinaratkaisusta. Valtio päätti kilpailukykysopimuksesta kunnille aiheutuvien valtionosuusleikkausten suuruudesta nimenomaan sillä perusteella, että kuntatalous olisi lyhyellä aikavälillä kiky-sopimuksen vuoksi lievästi alijäämäinen ja pitkällä aikavälillä se taas vahvistuisi. Leikkauksia pienennettiin esimerkiksi vuonna 2020, kun lomarahaleikkauksen säästö poistui. Leikkauksen jääminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kuntien valtionosuutta vähennetään pysyvästi vuosittain noin 250 miljoonalla eurolla. Hallitus korottaa vuonna 2021 myös kuntien harkinnanvaraisen valtionosuutta 20 miljoonalla eurolla. Yhteensä harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta on jaossa sitä hakeville kunnille siis 30 miljoonaa euroa. Summasta 10 miljoonaa euroa rahoitetaan vähentämällä yleistä kaikille kunnille suunnattua peruspalvelujen valtionosuutta. Osana koronatoimia korotetaan myös kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuonna 2021 ja vähennetään vastaavasti valtion jako-osuutta. Korotuksen arvioidaan tuottavan kunnille 510 miljoonaa euroa vuonna

15 ja 40 miljoonaa euroa vuonna Kuntien yhteisöverotuottoon vuonna 2021 vaikuttaa myös vuoden 2020 jako-osuuden korotus, jonka tuottovaikutus vuonna 2021 on noin 60 miljoonaa euroa. Valtion menokehyksen ulkopuolelle on luotu mittava varaus koronatestaukseen liittyvien 1,7 miljardin euron kustannusten kompensointiin, sillä hallituksen linjausten mukaan koronavirustilanteesta aiheutuvat välittömät kustannukset korvataan täysimääräisesti. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa testauskulut, jäljittäminen sekä karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen ja rokotteeseen liittyvät menot. Summasta 0,2 mrd. euroa on varattu sairaanhoitopiireille ja kunnille avustukseksi koronasta aiheutuviin välittömiin muihin kuluihin. Jos testaukseen varattuja määrärahoja jää käyttämättä, ei erotusta voi käyttää muiden menojen rahoittamiseen. Toisaalta kustannukset korvataan täysimääräisesti vuoden 2021 lisätalousarvioissa niin kauan kuin tautitilanne sitä edellyttää. Testaukseen liittyvien kustannusten korvaukset tullaan myöntämään valtionavustuksena toteutuneita kustannuksia vastaan. Päätökset hakumenettelystä on tarkoitus tehdä vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen mennessä eli mitä luultavimmin vielä marraskuun aikana. Hallituksen toimet vahvistavat kuntataloutta vuonna 2021 Hallituksen menolinjaukset kasvattavat kuntien menoja noin 150 miljoonalla eurolla vuonna Edellä kuvatut valtion linjaukset, ilman koronatestaukseen liittyviä varauksia, kasvattavat kuntien tuloja samana vuonna noin yhdellä miljardilla eurolla. Nettona valtio vahvistaa siis kuntataloutta noin 860 miljoonalla eurolla vuonna Summa on kunta-valtio-suhteessa ennätysmäisen korkea. Kuntien tuloihin vaikuttaa 2021 myös esimerkiksi perustoimeentulotuen rahoitusvastuu Varsinaisten päätösperäisten toimien ohella kunta-valtio-suhteessa vaikuttaa myös lukuisa joukko muita tärkeitä linjauksia, jotka vaikuttavat kuntien tuloihin vuonna Näiden toimien vaikutusta ei ole otettu mukaan edellä mainittuun hallituksen toimien 860 miljoonan euron yhteisvaikutukseen. Valtio tekee vuonna 2021 valtionosuuksiin lakisääteisen indeksitarkistuksen (2,4 %), joka korottaa kuntien peruspalveluiden valtionosuutta 174 miljoonaa euroa ja OKM:n laskennallista valtionosuutta 17 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuodelle 2017 laskee peruspalvelujen valtionosuutta 14 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja korottaa OKM:n osuutta 5 miljoonaa. Valtio korvaa kunnille myös päättämistään veroperustemuutoksista aiheutuvat verotuottomenetykset. Vuonna 2021 kompensaatiot ovat yhteensä 2,5 miljardia euroa. Verotulokompensaatiot kasvavat 179 miljoonalla eurolla vuodesta Kunnille maksettavaa valtionosuutta pienentää myös kuntien rahoitusvastuu perustoimeentulotuesta. Kuntien 50 prosentin rahoitusvastuu perustoimeentulotuen kustannuksista ei ole siis poistunut, vaikka tuen maksatus siirtyi vuonna 2017 Kelaan. Kuntien rahoitusvastuu nettoutetaan kunnille maksettavasta peruspalvelujen valtionosuudesta ja maksuja tasataan vuosittain toteutuman perusteella. Vuoden 2021 kuntien valtionosuudesta tehdään 337 miljoonan euron vähennys tähän asiaan liittyen. KUNTALAIN TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVA SÄÄNTELY Kuntalain 110 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Uusia kriteerejä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten perusteella laskettaviin kuntien tunnuslukuihin: Kuntalaki 118 ( /175) Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely

16 15 Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos vähintään toinen 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksistä täyttyy. 1. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 :n 3 momentissa säädetyssä määräajassa. 2. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa, tai rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: - kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia; - kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; - asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla - konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8. Pielaveden kunnan avaavassa taseessa on alijäämää n. 1,3 milj.. Vuonna 2020 alijäämä arvioidaan saatavan katettua. Taseeseen kertyvän ali-/ylijäämän kehitys Tilikauden yli-/alijäämä Taseessa ali- /ylijäämää Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma

17 16 VERORAHOITUKSEN MUUTOKSIA Verotulot (VM talousarvio) Kunnallisvero Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna 2021 hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Progressiivisen tuloveroasteikon euromääräisiä rajoja korotetaan ja sen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 60 milj. eurolla vuonna Työtulovähennystä korotetaan ja sen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 72 milj. eurolla vuonna Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 40 milj. eurolla vuonna Asuntolainan korkovähennysoikeutta supistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeutta supistetaan vuosina viisi prosenttiyksikköä vuodessa siten, että vuonna 2023 asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus poistuu kokonaan. Muutoksen arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 5 milj. eurolla vuonna Työsuhdematkalipun verovapaata osuutta korotetaan ja verotusta yksinkertaistetaan. Täyssähköautojen vapaan autoedun ja käyttöedun verotusarvoa alennetaan määräaikaisesti vuosina Sähköautojen latausetu vapautetaan verosta määräaikaisesti vuosina Työsuhdepolkupyöräetu säädetään verovapaaksi. Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta liikkumispalvelupaketista rinnastetaan verovapaaseen työsuhdematkalippuun. Liikenteen työsuhde-etujen muutosten arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 7 milj. eurolla vuonna Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöantien verotusta koskevaksi sääntelyksi. Huojennuksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 2 milj. eurolla vuonna Lisäksi vuosina voimassaolevat irtaimen käyttömaisuuden korotetut poistot vaikuttavat ajanjaksolla kunnallisverotuloja alentavasti. Muutoksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 3 milj. eurolla vuonna Vuonna 2020 toteutetun verotuksen maksujärjestelyjen ehtojen huojennuksen seurauksena kunnallisverotulojen kertymää siirtyy vuodelta 2020 arviolta 98 milj. euroa vuosille 2021 ja Yhteisövero Osana koronaviruspandemiaan liittyvää kuntien tukemisen toimenpiteiden kokonaisuutta kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin 10 prosenttiyksiköllä verovuodelle Yhteisöverokertymän jaksotuksesta johtuen muutoksen arvioidaan kasvattavan kuntien yhteisöveron tilityksiä vuonna 2021 edelleen noin 60 milj. eurolla. Kuntien yhteisöveron jako-osuuteen tehdään 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus edelleen vuodelle Tämän arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöveron kertymää vuonna 2021 noin 510 milj. eurolla ja vuonna 2022 noin 40 milj. eurolla. Osana hallituksen työllisyystoimia varhaiskasvatusmaksuja alennetaan nettomääräisesti vuositasolla 70 milj. eurolla. Maksujen alennus tulee voimaan elokuussa 2021, joten ensi vuodelle arvioitu maksutulojen vähennys on noin 30 milj. euroa. Kunnille tämä kompensoidaan korottamalla yhteisöveron jako-osuutta pysyvästi 2 prosenttiyksiköllä. Tämän arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöveron kertymää vuonna 2021 noin 102 milj. eurolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina Muutos ei aiheuta verotulomenetyksiä kunnille koska yhteisöveron jako-osuuksia ehdotetaan muutettavaksi siten, että esityksen vero-tuottovaikutus kunnille on neutraali. Koronaviruspandemian vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden yritysten tilanteen helpottamiseksi vuonna 2020 voimaan tulleen maksujärjestelyhuojennuksen päättymisen arvioidaan kasvattavan kuntien yhteisöverokertymää 4 milj. eurolla vuonna Kiinteistövero Hallitusohjelman mukaisesti käynnissä olevaa kiinteistöverouudistusta jatketaan siten, että uudistus tulee pääosaltaan voimaan vuoden 2023 verotuksessa. Uudistus siirtyy aiemmin suunnitellusta vuodella, koska linjauksia varten tarvitaan lisää tietopohjaa ja analyysiä vaikutuksista. Samalla taataan, että Verohallinnolla on riittävästi aikaa toteuttaa uudistuksenvaatimat järjestelmämuutokset. Osittaisuudistuksella luonnonsuojelualueet vapautettaisiin kiinteistöverosta kuitenkin jo vuonna 2021, ja samalla alennettaisiin merituulivoimaloiden kiinteistöverotusta. Tämän verotuottovaikutus arvioidaan vähäiseksi.

18 17 Vuonna 2020 toteutetun verotuksen maksujärjestelyjen ehtojen huojennuksen seurauksena kiinteistöverotulojen kertymää siirtyy vuodelta 2020 arviolta 9 milj. euroa vuosille 2021 ja Hallitusohjelman mukaisesti valtion päättämistä veroperustemuutoksista johtuvat kuntien verotulojen muutokset kompensoidaan kunnille nettomääräisesti Valtionosuudet (VM kuntatalousohjelma vuodelle 2021) Vuoden 2021 talousarvioesityksessä kuntien valtionavut ovat yhteensä 12,4 mrd. euroa, mikä on noin 0,8 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa (11,6 mrd. euroa). Vuoden 2020 aikana on annettu kuitenkin useita lisätalousarvioita, joissa on tuettu kuntia ja sairaanhoitopiirejä koronakriisin aiheuttamien taloudellisten haasteiden vuoksi. Vuoden 2020 lisätalousarvioissa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin myönnettiin 828 milj. euron lisäys, josta 806 milj. euroa liittyi koronakriisin hoitoon, ja muihin valtionapuihin myönnettiin reilun 660 milj. euron lisäys. Lisäksi verotulomenetysten kompensaatiota kohdennettiin kuntiin 114 milj. euroa varsinaista talousarviota enemmän. Lisätalousarviot I- V huomioiden kuntien valtioapujen kokonaissumma vuonna 2020 on noin 13,2 mrd euroa. Vuoden 2020 valtionapujen kokonaissummaan verrattuna valtionavut laskevat noin 0,8 mrd. euroa vuonna Laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä 8,7 mrd. euroa eli noin 0,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa (8,1 mrd. euroa). Vuoden 2020 lisätalousarvioiden mukaiseen tasoon verrattuna laskennalliset valtionosuudet ovat vuonna 2021 kuitenkin 250 milj. euroa pienemmät. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä on 2,36 mrd. euroa vuonna Edellä mainittujen valtionapujen lisäksi kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaus ja potilaiden hoito, niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Vuoden 2021 talousarvioesityksessä näihin toimiin ehdotetaan 1,66 mrd. euroa. Tämä testauskustannusten korvaus tultaneen jakamaan valtionavustuksena toteutuneisiin kustannuksiin perustuen erillisellä hakumenettelyllä vuoden 2021 aikana. Lisäksi hallitus on sitoutunut purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina Valtion 7. lisätalousarviossa myönnettiin kunnille vielä lisää valtionosuutta n. 350 milj. euroa. Kuntaliiton ennakollisten valtionosuuslaskelmien ( ) mukaan kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä miljoonaa euroa ja veromenetysten kompensaatioita miljoonaa euroa vuonna 2021, yhteensä milj. euroa. Ennakkolaskelman mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 0,12 prosenttiyksikköä ja on 25,63 % vuonna 2020 (25,51 % vuonna 2020 elokuusta alkaen). Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta osasta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (VM) ja opetusja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksesta (OKM). Peruspalvelujen valtionosuuden muutokseen vuodesta 2020 vuoteen 2021 vaikuttavat mm. 1. Kustannustason muutoksesta johtuva indeksikorotus. Vuoden 2021 kustannustason muutos (+2,3 %) lisää valtionosuutta 166 milj. euroa. 2. Automaattinen määräytymistekijöiden muutos lisää valtionosuutta 29 milj. euroa. 3. Lakiin perustuva valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (perustuen vuoden 2018 toteutuneisiin kustannuksiin) vähentää valtionosuutta -13,7 milj. euroa vuonna Tehtävien ja velvoitteiden muutokset lisäävät valtionosuutta 67 milj. euroa. Lopulliset päätökset vuoden 2020 valtionosuusrahoituksesta tehdään joulukuun 2019 lopussa.

19 18 3 PIELAVEDEN KUNNAN TALOUS TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kuntastrategiassa kuntataloudelle ja konserniohjaukselle asetetut tavoitteet: Taloudellista ajattelua, kustannustietoisuutta sekä oman työn tuloksellisuuden tarkastelua lisätään kuntaorganisaation joka tasolla Kunta on yksi yhteinen työnantaja, jonka hallintokuntien välinen yhteistyö on saumatonta ja tavoitteellista. Palveluiden suunnittelussa ja ratkaisuissa näkökulmana on asiakaslähtöisyys ja kokonaistaloudellisuus koko kuntatasolla. Taloudellinen liikkumavara on hallittua ja suunniteltua. Toimintakate kehittyy maltillisesti ja vuosikate on positiivinen kattaen poistot. Kuntakonsernin ja kunnan lainakanta pysyy valtakunnallisessa keskitasossa. Omistajaohjausta vahvistetaan muun muassa luomalla toimiva malli yhteydenpitoon toimielimen edustajan ja kunnan hallinnon välille sekä kokoamalla rekisteri kunnan edustuksista ja niiden merkityksistä. Kehitetään tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden raportointia suhteessa omistajaan Tulojen ja menojen kehitys Käyttötaloustulot koostuvat pääasiassa verotuloista, valtionosuuksista ja toimintatuotoista. Seuraavissa kohdissa käsitellään tulokehityksen perusteita. Verorahoitus Verotulot Pielavedellä tuloveroprosenttia korotettiin vuonna ,75 %:iin viime vuosien aikana tehtyjen merkittävien sote investointien ja oman palvelutuotannon kehittämisen ja tehostamisen myötä. Tosiasiassa maksuunpantavien kunnallisverojen suhde tuloihin eli efektiivinen veroaste on 13,14 vuonna 2020 (Kuntaliiton laskelma). Vuonna 2020 verotulot jäävät kokonaisuutena n. 0,5 milj. euroa alkuperäisessä talousarviossa ennakoitua alhaisemmaksi koronapandemian takia, vaikka yhteisöveron kuntaosuutta nostettiin 10 % -yksiköllä. Verotuloja arvioidaan vuonna 2021 kertyvän seuraavasti: VEROTULOT TP 2019 TA 2020 TA 2021 muutos % ERO 20/21 Kunnan tulovero ,0 420 Kiinteistövero ,2 36 Osuus yhteisöveron tuotosta ,3 250 Yhteensä ,2 706 Vuoden 2021 talousarvioehdotuksen pohjana ovat seuraavat tulovero- ja kiinteistöveroprosentit: kunnallisvero 21,75 % Vakituiset asunnot 0,60 % yleinen 0,93 % Muut kuin vak. asunnot 1,10 % rakentamattomat rakennuspaikat 2,50 %

20 19 Valtionosuudet Valtionosuudet laskevat vuoden 2020 tasosta n. 0,5 milj. euroa, mikä johtuu useista valtion kunnille vuonna 2020 myöntämistä tukipaketeista koronapandemian hoitoon liittyen. Pielaveden kunnan osuus vuonna 2020 peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksenä myönnetystä tuesta on n. 1 milj. euroa. Vuonna 2021 ns. koronatukia arvioidaan tulevan enää 0,2 milj. euroa. Valtionosuuksia arvioidaan vuonna 2021 kertyvän seuraavasti: VALTIONOSUUDET TP 2019 TA 2020 TA 2021 muutos % ERO 20/21 Kunnan peruspalvelujen vos ,0-578 Verotulomenetysten kompensaatio ,0 28 Verotuloihin perustuva tasaus ,5 73 Opetus-ja kulttuuritoim.muut vos ,9-43 Harkinnanvarainen vos:n korotus 0 0 Yhteensä ,4-519 Lopulliset tiedot valtionosuuksista saadaan joulukuussa Toimintatulot ja toimintamenot Toimintatuotot (ulkoiset) kasvavat vuoden 2020 talousarvioon verrattuna 2,8 %. Toimintamenot kasvavat vuoden 2020 muutettuun talousarvioon verrattuna 2,9 %. Terveydenhuollon maksuosuus kasvaa 1,2 % ja kunnan omat toimintamenot nousevat 2,9 %. Toimintakatteen kehitys Milj. euroa TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Toimintakate 30,29 31,11 32,58 31,56 31,09 31,37 33,0 32,84 33,79 Muutos 0,14 0,82 1,48-1,02-0,47 0,28 5,4-0,6 2,9 Tuloslaskelmaosa alkaa sivulta 100. Suunnitelman mukaiset poistot ovat yhteensä 1,4 milj. euroa. Investoinnit Investointihankkeita (netto) on koko suunnittelukaudella yhteensä n. 9 milj. euroa, josta vuoden 2021 investoinnit ovat n. 1,3 milj. euroa.

