Hoitokoti Päiväkummun. Sanomat. ASUKAS- JA HENKILÖKUNTALEHTI 1/2006. Hoitokoti Päiväkumpu

Transkriptio

1 Hoitokoti Päiväkummun Sanomat. ASUKAS- JA HENKILÖKUNTALEHTI 1/2006 Hoitokoti Päiväkumpu

2 sisältö. Pääkirjoitus 3 VIRKKU MUKANA ELÄMÄNILON TALON TOIMINNASSA Kohtaaminen 4 ERKKI VAINION MUISTELUA ELÄMÄSTÄÄN Runo 4 KORKEIMMAN KÄNNYKKÄ 5 GERONOMIT MUKANA MONIAMMATILLISESSA TIIMITYÖSSÄ 6 TAPAHTUMIA VUOSAARI & PASILA Hoitokoti Päiväkummun Sanomat. JULKAISIJA Hoitokoti Päiväkumpu Oy TOIMITUSRYHMÄ Anne Väätäinen, Riitta Miettinen, Mia Pulkkinen, Liisa Syrjälä, Mika Suomela, Mervi Kämper ja Leila Pelkonen ULKOASU Ilmari Tuomivaara sanomat@hoitokotipaivakumpu.fi 8 LEMMIKKEJÄ VIERAILULLA PÄIVÄKUMMUN SANOMAT ILMESTYY 4 KERTAA VUODESSA JA SE ON SAATAVILLA PASILAN JA VUOSAAREN TOIMIPISTEISTÄ 9 KALEVALA ELÄÄ HOITOKOTI PÄIVÄKUMMUSSA 9 TIIMINURKKA 9 KOTIÄÄNESTYS HOITOKOTI PÄIVÄKUMMUSSA 10 LÄMMIN KIITOS YHTEISTYÖSTÄ 10 KUNTONURKKA Keittiönurkka 11 KALEVALA-VIIKKO kannen kuva Aurinko lämmittää kevättalven lumihankia. Kuva Kari Vasarainen Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot TOIMITUSJOHTAJA, PASILAN VASTAAVA HOITAJA Irma Väätäinen VUOSAAREN VASTAAVA HOITAJA Anneli Tuovinen Vasarainen (09) PASILAN YKSIKKÖ: Torpparikuja Helsinki RYHMÄKOTI AINOLA (1.KRS) ryhmäkotivastaava Marjatta Pajumäki (09) RYHMÄKOTI VIPULA (2.KRS) ryhmäkotivastaava Olli Rauhala (09) RYHMÄKOTI KULLERVO (3.KRS) ryhmäkotivastaava Mia Airaksinen (09) RYHMÄKOTI VANAMO (4.KRS) ryhmäkotivastaava Tiina Salmi (09) KEITTIÖ KARPALO (2.KRS) Emäntä Leila Pelkonen (09) VUOSAAREN RYHMÄKOTI VELLAMO: Merikorttikuja 6 R Helsinki ryhmäkotivastaava Outi Gerdt (09)

3 pääkirjoitus kuva Anne Väätäinen VIRKKU MUKANA ELÄMÄNILON TALON TOIMINNASSA TEKSTI TOIMINTATERAPEUTTI EILA TURUNEN JA EMÄNTÄ LEILA PELKONEN V IRIKE- JA KUNTOUTUSTIIMI VIRKKU Päivittäisellä ruokailulla on suuri aloitti toimintansa syksyllä merkitys asukkaiden elämänilon, mielekkyyden sekä hyvänolontunteen löy Toiminta lähtikin heti reippaasti käyntiin. Olimme tymiseen ja säilymiseen. Ruokailu rytmittää mukana mm. silakkamarkkinoilla, tanssimme myös päivän kulkua. Keittiö Kar- itsenäisyyspäivän tansseja joulukuussa palo pyrkii tarjoamaan terveellistä, mauvatunturilta ja kävipä joulupukkikin Korkasta, värikästä, monipuolista ja vaihtepalo vierailemassa elämänilon levaa ruokaa ja on näin tärkeä osa myös talossamme. VIRKUN toimintaa. Vuosi 2006 tuo Päiväkumpuun monenlaista Vipulan yhteistila muuttuu elämäntustiimin toimintaa myös virike- ja kuntouilon talossa moneksi. Joka kuukauden osalta. Vuodessa on monta viimeisenä torstaina saapuu Paavalin erilaista sesonkia, jotka otamme huomioon seurakunnasta pappi pitämään Päivälessamme. VIRKUN toimintaa suunnitelkumpulaisille hartaushetkeä. Maalis- Teemapäivillä sekä teemaviikoilla kuusta lähtien saamme nauttia Vipulan saamme loihdittua piristystä yhteistilassa mm. kädentaidoista, luovuukuusta arkeen. Keväällä 2006 järjestämme perinteisen desta, väreistä ja tuoksuista unohtamatta Kalevala-viikon, jossa asukkaat makunautintoja, jotka yhdessä koettuna ovat monella tavalla mukana. Asukkaiden antavat elämäniloa niin asukkaille kuin syntymäpäivät ja vakiintuneet lipu- ryhmän vetäjillekin. Aloitamme kahden tuspäivät huomioidaan erilaisin juhlamenoin. ryhmän voimin säännölliset tapaamiset Järjestämme musiikki- ym. esityk- Päiväkummun asukkaille joka kuukausi. siä ja teemme yhteistyötä Päiväkummun A la Karpalossa valmistuvat suussa muiden tiimien kanssa. sulavat herkut vaikka asukkaiden omilla resepteillä. Yhdessä leivomme, paistamme, teemme jälkiruokia ja