AURINKOVOIMA AVUKSI VUOREKSESSA sivu 6

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 5/2014 Antero Alenius uskoo kunnan elinkaarihankkeen laatuun. sivu 11 Pumppaamojen saneeraus parantaa energiatehokkuutta sivu 14 Ympäristönsuojelulaki uudistui valvonta osin maksulliseksi sivu 38 Uusiomateriaalien käyttö vihertää maarakentamista sivu 41 Koulun katolle 400 neliötä aurinkopaneelia AURINKOVOIMA AVUKSI VUOREKSESSA sivu 6

2 Ulefos Oy Juurakkokuja 4, Vantaa

3 SISÄLTÖ 5/ elokuuta Moni kaupunki on huomioinut haukut laatimalla koirapalvelusuunnitelman. Koirapuistot ja -tapahtumat ovat tärkeitä kohtauspaikkoja myös ihmisille. Parkkialue näyttelykäytössä Helsingin Lauttasaaressa. 14 Pumppujen ja pumppaamon ajotavan huolellinen valinta säästävät energiaa jätevesipumppaamoilla. 41 Uusiomateriaalien käytön kehittäminen maarakentamisessa muuttaa alaa luontoa ja ympäristöä säästävään suuntaan. 46 Elinvoimaa tukevat Vaskiluodon silta ja Sininen tie Vaasassa palkittiin Kuntatekniikan Saavutuksena. KIINTEISTÖT Vuoreksen koulun katolla toimii Tampereen suurin aurinkovoimala 6 Hämeenkyrö tekee historiaa suurinvestointi elinkaarihankkeena 11 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 25 Kuntien putkimestarit 32 UKTY 33 TEKNISET PALVELUT Vaskiluodon silta vauhdittaa Vaasan vientiteollisuutta 46 Roskaaminen tulee kalliiksi kunnille 48 VESIHUOLTO Pumppaamosaneeraus parantaa energiatehokkuutta 14 Langaton valvontatekniikka lisää vesihuollon kapasiteettia 18 Vesihuoltolain uudistus toi hulevedet kunnan vastuulle 20 Vesihuoltopalvelujen hintojen nousu jatkuu 22 YMPÄRISTÖ Kuntien koirapalvelut parantavat neli- ja kaksijalkaisten hyvinvointia 34 Uusi ympäristönsuojelulaki tuo maksut lupavalvontaan 38 UUMA2-ohjelma tarjoaa suuria säästöjä infrarakentamiseen 41 lehti.kuntatekniikka.fi PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Katupuiden kuningatar 45 Kolumni/Päivi Ahlroos: Osaaminen kunniaan 51 Uutisia 52 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Merja Ojala TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Lakia pukkaa paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Viime kuukausina on tullut ja lähiaikoina tulee voimaan useita kuntatekniikan alaa koskevia laki- ja asetusmuutoksia. Näitä ovat esimerkiksi vesihuoltolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristönsuojelulaki, tilaajavastuulaki, eräät harmaan talouden torjuntaan liittyvät verolait sekä useita asetuksia, kuten paljon porua ennakkoon aiheuttanut pakkausjäteasetus. Osaa niistä on valmisteltu vuosikausia, osa on hieman lyhyemmän prosessin tulosta. Useimmista näistä on kerrottu tai kerrotaan lähiaikoina myös Kuntatekniikkalehdessä. Tässä numerossa esillä ovat vesihuoltolaki ja ympäristönsuojelulaki. Vesihuoltolain tarkistaminen käynnistyi jo kuusi vuotta sitten, joten paljon on hulevettä ehtinyt valmistelun aikana virrata. Hulevesien hallinnan säätelyn muuttaminen on tarkistetun vesihuoltolain suurimpia periaatteellisia muutoksia, ja se oli myös keskeisin sysäys uudistustyön aloittamiselle. Hulevesien hallinta siirtyy nyt selvästi vesihuoltolaitokselta kunnan vastuulle, vaikka vesihuoltolaitos käytännössä jatkossakin hoitanee putkissa kulkevat hulevedet. Kunnat voivat periä kiinteistöiltä uuden tehtävän aiheuttamien kustannusten kattamiseksi julkisoikeudellista hulevesimaksua. Se onkin kuntatalous huomioon ottaen välttämätöntä. Uutta lainsäädäntöä saatetaan nyt voimaan sellaisella tahdilla, että kunnan viranhaltijoilla on haastetta pysyä kyydissä. Viime aikoina on myös yhä useammin näyttänyt siltä, että valmistelijoilla on ollut liian kiire. Jopa hallituksen esityksissä on ollut ikäviä kömmähdyksiä, joita on pitänyt pian ryhtyä paikkailemaan. Valitettavasti lähes tavaksi näyttää muodostuvan myös lausuntojen pyytäminen hallintoalamaisilta vain muodon vuoksi. Sellaistahan lausuntomenettely on, jos lausuntoaikaa on vain runsas viikko tai lausuntoja pyydetään suosittuun loma-aikaan. Vaalikauden lopun lakiruuhkan keskellä keskustellaan normien purkamisesta ja turhan säätelyn välttämisestä. Normeja, joiden purkaminen voitaisiin laajasti hyväksyä, näyttää olevan yhtä vaikea löytää kuin säästöjä kuntien tai valtion menoissa. Valtion budjetti ja väylärahoitus Näinä päivinä maamme kesällä uudistunut hallitus on kunnon maamiehen tapaan puintihommissa. Helteisen heinäkuun jälkeen puintikelit ovat olleet kovin epävakaiset. Epävakaa on myös maan talous, joka budjettiriihen tulosten tuella pitäisi saada kasvuun. Kasvun vauhdittamiseksi valtiovarainministeriö otti omaan ehdotukseensa pääkaupunkiseudun keskeisten suurten väylähankkeiden Länsimetron jatkeen ja Pisara-radan sekä Tampereen raitiotiehankkeen avustukset. Esitettyjen laskelmien mukaan tarpeellisia kaikki. Samalla jälleen kerran nykyisen liikenneverkon kunnossapitomenoista säästetään. Siinä hommassa pää tulee ennen pitkää vetävän käteen, kun ajonopeuksia ja akselipainoja joudutaan alentamaan. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 6/ Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät EnviroExpo / Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Vuoreksen koulun katolla toimii Tampereen suurin aurinko Ensi silmäyksellä rakennus näyttää vain uudelta koululta toki hienolta sellaiselta. Tarkempi tutkiskelu paljastaa, että talo kätkee sisäänsä lukuisia moderneja, energiaa säästäviä ratkaisuja ja katolla kiiltelee kaupungin suurin aurinkovoimala. Kouluksi ja monitoimitaloksi rakennettu Vuores-talo on toinen kiinteistöleasing-rahoituksella toteutettu kohde Tampereella. Ikkunat päästävät sisälle auringon tuottamasta lämmöstä enintään 30 prosenttia. Oikealla näkyvä julkisivua koristava graafisesta betonista valmistettu Olet tässä -taideteos on taiteilija Tomas Byströmin käsialaa. Katolle sijoitetut aurinkopaneelit eivät näy pihalle. TEKSTI Matti Valli KUVAT Merja Ojala Helteisenä elokuun päivänä Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Antti Lakka kiipeää uudenkarhean Vuoreksen koulu- ja toimintakeskuksen katolle esittelemään kaupungin suurinta 45 kilowatin aurinkovoimalaa, jonka vuosituottoodotus on kilowattituntia. Huopakatteen päällä lepää 160 nimellisteholtaan 250 watin paneelia, jotka peittävät 400 neliötä tuhannen neliömetrin kattoalueesta. Aurinkopaneelit eivät kuitenkaan ole se tärkein asia, joka tekee Vuores-talosta energiatehokkaan. Tärkeämpää on ollut rakennuksen suunnittelu kokonaisuuteena energiatehokkaaksi. Energiatehokkaaksi suunniteltu kiinteistö tarvitsee noin kolmanneksen vähemmän kaukolämpöä ja sähköä kuin vastaava rakennus, joka on toteutettu pelkästään vastaamaan voimassaolevien normien vaatimuksia, Lakka tiivistää. Matkalla katolle Lakka innostuu puhumaan ikkunoista, ilmanvaihdosta ja lattialämmityksestä. Hän näyttää, miten isojen ulkoikkunoiden kiinteät säleiköt ulottuvat ikkunan yläreunasta lähes puoleen väliin asti. Ajatus on minimoida koneellisen jäähdytyksen tarve aurinkosuojauksella ja ilmanvaihdon tarve yöllisellä vapaatuuletuksella. Lisäksi ikkunalaseissa on aurinkosuojauskäsittely. Auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin eli g-arvo on pienempi kuin 0,3. Toisin sanoen auringon tuottamasta lämmöstä sisälle tulee enintään 30 prosenttia. Lattialämmitys on jo out? Antti Lakka vaihtaa puheenaihetta, ja alkaa selvittää lattialämmityksen ja matalaenergiarakentamisen yhdistämisen haasteita. Hän korostaa, että lämmönsäätö matalaenergiatalossa täytyy suunnitella perinteisestä poikkeavalla tavalla. Nykyään haasteena on lämmitysjärjestelmän nopea reagoiminen ylilämpöön syksyllä ja keväällä. Vielä 1990-luvulla kannettiin huolta lämmön riittävyydestä kovilla pakkasilla, mutta nykyisissä rakennuksissa riittävyys ei ole ongelma. Eristeet ovat kunnossa, eikä rakenteissa ole kylmäsiltoja. Suurimman osan vuodesta talot tulevat toimeen ilman lämmitystä, hän sanoo. Aikaisempien periaatteiden mukaisesti suunnitellut lämmitysjärjestelmät, kuten lattialämmitys, eivät pysty nopeasti reagoimaan lämpötilan muutoksiin. Lattialämmitys toimii kuin lämpöakku. Kylmällä säällä kaikki on hyvin, mutta keväällä järjestelmältä ottaa vuorokausia reagoida lämmönnousun muutokseen. Lämmityspatterikaan ei oikein sovellu lämmön säätämiseen ylilämpötilanteessa, jos se on jo valmiiksi kylmä, Lakka toteaa. Kuntien rakennuttajat tuntevat ongelman. Kun palvelukodin 25 neliön huoneeseen tupsahtaa sukulaisia kylään, niin lämpökuorma nousee heti sadalla watilla vierailijaa kohti. Ylimääräistä lämmitystehoa voi syntyä jopa kuusisataa wattia. Hiuskuivaajan teho lämmittäisi kuusi asuntoa Tampereen Koukkuniemessä eräässä vanhusten ryhmäkodissa tutkittiin, että talon keskellä olevissa 25 neliön asunnoissa lämmitystehon tarve on 300 wattia. Toisin sanoen tavallisen hiustenkuivaajan teho riittäisi pitämään lämpimänä kuusi asuntoa jopa talven huippupakkasilla. Niinpä asuntojen patterilämmityksestä ja lattialämmityksestä luovuttiin ja ne korvat- 6 Kuntatekniikka 5/2014