21 20 YHTEENVETO TALOUDEN KEHITYKSESTÄ SUUNNITELMAKAUDELLA Kunnan talouden menokehityksen on pysyttävä maltillisena koko taloussuunnitelmakauden ja koronapandemian tuoma epävarmuus tulevaisuudesta jatkuu. Alkusyksystä hyväksyttiin talouden tasapainotussuunnitelman toimenpiteet vuodelle 2020, joita kaikki ovat sitoutuneet noudattamaan. Valtio on lisännyt kunnille tukea koronapandemiasta johtuen, joka on helpottanut tämän vuoden taloudellista tilannetta. Jatkossa suurta liikkumavaraa ei käyttötaloudessa ole, eikä myöskään investoinneissa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainotussuunnitelman kokouksessaan ja sen noudattamista seurataan ja arvioidaan vuosittain. Investoinneissa vuosille esitetty uusi päiväkoti ja vuosille esitetty Opinportin saneeraus nostavat kunnan lainakantaa niin, että suunnittelukauden lopussa lainamäärä on lähes samalla tasolla, kuin vuonna Edellisten vuosien tapaan suunnitelmakauden tulojen arviointiin sisältyy paljon epävarmuustekijöitä. Lisäksi talouden suunnittelun epävarmuutta lisää terveydenhuollon ja sotepalvelujen menokehitys. Niiden yhteinen menojen osuus koko kunnan budjetista on n. 70 %. Kunta on myös riippuvainen valtionosuuksista, valtionosuudet ovat n. 50 % suuremmat, kuin verotulot. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen on suunniteltu astuvan voimaan v alusta. Pielaveden kunnan taloudelliset näkymät 2021 Vuoden 2020 alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli 1,6 milj. euroa positiivinen. Syksyn aikana tehtyjen säästötoimenpiteiden ja tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen vuosikate kasvoi 2,8 milj. euroon ja riittää kattamaan poistot. Vuosipoistot ovat Pielaveden kunnassa suurimmillaan isojen sote investointien myötä. Suunnittelukaudella vuosikatteet arvioidaan myös positiivisiksi. Vuoden 2020 alussa kertynyttä alijäämää oli taseessa noin 1,3 milj. euroa. Tehtyjen säästötoimenpiteiden ja valtion tukitoimien johdosta alijäämä arvioidaan saatavan katettua kuluvan vuoden aikana. Kuntalain mukaan vuoden 2015 lopussa ollut alijäämä, sekä sen jälkeen tulleet alijäämät on katettava vuoden 2020 loppuun mennessä. Lakimuutos alijäämän kattamiskauden pidentämisestä kahdella vuodella on vireillä. Vuosikatteen riittävyys vuosipoistoihin toteutuu suunnitelmakaudella ja se on kuntastrategiaan kirjattu tavoite. Toimintakate vuoden 2020 tilinpäätösarviossa (= talousarvio) laskee vuoden 2019 tilinpäätökseen verrattuna laskee n. 0,2 milj. euroa. Vuoden 2021 talousarviossa toimintakatteen lisäys vuoden 2019 tilinpäätöksestä on n. 2,2 % (n. 0,7 milj. euroa) ja suhteessa v talousarvioon toimintakate kasvaa n. 2,9 %. Verotulot on arvioitu vuodelle 2021 Kuntaliiton ennusteiden pohjalta. Verotulojen arvioidaan vuonna 2021 kasvavan vuoden 2020 talousarvioon nähden n. 5 %. Tuloveroprosentti vuonna 2021 on 21,75 ja efektiivinen veroaste 13,06 %. Valtionosuudet laskevat vuoden 2020 arvioidusta tilinpäätöstasosta n. -2,4 %. Valtionosuuksien laskun taustalla ovat kunnille vuonna 2020 tulleet tukipaketit erityisesti peruspalvelujen valtionosuuteen koronapandemian takia. Vierasta pääomaa ei lisätä vuonna 2021.

22 21 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN OHJAUS Pielaveden kunnassa käytetään 4 vuoden aikajännettä taloussuunnitelman rakentamisessa. Taloussuunnitelma tulee rakentaa eri tulosalueiden osalta myös suunnitelmavuosille. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kuntalain 110 :n mukaan taloussuunnitelma on ohjeellinen muilta, kuin alijäämän kattamiseksi esitettyjen toimenpiteiden osalta. Talousarvion sitovuus Talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten. Varoja ei saa käyttää muihin kuin talousarviossa osoitettuihin tarkoituksiin, eikä enempää kuin talousarviossa on osoitettu. Käyttötarkoitus ilmenee määrärahojen nimikkeistä ja määrärahojen sitovista perusteluista. Talousarvion käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot sitovat hallintokuntia tulosaluetasolla valtuustoon nähden Talouden tasapainottaminen vv Kuntalain 110 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Pielaveden kunnan avaavassa taseessa on alijäämää noin 1,3 milj.. Talouden tasapainotusohjelman mukaisesti alijäämä saataisiin vuonna 2020 katettua. Taloussuunnitelmassa arvioidaan talouden kääntyvän ylijäämäiseksi. Vuoden 2020 muutettu talousarvio on positiivinen n.1,3 milj. euroa. Vuoden 2020 aikana on toteutettu talouden tasapainotussuunnitelmaa ja talouden saattaminen ylijäämäiseksi kuluvan vuoden aikana on tavoitteena. Vuosien 2017 ja 2018 aikana Pielaveden kunta on tehnyt merkittäviä arvonalennuskirjauksia, joiden johdosta kunnalla edelleen on kattamatonta alijäämää. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alijäämiä vuodelta 2019 katetaan kuluvana vuonna n. 0,4 milj. euroa ja sairaanhoitopiirin tämän vuoden alijäämäksi on ennakoitu n milj. euroa, josta Pielaveden kunnan osuus on n. 0,3 milj. euroa. Edellä mainituista syistä, sekä koronapandemiasta johtuen Pielaveden kunta on hakenut harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Hakemuksen liitteenä on talouden tasapainottamissuunnitelma vuosille ja sen toimenpiteet vuonna Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta on hakenut 149 kuntaa ja haettu avustussumma oli yhteensä 345,0 miljoonaa euroa, jaettava summa oli 60 milj. euroa. Pielaveden kunnalle avustusta myönnettiin euroa. Pielaveden kunta on vuodesta 2013 lukien tehnyt säästötoimenpiteitä ja muuttanut palvelurakennettaan. Näillä toimenpiteillä kunnan oma talous on saatu hyvälle suunnalle. Pielaveden kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt talouden tasapainotussuunnitelman vuosille Suunnittelukaudelle tasapainottamistoimenpiteiksi esitetään seuraavaa: Talouden tasapainotussuunnitelma vuosille (hyväksytty valtuustossa ) 1. Tulopohjan vahvistaminen Pielaveden kunnassa toteutetaan kiinteistöselvitys vuosien aikana. Selvityksen myötä arvioidaan lisääntyvän kiinteistöverotulojen lisäys euroa. Tehdyt toimenpiteet: Kiinteistöselvitys tehty keskeneräisten rakennusten osalta ja luvattomien osalta tarkastelu alkamassa yhdessä ohjelmistotoimittajan kanssa.

23 Kunnan tulopohjaa vahvistetaan lisäämällä toimintatuottoja. Kunnan palveluista perittäviä maksuja tarkistetaan vuosittain. Tehdyt toimenpiteet: Metsäkauppoja lisättiin, tuloja lisää Kunnan tonttimyyntiä tehostetaan markkinoinnin ja mainonnan avulla. Tavoitteena on vähintään kahden omakotitalotontin myynti vuosittain. Tontin myyntitulot noin euroa/vuosi. Tehdyt toimenpiteet: tonttien markkinointia tehostettu Kohoniemen osalta ja muiden tonttien osalta työn alla, riippuu osin ohjelmatoimittajasta. ei vielä tuottovaikutuksia Käytöstä poistettujen kiinteistöjen myynti sekä tilojen käytön tiivistäminen. Kunnassa on käynnissä mm. kouluverkkoselvitys, jossa tarkastellaan kirkonkylän koulukiinteistöjen käyttöä ja korjaustarvetta. Kiinteistöjen myynnistä ja tilojen käytön tehostamisesta arvioidut lisätulot ovat noin euroa. Tehdyt toimenpiteet: 1 hallintorakennus on myyty. Tuotto n euroa. Kouluverkkoselvitys valmis, toimenpiteitä ei vielä ole tehty. Korona siirsi valtuuston iltakoulua asiasta ja linjaamista Valtion lisätalousarvioissa vuonna 2020 Pielaveden kunnalle on myönnetty laskelmien mukaan verotulojen maksun lykkäysmenettelyn kompensaatiota n. 0,07 M, joka kuitenkin peritään v valtionosuuksista takaisin korkoineen. Peruspalvelujen valtionosuuden korotusta n. 1 M, sekä yhteisöveron jako-osuuden korotusta n. 0,4 M. Tulopohjaa vahvistavien veronkorotusten ja toimintatuottojen lisäyksen tavoitteena vuosina ovat noin lisätulot. 2. Vanhuspalveluiden muutos Vanhusten hoiva- ja hoitopalveluihin liittyvät seuraavat periaatepäätökset: 2.1. Tavoitteeksi asetetaan vanhusten ympärivuorokautisen hoivan eli tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon peittävyyden saattaminen laatusuosituksen mukaiselle 8-9 % tasolle 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä ja selvitetään erilaiset vaihtoehdot lisätä vanhusten kevyempää palveluasumista. Kevyemmän palveluasumisen järjestämisen ensisijaisena vaihtoehtona on yksityinen palveluntuotanto. Myös kumppanuusmalleja selvitetään. ( ) Tehdyt toimenpiteet: Kunnanhallitus perusti vanhuspalveluiden kehittämistyöryhmän Markkinavuoropuhelujen käynnistäminen infotilaisuus rakentajille ja palveluasumisen tuottajille palveluntuottajien kanssa käydyt keskustelut Kunnan tarjouspyyntö Inspira Oy:ltä (Kuntarahoitus Oyj:n tytäryhtiö) tarjouksen 45- paikkaisen (30 palveluasumisen paikka ja 15 intervallihoidon paikkaa) palvelutalohankkeen toteuttamis- ja rahoitusmalleista. Inspira Oy toimitti kunnalle tarjouksen ja ehdotetun työsuunnitelman Khall. hyväksyi tarjouksen Inspiran selvitykset esitetty Inspiran toimesta laajennetulle vanhuspalveluiden kehittämistyöryhmälle 2.4. ja vaihtoehtojen vertailu vanhustenhuollon kokonaisuuden ja siihen liittyvien eri ratkaisumallien selvittäminen talouden näkökulmasta (perusturvajohtaja/vanhuspalvelujen päällikkö)

24 Organisoidaan kotihoidon nykyiset, epätaloudellisiksi osoittautuneet järjestelyt uudelleen: Säännöllisen kotihoidon palveluihin tulo arvioidaan kuukauden kestävällä palvelutarpeen arviointijaksolla. Tehdyt toimenpiteet: Arviointijakso otettu käyttöön vuoden 2020 alusta alkaen Kotihoidon säännöllisten asiakkaiden määrä on vähentynyt ja kunnassa on päästy lähemmäksi valtakunnallista suositusta Hakala, Repomäki, kotihoidon kenttä, -> yöhoidon uudelleen organisointi. Tehdyt toimenpiteet: Repomäen alas ajaminen aloitettu Repomäkeen ei osoiteta uusia asiakkaita tavoitteena lopettaa Repomäen toiminta mennessä. Repomäen toiminta lopetettiin syyskuun 2020 loppuun mennessä. Otetaan enenevissä määrin käyttöön lääkeautomaatteja ja muita digitaalisia laitteita ja jalkautetaan kotihoidon etäyhteyksien käyttö syksyllä 2019 alkavan kokeilun jälkeen. Tehdyt toimenpiteet: Etähoito käynnistetty kotihoidossa käytössä 7 tablettia (+ yksi fysioterapeutilla) ja 10 lääkeautomaattia. Seurataan kotihoidon välittömään asiakastyöhön käytetyn ajan tavoitetta (60 % työajasta) säännöllisesti. Tehdyt toimenpiteet: Seurantaa ei ole saatu vielä luotettavasti käyttöön -> käyttöönottoa selvitetään -> seuranta pystytään ottamaan tällä hetkellä viikon perioideilta. työn alla kotihoidon optimoinnin käyttöön ottaminen -> selvitykset ja järjestelmään tutustuminen meneillään->optimoinnin käyttöön ottamisen valmistelua jatketaan vuonna 2021 kotihoidon asiakkaita on paljon haja-asutusalueella ja kirkonkylän asiakaspaikat laajalla alueella (Savikon talojen käytöstä poistumisen seurauksena) työaikaa menee paljon matkoihin tavoitteena saada sellainen järjestelmä, josta saadaan helposti poimittua välitön asiakastyöhön käytetty aika ja matka-aika erikseen. Hilkka -järjestelmään lisätyn ominaisuuden avulla pystytään seuraamaan välitöntä asiakastyöhön käytettyä aikaa ja matka-aikaa. Lasketaan ja määritellään kotihoidon kannattavuusraja asiakkaiden tarkoituksenmukaisimpiin palveluihin ohjautumiseksi. ( ) Tehdyt toimenpiteet: Kannattavuusrajaa ei ole vielä tehty, mutta olemassa olevan tiedon perusteella jo nyt voidaan arvioida, että osa kotihoidon asiakkaista tulisi hoidetuksi edullisemmin ryhmäkoti/palveluasumisessa, mutta tällä hetkellä Pielavedeltä ei ole osoittaa sellaista paikkaa 2.3. Intervallihoidon uudelleenjärjestely, jolloin pystytään luopumaan Ilona-kodista ja vähentämään yöhoitajien tarvetta. ( e) Tehdyt toimenpiteet: Liittyy vanhustenhuollon kokonaisselvitykseen

25 Lisätään Kysterin ja kunnan välillä henkilöstön yhteiskäyttöä ja rekrytointien sujuvuutta sekä henkilöstön siirtymistä Kysterin ja kunnan välillä. ( e) Tehdyt toimenpiteet: Asiaa selvitetty ja kokeiltu pienimuotoisesti haasteena asiakastietojärjestelmän käyttöoikeudet + hinta tuntiveloitus + siihen lisätty hälytysraha nostaa henkilöstön yhteiskäytön hinnan kohtuuttomaksi. Lisäksi työvoiman saaminen kunnan puolelle mahdollistuu vain silloin, kun aikaa vapautuu Kysteriltä ei välttämättä ajankohtaiseen tarpeeseen. Vanhusten hoiva- ja hoitopalveluiden kehittämisen tavoitteena ovat noin säästöt. 3. Muut rakennemuutokset 3.1. Kunnan hallinto- ja tukipalveluiden yhdistäminen yhdeksi yksiköksi eläköitymistä ennakoiden. ( e) Tehdyt toimenpiteet: Toimistopalvelujen uudelleen organisointi -projekti on käynnissä. Tuloksia tämän osalta ei ole vielä käytettävissä Henkilöstö- ja taloushallinnon järjestämistavan selvittäminen. ( e) Tehdyt toimenpiteet: Palkkahallinnon osalta toimintojen järjestäminen selvitetty ostopalveluna (ulkoistettu Monetra). Ulkoistettuna palkkahallinnon palvelujen tuottaminen olisi noin kalliimpaa kuin omana tuotantona Ostopalveluita tarkastellaan kriittisesti ja vertaillaan kunnan oman vastaavan toiminnan kustannuksiin. Merkittävimmät ostokokonaisuudet kilpailutetaan kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Kunta pyrkii hyödyntämään yksityisiä palvelutuottajia siten, että kunnan omana toimintana järjestetyt palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman tuloksellisesti. Tehdyt toimenpiteet: Ympäristöosastolla on ostopalveluita tarkasteltu ja tehty mm. Pikonniemen vedenpuhdistamon saneerausta omana työnä kalliiden tarjousten takia. Säästö investoinneissa e. Teiden suolauksiin tehtiin oma levityslaite ja levitettiin suolat itse kohonneiden hintojen takia. Säästö e. Perusturvassa meneillään kustannusten vertailu ostopalvelujen ja kunnan oman tuotannon kesken (perhetyö) Kunta osallistuu lastensuojelun ympärivuorokautisten ostopalvelujen maakunnalliseen kilpailutukseen 3.4. ICT-palveluiden uudelleenjärjestäminen. ( e) Tehdyt toimenpiteet: Päätökset ICT-palvelujen tuottajan osalta on tehty ja toimija vaihtuu. Ratkaisulla on haettua kustannussäästöä ja säästö on otettu huomioon jo budjetissa 2020 (puoli vuotta). Vuonna 2019 ICT-palvelujen kokonaiskustannus oli euroa ja tälle vuodelle budjetoitu määräraha on euroa. Vuositasolla kokonaiskustannuksen tulisi tehdyllä ratkaisulla edelleen pienentyä. ICT-palvelujen tuottajavaihdos on toteutunut suunnitellusti Toimintaympäristön muutos aiheutti ennakoimattomia ja merkittäviä kustannuksia aikaisemman ICT-palvelun tuottajan toimesta. Tästä syystä säästö ei ole toimintavuoden osalta ennakoidun suuruinen vaan ennakoitu säästö näyttäisi sulavan ja vuoden 2020 kokonaiskustannukset ovat vuoden 2019 tasoa.