valmistamme pientä suolaista. Lopuksi nautimme yhdessä aikaansaannoksistamme kauniin kattauksen kera. Ensimmäinen ryhmäkerta on maaliskuun 9. päivänä torstaina. Luovuuden Pajassa taotaan ensimmäisen kerran keskiviikkona maaliskuun 22. päivänä erilaisia kädentaitoihin liittyviä asioita pääsiäiseen liittyen. Tavoitteena on löytää mielekkäitä ja merkityksellisiä toimintoja jokaiselle osallistujalle erilaisin toiminnallisin menetelmin kuten esim. maalaten, huovuttaen tai kankaanpainantaa hyödyntäen. Omia toiveita ja ehdotuksia otetaan mielellään vastaan! Meitä VIRKKUlaisia voi lähestyä erilaisin ehdotuksin ja ajatuksin sekä tarjota apuaan ja asiantuntemustaan. Olemme valmiit ottamaan ideoita vastaan ja kokeilemaan niitä myös käytännössä! Hoitokoti Päiväkumpu 3

4 Kohtaaminen PALSTALLA TUTUSTUTAAN HOITOKOTI PÄIVÄKUMMUN ASUKKAISIIN Erkki Vainion muistelua elämästään TEKSTI SATU RAIVIO ER K K I VA I N I O, EKI, A S U S T E- lee nykyään Päiväkummun Ainolassa. Ekin rauhallisesta ja persoonallisesta olemuksesta vaistoaa heti päällepäinkin, että kyse on taiteilijasielusta. Eki syntyi Käkisalmessa 73 vuotta sitten. Isä oli sähköteknikko ja äiti kotirouva. Ennen kotirouvaksi jäämistään äiti oli ollut Pelastusarmeijassa luutnanttina. Kohdattuaan tulevan aviomiehensä hän joutui kuitenkin lähtemään Pelastusarmeijasta, koska siihen aikaan ei hyväksytty avioliittoa ei uskovaisen kanssa. Eki vähän naureskelee kyseistä asennoitumista todeten kuitenkin realistisesti, että se oli sitä aikaa silloin. Käkisalmi oli kaunis paikka, jossa kesällä suosituin paikka oli Kalliosaari. Sinne kaikki lapset riensivät uimaan ja viettämään muutenkin mukavaa kesää. Ekillä oli laaja ystäväpiiri. Yhdessä muiden poikien kanssa kierrettiin etsimässä sodanjälkeisiä räjähteitä, siitä huolimatta, että siitä pidettiin toistamiseen saarnoja ja kiellettiin ehdottomasti kyseisenlaiset leikit. Asiastahan tuli vain entistä jännittävämpi, tietäähän sen. Eki kävi varttia vaille ylioppilaaksi, vain pari tenttiä jäi uupumaan. Omien sanojensa mukaan hän kyllästyi ja väsyi koulunkäyntiin. Hän ei katsonut ylioppilastittelistä olevan mitään hyötyä itselleen. Isä oli tästä todella vihainen, mutta äiti sanoi Ekille, että tee kuten parhaaksi katsot. Koulun keskeytettyään Ekin piti ruveta hankkimaan rahaa elämiseen, koska vanhemmiltaan hän ei sitä saanut. Sodan jälkeen romun keräyksestä tuli monelle tapa tienata. Ekikin keräsi erityisesti kupari- ja messinkitavaroita, jotka hän myi metalliliikkeille. Isän ammatin takia perhe muutti usein. Ekin romun keräykset jäivät muuttojen myötä vähemmälle, mutta kiinnostus jalokivialaa kohtaan oli syntynyt. Hän lähti Saksaan, jossa tapasi alan ammattilaisia. Saksan lisäksi hän kiersi muissakin Keski-Euroopan maissa. Koti-Suomeen palattuaan ala oli imaissut Ekin jo niin syvästi mukaansa, että hän päätti lähteä opiskelemaan sitä oikein kunnolla. Eki totesi, että ala olikin paljon vaikeampi, kuin hän oli koskaan osannut kuvitella. Välillä hän jopa epäili koko valintaansa, mutta kiinnostus vei voiton. - Eki suoritti opinnot loppuun ja hänestä tuli diplomi-gemmologi. Valmistuttuaan Eki perusti oman liikkeen, mistä myi vähittäiskaupoille kiviä. Yhtään kiveä ei lähtenyt ilman todistusta, johon oli tarkkaan merkitty kiven laatuluokitus ja kaikki muutkin tarvittavat tiedot. Eki muistelee olevansa ensimmäinen, joka rupesi näitä todistuksia tekemään. Asiakkaan piti tietää, mitä osti. Kiviä Eki kävi ostamassa ennen kaikkea Antwerpenissä. Saksan lisäksi Eki osaa puhua englantia, joten maailmalla oli helppo matkustella. Yksi Ekin harrastuksista nuorempana oli öljyvärimaalaus, johon hän ihan puolivahingossa ajautui taidemaa- Runo Korkeimman kännykkä Elämä on rengasmatka murhetta ja juhlaa Moni meistä kauniit hetket turhuuksiin tuhlaa Joskus elonpäivät on kuin ihaninta unta Toisinaan taas vastaan tulee loskaa, räntää lunta - Älä silti köyteen tarraa elämä vain narraa - vaan soita kännykkään korkeimpaan vastauksen saat aikanaan oli päivä taikka yö taivaan kanavalla työ Jeesus luuria korvaan ei lyö Eki 4 Hoitokoti Päiväkumpu

