Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi valmistava koulutus OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA

Transkriptio

1 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi valmistava koulutus OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Hyväksytty, toimialajohtaja Hyväksytty johtokunnan kokouksessa

2 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1 Yleistä Tieto- ja viestintätekniikka Tutkintojen perusteet Opetussuunnitelman tarkoitus Tutkinnon järjestämissopimus Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen Koulutuksen tavoite Näyttötutkinnon muodostuminen ja ammatilliset tutkinnon osat koulutuksessa Käytön tuen osaamisala Ohjelmistotuotannon osaamisala Hakeutuminen näyttötutkintoon ja valmistavaan koulutukseen Opiskeluvaihtoehdot Tiedottaminen Koulutuksen pääsyvaatimukset ja koulutukseen hakeutuminen Henkilökohtaistaminen Koulutuksen toteutuksen periaatteet Työelämäyhteistyö Hyvinvointi ja turvallisuus Yrittäjyys Kestävä kehitys Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Koulutuksen toteutus Yleisopinnot Kaikille pakolliset tutkinnon osat Käytön tuen osaamisala Ohjelmistotuotannon osaamisala Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osa muusta tutkinnosta Oppimisen arviointi Tutkinnon suorittaminen Todistukset Laadun varmistus ja toiminnan kehittäminen... 17

3 1 (20) 1 Yleistä 1.1 Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon, datanomi, suorittanut voi työskennellä erilaisissa IT-alan tehtävissä tai muissa tietotekniikkaosaamista vaativissa tehtävissä, kuten esimerkiksi työpaikan tukihenkilönä päätoimisena tai oman työn ohella. Hänellä on laaja-alaiset valmiudet toimia alan tehtävissä eri toimialoilla. Monipuolisen atk-koulutuksen avulla saa osaamista päivittäiseen tietotekniikan hallintaan monipuolisissa työtehtävissä. Tutkinnon suorittaneella on myös erikoistuneempaa osaamista valitsemansa osaamisalan ja muun valinnaisuuden perusteella. Tutkinnon suorittaneella on mahdollisuus osaamisensa ansiosta toimia erilaisissa ja muuttuvissa työympäristöissä. Hänellä on sellainen työelämän vaatima ammattitaito, että hän voi työllistyä alan tehtäviin toisen palvelukseen tai itsenäiseksi yrittäjäksi. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto sopii henkilöille, jotka käyttävät työssään tietotekniikkaa, mutta heiltä puuttuu ajankohtainen ja kattava atk-koulutus. Se sopii myös lähtökohdaksi alan syvempään opiskeluun. Datanomi on IT-alan perusosaaja. 1.2 Tutkintojen perusteet Opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen julkaisemaan tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkinnon perusteisiin (OPH:n määräys: Määräys 85/011/2014) Opetussuunnitelman tarkoitus Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksella (jatkossa TAKK) on kaikille tutkintokoulutuksille yhteinen Opetussuunnitelman yleinen osa, joka on dokumentoitu erikseen. Se luo pohjan myös tutkintotavoitteiseen koulutukseen, jota tässä kuvataan pääpiirteittäin. Tämän opetussuunnitelman tarkoituksena on antaa alalle hakeutuville henkilöille, alalla opiskeleville opiskelijoille, alan kouluttajille ja työelämän edustajille tiedot koulutuksen tavoitteista ja sisällöstä, koulutuksen toteutuksesta ja arvioinnista. Opetussuunnitelma ohjaa kouluttajien toimintaa jokapäiväisessä koulutustyössä ja varmistaa laadukkaan ja tavoitteellisen oppimisen. Se ohjaa koulutuksen ja tutkintojen järjestämisen kokonaisvaltaista prosessia koulutuksen markkinoinnista tutkinnon suorittamiseen ja alalle työllistymisen edistämiseen. Opetussuunnitelma muodostaa koulutuksen rungon, jota joustavasti sovelletaan ryhmä- ja opiskelijakohtaisesti. Koulutuskohtaiset opetussuunnitelmat (toteutussuunnitelmat) lukujärjestyksineen, jaksoineen ja sisältöineen laaditaan erikseen kutakin alkavaa koulutusta varten. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan yhdessä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja henkilökohtainen tutkinnon suorittamisen suunnitelma (HENSU).

