LUCAS- MAASTOKARTOITUS
|
|
- Riikka Keskinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUCAS- MAASTOKARTOITUS Mitä? Missä? Milloin? Nina Vainikainen, Luke Työpaja SYKE
2 LUCASin historiaa Alun perin satoarviointeja varten, vain muutama maa mukana alkaen muukin maanpeite ja -käyttö mukaan, ryväsotanta kaksivaiheiseksi otannaksi ja kierroksi kolme vuotta; 11 maata 2009 laajennus: 23 maata 2012 : 27 maata 2015: 28 maata Yhä maatalouspainotteinen
3 Mihin tietoja käytetään Tarjolla tilastotaulukoita sekä pisteaineisto valokuvineen Pääasiallinen käyttö EC:n tarpeet Ympäristöpolitiikka Maatalouspolitiikka Ilmastonmuutokseen liittyvä politiikka Aluepolitiikka Myös mallinnuksen ja kartoituksen lähtö- tai aputietona JRC Copernicus (Ground truth)
4 Asetelma Kaksivaiheinen ositettu otanta Pitkittäistutkimus Koko Euroopan kattava pisteistö pisteet 2 km välein (pääilmansuunnissa) r = 1,5 m tai 20 m (extended window) Pisteet luokiteltu seitsemään maanpeiteluokkaan kuvatulkinnan perusteella Suurimmalta osin käytössä vuonna 2005 tehty ositus Jokaiselle NUTS2 -alueelle oma maasto-otanta
5
6 km as. NUTS alueet NUTS alueet km as. Kuva: Wikipedia km as km as km Kuva: 2 Tilastokeskus as.
7 2. vaiheen otos Otoksen suhteellinen koko sama kaikilla mailla Pienillä alueilla (< 500 km 2 ) otoksen koko suhteessa ositteen runsauteen Isommilla alueilla tarkastellaan ositteiden variaatiokertoimia Pistevalinta perustuu pisteille annettavaan järjestykseen, joka huomioi spatiaalisuuden Pisteistö jaettu blokkeihin Pyritään pysyviin koepisteisiin
8 Pisteiden saavutettavuus Vaikeasti saavutettaville pisteille kuvatulkinta 2009 Suomen ja Ruotsin osalta kuvatulkinta pisteelle, syynä pohjoisen suuret metsät ja järvet Maastoarviointi lisääntynyt v ,6 % v ,1 % Saavutettavuuteen vaikuttaa Korkeus mpy Etäisyys tiestä (perustana Tele-atlas) Korkeusero tiehen nähden Uutta v. 2015: saavutettavuus Corine-luokituksen perusteella
9 LUCAS-komponentit Maanpeite Maankäyttö Ympäristömuuttujat Maaperämoduuli Valokuvat Transekti
10 Maanpeite LUCAS 2015 A00 KEINOTEKOINEN MAANPEITE B00 VILJELYSMAA C00 METSÄT CXXX METSÄTYYPIT D00 PENSASMAA E00 RUOHOMAA F00 PALJAS MAA JA JÄKÄLIKÖT JA SAMMALIKOT G00 VESISTÖT H00 KOSTEIKOT
11 A00 KEINOTEKOINEN MAANPEITE A10 Rakennettu maa (katollinen roofed) A11 Rakennukset, joissa 1-3 krs A12 Rakennukset, joissa yli 3 krs A13 Kasvihuoneet A20 Keinotekoinen rakentamaton maa A21 Rakentamattomat aluemaiset piirteet A22 Rakentamattomat viivamaiset piirteet A30 Muut keinotekoiset alueet
12 B00 VILJELYSMAA B10 Viljat B11 Vehnä B19 Muut viljat B20 Juurekset B21 Perunat B22 Sokerijuurikas B23 Muut juurekset
13 B30 Non-permanent industrial crops B31 Auringonkukka B32 Rapsi ja rypsi B37 Muut B40 Palkokasvit, vihannekset ja kukat B41 Palkokasvit B42 Tomaatit B45 Mansikat
14 B50 Rehukasvit B51 Apila B55 Tilapäiset ruohomaat B70 Pysyvät viljelyskasvit: hedelmäpuut B71 Omenat B77 Muut sitrukset B80 Muut pysyvät viljelyskasvit B81 Oliivitarhat B82 Viinitarhat B83 Taimistot B84 Pysyvät industrial crops