5 lari-tuttavansa kautta. Pienen ohjaamisen jälkeen Eki rupesi itse etsimään ja hakemaan tietoa eri maalaustavoista ja yleensäkin maalaustaidetta koskevaa kirjallisuutta. Maalaukset valmistuivat omassa kodissa, jota varten oli oma erityinen huone. Eivätpä taulut ehtineet kuitenkaan kauan olla esillä, kun joku jo halusi ne ostaa. Taiteellista lahjakkuutta Ekillä on myös sanoittamisen ja kirjoittamisen suhteen. Hän on kirjoittanut tuttava bändilleen laulun sanoja ja hänen runoistaan ovat saaneet nauttia myös Hoitokoti Päiväkummun sanomien lukijat. Kirjoittamisen lisäksi Eki myös musisoi mielellään kitaraa soitellen. Eki ei halveksi mitään musiikkilajia, vaan pitää kaikesta. Ekin isä oli myös ahkera musiikkimies. Hän soitti viulua ja myös rakensi niitä. Näiden harrastusten lisäksi erittäin rakas harrastus on ollut antiikkiautot, joita hän on korjaillut uuteen kuntoon. Ekillä on kaksi poikaa, jotka hekin ovat perineet kipinän tähän harrastukseen. Kaiken taiteellisuuden keskellä myös urheilu ja liikunta ovat olleet Ekille tärkeätä. Nuoruusvuosina hän jopa heitti keihästä, mutta olkapään revähdettyä täytyi tämä laji jättää. Nykyisiä urheiluohjelmia televisiossa Eki kiittää korkealaatuisiksi. Liikunta, varsinkin kävely on vieläkin Ekille tärkeätä. Täytyy pitää huolta siitä, että jalat pysyvät notkeina. Kun kysyy Ekiltä, miten hän itse kuvailisi itseään, hän naurahtaa. Pienen miettimisen jälkeen hän toteaa hieman vakavoituen, että tärkeintä hänelle on aina ollut olla ihminen ihmiselle. Tämän uskoo, kun katsoo, miten Eki kohtelee kaikkia ystävällisesti ja kohteliaasti. Ei voi todeta muuta kuin, että Ekin seurassa viihtyy ja että elämäntarinaa tällä herralla riittäisi kerrottavaksi vaikka kokonaisen kirjan verran. Geronomit mukana moniammatillisessa tiimityössä TEKSTI GERONOMIT LIISA SYRJÄLÄ JA HANNE VISTI PÄIVÄKUMMUSSA TYÖSKENTELEVIEN GERONOmien ammattinimike on herättänyt paljon kysymyksiä niin asukkaiden, omaisten, työntekijöiden sekä monien muiden yhteistyökumppaneiden taholta. Nyt tarkoituksenamme on hieman selventää geronomien ammattikuvaa. Nimike geronomi on johdettu kreikan kielen sanasta geron, joka tarkoittaa vanhaa miestä. Kolme ja puoli vuotta kestävä vanhustyön ammattikorkeakoulututkinto antaa laaja-alaiset valmiudet toimia vanhustyön asiantuntijana sosiaali- ja terveydenhuollon eri tasoilla, erilaisten järjestöjen palveluksessa sekä yksityisenä vanhuspalvelujen tuottajana. Geronomin tehtävänä on edistää vanhusten hyvinvointia, toimintakykyä ja sosiaalista osallisuutta. Geronomi on eettisesti sitoutunut vanhuksen hyvän edistämiseen palvelujärjestelmän kaikilla tasoilla. Vanhustyön hyvän hoidon ja kohtelun ohjeet sekä hoito- ja sosiaalityön eettiset periaatteet ohjaavat geronomin toimintaa. Geronomin työssä painottuvat vanhuksen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn sekä palvelutarpeiden arviointi, henkilökohtainen palveluohjaus, omaisten ja läheisten tukeminen, saumattomien palveluketjujen rakentaminen, sekä moniammatillinen vanhustyö ja sen koordinointi ja kehittäminen. Yhteiskun- nallisella tasolla