26 25 Tulevina vuosina kustannussäästöä kuitenkin syntyy. ICT:n kokonaiskustannukset vuonna 2019 olivat euroa ja kuluvalle vuodelle budjetoitu määräraha on euroa. Tulee kuitenkin huomioida, että kunnassa otetaan käyttöön uusia ictjärjestelmiä jatkuvasti ja kustannukset nousevat tästä syystä. Yhteensä noin e. 4. Henkilöstömenojen tason alentaminen 5. Investoinnit Tavoitteena on löytää ratkaisut suuruusluokaltaan euron palkkamenojen pysyväksi vähentämiseksi vuoden 2019 tasoon verrattuna. Tavoitteen toteuttamiseksi tehdään tiivistä yhteistoimintaa henkilöstön kanssa henkilöstökuluja pienentävien ratkaisujen löytämiseksi. Käytettävät keinot ovat: eläköitymisten hyödyntäminen henkilöstön kokonaismäärän tarkastelussa tehtävien organisointi uudelleen ja kunnan tuottamien palveluiden sekä henkilöstön suorittamien tehtävien priorisointi ja karsinta määräaikaisten tehtävien ja sijaisuuksien tarkastelut osa-aikaistamiset paikalliset joustot irtisanomisia harkitaan vasta viimeisenä keinona, jos muita ratkaisuja ei saavuteta Tehdyt toimenpiteet: Ympäristöosasto tuottaa toimitusjohtaja- ja kiinteistöhoidon palvelut yhtiöille. Tuotto Alkuvuodesta ympäristöosastolla ollut henkilöstöä vähemmän pois lähtemisten vuoksi (kiinteistönhoitaja 4 kk, toimistosihteeri 3 kk, siivoustyönohjaaja 12 kk). Säästö e. Kaikkia avoimia paikkoja ei ole täytetty ruoka- ja siivouspalveluissa, sijaisuuksissa ollut työllistämistuella henkilöitä. Varahenkilöstöä ei ole ollut ja vuosilomansijaisia tarvitaan vähemmän. Säästö e. Toimistopalvelujen uudelleenorganisointi-projekti on käynnissä Hallinto- ja tukipalveluissa ei ole käytetty lyhyissä poissaoloissa sijaisia. Samoin eläköitymisten hyödyntäminen toteutuu suunnitelmavuosina. Perusturvaosastolla pienryhmäkoti Repomäen palvelutoiminnan päättäminen ( ) taloudellisesti kannattamattomana yksikkönä vähentää loppuvuoden aikana henkilöstömenoja n euroa ja vaikuttaa vähentävästi myös kotihoidon sijaiskuluihin n euroa. Tuntikehyksen supistaminen ja ryhmäkokojen suurentaminen säästövaikutus Sivistysosastolla opettajan vakanssia ja kahta ohjaajaa ei ole täytetty säästövaikutus = Suunnittelukauden investoinneista päättää valtuusto. Investoinnit suunnittelukaudella vuoden 2020 loppuun mennessä ovat keskimäärin vuosittain poistoja vastaavan summan mukaiset pois lukien viime vuosien suuret investoinnit. Tehdyt toimenpiteet: Investointiohjelmaa on karsittu vuoden 2020 osalta yli euroa.

27 26 6. Tytäryhteisöt Merkittävimmät tytäryhteisöt ovat Kiinteistö Oy Pielaveden Vuokratalot (100 % kunnan omistusosuus) Pielaveden Teollisuushallit Oy (100 % kunnan omistusosuus) Tytäryhteisöjen tavoitteet vuodelle 2020 Kiinteistö Oy Pielaveden Vuokratalojen tavoitteet: Rakennuskantaan tehdään PTS-ehdotuksen mukaisia kunnostuksia. Huoneistojen peruskuntoa pintojen osalta kohennetaan vuokralaisten vaihtumisen yhteydessä. Pielaveden Teollisuushallit Oy tavoitteet: Rakennuskantaan tehdään PTS-ehdotuksen mukaisia kunnostuksia. Kiinteistöjen vähentäminen Tehdyt toimenpiteet: Myyty Hangaskujan rivitalo, myyntihinta n euroa (alaskirjaus n euroa) Tehty huoneistoremontteja kolmeen huoneistoon asukasvaihdon yhteydessä sekä pieniä korjauksia tarpeen mukaan Uutta toimitusjohtajaa ei ole entisen irtisanouduttua rekrytoitu. Ympäristöosasto tuottaa toimitusjohtaja- ja kiinteistöhoidon palvelut yhtiöille. Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt /78 Pielaveden kunnan konserniohjeet. Konsernijohto, konsernijohdon tehtävät sekä toimivalta on määritelty Pielaveden kunnan hallintosäännössä. Konsernijohdolla tarkoitetaan kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa. Valtuuston hyväksymässä konserniohjeessa on määritelty toimivallan jako valtuuston, kunnanhallituksen, kunnanhallituksen alaisen omistajaohjausjaoksen sekä kunnanjohtajan kesken. Talousarvio- ja suunnitelma valmistelu aloitetaan syyskuun alussa henkilöstökierroksilla ja käsitellään sen jälkeen valmisteluvaliokunnassa ja valtuustoseminaarissa. Talousarvio ja suunnitelma työstetään jo valmisteluvaiheessa positiiviseksi, ettei uutta alijäämää synny ns. normaalista kunnan toiminnasta. 7. Muut toimenpiteet (kunnanhallitus ja , kv ) Tilintarkastuspöytäkirja vuodelta 2019 ja talouden sopeuttaminen Tilintarkastaja on kiinnittänyt huomiota erityisesti kunnan kattamattoman alijäämän suuruuteen. Kuntalain :n mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa määräajassa, jolloin alijäämän tulee olla katettuna vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Tästä johtuen kunnan johtoryhmä on esittänyt lisätoimia talouden tervehdyttämiseen. Kunnanhallitus on käsitellyt talouden sopeutusohjelmaa ja Määrärahamuutokset ovat kunnanhallituksen käsittelyssä ja valtuuston käsiteltävänä Muita lisäsäästötoimenpiteitä edellä kohdan I 1-6 esitettyjen lisäksi ovat mm: Hallinto- ja tukipalvelut: - ict -palveluntuottajan muutos vie hallinto- ja tukipalvelujen säästöohjelman miinukselle, eli ict - menoja on tänä vuonna enemmän, kuin säästöjä. Tulevina vuosina säästö on kuitenkin nykyiseen verrattuna n euroa.

28 27 Perusturvaosasto: - tuottojen lisäys henkilöstökulut palvelujen ostot avustukset aineet, tarvikkeet ja tavarat Yhteensä Sivistysosasto: - palvelujen ostot aineet, tarvikkeet ja tavarat avustukset Yhteensä Kansalaisopiston johtokunta - henkilöstökulut palvelujen ostot Yhteensä KUNTAKONSERNI JA TYTÄRYHTIÖT Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet Pielaveden kunnan konserniohjeen mukaan kunnan tytäryhtiöille vahvistetaan toiminnalle tavoitteet. Kunnan tytäryhtiöt ovat: Tytäryhtiö Kunnan omistusosuus: - Kiinteistö Oy Pielaveden Vuokratalot 100 % - Pielaveden Teollisuushallit Oy 100 % Tytäryhtiöiden talousarviot, toimintasuunnitelmat ja tavoitteet vuodelle 2021 alkavat sivulta 128.

29 28 4 KÄYTTÖTALOUS Pielaveden kunnan talousarvion valmistelu henkilöstökierroksilla aloitettiin poikkeuksellisesti koronapandemiasta johtuen vasta syksyllä. Kierroksilla keskustellaan kunnan tavoitteista ja taloudellisesta tilanteesta, sekä kartoitetaan, mitkä ovat työn paremman sujuvuuden esteet ja miten ne poistetaan ja mitä tavoitteita ensi vuodelle asetetaan. Laajennettu johtoryhmä eli kunnan esimiehet päättivät yhdessä seuraavat yhteiset kuntastrategian mukaiset toiminnalliset tavoitteet ensi vuodelle: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä paikallisen poikkihallinnollisen ja seudullisen oman toimialan yhteistyön kehittäminen Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen kuntalaisten palvelujen ennakkoluuloton kehittäminen Tasapainoinen talous kokonaistaloudellisen ymmärryksen lisääminen ja sektoriajattelun hälventäminen organisaation joka tasolla Vetovoimainen työyhteisö työpaikkojen houkutteleva markkinointi ja kuntatyön näkyväksi tekeminen Vireä ja positiivinen kuntakuva positiivisiin näkökulmiin huomion kiinnittäminen ja näkyväksi tekeminen Kunnanhallitus päätti kesäkuussa talousarvion laadintaohjeesta. Toiminnalliset tavoitteet ja talousarvion numero-osa tuli olla valmiina syyskuun loppuun mennessä. Lokakuun alussa käytiin osastokohtaiset neuvottelut. Tämän jälkeen pidettiin valtuuston seminaari. Mikäli budjetti vaatisi isoja linjattavia asioita, palveluihin liittyviä merkittäviä leikkauksia tai muutoksia, kokoaisi kunnanhallituksen puheenjohtaja kokoon valmisteluvaliokunnan, jossa on kaikkien valtuustopuolueiden edustus. Lautakunnat ovat käsitelleet talousarvion omalta osaltaan lokakuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen käsittely on marraskuussa ja valtuusto päättää lopullisesti talousarviosta ja -suunnitelmasta joulukuun kokouksessaan.

30 29 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit Tilivelvollinen: Keskusvaalilautakunta Tulosalueen kuvaus: Keskusvaalilautakunnan tulosalue käsittää valtiollisten ja kunnallisten vaalien toimittamisen. Pielaveden kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Pohjoinen alue, Kirkonkylä ja Säviä. Yleisenä ennakkoäänestyspaikkana toimii kirjasto. Valtio huolehtii kaikissa vaaleissa materiaali- ja tietojärjestelmäkustannuksista ja kunta vastaa vaalien muista kustannuksista. Valtio suorittaa valtiollisissa vaaleissa kunnalle korvauksen, jolla katetaan kunnalle aiheutuvia kustannuksia. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Talousarviovuonna järjestetään kuntavaalit huhtikuussa, joissa valitaan luottamushenkilöt vaalikaudelle Vuoden 2022 aikana ei järjestetä säännönmukaisia vaaleja. Eduskuntavaalit järjestetään puolestaan huhtikuussa Presidentinvaalit ja europarlamenttivaalit järjestetään vuonna TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET SUUNNITELMAKAUDELLA : Sähköisen äänestysluettelon käyttöönotto Pohjoisen ja Säviän äänestysalueilla. 181 VAALIT TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi Tulosalueen kuvaus: Tarkastuslautakunnan toiminta. Vastaa kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja tarkoituksenmukaisuutta kunnassa ja kuntakonsernissa. Seuraa tilintarkastuksen sekä sisäisen valvonnan asianmukaista toteuttamista. Arvioi kunnan talouden kehitystä ja tasapainoa tilikaudella sekä alijäämän kattamiseksi suunniteltujen toimenpiteiden riittävyyttä.

31 30 TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Sujuva kokouskäytäntö Työsuunnitelman ja - ohjelman noudattaminen ja v painopisteiden sovittaminen tilintarkastajan työsuunnitelman ja - ohjelman kanssa Tarkastustoimintaa suoritetaan laaditun työsuunnitelman ja - ohjelman mukaisesti Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntalain 84 :n mukaisesti ajantasainen sidonnaisuusrekisteri Uusien ja muuttuneiden sidonnaisuusilmoituksien tarkastaminen, valvominen ja saattaminen valtuuston tiedoksi vuosittain Sidonnaisuusrekisteristä lähetettävät kutsut ja muistutukset, rekisterin ylläpito/listaukset Tarkastuslautakunta/ sihteeri sidonnaisuusrekisterin pääkäyttäjänä Kunnan ja kuntakonsernin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Arviointikertomuksen kokoaminen kattavasti Toteutumisraporttien seuranta kvartaaleittain Lausunto kunnanvaltuustolle kesäkuun lopun talousarvion toteutumasta Arviointikertomus Tulosalueiden osastopäälliköiden kuuleminen väh. kerran vuodessa Tarkastuslautakunta Arvioinnin kehittäminen Tarkastuslautakunnalle suunnattuihin koulutuksiin osallistuminen ja jäsenten osaamisen kehittäminen Koulutusten/osallistujien määrä Tarkastuslautakunta Työsuunnitelman mukaisesti painopisteenä tutustumiskäynneillä vuonna 2021 perusturva Tutustumiskohteissa käynti ja saadun informaation käsittely SISÄINEN VALVONTA Taloudellinen ja tasapainoinen kunnan ja kuntakonsernin toiminta Riittävä ja luotettava tieto päätösten perusteena lain säännösten, viranomaisohjeiden ja toimielinten päätösten mukaisesti Turvattu sopimushallinta Toteutuminen: Kaikkien osastopäälliköiden kuuleminen vähintään kerran vuodessa ja lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä Valvotaan, että säännöksiä, viranomaisohjeita ja päätöksiä noudatetaan Ostopalveluiden osalta sopimusten seuranta sekä mahdollisesti ostopalveluyksiköissä vierailu/tutustuminen informaation saamiseksi

32 31 Tulosalueen tavoitteet suunnitelmakaudelle : Tarkastustoimintaa suoritetaan laaditun työsuunnitelman ja työohjelman mukaisesti. 182 TARKASTUSTOIMI TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset KUNNANHALLITUS Demokratiapalvelut Tilivelvollinen: Kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja hallintopäällikkö Tulosalueen kuvaus: Valtuuston ja kunnanhallituksen toiminta. Hoitaa kunnan itsehallinnon nojalle itselleen ottamat tehtävät ja sille laissa määrätyt tehtävät. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Luottamushenkilöiden sitoutunut paikallinen poikkihallinnollinen ja seudullinen yhteistyö Säännölliset luottamushenkilöpalaverit toimielinten välille Luottamushenkilöiden sitoutuminen paikallisen, alueellisen ja seudullisen luottamushenkilötehtävän hoitoon Palaverien määrä Osallistuminen luottamushenkilötehtävän hoitoon Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien luottamushenkilöt Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Hyvät ja sujuvat kuntalaisten palvelut Sähköisten palvelujen lisääminen Kuntalaisten palvelujen ennakkoluuloton kehittäminen Käyttöönotettujen sähköisten palvelujen määrä Johtoryhmä

33 32 Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen työskentelyssä tietoturvallisesti Luottamushenkilöportaalin ja sähköisen kokouksen käyttöönotto uuden valtuustokauden alusta Luottamushenkilöportaali on käytössä luottamushenkilöillä Hallintopäällikkö Tasapainoinen talous: Kunnan talouden tasapainotussuunnitelman toteuttaminen Tehtyjen toimenpiteiden vuosittainen seuranta Eurot Kunnanhallitus Vetovoimainen työyhteisö: Houkuttelevat työpaikat ja näkyvä kuntatyö Työpaikkojen houkutteleva markkinointi Vaihtoehtoisten rekrytointitapojen kokeilu ja hyödyntäminen Pätevien hakijoiden määrä avoinna oleviin tehtäviin Esimiehet Vireä ja positiivinen kuntakuva: Lisääntynyt ja positiivinen viestintä Kunnan viestintä eri viestintäkanavissa on positiivista, kiinnostavaa ja säännöllistä Kunnan näkyvyys eri medioissa Kunnanhallitus, johtoryhmä, some päivittäjät Kunta viestii medialle suoraan positiivista asioista ja nostaa medialle juttuvinkkejä (kerätään osastojen käyttöön median yhteystiedot) 183 DEMOKRATIAPALVELUT TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset

34 Yleisjohtaminen Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Tulosalueen kuvaus: Tulosalue sisältää kunnanjohtajan tehtävälle asetetut tavoitteet ja tehtävän hoidosta aiheutuvat kulut. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Paikallisen poikkihallinnollisen ja seudullisen yhteistyön kehittäminen Kunnan edunvalvonta eri verkostoissa seutukunta-, maakunta-, ja valtakunnan tasolla. Kunnan intressien toteutuminen, tonttikauppojen määrä Kunnanjohtaja Johtoryhmä Uuden kuntastrategian laatiminen Strategian työstäminen aloitetaan uuden valtuuston kanssa valtuustokauden alkaessa. Lisäksi prosessiin osallistetaan kuntalaiset, henkilöstö ja sidosryhmät. Valmistunut kuntastrategia Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Kuntalaisten palvelujen ennakkoluuloton kehittäminen Kehitystyön johtaminen ja osastojen tukeminen kehittämistyössä ja sen toteuttamisessa. Jory seuraa toteutumista viikoittain Kunnanjohtaja Johtoryhmä Sote-uudistuksen edistäminen Osallistuminen valmistelutyöhön sen edellyttämällä tavalla. Aikaresurssi Päivitetty kunnan valmiussuunnitelma Suunnitelma päivitetään yhdessä osastojen kanssa Valmis suunnitelma Tasapainoinen talous: Valmentava ja innostava johtaminen Kokonaistaloudellisen ymmärryksen lisääminen ja sektoriajattelun hälventäminen organisaation joka tasolla Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän coaching Henkilöstökierrokset TA:n yhteydessä ja aina tarvittaessa. Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän yhteinen työskentely. Koulutukset Henkilöstökysely Henkilöstökierrosten toteuma Laajennetun joryn yhteiset tavoitteet ja toiminta Johtoryhmä Kunnanjohtaja Osastopäälliköt Laajennettu jory

35 34 Vetovoimainen työyhteisö: Työpaikkojen houkutteleva markkinointi ja kuntatyön näkyväksi tekeminen Sosiaalisen median käyttö. Oppilaitosyhteistyö. Työhyvinvoinnin ja johtamisen edistäminen kunnan työyhteisöissä. Työvoiman saatavuus/hakijoiden määrä, Henkilöstön vaihtuvuus, työtyytyväisyys Kunnanjohtaja, johtoryhmä, laajennettu jory Hyvinvoiva henkilöstö Avoin viestintä, osaamisen vahvistaminen, esimiestyön tukeminen, palautteen antaminen, yhteistyö työterveyshuollon kanssa Työyhteisöjen työnohjaus tarvittaessa Työhyvinvointikysely, Kehityskeskustelut, Esimiesvalmennus, Työterveyshuollon toimivuus Vireä ja positiivinen kuntakuva: Positiivisiin näkökulmiin huomion kiinnittäminen ja näkyväksi tekeminen Sosiaalisen median aktiivinen käyttö (sometiimi), somekampanjat, myönteisten asioiden nostaminen keskusteluun, työkokouksissa esille yhteiset onnistumiset Medianäkyvyys, yleinen mielikuva ja palaute Pielavedestä Kunnanjohtaja Johtoryhmä Laajennettu johtoryhmä Henkilöstö Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri koko organisaatiossa Asiakaslähtöisyydestä ja palvelukulttuurista keskustelu työyhteisöissä, asiakasyhteydenottoihin vastaaminen viestintäohjeen vasteaikojen puitteissa, tiedottaminen Asiakaspalaute SISÄINEN VALVONTA Sisäisen valvonnan johtaminen etenkin talouden tasapainotussuunnitelman toteutumisen osalta. Seuranta säännöllisesti johtoryhmätasolla.

36 YLEISJOHTAMINEN TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Kehittämis- ja elinkeinotoimi Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Tulosalueen kuvaus: Kunnan kehittämistoimet, yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä elinkeinotoimi. Tulosalueelle varataan rahaa niiden seudullisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen, joihin kunta osallistuu. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Tiivis yhteistyö kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin kesken Kunnan ja yrittäjien säännölliset tapaamiset Tapaamisten toteutuminen Johtoryhmä ja elinkeinoasiamies Oppilaitosyhteistyön tehostaminen sekä opiskelijaharjoittelijoiden saaminen yrityksiin Yhteistyötapaamiset Harjoittelijoiden määrä Kunnanjohtaja ja elinkeinoasiamies Elinvoimaisuuden lisääminen markkinoinnin keinoin Työpaikka-, lukio- ja tonttimarkkinointi Työpaikoille ja opiskelemaan hakijoiden määrä, myytyjen tonttien lukumäärä Johtoryhmä Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Kunnan, yrittäjien, MTK:n ja kolmannen sektorin yhteistyö Ideointitapaamiset yrittäjien, MTK:n ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Tapaamiset ja kpl Elinkeinoasiamies Vapaa-ajan asumisen keston pidentäminen Toimintaedellytysten, esimerkiksi etätyömahdollisuuksien, parantaminen ja markkinointi Kunnan tarjoamien etätyötilojen olemassaolo ja käyttöaste Elinkeinoasiamies, aluemarkkinointitiimi

37 36 Tuottava mökki -hanke Facebook-kysely; vapaa-ajan asunnossa vietetty aika kuluneena kesänä Mökkien käyttöaste SavoGrow Tasapainoinen talous: Kuntahankintojen toteutus ja hankintaosaaminen Hankintainfo, paikallisten yritysten osallistumisen mahdollistaminen Järjestetty kpl Kunnanjohtaja ja elinkeinoasimies Koulutukset yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen ja MTK:n kanssa Määrä kpl Vireä ja positiivinen kuntakuva: Paikallisten yritysten tukeminen ja uusien yritysten neuvonta Omistajanvaihdoksien sujuvuudesta huolehtiminen Asiakaspalaute, omistajavaihdoksien määrä Elinkeinoasiamies, johtoryhmä Kotimaisten raakaaineiden käyttö kunnan elintarvikkeissa Ruokapalveluiden kotimaisuusaste Ruokapalvelut Kunnan näkyvyyden lisääminen ja kunnan tunnetuksi tekeminen Näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa Sosiaalisen median kävijätiedot Johtoryhmä, digineuvoja 188 KEHITTÄMIS-JA ELINKEINOTOIMI Tuloarviot ja määrärahat TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset

38 37 Lomituspalvelut: Tulosalueen kuvaus: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen tarkoituksena on turvata maatalousyrittäjille mahdollisuus pitää vuosilomaa 26 pv vuodessa sekä saada sijaisapua siksi ajaksi, jona hän on sijaisavuntarpeessa sairauden, tapaturman tai muun tilapäisen syyn johdosta. Lomatoimen hoitaa Kuopion kaupunki, mutta Pielaveden kunnalle aiheutuu kustannuksia mm. Pielaveden kunnan palveluksesta eläkkeelle jääneestä hallintohenkilöstöstä. Maatalouslomittajista aiheutuneet kustannukset voidaan laskuttaa Kuopion kaupungilta. Alkutuotanto: Tulosalueen kuvaus: Pielaveden kunta on päättänyt järjestää maaseudun kehittämiseen liittyvät palvelut itse. Maatalouden toimintaedellytyksien edistämisen ja kehittämisen sekä maaseudun pienyritystoiminnan monipuolistamisen tähtäävien palveluiden järjestämistapa selvitetään vuoden 2021 aikana. Maaseututoimi: Tulosalueen kuvaus: Keitele, Kiuruvesi ja Pielavesi ovat muodostaneet alkaen maaseutuhallinnon yhteistoimintaalueen, jossa järjestäjä kuntana toimii Kiuruveden kaupunki. Tukihallintoyksikkö palvelee Pielavedellä kunnan tiloissa neljänä päivänä viikossa maanantaisin, sekä keskiviikosta perjantaihin. Tiistaisin kokoonnutaan viikkokokoukseen Kiuruvedelle. Palvelut pyritään järjestämään niin, että talviaikaan Pielaveden toimistolla palvelee yksi henkilö ja kesäaikaan kaksi henkilöä. Tukihallintoyksikkö tuottaa Pielaveden kunnalle maaseutuhallinnon maksaja- ja viranomaispalvelut sekä muut maaseutuelinkeinoviranomaiselle kuuluvat lakisääteiset tehtävät. Yleisimpiä tehtäviä ovat viljelijätukien käsittelyyn kuuluvat tehtävät ja petoeläinten aiheuttamien vahinkojen tarkastus ja korvaaminen valtion varoista sekä hukkakauran torjuntaan ja tarkastuksiin liittyvät tehtävät. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: EU- ja kansallisten maataloustukien käsittely valtakunnallisessa aikataulussa tavoitteena oikein myönnetyt ja maksetut tuet. Turvataan Pielaveden kunnassa oma toimipiste. Vaalitaan saumatonta yhteistyötä eri tahojen kanssa. Maaseutuhallinto pysyy tavoitteessaan myöntää ja maksaa EU:n ja kansalliset maataloustuet oikein. Kesäkuussa maksetaan viimeiset tuet vuoden 2020 osalta. Parannetaan yhteistyötä. Maksajavirastosopimukseen perustuvat toimenpiteet. Tukihallintoyksikkö

39 38 Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Maaseutuhallinnossa työskentelee ammattitaitoinen ja helposti lähestyttävä henkilöstö. Tuetaan henkilöstön työssä jaksamista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, koulutuksen ja esimiestyön kautta sekä muita työhyvinvoinnin edistämisen keinoja käyttäen. Huomioidaan työpisteiden ergonomia, sekä jaetaan ja tasataan työtehtäviä eri toimipisteiden välillä. Kannustetaan henkilöstöä oman kunnon ylläpitoon Maaseutuhallinto pysyy annetuissa aikatauluissa, seuraa vuosittaista työpäivien osuutta ja saa suoraa palautetta palveluiden laadusta. Tukihallintoyksikkö Tasapainoinen talous: Tasapainoinen budjetti ja annetun talousraamin noudattaminen Talousseuranta Osavuosikatsaus Tukihallintoyksikkö Vetovoimainen työyhteisö: Pielaveden maatalousyrittäjille tarjotaan maatalouspalvelujen hyvä saatavuus, tavoitettavuus ja henkilökohtainen palvelu. Työyhteisön jaksamisen edistäminen, huomioidaan henkilöstön kouluttautumistarpeet. Henkilöstön jaksamisen tukeminen työterveyshuollon avulla. Maaseutuhallinnon työergonomiaan kiinnitetään huomiota ja työntekijöille hankitaan työergonomiaa parantavia välineitä. Yhteistyötä maaseutuhallinnon työntekijöiden ja toimipisteiden välillä parannetaan tietoisesti lisäämällä mm. henkilöstöpalavereja. Tiedotetaan koulutuksista. Henkilöstön hyvinvointi. Maaseutuhallinnossa on jaettavissa oleva, ajantasainen tieto. Asiakaspalautteet. Tukihallintoyksikkö

40 39 Vireä ja positiivinen kuntakuva: Vahvistetaan maatalouden roolia ja merkitystä. Positiivinen tulevaisuuskuva, jaetaan tietoa, positiivinen asiakaspalvelu, sosiaalisen median käyttö tiedottamisessa, asioinnin helppous. Asiakaspalautteet Tukihallintoyksikkö SISÄINEN VALVONTA Maksajavirastosopimukseen perustuvien vaatimusten toteutuminen Toteutuminen: Vakuutus maksajavirastotehtävien hoidosta maksajavirastosääntöjen edellyttämällä tavalla, raportointi Ruokavirastoon TUNNUSLUVUT TP2019 TA2020 TA2021 Tuen hakijoita Pielavedellä Tuet milj. euroa yhteensä 7 7, Hallinto- ja tukipalvelut Tilivelvollinen: Hallintopäällikkö Tulosalueen kuvaus: Hallinto- ja tukipalvelut vastaavat kunnan hallinnon, Ict:n, talouden ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista kunnan eri toimialoille. Näiden lisäksi hallinto- ja tukipalvelut huolehtivat kunnanhallituksen ja valtuuston päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta sekä asianhallinnasta ja arkistotoimesta. Hallinto- ja tukipalvelut palvelee kuntalaisia, luottamushenkilöitä ja kunnan omaa henkilöstöä. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Hallinto- ja tukipalvelujen tuottamisesta suoriudutaan vähenevällä työtekijämäärällä tehokkaasti ja joustavasti. Kunnan hallinto- ja tukipalveluiden yhdistämisen selvitys Eläköitymisen hyödyntäminen suunnitelmaudella Henkilöstösuunnitelma Eurot Hallintopäällikkö Johtoryhmä Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Sujuvat ja nykyaikaiset prosessit sekä henkilöstöriskien hallinta Sisäisten prosessien tarkastelu ja kuvantaminen Prosessikuvaukset laadittuina ydintoiminnoista Hallintopäällikkö yhteistyössä henkilöstön kanssa

41 40 Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen työskentelyssä Hallinto- ja tukipalvelujen valmiussuunnitelma Luottamishenkilöportaalin käyttöönotto uuden valtuustokauden alusta Luottamushenkilöportaali on käytössä Hallintopäällikkö Suunnitelma päivitetään Valmis suunnitelma Hallintopäällikkö Sujuva mobiililaitteiden ylläpito ja hallinta, tietoturvallisuuden edistäminen Mobiililaitteiden keskitettyyn hallintaan siirtyminen Mobiililaitteet ovat keskitetyssä hallinnassa Hallintopäällikkö, tietohallintovastaava Tasapainoinen talous: Yhdistyneet hallinto- ja tukipalvelut Kunnan hallinto- ja tukipalveluiden yhdistämisen selvityksen valmiiksi saattaminen Kokonaiskustannusten pienentyminen suunnitteluvuosien aikana Hallintopäällikkö Vetovoimainen työyhteisö: Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön työmarkkinakelpoisuuden edistäminen Toteutuneet koulutuspäivät Esimiehet ja henkilöstö Osaamisen kyvykäs johtaminen Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Johtoryhmä E-passin käyttöönotto E-passin käyttö Hallintopäällikkö ja henkilöstöjärjestöjen edustajat Tehtävänkuvien ajantasaisuus Tehtävänkuva päivitetty tehtävien muuttuessa Esimiehet Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käyty Esimiehet Osaavat ja motivoituneet esimiehet Esimiestyön kehittäminen Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Johtoryhmä Aktiivisen tuen toimintamallin tehokas hyödyntäminen Sairauspoissaolojen määrän kehitys Kunnan työkyvyttömyysriskikerroin on pienempi kuin vuonna 2020 Esimiehet ja henkilöstö

42 41 Vireä ja positiivinen kuntakuva: Kilpailukykyinen palkkaus ja joustavat käytännöt työelämän yhteensovittamisessa Palkitsemisjärjestelmien kehittäminen Päivitetty / laadittu Hallintopäällikkö ja henkilöstöjärjestöjen edustajat Työ- ja perhe-elämän huomioiminen palvelusuhteissa Hoitovapaiden määrä Opintovapaiden määrä Etätyön käyttö Hallintopäällikkö SISÄINEN VALVONTA Hallinto- ja tukipalvelujen hankinnat Työsopimusten oikeellisuus Toteutuminen: 189 HALLINTO-JA TUKIPALVELUT TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Laskennalliset tuotot Tehtävän kokonaiskustannukset Työllistäminen Tilivelvollinen: Kunnanhallitus ja hallintopäällikkö Tulosalueen kuvaus: Kunnan työllistämistoimet ja niiden kehittäminen. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Monialaiset asiakasohjauspalvelut työllisyyden, osaamisen ja kohtaannon edistämiseen Uusi Suunta -hanke Työllisyydenhoidon digitaalinen lähipalvelumalli Työllisyystiimi Hanketyöntekijät Matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelupiste Pienten kuntien Kotelohanke Työllisyys %

43 42 Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Helposti saavutettavat ja monipuolistuneet työllistämispalvelut Uusi Suunta -hanke Työttömien määrä Työllisyystiimi Hanketyöntekijät Tasapainoinen talous: Työllistämisen kokonaiskustannusten selkeyttäminen sekä lisääntynyt työllisyys Uusi Suunta -hanke Kelan maksuosuuden pieneneminen Työllisyysaste Hankehenkilöstö Vetovoimainen työyhteisö: Osaava työvoima Ennakoiva rekrytointi: tarjotaan harjoittelupaikkoja pielavetisille opiskelijoille organisaatiossa Harjoittelijoiden määrä Osastot esimiehet Oppisopimusmahdollisuuden tarjoaminen Oppisopimusopiskelijoiden määrä Vireä ja positiivinen kuntakuva: Kesätyömahdollisuudet ja työkokemuksen karttuminen pielavetisille nuorille Kesätyöllistämistuki Kesätyöllistämistuen avulla kesätyöpaikan saaneiden määrä Osastojen esimiehet 190 TYÖLLISTÄMINEN TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset

44 43 PERUSTURVALAUTAKUNTA Sosiaalityö Tilivelvollinen: perusturvajohtaja, perusturvalautakunta Tulosalueen kuvaus: Sosiaalityö- ja toimeentuloturvan tulosalueen toiminta-ajatuksena on asiakkaiden hyvinvoinnin edistäminen, henkisen ja taloudellisen tuen antaminen, asiakkaiden itsenäisen toiminnan tukeminen, lasten ja nuorten oikeuksien turvaaminen sekä sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja niiden poistaminen. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Toimivat rakenteet eri yhteistyötahojen kanssa Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden sisällön, kriteerien ja prosessien moniammatillinen mallintaminen. Perhekeskustoimintamallin käynnistäminen. Osavuosikatsaus/ tavoitteiden toteutumisen arviointi Johtava sosiaalityöntekijä, Perusturvajohtaja Savogrow-kuntien yhteinen sosiaalipalvelujen verkostojohtamismalli Verkostojohtamismallipilottiin osallistuminen Johtamismalli valmiina mennessä Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Vaikutuksiltaan tehokas lastensuojelutyö Systeemisen lastensuojelun toimintamallin käynnistäminen Toimintamalliin liittyvä asiakaspalautekysely Osavuosikatsaus/ tavoitteiden toteutumisen seuranta Johtava sosiaalityöntekijä Tasapainoinen talous: Aikaisempaa edullisemmat palvelut Kunnan monialaisen yhteistyöverkoston kehittäminen vastaamaan nykyistä tehokkaammin asiakkaan ensisijaiseen palvelutarpeeseen Sote-muutosjohtamiseen osallistuminen TA:n seuranta Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannusten kehityksen seuranta Johtava sosiaalityöntekijä

45 44 Vetovoimainen työyhteisö: Työssäjaksamisen paraneminen Työmäärien kohtuullistaminen Laajennetun työpaikkaselvityksen suositusten täytäntöönpano Johtava sosiaalityöntekijä Vireä ja positiivinen kuntakuva: Avun hakeminen sosiaalitoimistosta toteutuu aikaisempaa helpommin Sosiaalitoimen tehtäväaluetta tuodaan positiivisella tavalla esiin tapahtumissa ja somessa Asiakaspalautekysely Johtava sosiaalityöntekijä Lastensuojelu TUNNUSLUVUT TP 2019 TA2020 TA2021 Asiakasmäärä (avohuolto/sijaishuolto/ jälkihuolto) 42 (10/9) 50/7/11 50/7/11 Vireille tulleet lastensuojeluasiat Palvelutarpeen arvioita tehty (kpl) Asiakassuunnitelmia tehty avo- ja jälkihuollon asiakkaille (kpl) Alkaneet lastensuojelun asiakkuudet Asiakasmäärä lastensuojelun perhetyö (hlö) Muut lapsiperheiden palvelut (SHL) TUNNUSLUVUT TP 2019 TA 2020 TA2021 Asiakasmäärät (perheittäin/henkilöittäin) 42 (10/9) 23/79 23/79 Palvelutarpeen arvioita/asiakassuunnitelmia tehty (perheittäin) Varhaisen tuen perhetyö (perheittäin/henkilöittäin) 50 20/50 20/50 Lapsiperheiden kotipalvelu (perheittäin/henkilöittäin) 13 40/120 40/120 Alkaneet asiakkuudet (perheittäin) Aikuissosiaalityö ja toimeentuloturva TUNNUSLUVUT TP 2019 TA 2020 TA2021 Toimeentulotukihakemuksien määrä Palvelutarpeen arvioinnit ja asiakas-, aktivointi- ja monialaiset työllisyyssuunnitelmat Asiakasmäärä (SHL/palveluohjaus/toimeentulotuki/työllisyyspalvelut) SHL:n mukaiset päätökset

46 SOSIAALITYÖ TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Ikääntyneiden palvelut ja erityispalvelut Tulosalue: Ikääntyneiden palvelut ja erityispalvelut, Kotipalvelut Tilivelvollinen: perusturvajohtaja, perusturvalautakunta Tulosalueen kuvaus: Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelun ja terveydenhuoltolain 25 :ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Kotihoito tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Yhteisvastuullisesti toteutettu, asiakaslähtöinen kotihoidon palvelu Työn sisältöjen avaaminen ja tarkistaminen Työkäytännöistä yhdessä sopiminen ja yhteistyöhön panostaminen Seuranta toteutetaan tiimipalavereissa Kotihoidon lähiesimies Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Kirjaamiskäytäntöjen ja tilastoinnin kehittäminen Kirjaamiskoulutus Kirjaamisosaamisen seuranta Vanhuspalvelujen päällikkö Tasapainoinen talous: Tarpeen mukainen ja oikea-aikainen palvelu Joustava resurssien käyttö Monipuolisen osaamisen ja Palvelutarpeen arviointiin panostaminen Kuntouttavan arviointijakson vakiinnuttaminen ja Palvelun asiakasvirta: palveluun tulleiden ja palvelusta poistuneiden asiakkaiden lukumäärän seuranta Kotihoidon lähiesimies Vanhuspalvelujen päällikkö