4 1.4 Tutkinnon järjestämissopimus Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksella (TAKK) on tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon järjestämissopimus Opetushallituksen asettaman Tietojenkäsittelyn tutkintotoimikunnan 8524 kanssa. Sopimus on voimassa asti Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen Valmistavan koulutuksen sisällön laadinnassa on otettu huomioon tutkinnon perusteiden vaatimukset sekä työelämän tarpeet huomioiden alan kehitysnäkymät. Kouluttajat ovat jatkuvassa kanssakäymisessä alan yritysten kanssa mm. työssä oppimisen järjestämisessä, ohjaamisessa ja arvioinnissa. Myös työelämän edustajat osallistuvat säännöllisesti tutkintotilaisuuksien arviointiin, joiden yhteydessä saadaan tietoa työelämän asettamista vaatimuksista ja tarpeista koulutuksen kehittämiseksi. TAKK saa hyvää ajankohtaista lisätietoa koulutustarpeista järjestäessään yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstön tietoteknistä perus- ja täydennyskoulutusta yritysten tarpeiden mukaan. Lisäksi TAKK toteuttaa erilaisia hankkeita esim. pilvipalveluihin ja pelillistämiseen liittyen. Näissä hankkeissa on mukana laaja kirjo yrityselämän edustajia ja tätä kautta kouluttajien verkostoitumista ylläpidetään. Myös yhteistyö tutkintotilaisuuksien arvioijien kanssa on tiivistä. Opetussuunnitelman sisältö päivitetään 1-3. vuoden välein vastaamaan työelämän sen hetkisiä tarpeita. Sisällön päivitykseen osallistuvat kouluttajat ja työelämän edustajat. Opiskelijoilta kerättävän opiskelijapalautteen perusteella teemme muutoksia sisältöön tarvittaessa. Pienemmät muutokset ilmenevät koulutuskohtaisissa suunnitelmissa. 2 Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon ja suorittaa tutkinnon. Mikäli opiskelija jo hallitsee tutkinnossa vaadittavan ammattitaidon, voi opiskelija suorittaa tutkinnon ilman valmistavaa koulutusta. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon suorittanut toimii luotettavasti, joustavasti ja luovuutta käyttäen asiakkaiden ja tilanteiden edellyttämällä tavalla. Hän noudattaa tekijänoikeuksia ja alaa koskevaa lainsäädäntöä. Hän osaa käyttää tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja tukemaan, kehittämään ja tehostamaan organisaation toimintaprosesseja. Hän tukee työskentelyssään kestävän kehityksen toteutumista. Hänellä on hyvät vuorovaikutus- ja dokumentointitaidot sekä kyky toimia ryhmissä ja projekteissa. Hän osaa kommunikoida eri kielillä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon suorittanut kykenee seuraamaan jatkuvasti muuttuvan alan kehitysvirtauksia ja kehittymään työssään niiden mukaisesti sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tuetaan opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä annetaan opiskelijoille jatkoopintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tuetaan elinikäistä oppimista (L 630/98, 5 ).

5 3 Näyttötutkinnon muodostuminen ja ammatilliset tutkinnon osat koulutuksessa Tutkinto muodostuu kahdesta kaikille pakollisesta osasta ja kahdesta osaamisalan mukaisesta tutkinnon osasta. Lisäksi on valittava 1-2 valinnaista osaa. Käytännössä koko tutkinto siis edellyttää vähinään 5 osaamisalan suorittamista. TAKK järjestää tarvittaessa koulutusta kaikista tutkinnon osista. Pääpaino on lihavoiduissa koulutuksissa. Huom. Numerointi viittaa tutkinnon perusteisiin. 2.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Palvelutehtävissä toimiminen Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 2.2 Käytön tuen osaamisala Ylläpitotehtävissä toimiminen Palvelujen käyttöönotto ja tuki Lisäksi on valittava joko yksi osa (1) tutkinnon osista tai kaksi osaa (2) tutkinnon osista Ohjelmistotuotannon osaamisala Ohjelmiston prototyypin toteuttaminen Ohjelmiston tuotantoversion toteuttaminen Lisäksi on valittava joko yksi osa (1) tutkinnon osista tai kaksi osaa (2) tutkinnon osista Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Multimediatuotanto Sähköisten asiointipalveluiden toteuttaminen Palvelinohjelmistojen hallinta ja virtualisointi Monikanavajulkaisujen toteuttaminen Tietokantojen hallinta Kehitysympäristön käyttö Testaus Tietojärjestelmien hyödyntäminen Tietoturvan ylläpito Käytön tuen prosessien vakiointi Yritystoiminnan suunnittelu Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta

6 3.1 Käytön tuen osaamisala Käytön tuen osaamisalan suorittanut asentaa, testaa ja dokumentoi asiakkaan työtehtäviin soveltuvan työasemalaitteiston, sovellusohjelmat sekä tarvittavat tietoliikenneyhteydet. Hän opastaa asiakasta käyttöönotossa ja samalla varmistaa laitteistojen ja ohjelmistojen toimivuuden. Hän vakioi työasemat monistamalla tekemänsä ratkaisut monen työaseman ympäristössä. Hän hallitsee alan englanninkielistä terminologiaa. Käytön tuen osaamisalan suorittanut tuottaa palveluja tietoverkkoon ja palvelimelle sekä määrittelee tilanteen mukaiset palvelut käyttöön asiakkaan työasemille. Hän suojaa ja varmistaa tietoverkossa käsiteltävän tiedon. Hän toimii asiakaspalvelutehtävissä ratkaisten laitteistojen ja palveluiden käytössä ilmeneviä ongelmia yhteistyössä asiantuntijoiden sekä palveluntarjoajien kanssa. Käytön tuen osaamisalan suorittanut kehittää ja ylläpitää tieto- ja viestintäteknistä toimintaympäristöä ja siinä tarjottavia palveluja. Hän ylläpitää palvelujen tuottamisessa tarvittavia tietokantoja ja tietokantaympäristöjä. Hän tehostaa ja automatisoi työtään sekä ratkaisee ohjelmien ja laitteiden käytössä esiintyviä ongelmia komentosarjojen ja valvonta-, testaus- ja ylläpito-ohjelmien avulla. Hän huolehtii tietojärjestelmän tietoturvasta ja varmuuskopioinnista. Osaamisalan suorittanut suunnittelee ja dokumentoi tieto- ja viestintäteknisen laitteen tai järjestelmän käyttöönoton. Hän avustaa ja ohjaa asiakasta työpisteen ergonomisten ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän auttaa asiakasta käyttämään työvälineohjelmia, sovellusohjelmia ja tietoverkkopalveluja sekä niiden kehittyneitä ominaisuuksia. Hän laatii tarvittavat käyttöohjeet sekä suunnittelee ja toteuttaa annettavan koulutuksen ja opastuksen. Hän käsittelee ja dokumentoi asiakkaiden palvelupyyntöjä. 3.2 Ohjelmistotuotannon osaamisala Ohjelmistotuotannon osaamisalan suorittanut toimii ohjelmistoprojektissa, jossa hän mallintaa organisaation toimintaa ja käsitteistöä käyttäen soveltuvia kuvausmenetelmiä. Hän työskentelee erilaisissa systeemityön vaiheissa käyttäen soveltuvia menetelmiä ja hyödyntäen suunnittelumalleja. Hän laatii vaatimusten pohjalta määrittelydokumentin. Hän suunnittelee määrittelyn mukaisen tietokannan ja käyttöliittymän ja ottaa huomioon käytettävyyden. Hän tuotteistaa suunnittelemansa ohjelmiston hyödyntäen olemassa olevia toteutusratkaisuja. Hän laatii testaus- ja käyttöönottosuunnitelman. Ohjelmistotuotannon osaamisalan suorittanut toimii ohjelmistotuotantotehtävissä ottaen huomioon tietoturvan. Hän hakee tietotarpeita vastaavaa tietoa tietokannasta kyselykieltä käyttäen. Hän osallistuu testaukseen ohjelmistotuotannon eri vaiheissa. Hän hallitsee alan englanninkielistä terminologiaa. Ohjelmistotuotannon osaamisalan suorittanut tulkitsee ohjelmistosuunnittelussa syntyneitä teknisiä määrittelyjä ohjelman toteuttamiseksi. Hän tuottaa ja dokumentoi valitulle päätelaitteelle ohjelmiston käyttäen ohjelmointiympäristöä. Hän toteuttaa ohjelmiston käyttöliittymälogiikan ja tietokantayhteydet. Ohjelmoidessaan hän tuottaa helposti ylläpidettäviä, tehokkaita ja uudelleenkäytettäviä ratkaisuja.

7 4 Hakeutuminen näyttötutkintoon ja valmistavaan koulutukseen 4.1 Opiskeluvaihtoehdot TAKK järjestää tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaa koulutusta työvoimakoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena ja omaehtoisena koulutuksena. Työvoimakoulutus Koulutus on kokopäiväistä opiskelua, jossa työpäivän pituus on yleensä 7 tuntia. Työvoimakoulutusta toteutetaan tarjouspyyntöjen mukaisesti. Työvoimakoulutus on opiskelijoille maksutonta. Tällä vuosikymmenellä ei ole pyydetty tarjouksia tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnosta tai sen osasta. Oppisopimuskoulutus Koulutuksessa opiskelijalla tulee olla työpaikka. Koulutuksesta laaditaan sopimus työnantajan, oppisopimustoimiston, TAKKin ja opiskelijan välillä. Lähiopiskelu tapahtuu TAKKissa luokkaopetuksena, jossa yhdistyvät teoria ja käytäntö. Opiskeluun kuuluvat myös etäopiskelu, harjoitukset, projektit sekä erilaiset workshopit. Työssäoppiminen tapahtuu työpaikalla ja työssäoppimisen valvontaa suorittaa yrityksen nimeämä työpaikkaohjaaja. Koko tutkinnossa lähiopiskelua on korkeintaan 80 päivää kahden vuoden aikana. Oppisopimuskoulutus on opiskelijoille maksutonta. Omaehtoinen koulutus Omaehtoiseen koulutukseen voi hakea kuka tahansa ja valinnan tekee koulutuksen järjestäjä. Opiskelu on samanlaista kuin oppisopimuksella, mutta työssäoppimisen osuus voi olla huomattavasti pienempi, jolloin sitä korvaa omatoiminen harjoittelu, ryhmätyöt ja workshopit. Omaehtoisen ja oppisopimuskoulutuksen opiskelijat opiskelevat usein samassa ryhmässä. Koko tutkinnossa lähiopiskelua on korkeintaan 80 päivää kahden vuoden aikana. Omaehtoinen perustutkintokoulutus on opiskelijalle maksutonta. 4.2 Tiedottaminen Koulutuksesta tiedotetaan TAKKin www-sivuilla, sosiaalisessa mediassa, koulutusesitteissä, informaatiotilaisuuksissa, lehtimainonnassa, henkilökohtaisten kontaktien kautta sekä tutkinnon ja koulutusten rahoittajatahojen kautta. Yhteistyötä tehdään myös työnantajien ja työntekijöiden kanssa mm. kartoittamalla osaamista ja koulutustarvetta ja suunnittelemalla työpaikkakohtaisia koulutuksia. 4.3 Koulutuksen pääsyvaatimukset ja koulutukseen hakeutuminen Koulutuksen pääsyvaatimukset vaihtelevat osaamisalasta riippuen. Ict-osaamisen perusvaatimuksena on TIEKE:n Tietokoneen tasoinen osaaminen. Työvoimakoulutukseen hakeutuminen tapahtuu TE- toimiston verkkosivujen kautta.