korostuvat erilaisten vanhuspalvelujen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen, toiminnan ja henkilöstön ohjaus, palvelujärjestelmän toimivuuden kehittäminen sekä vanhuspoliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttamistyö. Hoitokoti Päiväkummussa työskentelee tällä hetkellä geronomeja kolmessaryhmäkodissa. Geronomit tuovat oman osaamisensa moniammatilliseen työyhteisöön. Päiväkummussa toimivien tiimien kautta geronomit pystyvät jakamaan tietojaan ja taitojaan muiden ammattiryhmien tavoin myös oman ryhmäkotinsa ulkopuolelle. Vanhustyön tämän hetkinen tilanne ja tuleva kehitys edellyttävät laaja-alaista teoriaperusteista erityisosaamista sekä kehittämistaitoa niin yhteiskunnassamme kuin Hoitokoti Päiväkummussakin. Geronomin laaja-alainen osaaminen antaa hyvät valmiudet vastata näihin haasteisiin nyt ja tulevaisuudessa. Päiväkummun kehittyvässä ilmapiirissä gernomin on helppo toteuttaa itseään ammattillisesti. Lopuksi Hoitokoti Päiväkummun geronomit haluavat toivottaa kaikille oikein hyvää kevään odotusta! Kirjoittaja on HESOTEN opiskelija, joka oli harjoittelujaksolla ryhmäkoti Ainolassa. Hoitokoti Päiväkumpu 5

6 Tapahtumia Vuosaari & Pasila Onnea ja hyvää ystävänpäivää 1-vuotiaalle! TEKSTI IRMA JA ANNE VÄÄTÄINEN Asukaskokoukset Vipulassa TEKSTI LIISA SYRJÄLÄ KUVA ANNE VÄÄTÄINEN OLEMME RYHMÄKOTI VIPULASSA OTTAneet vuoden alusta tavaksi kokoontua kerran viikossa yhteisen ison pöydän äärelle asukkaiden ja henkilökunnan kanssa. Yhteiset kokoontumiset on nimetty asukaskokouksiksi. Kokouksissa käsittelemme ryhmäkotiamme koskevia asioita. Asukaskokousten avulla pääsemme lisäämään yhteisöllisyyttä Vipulan väen keskuudessa. Tavoitteena on myös tukea jokaisen asukkaan kykyä ja halua olla yhteydessä toinen toisiinsa. Kokouksessa muistellaan kuluneen viikon tapahtumia ja suunnitellaan ryhmäkodin elämää eteenpäin, keskustellaan ryhmäkodissa vallitsevasta tunnelmasta ja ilmapiiristä sekä niihin vaikuttavista/ vaikuttaneista tekijöistä. Tavoitteena on, että kaikki asukkaat osallistuvat kokoukseen. Kokouksissa sovitaan myös pienistä kotitöihin liitty- vistä vastuualueista, joita tällä hetkellä ovat mm. pöytien kattaminen ja siivoaminen lounaan sekä päivällisen yhteydessä, ruokasalin lattian lakaiseminen tarpeen mukaan, pyykkipussien kuljettaminen ja puhtaan pyykin noutaminen sekä akvaariokalojen ruokkiminen. Kaikissa työtehtävissä asukkaamme saavat tukea ja ohjausta Vipulan henkilökunnalta. Asukkaat ovat osallistuneet kokouksien kulkuun mukavasti kertomalla kuulumisiaan ja kokemuksiaan. Myös kokouksissa päätettyihin vastuutehtäviinsä asukkaat ovat sitoutuneet hyvin. Kokouksien tunnelma on ollut innokasta, lämminhenkistä ja huumoripitoista. Osa asukkaista on innokkaammin tuomassa esille näkemyksiään ja toisia henkilökuntana kannustamme enemmän, jotta jokainen tulisi kuulluksi ja pääsisi osallistumaan Vipulan asukkaita koskevien päätösten tekoon. KELLO KOLMELTA YÖLLÄ YÖHOITAJAN PUHELIN hälytti öisistä kulkijoista ulko-ovella. Kuka ihme siellä siihen aikaan liikkui? Kyse oli öisistä ahertajista, jotka jättivät juhlaan koristellun talon odottamaan kohta valkenevaa aamua. Aamuvuoroon tuleville työntekijöille toivotettiin hyvää ystävänpäivää ja iloista syntymäpäivää jo sisääntuloaulassa panhuilumusiikin soidessa. Kiitollisuuden tunne menneestä vuodesta välitettiin halauksin ja onnittelumaljoin. Kauniiksi laitetut kattaukset, ruusukimppuineen ja gerberoineen muistuttivat heräileviä asukkaita juhlapäivästä. Ennen lounasta jokaisessa ryhmäkodissa vieraili hanuristi yhdessä Vellamon ja hallinnon väen kanssa musisoiden ja runoja lausuen. Iltapäivällä kokoonnuttiin juhlasaliin suurella joukolla muistelemaan sanoin ja kuvin ensimmäistä vuotta Pasilassa. Eeva-mamma Vellamosta toivotti onnea ja hyvää ystävänpäivää lausumalla runon Hymyilevä Apollo. Yhteislaulun, juhlamaljojen ja tanssin jälkeen odottivatkin upeat Karpalon valmistamat synttärikakut ja kahvit ryhmäkodeissa iloisia juhlijoita. 6 Hoitokoti Päiväkumpu