47 46 tavoitteellisen työotteen omaava työyhteisö tehokas hyödyntäminen. Tarkka resurssien käytön suunnittelu ja jakamien eri työpisteisiin Erityisosaamisen jakaminen työyhteisössä Lähiesimieskoulutus Käyntiaikojen seuranta (exell-taulukko) Talouden toteumaraportit Vetovoimainen työyhteisö: Tarpeeseen nähden riittävä ja osaava henkilöstö Yhteistyö Pielavedellä alkavan lähihoitajakoulutuksen kanssa. Henkilöstön koulutukset ja valmennukset Rekrytointien hakijamäärä/haettavana olevat paikat Kotihoidon lähiesimies, vanhuspalvelujen päällikkö Vireä ja positiivinen kuntakuva: Asiakaslähtöinen, tehokas palveluohjaus Aktiivinen yhteistyö eri tahojen kanssa Palveluohjauksen saatavuuden tehostaminen ottamalla käyttöön toimisto- ja puhelinaika Palvelukioskikokeilu Positiivisten asioiden esiintuominen, esim. some, kehu kaveria kampanja työyhteisön sisällä Palveluohjauksen asiakasmäärät Työtyytyväisyyskysely Kotihoidon lähiesimies Vanhuspalvelujen päällikkö Kotihoito TUNNUSLUVUT TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA2021 Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä Säännöllisen kotihoidon käynnit Keskimääräinen käynnin pituus 15,0 min. 18,35 min Tilapäisen kotihoidon asiakkaiden määrä Tilapäisen kotihoidon käynnit Ryhmäkotien asukaspaikkojen määrä Hakalan ryhmäkoti Kotipalvelun välittömään asiakastyöhön käytetty aika (tavoitetaso 60 %)/matka-aika tp tieto Kotihoidon peittävyys (%), säännöllisen kotihoidon piirissä olevat yli 75v. asiakkaat (suositus 13-14%) 54 ei tilastoa 60 18,00 17,37 15, ,5

48 47 Tulosalue: Ikääntyneiden palvelut ja erityispalvelut, Ikääntyneiden asumispalvelut Tilivelvollinen: perusturvajohtaja, perusturvalautakunta Tulosalueen kuvaus: Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ovat tuettu asuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Vertais- ja vapaaehtoistoiminta osa palveluasumisen arkea Yhteiset koulutukset/tapaamiset. Oppilaitosyhteistyön ylläpitäminen ja tiivistäminen. Vaikuttavuuden arviointi, palautekysely Asumispalvelujen lähiesimies, vanhuspalvelujen päällikkö Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen, tilastointi Kirjaamiskoulutus Kirjaamisosaamisen seuranta Asumispalvelujen lähiesimies Tasapainoinen talous: Tehokas resurssien käyttö (henkilöstö- ja muut resurssit) Resurssien käytön suunnittelu (hankintojen maksimaalinen käyttö) Tiivis talouden seuranta. Kustannusten tehokas vertailu Talouden toteumaraportit Asumispalvelujen lähiesimies, vanhuspalvelujen päällikkö.

49 48 Vetovoimainen työyhteisö: Tarpeeseen nähden riittävä henkilöstön määrä ja ajantasaiset tehtävänkuvat Yhteistyö Pielavedellä järjestettävän lähihoitajakoulutuksen kanssa Oppisopimuskoulutukset Aktiivinen rekrytointi (esim. jalkautuminen oppilaitoksiin) Porkkana uusille työntekijöille Tehtävänkuvien yllä pitäminen Rekrytointien hakijamäärä/haettavana olevat paikat Asumispalvelujen lähiesimies, vanhuspalvelujen päällikkö Vireä ja positiivinen kuntakuva: Toimiva yhteistyö eri tahojen kanssa. Positiivisten asioiden esiintuominen somen välityksellä. Kehu kaveria -kampanja työyhteisön sisällä. Työtyytyväisyyskyselyt Asiakaspalaute / omaispalaute Asumispalvelujen lähiesimies, vanhuspalvelujen päällikkö TUNNUSLUVUT TP2019 TA2020 TA2021 Pitkäaikainen asuminen: Hakemuksien määrä palveluasumiseen Pitkäaikaisasukkaiden määrä Vanhustyönkeskuksessa / Pielakodissa Pitkäaikaisasukkaiden määrä ostopalvelut / perhekoti 10 +3*) Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon peittävyys (suositus 8-10 %) 10,2**) 10 9,76 *) perhehoito **) Pielakoti, Ilonakodin pitkäaikaiset asukkaat ja ostopalvelut

50 49 Tulosalue: Ikääntyneiden palvelut ja erityispalvelut, ikääntyneiden intervallihoito, Ilonakoti Tilivelvollinen: perusturvajohtaja, perusturvalautakunta Tulosalueen kuvaus: Intervallihoito on tarkoitettu tilapäistä hoitoa tarvitseville henkilöille, jotka haluavat valita kodinomaisen ympäristön hoitopaikakseen esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien tai muun lyhytaikaisen hoidon ajaksi. Intervallihoito vastaa myös akuuttiosastolta ja sairaalasta pois pääsevien henkilöiden lyhytaikaiseen hoitoon ennen kotiutumista. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Tehokkaat, kuntouttavat, kotona pärjäämistä tukevat lyhytaikaiset palvelut. Asiakkaiden palvelutarpeen mukaisten hoito- ja kuntoutusjaksojen järjestäminen. Lyhytaikaisten hoitopäivien määrän seuranta. Vanhuspalvelujen päällikkö Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Omahoitajuus Jokaiseen asuntosoluun nimetään omahoitaja, joka arvioi systemaattisesti asiakkaan toimintakykyä erilaisilla mittareilla. Asiakaskohtainen voinnin seuranta. Vanhuspalvelujen päällikkö Tasapainoinen talous: Tukevamman palvelutarpeen (palveluasuminen) siirtyminen myöhemmäksi. Lyhytaikaishoitojaksojen tehokas organisoiminen. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen aktiivisen yhteydenpidon avulla. Lyhytaikaishoitojaksojen määrä. Talouden seuranta. Vanhuspalvelujen päällikkö Vetovoimainen työyhteisö: Työntekijöiden erilaisten vahvuuksien käyttöön ottaminen (esim. kuntoutus, viriketoiminta) Avoin ja rohkaiseva ilmapiiri, kehittämisiltapäivät, vastuualueiden jakaminen Työhyvinvointikysely Asumispalvelujen lähiesimies, vanhuspalvelujen päällikkö

51 7 50 Vireä ja positiivinen kuntakuva: Ikääntyneen väestön arvokas rooli kuntalaisina Informoivat lehtijutut Tilaisuuksien määrät Osallistujamäärät Vanhuspalvelujen päällikkö TUNNUSLUVUT TP 2019 TA 2020 TA 2021 Lyhytaikaishoidon hoitopäivät Pitkäaikaishoidon hoitopäivät 1100 Hoitajamitoitus 0,67 0,6 0,6 Tulosalue: Ikääntyneiden palvelut ja erityispalvelut, Omaishoito Tilivelvollinen: perusturvajohtaja, perusturvalautakunta Tulosalueen kuvaus: Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitamista omaisen tai muun läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Hyvä ja asiakaslähtöinen omaishoito Omaishoitajan ja hoidettavan mielipiteen kuuleminen hoidon tarvetta arvioitaessa Moniammatillinen yhteistyö omaishoidon palvelutarpeenarvioinneissa Joka toinen vuosi toteutettava asiakaskysely. Vanhuspalvelujen esimies Erityispalvelujen esimies Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Hyvinvoivat ja toimintakykyiset omaishoitajat ja - hoidettavat Omaishoitajien valmennus ja koulutus. Fysioterapeutin arviointikäynnit ja ergonomiaohjaus. Omaishoitajien aktiivinen ohjaaminen terveystarkastuksiin. Omaishoidettavien päiväkeskustoimintaan osallistumisen mahdollistaminen. Valmennus- ja koulutuspäiviin osallistuneiden lukumäärä suhteessa omaishoitajien määrään. Fysioterapeutin arviointija ergonomiaohjauskäyntien lukumäärä. Terveystarkastusten toteutuminen/lkm/ omaishoitajat Päiväkeskustoimintaan osallistuneiden lukumäärä/omaishoidettavat. Vanhuspalvelujen päällikkö

52 51 Tasapainoinen talous: Omaishoidontuen mahdollistaminen kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Omaishoidontuen riittävä määrärahavaraus talousarviossa. Talousarvion seuranta Omaishoitajien ja hoidettavien lukumäärä Asiakasvirta/omaishoidon piiriin tulleet ja poistuneet Vanhuspalvelujen päällikkö Vetovoimainen työyhteisö: Omaishoitotyön vaatimuksiin vastaava toimintaympäristö. Toimivat, erilaisiin tarpeisiin vastaavat vapaapäiväjärjestelyt. Fysioterapeutin ohjaus ja arviointi apuvälineiden ja asunnon muutostöiden tarpeista ja niiden toteutus. Vaihtoehtoisten omaishoidon vapaapäivien järjestelyt. Apuvälineiden ja asunnon muutostyöpäätösten lukumäärä. Omaishoidontuen vapaapäivien käyttö/ vapaapäivien määrä. Vanhuspalvelujen päällikkö, erityispalvelujen esimies Vireä ja positiivinen kuntakuva: Realistinen, positiivinen ja houkutteleva kuva omaishoidon tärkeästä roolista kunnan palvelujärjestelmässä. Informaatiota tuottavat lehtijutut Omaishoidontuesta sekä omaishoidon kokonaisuuteen liittyvistä eduista tiedottaminen ja tapahtumien järjestäminen. Tilaisuuksien määrät Osallistujamäärät Vanhuspalvelujen päällikkö Omaishoito TUNNUSLUVUT TA 2020 TA 2021 Omaishoitajien määrä Omaishoidettavien määrä mitataan Päätösten määrä 0 tilinpäätöksessä mitataan Palvelutarpeen arviointien määrä 0 tilinpäätöksessä Omaishoidon peittävyys (suositus 5-6 %) 6,2 6,2

53 52 Tulosalue: Ikääntyneiden palvelut ja erityispalvelut, Erityispalvelut Tilivelvollinen: perusturvajohtaja, perusturvalautakunta Tulosalueen kuvaus: Erityispalvelujen tarkoituksena on järjestää palveluja sellaisille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen johdosta apua ja tukea suoriutuakseen yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä tavanomaisessa elämässä eikä henkilö saa yksilöllisen tarpeensa ja etunsa mukaisia palveluja muun lain nojalla. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Monipuolinen, arjen toimintoja tukeva ja eri asiakasryhmiä palveleva päiväaikainen toiminta Avoimen päivätoimintakeskuksen käynnistäminen ja toiminnan juurruttaminen yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Päiväaikaisen toiminnan osallistumispäivät. Päiväkeskuksen toiminnan kehittyminen Toiminnalliset tavoitteet/osavuosikatsaus Erityispalvelujen esimies Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Uudenlaiset työn tekemisen tavat ja ajat Asiakaslähtöinen, tavoitteellinen ohjaus Joustava, liikkuva työvoimaresurssi Yksiköiden aukioloaikojen jatkuva tarkastelu parhaiten asiakkaiden tarpeita palvelevaksi Ohjaajien työpanoksen kohdentaminen asiakkaiden eri toimintaympäristöihin Asiakaspalautekysely talousarviovuoden lopussa Erityispalvelujen esimies Kaikki erityispalvelujen työntekijät tekevät kaikkia töitä Tasapainoinen talous: Maltillinen menokehitys Palvelujen järjestämistapojen ja kustannusten vertailu Talousarvion seuranta Erityispalvelujen esimies

54 53 Vetovoimainen työyhteisö: Yhteisöllisyyttä, asiakaslähtöisyyttä ja työhyvinvointia viestivä työyhteisö Säännölliset kehittämisiltapäivät ja henkilöstöpalaverit Koulutukset Avoin keskustelu Tarvittaessa Työnohjaus Työhyvinvointikysely Erityispalvelujen esimies Vireä ja positiivinen kuntakuva: Erilaisuuden ja asiakkaiden eritasoisen toimintakyvyn hyväksyminen Jokaisen työpanos on tärkeä Toiminnan järjestäminen eri asiakasryhmille kunkin omiin voimavaroihin perustuen Asiakasvirta Kyselyt Erityispalvelujen esimies Erityisten asiakkaiden työllistyminen omalla tavallaan ja näkyminen muiden kuntalaisten keskuudessa Erityispalvelut TUNNUSLUVUT TP2019 TA2020 TA2021 Kuljetuspalveluita saavien määrä 80/ Henkilökohtaisen avun saajien määrä 37/ Palveluasumisessa olevien määrä Päivätoimintaa saavien määrä (ostettu) Muita VPL:n mukaisia palveluita saavien määrä Työ-/päivätoiminnassa olevien asiakkaiden määrä, (Karhunpesä) Avotyössä/työpaikoilla olevien asiakkaiden määrä Päivätoiminta, ostopalvelu Asumispalveluiden asiakkaat, ostopalvelut (sis. palvelukodit, Vaalijala ja perhehoito) Asumispalveluiden asiakkaat (Vasala) Avohuollon ja asumisenohjauksen asiakasmäärä PERUSTURVAOSASTON SISÄINEN VALVONTA Toiminnan ja talouden suunnitelman mukainen toteutuminen Toteutuminen: Ajantasainen tiedottaminen henkilöstölle toiminnan ja talouden tavoitteista ja tilanteesta. Perusturvalautakunnan, perusturvajohtajan, vastuualueiden esimiesten ja lähiesimiesten kuukausittainen talousarvion toteutuman seuranta. Taloustilanteen raportointi kunnanhallitukselle neljännesvuosittain sekä toiminnallisten tavoitteiden raportointi perusturvalautakunnalle ja

55 54 Tietohallinnon sisäisen valvontaprosessin tehostaminen Sopimusten valvontaan panostaminen edelleen kunnanhallitukselle ja tilanteesta. Perusturvan tietosuojavastaava (osastosihteeri) laatii tietosuojan vuosikellon, jossa kalenteroidaan säännönmukaiset tietosuojaan liittyvät toimenpiteet. Tietoturvaohjeiden läpi käyminen työntekijöiden kanssa ja tarkistaminen tarvittaessa Sopimusten tarkistaminen ja ylläpidosta huolehtiminen (delegoitu toimistosihteerille), vastuu perusturvajohtajalla 260 IKÄÄNT.PALV. JA ERITYISPALV. TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset

56 55 TERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhoito Tulosalueen kuvaus: Perusterveydenhuollon Liikelaitos Kysterin Nilakan palveluyksikön tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia tuottamalla peruskuntien (Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto) väestölle tilaajatoimikunnan päätösten mukaiset, kilpailukykyiset ja oikein kohdennetut palvelut. Palveluyksikön periaatteena on matala ja itseohjautuva organisaatio. Olennaista on hyvä työskentelyilmapiiri ja riittävä määrä vapautta toimia, mutta samalla vastuuta tehdä yhdessä palveluyksiköltä vaadittava tulos. Kysterin palvelutuotantoon liittyvät kehittämistavoitteet: 1. Etä- ja mobiilipalvelujen laajentaminen, vuosina Tuotteistus, uudet tuotteet käyttöön, vuosi Toimintalähtöinen resurssisuunnittelun kehitystyö. Henkilöstön osaaminen tunnistetaan ja sitä vahvistetaan ja huomioidaan oikeat resurssit oikeaan paikkaan, vuosina Alueellinen perhekeskusmalli, vuosina (LAPE-mallinnus) 5. Vuodepaikkojen vähentäminen, vuosi Kotisairaalatoiminta vuosina Psykoterapiakoulutus (Tulevaisuuden Sote-keskus) Asiakasohjausmalli paljon palveluja käyttäville Avoterveydenhuollon tavoitteet: Vastaanottotoiminta: - lisätään sähköistä palvelujen tarjontaa mm. etävastaanottoja ja sähköistä asiointia - korvataan lähikontakteja virtuaalisilla palveluilla - jatketaan yhteistyötä esh kanssa: psykiatrien, ortopedien ja kardiologien jalkautuminen - lastenneurologin konsultaatiokäynnit, ravitsemusterapeutin ja tahdistinhoitajan jalkautuminen Neuvolatoiminta ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto - toimitaan oman neuvolatyön toimintaohjelman mukaisesti - turvataan asetuksen mukaiset tarkastukset - arvioidaan henkilöstöresursseja seudullisesti liittyen lasten ja nuorten määrän ja siten palvelutarpeen vähenemiseen. Mielenterveys ja päihdepalvelut - helpotetaan mobiilivastaanoton turvin hoidon saatavuutta ja turvataan hoitoon sitoutumista - lisätään nuorten mielenterveysongelmissa perustason osaamista yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa - vahvistetaan päihdeongelmien tunnistamista ja lisätään osaamista hoitoon ohjauksessa ja hoidon toteuttamisessa - lisätään erikoissairaanhoidolta saatavaa konsultaatiotukea joko jalkautuvana tai etänä lisätään henkilöstön psykogeriatrista osaamista ja siihen liittyvää konsultaatiotukea

57 56 Kuntoutus ja puheterapia - pyritään parantamaan ohjauksen, neuvonnan ja hoitojen vaikuttavuutta ja nopeuttamaan näin potilaiden kuntoutumista - hyödynnetään etäyhteyksiä - selkeytetään eri ammattiryhmien työnjakoa - tehostetaan suoravastaanoton käyttöä - hyödynnetään ryhmätoimintoja ja tehostetaan moniammatillista yhteistyötä - toteutetaan ennaltaehkäisevää työtä yhdessä kuntien toimijoiden kanssa - hyödynnetään puheterapiapalveluissa lisääntyvästi etäpalveluita. Laitoshoidon tavoitteet: - Potilaat hoidetaan tarkoituksenmukaisimmassa hoitopaikassa sovittujen toimintalinjausten mukaisesti - Vuodepaikkojen määrän arvioinnissa on keskeistä seurata alueen väestön hoitopäivien tarvetta. Mikäli osastopaikkojen määrä kuvautuu ylimitoitettuna, on syytä arvioida osastopaikkojen vähentämistä. Arvioinnissa on tärkeä huomioida myös taloudellinen näkökohta - Henkilöstöresurssit arvioidaan potilaiden hoidon tarpeen mukaisesti. - Siirtoviivemaksuja ei saa kertyä - Käynnistää kotisairaalatoiminta ja tukea sen avulla kotona pärjäämistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä. - Huomioiden toiminnallisten ja taloudellisten resurssien järkevä käyttö sekä hoitohenkilöstön saatavuuden turvaaminen, päädyttiin palvelusopimusneuvotteluissa kuntien kanssa siihen, että Nilakassa siirrytään vuoden 2021 alussa yhden vuodeosaston malliin. Suun terveydenhuollon tavoitteet: - Lähipalvelujen turvaaminen lainsäädännön mukaisesti. lisätään tietoisuutta suun terveyden ennaltaehkäisystä ja suun ja hampaiston kunnon merkityksestä terveyteen - Turvataan lähipalvelut ja toimiva yhteydensaanti - Hyödynnetään eri ammattiryhmien työnjakoa 270 PERUSTERVEYDENHOITO TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Josta: Palvelujen ostot Eläkevastuut Asukasluku Toimintakate/asukas

58 Erikoissairaanhoito Tulosalueen kuvaus: Tulosalue sisältää kunnan ostamat erikoissairaanhoidon palvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä, jotka pääasiallisesti tuottaa Kuopion yliopistollinen sairaala. Lisäksi kunta ostaa palveluja Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä. 271 ERIKOISSAIRAANHOITO TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Josta: P-Savon shp, eläkevastuut P-Savon shp, palvelujen ostot P-Savon shp, alijäämälaskutus Ylä-Savon Sote Asukasluku Toimintakate/asukas Ympäristöterveydenhuolto Tulosalueen kuvaus: Ympäristöterveydenhuollon tarkoituksena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on kunnallinen elintarvike-, tupakka- ja terveydensuojeluvalvonta, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut ja talteen otettujen seuraeläinten hoidon järjestäminen. Tehtävät ovat lakisääteisiä ja merkittävä osa tehtävistä on viranomaistehtäviä. Ympäristöterveysvalvonnan tehtäviin kuuluu kansanterveyslaissa määriteltyjen lakien (terveydensuojelulaki, elintarvikelaki sekä tupakkalaki) mukainen kunnille kuuluva valvonta. Lisäksi valvotaan lääkelain mukaista nikotiinikorvausvalmisteiden myyntiä. Ympäristöterveysvalvonnan tehtäviä ovat mm. toiminnanharjoittajien ja kuntalaisten neuvonta ja ohjaus, valvontakohteiden toimintaa koskevien ilmoitusten tai hakemusten käsittely ja niistä annettavat todistukset tai tehtävät päätökset (ennakkovalvonta), luvanvaraisen toiminnan päättyessä perumispäätösten teko ja lopetusilmoitusten käsittelystä annettavat todistukset, valvontakohteisiin suoritettavat säännölliset, suunnitelman mukaiset tarkastukset sekä mahdollinen jälkivalvonta, näytteenotto tarvittaessa, lainsäädännön noudattamatta jättämisestä tai ilmeistä terveyshaittaa aiheuttavasta toiminnasta johtuvien määräysten, ja kieltojen sekä kieltopäätösten ja väliaikaisten toimenpidekieltojen antaminen, lausuntojen antaminen esimerkiksi kaavaehdotuksista, ympäristö- ja rakennusluvista sekä niihin läheisesti liittyvät selvitykset sekä varautuminen häiriötilanteisiin. Eläinlääkintähuollon tehtävänä on eläinlääkintähuoltolain mukaisten kunnan tehtävien hoitaminen ja kunnaneläinlääkärille säädettyjen tehtävien hoitaminen. Tehtävä kattaa peruseläinlääkäripalvelut, kiireellisen eläinlääkäriavun sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisen valvonnan, lausuntojen antamisen eläintenpitopaikkojen ja ympäristö lupaprosessissa, eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan, eläintenpidon terveydellinen valvonta, eläintautien vastustamisen ja ennaltaehkäisemisen sekä eläinsuojelun. Peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkäriavun saaminen toteutetaan ympärivuorokautisena koko alueella siten, että alue on jaettu kahteen päivystyspiiriin: Sisä-Savon alue (Rautalampi, Suonenjoki, Vesanto, Tervo ja ostopalveluna Kuopiolle Karttulan alueen suureläinpäivystys) sekä Keiteleen ja Pielaveden alue.

59 58 Tulosyksiköiden tavoitteet vuodelle 2021 Tavoite Ympäristöterveysvalvonta Väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa Valvonnan vaikuttavuuden edistäminen. Alan muuttuvan lainsäädännön vaatimusten huomioiminen valvonnassa. Valvonnan tasapuolisuus. Toimiva työyhteisö. Suunnitellut toimenpiteet Riskiperusteisen kohde kohtaisen valvontasuunnitelman laatiminen ja suunnitelman mukaiset valvontatoimet. Toiminnanharjoittajien neuvonta ja ohjaus. Suunnitelmallinen ja monipuolinen viestintä monikanavaisuutta hyödyntäen. Tiedotuksen ja yhteydenpidon parantaminen alueen väestöön. Viranomaisyhteistyö Valtakunnallisen tiedonhallintajärjestelmän (VATI) käyttö. Henkilöstön osaamisen ylläpito ja asiantuntijuuden lisääminen. Valvontakohdetietojärjestelmän tietojen päivittäminen. Riskiperusteisen valvonnan korostaminen Resurssien turvaaminen sijaisjärjestelyin ja lisätyövoiman tarpeen huomioon ottaminen. Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen mahdollisesti tulevien suurempien palveluyksiköiden muodostumisen suunnitteluun Vähintäänkin nykyisten resurssien turvaaminen mahdollisesti tulevien suurempien palveluyksiköiden muodostumisen yhteydessä Eläinlääkintähuolto Alueen eläinlääkintähuollon, eläinsuojeluvalvonnan, eläintautien vastustamisen ja ennaltaehkäisemisen sekä alkutuotannon terveydellisen ja elintarviketurvallisuuden valvonnan toteuttaminen. Palveluiden parantaminen, työhyvinvoinnin edistäminen, henkilöresurssien ja ajankäytön tehostaminen. Toimiva työyhteisö Eläinlääkintähuoltosuunnitelman toteuttaminen. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Sähköisen ajanvarausjärjestelmän hyödyntäminen. Julkisen ajanvarausjärjestelmän kehittäminen. Valvontaeläinlääkäriyhteistyön kehittäminen ja jatkaminen Siilinjärven kanssa. Resurssien turvaaminen sijaisjärjestelyin tarpeen mukaan. Myös valvonnan resurssit täytyy turvata Jatketaan selvitystä päivystysresurssivajeen korjaamisesta Pielavesi-Keitele päivystysalueella Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen mahdollisesti tulevien suurempien palveluyksiköiden muodostumisen suunnitteluun Vähintäänkin nykyisten resurssien turvaaminen mahdollisesti tulevien suurempien palveluyksiköiden muodostumisen yhteydessä

60 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas

61 60 SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutoimi Tilivelvollinen: Sivistysjohtaja Tulosalueen kuvaus: Koulutoimi järjestää perus- ja lukio-opetusta Pielaveden kunnassa. Perusopetuksessa järjestetään aamu- ja iltapäivähoitoa sekä monipuolista kerhotoimintaa. Lukiossa tarjotaan opiskelijoille monipuolisia kurssimahdollisuuksia yhteistyössä muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. Lapsiparlamentin ja nuorisovaltuuston toiminnan kehittäminen. Ehdokasmäärä, äänestysaktiivisuus, kokoontumisten määrä, järjestetyt tapahtumat. Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen lisääminen Ajanmukainen laitteisto leasing-ratkaisulla ja kouluttautuminen. Tavoitetaso 1 laite/2 oppilasta lukuvuonna Sivistysjohtaja Opetuksen johtoryhmä Etäopiskelumahdollisuuksien kehittäminen Sakky, ysao, yhteyttä syksyllä Toteutuneet koulutukset Sivistysjohtaja Lukion ja Kansalaisopiston rehtorit Yhteistyö hallintokuntien välillä. Toiminnan jatkuva kehittäminen Harrastustoiminnan lisääminen koulupäivään Yhteistyön lisääminen oppilashuollossa ja eri toiminnoissa. Joustava työvoiman liikkuminen. Aktiivinen hankehaku ja hankkeiden kartoitus. Toiminnan tuominen keskelle koulupäivää kunnan, järjestöjen ja sidosryhmien avulla. Yhteisten työntekijöiden määrä. Saadut hankkeet Käytössä Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä Koulujen henkilöstö Joukkoliikenne: Joukkoliikenne: Sujuva ja asiakaslähtöinen Yhteistyö ELY:n, liikkuminen. liikennöitsijöiden sekä kuntalaisten kanssa. Kokoukset ja kuulemiset. Joukkoliikenne osastosihteeri

62 61 Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Hyvinvoiva oppilas ja opiskelija. Oppilashuoltotyön toimintamallien kehittäminen. Toimiva ja ajantasainen oppilashuolto. Moniammatillinen yhteistyö. Oppilashuoltoryhmien kokoontumiset. Hyvinvointitulokset. Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä Vahva yhteistyö hallintokuntien ja sidosryhmien välillä. Perhekeskus-mallin luominen. Yhteiset palaverit ja yhteiskehittäminen. Perhekeskus-mallin toteutuminen aikataulussa Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä Yhteiskunnallinen kurssita rjonta Vapaaehtoistyön kurssitarjonta Kurssien ja osallistujien määrä. Sivistysjohtaja Lukion rehtori Joukkoliikenne: Sujuva asiointiliikenne. Julkisen joukkoliikenteen säilyttäminen. Koulukuljetusten tarkoituksenmukainen järjestäminen. Joukkoliikenne: Kysely asiointiliikenteen tarpeellisuudesta. Suunniteltu ja tehokas reitistö. Joukkoliikenne: Asiakaspalautteet. Talousarvion mukaiset koulukuljetukset. Joukkoliikenne: osastosihteeri Tasapainoinen talous: Kaikkien yhteinen kassa ajattelu Tulosyksiköiden talousarviovalmistelu ja henkilöstön osallistaminen. TA 2022 valmistelu Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä Jatkuva talouden seuranta. Toteumien seuranta Tilinpäätös Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä Suunnitelmallinen talouden suunnittelu. Yksikkökohtainen talousarvion valmistelu. Henkilöstön kokoukset. Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä Joukkoliikenne: Kustannustehokas ja sujuva liikkuminen. Joukkoliikenne: Talouden seuranta. Joukkoliikenne Tilinpäätös, matkat Joukkoliikenne osastosihteeri Vetovoimainen työyhteisö: Koulutettu ja osaava henkilöstö. Koulutustarpeiden kartoitus. Koulutusten kokonaissuunnittelu. Koulutuspäivien määrä. Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä

63 62 Hyvät työyhteisötaidot. Yhteisten pelisääntöjen luominen ja noudattaminen. Koulutus ja työyhteisötaitojen korostaminen. Hyvinvointikysely Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä Organisaation johtamisen kehittäminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen johtoryhmän kanssa koulutoimessa. Uusi johtamisjärjestelmä käytössä Sivistysjohtaja Opetuksen johtoryhmä Vireä ja positiivinen kuntakuva: Positiivinen mielikuva Pielavedestä. Huomataan hyvä. Korostetaan hyviä puolia ja positiivinen asennoituminen. Asiakaspalaute vierailijoilta. Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä Näkyvyyden ja tietoisuuden lisääminen. Joukkoliikenne: Monipuolisen joukkoliikenteen tarjonta/saavutettavuus kuntalaisille ja matkailijoille vuodenajasta riippumatta Rohkeus ja ennakkoluulottomuus sosiaalisessa mediassa. Joukkoliikenne: Reittiliikenteen säilyttäminen kuntien välillä sekä kunnan sisäisen liikenteen säilyttäminen ja sen kehittäminen Somenäkyvyyden kasvu. Positiivinen palaute. Joukkoliikenne: Reitistöt Sivistysjohtaja Sivistyksen johtoryhmä Joukkoliikenne Osastosihteeri SISÄINEN VALVONTA Toteutuminen: Tiedon luotettavuus ja täydellisyys. Resurssien taloudellinen ja tarkoituksenmukainen käyttö. Johto ja esimiehet huolehtiva siitä, että heidän vastuualueellaan tuotetaan ja ylläpidetään luotettavia tietoja toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, ohjeiden, lakien ja määräysten noudattaminen. TUNNUSLUVUT TP 2016 TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA2021 Perusopetuksen oppilaat Esioppilaat Opetustunnit Kuljetusoppilaat Lukion opiskelijoiden lkm

64 63 Koulutoimen hankkeet Hankkeen nimi Hankkeen kesto/aikataulu Tunne tutor! Erityisavustus koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen sekä siihen liittyviin kokeiluihin Opiskelijasta liikkuvaksi opiskelijaksi jatkoaika jatkoaika Vastuuhenkilö TP2019 TA2020 TA2021 Jani Alakangas Tulot 5 142,00 Menot 6 453,00 Netto 1 311,00 Jani Alakangas Tulot 7 600,00 Menot 8 054,00 Netto 454,00 Miika Kräkin Tulot 600,00 Menot 1 373,00 Netto 773,00 Tulot 1 845,00 Menot 5 038,00 Netto 3 193,00 Tulot ,00 Menot ,00 Netto 2 831,00 Tulot 500,00 Menot 1 000,00 Netto 500,00 Tulot 1 845,00 Menot 5 038,00 Netto 3 193,00 Tulot 5 400,00 Menot 2 700,00 Netto 2 700,00 Lukion uudet ulottuvuudet jatkoaika Esi- ja perusopetuksen tasaarvoa edistäviin toimenpiteisiin 2019 Miika Kräkin Tulot ,00 Menot 0,00 Netto 3 139, Miika Kräkin Tulot Menot 390,00 netto 90,00 Tulevaisuuden Tarulinna Jani Alakangas Tulot ,00 Menot ,00 Netto 1 882,00 Tulevaisuusajattelu muutoksen tekemisessä Pohjois-Savon tutoropettajaverkosto 2- hanke (Kuopion kaupunki hallinnoi) Parasta ennen #paraskoulu (Kuopion kaupunki hallinnoi) jatkoaika Jani Alakangas tulot ,00 Menot 0,00 Netto 3 750, Jani Alakangas Tulot 1 432,69 Menot 2 002,69 Netto 570, Jani Alakangas Tulot 0,00 Menot 891,17 Netto -891,17 Erasmus+ lukio Jani Alakangas Tulot 2 600,00 Menot 3 525,00 Netto -625,00 Erasmus+ Yhtenäiskoulu Jani Alakangas Tulot 6 982,00 Menot 8 396,00 Netto ,00 Varhaiskasvatuksen koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vakituisten tasoittamiseksi lv Esi- ja perusopetuksen koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen tasoittaminen Lukiokoulutuksen koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen tasoittaminen Työpajoista vetovoimaa Tutoroinnin uudet tuulet Jani Alakangas Tulot Menot Netto Jani Alakangas Tulot Menot Netto Miika Kräkin Tulot Menot Netto - Tiina Mäkelä Tulot 1 300,00 Menot 1 633,00 Netto - 333,00 Jani Alakangas Tulot Menot Netto Tulot 3 965,00 Menot 4 406,00 Netto 441,00 Tulot ,00 Menot ,00 Netto 5 816,00 Tulot ,00 Menot 9 191,00 Netto 015,00 tulot ,00 Menot ,00 Netto 2 868,00 Tulot 921,00 Menot 2 584,00 Netto - 163,00 Tulot Menot Netto Tulot 4 247,00 Menot 8 105,00 Netto 3 858,00 Tulot Menot 264,00 Netto 264,00 Tulot ,00 Menot ,00 Netto 790,00 Tulot ,00 Menot ,00 Netto 1 595,00 Tulot 405,00 Menot 450,00 Netto 45,00 Tulot 0,00 Menot 0,00 Netto 0,00 Tulot 3 844,00 Menot 4 805,00 Netto 961,00 Tulot 9 174,00 Menot 8 257,00 Netto 917,00 Tulot ,00 Menot ,00 Netto 6 746,00 Tulot ,00 Menot ,00 Netto 8 050,00 tulot ,00 Menot ,00 Netto 0,00 Tulot 921,00 Menot 1 292,00 Netto 371,00 Tulot Menot Netto Matkustaminen vielä epäselvää mm. korona epidemian vuoksi Matkustaminen vielä epäselvää mm. korona epidemian vuoksi Tulot 5 044,00 Menot 4 792,00 Netto 252,00 Tulot ,00 Menot ,00 Netto 2 877,00 Tulot 7 595,00 Menot 7 215,00 Netto 380,00 Tulot 5 700,00 Menot 2 850,00 Netto 2 850,00 Tulot 2 019,00 Menot 1 615,00 Netto 404,00

65 KOULUTOIMI TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Varhaiskasvatus Tilivelvollinen: Sivistysjohtaja Tulosalueen kuvaus: Varhaiskasvatuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. Tulosalue sisältää päiväkodit (Tarulinna ja Vekaravaara), ryhmäperhepäivähoidon (Satupirtti ja Muksula), aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä palvelusetelin ja lasten kotihoidon tuen. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Yhteistyö hallintokuntien välillä. Lasten ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen. Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen. Lapsivaalit. Tapahtumien ja palavereiden lukumäärä Vastaava lastentarhanopettaja, sivistysjohtaja Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Hyvinvoiva lapsi. Lasten digitaalisten taitojen vahvistaminen. Lasten liikunnallisuuden lisääminen varhaiskasvatuksessa. Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen. Henkilöstön kouluttautuminen. Henkilöstön aktiivinen tutustuminen aiheeseen. Koulutusten seuranta, mediatiimin palaverien lukumäärä Vastaava lastentarhanopettaja, sivistysjohtaja, mediatiimi Luontoa kunnioittava lapsi. Kestävän kehityksenperiaatteiden mukaiseen toimintaan tutustuminen ja vahvistaminen.