15 C00 METSÄT C10 Lehtimetsät C20 Havumetsät C21 Kuusimetsät C22 Mäntymetsät C23 Muut havumetsät C30 Sekametsät C31 Kuusivaltaiset C32 Mäntyvaltaiset C33 Muut
16 Perustana EUNIS FI 2012 havaintoja 6 luokasta CXX1 Boreaalinen metsä CXX2 Hemiboreaalinen metsä ja nemoraalinen havumetsä ja havu-lehti-sekametsä CXX4 Asidofiilinen tammi- ja tammi-koivumetsä CXXB Suometsä CXXC Tulvametsä Metsätyypit CXXD Leppä-, koivu- tai haapametsä ilman joen vaikutusta
17 D00 PENSASMAA D10 Pensasmaa, jolla harvaa puustoa D20 Puuton pensasmaa E00 RUOHOMAA E10 Ruohomaa, jolla harvaa puustoa E20 Puuton ruohomaa E30 Spontaanisti uudelleen itäneet pinnat F00 PALJAS MAA JA JÄKÄLIKÖT JA SAMMALIKOT F10 Kivet ja kalliot F20 Hiekka F30 Jäkälä ja sammal F40 Muu paljas maa
18 G00 VESISTÖT G10 Sisämaan vesialtaat G11 Sisämaan makeat vesialtaat G12 Sisämaan suolaiset vesialtaat G20 Sisämaan virtavedet G21 Sisämaan makea virtavesi G22 Sisämaan suolainen virtavesi G30 Jokisuistojen vaihettumisvyöhykkeet G50 Jäätiköt, pysyvä lumi
19 H00 KOSTEIKOT H11 Sisämaan kosteikot H11 Sisämaan marskimaat H12 Avosuot H20 Rannikon kosteikot H21 Suolamarskit H22 Suolamaat H23 Eulitoraalit
20 Maanpeitteiseen liittyvää Jos kahden luokan rajalla, look to the North Tarvittaessa tallennetaan toinenkin luokka Alueen pinta-ala < 0,5 ha / 0,5 1 ha / 1 10 ha Maanpeiteluokan osuus (%) <5 / 5-10 / / / / >75 Puuston pituus arviointihetkellä sekä kypsyysvaiheessa Metsille ja puustoisille pensas- ja ruohomaille, joiden ala 0,5 ha < 5 m / 5 m Alueen leveys Metsille ja puustoisille pensas- ja ruohomaille, joiden ala 0,5 ha ja joiden puuston pituus 5 m < 20 m / 20 m
21 Maankäyttö LUCAS 2015 U100 PRIMÄÄRISEKTORI U110 Maatalous U111 Maatalous U112 Kesannot U113 Keittiöpuutarhat U120 Metsätalous U130 Vesistötalous ja kalastus U140 Kaivos- ja louhostalous U150 Muu alkutuotanto
22 U200 SEKUNDÄÄRISEKTORI U210 Energiantuotanto U220 Teollisuus U221 Ruoka-, juoma- ja tupakkateollisuus U222 Tekstiiliteollisuus U223 Hiili-, öljy- ja metalliteollisuus U224 Mineraaliteollisuus U225 Kemianteollisuus U226 Kone- ja elektroniikkateollisuus U227 Puuteollisuus U228 Painoteollisuus
23 U300 TERTIÄÄRISEKTORI U310 Liikenne, kommunikaatio, varastointi, suojelu U311 Rautatieliikenne U312 Maantieliikenne U313 Vesiliikenne U314 Ilmaliikenne U315 Putkistot U316 Telekommunikaatio U317 Logistiikka ja varastot U318 Suojeluinfrastruktuurit U319 Sähkön-, kaasun- ja lämmönjakelu
24 U320 Veden- ja jätteenkäsittely U321 Vedenkäsittely ja -varastointi U322 Jätteenkäsittely U330 Rakennustyömaat U340 Kauppa, rahoitus-, informaatio- ja asiantuntijapalvelut U341 Kauppa U342 Rahoitus-, informaatio- ja asiantuntijapalvelut U350 Kunnalliset palvelut U360 Vapaa-aika ja urheilu U361 Kulttuuri- ja viihdepalvelut U362 Urheilu U370 Asuminen