7 Joulun taikaa Päiväkummussa TEKSTI IRMA JA ANNE VÄÄTÄINEN JOULUN ALLA ILMESTYNEESTÄ LEHDESTÄ SAIMME JO lukea pipareiden leipomisesta ja Lucia kulkueesta, mutta mitä muuta joulunaikana oikein tapahtui Päiväkummussa? Jouluun valmistauduttiin innolla ja ohjelmaa riitti jokaiselle päivälle. Vipulan juhlasali muuttui työpajaksi useammaksi päiväksi. Ensin sen valtasivat hoitajat, jotka painoivat asukkailleen joululahjaksi nimikoidut tyynyliinat. Sitten asukkaat ryhtyivät tekemään joulukortteja toimintaterapeuttiopiskelijoiden ja henkilökunnan avustuksella. Pajasta käsin vietiin myös joulukoristeita ryhmäkoteihin. Sekä Vuosaaren, että Pasilan yksiköissä kokoonnuttiin ennen joulua perinteiseen adventtikirkkoon seurakunnan työntekijöiden kanssa oli vipinää töppösissä. Iltapäivällä tuotiin kuuset ryhmäkoteihin ja ne puettiin jouluasuun. Omaisille oli tarjolla non-stop glögi. Illan hämärtyessä yli 70 ihmisen joukko päiväkummun asukkaita, omaisia ja hoitajia kokoontui kuuntelemaan poikakuoro Cantores Minoresin esittämiä perinteisiä joululauluja Tuomiokirkkoon. Konsertti toteutettiin yhteistyössä SAPAn jalkapallojunioreiden kanssa. Kaikissa ryhmäkodeissa vierailivat Vellamon perinteen mukaisesti tiernapojat. Paula-Maiju Rikkinen ilahdutti kauneimmilla joululauluillaan Vipulan juhlasalissa järjestetyssä konsertissa. Jouluaattona saimme vieraita korvatunturilta. Joulupukki musisoivine tonttuineen vieraili jokaisessa ryhmäkodissa. Joulun tunnelma kauniisti koristelluissa ryhmäkodeissa oli käsin kosketeltavissa. Perinteiset jouluatriat ja viineineen varmistivat hyvän joulumielen. On aivan uskomatonta, kuinka monien joululaulujen sanat talon vanhimmatkin vielä muistavat ulkoa. Uutta vuotta vietettiin r yhmäkodeissa valamalla tinoja, tekemällä uuden vuoden taikoja ja kohottamalla maljat tulevan vuoden onneksi. Musisointia venäläiseen tahtiin TEKSTI ANNE VÄÄTÄINEN, KUVA KIRSI LINDEQVIST JO VELLAMOLAISILLE TUTTU OTSHAROVANIE ROSSII venäläinen perheorkesteri esiintyi Vipulan juhlasalissa Musisointi innosti kuulijoita niin kovasti, että myynnissä olleet yhtyeen cd-levyt hankittiin jokaiseen ryhmäkotiin. Pulkkamäkeen! TEKSTI MAIJA KETOLA, KUVA ANNE VÄÄTÄINEN VUODEN ENSIMMÄISEN TYKYPÄIVÄN AIHEEKSI VALITtiin laskiaisajan kunniaksi pulkkamäki. Vaikka ilma suosi pikku pakkasella perjantaina 10.2., jäi osanotto melko vähäiseksi. Suuntasimme liukurein ja jätesäkein varustautuen Paloheinän kukkuloille, jossa ensimmäisenä piti kiivetä ylös asti ihastelemaan maisemia. Voi kuinka rauhalliselta ja kiireettömältä voi pääkaupunkimme näyttääkään oikeasta kohdasta katsottaessa. Liukurit riviin ja menoksi! Mäki oli jyrkkä ja vauhdin yllyttyä hurjaksi tuli mieleen, miten sitä lapsena uskalsikin mennä niin lujaa. Lämmin mehu maistui auton luona laskujen jälkeen ja viereisen jäähallin kahvila kutsui lämpöönsä illan jo hämärtyessä. Iltapäivä ulkoilmassa virkisti kaikkien mieltä ja päätimme ottaa mäenlaskut pian uusiksi. Hoitokoti Päiväkumpu 7