66 65 Tasapainoinen talous: Suunnitelmallinen talouden suunnittelu. Ajantasainen talouden seuranta. Yksikkökohtainen talousarvion valmistelu. Talouden seuranta. Tilinpäätös Vastaava lastentarhanopettaja, sivistysjohtaja Vetovoimainen työyhteisö: Hyvät työyhteisötaidot. Työyhteisötaitojen ja yhteisöllisyyden lisääminen. Tiimipalaverien järjestäminen. Tiedottamisen käytäntöihin panostaminen. Yhteisesti sovitut toimintatavat. Tyhy-toiminta. Henkilöstölle tarkoitetun kyselyn tulokset. Vastaava lastentarhanopettaja, sivistysjohtaja, tiimivastaavat Koulutettu ja osaava henkilöstö. Koulutustarpeiden kartoitus ja suunnitelma. Vireä ja positiivinen kuntakuva: Positiivisen pedagogiikan lisääminen. Positiivisen näkyvyyden lisääminen. Yhteisesti sovittujen, positiivisen pedagogiikan mukaisten toimintatapojen ja käytäntöjen käyttöönottaminen/ hyödyntäminen arjessa. Asiakaspalaute, henkilöstön tekemä arviointi Vastaava lastentarhanopettaja, sivistysjohtaja, tiimivastaavat SISÄINEN VALVONTA Tiedon luotettavuus ja täydellisyys. Resurssien taloudellinen ja tarkoituksenmukainen käyttö. Toteutuminen: Johto ja esimiehet huolehtiva siitä, että heidän vastuualueellaan tuotetaan ja ylläpidetään luotettavia tietoja toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, ohjeiden, lakien ja määräysten noudattaminen.

67 66 TUNNUSLUVUT TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Päiväkoti, osallistujien lkm Ryhmäperhepäivähoito; osallistujien lkm Yksityiset palveluntuottajat Yksityinen varhaiskasvatus; osallistujien lkm Muilta kunnilta ostetut varhaiskasvatuspaikat Muille kunnille myydyt varhaiskasvatuspaikat Aamu- ja iltapäivätoiminta; 1-2lk osallistujien lkm Aamu- ja iltapäivätoiminta; 1-2lk tunnit VARHAISKASVATUS TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi Tilivelvollinen: Sivistysjohtaja Tulosalueen kuvaus: Liikuntatoimi tarjoaa kuntalaisille kattavat ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Liikuntatoimi järjestää terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen. Liikuntapalveluiden tarjontaan sisältyvät myös erilaiset ohjatut liikuntaryhmät, erilaisia tapahtumia ja liikunnallista toimintaa pitkin vuotta yhteistyössä paikallisten seurojen, yhdistysten ja yritysten kanssa. Liikuntatoimi tarjoaa maksutta myös liikuntaneuvontaa eri ikäisille kuntalaisille. Pielavedeltä löytyy hyvät ja monipuoliset liikuntapaikat niin harrastelijoille kuin kilpaurheilijoille. Liikuntastrategian visiona on "Liikkuva ja hyvinvoiva kuntalainen. Liikkumisen avulla luodaan hyvinvoinnin edellytyksiä kaiken ikäisille kuntalaisille." Pielaveden kunnan nuorisotyössä tuetaan ja annetaan mahdollisuus nuorten omaehtoiselle toiminnalle ja pyritään tarjoamaan mielekästä tekemistä vapaa-ajalle nuorten toiveiden mukaan. Nuorisotoimi pyrkii järjestämään nuorille mielekästä vapaa-ajan toimintaa kuten retkiä, te toja, kursseja, yms. Nuorisotyössä jokaisen nuoren on mahdollista olla vapaasti oma itsensä ja tuoda omat mielipiteensä esille ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Nuorisotyössä jokainen nuori on tärkeä yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Nuorisotyössä nuoria ohjataan välttämään asenteellisuutta ja ennakkoluuloja. Nuorisotyön painopistealueina ovat nuorten elinolojen parantaminen ja edellytysten luominen nuorten kansalaistoiminnalle yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kirjasto tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia kirjastopalveluita kirjastolain asettamien vaatimusten puitteissa. Kirjastossa on hyvä aineistokokoelma ja esimerkiksi erilaisia e-aineistoja kattavasti saatavilla. Pielaveden kirjasto on osa Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakkoa. Kirjastossa on käytössä omatoimikirjasto, sekä Kelan etäyhteyspiste.

68 67 TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Liikuntatyö Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Yhteistyön tehostaminen Kaiken ikäiset kuntalaiset mukaan liikuntapalveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, kyläkahvikierrokset, liikuntailtapäivät. Kokousten määrä ja tapahtumien määrä. Liikunta- ja vapaaajanohjaaja/ sivistysjohtaja Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen Etäohjaukset- ja neuvonta, sportyplanner, virtuaaliohjelmat Määrät Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Kuntalaisten omaehtoisen liikunnan lisääminen Hyvinvoiva kuntalainen Liikuntapalvelut ja liikuntapaikat helposti saavutettavissa Liikuntahaasteet, liikuntaneuvontapalvelu, teemapäivät, tapahtumat Liikunta-aktiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointia edistävät hankkeet, liikuntaharrastukset- ja palvelut lähelle kuntalaista Sähköinen tilavarausjärjestelmä, tiedottaminen eri kanavissa Asiakkaiden, haasteiden ja Liikunta- ja vapaaajanohjaaja/ tapahtumien määrät sivistysjohtaja Hankkeiden määrä Käyttömäärät Tasapainoinen talous: Kaikkien yhteiset liikuntavälineet- ajattelu Hankittujen liikuntavälineiden kierrättäminen koulujen, varhaiskasvatuksen ja liikuntatoimen kesken, osastojen yhteinen suunnittelu liikuntavälineid en hankinnassa. Määrät Liikunta- ja vapaaajanohjaaja/ sivistysjohtaja Suunnitelmallisuus, Ennakointi, talouden Tilinpäätös ja taloudellisuus ja kestävyys seuranta, suunnitelmallisuus, mahdolliset yhteiset toteumavertailu hankinnoissa hankinnat.

69 68 Vetovoimainen työyhteisö: Ammattiosaaminen vahvistaminen Yhteistyöstä voimaa Koulutustarpeiden kartoitus ja tunnistaminen Liikuntailtapäivät, tapahtumat, teemapäivät, liikuntakuukausi Koulutussuunnitelma Määrät Liikunta- ja vapaaajanohjaaja/ sivistysjohtaja Vireä ja positiivinen kuntakuva: Liikuntaolosuhteiden kehittäminen Liikuntapaikat aina käyttökunnossa turvallisesti. Käyttömäärät, kyselyt Liikunta- ja vapaaajanohjaaja/ sivistysjohtaja Pielavetisyyden näkyminen liikuntapalveluissa ja -tapahtumissa Liikuntahaasteet, liikuntakuukausi, tapahtumat Määrät Nuorisotyö Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Tiivis poikkihallinnollinen työ. Tiivis yhteistyö kuntien/ toimijoiden/kolmannen sektorin kanssa palveluiden/tapahtumien mahdollisessa järjestämisessä Jalkautuminen kouluille, Pidettyjen oppituntien oppitunnit, koulunuorisotyö määrä kouluilla -hanke Suunnitella, rakentaa ja kehittää toimintoja ja toimintaympäristöä Nuoret/nuorisovaltuusto mukaan nuorisotoiminnan suunnitteluun Kolmannen sektorin kanssa tehty palveluiden ja tapahtumien määrä Nuorisovaltuuston aloitteiden määrä Nuorisotyöntekijä/sivistysjo htaja Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Viihtyisä ja turvallinen nuorten kokoontumispaikka Säännölliset aukioloajat ja säännöt. Toimivat ja ajanmukaiset välineet nuorisotiloilla Kävijämäärä Aukioloaikojen määrä. Nuorisotyöntekijä/ sivistysjohtaja Aukioloajat on Tiivistä tiedottamista nuoret huomioiva, nuorisotyöntekijän saavutettavuus sosiaalisessa mediassa. ja some tiedottaminen Nuorisotilojen viikonlopun ajanmukaista aukipitäminen. Nuorisotilojen lauantaiaukioloaikojen määrä

70 69 EPTtyö eli mielenterveyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäiseminen. EPT työryhmän kokoontumiset sekä kuntalaisten päihteiden/ mielenterveystyön edistäminen. Kampanjat, tiedottaminen EPT työryhmän kokoontumiskerrat. Mielenterveys ja päihdesuunnitelman toteuttaminen. Tasapainoinen talous: Talouden suunnitelmallisuus. Yhteishankinnat ja yhteiskäyttö. Talousarvio Nuorisotyöntekjä/ sivistysjohtaja Hankinnat Vetovoimainen työyhteisö: Avoin keskustelukulttuuri. Säännölliset yhteiset tiimipalaverit. Tiimien kokoontumiskerrat. Nuorisotyöntekijä/ sivistysjohtaja Ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen. Yhteiset säännölliset palaverit Luoda kiinnostava ja monipuolinen työnkuva. Mahdollisuus kouluttautumiseen. Tiedonkulun ja -siirron välitys Olla asiakkaita palveleva ja asiakkaita varten, oikeudenmukainen, joustava työssään Koulutukseen osallistumiskerrat. Kokoontumiskerrat Vireä ja positiivinen kuntakuva: Toiminnot nuoria lähellä. Nuorille tarjottava tuki lähellä. Nuorisotyöntekijä/ sivistysjohtaja Aktiivinen tiedottaminen ja Sosiaalisessa mediassa toiminta, positiivisuus positiivisen kuntakuvan sekä ystävällisyys luominen. kaikissa toiminnoissa. Kunnan nuorten kesätyö Tarjotaan kesätyötä vuotiaille nuorille. Kesätyöntekijöiden määrä. SISÄINEN VALVONTA Tiedon luotettavuus ja täydellisyys Resurssien taloudellinen ja tarkoituksenmukainen käyttö Toteutuminen: Johto ja esimiehet huolehtivat siitä, että heidän vastuulaellaan tuotetaan ja ylläpidetään luotettavia tietoja toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta Toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, ohjeiden, lakien ja määräysten noudattaminen.

71 70 Kulttuurityö, museo ja arkisto Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Yhteistyö eri hallintokuntien välillä, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä yli kuntarajojen. Kulttuurifoorumit, järjestöillat, kyläkahvit. Tapahtuma- ja hankeyhteistyö. Kokoontumiskerrat ja lukumääräseuranta Kansalaisopiston rehtori, sivistysjohtaja Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Monipuolinen ja kiinnostava tarjonta (kaikki ikäryhmät huomioiden). Museotoiminnan kehittäminen. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen kulttuuritarjonnassa. Tapahtumien järjestäminen yhteistyössä järjestöjen/ yhdistysten mahdollisuuksien mukaan. Vaihtuvat näyttelyt museolla. Museorakennusten kuntokartoitus ja tarvittavat toimet. Erilaiset digitaaliset sisällöt ja niiden kehittäminen (esim. emuseo) Kävijämäärä. Yhteisten tapahtumien järjestäminen yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. emuseo-lataukset ja kävijämäärät. Kansalaisopiston rehtori, sivistysjohtaja Tasapainoinen talous: Taloudellisuus ja suunnitelmalliset hankinnat. Kaikkien yhteinen kassa-ajattelu Suunnitelmallisuus, talouden seuranta Tilinpäätös ja toteumavertailu Kansalaisopiston rehtori, sivistysjohtaja Vetovoimainen työyhteisö: Monipuoliset ja kiinnostavat työtehtävät. Ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen. Positiivinen asenne. Säännöllinen kouluttautuminen. Yhteiset kokoontumiset. Kunnan hyvinvointikysely. Kehityskeskustelut Kansalaisopiston rehtori, sivistysjohtaja

72 71 Vireä ja positiivinen kuntakuva: Positiivinen mielikuva Pielavedestä. Monipuolinen näkyvyys ja tiedottaminen. Tehokas markkinointi ja mainostaminen Huomataan hyvä ja puhutaan siitä. Digimarkkinointisuunnitelma. Kuvien, tapahtumien ja kertomusten lisääminen somessa ja lehdissä Somen seuranta, digimarkkinointisuunnitelman noudattaminen Kansalaisopiston rehtori, sivistysjohtaja SISÄINEN VALVONTA Tiedon luotettavuus ja täydellisyys Resurssien taloudellinen ja tarkoituksenmukainen käyttö Toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, ohjeiden, lakien ja määräysten noudattaminen. Toteutuminen: Johto ja esimiehet huolehtivat siitä, että heidän vastuualueellaan tuotetaan ja ylläpidetään luotettavia tietoja toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Kirjasto Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Yhdenmukaisia, laadukkaita palveluita eri asiakasryhmät huomioiden. Yhteistyön jatkuva kehittäminen eri toimijoiden kanssa. Asiakkaiden osallistaminen. Tapahtumien järjestäminen. Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Asiakaskysely Järjestettyjen tapahtumien määrä Kirjastonjohtaja, sivistysjohtaja Kirjaston palveluiden riittävä tavoitettavuus asiakkaille. Kirjastopalveluiden kehittäminen. Kirjaston asiakaspalvelun riittävät aukioloajat. Omatoimijärjestelmän uudistaminen vuonna Asiakaspalvelutuntien määrä Kirjastonjohtaja, sivistysjohtaja Tasapainoinen talous: Taloudellisuus ja suunnitelmalliset hankinnat Taloudenseurantaraportit säännöllisesti, suurempien hankintojen ennakointi talousarviovaiheessa, yhteiset hankinnat Tilinpäätös ja toteumavertailu. Kirjastonjohtaja, sivistysjohtaja

73 72 Vetovoimainen työyhteisö: Monipuoliset työtehtävät, tiimityö mahdollisuuksien mukaan, hyvä työilmapiiri ja ammattitaidon ylläpitäminen. Tiimipalaverit, riittävä kouluttautuminen Kirjaston kehityskeskustelut Kunnan hyvinvointikysely Kirjastonjohtaja, sivistysjohtaja Vireä ja positiivinen kuntakuva: Iloinen asiakaspalvelu. Aktiivinen tiedottaminen. Asiakaspalvelun laadun korkeana pitäminen. Aktiivinen somen päivittäminen. Asiakaskysely Somekanavien seuraajamäärät Kirjastonjohtaja, sivistysjohtaja SISÄINEN VALVONTA Tiedon luotettavuus ja täydellisyys Resurssien taloudellinen ja tarkoituksenmukainen käyttö Toteutuminen: Johto ja esimiehet huolehtivat siitä, että heidän vastuulaellaan tuotetaan ja ylläpidetään luotettavia tietoja toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta Toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, ohjeiden, lakien ja määräysten noudattaminen TUNNUSLUVUT TP 2016 TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA2021 Lainaajien määrä Kirjastossa fyysiset käynnit Verkkokäynnit Lainaajia/as.luku 40 32, Lainoja / as ,05 16,5 16,5 16,5 16,5 Tapahtumien määrä kirjastossa Kuntosalikäynnit Liikuntaneuvonta Liikuntahallin käyttötunnit/vko Liikuntahallin salin vuokraajat Liikuntakerhot/osallistujat Nuorisotila auki/vko

74 KULTTUURI-, NUORISO JA VAPAA-AIKATOIMI Tuloarviot ja määrärahat TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopisto Tulosalue: Sivistysosasto Tilivelvollinen: Sivistysjohtaja Tulosalueen kuvaus: Palvelun tuottajana on kansalaisopisto, joka on yhteinen Keiteleen kanssa. Kansalaisopisto järjestää yleissivistävää ja ammatteja tukevaa aikuiskoulutusta, lasten ja nuorten musiikin opetusta sekä taiteen perusopetusta kuvataiteessa. Opetuksen painopistealueina ovat keskeiset taideaineet, käden taidot, terveyttä edistävät aineet ja kielet. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Mahdollisimman monipuolinen kurssitarjonta koko kunnan alueella Kuntalaisten kurssitoiveet. Yhteistyö järjestöjen kanssa kurssien järjestelyissä. Opetustuntien määrä Kurssitoivekyselyt Kurssipalautteet Rehtori, sivistysjohtaja Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Liikunta- sekä taito- ja taideaineiden monipuolinen tarjonta myös miehille. Kursseja sekä päivällä että illalla. Kuntalaisten digitaitojen lisääminen ja aktivointi. Eri ikäisille kuntalaisille sopivien liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen. Myös miehille sopivien taito- ja taideaineiden tarjonta. Tietoteknisten laitteiden käytön kurssit. Digitaalisuuden hyödyntäminen monimuoto- ja etäopetuksessa. Liikuntaryhmien määrä. Päiväopetusryhmien määrä. Monimuoto- ja etäopetusryhmien määrä. Rehtori, sivistysjohtaja ja opiston opettajat

75 74 Tasapainoinen talous: Monipuolinen kurssitarjonta. Yhteinen kassa-ajattelu. Kuntalaisten toiveista ja tarpeista lähtevä kurssitarjonta Toteutuneiden kurssien määrä Rehtori, sivistysjohtaja Vetovoimainen työyhteisö: Riittävä päätoimisen henkilöstön määrä. Mahdollisuus täydennyskoulutukseen Opettajien täydennyskoulutuksen tukeminen, Erasmus hanke opettajille Uusi Vapaan sivistystyön henkilöstökoulutus opettajille Lupa loistaa 2 -hanke (8 kansalaisopistoa, Kuopion kansalaisopisto koordinoi). Nordplus Junios - liikkuvuushanke Art and Local Storytelling (TPO, Viljandi Konstikool) Kansainvälinen Erasmus+ kurssi Pielavedellä Täydennys- hanke- ja Erasmus + koulutukseen osallistuneiden opettajien määrä Rehtori, sivistysjohtaja Vireä ja positiivinen kuntakuva: Monipuolinen ja vetovoimainen kurssitarjonta Uutuuksien, monipuolisuuden ja onnistuneiden oppimistilanteiden esilletuominen sosiaalisessa mediassa digimarkkinointisuunnitel man mukaisesti. Somepäivitykset /tykkäykset, kommentit, jaot) Rehtori, sivistysjohtaja, opiston opettajat ja opiskelijat SISÄINEN VALVONTA Tavoitteena järjestää monipuolista, vetovoimaista opetusta entisellä tasolla 5300 tuntia, josta Pielavedellä 3600.

76 75 TUNNUSLUVUT TP 2019 TA 2020 TA 2021 Opiskelijamäärä (netto): Kaikki/Pielavesi 1245/ / /855 Opiskelijamäärä (brutto): Kaikki / 5233/ /1650/ /2112/445 Pielavesi/ miehet Opetustunnit: Kaikki / Pielavesi 5233/ / /3600 Toteutuneiden kurssien määrä: Kaikki / 248/ / /168 Pielavesi Liikuntaryhmien määrä Pielavesi Päiväopetusryhmät Pielavesi PIE-KEI KANSALAISOPISTO TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset

77 76 TEKNINEN LAUTAKUNTA Ruoka- ja siivouspalvelut Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri Tulosalueen kuvaus: Ruokapalvelut tuottaa tilatut ateriapalvelut kaikille asiakkaille. Siivouspalvelut tuottaa tarkoituksenmukaisen siivouspalvelun sovittuihin kohteisiin. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Maistuva ruoka. Käytämme Aromia laajasti työssämme. Alue-Aromin hyödyntäminen tuotannonohjauksessa Aromin käyttö Kouluruoan menekki% Oppilaskyselyt Ruokapalvelupäällikkö ja siivoustyönohjaaja Kotimaisuus Kotimaisten raakaaineiden käyttö Kotimaisuusaste elintarvikkeissa Yhteistyön kehittäminen osastojen välillä. Tiedottaminen ja tiedonkulun kehittäminen Yhteistyön kehittyminen Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Pienempi ruokahävikki Ylijäämäruoan myynnin aloittaminen. Hävikkiruuan määrä Ruokapalvelupäällikkö ja siivoustyönohjaaja Yhteistoiminta asiakkaiden kanssa puhtaanapidossa Palvelukuvaus Palvelukuvaukset tehty Tasapainoinen talous: Kokonaistaloudellisen ymmärryksen lisääminen ruoka- ja siivouspalveluissa Henkilöstön yhteiskäyttö. Henkilöstön määrä Ruokapalvelupäällikkö ja siivoustyönohjaaja Kohteiden tarpeen mukainen siivous Siivouksen puhtaustason(laatu) määrittäminen kohteen toiminnan mukaan. Kohdekohtaiset suunnitelmat

78 77 Vetovoimainen työyhteisö: Näkyvyys somessa Sosiaalisen median käytön kehittäminen. Julkaisujen määrä Ruokapalvelupäällikkö ja siivoustyönohjaaja Henkilöstön moniosaaminen, työnkierto Täydennyskoulutus Koulutuspäivät Vireä ja positiivinen kuntakuva: Työmme näkyväksi tekeminen Positiivisille asioille näkyvyyttä. Julkaisut Ruokapalvelupäällikkö ja siivoustyönohjaaja Nuorten kesätyöllistäminen ja kuntouttavien työllistäminen. Kesätyöntekijöiden ja työllistettyjen määrä TUNNUSLUVUT: TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA2021 Ateriasuoritteet RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset

79 Tila- ja vuokrauspalvelut Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri Tulosalueen kuvaus: Kiinteistöjen tulosalue käsittää tilapalvelujen tuottamisen, metsien hoidon ja käytön sekä tonttien myynnin ja vuokrauksen. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Tarjolla työharjoittelu- ja työssäoppimiskoulutuspaikkoja Ympäristöosasto tarjoaa työharjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja Työharjoittelu ja oppisopimuskoulutus paikkoja hakeneiden työllistäminen Kunnaninsinööri/ rakennusmestari Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Tarpeelliset ja toimivat tilat Kunnan tilat vastaavat tarvetta ja kysyntää Käyttö ja vuokraus Kunnaninsinööri Maa- ja metsätilojen virkistyskäyttö Maa- ja metsätilat ovat vapaassa käytössä mm. metsästys vapaata kaikille kuntalaisille. Maa- ja metsätilojen vuokraus metsästysseuroille Tasapainoinen talous: Tilojen pitäminen käyttö kunnossa Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS). Suunnitelmissa pysyminen Kunnaninsinööri/ rakennusmestari Toiminta talousarvion mukaista Talouden toteutumista seurataan kuukausittain Talouden toteutuminen Kunnaninsinööri/ rakennusmestari Kaikille toiminnoille käytännölliset tilat Kaikille toiminnoille sopivat tilat ja ylimääräisten tilojen hävittäminen. Tilojen määrä Kunnaninsinööri/ rakennusmestari Ympäristö arvojen huomioiminen Kiinteistöjen toiminnanmukainen energiakulutuksen hallinta ja ympäristöystävälliset energia muodot Energiankulutuksen laskeminen Kunnaninsinööri/ rakennusmestari Metsien hyvinvointi Hoidetaan metsäomaisuutta voimassa olevan metsänhoitosuunnitelman mukaisesti Tehdyt suunnitelman mukaiset toimenpiteet Kunnaninsinööri

80 79 Vetovoimainen työyhteisö: Terveet ja toimivat tilat Panostetaan tilojen terveellisyyteen ja toimivuuteen Tehdyt toimenpiteet ja saatu palaute Kunnaninsinööri/ rakennusmestari Tiloja uusitaan tai peruskorjataan suunnitelmallisesti Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön koulutus ja yhteiset tapahtumat Vähintään 2 koulutuspäivää vuodessa / työntekijä ja vähintään yksi yhteinen tapahtuma, saunailta. Kunnaninsinööri/ rakennusmestari Vireä ja positiivinen kuntakuva: Viihtyisät, siistit ja turvalliset tilat Tilojen osalta kiinnitetään huomiota viihtyvyyteen, siisteyteen ja turvallisuuteen, turvallisuuteen liittyvät tarkastukset tehdään ajallaan ja niissä havaittujen puutteiden korjaus Tilojen yleisilme ja turvallisuus Kunnaninsinööri/ rakennusmestari TUNNUSLUVUT KIINTEISTÖT TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA2021 Kiinteistöjen lukumäärä Kerros-ala m Metsätalousmaa, ha 1076,8 1076,8 1076,8 1076,8 471 TILA-JA VUOKRAUSPALVELUT TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset

81 VESIHUOLTOLAITOS Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri Tulosalueen kuvaus: Vesihuoltolaitoksen tulosalueeseen kuuluvat kunnan oman vesihuoltolaitoksen käyttö ja kunnossapito sekä rakentaminen. Vesihuoltolaitos käsittää vedenottamot, jätevedenpuhdistamon, sekä vesi- ja viemäriverkostot. Tulosalue käsittää myös koko kunnan yleisen vesihuollon kehittämisen. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Yhteistyön ja varautumisen kehittäminen ja vesiosuuskuntien kanssa Pidetään yhteistoimintapalavereita vesiosuuskuntien ja kehitetään yhteistä toimintaa Pidetyt palaverit ja toimenpiteet Kunnaninsinööri Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Laadukkaat vesihuoltopalvelut kuntalaisille. Vaatimukset ja lupaehdot täyttävät talousveden ja jäteveden tarkkailu tulokset. Tarkkailu tulokset. Kunnaninsinööri Ympäristön huomioiminen Jätevesien käsittely ja johtaminen ympäristö ja lupaehdot huomioiden Vähintään lupaehtojen mukainen toiminta Häiriötön palvelun tuottaminen Ennakoivat saneeraukset ja kunnossapito Häiriöt Ajantasainen valmiussuunnitelma Varautuminen ennakolta muuttuviin ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin Valmiussuunnittelu ja varautuminen. Valmiussuunnitelman päivittäminen ja ajan tasalla pitäminen säännöllisin väliajoin. Tasapainoinen talous: Tasapainoinen talous ja kohtuu hintaiset palvelumaksut Kustannusten nousu pidettävä kohtuullisena. Vesimaksujen ajan tasalla pitäminen Tulos Palvelumaksut valtakunnan keskitasolla Kunnaninsinööri Vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen selvittäminen Laaditaan selvitys yhtiöittämisestä

82 81 SISÄINEN VALVONTA Talouden ja toiminnan seuranta. Toteutuminen: 474 VESIHUOLTOLAITOS TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset

83 82 90 LASK.ER.VESIHUOLTOLAITOS TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2021 TP 2019 TA+MUUT. LTK 2021 Ero% SV SV SV TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , PALVELUJEN OSTOT , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , MUUT TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

84 83 90 LASK.ER.VESIHUOLTOLAITOS TALOUSARVION RAHOITUSLASKELMA 2021 TP 2019 TA+MUUT LTK 2021 Ero% SV SV SV TOIMINNAN RAHAVIRTA LIIKEYLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , , INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , , TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS MUILTA MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET SAAMISTEN MUUTOS KUNNALTA/KY:LTÄ SAAMISTEN MUUTOS MUILTA KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS KUNNALTA/KY:LTÄ KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUILTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS , LASK.ER.VESIHUOLTOLAITOS INVESTOINTISUUNNITELMA 2021 TP 2019 TA TAMU Rakennukset TA 2021 TASU 2022 TASU 2023 TASU Pikonniemi Pohjavesilaitos Kiinteät rakenteet Viemärisaneeraukset ja laitteet Vuotovesien vähentäminen/vesihuollon rak. yleensä Paineen kor. ja alavesis/säviä Jätevesipumppaamoiden logiikoiden uusiminen RAPORTTI YHTEENSÄ Menot Tulot Netto

85 Kunnallistekniikka Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri Tulosalueen kuvaus: Kunnallistekniikan tulosalueeseen kuuluu katujen, tievalaistuksen, kevyen liikenteen väylien, puistojen, torin, leikkikenttien, varikon sekä ulkoliikuntapaikkojen ja uimalan ylläpito, kunnossapito ja rakentaminen. kunnallistekniikan tulosalueelle siirtyi 2016 vuonna taajama-alueen hulevesistä huolehtiminen, hulevesiverkoston kunnossapitäminen ja kehittäminen. Tulosalue käsittää vuoden 2019 alusta alkaen myös yksityisten teiden hallinnon sekä haja-asutusalueen osoitejärjestelmän ylläpidon, sekä uudessa yksityistielaissa tielautakunnalle säädetyistä tehtävistä huolehtimisen. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Tarjotaan nuorille työpaikkoja Työllistetään nuoria kesäkaudella Kesätyöllistettävien määrä Rakennusmestari/ palveluesimies Tarjotaan kuntouttavan työtoiminnan paikkoja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Taajama-alueen kadut ja jalankulkuväylät turvalliset ja helpot liikkua. Kunnossapidossa sovitun mukainen laatutaso ympäri vuoden. Valvonta ja laatumittaukset. Mittausten tulokset. Kunnaninsinööri/ rakennusmestari Nykyaikaiset ja sujuvat palvelut kuntalaisille Kehitetään sähköisiä palveluja Uusien järjestelmien käyttöönotto Hyväkuntoiset ja viihtyisät liikunta- ja leikkipaikat tasapuolisesti eri käyttäjäryhmille Vuosittaiset tarkastukset, saneeraukset ja uudistamiset Saatu palaute. Kunnaninsinööri/ rakennusmestari Tasapainoinen talous: Kohtuulliset kunnossapitokustannukset Urakkakilpailutukset. Kustannusten nousu yleisen kustannusten nousun tasolla Kunnaninsinööri

86 85 Vireä ja positiivinen kuntakuva: Viihtyisät puisto- ja yleiset alueet Oikea aikaiset ja riittävät kunnossapito toimenpiteet Yleisilme ja saatu palaute Kunnaninsinööri/ rakennusmestari Kunnossapitosuunnitelmien laatiminen Suunnitelma laadittu ja toimenpiteet toteutetaan sen mukaisesti 476 KUNNALLISTEKNIIKKA TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Yhdyskuntasuunnittelu Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri Tulosalueen kuvaus: Yhdyskuntasuunnitteluun kuuluvat yleiskaavoitus ja asemakaavoitus. Myös maakuntakaavoitus ja rantaasemakaavoitus kuuluvat ko. tulosalueeseen siltä osin kuin ne koskevat kuntaa. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Kaikki ranta-alueet yleiskaavoitettu Kunnan pohjoisosan rantaosayleiskaavan laatiminen kaavoitustyön loppuun saattaminen vuoden -21 aikana Kunnaninsinööri Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Kysyntää vastaavat uudet asuinalueet Tarpeen ja kysynnän mukainen yleis- ja asemakaavoitus Monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta Kunnaninsinööri Nykyaikaiset ja sujuvat palvelut kuntalaisille Kehitetään sähköisiä palveluja Uusien järjestelmien käyttöönotto

87 86 Vireä ja positiivinen kuntakuva: Viihtyisät, toimivat ja tarpeita vastaavat asemakaava-alueet Asemakaavan ajan tasalla pitäminen ja uudistaminen Asemakaava-alueen rakenteen kehittäminen Asemakaavan päivittäminen Kunnaninsinööri 478 YHDYSKUNTASUUNNITTELU TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Rakennusvalvonta Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri Tulosalueen kuvaus: Rakennusvalvontaan sisältyy rakennus-, toimenpide- ja maisematyölupien sekä purkulupien myöntäminen, suunnittelutarveratkaisujen tekeminen, viranomaiskatselmuksien tekeminen, ilmoitustenvaraisten rakennushankkeiden käsittely, vastaavien työnjohtajien hyväksyminen, yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamispäätökset ja poikkeamispäätösten tekeminen. Lisäksi tulosalueeseen kuuluvat varsinainen rakentamisen ohjaus, valvonta ja neuvonta sekä vuoden alusta aloittaa toimimaan Pielaveden kunnan oma rakennusvalvontajaos. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Elinvoimaa ihmisistä ja yhteistyöstä: Ylläpidetään kunnan houkuttelevuutta ja positiivista kuntakuvaa Rakennusluvan käsittelyssä kiinnitetään huomiota soveltuvuuteen rakennettuun ympäristöön, esteettömyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen Saatu palaute Rakennustarkastaja

88 87 Sujuva arki ja hyvinvoinnin edistäminen: Helposti saatavat peruspalvelut Lupaprosessien sujuvuudesta huolehditaan Lupakäsittelyt kahden viikon välein Rakennustarkastaja Tasapainoinen talous: Tuottavat ja vaikuttavat palvelurakenteet ja - prosessit Kehitetään sähköisiä palveluja, siirrytään vähitellen sähköiseen lupajärjestelmään rakennusvalvonnassa Uusien järjestelmien käyttöönotto Rakennustarkastaja Vetovoimainen työyhteisö: Rakennusvalvonta on houkutteleva työpaikka ja työntekijöiden hyvinvoinnista pidetään huolta Työntekijöiden osaamiseen panostetaan Koulutus/kurssipäivät Rakennustarkastaja Vireä ja positiivinen kuntakuva: Kunta tarjoaa maankäytön ratkaisuillaan eri toimijoille hyvät toimintamahdollisuudet Sujuvat lupapalvelut ja nopea päätöksenteko Saatu palaute Rakennustarkastaja SISÄINEN VALVONTA Lupapäätösten tarkastaminen Toteutuminen: TUNNUSLUVUT TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA2021 Myönnettyjen lupien määrä (kpl) Rakennusluvat Toimenpideluvat Rakentamisilmoitukset

89 RAKENNUSVALVONTA TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Ympäristönhuolto Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri Tulosalueen kuvaus: Pielaveden kunnassa ympäristönsuojelu hoidetaan ostopalveluna alkaen. Pielaveden kunta on sopinut viranomaistehtävien hoidosta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kanssa. TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: Ympäristönsuojelun tavoitteet asettaa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta. 480 YMPÄRISTÖNHUOLTO TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset

90 Pelastustoimi Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri / Pohjois-Savon Pelastuslaitos Tulosalueen kuvaus: Pelastustoimeen kuuluvat varsinaisten pelastuspalveluiden lisäksi väestönsuojelu, öljyvahinkojen torjunta, nuohoustoimen valvonta, palotarkastusten suorittaminen, koulutus sekä neuvonta ja valistus. Pielaveden kunnassa pelastustoimi hoidetaan ostopalveluna. Kuntien keskinäisellä sopimuksella pelastustoimen hoitaminen on annettu Pohjois-Savon pelastuslaitoksen tehtäväksi TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA: 1. Väestönsuojelua lukuun ottamatta tavoitteet asettaa Pohjois-Savon pelastuslaitos 2. Väestönsuojelusta huolehtiminen ja varautuminen poikkeustilanteisiin 481 PELASTUSTOIMI TP 2019 TA 2020 LTK 2021 SV SV SV Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (Netto) Asukasluku Toimintakate/asukas Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset

91 90 VALTIOVARAINMINISTERIÖN TOIMEKSIANNOSTA KERÄTTÄVÄT TIEDOT PIELAVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA ULKOINEN LASKENTA 1000 EUROA TP 2019 TA 2020 TA 2021 SV SV SV Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot SIITÄ: Henkilöstökulut Palvelujen ostot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Investointimenot yhteensä (brutto) Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointihyödykkeiden luovutustulot (brutto) Toiminnan ja investointien rahavirta

92 91 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUS TP 2019 TA 2020 TA 2021 SV 2022 SV 2023 SV 2024 YHTEENSÄ eur eur eur eur eur eur Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate/Netto Asukasluku Käyttötalous eur/as Sisäiset erät edell. Sisäiset tuotot Sisäiset kulut Suunnitelmapoistot Arvonalentumiset Laskennalliset erät: Käyttöomaisuus arvo lisäykset Tulot rahoitusosuudet vähennykset poistot arvo Käyttötalous toimintakate TA ,8 milj. euroa