8 Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan paikallisen oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kautta. Omaehtoiseen koulutukseen haku tapahtuu TAKKin verkkosivujen kautta. 4.4 Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisella mahdollistetaan ja varmistetaan joustavat aikuisopiskelijalähtöiset tutkinto- ja opiskelupolut ammattiin. Hakeutumisvaiheessa selvitetään näyttötutkintoon hakeutuvan henkilön lähtötilanne ja tunnistetaan aiemmin hankittu osaaminen hakeutujan osaamisestaan tekemien suullisten ja kirjallisten kartoitusten ja selvitysten, itsearvioinnin ja mahdollisesti haastattelun perusteella. Ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen. Valmistavan koulutuksen vastuukouluttaja vastaa näyttötutkintoon hakeutuvan henkilön perehdyttämisestä tutkintoon ja opiskeluun sekä osaamisen ja erityistarpeiden tunnistamisesta ja tutkintopolun suunnittelusta yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa. Vastuukouluttaja tekee yhteistyötä muiden kouluttajien, tutkintovastaavan sekä tarpeen mukaan erityisopettajan sekä TAKKin opiskelijapalveluiden ja koulutuksen tilaajan kanssa. Työssäoppimisen ja näyttötutkinnon suorittamisen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös työnantajien kanssa. Hakeutumisvaiheen selvitysten perusteella vastuukouluttaja tekee johtopäätökset ja suunnittelee yhdessä hakeutujan kanssa, miten näyttötutkinto suoritetaan ja miten tarvittava ammattitaito hankitaan ottaen huomioon opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen, hänen ja työnantajan tarpeet, opiskeluedellytykset ja tietysti tutkinnon vaatimukset. Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen kuvataan tutkintotoimikunnan hyväksymässä näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmassa ja henkilökohtaisella tasolla henkilökohtaisessa tutkinnon suorittamisen suunnitelmassa HENSUssa. Käytännössä henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan kirjataan henkilötietojen lisäksi seuraavat asiat: Hakeutumisvaiheen lähtötilanne, osaaminen ja selvitykset toimenpiteistä, tutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen rahoitusmuoto HENSU - Näyttötutkinnon suorittaminen: suunnitelma tutkinnon osittain, dokumentointi, muut mahdolliset selvitykset osaamisesta, tutkintosuorituksina syntyvät tulokset (esim. ohjelmistosovellus, yrityksen verkkoratkaisu, palvelinuudistus), tutkintotilaisuuksien ajankohdat. HOPS - Valmistava koulutus: tarvittavan ammattitaidon hankkimisen sisältö, aikataulu, oppimisen tavoitteet ja opiskelun toteutustapa oppimisympäristöineen ja -menetelmineen sekä oppimisen seuranta ja arviointi. Ohjaus ja tuki: ohjauksen ja tuen tarve ja toteutus valmistavassa koulutuksessa ja näyttötutkinnon suorittamisessa. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan StudentaPlus toiminnanohjausjärjestelmään. Opiskelijaliittymän kautta opiskelija voi suunnitella ja seurata henkilökohtaisia

9 opintojaan ja tutkintosuorituksiaan. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja on virallinen hakeutumisvaiheen asiakirja, joka tulostetaan ja jonka tutkinnon suorittaja ja vastuukouluttaja allekirjoittavat. Tutkinnon suorittaja ja vastuukouluttaja seuraavat henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan toteutumista ja tarkentavat sitä tutkinnon osittain ja tarpeen mukaan ohjaus- ja palautekeskusteluissa. Muutokset kirjataan StudentaPlussaan. 5 Koulutuksen toteutuksen periaatteet 5.1 Työelämäyhteistyö Valmistavan koulutuksen sisällössä on huomioitu tutkinnon perusteiden vaatimukset, työelämän tarpeet ja alan kehitysnäkymät. Kouluttajien ja alan yritysten yhteistyö toteutuu mm. tutkintojen suorituksissa, työssä oppimisen suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa. Koulutuksessa voidaan käyttää apuna TAKKin ulkopuolisia asiantuntijoita. Työelämän edustajat osallistuvat tutkintosuoritusten arviointiin, ja tutkintotilaisuuksissa heiltä välittyy tietoa työelämän asettamista vaatimuksista ja tarpeista koulutuksen kehittämiseksi. TAKKin kouluttajat osallistuvat säännöllisesti tutkintotoimikunnan ja tutkintoja järjestävien oppilaitosten kehityspäiville, joissa kehitetään ja edistetään koulutuksen ja tutkintojen järjestämistä. Koulutusala järjestää myös ajankohtaistilaisuuksia (seminaareja, lounaita) alan ammattilaisten kanssa. Koulutuksen vastuuhenkilöt osallistuvat aktiivisesti oman alueensa tapahtumiin ja toimivat mm. tietojenkäsittely-yhdistyksissä. 5.2 Hyvinvointi ja turvallisuus Työturvallisuus on osa ammatin hallintaa. Opiskelijan on osattava huomioi-da ja noudattaa kaikissa toimissaan yleisiä työturvallisuusohjeita, henkilökohtaisia työturvallisuusohjeita, sähkötyöturvallisuus-ohjeita ja mahdollisesti vaadittavia erityistyöturvallisuusohjeita. Opiskelijoille annetaan tarvittavat työturvallisuuteen liittyvät koulutukset tai opastukset. Opiskelijoita kannustetaan kehittämään toimintaansa ekologisemmaksi, turvallisemmaksi ja ergonomisemmaksi sekä havaitsemaan ja tunnistamaan työhönsä liittyvät hyvinvointitekijät ja korjaamaan tilanteen ja/tai ilmoittamaan niistä vastuullisille. Opiskelijoita kannustetaan huolehtimaan omasta kunnostaan ja asettamaan tavoitteita myös sen suhteen. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita voidaan käsitellä henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa sekä ryhmissä. Koska kouluttajat myös itse tekevät jatkuvasti tietotyötä, on heidän työskentely-ympäristöönsä ja ergonomiaan kiinnitetty erityishuomiota.

10 5.3 Yrittäjyys Tutkinnossa on mahdollista suorittaa vapaaehtoisena tai valinnaisena yrittäjyysosa. Valmistava koulutus tätä varten järjestetään tarvittaessa yhteistyössä TAKKin yrittäjyysalan kanssa. Opiskelijoita kehotetaan käyttämään hyväkseen TAKKin HIOMOn palveluja ja neuvontapäivystystä. Tieto- ja viestintätekniikka koulutusala tekee yhteistyötä yrittäjyys -koulutusalan kanssa, josta saadaan yleiseen yrittäjyyteen koulutusaiheita. Omalla koulutusalallamme voimme kouluttaa ammatilliseen yrittäjyyteen liittyviä elementtejä. Yhdistämällä TAKK:n monialaisuuden mahdollisuudet voidaan toteuttaa yksilöllisiä tarpeita vaativia yrittäjyyskoulutuksia. 5.4 Kestävä kehitys 5.5 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet kestävän kehityksen edistämisessä ovat moninaiset. Niistä mainittakoon mm. etätyöskentely, videoneuvottelut, verkkokauppa ja paperinkulutuksen vähentäminen. Tavoitteena on ympäristön ja ihmisten turvallisuuden parantaminen. Toisaalta myös eettisten periaatteiden noudattaminen, tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu tähän. Samoin kestävää kehitystä on tietokoneiden materiaali- ja energiatehokkuuden huomioon ottaminen hankintavaiheessa, tietokoneiden energiansäästöominaisuuksien huomioonotto ja valvonta sekä käytettyjen laitteiden uusiokäyttö ja kierrätys. Työsuoritukset on osattava tehdä tehokkaasti ja taloudellisesti työturvallisuutta edistävin menetelmin, energiankulutusta ja ympäristöhaittoja minimoiden. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. TAKKin sähköisessä oppimisympäristössä on kestävän kehityksen kurssi, jota hyödynnetään opetuksessa tarvittaessa. Opiskelija ja TAKKin koko henkilökunta noudattavat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja sekä toimivat asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Opiskelijoiden taustat vaihtelevat ja kouluttajien (erityisesti vastuukouluttajan) tehtävänä on varmistaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen. Yksilöllisillä tukitoimilla turvataan tarvittaessa opintojen ja tutkintojen eteneminen suunnitellusti. 6 Koulutuksen toteutus Tieto- ja viestintätekniikka koulutusalan lähtökohtana on asiakaslähtöinen ja laadukas koulutustoiminta. Opiskelijat käsitetään asiakkaina ja heitä kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Koulutusalalla noudatetaan konstruktivistista oppimiskäsitystä, jossa oppija itse aktiivisesti rakentaa omaa tietämystään ja osaamistaan. Kouluttajat ohjaavat opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja arvioivat sitä. Opetuksesta tulee yhä vähemmän paikkasidonnaista ja vastuuta oppimisesta annetaan enemmän opiskelijoille.

11 Koulutusta toteutetaan lähiopetuksena, verkko-opiskeluna, projekteina ja workshoppeina sekä itsenäisenä opiskeluna. Lähiopetusjaksoilla annetaan opiskelijoiden tehtäväksi etätehtäviä, jotka vastuukouluttaja tarkastaa ja arvioi tai ne käydään yhdessä läpi seuraavan lähiopetusjakson alussa. Lähipäivillä annetun opetuksen lisäksi opiskelijalta edellytetään omaehtoista opiskelua ja harjoittelua, jotta hän suoriutuu annettujen etätehtävien tekemisestä ja saavuttaa tutkinnossa vaaditun ammattitaidon. Tarkennukset toteutukseen ja menetelmiin tehdään koulutuskohtaisiin suunnitelmiin. Tutkintokoulutuksista rakennetaan kokonaisuus TAKKin verkko-oppimisympäristöön. Toteutuksesta vastaa koulutukselle nimetty vastuukouluttaja. Tämä kokonaisuus pitää sisällään koulutuksen rakenteen, aikataulut, opiskelun ja tutkinnon suorittamisen ohjeistuksen, oppimateriaalit lisämateriaaleineen ja harjoituksineen sekä monipuoliset tiedotus- ja keskustelukanavat. 6.1 Yleisopinnot Opiskelija tutustuu opiskelu- ja oppimisympäristöön Opiskelija tutustuu tutkinnon perusteisiin ja henkilökohtaistamisen vaiheisiin Opiskelija laatii alustavan tutkintosuunnitelman Opiskelija perehtyy elinikäisen oppimisen sisältöön Opiskelija ryhtyy tarkastelemaan ammatissa kehittymisen prosessiaan Orientointi Henkilökohtaistamissuunnitelma Elinikäinen oppiminen 6.2 Kaikille pakolliset tutkinnon osat (Huom. Numerointi viittaa tutkinnon perusteisiin.) Palvelutehtävissä toimiminen toimia jossain organisaation toimintaprosessissa, jolloin hän - tunnistaa, kuvailee ja dokumentoi liiketoiminnan keskeiset toimintaprosessit ja sidosryhmät - käyttää eri työväline- ja viestintäohjelmia omassa työssään - käyttää sosiaalisen median virtuaalisia työkaluja liiketoiminnan tehostajana hoitaa palvelutilanteen, jolloin hän - suunnittelee ja valmistelee palvelutilanteen - palvelee asiakasta - hoitaa palvelutilanteen jälkitoimet tehdä sisäisen viestinnän ja asiakasviestinnän tietotekniseen toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä, jolloin hän

12 - viestii sähköisesti ja kirjallisesti - laatii, ylläpitää ja muokkaa tilastoja ja raportteja - ylläpitää tietokannoissa ja -verkoissa olevaa tietoa. Työvälineohjelmat Yrityksen tietojärjestelmät Organisaatio ja sen toiminta Asiakaspalvelu Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto tehdä laitteiden ja ohjelmistojen hankintaprojektiin liittyviä työtehtäviä asentaa työasemaan tarvittavat käyttöjärjestelmät, oheislaitteet ja perusohjelmat konfiguroida työaseman laitteet ja ohjelmat toimivaksi kokonaisuudeksi kytkeä työaseman verkkoon testata ja dokumentoida työaseman käyttöönoton käyttää laitteita ja ohjelmistoja opetuksen, käyttöohjeiden, ammattitaitonsa sekä kokemuksensa pohjalta. Työaseman hallinnan perusteet Hankintaprosessin kuvaaminen ja tarjouksen laatiminen Tietokoneen rakenteen hallinta Kustannuslaskenta 6.3 Käytön tuen osaamisala (Huom. Numerointi viittaa tutkinnon perusteisiin.) Ylläpitotehtävissä toimiminen ylläpitää tieto- ja viestintäteknistä toimintaympäristöä sekä siinä tarjottavia palveluja hallinnoida palvelinohjelmistoja virtualisoida palvelinympäristön huolehtia tietojärjestelmän tietoturvasta. Lähiverkko ja tietoliikenteen perusteet Ohjelmistojen ja laitteistojen ongelmatilanteet Ohjelmistolisenssit ja palvelinohjelmistojen hallinta

13 Verkon tietoturva Virtuaaliympäristön käytön perusteet Tietokantojen suunnittelu ja SQL Palvelujen käyttöönotto ja tuki asentaa ja vakioida työasemalaitteiston, sovellusohjelmat sekä tietoliikenneyhteydet tuottaa tietoverkkoon palveluja ottaa työasemalla verkkopalveluja käyttöön kouluttaa, opastaa ja tukea asiakkaita dokumentoida tieto- ja viestintäteknisen laitteen tai järjestelmän käyttöönoton. Palvelupyyntöjen käsittely Käyttöönoton suunnittelu ja dokumentointi Koulutuksen suunnittelu ja toteutus sekä materiaalin laadinta Pilvipalvelut Työaseman hallinnan syventävä jakso Lisäksi on valittava joko yksi osa (1) tutkinnon osista tai kaksi osaa (2) tutkinnon osista Ohjelmistotuotannon osaamisala (Huom. Numerointi viittaa tutkinnon perusteisiin.) Ohjelmiston prototyypin toteuttaminen määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot suunnitella ohjelmiston rakenteen laatia ohjelmiston teknisen spesifikaation. Projektisuunnitelman laatiminen Ohjelmoitavan ympäristön tietomäärittely Tietokannan määrittely, suunnittelu ja toteuttaminen Käyttöliittymän suunnittelu Testauksen suunnittelu Ohjelmiston tuotantoversion toteuttaminen

14 suunnitella ohjelmiston toteuttamisen toteuttaa ohjelmiston testata ja dokumentoida ohjelmiston. Ohjelmoinnin perusteet Ohjelmistotestauksen perusteet Ohjelmiston suunnittelu ja toteuttaminen Ohjelmiston dokumentointi Lisäksi on valittava 6.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (Huom. Numerointi viittaa tutkinnon perusteisiin.) joko yksi osa (1) tutkinnon osista tai kaksi osaa (2) tutkinnon osista Multimediatuotanto suunnitella multimediatuotannon prosessin suunnitella multimediatuotteita toteuttaa multimediatuotteita käyttää ja soveltaa multimedia-alan ohjelmistotuotteita, laitteita ja tekniikkaa dokumentoida tuotantoprosessin Opintojaksot Multimediaprojekti Käsikirjan laatiminen Multimediasovellusten tehokas käyttö Multimediasovelluksen dokumentointi Sähköisten asiointipalvelujen toteuttaminen kartoittaa sähköisten asiointipalveluiden käyttömahdollisuuksia liiketoiminnan tehostamiseksi määritellä sähköisten asiointipalvelujen tietotarpeet ja käytön suunnitella sähköiset asiointipalvelut, jolloin hän - suunnittelee käyttöliittymän - suunnittelee tarvittavat tietokannat toteuttaa sähköiset asiointipalvelut, jolloin hän - toteuttaa käyttöliittymän - toteuttaa tarvittavat tietokannat - toteuttaa yhteydet tietokantoihin dokumentoida sähköisten asiointipalveluiden toteuttamisen

15 Projektisuunnitelman laatiminen ja projektissa toimiminen Sähköisen asiointipalveluympäristön tietomäärittely Tietokannan määrittely, suunnittelu ja toteuttaminen Käyttöliittymän suunnittelu Testauksen suunnittelu Sähköisiin asiointipalveluihin liittyvä lainsäädäntö Palvelinohjelmistojen hallinta ja virtualisointi Valituissa käyttöjärjestelmäympäristöissä opiskelija osaa määritellä ja toteuttaa toimialueen hallinnoida palvelinohjelmistojen käyttöoikeuksia määritellä ja ottaa käyttöön palveluita valvoa järjestelmän resurssien käyttöä suojata järjestelmän tiedot suunnitella ja toteuttaa virtualisointiympäristön luoda virtuaalikoneen asentaa käyttöjärjestelmän virtuaalikoneelle hallinnoida virtualisointiympäristöä. Palvelimen käyttöönotto ja hallinta Virtuaaliympäristön syventävä jakso Verkkoprojekti Monikanavajulkaisujen toteuttaminen suunnitella materiaalisisällön monikanavaisiin julkaisujärjestelmiin toteuttaa monikanavajulkaisun materiaalisisällön suunnitella monikanavajulkaisun toteuttaa monikanavajulkaisun käyttää monikanavaisen julkaisujärjestelmän ohjelmistotuotteita, laitteita ja tekniikkaa dokumentoida monikanavajulkaisun toteuttamisen. Monikanavajulkaisun suunnittelu Julkaisuohjelmien tehokas käyttö Monikanavajulkaisun toteuttaminen, testaaminen ja julkaisu Tietokantojen hallinta

16 asentaa tietokannan hallintajärjestelmän luoda ja hallinnoida tietokantoja sekä käyttäjätilejä seurata ja optimoida tietokannan toimintaa. SQL-palvelimen asentaminen ja käyttöönotto Käyttäjien hallinnointi ja ylläpito Tietokannan luonti Tietokantarakenteen dokumentointi Kehitysympäristön käyttö määritellä ohjelmistoprojektin valittua kehitysympäristöä käyttäen suunnitella ohjelmiston valittua kehitysympäristöä käyttäen toteuttaa ohjelmiston valittua kehitysympäristöä käyttäen testata ja dokumentoida valittua kehitysympäristöä käyttäen. Kehitysympäristöön liittyvä projektisuunnitelma Ohjelmoitavan ympäristön ja tietovaraston määrittely Ohjelmiston ja sen tietoturvan testaaminen Testaus suunnitella ohjelmiston testauksen toteuttaa ohjelmiston testauksen valittua testausympäristöä käyttäen laatia testausraportin. Ohjelmistotestauksen suunnittelu, toteutus ja raportointi Tietojärjestelmien hyödyntäminen osallistua tietojärjestelmien hankintaan asentaa tietojärjestelmän ja osallistua sen käyttöönottoon päivittää kuvauksen organisaation tieto- ja viestintäteknisestä ympäristöstä. Hankintaprosessin toteuttaminen ICT-ympäristössä Tutustuminen erilaisiin tietojärjestelmiin yrityskäyntien kautta Tietoturvan ylläpito

17 suunnitella organisaation tietoturvatoimia valvoa verkkoliikenteen turvallisuutta dokumentoida havaitut häiriöt ohjata ja tukea työasemien turvallisessa käytössä. Virustorjunta- palomuuriohjelmistojen asentaminen ja ylläpito Verkon suojaus Verkkoliikenteen valvonta Tietoturvaohjeiden laadinta ja dokumentointi Käytön tuen prosessien vakiointi selvittää yrityksen tuotantoprosessien tarpeet tunnistaa käytön tuen prosessit vakioi prosessit jollakin vakiointimenetelmällä. Yrityksen tuotantoprosessien tietotarpeet Käytön tuen prosessien dokumentointi ja vakioiminen Projektityöskentelyn työvälineiden tehokas käyttö Yritystoiminnan suunnittelu arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta esittää liikeidean ja yritysmuodon laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat Liiketoimintasuunnitelman laadinta Segmentointi ja tuotteistaminen Yrityksen taloudelliset laskelmat ja rahoitus Yrityksen perustaminen, yritysmuodot ja juridiikka Verotus ja alv Myynti ja markkinointi 6.6 Tutkinnon osa muusta tutkinnosta (Huom. Numerointi viittaa tutkinnon perusteisiin.)

18 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon voi valita ainoastaan niitä tutkinnon osia, jotka sisältyvät näyttötutkinnon muodostumiseen Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa niistä ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteista Opetushallitus on määrännyt. 7 Oppimisen arviointi Arvioinnin tavoitteena on oppimisen etenemisen seuraaminen, ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen, itsearvioinnin kehittäminen, palautteen antaminen ja saaminen sekä kannustaminen. Kun opiskelijaa ohjataan arvioimaan itseään suhteessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kriteereihin, autetaan häntä myös sisäistämään tutkinnon suorittamisessa vaaditut ammattitaitovaatimukset ja osaamisen taso. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Oppimisen arviointina opiskelija saa näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ei-numeerista suullista ja kirjallista palautetta. Koska numeerista arviointia ei tehdä, arvioinnista ei voi vaatia oikaisua. Valmistavan koulutuksen suoritukset kirjataan TAKKin opiskelijahallintojärjestelmään. Tutkinnon osasta riippuen palaute ja arviointi voi olla erilaista: Ohjelmointikoulutuksessa palaute ja arviointi tulevat yleensä harjoitusten läpikäyntien yhteydessä, jolloin opiskelijan oma arviointi ja tunnollisuus ovat tärkeät. Koulutusmateriaalissa on myös erilaisia testejä, joita opiskelijat voivat opiskella ja tehdä itsenäisesti. Käyttöjärjestelmä- ja laitekoulutuksessa palaute ja arviointi tulevat laboratorioharjoitusten ja käytännön työskentelyn kautta. Sovellusohjelmistokoulutuksissa yleensä annetaan harjoitukset tai suurempia tehtäväkokonaisuuksia, jotka arvioidaan. Projektit ja workshopit esitetään yleensä myös muille koulutukseen osallistujille, jolloin saadaan myös vertaisarviointi. 8 Tutkinnon suorittaminen "Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja ope-

19 9 Todistukset tusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Näyttötutkinnot suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan tutkintotoimikunnan kanssa solmitun näyttötutkintojen järjestämissuunnitelman ja tutkintotoimikunnan ohjeiden sekä TAKKin näyttötutkintostrategian mukaisesti. Tutkintojärjestelyistä vastuu on sopimuksessa nimetyllä tutkintovastaavalla. Hän arvioi näyttöympäristöjen soveltuvuuden ja vastaa arvioijien koulutuksesta sekä siitä että jokaisen tutkinnonsuorittajan kanssa on laadittu henkilökohtainen näyttösuunnitelma. Vastuukouluttaja kerää näyttötutkintoon ilmoittautumiset ja vastaa näyttötutkintoihin perehdyttämisestä sekä varmistaa ennen tutkinnon osan suorittamista, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet ja että hän on perehtynyt arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Joissakin näytön osissa, kuten esim. verkkoihin ja palvelimiin liittyvissä tehtävissä osa tutkintosuorituksesta voidaan suorittaa laboratorioympäristössä. Tuotantoympäristössä suoritusta ei voida toteuttaa, koska se saattaa aiheuttaa liian suuren riskin organisaation toiminnalle. Tutkintosuoritus voidaan toteuttaa esim. niin, että opiskelijat jaetaan ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle rakennetaan projekti, joka sisältää sopivat tehtävät. Projekti dokumentoidaan ja arvioijat arvioivat käytännön suorituksen ja dokumentoinnin. Opiskelija saa todistuksen näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta (osallistumistodistus ja opintorekisteriote) oppilaitokselta sekä tutkintotodistuksen tutkintotoimikunnalta, kun kaikki näyttötutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Osatutkintotodistuksen saa tutkinto-toimikunnalta, kun suorittaa tutkinnosta osia. TAKKin tapa toimia on, että koko näyttötutkinnon suoritettuaan opiskelija saa myös kansainväliseen käyttöön tarkoitetun ammatillisen tutkintotodistusliitteen (Europass Certificate Supplement). Liitteessä on tietoa suoritetusta tutkinnosta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi TAKK opastaa ja liittää tarvittavat tiedot ammattitutkintostipendin hakemiseen. 10 Laadun varmistus ja toiminnan kehittäminen Opiskelijoilta ja työpaikoilta säännöllisesti kerättävät palautteet ovat tärkeä osa laadunvarmistusta ja toiminnan kehittämistä. Opintojaksoista kerätään sen päätyttyä palaute, joka toimitetaan koulutuspäällikölle ja mahdollisesti myös koulutuksen tilaajalle. Palautetta käsitellään tarvittaessa asianosaisten kanssa ja tehdään parannuksia seuraaviin jaksoihin ja mahdollisesti muokataan meneillään olevan koulutuksen sisältöä tai/ja toteutusta Sähköinen OPAL-palaute kerätään työvoimakoulutuksesta ja omaehtoisesta sekä oppisopimuskoulutuksesta kerätään sähköinen AIPAL-palaute. Palautteet kerätään vähintään kaksi kertaa koulutuksen aikana ja ne käsitellään koulutusalan kokouksissa. Tavoitteena on toiminnan parantaminen ja kehittäminen saadun palautteen pohjalta.

20 Koulutuksen ja tutkinnon kehittämiseksi pyydetään palautetta myös työnantajilta ja työntekijöiltä esim. arvioijien perehdytystilaisuuksissa ja työssäoppimisen ohjauskäynneillä. Laadun varmistaminen ja kehittäminen ovat osa jokaisen TAKKilaisen työtä. TAKKin laatutyö perustuu jatkuvan kehittämisen periaatteeseen, jonka mukaan kaikkiin toimintoihin liittyvät suunnittelu-, toteutus-, arviointi- ja parantamisvaiheet (laatuympyrä). TAKKin laadunhallinta ja itsearviointi pohjautuvat Euroopan laatupalkinto (EFQM) - malliin. Ensimmäinen EFQM-mallin mukainen itsearviointi ja ulkoinen auditointi suoritettiin vuonna Ulkoisia auditointeja on tehty TAKKissa noin 3 vuoden välein ja viimeisimmässä Inspectan vuonna 2013 tekemässä auditoinnissa saimme 515 pistettä. Tavoitteena arvioinneissa on tunnistaa organisaation vahvuudet ja kehittämiskohteet.