8 Lemmikkejä vierailulla TEKSTI JA KUVAT ANNE VÄÄTÄINEN MONILLA PÄIVÄKUMMUN ASUKkailla on aiemmin ollut lemmikki. Jotkut ovat aiemmin toimineet maatalon isäntinä tai emäntinä. Eläinrakkaita päiväkumpulaisia löytyy jokaisesta ryhmäkodista. Lähes kaikki ryhmäkodit ovatkin harkinneet lemmikin ottamista, mutta allergiat ja astma ovat nämä hankkeet estäneet. Tosin Vellamosta, Vanamosta ja Vipulasta löytyy akvaario. Värikkäiden kalojen uiskentelua on hauska seurata. Ainolassa käy vierailulla usein omaisten lemmikkejä, joita asukkaat seurailevat mielellään. Myös muilla ryhmäkodeilla on omat vieraansa. Esimer- kiksi toimitusjohtajan, Irman 18-vuotias Musti kissa on nukkunut muutamat päiväunet Ainolan sängyissä. Alkuun kyllä hämmästeltiin sitä, kun tyttö kissalla on poikakoiran nimi, mutta kun siitä hämmästyksestä päästiin, on Mustin touhuiluja ollut hauskaa seurata. Kaukon luona Ainolassa käy usein 6-vuotias Dami. Dami on omistajansa mukaan oiva metsästäjä. Annia käy Ainolassa tapaamassa puolestaan kahdeksan kuukautta vanha Ringo koira. Joten hyvät omaiset, ystävät ja työntekijät haluamme rohkaista teitä ottamaan välillä lemmikkejänne mukaan vierailulle Päiväkumpuun! Niistä riittää iloa ja keskustelun aihetta. 8 Hoitokoti Päiväkumpu

9 Tiiminurkka TIIMINURKASSA KERROTAAN HOITOkoti Päiväkummussa toimivista tiimeistä ja niiden toiminnasta. Tässä tiiminurkassa esittäytyy VIRKKU. Virike- ja kuntoutustiimi VIRKUSSA ovat mukana: Outi Gerdt, tiimivastaava, Vellamo Kirsi Lindeqvist, Kullervo Kalli Räisänen, Vanamo Eila Turunen, Vipula Riikka Jylö, Ainola Leila Pelkonen/Raili Tuovinen, Karpalo VIRKUN TEHTÄVÄNÄ ON mahdollistaa asukkaan kuntoutumista edistävää toimintaa tukea ja ylläpitää asukkaan kuntoutumista suunnitella kerho- ja harrastustoimintaa sekä iloa tuovia tapahtumia arjessa ja juhlassa työskennellä yhteistyössä asuk kaan, henkilökunnan, omaisten sekä ulkopuolisten virike- ja kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. KUVA ANNE VÄÄTÄINEN >> Kuvassa virike- ja kuntoutustiimi Virkku Kotiäänestys Hoitokoti Päiväkummussa Kalevala elää Hoitokoti Päiväkummussa TEKSTI TIINA SALMI PRESIDENTINVAALIEN KOTIÄÄNESTYKSEN ensimmäinen kierros järjestettiin Hoitokoti Päiväkummussa loppiaisena 6.tammikuuta. Lista asukkaista toimitettiin Helsingin vaalipiirin keskusvaalilautakuntaan, jossa jokaisen äänioikeus varmistettiin. Yhden asukkaamme kohdalla keskusvaalilautakunnan virkailija joutui ison ongelman eteen, kun ilmoitetun nimistä henkilöä ei löytynyt koko Suomesta! Sosiaaliturvatunnuksen avulla kuitenkin selvisi, että asukkaamme nimi oli kirjoitettu hivenen väärin koko hänen hoitojaksonsa ajan. Kaikki ilmoitetuista olivat äänioikeutettuja, yksi ulkopaikkakuntalainen joutui kuitenkin suorittamaan kansalaisvelvollisuutensa ennakko äänestämällä postissa. Käytäntö osoitti, etteivät kaikki ilmoitetut olleet kuitenkaan halukkaita äänestämään vaalivirkailijoiden saavuttua ja toiselle kierrokselle osallistujien lista lyheni huomattavasti. Toinen kotiäänestyspäivä oli perjantaina Äänestys suoritettiin kahden virkailijan toimesta jokaisen asukkaan omassa huoneessa. Asukkaat kokivat äänestämisen tärkeäksi tapahtumaksi ja omaa vuoroa odotettiin kovasti. Osa halusi säilyttää vaalisalaisuuden, mutta yllättävän moni halusi ilmaista oman ehdokkaan Suomen seuraavaksi presidentiksi. Äänestystilaisuuden päätyttyä juotiin tietenkin vaalikahvit. Martta Vanamosta kertoi aina käyneensä äänestämässä virallisena vaalipäivänä, tämä oli ensimmäinen kerta kun hän äänesti etukäteen. Martan mielestä kotiäänestys oli vaivaton tapa äänestää, ei tarvinnut lähteä merta edemmäs kalaan. Myös oman suosikin valinta oli helppoa, kun oli etukäteen selvittänyt kantansa televisiota katsoen ja lehtiä lukien. TEKSTI LEILA PELKONEN JA EILA TURUNEN VIETÄMME PERINTEISTÄ KALEVALA-VIIKKOA elämänilon talossamme. Hoitokotimme ryhmäkoteja ovat Ainola, Vipula, Kullervo, Vanamo ja Vellamo. Maanantaina r yhmäkodit työstävät omasta Kalevala-aiheisesta nimestään julisteen, jonka materiaaleina voi hyödyntää esim. kangasta, kuvia ja värejä. Kannattaa vierailla eri ryhmäkodeissa ihailemassa taidejulisteita! T iistaina Vipulan yhteistilassa saamme nauttia kanteleen soitosta ja yhdessäolosta. Keskiviikkona ryhmäkodeissa visaillaan Kalevala-aiheisen tietokilpailun parissa. Innokkaimmille löytyy Vipulan kirjastosta Kalevalaaiheista luettavaa. Kalevala-teema näkyy myös ruokailussa koko viikon ajan. Tarjolla on perinneruokia Suomesta. Kukin ryhmäkoti ottaa huomioon Kalevala-viikon somistuksessa ja kattauksessa. Vipulan ja Vellamon yhteistilassa on esillä Kalevala-aiheinen pöytä, johon kaikki voivat käydä vapaasti tutustumassa! Hoitokoti Päiväkumpu 9

10 Lämmin kiitos yhteistyöstä! KUVA ANNE VÄÄTÄINEN TA R K K A S I L M Ä I S I M M Ä T V A R M A A N K I N huomasivat joukon nuoria tyttöjä syksyllä silakkamarkkinoille tapahtuneella retkellä. Nämä tytöt olivat Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan naisten sählyjoukkueen, LaMa:n, pelaajia. Hoitokoti Päiväkumpu ehdotti meille retkeen liittyvää yhteistyötä aiemmin syksyllä. Yhteistyön tarkoituksena oli tuottaa retken merkeissä iloista mieltä asukkaille, jotka tarvitsivat retkiavustajia sekä saada hankittua joukkueellemme uudet pelipaidat. Yhteistyön teki mielekkääksi se, että molempien osapuolten tavoitteena on tuottaa elämäniloa. Hoitokoti Päiväkumpu haluaa tuoda asukkailleen Hellällä hoivalla elämäniloa ja sählyjoukkueemme tarkoitus on tuottaa meille pelaajille elämäniloa urheilun sekä yhdessäolon ja tekemisen avulla. Ennen retkelle lähtemistä saimme tutustua Hoitokoti Päiväkummun yritystoimintaan. Keskustelu pyöri paljon seniorimarkkinoinnin puolella. Jutustelun lomassa söimme herkullisen lounaan, josta saimme kiittää keittiö Karpalon henkilökuntaa. Lounaan jälkeen tapahtunut Retki silakk a m a r k k i - noille oli myös meille pelaajille iloinen kokemus! Mielenkiintoisesta yhteistyöprojektista kiittäen, LaMa:n pelaajat kuntonurkka TEKSTI KIRSI LINDEQVIST, KUVAT ANNE VÄÄTÄINEN OIKEIN ANTOISAA JA LIIKUNNALLISTA UUTTA VUOTTA 2006 kaikille tämän lehden lukijoille! Vuosi on pyör äht änyt k äyntiin kunnon talvipakkasissa. Hoitokoti Päiväkummun Pasilan yksikön 1-vuotis syntymäpäivä oli virallisesti , mutta juhlia vietettiin ystävänpäivänä. Torinon Olympialaiset alkoivat avajaisilla 11.2 ja siitä pari viikkoa eteenpäin monet ovat olleet innokkaita penkkiurheilijoita. Kisoja katsellessa ovat jotkut kuitenkin vahvistaneet lantiopohjan, vatsan, käsien ja selän lihaksia tekemällä erilaisia lihaskuntoharjoituksia sohvalla tai lattialla istuessaan. Tässä muutamia harjoitusvinkkejä: Lantionpohjan lihaksia voit hyvin harjoittaa sohvalla ryhdikkäästi istuessasi. Jännitä pakaralihakset tiukasti yhteen kuin pidättäisit vessa hätää ja laske rauhallisesti kolmeen ja päästä rennoksi. Muista hengittää jännityksen aikana. Toista ainakin kymmenen kertaa. Sama liike nopeutettuna, jännitä, rentouta, jännitä, rentouta Toista tätä liikettä sekunnin ajan. Istuessasi jännitä vatsalihakset tiukaksi, pidä hetki jännitystä yllä ja rentouta. Toista monta kertaa, jotta saat liikkeen rasittamaan tarpeeksi vatsalihaksiasi. Muista tasainen hengitys suorituksen aikana, äläkä pidätä hengitystä. >> Kuvissa Kirsin ohjeiden mukaan jumppaa Ainolassa harjoittelujaksolla ollut Hesoten opiskelija Heidi Kiviniemi. Mene mukailtuun etunojapunnerrusasentoon television eteen. Nojaa kyynärpäihin, pidä kroppa jäykkänä: selkä, vatsa, jalat, kädet. Jos samalla laitat polvet maahan, on suoritus kevyempi. Mutta jos voimaa on, niin polvet ylös! Ole tässä asennossa niin kauan kuin jaksat. Liike on loistava lihasvahvistaja, joka tuntuu selkä-, vatsa-, jalka- ja käsilihaksissa Hoitokoti Hoitokoti Päiväkumpu

11 Keittiönurkka Tältä palstalta löydät ideoita suussa sulaviin kotileivonnaisiin ja muihin pikkuherkkuihin. kuva Kari Vasarainen Kalevala-viikko Mustikkakukko eli rättänä Saamme viettää Hoitokoti Päiväkummussa KALEVA-viikkoa Teemaviikoilla ja teemapäivillä piristämme asukkaita sekä henkilökuntaa. Samalla kunnioitamme sekä vaalimme Suomen perinteitä. Tällä viikolla tarjoamme perinneruokia ympäri Suomea. Lounaaksi on tarjolla läskisoosia, karjalanpaistia unohtamatta helmikuun erikoisuutta matikkakeittoa. Päivällisellä saamme vatsamme täyteen lihasopalla, tuuvinkivellillä sekä kuuluisalla mustalla makkaralla. 250 g voeta 0,5dl sokeria 1dl otrajaohoja 3,5dl ruisjaohoja 0,5dl sokeria 0,5dl mustikoita survottuna Voen annetaan pehmitä notkeeks, kaohalla hämmennettään. Jaohot ja sokeri sekotettaan noppeesti voen jookkoon. Taekinasta ¾ levitettää kiviruuku pohjale ja reonale. Mustikat ja sokeri sekotettaa ja levitettää taekina piäele ruukkuu. Mustikat peetettää lopula taekinalla Paestetaan uunissa yks tunt. Mustikkakukko, rättänä on jäläkiruoka, jota syyvää kermavuaho kans. Toisilla on ruista ja rahhoo, mutt ei tällaista kellukkamahhoo. Mikkää ei oun niin makkeeta kun kiiskil liha. Ateriat täydentyvät jälkiruoilla, joilla saamme suumme makeaksi. Tarjolla on mm. rättänää ja marjapaistosta vaniljakastikkeella sekä talkkunahyvettä. Kätevält ei kala lopu, eikä vilja viisahalta. Terveisin Leila keittiö KARPALOSTA KALEVALA-VIIKON RUOKALISTA MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI LOUNAS SILAKKALAATIKKO LÄSKISOOSI KARJALANPAISTI HERNEROKKA PUNAJUURISALAATTI PERUNAT PERUNAT PANNUKAKKU, HILLO RÄTTÄNÄ, KERMAVAAHTO OMENAKIISSELI VATTUKIISSELI PÄIVÄLLINEN PALAMAKSAKASTIKE, SILLIÄ, MUNAKOKKELIA VERIPALTTUA/ VERIOHUKKAAT- JAUHELIHAPERUNASOSELAATIKKO PERUNAT PERUNAT PERUNAT, VALKOKASTIKE PUNAJUURIVIIPALE LOUNAS PERJANTAI LAUNTAI SUNNUNTAI SILAKKAFILEEPIHVIT, TILLIPE- MATIKKAKEITTO, MARJAPAIS- LIHAMUREKE, TOMAATTIKASTIKE RUNAT TALKKUNAHYVE TOS, VANILJAKASTIKE PERUNAT, MARJAPIIMÄ PÄIVÄLLINEN SIANLIHASOPPA MUSTAMAKKARA, PUOLUKKA- TUUVINKIVELLI (PERUNASOSEKEITTO) SURVOS, PERUNAT, SIPULIKASTIKE KARJALANPIIRAKKA

12 Kuva Kari Vasarainen Tulevia tapahtumia Osa tulevista tapahtumista, jotka kannattaa merkata almanakkaan vko 9 Kalevala-viikko Kalevala päivä, suomalaisen kulttuurin päivä, laskiaistiistai Aamupäivällä Rantakiven päiväkodin lapset ja iltapäivällä Itä-Helsingin musiikkiopiston lapset esiintyvät ryhmäkoti Vellamossa Henkilökunnan tyky-iltapäivä 8.3. Naisten päivän konsertti 9.3. Ryhmä A la Karpalo Kuningaskalastaja yhtye esiintyy Pasilan yksikön juhlasalissa Luova paja Seurakunnan hartaushetki Pasilan yksikön juhlasalissa Henkilökunnan teatteri-ilta 7.4. Henkilökunnan tyky-iltapäivä 9.4. Palmusunnuntai / Mikael Agricolan päivä noitia liikenteessä? Seurakunnan hartaustilaisuus ehtoollisineen Pasilan yksikön juhlasalissa Pääsiäinen Ryhmä A la Karpalo 27.4 Pasilan yksikön omaisten ilta, veteraanipäivä 1.5. Vapputanssit 5.5. Henkilökunnan tyky-iltapäivä 9.5. Eurooppa-päivä J.V. Snellmanin päivä / suomalaisuuden päivä Kirpputori&myyjäiset Pasilan yksikön pihalla Äitienpäivän konsertti Seurakunnan hartaushetki Pasilan yksikön juhlasalissa Naisten 10 / Kaatuneiden muistopäivä