25 U400 KÄYTTÄMÄTTÖMÄT JA HYLÄTYT ALUEET U410 Hylätyt alueet U420 Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset käyttämättömät alueet
26 Mitä muuta havainnoidaan? Ympäristömuuttujat Maaperä Valokuvat Transekti
27 Ympäristömuuttujat Land management = laidunnus Special remarks Kylvös / korjuu / avohakkuu / palanut / paloeste / taimisto Special status Suojeltu / metsästys / suojeltu ja metsästys Water management - vain maatalousmaalla Kastelu / kuivatus + tarkennukset
28 Maaperämoduuli Tarkoituksena parantaa maaperämallinnusta eurooppalaisella tasolla ja analysoida maanerän orgaanista hiiltä ~10 % koealoista Aina myös kaksi vaihtoehtoista otospistettä tripletti Yhdeltä koepisteeltä viisi näytettä sekoitetaan
29 Transekti Maisematason analyyseja ja indeksejä varten 250 m linja itään koepisteestä Linja kävellään, jos mahdollista, mutta myös näköyhteys riittää Kuvatulkinta, jos ei näköyhteyttä Jokainen maanpeitteen muutos linjalla tallennetaan LUCASin maanpeiteluokat, > 3 m leveys Lineeariset piirteet, 1-3 m leveys ja > 20 m pituus
30 Valokuvat Otettavien valokuvien määrä riippuu mm. havaintotyypistä ja maanpeiteluokasta Valokuvia käytetään mm. CORINE maanpeiteaineistojen ja Copernicus HRL-tasojen tuottamiseen, verifiointiin ja validointiin Jokaisella koepisteellä kuva, jossa koepiste näkyy kuvat pisteeltä pääilmansuuntiin kuva transektin päätepisteestä koepisteeseen päin Lisäksi mahdollisesti kuva maanpeitteestä, kastelujärjestelmästä, muusta erikoisesta
31 LUCAS Grants 2014: Olisiko mahdollista havainnoida ja suorittaa kaikki tämä kansallisissa inventoinneissa ja kartoituksissa?
Lucas-projektit ja Eurostat yhteistyö. Työpaja SYKE Elise Järvenpää ja muu Lucas-tiimi
Lucas-projektit ja Eurostat yhteistyö Työpaja 12.5.2016 SYKE Elise Järvenpää ja muu Lucas-tiimi Taustaa - EUROSTAT - LUCAS Maastokartoitus tuottaa tilastotietoa maanpeitteestä ja käytöstä sekä niiden muutoksista
PROVISION OF HARMONIZED LAND COVER INFORMATION FOR LUCAS FROM THE FINNISH DATASETS
PROVISION OF HARMONIZED LAND COVER INFORMATION FOR LUCAS FROM THE FINNISH DATASETS Kansallisten maanpeiteaineistojen hyödyntäminen Lucasinventoinnissa työpaja 3.6.2015 SYKE Elise Järvenpää, Markus Haakana,
Suomen Corine maanpeite 2012 osana eurooppalaista maanpeiteseurantaa
Suomen Corine maanpeite 2012 osana eurooppalaista maanpeiteseurantaa Pekka Härmä, Markus Törmä, Elise Järvenpää, Suvi Hatunen, Minna Kallio, Riitta Teiniranta, Tapani Säynätkari Joulukuu 2014 Sisältö Taustaa
WP1: Inventory of existing data sources for land cover and land use
WP1: Inventory of existing data sources for land cover and land use GIS ja insitu aineistot maanpeitteestä ja maankäytöstä Minna Kallio, SYKE, Lucas-seminaari, 3.6.2015 Yleiskuvan saaminen aineistoista
Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena
Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka
Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki
CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...
Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio
Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla
Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut
Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
TUTKIMUSTIETOA EU:N MAANKÄYTÖSTÄ JA MAANPEITTEESTÄ
-tiedonkeruu TUTKIMUSTIETOA EU:N MAANKÄYTÖSTÄ JA MAANPEITTEESTÄ Vuoden 2017 painos Hallintoalueiden rajat: EuroGeographics UN-FAO Turkstat COMPACT GUIDES -tiedonkeruu maankäyttö ja maanpeite Euroopan unionin
Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla
Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
Toimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi
Vettä läpäisemätön pinta Seudullisessa maanpeiteaineistossa Ympäristötalon seminaari 24.11.2014 Outi Kesäniemi Sisältö 1) Seudullinen maanpeiteaineisto 1) Taustaa 2) Aineiston tuottaminen 2) Longinojan
Suomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite
Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet Tietolähteet maanpeitetiedon tuottamisessa
Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY
HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY KUNTIEN HIILITASE -KARTOITUS JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN HIILILASKURI Hankekokonaisuudessa:
Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite
Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Maanmittauslaitos Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet / kokemukset maanpeiteseurannassa
Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos
Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Jukka Laine Metsäntutkimuslaitos Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa
Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve
Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa
Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200
Kuka maksaa ympäristöverot, ketkä tuottavat päästöt? 10.12.2013 Niina Autio niina.autio@stat.fi
Kuka maksaa ympäristöverot, ketkä tuottavat päästöt? 10.12.2013 niina.autio@stat.fi Ympäristöverot toimialoittain ja verotyypeittäin 2011, miljoonaa euroa Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta
MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä
MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
Corine Land Cover 2012
Corine Land Cover 2012 Dokumentin päivityspvm: MK 11.11.2014 Sisältö 1. Spatiaaliset näkymät... 1 2. Ominaisuustietojen kuvaus... 1 3. Luokitus... 2 4. Lisätietoja... 3 5. UML-malli... 5 6. Luokkakuvaus
Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015
Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015 Miksi biotaloutta on niin vaikea ymmärtää? 2 2 Biotalous vastaa kolmeen kysymykseen Biologisten luonnonvarojen hoito, käyttö ja jalostus
MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä
MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys
KMTK maankäyttö/peittoluokitus. Maasto, työpaja 2,
KMTK maankäyttö/peittoluokitus Maasto, työpaja 2, 13.11.2017 1 Taustaa, nykyinen maastotietokanta Maastotietokannassa kohderyhmät maasto 1 ja maasto 2 pitävät sisällään sekä maankäytön, maanpeiton että
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
VALUMA-ALUEET. Vanha jako: n. 5500 valumaaluetta Uusi jako: n. 20 000. Teiniranta (SYKE)
VALUMA-ALUEET Vanha jako: n. 5500 valumaaluetta Uusi jako: n. 20 000 valumaaluetta Teiniranta (SYKE) 1 Loppijärven valuma-alue 2. Jakovaiheen raja Tervajoki 3. Jakovaiheen raja Loppijärvi Vanha jako Hierarkkinen
Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua
Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;
Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset. Muutokset. Muutosten syyt. Sekametsän tuottavuus. Lehtipuusekoitus.
Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset Sauli Valkonen Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus Muutosten syyt Monimuotoisuus Maisema, virkistys Puun laatu Muutokset Sekametsät
Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?
Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä
Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme
Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu
Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson
Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?
Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen
Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006
Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia
Aineistojen käytettävyys ja saatavuus
Aineistojen käytettävyys ja saatavuus Minna Kallio, SYKE Markus Haakana, Luke Lucas-työpaja, SYKE 12.5.2016 Tavoitteet Arvioidaan hankkeessa kehitetyn LUCAS tilastojen laskentamenetelmässä käytettyjen
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
Kasvunmahdollisuudet parantuneet
21.5.2015 1 Kasvunmahdollisuudet parantuneet 21.5.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 21.5.2015 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 114
Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (O. en) 10936/15 ADD 1 AGI 400 STATIS 63 DELACT 95 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 13. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta
Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely
Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä 3 minuutin esittely Tietoa - Ruotsissa perustettu pohjoismainen kuvatoimisto, joka keskittyy ensisijaisesti pohjoismaisiin aiheisiin ja ympäristöihin - Arkistossamme
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
Yleiskartta 1:1 milj., koodiavain
Yleiskartta 1:1 milj., koodiavain Kaikissa: - 29999 = Määrittelemätön / Ei käytettävissä Hallintorajat Shapen / MIFin nimi Kohderyhma Kohdeluokka / Kohdeluokk Enklaavi HallintoAlue 71 = Hallintorajat,
CLC2012 maankäyttö/maanpeite (25m) paikkatietoaineiston alustava luokkakuvaus (4.taso) 10.3.2015
CLC2012 maankäyttö/maanpeite (25m) paikkatietoaineiston alustava luokkakuvaus (4.taso) 10.3.2015 1. RAKENNETUT ALUEET 1.1.1.1 Kerrostaloalueet Luokka koostuu RHR:n asuinkerrostaloista ja asuntolarakennuksista.
Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
Ravinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkisuunnittelu. 110-tie NÄKINKATU SIJAINTIKARTTA 1: Salon kaupunki ja MML, 2017
Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkisuunnittelu 0-tie Salon kaupunki ja MML, 07 SIJAINTIKARTTA :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET: YKSITYISEN OMISTAMAT ALUEET KAUPUNGIN VUOKRAAMAT ALUEET KAUPUNGIN OMISTAMAT ALUEET
Metsät EU:ssa takarivistä politiikan eturiviin
Metsät EU:ssa takarivistä politiikan eturiviin Päättäjien Metsäakatemia 25.9.2014 Janne Näräkkä Asiantuntija Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Esityksen sisältö 1. EU:N METSÄVARAT MISSÄ
Kestävää luontomatkailua
Ennallistamispoltot Repovedellä Susanna Lahdensalo Kestävää luontomatkailua Repovedelle hanke ESITYKSEN TAVOITE: Sertifioiduille oppailla aineistopankkiin tietoja Repoveden ennallistamispoltoista (erityisesti
23.2.2016 Matti Paavonen 1
1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin
Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto
Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Lyhyt tilaesittely: Kilpiän tila Itsenäinen tutkimus- ja opetustila Lohjalla 75 ha peltoa 130 ha metsää Harjumaisemia
MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS
MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Karttakuvat raportista
Karttakuvat raportista Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut, EkoUuma-hankkeen loppuraportti Alkuperäinen raportti: Uudenmaan liiton julkaisuja C76-2015 SISÄLLYS 1. Pohjavesialueiden antoisuus
Kemera lakiesitys. Metsänomistajapäivä Karstula 04.10.2014 Aluejohtaja Pauli Rintala 4.10.2014
Kemera lakiesitys Metsänomistajapäivä Karstula 0 Aluejohtaja Pauli Rintala Uudistuksen tavoitteet Kannustavuus Tehokkuus Oikeat työt oikeaan aikaan Järjestelmän yksinkertaistaminen Turhan byrokratian karsiminen
Kemeralain uudistamisen vaikutukset metsänparannukseen
Kemeralain uudistamisen vaikutukset metsänparannukseen Metsänparannuspäivä Kajaanissa 31.10.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
Kuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1 ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä
E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Kolmosta pitkin Suomeen ja maailmalle Kaupunkiseudut, Suomen menestys globaalissa toimintaympäristössä Kasvava
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori
Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori Biotalous maataloudessa Maatalous on biotaloutta maatalouden tehtävä on tuottaa ruokaa, rehua