7 KIINTEISTÖT voimala tiin kokonaan ilmanvaihtokanavassa olevalla kennolämmittimellä. Viileä tuloilma lämmitetään vasta asuntokohtaisesti tarpeen mukaan, mikä parantaa reagointinopeutta myös ylilämpötilanteessa. Patterit säilytettiin pelkästään yläkerran päätyasunnoissa, joissa lämmitystehon tarve on 560 wattia, Lakka kertoo. Tältä pohjalta Vuores-talon lämmitysratkaisu on perinteinen kaukolämpöverkkoon liitetty vesikiertojärjestelmä. Lattialämmitys on mukana päiväkodissa, jossa se on järkevää ja jossa se suunnitteluohjeiden mukaan tuleekin olla. Lattia lämpiää myös musiikkiluokassa, koska se parantaa luokan akustiikkaa. Takaisinmaksuaika vuotta Mutta nyt katolle. Matkalla on pakko poiketa tekniikkahuoneeseen tutkimaan mittareita. Järjestelmän 160 paneelia on kytketty sähköverkkoon kolmella 15 kilowatin invertteripiirillä, joten koko 45 kilowatin teoreettinen huipputeho voidaan hyödyntää. Mittarit kertovat, että tarkasteluhetkellä järjestelmä tuottaa sähköä 33,8 kilowatin teholla. Toinen lukema näyttää tuotetun sähkön määrän vuositasolla. Käyttöönoton jälkeen vajaassa kolmessa kuukaudessa saldoa on kertynyt kilowattituntia, joten kilowattitunnin vuosituotto-odotus näyttää rea- Kuntatekniikka 5/2014 7

8 KIINTEISTÖT Ikkunasäleikkö estää kesällä auringon lämmön pääsyn sisälle. Talvella, kun aurinko on matalalla, rakennus hyötyy sisään tulvivasta lämpöenergiasta. Paneelipellon tuottama sähkö menee omaan tarpeeseen, ja vuoden wattituntia, Antti Lakka sanoo. listiselta. Kolmas lukusarja näyttää tarkastelupäivän tilanteen: iltapäivällä kello neljä se on 192 tuotettua kilowattituntia. Aurinkosähköjärjestelmä on mitoitettu siten, että kaikki sähkö pystytään käyttämään itse. Kesällä, kun koulu on tyhjillään, energiaa kuluu keittiön kylmäkoneisiin sekä pienehköön ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Oma sähkö korvaa noin kymmenen senttiä kilowattitunnilta maksavaa ostosähköä sekä sen siirtämisestä syntyvää siirtomaksua. Järjestelmän takaisinmaksuaika on vuotta, minkä jälkeen sähkö on ilmaista. Tarjousvaiheessa huomattiin paneelien hinnoissa olevan suuria eroja. Yksi huolenaihe oli, miten rakennuksen huopakatto kestää paneeleiden ja niiden kiinnikkeiden painon. Paneelit asentanut yritys antoi kuitenkin kymmenen vuoden takuun huopakaton kestävyydelle. Ensikokemus HANKKEEN OSAPUOLET Tilaaja Tampereen Tilakeskus Liikelaitos näyttää nyt siltä, että aurinkopaneelit päinvastoin suojaavat huopakattoa kuumenemiselta. Varsinaisten paneeleiden kestoikä on noin vuotta, Lakka sanoo. Suunnittelijat arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto A-insinöörit Oy LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy sähkösuunnittelu: AIRIX Talotekniikka Oy pohjasuunnittelu: Geopalvelu Oy välituntipihan pohjasuunnittelu: Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut keittiösuunnittelu: Design- Lime Oy akustiikkasuunnittelu: Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Urakoitsijat pääurakoitsija: YIT Rakennus Oy ilmanvaihto: Kaihlaset Oy putkiurakoitsija: Lemminkäinen Talotekniikka Oy sähköurakoitsija: Sähköpeko Oy automaatiourakoitsija: Schneider Electric Buildings Finland Oy Aurinkovoimalan rakentaminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Tilakeskuksen tehtävä koulumaailmassa on nimittäin tuottaa oppimisympäristöjä eikä sähköä. Mutta käyttäjä halusi kuitenkin energiatehokkaaseen ja luonnonmukaiseen elämäntapaan kasvattavan oppimisympäristön. Tilakeskuksen väen teki myös varovaiseksi joissakin aiemmissa hankkeissa tehdyt kannattavuuslaskelmat, joiden mukaan aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika voi olla sata vuotta, mutta toiminta-aika vain 20 vuotta. Luonnonmukaista jätehuoltoakin Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät koulun opetuksessa. 8 Kuntatekniikka 5/2014

9 kuoletusajan jälkeen se on ilmaista. Odotettu vuosituotto on kilo- Rakentamisen toisessa vaiheessa mukaan tulee tuulivoimalakin, mikäli sen toteuttaminen tontilla vain osoittautuu laskennallisesti järkeväksi. Aulaan asennetaan näyttötaulu havainnollistamaan rakennuksen sähkön, veden ja lämmön kulutusta sekä itse tuotetun energian määrän. Mahdollisesti asiaa havainnollistetaan grafiikalla, ja ehkä kulutustiedot laitetaan verkkoonkin kiinnostuneiden tutkittavaksi. Luonnonmukaiseen elämäntapaan kuuluu myös pääaulan yhteydessä vesiklosetin viereen sijoitettu kuivakäymälä, joka kuitenkin on toistaiseksi suljettu teknisistä syistä. Se on hajuton, sillä ilmanvaihtoputki vie hajut suoraan katolle. Kuivaklosetti on ehkä tulevaisuutta, sillä ihmisten kiintojätteiden sisältämä fosfori loppuu maailmasta nopeammin kuin öljy. Kallisarvoista alkuainetta ei siis kannattaisi huuhtoa mereen. Vuores-talo on päivällä koulu ja illalla monitoimitalo. Näin on vältetty se, että olisi rakennettu erillinen koulu ja erillinen kansalaistalo. Kokonaisuus on suunniteltu niin, että iltavuorossa ei tarvita enempää kuin yksi vahtimestari. Iltatoimintaa varten on oma sisäänkäynti ja aulassa kioski. Kahdessa vaiheessa Kahdessa vaiheessa toteutettavaan hankkeeseen on budjetoitu 45 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe otettiin opetuskäyttöön Kuntatekniikka 5/2014 9

10 Tekniikkahuoneessa Antti Lakka tutkii aurinkosähköjärjestelmän tuottolukuja: aurinkoisen kesäpäivän saldo kello neljään mennessä on 192 kilowattituntia. Kolmen kuukauden saldo on jo kilowattituntia. jo vuosi sitten; alaluokkien oppilaita on noin kaksisataa. Toinen vaihe yläluokkalaisia varten toteutetaan myöhemmin. Sen valmistuttua koulu tulee olemaan Tampereen suurin oppilaallaan. Ensimmäisen vaiheen osuus budjetista oli 27 miljoonaa. Rakennus on SEB Leasing Oy-nimisen rahoitusyhtiön omistuksessa, kaupunki on siinä vuokralla. Tilakeskus on kuitenkin vastannut kokonaisuuden suunnittelusta ja rakennuttamisesta sekä vastaa myös huollosta ja ylläpidosta. Ensimmäinen sopimuskausi on 20 vuotta, minkä jälkeen kaupunki voi lunastaa rakennuksen 40 prosentin jäännösarvosta. Sopimukseen voi saada myös kymmenen vuoden jatkoajan, jonka jälkeen rakennuksen lunastushinta on yksi euro, Lakka selvittää. Vuores-talo on toinen kiinteistöleasing-rahoituksella totutettu iso kohde Tampereella. Ensimmäinen oli noin vuosi sitten valmistunut Tipotien sosiaali- ja terveysasema. Ilman ulkopuolista rahoittajaa Vuoreksen koulukeskusta ei olisi voitu rakentaa nykyisessä laajuudessaan. Nykyaikainen joustava oppimisympäristö mukautuu monenlaiseen käyttötarkoitukseen. Aurinkosähkö sopii myös maalämmön rinnalle Aurinkosähköjärjestelmän on asentanut Salosta käsin toimiva Areva Solar Oy. Sen toimitusjohtaja Esa Areva kertoo, että lukuisat päiväkodit ja koulut ovat asentaneet tai aikovat asentaa vastaavanlaisia järjestelmiä maalämpöjärjestelmän rinnalle. Maalämpövoimala tarvitsee toimiakseen sähköä vuodessa esimerkiksi kilowattituntia. Kun siihen liitetään kymmenen kilowatin aurinkosähköjärjestelmä, niin lämmitysenergian suhteen ollaan lähellä nollaenergiatasoa, Areva sanoo. Areva pitää ongelmallisina kunnallisia tarjouskilpailuja. Ne eivät hänen mukaansa tue kestävää kehitystä, koska käytännössä halvin hinta voittaa. Tarjouspapereissa esitetty halvin hinta ei välttämättä ole halvin enää 30 vuoden päästä. Kilpailussa hintaa voidaan painaa alaspäin monin keinoin. Esimerkiksi paneelit voidaan kiinnittää kattorakenteisiin kahdella eikä neljällä kiinnikkeellä, mistä seuraa, että järjestelmä ei välttämättä pysy paikoillaan ääritilanteissa, Areva pahoittelee. 10 Kuntatekniikka 5/2014

11 KIINTEISTÖT Päänavaus Pirkanmaalla Hämeenkyröön nousee monitoimikeskus elinkaarihankkeena Runsaan asukkaan Hämeenkyrön kunnan historian suurin investointi toteutetaan velkarahalla kunnan taseeseen, mutta rakentajalla on 13 vuoden elinkaarivastuu. Päättäjät vakuuttuivat kunnan saavan näin laadukkaampaa rakentamista. Merja Ojala Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius ja tekninen johtaja Satu Hyötylä olivat kunnan viranhaltijajohdon edustajina tiiviisti mukana monitoimikeskushankkeen valmistelussa. Uusi monitoimikeskus valmistuu oikealla näkyvän kirkonkylän koulun ja kirjaston viereen. Vanha rakennus puretaan. TEKSTI Paavo Taipale Hämeenkyrö on monen muun kunnan tavoin painiskellut toimitilojensa sisäilmaongelmien kanssa. Kunta on pitänyt kukkaronnyörejä tiukalla ja välttänyt velkaantumista. Mitalin toinen puoli on ollut kiinteistöjen korjausvelan jatkuva kasvu. Kunnan asukasluku on pikku hiljaa kasvanut ja siinä sivussa hiukan myös koulujen oppilasmäärä. Kirkonkylän koulun sisäilmaongelmat kärjistyivät siinä määrin, että ratkaisuja oli tehtävä. Tullessani kunnanjohtajaksi kolmisen vuotta sitten täällä oli jo tehty palveluverkkosuunnitelma. Pian todettiin, että kaikkia nykyisiä palveluyksiköitä ei voida ylläpitää ja päätettiin rakentaa kirkonkylän monitoimikeskus, Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius kertoo hankkeen taustasta. Kunnassa pohdittiin erilaisia toteutustapoja. Pian selvisi, että edessä oli joka tapauksessa kunnan historian suurin investointi. Etsittiin toimintatapaa varmistaa hankkeen rakennustyön laatu, ja viranhaltijajohto ja rakennustoimikunta tutustuivat erilaisiin vaihtoehtoihin. Syksyllä 2013 valtuusto päätti toteuttaa hankkeen elinkaarimallilla. Kesäkuussa solmitun monitoimikeskuksen rakennusurakan arvo on runsaat 17 miljoonaa euroa ja 13+5 vuoden palvelusopimuksen arvo kymmenisen miljoonaa. Palvelusopimukseen kuuluvat kaikki kiinteistönhoitoja siivouspalvelut. Ruokapalvelut kunta tuottaa itse. Kunnalla on 13 vuoden jälkeen optio jatkaa palvelusopimusta viidellä vuodella. Optiovuosien palvelumaksu oli mukana tarjoushinnoissa. Monitoimikeskus korvaa nykyisen kirkonkylän koulun ja kirjaston, kaksi muuta koulua sekä useita varhaiskasvatuksen tiloja. Keskuksesta tulee uudenlainen avoimen oppimisympäristön tilaratkaisuja sisältävä kokonaisuus, jonka suunnittelussa on hyödynnetty luovia tapoja energiatehokkuuden ja ekologisuuden lisäämiseen. Asiantuntija-apua hankintamenettelyyn Antero Alenius sanoo alusta alkaen olleen selvää, että elinkaarihankkeen hankintaan tarvitaan ulkopuolista asiantuntija-apua. Tarjouskilpailun jälkeen hankintaprosessin konsultiksi valittiin WSP Finland Oy. Konsultti hoiti hankkeen kaikkien tarjousja sopimusasiakirjojen laatimisen urakka- ja palvelusopimusten allekirjoittamiseen saakka ja veti kilpailullista neuvottelumenettelyprosessia. Alenius sanoo Kuntatekniikka 5/

12 Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy Hämeenkyrön monitoimikeskuksesta tulee uudenlainen avoimen oppimisympäristön tilaratkaisuja sisältävä kokonaisuus, jonka suunnittelussa on saadun palvelun olleen runsaan euron hintansa arvoista. Heillä oli kokemusta elinkaarihankkeiden hankintamenettelyistä ja hyviä asiantuntijoita. Kilpailullinen neuvottelumenettely, jota hankinnassa käytettiin, oli meille uutta. Kaiken kaikkiaan prosessi vaati runsaasti työtä myös omalta henkilöstöltä. WSP Finlandin johtaja Jari Kaukonen sanoo kunnissa hankkeita koskevien lähtötietojen olevan usein kovin vaihtelevia. Se teettää hankinnan valmistelussa runsaasti töitä niin konsultilla kuin tilaajan väelläkin. Yhteistyö Hämeenkyrön monitoimikeskuksen aktiivisen rakennustoimikunnan kanssa sujui hyvin, ja toimikuntaan kuului myös kiinteistöalan ammattilainen, Kaukonen kiittelee. Rakennustoimikunnassa oli kunnan puolelta yhteensä kahdeksan jäsentä ja konsultilta kaksi. Lisäksi konsultin edustaja vastasi toimikunnan sihteerityöstä, ja myös kunnan rakennuspäällikkö osallistui kokouksiin asiantuntijana. Tällaisessa hankkeessa on varsin paljon sihteerityötä. Tarjouspyynnössäkin oli toistakymmentä liitettä. Lisäksi neuvottelut usean eri palveluntuottajan kanssa lisäävät työmäärää samassa suhteessa kuin neuvotteluun kutsuttavia palveluntuottajia on kilpailussa mukana. Menettely sopii elinkaarihankkeisiin Kilpailullinen neuvottelumenettely on Jari Kaukosen mielestä elinkaarihankkeissa ainoa järkevä Merja Ojala Satu Hyötylä osoittaa kirjastoa, joka saa uudet tilat monitoimikeskuksesta. hankintamenettely. Siinä voidaan neuvotella tarjoajien kanssa vaiheittain, kunhan muistetaan tasapuolisuus. Olennaista on varmistaa, että aito kilpailutilanne todella syntyy. On tärkeää, ettei esillä olleista ratkaisuista huudella kylillä. Tämäkin toimi Hämeenkyrössä hyvin. Toimikunta kyllä ohjasi kokouksissa suunnittelua ja esitti hyviä kysymyksiä. Kaukonen sanoo, että heidän tavoitteenaan on konsultoidessaan samalla kouluttaa asiakkaitaan elinkaarihankkeiden valmistelussa, jotta seuraavassa hankkeessa tilaajan oman organisaation osaaminen olisi parempaa. Tästä Kaukosella ja konsultoinnissa keskeisesti avustaneella oikeustieteen tohtori Kai Kalimalla on vuosien kokemus. Hämeenkyrössä esiteltiin luottamushenkilöille ensi kertaa arkkitehtisuunnitelmia videolla, jossa suunnittelija selosti ratkaisujaan. Elinkaarihankkeen hankintakonsultoinnin tarjoaminen on myös haasteellista. Esimerkiksi konsultoitavan hankkeen tarjoajien määrä vaikuttaa konsultin työmäärään olennaisesti. Hankintailmoituksen laadintaan saakka palvelu on helposti tarjottavissa kokonaishinnalla, mutta siitä eteenpäin olisi yksikköhintainen konsultointi parempi ratkaisu. Sillä vältettäisiin työmääräriskin hinnoittelu sisään kaikkiin tarjouksiin. Kunta hankkii rahoituksen Monia elinkaarihankkeita on toteutettu projektiyhtiöiden kautta, ja rahoitus on sisällytetty samaan sopimuspakettiin rakennusurakan ja käyttövaiheen palvelusopimuksen kanssa. Hämeenkyrön monitoimikeskus rakennetaan kunnan omistukseen kunnan hankkimalla rahoituksella. Tämä nähtiin edullisimmaksi tavaksi muun muassa siksi, että tiloissa tulee olemaan pääosin vain kunnan toimintaa. Olemme pyrkineet olemaan velattomia, mutta nyt velkamäärämme asukasta kohti kieltämättä nousee jopa hieman maakunnan keskiarvon yläpuolelle, Antero Alenius myöntää. Jari Kaukonen pitää hankkeen lähes 30 miljoonan euron kokoa hyvinkin riittävänä elinkaaritoteutukseen. Pienempikin hanke riittää, jos rahoitus ei kuulu samaan pakettiin. Hän suhtautuu varauksellisesti elinkaarihankkeiden yhteydessä usein käytettyihin 12 Kuntatekniikka 5/2014

13 KIINTEISTÖT hyödynnetty luovia tapoja energiatehokkuuden ja ekologisuuden lisäämiseen. Tarjousvaiheen havainnekuva julkisivusta kaakkoon. projektiyhtiöihin, jos kunta on itse niissä osakkaana. Muun muassa varainsiirtovero on nykylainsäädännön mukaan ikävä ongelma lunastettaessa kohde kunnalle sopimuskauden päättyessä. Vain valtion hankkeet välttyvät tältä veroseuraamukselta. Antero Alenius painottaa elinkaarihankkeen etuna sitä, että saadaan selvästi erilaisia ratkaisuehdotuksia. Jos ensin kilpailutetaan suunnitelmat ja sitten niillä pyydetään urakkatarjouksia, ei innovaatioille juuri ole tilaa. Elinkaarihankkeessa tarjoukset ovat aidosti erilaisia. Ote suunnitteluun ja materiaalivalintoihin on aivan erilainen, kun tiedossa on pitkä ylläpitovastuu. Urakoitsijan on mietittävä materiaalivalinnoissaan kunnossapitoa. Palvelusopimuksen päättyessä kunta saa lunastaa lähes uudenveroisen toimitilan, vakuuttaa myös Jari Kaukonen. Paavo Taipale WSP Finlandin johtaja Jari Kaukonen uskoo elinkaarihankkeiden yleistyvän kunnissa vähitellen, kun kokemusta karttuu. Hänen mielestään ne sopisivat hyvin esimerkiksi uusien kaava-alueiden yhdyskuntatekniikan rakentamiseen. HÄMEENKYRÖN MONITOIMIKESKUS Rakennusurakka 17,2 miljoonaa euroa 18 vuoden palvelusopimus 10 miljoonaa euroa Laajuus brutto-m 2 Varhaiskasvatustilat 10 ryhmälle (150 kokopäiväistä hoitopaikkaa) Perusopetuksen tilat 18 opetusryhmälle (noin 300 oppilasta) Kansalaisopisto, musiikkiopisto ja kirjasto Yhteiset liikunta- ja ruokailutilat Nykyiset kirkonkylän koulu ja kirjasto puretaan Monitoimikeskus korvaa myös kaksi kyläkoulua ja useita omia ja vuokrattuja varhaiskasvatuksen tiloja Työt käynnistyivät elokuussa, koulunkäynti monitoimikeskuksessa alkaa elokuussa 2016 ja muut toiminnot vuoden 2016 lopulla. Pihatyöt valmistuvat kesällä Pääsuunnittelijana Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy Elinkaarihankkeen päätoteuttajana Lujatalo Oy Kokonaistaloudellisesti edullisin oli myös halvin Monitoimikeskuksen toteuttaja valittiin kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Laadun painoarvo oli 40 prosenttia ja hinnan 60. Arvioinnissa oli mukana kymmenkunta eri laatutekijää eri painoarvoilla. Lopulta toteuttajaksi valittiin Lujatalo Oy, jonka tarjous oli myös hinnaltaan selvästi halvin. Kaksi muuta tarjoajaa olivat ratkaisuissaan lähteneet hakemaan selvästi huippulaatua, mikä nosti hintaa, kun taas valituksi tullut oli pitäytynyt esimerkiksi minimissä tilojen laajuuden osalta. Kaikille oli asetettu minimilaatukriteerit, jotka tuli täyttää, Kaukonen selostaa. Poliittisten päättäjien keskuudessa kannettiin valmisteluvaiheessa huolta hinnasta, tarjoajien määrästä ja palvelusopimuksen kestosta, mutta jyrkkää vastustusta ei ollut, ja kaikki päätökset ovat olleet yksimielisiä, Alenius iloitsee. Hän kertoo, että vuosi sitten tehtiin markkinakysely, jossa kuusi yritystä ilmoitti kiinnostuksensa. Tarjouksia saatiin lopulta kolme. Jari Kaukonen arvioi elinkaarihankkeiden yleistyvän kaikenkokoisissa kunnissa vähitellen, kun kokemusta karttuu. Maailmalla on toteutettu elinkaarimallilla runsaasti myös infrahankkeita, mutta kuntien infrahankkeet ovat meillä usein arvoltaan liian pieniä. Mielestäni elinkaarimalli sopisi hyvin esimerkiksi uusien kaava-alueiden yhdyskuntatekniikan rakentamiseen, mutta toistaiseksi siitä ei ole juuri esimerkkejä. Vesihuoltoverkostojen aluesaneeraukseen ollaan mahdollisesti muutamassa kaupungissa lähiaikoina kokeilemassa vastaavanlaista toteutustapaa. Osaaminen myös siirtyy henkilöiden mukana kunnasta toiseen. Esimerkiksi Tyrnävän uusi kunnanjohtaja toi Oulusta ja Haukiputaalta mukanaan elinkaariosaamista ja harkitsee elinkaarihanketta myös reilun asukkaan Tyrnävälle, Kaukonen huomauttaa. Kuntatekniikka 5/

14 Ajotapa ja pumput vaikuttavat kulutukseen Saneeraus parantaa jätevesipumppa Ovatko jätevesipumppaamot energiatehokkaita ja ajetaanko niitä optimaalisesti? Voisiko jotain tehdä toisin kuin aiemmin? Miten suuri merkitys näiden asioiden huomioonottamisella on, ja saavutetaanko toimilla taloudellista hyötyä? Ari Jousmäki Verkostopäällikkö Lahti Aqua-konserni / Aqua Palvelu Oy Selvitimme Lahti Aqua Oy:n suurimpien jätevesipumppaamoiden energiatehokkuutta. Valitsimme lähempää tarkastelua varten Mukkulan ja Myllypohjan jätevesipumppaamot. Vesihuoltotoiminta on monopolitoimintaa, ja haltija vastaa toimialueellaan jätevesipumppaamoiden kunnosta. Koska kilpailua ei ole, on yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaista, että liiketoiminta on hyvin säädeltyä ja sijoitetut pääomat ovat tehokkaassa käytössä. On myös oleellista, että jätevesipumppaamoihin ei investoida enempää kuin teknistaloudellisesti on välttämätöntä. Taloudellisen käytön kannalta on tärkeää, että laitteistoja kunnossapidetään riittävästi ja oikea-aikaisesti. Tärkeää on sekin, että kun laitteiston elinkaari on päätepisteessään, laitteistoja ei käytetä pidempään kuin on tarkoituksenmukaista ja verkostossa suoritetaan oikeaan aikaan uusinvestoinnit. Saneerauksen jälkeen saadaan siisti ja toimiva jätevesipumppaamo, kuvassa yksi Myllypohjan pumppaamon pumpuista. Uusinvestointien ajoitus on perinteisesti perustunut joidenkin henkilöiden kokemukseen siitä, koska uusinvestointi on tarkoituksenmukaista. Toinen uusinvestoinnin ajoitukseen vaikuttava tekijä on ollut laitteiston vikaherkkyys ja vikataajuus. Nyt Lahdessa on myös pumppaamoiden investointeja mietitty useammaltakin eri kannalta. Yli kilometriä kunnossapidettävää Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden ja Hollolan alueen asukkaille. Lahti Aqua Oy:n tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy hoitaa kaikki operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut emoyhtiölle. Tärkeimpänä työnä on huolehtia asiakkaiden vesihuollosta ja kertoa emoyhtiölle omaisuu- 14 Kuntatekniikka 5/2014

15 VESIHUOLTO amoiden energiatehokkuutta Oleellista on, että jätevedenpumppaamon oikea vesimäärä voidaan mitata luotettavasti. Sähköenergian säästö Mukkulan ja Myllypohjan jätevesipumppaamoilla Mukkulan jvp säästö % säästö/a Myllypohjan jpv, säästö% säästö/a Lining Oy (arvio) Aqua Palvelu Oy 38,0 % 33,0 % 22,6 % ,3 % den kunnosta ja investointitarpeista. Aqua Palvelu Oy:lla on kunnossapidettävää verkostoa yhteensä runsaat kilometriä. Jätevesipumppaamot siirtyivät palvelutuotanto- ja verkostohuoltoyksikön vastuulle, tavoitteena toiminnan kehittäminen. Jätevesiverkostossa korjataan havaittuja virheitä muun muassa poistamalla hulevesiliittymiä. Samoin jätevesipumppaamoiden kuntoa on tarkasteltava systemaattisesti ja esimerkiksi virtaamamittauksien parantaminen on välttämätöntä. Virtaaman pienentyminen näkyy suoraan pumppaamoiden energiankulutuksen vähentymisenä, joka tietysti kertautuu vuosien saatossa. Toimintavarmuus tärkeintä Vesihuoltolaitoksen kannalta toimintavarmuus on tärkein asia, toki taloudellisuutta unohtamatta. Tulipalojen sammuttaminen on kallista ja vaikeuttaa töiden hyvää suunnittelua. Päätimme selvittää saneerauksen vaikutuksia energiankulutukseen. Kymmenen suurinta pumppaamoa vastaa noin 80 prosentista energiankulutuksesta. Jos voisi suunnitella koko pumppaamoketjun eikä vain yhtä pumppaamoa kerrallaan, tehtävä helpottuisi. Usein pumppaamoiden tuotot eivät ole ketjutettujen pumppaamoiden kannalta täysin ihanteellisia. Jos ja kun pumppaamoita saneerataan, olisi hyvä, jos koko ketjun kattava mitoitussuunnitelma eli pumppupaineputkiyhdistelmien kapasiteettien sovitus olisi myös tehty. Lähtökohtana voisi edelleenkin olla se, että pumppaamoketjun tuottojen tulisi kasvaa alavirtaan päin mennessä. Aina ei siihen eri syistä päästä, ja sitten varmistus täytyy hoitaa imuallastilavuuksilla tai ohjelmallisesti. Tällainen ongelma lienee yleisempikin. Pumppaamoja on siis sekä rakennettu että saneerattu ehkä liian tapauskohtaisesti ja koko ketjun hydrauliikkaa ja energiatehokkuutta tarpeeksi ajattelematta. Raporteista voidaan löytää tieto siitä, miten paljon kullakin pumppaamolla on pumpattu likavettä ja mikä on ollut energian kulutus. Näistä laskemalla Kuntatekniikka 5/

16 VESIHUOLTO saadaan todelliset energiakulutustiedot. Matalaenergiapumppaus pitkiin pumppausjaksoihin Tarkastelemissamme Mukkulan ja Myllypohjan jätevesipumppaamoissa on suoritettu saneeraukset, joissa on kiinnitetty huomiota pumppujen valintaan sekä optimaaliseen ajotapaan. Nykypäivän pitkiin ja vaativiin pumppausjaksoihin soveltuvaa matalaenergiapumppausta haettiin tällä kertaa Hidrostalin ruuvijuoksupyörällä. Perinteisesti jätevettä on pumpattu jaksokäytöllä käynnistysrajalta pysäytysrajalle. Energiansäästö edellyttää kuitenkin taajuusmuuttajalla ajettuja pitkiä käyntijaksoja. Hidrostalin ruuvijuoksupyörällä on riittävä läpäisykyky isoille kiintoaineille. Lisäksi juoksupyörän siipi on geometrialtaan sellainen, että se kuljettaa pitkät kuidut ja rätit varmasti eteenpäin. Hydrauliikkaosia valmistetaan myös kulutusta kestävästä kromiraudasta sekä syövyttäviin kohteisiin tarvittavista erikoishaponkestävistä materiaaleista. Hidrostal valmistaa sekä uppo- että kuiva-asennuksiin sopivia pumppuja. Kuiva-asenteinen pumppu on mahdollista varustaa myös ilmajäähdytteisellä korkean hyötysuhteen moottorilla. Pumppujen mitoitukset tehtiin varsin perinteisesti pumppukäyrien mukaan, mutta pumppujen ajotapa otettiin huomioon. Myös erilaisia ajotapoja testattiin hiukan ennen kuin päädyttiin nykyisiin asetuksiin. Nykyaikainen ohjaus- ja valvontayksikkö on selkeä ja helppokäyttöinen. Sähkö- ja automaatiokeskukset saneerauksen jälkeen. Ohjauskeskuksella sekä taajuusmuuttajilla pumppaamoa ajetaan halutulla tavalla. Pumppauskustannukset laskivat noin neljänneksen Tarkastelluilla jätevedenpumppaamoilla edellä mainittuihin asioihin on kiinnitetty huomiota saneerauksen yhteydessä. Tutkimuksessa saavutettiin suuri prosentuaalinen energiansäästö. Yhteistyötahona hankkeessa ja saneerauksissa oli Lining Oy. Se arvioi ennen saneerausta teoreettisesti energiansäästön jonkin verran todellisia tuloksia suuremmaksi. Energiansäästö oli kuitenkin huima: Mukkulan pumppaamolla 22,6 prosenttia ja Myllypohjassa 26,3 prosenttia. Mukkula on ollut käytössä saneerauksen jälkeen noin puolitoista vuotta ja Myllypohja vajaan vuoden. Pumppaamot ovat toimineet saneerauksen jälkeen hyvin, ja energialaskut ovat pienentyneet. Ajotapa tai pumput eivät ole aiheuttaneet mitään toiminnallisia häiriöitä. Tämän selvityksen aikana on saatu hyvää tietoa jätevesipumppaamoiden energiankulutuksesta. Jatkossa tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa uusia saneerauksia jätevesipumppaamoille. Euromääräiset säästöt saattavat tuntua melko pieniltä, mutta kun kokonaisuus huomioidaan, päästään aivan eri mittasuhteisiin ja voidaan puhua kymmenistä tai jopa sadoista tuhansista euroista. Pumppujen ja ajotavan valintaan panostettava Johtopäätöksenä onkin, että jätevesipumppaamoiden saneerauksen yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota oikeanlaisen pumpun valintaan sekä jätevesipumppaamon oikeanlaisen ajotavan suunnitteluun. Tässä pienessä otoksessa onnistuttiin selvittämään, kuinka näillä tekijöillä saavutetaan prosentuaalisesti suuria säästöjä energiankulutuksessa. Saneerauksen yhteydessä nämä tekijät kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon. Yksittäistä pumppua uuteen vaihdettaessa sen sijaan pitää selvittää tarkemmin, kuinka pitkä takaisinmaksuajasta muodostuu. Tulokset auttavat myös toimeksiantajaa uusien investointien suunnittelussa. Pumppaamot ovat toimineet saneerauksen jälkeen moitteettomasti, eikä ylimääräisiä huoltokäyntejä ole tarvittu. 16 Kuntatekniikka 5/2014

17

18 Langaton valvontatekniikka antaa lisää kapasiteet Vesijohtoverkon vuodot esiin Pääkaupunkiseudulla investoidaan vesijohtoverkon ja puhdistuslaitosten valvontaan lisäämällä langattomia ratkaisuja. Vedenpuhdistuslaitoksille saadaan lisää kapasiteettia ja putkiston vuotojen paikallistaminen tehostuu. Saavutettuihin hyötyihin nähden kustannukset jäävät pieniksi. Tabletille avautuu suoraan valvomonäytöt sekä ilmaisohjelmiston kautta myös mittakaivojen tosiaikaiset tiedot. Käyttöhenkilöstö on siis samanaikaisesti kenttälaitteiden vieressä ja näkee tilanteen samanlaisena kuin valvomossa. Puheyhteyttä ei tarvita ja laitteiden kunnossapitohistoria vikatietoineen on selattavissa kaikkialla kaupungin alueella. TEKSTI JA KUVAT Lauri Lehtinen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY investoi sekä raakavedenpuhdistuslaitostensa että jakeluverkkonsa langattomaan valvontaan. Tarkoituksena on lähes kaksinkertaistaa kapasiteetti ja vähentää oleellisesti vuotovesien osuutta. Samaan aikaan henkilöstön työ tehostuu, kun tarpeetonta liikkumista voidaan karsia. Päämääränämme on, että voimme karsia vuotovesien määrän asteittain nykyisestä, lähes kahdenkymmenen prosentin tasosta, alle kymmeneen prosenttiin seuraavien viiden vuoden aikana. Keinona on mitata verkkoa reaaliaikaisesti kaupunginosittain. Päivä- ja yökulutushistoriaa keräämällä ja sitä vertaamalla voidaan havaita vuoto nopeasti ja se voidaan myös paikallistaa paremmin. Tietojen perusteella arvioidaan ongelman kiireellisyys ja voidaan ryhtyä korjaustoimiin, kertoo valvomoinsinööri Antti Järvinen HSY:ltä. Kulutusta seurataan virtausja painemittarein mittakaivojen avulla. Tiedot välitetään pääasiassa gprs-matkapuhelinverkon kautta, jolloin toteuttamisen ja tiedonsiirron kustannukset ovat erittäin edullisia. Tietoliikenne ei tarvitse kaapelointia. Tosin ongelmana on joissakin tapauksissa laitteiston sähkönsyöttö, vaikka kulutus sinänsä on minimaalista. Energiaa alkoholista Yleensä verkkovirta saadaan jostakin lähistöltä, mutta toisinaan mittapiste sijaitsee kaukana sähköverkosta. Silloin turvaudutaan aurinko- ja polttokennoratkaisui- 18 Kuntatekniikka 5/2014

19 VESIHUOLTO tia edullisesti Kuvassa ei ole metrilakun ylijäämävarasto vaan ethernet- ja wlanverkkojen kytkentäkaappi. Valmiskaapelit liittimineen merkitsevät, että kytkentäkokonaisuus on selkeä, vaikka johtoja on paljon. Kaapelikokonaisuutta ihailevat Jukka Karjalainen (edessä) ja Antti Järvinen. hin, jotka varustetaan varakäyntiakustolla. Polttokenno antaa noin 30 litran metanolisäiliöllä osapuilleen 11 kuukauden katkottoman toiminta-ajan, ja laite hälyttää itse lähestyvästä tankkaustarpeesta tai akkujännitteen alenemisesta. Kytkentäkaappiin on helppoa lisätä muitakin hälytyksiä esimerkiksi laiterikkojen tai ilkivallan varalta; yksinkertainen mikrokytkin hälyttää vaikkapa silloin, kun maastossa olevan kaapin ovi on auki. Jos sähkönsyöttö järjestyy helposti, yhden mittakaivon kytkeminen langattomasti reaaliaikaiseksi maksaa noin tuhat euroa. Polttokenno ja akuston tarve nostaa hinnan kuuden tuhannen euron seutuville. Tämä kustannus on kuitenkin vain murto-osa sähköliittymän rakennus- ja kytkentäkustannuksista. Seuraavien viiden vuoden aikana on tarkoitus toteuttaa yli 300 langatonta, tosiaikaista mittapistettä. Se tarkoittaa noin yhden yksikön valmistumista viikoittain. Järjestelmä hälyttää heti myös äkillisistä, nopeista paineenlaskuista, jotka merkitsevät yleensä jonkinlaista repeämää putkistossa. Mittakaivojen tiedonsiirto on toteutettu Moxan tekniikalla, ja valmistajalla on ilmainen OPC-serveri, joka kokoaa mittatiedon. Valvomo-ohjelmisto lukee sitten datan tältä rajapinnalta. Näin asiakas säästää huomattavasti investointikuluissa, kun hankitaan pelkkiä laitteita, ei ylimääräisiä ohjelmistoja ja lisenssejä, kertoo teollisuus-it:n asiantuntija Jukka Karjalainen laitteet toimittaneelta Metric Industrial Oy:ltä. Karjalainen kertoo, että langaton putkiverkon valvonta voidaan toteuttaa helposti, ja se sopii pienille ja suurille putkistoille. Menetelmää voidaan käyttää myös jätevesi- ja kaukolämpöverkkojen hallintaan, ja siihen voidaan liittää myös vesitornien tapaisia yksiköitä. Puhdistuslaitoksen käyttöliittymänä tabletti Henkilöstö näkee vedenpuhdistuslaitoksen eri osat valvomosta tai liikkeellä ollessaan kannettavalta tietokoneelta, tabletilta tai älypuhelimesta. Järjestely vähentää monella tavalla liikkumisen tarvetta sekä puheyhteyksien ottamista. Esimerkiksi toimilaitteen asennon voi tarkistaa paikan päällä ja samaan aikaan katsoa, vastaako se valvomon näyttämää tietoa. Jotta laitoksissakin saataisiin täysi hyöty tablettien käytöstä, Vanhankaupungin laitokseen rakennettiin täysin kattava wlan-verkko, johon kuuluu 38 tukiasemaa. Siihen tarvittiin kuuluvuusmittaus, jonka pohjalta selvitettiin tukiasemien tarve ja optimaaliset paikat. Nyt, kun järjestelmä on saatu toimimaan, se kopioidaan myös Pitkäkosken puhdistuslaitokseen. Langattomuudella on monia etuja, esimerkiksi puheyhteyttä valvomoon ei tarvita, joten yksi mies suoriutuu töistä, joissa aikaisemmin tarvittiin työpari. Myös kunnossapito hyötyy, kun laitehistoria ja manuaalit ovat luettavissa suoraan kentällä. Näin vianetsintä nopeutuu, kun se voidaan tehdä vanhojen korjausraporttien pohjalta. Samalla tehdyt kunnossapitotoimet kirjautuvat heti järjestelmään eivätkä unohdu matkalla takaisin valvomoon. Laitteille tehtävät huoltoja korjaustoimet tallentuvat automaattisesti, näin säästyy aikaa ja syötetyn tiedon laatu paranee. Samalla tietopankki ja laitehistoriat kehittyvät laadullisesti, ja niistä on mahdollista saada tukea ennakoivalle kunnossapidolle. Järjestelmä liittyy myös kunnossapidon ohjausohjelmistoon, joten henkilöstön tehtävälistakin näkyy samassa yhteydessä, Järvinen sanoo. Lisää kapasiteettia Vanhakaupungin vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetti on noin kuutiometriä tunnissa, ja Pitkäkosken noin m 3 /h. Tarkoitus on nostaa molempien laitosten kapasiteetti nykyisillä altailla ja henkilöstöllä m 3 /h tasolle. Myöskään uusia valvomoita ei tarvitse rakentaa. Wlan-verkon rakentamista, täydentämistä ja ylläpitoa helpottaa automaattinen konfigurointi. Siinä MX VIEW -verkonhallintaohjelmisto etsii verkkoon liitetyt laitteet ja antaa niille itse omat ip-osoitteet. Osoitteiden määrittelemiseksi ei siis tarvitse kulkea laitteiden luo, joten työ nopeutuu ja selkeytyy oleellisesti. Saman ohjelmiston avulla verkon ylläpito helpottuu, sillä häiriötilanteessa näkyy heti, onko vika kaapeliyhteydessä, sähkönsyötössä tai muissa vastaavissa teknisissä yksityiskohdissa. Järvinen kertoo, että HSY:n väki on ottanut langattomat työvälineet hyvin vastaan. Tabletilla työskentely säästää turhia askeleita ja nostaa tuottavuutta, ja tällaisia työkaluja halutaan lisää. Kuntatekniikka 5/

20 Hulevesien hallinnan säätely siirtyi maankäyttö- ja Uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa Lait vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta tulevat voimaan Pitkään valmisteltu vesihuoltolain tarkistus parantaa vesihuollon talouden läpinäkyvyyttä ja vesihuollon häiriötilanteisiin varautumista. Kirsi Rontu Yhdyskuntatekniikan päällikkö Suomen Kuntaliitto Vesihuoltolakia sovelletaan asutuksen vesihuoltoon sekä asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon. Vesihuoltolakia sovelletaan myös rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden eli hulevesien sekä perustusten kuivatusvesien viemäröintiin siltä osin kuin vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on lisätty hulevesiä koskevat erityiset säännökset. Huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen ja käsittely eivät sisälly enää jatkossa vesihuollon käsitteeseen. Jatkossa vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan laitosta, joka huolehtii vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää sitä, millainen laitos luokitellaan vesihuoltolaitokseksi. Vesihuoltolain vesihuoltolaitoksia koskevat säädökset koskevat ainoastaan niitä toimijoita, joille on hyväksytty toiminta-alue. Kehittämisvelvollisuus säilyy kunnalla Vesihuoltolain muutoksen myötä kunnalta poistuu velvollisuus laatia alueelleen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kunnan tulee kuitenkin edelleen kehittää alueellaan vesihuoltoa yhdyskuntakehitystä vastaavasti yhdessä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa. Kehittämisvelvoitteen vuoksi kehittämissuunnittelu on edelleen tarpeen. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ennakoivan määrittelyn edistäminen on yksi vesihuoltolain muutoksen tavoitteista. Vesihuoltolaitosten toimintaalueiden tulee uuden vesihuoltolain mukaan kattaa alueet, joilla kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Toiminta-alueiden ennakoiva määrittely edistää maankäytön ja sen tarpeiden huomioon ottamista vesihuollossa, sillä maankäytön tulee olla lähtökohtana toimintaalueita laajennettaessa. Toimintaaluelaajennusten tulee perustua vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, jossa arvioidaan tulevaisuuden tarpeita vesihuollolle. Liittämisvelvollisuus lievenee taajamien ulkopuoella Perusvaatimuksena on edelleen, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon sekä jätevesiviemäriin. Vesihuoltolakiin tehdyt muutokset lieventävät liittämisvelvollisuutta taajamien ulkopuolisilla alueilla. Lähtökohtana on, että kiinteistön vesihuoltolaitteiston tulee olla rakennettu ennen toiminta-alueen hyväksymistä ja että laitteisto täyttää lainsäädännön vaatimukset. Säätelyn tavoitteena on estää tilanteet, joissa juuri asianmukaisiin kiinteistökohtaisiin järjestelmiin investoineet kiinteistöt velvoitetaan liittymään vesihuoltolaitoksen verkostoihin. Kiinteistöt, joiden vesihuoltolaitteisto on rakennettu toiminta-aluepäätöksen tekemisen jälkeen, kuuluvat liittämisvelvollisuuden piiriin kuten ennenkin. Häiriötilanteisiin varautumista tehostetaan Vesihuoltolaitoksen tarkkailuja selvilläolovelvollisuutta tarkennetaan ja laajennetaan. Vesihuoltolaitoksen tulee olla selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Tarkkailuvelvoitetta siis laajennetaan raakaveden laadusta ja määrästä myös laitteiston kuntoon sekä vuotovesiin vesijohto- ja viemäriverkostoissa. Muutosten tavoitteena on edistää varautumista häiriötilanteisiin ja vaarojen huomioon ottamista laitoksen toiminnassa sekä vesihuoltolaitoksen laitteiston pitämistä asianmukaisessa kunnossa. Pykälässä esitetyt vaatimukset koskevat koko vesihuoltoketjua, mukaan lukien vesihuoltolaitoksille vettä toimittavat laitokset sekä niiden jätevesiä käsittelevät laitokset. Laitosten talouden läpinäkyvyys paranee Vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävien maksujen tulee olla sellaiset, että niillä voidaan pitkällä aikavälillä kattaa uus- ja korjausinvestoinnit sekä käyttökustannukset. Tällä lain muutoksella pyritään edistämään huomion kiinnittämistä erityisesti tuleviin korjauskustannuksiin vesihuollon maksuja määriteltäessä. Peruskorjausinvestointien tarve on merkittävä, ja se on otettava huomioon vesihuollon maksuissa. Jatkossa vesihuoltolaitoksen tulee periä liittymis-, perus- ja muita maksuja erisuuruisina eri alueilla, mikäli tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen, aiheuttamisperiaatteen tai muun vastaavan syyn takia. Huleveden viemäröintiin omat säädökset Vesihuoltolakiin on laadittu kokonaan uusi luku, jossa säädetään huleveden viemäröinnin järjestämisestä vesihuoltolaitoksen toimesta. Hulevesien muusta hallinnasta ja siihen liittyvistä velvoitteista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Vastuu hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle. Kunta voi kuitenkin vesihuoltolain mukaan päättää, että vesihuoltolaitos vastaa huleveden viemäröinnistä päätöksessä erikseen määriteltävällä alueella. Hulevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin kielletään laissa. Tässä pykälässä jätevesiviemärillä tarkoitetaan sekä jäteveden johtamiseen tarkoitettua erillisviemäriä että sekaviemäriä (viemäri, joka on mitoitettu sekä jätevesille että hulevesille). Kielto perustuu siihen, että hulevesien johtaminen jäteveden erillisviemäriin ja sekaviemäriin aiheuttavat ylivuotoja, ohijuoksutuksia sekä ongelmia jätevedenpuhdistamoilla. Seurauksena voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. MRL:ään tavoitteet hulevesien hallinnalle Hulevesiä koskeva säätely siirrettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska hulevesien hallinnan tärkein keino on kaavoitus. Kaavoituksen avulla voidaan kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa. Hallinnan tavoitteena on viivyttää ja imeyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla. Tarkoituksena on, että kiinteistöt ensisijaisesti hoitavat hulevetensä 20 Kuntatekniikka 5/2014