Vesivarojen arvo Suomessa
Vesivarojen arvo Suomessa Turo Hjerppe, Sari Väisänen, Lauri Ahopelto, Virpi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus, SYKE Maailman vesipäivä 22.3.2018 Kuva: Lauri Ahopelto Vesi yhteiskunnassa 3 Vesien ekologinen
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
L2TP LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille
TW- LTE- REITITIN: L2TP LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille Esimerkissä on käytetty kahta TW- LTE reititintä L2TP LAN to LAN - yhteydellä voidaan luoda VPN- verkko, jossa liikenne on sallittu molempiin
TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: IPSeC- Ohjeistus
TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: IPSeC- Ohjeistus IPSec- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille HUOM! Jos yhteyttä käytetään 3G/4G/LTE- verkon yli, pitää käytössä olla operaattorilta julkiset
Juankosken Ruukki - Tarina alkaa vuodesta 1746. Juankosken ruukkialueen toimitilat
Juankosken ruukkialueen toimitilat Juankoski 20.1.2016 1 Ruukkialueen historiaa Juankosken teollinen historia alkaa vuodesta 1746, jolloin saatiin lupa perustaa rautaruukki Kuopion pitäjään Juckais-joen
ENERGIATEHOKAS KAUKOLÄMMÖN PUMPPAUS Tilastotutkimus. Helsinki 10.11.2010 Jarkko Lampinen
ENERGIATEHOKAS KAUKOLÄMMÖN PUMPPAUS Tilastotutkimus Helsinki Jarkko Lampinen Tutkimuksen tavoite Selvittää kaukolämmön pumppaukseen käytetty keskimääräinen sähköenergia Kehittää helppo ja nopea työkalu
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja
ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010
ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden
ONNELA Kunta: Sotkamo
1 (6) 765-402-67-8 ONNELA Kunta: Sotkamo Omistajat TAKALA ANNE JOHANNA Korvaukset Karttatunnus Kuvaus Määrä Maantie omistusoikeudella 2 Tuore kangas, Tuok -0,0229 ha 2 Taimikko, kuusi, 3 m, tih. 0.5, ikä
Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi
Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi Excelissä toimivalla tilastosovelluksella Pirttijärvi, Reijo 2019 Kaikki alkaa tilastosta Perinteinen taulukko ja ehkäpä vielä kuva Tilastojen lähde: Ruokavirasto;
KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992
KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun kaupunki ~ Ympärislöviraslo Raportti 5/1992. - Oulu KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun ympäristöstä pyydettyjen ja Oulussa kaupan pidettävien petokalojen
Kaupan näkymät 2012-2013
Kaupan näkymät 212-213 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 21 Yht. 118,5 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 3 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 % Lähde:
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Rovaniemi 27.10.2011 Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset ovat
Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan
Biomassan estimointi laseraineiston, ilmakuvien ja maastomittausten perusteella Esitys Metsätieteen Päivän Taksaattorisessiossa 26.10.2011 Reija Haapanen, Sakari Tuominen ja Risto Viitala Paikkatietoa
MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ
MAA0 Määritä se funktion f: f() = + integraalifunktio, jolle F() = Määritä se funktion f : f() = integraalifunktio, jonka kuvaaja sivuaa suoraa y = d Integroi: a) d b) c) d d) Määritä ( + + 8 + a) d 5
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet
c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.
MAA4. Koe 8.5.0 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse
kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009
kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen
tf /f.lvm{ 13df /{} 1 12.. Zol b
tf /f.lvm{ 13df /{} 1 12.. Zol b 1\ ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa) 1. PERUSTIEDOT Kunta: Suomussalmi Mj-rekisteritunnus: 1000027 468
PIENEN KUNNAN ASUNTOTUOTANTOHAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Case Tervo
PIENEN KUNNAN ASUNTOTUOTANTOHAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Case Tervo Petteri Ristikangas Kunnanjohtaja Tervon kunta Tervo Tervo on vajaan 1700 asukkaan kunta keskellä järvirikasta Pohjois-Savoa. Sijainti
EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA
EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN