AURINKOVOIMA AVUKSI VUOREKSESSA sivu 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AURINKOVOIMA AVUKSI VUOREKSESSA sivu 6"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 5/2014 Antero Alenius uskoo kunnan elinkaarihankkeen laatuun. sivu 11 Pumppaamojen saneeraus parantaa energiatehokkuutta sivu 14 Ympäristönsuojelulaki uudistui valvonta osin maksulliseksi sivu 38 Uusiomateriaalien käyttö vihertää maarakentamista sivu 41 Koulun katolle 400 neliötä aurinkopaneelia AURINKOVOIMA AVUKSI VUOREKSESSA sivu 6

2 Ulefos Oy Juurakkokuja 4, Vantaa

3 SISÄLTÖ 5/ elokuuta Moni kaupunki on huomioinut haukut laatimalla koirapalvelusuunnitelman. Koirapuistot ja -tapahtumat ovat tärkeitä kohtauspaikkoja myös ihmisille. Parkkialue näyttelykäytössä Helsingin Lauttasaaressa. 14 Pumppujen ja pumppaamon ajotavan huolellinen valinta säästävät energiaa jätevesipumppaamoilla. 41 Uusiomateriaalien käytön kehittäminen maarakentamisessa muuttaa alaa luontoa ja ympäristöä säästävään suuntaan. 46 Elinvoimaa tukevat Vaskiluodon silta ja Sininen tie Vaasassa palkittiin Kuntatekniikan Saavutuksena. KIINTEISTÖT Vuoreksen koulun katolla toimii Tampereen suurin aurinkovoimala 6 Hämeenkyrö tekee historiaa suurinvestointi elinkaarihankkeena 11 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 25 Kuntien putkimestarit 32 UKTY 33 TEKNISET PALVELUT Vaskiluodon silta vauhdittaa Vaasan vientiteollisuutta 46 Roskaaminen tulee kalliiksi kunnille 48 VESIHUOLTO Pumppaamosaneeraus parantaa energiatehokkuutta 14 Langaton valvontatekniikka lisää vesihuollon kapasiteettia 18 Vesihuoltolain uudistus toi hulevedet kunnan vastuulle 20 Vesihuoltopalvelujen hintojen nousu jatkuu 22 YMPÄRISTÖ Kuntien koirapalvelut parantavat neli- ja kaksijalkaisten hyvinvointia 34 Uusi ympäristönsuojelulaki tuo maksut lupavalvontaan 38 UUMA2-ohjelma tarjoaa suuria säästöjä infrarakentamiseen 41 lehti.kuntatekniikka.fi PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Katupuiden kuningatar 45 Kolumni/Päivi Ahlroos: Osaaminen kunniaan 51 Uutisia 52 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Merja Ojala TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Lakia pukkaa Viime kuukausina on tullut ja lähiaikoina tulee voimaan useita kuntatekniikan alaa koskevia laki- ja asetusmuutoksia. Näitä ovat esimerkiksi vesihuoltolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristönsuojelulaki, tilaajavastuulaki, eräät harmaan talouden torjuntaan liittyvät verolait sekä useita asetuksia, kuten paljon porua ennakkoon aiheuttanut pakkausjäteasetus. Osaa niistä on valmisteltu vuosikausia, osa on hieman lyhyemmän prosessin tulosta. Useimmista näistä on kerrottu tai kerrotaan lähiaikoina myös Kuntatekniikkalehdessä. Tässä numerossa esillä ovat vesihuoltolaki ja ympäristönsuojelulaki. Vesihuoltolain tarkistaminen käynnistyi jo kuusi vuotta sitten, joten paljon on hulevettä ehtinyt valmistelun aikana virrata. Hulevesien hallinnan säätelyn muuttaminen on tarkistetun vesihuoltolain suurimpia periaatteellisia muutoksia, ja se oli myös keskeisin sysäys uudistustyön aloittamiselle. Hulevesien hallinta siirtyy nyt selvästi vesihuoltolaitokselta kunnan vastuulle, vaikka vesihuoltolaitos käytännössä jatkossakin hoitanee putkissa kulkevat hulevedet. Kunnat voivat periä kiinteistöiltä uuden tehtävän aiheuttamien kustannusten kattamiseksi julkisoikeudellista hulevesimaksua. Se onkin kuntatalous huomioon ottaen välttämätöntä. Uutta lainsäädäntöä saatetaan nyt voimaan sellaisella tahdilla, että kunnan viranhaltijoilla on haastetta pysyä kyydissä. Viime aikoina on myös yhä useammin näyttänyt siltä, että valmistelijoilla on ollut liian kiire. Jopa hallituksen esityksissä on ollut ikäviä kömmähdyksiä, joita on pitänyt pian ryhtyä paikkailemaan. Valitettavasti lähes tavaksi näyttää muodostuvan myös lausuntojen pyytäminen hallintoalamaisilta vain muodon vuoksi. Sellaistahan lausuntomenettely on, jos lausuntoaikaa on vain runsas viikko tai lausuntoja pyydetään suosittuun loma-aikaan. Vaalikauden lopun lakiruuhkan keskellä keskustellaan normien purkamisesta ja turhan säätelyn välttämisestä. Normeja, joiden purkaminen voitaisiin laajasti hyväksyä, näyttää olevan yhtä vaikea löytää kuin säästöjä kuntien tai valtion menoissa. Valtion budjetti ja väylärahoitus Näinä päivinä maamme kesällä uudistunut hallitus on kunnon maamiehen tapaan puintihommissa. Helteisen heinäkuun jälkeen puintikelit ovat olleet kovin epävakaiset. Epävakaa on myös maan talous, joka budjettiriihen tulosten tuella pitäisi saada kasvuun. Kasvun vauhdittamiseksi valtiovarainministeriö otti omaan ehdotukseensa pääkaupunkiseudun keskeisten suurten väylähankkeiden Länsimetron jatkeen ja Pisara-radan sekä Tampereen raitiotiehankkeen avustukset. Esitettyjen laskelmien mukaan tarpeellisia kaikki. Samalla jälleen kerran nykyisen liikenneverkon kunnossapitomenoista säästetään. Siinä hommassa pää tulee ennen pitkää vetävän käteen, kun ajonopeuksia ja akselipainoja joudutaan alentamaan. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 6/ Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät EnviroExpo / Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Vuoreksen koulun katolla toimii Tampereen suurin aurinko Ensi silmäyksellä rakennus näyttää vain uudelta koululta toki hienolta sellaiselta. Tarkempi tutkiskelu paljastaa, että talo kätkee sisäänsä lukuisia moderneja, energiaa säästäviä ratkaisuja ja katolla kiiltelee kaupungin suurin aurinkovoimala. Kouluksi ja monitoimitaloksi rakennettu Vuores-talo on toinen kiinteistöleasing-rahoituksella toteutettu kohde Tampereella. Ikkunat päästävät sisälle auringon tuottamasta lämmöstä enintään 30 prosenttia. Oikealla näkyvä julkisivua koristava graafisesta betonista valmistettu Olet tässä -taideteos on taiteilija Tomas Byströmin käsialaa. Katolle sijoitetut aurinkopaneelit eivät näy pihalle. TEKSTI Matti Valli KUVAT Merja Ojala Helteisenä elokuun päivänä Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Antti Lakka kiipeää uudenkarhean Vuoreksen koulu- ja toimintakeskuksen katolle esittelemään kaupungin suurinta 45 kilowatin aurinkovoimalaa, jonka vuosituottoodotus on kilowattituntia. Huopakatteen päällä lepää 160 nimellisteholtaan 250 watin paneelia, jotka peittävät 400 neliötä tuhannen neliömetrin kattoalueesta. Aurinkopaneelit eivät kuitenkaan ole se tärkein asia, joka tekee Vuores-talosta energiatehokkaan. Tärkeämpää on ollut rakennuksen suunnittelu kokonaisuuteena energiatehokkaaksi. Energiatehokkaaksi suunniteltu kiinteistö tarvitsee noin kolmanneksen vähemmän kaukolämpöä ja sähköä kuin vastaava rakennus, joka on toteutettu pelkästään vastaamaan voimassaolevien normien vaatimuksia, Lakka tiivistää. Matkalla katolle Lakka innostuu puhumaan ikkunoista, ilmanvaihdosta ja lattialämmityksestä. Hän näyttää, miten isojen ulkoikkunoiden kiinteät säleiköt ulottuvat ikkunan yläreunasta lähes puoleen väliin asti. Ajatus on minimoida koneellisen jäähdytyksen tarve aurinkosuojauksella ja ilmanvaihdon tarve yöllisellä vapaatuuletuksella. Lisäksi ikkunalaseissa on aurinkosuojauskäsittely. Auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin eli g-arvo on pienempi kuin 0,3. Toisin sanoen auringon tuottamasta lämmöstä sisälle tulee enintään 30 prosenttia. Lattialämmitys on jo out? Antti Lakka vaihtaa puheenaihetta, ja alkaa selvittää lattialämmityksen ja matalaenergiarakentamisen yhdistämisen haasteita. Hän korostaa, että lämmönsäätö matalaenergiatalossa täytyy suunnitella perinteisestä poikkeavalla tavalla. Nykyään haasteena on lämmitysjärjestelmän nopea reagoiminen ylilämpöön syksyllä ja keväällä. Vielä 1990-luvulla kannettiin huolta lämmön riittävyydestä kovilla pakkasilla, mutta nykyisissä rakennuksissa riittävyys ei ole ongelma. Eristeet ovat kunnossa, eikä rakenteissa ole kylmäsiltoja. Suurimman osan vuodesta talot tulevat toimeen ilman lämmitystä, hän sanoo. Aikaisempien periaatteiden mukaisesti suunnitellut lämmitysjärjestelmät, kuten lattialämmitys, eivät pysty nopeasti reagoimaan lämpötilan muutoksiin. Lattialämmitys toimii kuin lämpöakku. Kylmällä säällä kaikki on hyvin, mutta keväällä järjestelmältä ottaa vuorokausia reagoida lämmönnousun muutokseen. Lämmityspatterikaan ei oikein sovellu lämmön säätämiseen ylilämpötilanteessa, jos se on jo valmiiksi kylmä, Lakka toteaa. Kuntien rakennuttajat tuntevat ongelman. Kun palvelukodin 25 neliön huoneeseen tupsahtaa sukulaisia kylään, niin lämpökuorma nousee heti sadalla watilla vierailijaa kohti. Ylimääräistä lämmitystehoa voi syntyä jopa kuusisataa wattia. Hiuskuivaajan teho lämmittäisi kuusi asuntoa Tampereen Koukkuniemessä eräässä vanhusten ryhmäkodissa tutkittiin, että talon keskellä olevissa 25 neliön asunnoissa lämmitystehon tarve on 300 wattia. Toisin sanoen tavallisen hiustenkuivaajan teho riittäisi pitämään lämpimänä kuusi asuntoa jopa talven huippupakkasilla. Niinpä asuntojen patterilämmityksestä ja lattialämmityksestä luovuttiin ja ne korvat- 6 Kuntatekniikka 5/2014

7 KIINTEISTÖT voimala tiin kokonaan ilmanvaihtokanavassa olevalla kennolämmittimellä. Viileä tuloilma lämmitetään vasta asuntokohtaisesti tarpeen mukaan, mikä parantaa reagointinopeutta myös ylilämpötilanteessa. Patterit säilytettiin pelkästään yläkerran päätyasunnoissa, joissa lämmitystehon tarve on 560 wattia, Lakka kertoo. Tältä pohjalta Vuores-talon lämmitysratkaisu on perinteinen kaukolämpöverkkoon liitetty vesikiertojärjestelmä. Lattialämmitys on mukana päiväkodissa, jossa se on järkevää ja jossa se suunnitteluohjeiden mukaan tuleekin olla. Lattia lämpiää myös musiikkiluokassa, koska se parantaa luokan akustiikkaa. Takaisinmaksuaika vuotta Mutta nyt katolle. Matkalla on pakko poiketa tekniikkahuoneeseen tutkimaan mittareita. Järjestelmän 160 paneelia on kytketty sähköverkkoon kolmella 15 kilowatin invertteripiirillä, joten koko 45 kilowatin teoreettinen huipputeho voidaan hyödyntää. Mittarit kertovat, että tarkasteluhetkellä järjestelmä tuottaa sähköä 33,8 kilowatin teholla. Toinen lukema näyttää tuotetun sähkön määrän vuositasolla. Käyttöönoton jälkeen vajaassa kolmessa kuukaudessa saldoa on kertynyt kilowattituntia, joten kilowattitunnin vuosituotto-odotus näyttää rea- Kuntatekniikka 5/2014 7

8 KIINTEISTÖT Ikkunasäleikkö estää kesällä auringon lämmön pääsyn sisälle. Talvella, kun aurinko on matalalla, rakennus hyötyy sisään tulvivasta lämpöenergiasta. Paneelipellon tuottama sähkö menee omaan tarpeeseen, ja vuoden wattituntia, Antti Lakka sanoo. listiselta. Kolmas lukusarja näyttää tarkastelupäivän tilanteen: iltapäivällä kello neljä se on 192 tuotettua kilowattituntia. Aurinkosähköjärjestelmä on mitoitettu siten, että kaikki sähkö pystytään käyttämään itse. Kesällä, kun koulu on tyhjillään, energiaa kuluu keittiön kylmäkoneisiin sekä pienehköön ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Oma sähkö korvaa noin kymmenen senttiä kilowattitunnilta maksavaa ostosähköä sekä sen siirtämisestä syntyvää siirtomaksua. Järjestelmän takaisinmaksuaika on vuotta, minkä jälkeen sähkö on ilmaista. Tarjousvaiheessa huomattiin paneelien hinnoissa olevan suuria eroja. Yksi huolenaihe oli, miten rakennuksen huopakatto kestää paneeleiden ja niiden kiinnikkeiden painon. Paneelit asentanut yritys antoi kuitenkin kymmenen vuoden takuun huopakaton kestävyydelle. Ensikokemus HANKKEEN OSAPUOLET Tilaaja Tampereen Tilakeskus Liikelaitos näyttää nyt siltä, että aurinkopaneelit päinvastoin suojaavat huopakattoa kuumenemiselta. Varsinaisten paneeleiden kestoikä on noin vuotta, Lakka sanoo. Suunnittelijat arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto A-insinöörit Oy LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy sähkösuunnittelu: AIRIX Talotekniikka Oy pohjasuunnittelu: Geopalvelu Oy välituntipihan pohjasuunnittelu: Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut keittiösuunnittelu: Design- Lime Oy akustiikkasuunnittelu: Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Urakoitsijat pääurakoitsija: YIT Rakennus Oy ilmanvaihto: Kaihlaset Oy putkiurakoitsija: Lemminkäinen Talotekniikka Oy sähköurakoitsija: Sähköpeko Oy automaatiourakoitsija: Schneider Electric Buildings Finland Oy Aurinkovoimalan rakentaminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Tilakeskuksen tehtävä koulumaailmassa on nimittäin tuottaa oppimisympäristöjä eikä sähköä. Mutta käyttäjä halusi kuitenkin energiatehokkaaseen ja luonnonmukaiseen elämäntapaan kasvattavan oppimisympäristön. Tilakeskuksen väen teki myös varovaiseksi joissakin aiemmissa hankkeissa tehdyt kannattavuuslaskelmat, joiden mukaan aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika voi olla sata vuotta, mutta toiminta-aika vain 20 vuotta. Luonnonmukaista jätehuoltoakin Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät koulun opetuksessa. 8 Kuntatekniikka 5/2014

9 kuoletusajan jälkeen se on ilmaista. Odotettu vuosituotto on kilo- Rakentamisen toisessa vaiheessa mukaan tulee tuulivoimalakin, mikäli sen toteuttaminen tontilla vain osoittautuu laskennallisesti järkeväksi. Aulaan asennetaan näyttötaulu havainnollistamaan rakennuksen sähkön, veden ja lämmön kulutusta sekä itse tuotetun energian määrän. Mahdollisesti asiaa havainnollistetaan grafiikalla, ja ehkä kulutustiedot laitetaan verkkoonkin kiinnostuneiden tutkittavaksi. Luonnonmukaiseen elämäntapaan kuuluu myös pääaulan yhteydessä vesiklosetin viereen sijoitettu kuivakäymälä, joka kuitenkin on toistaiseksi suljettu teknisistä syistä. Se on hajuton, sillä ilmanvaihtoputki vie hajut suoraan katolle. Kuivaklosetti on ehkä tulevaisuutta, sillä ihmisten kiintojätteiden sisältämä fosfori loppuu maailmasta nopeammin kuin öljy. Kallisarvoista alkuainetta ei siis kannattaisi huuhtoa mereen. Vuores-talo on päivällä koulu ja illalla monitoimitalo. Näin on vältetty se, että olisi rakennettu erillinen koulu ja erillinen kansalaistalo. Kokonaisuus on suunniteltu niin, että iltavuorossa ei tarvita enempää kuin yksi vahtimestari. Iltatoimintaa varten on oma sisäänkäynti ja aulassa kioski. Kahdessa vaiheessa Kahdessa vaiheessa toteutettavaan hankkeeseen on budjetoitu 45 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe otettiin opetuskäyttöön Kuntatekniikka 5/2014 9

10 Tekniikkahuoneessa Antti Lakka tutkii aurinkosähköjärjestelmän tuottolukuja: aurinkoisen kesäpäivän saldo kello neljään mennessä on 192 kilowattituntia. Kolmen kuukauden saldo on jo kilowattituntia. jo vuosi sitten; alaluokkien oppilaita on noin kaksisataa. Toinen vaihe yläluokkalaisia varten toteutetaan myöhemmin. Sen valmistuttua koulu tulee olemaan Tampereen suurin oppilaallaan. Ensimmäisen vaiheen osuus budjetista oli 27 miljoonaa. Rakennus on SEB Leasing Oy-nimisen rahoitusyhtiön omistuksessa, kaupunki on siinä vuokralla. Tilakeskus on kuitenkin vastannut kokonaisuuden suunnittelusta ja rakennuttamisesta sekä vastaa myös huollosta ja ylläpidosta. Ensimmäinen sopimuskausi on 20 vuotta, minkä jälkeen kaupunki voi lunastaa rakennuksen 40 prosentin jäännösarvosta. Sopimukseen voi saada myös kymmenen vuoden jatkoajan, jonka jälkeen rakennuksen lunastushinta on yksi euro, Lakka selvittää. Vuores-talo on toinen kiinteistöleasing-rahoituksella totutettu iso kohde Tampereella. Ensimmäinen oli noin vuosi sitten valmistunut Tipotien sosiaali- ja terveysasema. Ilman ulkopuolista rahoittajaa Vuoreksen koulukeskusta ei olisi voitu rakentaa nykyisessä laajuudessaan. Nykyaikainen joustava oppimisympäristö mukautuu monenlaiseen käyttötarkoitukseen. Aurinkosähkö sopii myös maalämmön rinnalle Aurinkosähköjärjestelmän on asentanut Salosta käsin toimiva Areva Solar Oy. Sen toimitusjohtaja Esa Areva kertoo, että lukuisat päiväkodit ja koulut ovat asentaneet tai aikovat asentaa vastaavanlaisia järjestelmiä maalämpöjärjestelmän rinnalle. Maalämpövoimala tarvitsee toimiakseen sähköä vuodessa esimerkiksi kilowattituntia. Kun siihen liitetään kymmenen kilowatin aurinkosähköjärjestelmä, niin lämmitysenergian suhteen ollaan lähellä nollaenergiatasoa, Areva sanoo. Areva pitää ongelmallisina kunnallisia tarjouskilpailuja. Ne eivät hänen mukaansa tue kestävää kehitystä, koska käytännössä halvin hinta voittaa. Tarjouspapereissa esitetty halvin hinta ei välttämättä ole halvin enää 30 vuoden päästä. Kilpailussa hintaa voidaan painaa alaspäin monin keinoin. Esimerkiksi paneelit voidaan kiinnittää kattorakenteisiin kahdella eikä neljällä kiinnikkeellä, mistä seuraa, että järjestelmä ei välttämättä pysy paikoillaan ääritilanteissa, Areva pahoittelee. 10 Kuntatekniikka 5/2014

11 KIINTEISTÖT Päänavaus Pirkanmaalla Hämeenkyröön nousee monitoimikeskus elinkaarihankkeena Runsaan asukkaan Hämeenkyrön kunnan historian suurin investointi toteutetaan velkarahalla kunnan taseeseen, mutta rakentajalla on 13 vuoden elinkaarivastuu. Päättäjät vakuuttuivat kunnan saavan näin laadukkaampaa rakentamista. Merja Ojala Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius ja tekninen johtaja Satu Hyötylä olivat kunnan viranhaltijajohdon edustajina tiiviisti mukana monitoimikeskushankkeen valmistelussa. Uusi monitoimikeskus valmistuu oikealla näkyvän kirkonkylän koulun ja kirjaston viereen. Vanha rakennus puretaan. TEKSTI Paavo Taipale Hämeenkyrö on monen muun kunnan tavoin painiskellut toimitilojensa sisäilmaongelmien kanssa. Kunta on pitänyt kukkaronnyörejä tiukalla ja välttänyt velkaantumista. Mitalin toinen puoli on ollut kiinteistöjen korjausvelan jatkuva kasvu. Kunnan asukasluku on pikku hiljaa kasvanut ja siinä sivussa hiukan myös koulujen oppilasmäärä. Kirkonkylän koulun sisäilmaongelmat kärjistyivät siinä määrin, että ratkaisuja oli tehtävä. Tullessani kunnanjohtajaksi kolmisen vuotta sitten täällä oli jo tehty palveluverkkosuunnitelma. Pian todettiin, että kaikkia nykyisiä palveluyksiköitä ei voida ylläpitää ja päätettiin rakentaa kirkonkylän monitoimikeskus, Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius kertoo hankkeen taustasta. Kunnassa pohdittiin erilaisia toteutustapoja. Pian selvisi, että edessä oli joka tapauksessa kunnan historian suurin investointi. Etsittiin toimintatapaa varmistaa hankkeen rakennustyön laatu, ja viranhaltijajohto ja rakennustoimikunta tutustuivat erilaisiin vaihtoehtoihin. Syksyllä 2013 valtuusto päätti toteuttaa hankkeen elinkaarimallilla. Kesäkuussa solmitun monitoimikeskuksen rakennusurakan arvo on runsaat 17 miljoonaa euroa ja 13+5 vuoden palvelusopimuksen arvo kymmenisen miljoonaa. Palvelusopimukseen kuuluvat kaikki kiinteistönhoitoja siivouspalvelut. Ruokapalvelut kunta tuottaa itse. Kunnalla on 13 vuoden jälkeen optio jatkaa palvelusopimusta viidellä vuodella. Optiovuosien palvelumaksu oli mukana tarjoushinnoissa. Monitoimikeskus korvaa nykyisen kirkonkylän koulun ja kirjaston, kaksi muuta koulua sekä useita varhaiskasvatuksen tiloja. Keskuksesta tulee uudenlainen avoimen oppimisympäristön tilaratkaisuja sisältävä kokonaisuus, jonka suunnittelussa on hyödynnetty luovia tapoja energiatehokkuuden ja ekologisuuden lisäämiseen. Asiantuntija-apua hankintamenettelyyn Antero Alenius sanoo alusta alkaen olleen selvää, että elinkaarihankkeen hankintaan tarvitaan ulkopuolista asiantuntija-apua. Tarjouskilpailun jälkeen hankintaprosessin konsultiksi valittiin WSP Finland Oy. Konsultti hoiti hankkeen kaikkien tarjousja sopimusasiakirjojen laatimisen urakka- ja palvelusopimusten allekirjoittamiseen saakka ja veti kilpailullista neuvottelumenettelyprosessia. Alenius sanoo Kuntatekniikka 5/

12 Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy Hämeenkyrön monitoimikeskuksesta tulee uudenlainen avoimen oppimisympäristön tilaratkaisuja sisältävä kokonaisuus, jonka suunnittelussa on saadun palvelun olleen runsaan euron hintansa arvoista. Heillä oli kokemusta elinkaarihankkeiden hankintamenettelyistä ja hyviä asiantuntijoita. Kilpailullinen neuvottelumenettely, jota hankinnassa käytettiin, oli meille uutta. Kaiken kaikkiaan prosessi vaati runsaasti työtä myös omalta henkilöstöltä. WSP Finlandin johtaja Jari Kaukonen sanoo kunnissa hankkeita koskevien lähtötietojen olevan usein kovin vaihtelevia. Se teettää hankinnan valmistelussa runsaasti töitä niin konsultilla kuin tilaajan väelläkin. Yhteistyö Hämeenkyrön monitoimikeskuksen aktiivisen rakennustoimikunnan kanssa sujui hyvin, ja toimikuntaan kuului myös kiinteistöalan ammattilainen, Kaukonen kiittelee. Rakennustoimikunnassa oli kunnan puolelta yhteensä kahdeksan jäsentä ja konsultilta kaksi. Lisäksi konsultin edustaja vastasi toimikunnan sihteerityöstä, ja myös kunnan rakennuspäällikkö osallistui kokouksiin asiantuntijana. Tällaisessa hankkeessa on varsin paljon sihteerityötä. Tarjouspyynnössäkin oli toistakymmentä liitettä. Lisäksi neuvottelut usean eri palveluntuottajan kanssa lisäävät työmäärää samassa suhteessa kuin neuvotteluun kutsuttavia palveluntuottajia on kilpailussa mukana. Menettely sopii elinkaarihankkeisiin Kilpailullinen neuvottelumenettely on Jari Kaukosen mielestä elinkaarihankkeissa ainoa järkevä Merja Ojala Satu Hyötylä osoittaa kirjastoa, joka saa uudet tilat monitoimikeskuksesta. hankintamenettely. Siinä voidaan neuvotella tarjoajien kanssa vaiheittain, kunhan muistetaan tasapuolisuus. Olennaista on varmistaa, että aito kilpailutilanne todella syntyy. On tärkeää, ettei esillä olleista ratkaisuista huudella kylillä. Tämäkin toimi Hämeenkyrössä hyvin. Toimikunta kyllä ohjasi kokouksissa suunnittelua ja esitti hyviä kysymyksiä. Kaukonen sanoo, että heidän tavoitteenaan on konsultoidessaan samalla kouluttaa asiakkaitaan elinkaarihankkeiden valmistelussa, jotta seuraavassa hankkeessa tilaajan oman organisaation osaaminen olisi parempaa. Tästä Kaukosella ja konsultoinnissa keskeisesti avustaneella oikeustieteen tohtori Kai Kalimalla on vuosien kokemus. Hämeenkyrössä esiteltiin luottamushenkilöille ensi kertaa arkkitehtisuunnitelmia videolla, jossa suunnittelija selosti ratkaisujaan. Elinkaarihankkeen hankintakonsultoinnin tarjoaminen on myös haasteellista. Esimerkiksi konsultoitavan hankkeen tarjoajien määrä vaikuttaa konsultin työmäärään olennaisesti. Hankintailmoituksen laadintaan saakka palvelu on helposti tarjottavissa kokonaishinnalla, mutta siitä eteenpäin olisi yksikköhintainen konsultointi parempi ratkaisu. Sillä vältettäisiin työmääräriskin hinnoittelu sisään kaikkiin tarjouksiin. Kunta hankkii rahoituksen Monia elinkaarihankkeita on toteutettu projektiyhtiöiden kautta, ja rahoitus on sisällytetty samaan sopimuspakettiin rakennusurakan ja käyttövaiheen palvelusopimuksen kanssa. Hämeenkyrön monitoimikeskus rakennetaan kunnan omistukseen kunnan hankkimalla rahoituksella. Tämä nähtiin edullisimmaksi tavaksi muun muassa siksi, että tiloissa tulee olemaan pääosin vain kunnan toimintaa. Olemme pyrkineet olemaan velattomia, mutta nyt velkamäärämme asukasta kohti kieltämättä nousee jopa hieman maakunnan keskiarvon yläpuolelle, Antero Alenius myöntää. Jari Kaukonen pitää hankkeen lähes 30 miljoonan euron kokoa hyvinkin riittävänä elinkaaritoteutukseen. Pienempikin hanke riittää, jos rahoitus ei kuulu samaan pakettiin. Hän suhtautuu varauksellisesti elinkaarihankkeiden yhteydessä usein käytettyihin 12 Kuntatekniikka 5/2014

13 KIINTEISTÖT hyödynnetty luovia tapoja energiatehokkuuden ja ekologisuuden lisäämiseen. Tarjousvaiheen havainnekuva julkisivusta kaakkoon. projektiyhtiöihin, jos kunta on itse niissä osakkaana. Muun muassa varainsiirtovero on nykylainsäädännön mukaan ikävä ongelma lunastettaessa kohde kunnalle sopimuskauden päättyessä. Vain valtion hankkeet välttyvät tältä veroseuraamukselta. Antero Alenius painottaa elinkaarihankkeen etuna sitä, että saadaan selvästi erilaisia ratkaisuehdotuksia. Jos ensin kilpailutetaan suunnitelmat ja sitten niillä pyydetään urakkatarjouksia, ei innovaatioille juuri ole tilaa. Elinkaarihankkeessa tarjoukset ovat aidosti erilaisia. Ote suunnitteluun ja materiaalivalintoihin on aivan erilainen, kun tiedossa on pitkä ylläpitovastuu. Urakoitsijan on mietittävä materiaalivalinnoissaan kunnossapitoa. Palvelusopimuksen päättyessä kunta saa lunastaa lähes uudenveroisen toimitilan, vakuuttaa myös Jari Kaukonen. Paavo Taipale WSP Finlandin johtaja Jari Kaukonen uskoo elinkaarihankkeiden yleistyvän kunnissa vähitellen, kun kokemusta karttuu. Hänen mielestään ne sopisivat hyvin esimerkiksi uusien kaava-alueiden yhdyskuntatekniikan rakentamiseen. HÄMEENKYRÖN MONITOIMIKESKUS Rakennusurakka 17,2 miljoonaa euroa 18 vuoden palvelusopimus 10 miljoonaa euroa Laajuus brutto-m 2 Varhaiskasvatustilat 10 ryhmälle (150 kokopäiväistä hoitopaikkaa) Perusopetuksen tilat 18 opetusryhmälle (noin 300 oppilasta) Kansalaisopisto, musiikkiopisto ja kirjasto Yhteiset liikunta- ja ruokailutilat Nykyiset kirkonkylän koulu ja kirjasto puretaan Monitoimikeskus korvaa myös kaksi kyläkoulua ja useita omia ja vuokrattuja varhaiskasvatuksen tiloja Työt käynnistyivät elokuussa, koulunkäynti monitoimikeskuksessa alkaa elokuussa 2016 ja muut toiminnot vuoden 2016 lopulla. Pihatyöt valmistuvat kesällä Pääsuunnittelijana Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy Elinkaarihankkeen päätoteuttajana Lujatalo Oy Kokonaistaloudellisesti edullisin oli myös halvin Monitoimikeskuksen toteuttaja valittiin kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Laadun painoarvo oli 40 prosenttia ja hinnan 60. Arvioinnissa oli mukana kymmenkunta eri laatutekijää eri painoarvoilla. Lopulta toteuttajaksi valittiin Lujatalo Oy, jonka tarjous oli myös hinnaltaan selvästi halvin. Kaksi muuta tarjoajaa olivat ratkaisuissaan lähteneet hakemaan selvästi huippulaatua, mikä nosti hintaa, kun taas valituksi tullut oli pitäytynyt esimerkiksi minimissä tilojen laajuuden osalta. Kaikille oli asetettu minimilaatukriteerit, jotka tuli täyttää, Kaukonen selostaa. Poliittisten päättäjien keskuudessa kannettiin valmisteluvaiheessa huolta hinnasta, tarjoajien määrästä ja palvelusopimuksen kestosta, mutta jyrkkää vastustusta ei ollut, ja kaikki päätökset ovat olleet yksimielisiä, Alenius iloitsee. Hän kertoo, että vuosi sitten tehtiin markkinakysely, jossa kuusi yritystä ilmoitti kiinnostuksensa. Tarjouksia saatiin lopulta kolme. Jari Kaukonen arvioi elinkaarihankkeiden yleistyvän kaikenkokoisissa kunnissa vähitellen, kun kokemusta karttuu. Maailmalla on toteutettu elinkaarimallilla runsaasti myös infrahankkeita, mutta kuntien infrahankkeet ovat meillä usein arvoltaan liian pieniä. Mielestäni elinkaarimalli sopisi hyvin esimerkiksi uusien kaava-alueiden yhdyskuntatekniikan rakentamiseen, mutta toistaiseksi siitä ei ole juuri esimerkkejä. Vesihuoltoverkostojen aluesaneeraukseen ollaan mahdollisesti muutamassa kaupungissa lähiaikoina kokeilemassa vastaavanlaista toteutustapaa. Osaaminen myös siirtyy henkilöiden mukana kunnasta toiseen. Esimerkiksi Tyrnävän uusi kunnanjohtaja toi Oulusta ja Haukiputaalta mukanaan elinkaariosaamista ja harkitsee elinkaarihanketta myös reilun asukkaan Tyrnävälle, Kaukonen huomauttaa. Kuntatekniikka 5/

14 Ajotapa ja pumput vaikuttavat kulutukseen Saneeraus parantaa jätevesipumppa Ovatko jätevesipumppaamot energiatehokkaita ja ajetaanko niitä optimaalisesti? Voisiko jotain tehdä toisin kuin aiemmin? Miten suuri merkitys näiden asioiden huomioonottamisella on, ja saavutetaanko toimilla taloudellista hyötyä? Ari Jousmäki Verkostopäällikkö Lahti Aqua-konserni / Aqua Palvelu Oy Selvitimme Lahti Aqua Oy:n suurimpien jätevesipumppaamoiden energiatehokkuutta. Valitsimme lähempää tarkastelua varten Mukkulan ja Myllypohjan jätevesipumppaamot. Vesihuoltotoiminta on monopolitoimintaa, ja haltija vastaa toimialueellaan jätevesipumppaamoiden kunnosta. Koska kilpailua ei ole, on yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaista, että liiketoiminta on hyvin säädeltyä ja sijoitetut pääomat ovat tehokkaassa käytössä. On myös oleellista, että jätevesipumppaamoihin ei investoida enempää kuin teknistaloudellisesti on välttämätöntä. Taloudellisen käytön kannalta on tärkeää, että laitteistoja kunnossapidetään riittävästi ja oikea-aikaisesti. Tärkeää on sekin, että kun laitteiston elinkaari on päätepisteessään, laitteistoja ei käytetä pidempään kuin on tarkoituksenmukaista ja verkostossa suoritetaan oikeaan aikaan uusinvestoinnit. Saneerauksen jälkeen saadaan siisti ja toimiva jätevesipumppaamo, kuvassa yksi Myllypohjan pumppaamon pumpuista. Uusinvestointien ajoitus on perinteisesti perustunut joidenkin henkilöiden kokemukseen siitä, koska uusinvestointi on tarkoituksenmukaista. Toinen uusinvestoinnin ajoitukseen vaikuttava tekijä on ollut laitteiston vikaherkkyys ja vikataajuus. Nyt Lahdessa on myös pumppaamoiden investointeja mietitty useammaltakin eri kannalta. Yli kilometriä kunnossapidettävää Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden ja Hollolan alueen asukkaille. Lahti Aqua Oy:n tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy hoitaa kaikki operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut emoyhtiölle. Tärkeimpänä työnä on huolehtia asiakkaiden vesihuollosta ja kertoa emoyhtiölle omaisuu- 14 Kuntatekniikka 5/2014

15 VESIHUOLTO amoiden energiatehokkuutta Oleellista on, että jätevedenpumppaamon oikea vesimäärä voidaan mitata luotettavasti. Sähköenergian säästö Mukkulan ja Myllypohjan jätevesipumppaamoilla Mukkulan jvp säästö % säästö/a Myllypohjan jpv, säästö% säästö/a Lining Oy (arvio) Aqua Palvelu Oy 38,0 % 33,0 % 22,6 % ,3 % den kunnosta ja investointitarpeista. Aqua Palvelu Oy:lla on kunnossapidettävää verkostoa yhteensä runsaat kilometriä. Jätevesipumppaamot siirtyivät palvelutuotanto- ja verkostohuoltoyksikön vastuulle, tavoitteena toiminnan kehittäminen. Jätevesiverkostossa korjataan havaittuja virheitä muun muassa poistamalla hulevesiliittymiä. Samoin jätevesipumppaamoiden kuntoa on tarkasteltava systemaattisesti ja esimerkiksi virtaamamittauksien parantaminen on välttämätöntä. Virtaaman pienentyminen näkyy suoraan pumppaamoiden energiankulutuksen vähentymisenä, joka tietysti kertautuu vuosien saatossa. Toimintavarmuus tärkeintä Vesihuoltolaitoksen kannalta toimintavarmuus on tärkein asia, toki taloudellisuutta unohtamatta. Tulipalojen sammuttaminen on kallista ja vaikeuttaa töiden hyvää suunnittelua. Päätimme selvittää saneerauksen vaikutuksia energiankulutukseen. Kymmenen suurinta pumppaamoa vastaa noin 80 prosentista energiankulutuksesta. Jos voisi suunnitella koko pumppaamoketjun eikä vain yhtä pumppaamoa kerrallaan, tehtävä helpottuisi. Usein pumppaamoiden tuotot eivät ole ketjutettujen pumppaamoiden kannalta täysin ihanteellisia. Jos ja kun pumppaamoita saneerataan, olisi hyvä, jos koko ketjun kattava mitoitussuunnitelma eli pumppupaineputkiyhdistelmien kapasiteettien sovitus olisi myös tehty. Lähtökohtana voisi edelleenkin olla se, että pumppaamoketjun tuottojen tulisi kasvaa alavirtaan päin mennessä. Aina ei siihen eri syistä päästä, ja sitten varmistus täytyy hoitaa imuallastilavuuksilla tai ohjelmallisesti. Tällainen ongelma lienee yleisempikin. Pumppaamoja on siis sekä rakennettu että saneerattu ehkä liian tapauskohtaisesti ja koko ketjun hydrauliikkaa ja energiatehokkuutta tarpeeksi ajattelematta. Raporteista voidaan löytää tieto siitä, miten paljon kullakin pumppaamolla on pumpattu likavettä ja mikä on ollut energian kulutus. Näistä laskemalla Kuntatekniikka 5/

16 VESIHUOLTO saadaan todelliset energiakulutustiedot. Matalaenergiapumppaus pitkiin pumppausjaksoihin Tarkastelemissamme Mukkulan ja Myllypohjan jätevesipumppaamoissa on suoritettu saneeraukset, joissa on kiinnitetty huomiota pumppujen valintaan sekä optimaaliseen ajotapaan. Nykypäivän pitkiin ja vaativiin pumppausjaksoihin soveltuvaa matalaenergiapumppausta haettiin tällä kertaa Hidrostalin ruuvijuoksupyörällä. Perinteisesti jätevettä on pumpattu jaksokäytöllä käynnistysrajalta pysäytysrajalle. Energiansäästö edellyttää kuitenkin taajuusmuuttajalla ajettuja pitkiä käyntijaksoja. Hidrostalin ruuvijuoksupyörällä on riittävä läpäisykyky isoille kiintoaineille. Lisäksi juoksupyörän siipi on geometrialtaan sellainen, että se kuljettaa pitkät kuidut ja rätit varmasti eteenpäin. Hydrauliikkaosia valmistetaan myös kulutusta kestävästä kromiraudasta sekä syövyttäviin kohteisiin tarvittavista erikoishaponkestävistä materiaaleista. Hidrostal valmistaa sekä uppo- että kuiva-asennuksiin sopivia pumppuja. Kuiva-asenteinen pumppu on mahdollista varustaa myös ilmajäähdytteisellä korkean hyötysuhteen moottorilla. Pumppujen mitoitukset tehtiin varsin perinteisesti pumppukäyrien mukaan, mutta pumppujen ajotapa otettiin huomioon. Myös erilaisia ajotapoja testattiin hiukan ennen kuin päädyttiin nykyisiin asetuksiin. Nykyaikainen ohjaus- ja valvontayksikkö on selkeä ja helppokäyttöinen. Sähkö- ja automaatiokeskukset saneerauksen jälkeen. Ohjauskeskuksella sekä taajuusmuuttajilla pumppaamoa ajetaan halutulla tavalla. Pumppauskustannukset laskivat noin neljänneksen Tarkastelluilla jätevedenpumppaamoilla edellä mainittuihin asioihin on kiinnitetty huomiota saneerauksen yhteydessä. Tutkimuksessa saavutettiin suuri prosentuaalinen energiansäästö. Yhteistyötahona hankkeessa ja saneerauksissa oli Lining Oy. Se arvioi ennen saneerausta teoreettisesti energiansäästön jonkin verran todellisia tuloksia suuremmaksi. Energiansäästö oli kuitenkin huima: Mukkulan pumppaamolla 22,6 prosenttia ja Myllypohjassa 26,3 prosenttia. Mukkula on ollut käytössä saneerauksen jälkeen noin puolitoista vuotta ja Myllypohja vajaan vuoden. Pumppaamot ovat toimineet saneerauksen jälkeen hyvin, ja energialaskut ovat pienentyneet. Ajotapa tai pumput eivät ole aiheuttaneet mitään toiminnallisia häiriöitä. Tämän selvityksen aikana on saatu hyvää tietoa jätevesipumppaamoiden energiankulutuksesta. Jatkossa tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa uusia saneerauksia jätevesipumppaamoille. Euromääräiset säästöt saattavat tuntua melko pieniltä, mutta kun kokonaisuus huomioidaan, päästään aivan eri mittasuhteisiin ja voidaan puhua kymmenistä tai jopa sadoista tuhansista euroista. Pumppujen ja ajotavan valintaan panostettava Johtopäätöksenä onkin, että jätevesipumppaamoiden saneerauksen yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota oikeanlaisen pumpun valintaan sekä jätevesipumppaamon oikeanlaisen ajotavan suunnitteluun. Tässä pienessä otoksessa onnistuttiin selvittämään, kuinka näillä tekijöillä saavutetaan prosentuaalisesti suuria säästöjä energiankulutuksessa. Saneerauksen yhteydessä nämä tekijät kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon. Yksittäistä pumppua uuteen vaihdettaessa sen sijaan pitää selvittää tarkemmin, kuinka pitkä takaisinmaksuajasta muodostuu. Tulokset auttavat myös toimeksiantajaa uusien investointien suunnittelussa. Pumppaamot ovat toimineet saneerauksen jälkeen moitteettomasti, eikä ylimääräisiä huoltokäyntejä ole tarvittu. 16 Kuntatekniikka 5/2014

17

18 Langaton valvontatekniikka antaa lisää kapasiteet Vesijohtoverkon vuodot esiin Pääkaupunkiseudulla investoidaan vesijohtoverkon ja puhdistuslaitosten valvontaan lisäämällä langattomia ratkaisuja. Vedenpuhdistuslaitoksille saadaan lisää kapasiteettia ja putkiston vuotojen paikallistaminen tehostuu. Saavutettuihin hyötyihin nähden kustannukset jäävät pieniksi. Tabletille avautuu suoraan valvomonäytöt sekä ilmaisohjelmiston kautta myös mittakaivojen tosiaikaiset tiedot. Käyttöhenkilöstö on siis samanaikaisesti kenttälaitteiden vieressä ja näkee tilanteen samanlaisena kuin valvomossa. Puheyhteyttä ei tarvita ja laitteiden kunnossapitohistoria vikatietoineen on selattavissa kaikkialla kaupungin alueella. TEKSTI JA KUVAT Lauri Lehtinen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY investoi sekä raakavedenpuhdistuslaitostensa että jakeluverkkonsa langattomaan valvontaan. Tarkoituksena on lähes kaksinkertaistaa kapasiteetti ja vähentää oleellisesti vuotovesien osuutta. Samaan aikaan henkilöstön työ tehostuu, kun tarpeetonta liikkumista voidaan karsia. Päämääränämme on, että voimme karsia vuotovesien määrän asteittain nykyisestä, lähes kahdenkymmenen prosentin tasosta, alle kymmeneen prosenttiin seuraavien viiden vuoden aikana. Keinona on mitata verkkoa reaaliaikaisesti kaupunginosittain. Päivä- ja yökulutushistoriaa keräämällä ja sitä vertaamalla voidaan havaita vuoto nopeasti ja se voidaan myös paikallistaa paremmin. Tietojen perusteella arvioidaan ongelman kiireellisyys ja voidaan ryhtyä korjaustoimiin, kertoo valvomoinsinööri Antti Järvinen HSY:ltä. Kulutusta seurataan virtausja painemittarein mittakaivojen avulla. Tiedot välitetään pääasiassa gprs-matkapuhelinverkon kautta, jolloin toteuttamisen ja tiedonsiirron kustannukset ovat erittäin edullisia. Tietoliikenne ei tarvitse kaapelointia. Tosin ongelmana on joissakin tapauksissa laitteiston sähkönsyöttö, vaikka kulutus sinänsä on minimaalista. Energiaa alkoholista Yleensä verkkovirta saadaan jostakin lähistöltä, mutta toisinaan mittapiste sijaitsee kaukana sähköverkosta. Silloin turvaudutaan aurinko- ja polttokennoratkaisui- 18 Kuntatekniikka 5/2014

19 VESIHUOLTO tia edullisesti Kuvassa ei ole metrilakun ylijäämävarasto vaan ethernet- ja wlanverkkojen kytkentäkaappi. Valmiskaapelit liittimineen merkitsevät, että kytkentäkokonaisuus on selkeä, vaikka johtoja on paljon. Kaapelikokonaisuutta ihailevat Jukka Karjalainen (edessä) ja Antti Järvinen. hin, jotka varustetaan varakäyntiakustolla. Polttokenno antaa noin 30 litran metanolisäiliöllä osapuilleen 11 kuukauden katkottoman toiminta-ajan, ja laite hälyttää itse lähestyvästä tankkaustarpeesta tai akkujännitteen alenemisesta. Kytkentäkaappiin on helppoa lisätä muitakin hälytyksiä esimerkiksi laiterikkojen tai ilkivallan varalta; yksinkertainen mikrokytkin hälyttää vaikkapa silloin, kun maastossa olevan kaapin ovi on auki. Jos sähkönsyöttö järjestyy helposti, yhden mittakaivon kytkeminen langattomasti reaaliaikaiseksi maksaa noin tuhat euroa. Polttokenno ja akuston tarve nostaa hinnan kuuden tuhannen euron seutuville. Tämä kustannus on kuitenkin vain murto-osa sähköliittymän rakennus- ja kytkentäkustannuksista. Seuraavien viiden vuoden aikana on tarkoitus toteuttaa yli 300 langatonta, tosiaikaista mittapistettä. Se tarkoittaa noin yhden yksikön valmistumista viikoittain. Järjestelmä hälyttää heti myös äkillisistä, nopeista paineenlaskuista, jotka merkitsevät yleensä jonkinlaista repeämää putkistossa. Mittakaivojen tiedonsiirto on toteutettu Moxan tekniikalla, ja valmistajalla on ilmainen OPC-serveri, joka kokoaa mittatiedon. Valvomo-ohjelmisto lukee sitten datan tältä rajapinnalta. Näin asiakas säästää huomattavasti investointikuluissa, kun hankitaan pelkkiä laitteita, ei ylimääräisiä ohjelmistoja ja lisenssejä, kertoo teollisuus-it:n asiantuntija Jukka Karjalainen laitteet toimittaneelta Metric Industrial Oy:ltä. Karjalainen kertoo, että langaton putkiverkon valvonta voidaan toteuttaa helposti, ja se sopii pienille ja suurille putkistoille. Menetelmää voidaan käyttää myös jätevesi- ja kaukolämpöverkkojen hallintaan, ja siihen voidaan liittää myös vesitornien tapaisia yksiköitä. Puhdistuslaitoksen käyttöliittymänä tabletti Henkilöstö näkee vedenpuhdistuslaitoksen eri osat valvomosta tai liikkeellä ollessaan kannettavalta tietokoneelta, tabletilta tai älypuhelimesta. Järjestely vähentää monella tavalla liikkumisen tarvetta sekä puheyhteyksien ottamista. Esimerkiksi toimilaitteen asennon voi tarkistaa paikan päällä ja samaan aikaan katsoa, vastaako se valvomon näyttämää tietoa. Jotta laitoksissakin saataisiin täysi hyöty tablettien käytöstä, Vanhankaupungin laitokseen rakennettiin täysin kattava wlan-verkko, johon kuuluu 38 tukiasemaa. Siihen tarvittiin kuuluvuusmittaus, jonka pohjalta selvitettiin tukiasemien tarve ja optimaaliset paikat. Nyt, kun järjestelmä on saatu toimimaan, se kopioidaan myös Pitkäkosken puhdistuslaitokseen. Langattomuudella on monia etuja, esimerkiksi puheyhteyttä valvomoon ei tarvita, joten yksi mies suoriutuu töistä, joissa aikaisemmin tarvittiin työpari. Myös kunnossapito hyötyy, kun laitehistoria ja manuaalit ovat luettavissa suoraan kentällä. Näin vianetsintä nopeutuu, kun se voidaan tehdä vanhojen korjausraporttien pohjalta. Samalla tehdyt kunnossapitotoimet kirjautuvat heti järjestelmään eivätkä unohdu matkalla takaisin valvomoon. Laitteille tehtävät huoltoja korjaustoimet tallentuvat automaattisesti, näin säästyy aikaa ja syötetyn tiedon laatu paranee. Samalla tietopankki ja laitehistoriat kehittyvät laadullisesti, ja niistä on mahdollista saada tukea ennakoivalle kunnossapidolle. Järjestelmä liittyy myös kunnossapidon ohjausohjelmistoon, joten henkilöstön tehtävälistakin näkyy samassa yhteydessä, Järvinen sanoo. Lisää kapasiteettia Vanhakaupungin vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetti on noin kuutiometriä tunnissa, ja Pitkäkosken noin m 3 /h. Tarkoitus on nostaa molempien laitosten kapasiteetti nykyisillä altailla ja henkilöstöllä m 3 /h tasolle. Myöskään uusia valvomoita ei tarvitse rakentaa. Wlan-verkon rakentamista, täydentämistä ja ylläpitoa helpottaa automaattinen konfigurointi. Siinä MX VIEW -verkonhallintaohjelmisto etsii verkkoon liitetyt laitteet ja antaa niille itse omat ip-osoitteet. Osoitteiden määrittelemiseksi ei siis tarvitse kulkea laitteiden luo, joten työ nopeutuu ja selkeytyy oleellisesti. Saman ohjelmiston avulla verkon ylläpito helpottuu, sillä häiriötilanteessa näkyy heti, onko vika kaapeliyhteydessä, sähkönsyötössä tai muissa vastaavissa teknisissä yksityiskohdissa. Järvinen kertoo, että HSY:n väki on ottanut langattomat työvälineet hyvin vastaan. Tabletilla työskentely säästää turhia askeleita ja nostaa tuottavuutta, ja tällaisia työkaluja halutaan lisää. Kuntatekniikka 5/

20 Hulevesien hallinnan säätely siirtyi maankäyttö- ja Uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa Lait vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta tulevat voimaan Pitkään valmisteltu vesihuoltolain tarkistus parantaa vesihuollon talouden läpinäkyvyyttä ja vesihuollon häiriötilanteisiin varautumista. Kirsi Rontu Yhdyskuntatekniikan päällikkö Suomen Kuntaliitto Vesihuoltolakia sovelletaan asutuksen vesihuoltoon sekä asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon. Vesihuoltolakia sovelletaan myös rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden eli hulevesien sekä perustusten kuivatusvesien viemäröintiin siltä osin kuin vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on lisätty hulevesiä koskevat erityiset säännökset. Huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen ja käsittely eivät sisälly enää jatkossa vesihuollon käsitteeseen. Jatkossa vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan laitosta, joka huolehtii vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää sitä, millainen laitos luokitellaan vesihuoltolaitokseksi. Vesihuoltolain vesihuoltolaitoksia koskevat säädökset koskevat ainoastaan niitä toimijoita, joille on hyväksytty toiminta-alue. Kehittämisvelvollisuus säilyy kunnalla Vesihuoltolain muutoksen myötä kunnalta poistuu velvollisuus laatia alueelleen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kunnan tulee kuitenkin edelleen kehittää alueellaan vesihuoltoa yhdyskuntakehitystä vastaavasti yhdessä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa. Kehittämisvelvoitteen vuoksi kehittämissuunnittelu on edelleen tarpeen. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ennakoivan määrittelyn edistäminen on yksi vesihuoltolain muutoksen tavoitteista. Vesihuoltolaitosten toimintaalueiden tulee uuden vesihuoltolain mukaan kattaa alueet, joilla kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Toiminta-alueiden ennakoiva määrittely edistää maankäytön ja sen tarpeiden huomioon ottamista vesihuollossa, sillä maankäytön tulee olla lähtökohtana toimintaalueita laajennettaessa. Toimintaaluelaajennusten tulee perustua vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, jossa arvioidaan tulevaisuuden tarpeita vesihuollolle. Liittämisvelvollisuus lievenee taajamien ulkopuoella Perusvaatimuksena on edelleen, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon sekä jätevesiviemäriin. Vesihuoltolakiin tehdyt muutokset lieventävät liittämisvelvollisuutta taajamien ulkopuolisilla alueilla. Lähtökohtana on, että kiinteistön vesihuoltolaitteiston tulee olla rakennettu ennen toiminta-alueen hyväksymistä ja että laitteisto täyttää lainsäädännön vaatimukset. Säätelyn tavoitteena on estää tilanteet, joissa juuri asianmukaisiin kiinteistökohtaisiin järjestelmiin investoineet kiinteistöt velvoitetaan liittymään vesihuoltolaitoksen verkostoihin. Kiinteistöt, joiden vesihuoltolaitteisto on rakennettu toiminta-aluepäätöksen tekemisen jälkeen, kuuluvat liittämisvelvollisuuden piiriin kuten ennenkin. Häiriötilanteisiin varautumista tehostetaan Vesihuoltolaitoksen tarkkailuja selvilläolovelvollisuutta tarkennetaan ja laajennetaan. Vesihuoltolaitoksen tulee olla selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Tarkkailuvelvoitetta siis laajennetaan raakaveden laadusta ja määrästä myös laitteiston kuntoon sekä vuotovesiin vesijohto- ja viemäriverkostoissa. Muutosten tavoitteena on edistää varautumista häiriötilanteisiin ja vaarojen huomioon ottamista laitoksen toiminnassa sekä vesihuoltolaitoksen laitteiston pitämistä asianmukaisessa kunnossa. Pykälässä esitetyt vaatimukset koskevat koko vesihuoltoketjua, mukaan lukien vesihuoltolaitoksille vettä toimittavat laitokset sekä niiden jätevesiä käsittelevät laitokset. Laitosten talouden läpinäkyvyys paranee Vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävien maksujen tulee olla sellaiset, että niillä voidaan pitkällä aikavälillä kattaa uus- ja korjausinvestoinnit sekä käyttökustannukset. Tällä lain muutoksella pyritään edistämään huomion kiinnittämistä erityisesti tuleviin korjauskustannuksiin vesihuollon maksuja määriteltäessä. Peruskorjausinvestointien tarve on merkittävä, ja se on otettava huomioon vesihuollon maksuissa. Jatkossa vesihuoltolaitoksen tulee periä liittymis-, perus- ja muita maksuja erisuuruisina eri alueilla, mikäli tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen, aiheuttamisperiaatteen tai muun vastaavan syyn takia. Huleveden viemäröintiin omat säädökset Vesihuoltolakiin on laadittu kokonaan uusi luku, jossa säädetään huleveden viemäröinnin järjestämisestä vesihuoltolaitoksen toimesta. Hulevesien muusta hallinnasta ja siihen liittyvistä velvoitteista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Vastuu hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle. Kunta voi kuitenkin vesihuoltolain mukaan päättää, että vesihuoltolaitos vastaa huleveden viemäröinnistä päätöksessä erikseen määriteltävällä alueella. Hulevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin kielletään laissa. Tässä pykälässä jätevesiviemärillä tarkoitetaan sekä jäteveden johtamiseen tarkoitettua erillisviemäriä että sekaviemäriä (viemäri, joka on mitoitettu sekä jätevesille että hulevesille). Kielto perustuu siihen, että hulevesien johtaminen jäteveden erillisviemäriin ja sekaviemäriin aiheuttavat ylivuotoja, ohijuoksutuksia sekä ongelmia jätevedenpuhdistamoilla. Seurauksena voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. MRL:ään tavoitteet hulevesien hallinnalle Hulevesiä koskeva säätely siirrettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska hulevesien hallinnan tärkein keino on kaavoitus. Kaavoituksen avulla voidaan kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa. Hallinnan tavoitteena on viivyttää ja imeyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla. Tarkoituksena on, että kiinteistöt ensisijaisesti hoitavat hulevetensä 20 Kuntatekniikka 5/2014

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa - Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Seinäjoki 23.10.2014 Kirsi Rontu Lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

Hulevedet ja vesihuoltolaki

Hulevedet ja vesihuoltolaki Hulevedet ja vesihuoltolaki - Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kirsi Rontu Lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta Eduskunta hyväksyi lait vesihuoltolain

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Vesihuoltolain muutoksia

Vesihuoltolain muutoksia Vesihuoltolain muutoksia Orimattila, 16.9.2014 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Lainsäädännön velvoitteet vesihuoltotoiminnassa Osuuskuntamuotoisen vesihuoltolaitoksen toimintaa säätelee osuuskuntalaki

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

MRL:n ja vesihuoltolain muutokset kunnan kannalta

MRL:n ja vesihuoltolain muutokset kunnan kannalta MRL:n ja vesihuoltolain muutokset kunnan kannalta Rakennuttajien tapaaminen Oulu 27.3.2015 Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta säädetään nykyisin maankäyttö- ja rakennuslaissa

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti

HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Kirsi Rontu Yhdyskuntatekniikan päällikkö Suomen Kuntaliitto VESIHUOLTOLAIN UUDISTUS TARKISTAMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa):

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa): Kunnanhallitus 164 27.10.2014 Kunnanhallitus 184 10.11.2014 Kunnanvaltuusto 45 09.12.2014 Vesimaksutaksan tarkistaminen 2015 169/02.05.00/2011 Kh 27.10.2014 164 Kyyjärven kunnan voimassaolevaa vesimaksutaksaa

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLTOMAKSUTAKSA 1 (4) Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.10.2013 120 Voimaantulopäivä 1.1.2014

ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLTOMAKSUTAKSA 1 (4) Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.10.2013 120 Voimaantulopäivä 1.1.2014 ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLTOMAKSUTAKSA 1 (4) Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.10.2013 120 Voimaantulopäivä 1.1.2014 1. Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Asikkalan kunnan vesihuoltolaitos

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.9.2014 90 Kunnanhallitus 6.10.2014 225 Kunnanvaltuusto 27.10.2014 63 Voimaantulo 1.1.2015 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen

Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen 1 Vesilaitoksen toimittaman veden käyttö- ja perusmaksu 2 Liittymismaksu 4 Vesimittarin tarkistusmaksu 6 Sammutusvesilaitteistojen liittämisestä perittävä maksu 9 Vesimittarin

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 03 RAHOITUSASIAT VESIHUOLLON TAKSA 2016 1 Liittymismaksu Hyväksytty valtuusto 16.11.2015/38 Voimaantulo 1.1.2016 Vesihuollon kustannusten

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUKSEN TARJOUSPYYNTÖ

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUKSEN TARJOUSPYYNTÖ AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUKSEN TARJOUSPYYNTÖ 30.10.2014 Yleistä: Olemme keräämässä yhteistilausta johon osallistuu yksityisiä omakotitalon omistajia ja yrityksiä Iistä ja sen ympäristökunnista, sekä myös

Lisätiedot

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h VESIHUOLTOLAITOS VESI-JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSAT 1.2.2013 ALKAEN Kuluttaja-asiakkaat (hinnat sis. alv:n 24 %) Vesimaksut /m³ 2,11 Jätevesimaksut /m³ 3,15 Perusmaksu vedestä /vuosi - mittari 15 20 mm -

Lisätiedot

Vesimaksun yksikköhinta, / m3 HSY perii liittyjältä maksun toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan.

Vesimaksun yksikköhinta, / m3 HSY perii liittyjältä maksun toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan. Liite 1 1 (5) HSY:N VESIHUOLTOTAKSA 1.1.2015 ALKAEN 1 Käyttömaksut Vedenhankinnasta ja viemäröinnistä peritään vesimäärään perustuvaa käyttömaksua. Vesimäärä mitataan HSY:n asentamalla ja omistamalla vesimittarilla.

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014 Kokousaika Torstai 5. kesäkuuta 2014 kello 18.00 21.10 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo

Lisätiedot

Kouvolan Vesi Vesihuoltolaitoksen taksat ja palvelumaksut 2012

Kouvolan Vesi Vesihuoltolaitoksen taksat ja palvelumaksut 2012 Kouvolan Vesi Kouvolan Vesi Vesihuoltolaitoksen taksat ja palvelumaksut 2012 Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖMAKSUT 1.4.2011 JA 1.4.2012... 2 1.1 VESIMAKSU... 2 1.2 JÄTEVESIMAKSU... 2 2 PERUSMAKSUT 1.1.2012...

Lisätiedot

Kemiönsaaren vesiliikelaitos

Kemiönsaaren vesiliikelaitos Kemiönsaaren vesiliikelaitos KEMIÖSAAREN VESILIIKELAITOKSEN TAKSA Hyväksytty Kemiönsaaren Veden Johtokunnan kokouksessa 01.10.2012 Taksan voimaantulopäivä 1.1.2013 Uudet liittymät ovat siirtokelpoisia

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan

Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan Osuuskuntailta 17.11.2014 Ravintola Liisanpuisto Lainsäädännön muutokset Vesihuoltolain muutokset voimaan 1.9.2014 hallituksen

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11 RAUMAN VEDEN TAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt taksarakenteen 18.11.2002, voimaan 22.11.2002 Rauman vesi- ja viemäriliikelaitoksen johtokunta hyväksynyt maksujen suuruudet 25.11.2014 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia

Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia Vesiyhdistyksen syysseminaari Helsinki 5.11.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinnan kokonaisuus Hulevesien hallinta

Lisätiedot

HINNASTO 1. Käyttömaksun yksikköhinta on 1,11 / m3 (alv 0 %) 1,38 / m3 (alv 24 %).

HINNASTO 1. Käyttömaksun yksikköhinta on 1,11 / m3 (alv 0 %) 1,38 / m3 (alv 24 %). HINNASTO 1 HINNASTO 1.1.2015 ALKAEN Vesi- ja viemärilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi Vihdin Vesi perii laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.1.2015 alkaen Arvonlisäverollinen hinta on noin hinta. Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN HINNASTO 1.3.2012 ALKAEN

HEINOLAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN HINNASTO 1.3.2012 ALKAEN HEINOLAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN HINNASTO 1.3.2012 ALKAEN Hyväksytty: KV 14.11.2011 168 Vesihuoltolaitoksen toiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos laitokseen

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEKÄ VESIHUOLTOLAIN KESKEISET MUUTOKSET

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEKÄ VESIHUOLTOLAIN KESKEISET MUUTOKSET Muistio Rontu Kirsi, Luukkonen Henna, Hurmeranta Ulla 30.4.2015 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEKÄ VESIHUOLTOLAIN KESKEISET MUUTOKSET Tässä muistiossa käsitellään lakien keskeisiä muutoksia, joilla on vaikutusta

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

Liittymismaksun yksikköhinta on 1.1.2015 alkaen 3,32 /k-m 2.

Liittymismaksun yksikköhinta on 1.1.2015 alkaen 3,32 /k-m 2. PIRKKALAN KUNNAN VESIHUOLLON LIITTYMISMAKSUTAKSA Yleiset periaatteet Liittymismaksut koskevat uusia liittyjiä, jotka liitetään vesihuoltoverkostoihin. Rakennusten lisärakentamista koskee ns. lisäliittymismaksu.

Lisätiedot

Kauhavan Vesi Oy perii 1.1. 2013 alkaen vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot huomioon ottaen jäljempänä lueteltuja maksuja.

Kauhavan Vesi Oy perii 1.1. 2013 alkaen vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot huomioon ottaen jäljempänä lueteltuja maksuja. KAUHAVAN VESI OY 1 Vesihuollon maksut Kauhavan Vesi Oy:n hallitus 26.11.2012 7 Voimaantulo 01.01.2013 Kauhavan Vesi Oy perii 1.1. 2013 alkaen vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot huomioon ottaen jäljempänä

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAT

VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAT VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAT Kunnanhallitus hyväksynyt taksan muutoksen 27.1.2014 (Voimaantulo 1.3.2014) Kunnanhallitus hyväksynyt taksan muutoksen 14.11.2011 (Voimaantulo 1.3.2012) Kunnanhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Punkalaitumen kunta VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi Punkalaitumen kunta perii laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Uudenkaupungin Vesi Hinnasto 2013

Uudenkaupungin Vesi Hinnasto 2013 Uudenkaupungin Vesi Hinnasto 2013 Hinnat sisältävät 24 % arvonlisäveroa. Käyttömaksut / m 3 Vesi m 3 Jätevesi m 3 Yhteensä 1,88 2,63 4,51 Perusmaksut /vuosi Perusmaksu määräytyy vesimittarin koon mukaan

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki Tekniset palvelut Kalajoentie 5 85100 Kalajoki

Kalajoen kaupunki Tekniset palvelut Kalajoentie 5 85100 Kalajoki Tekniset palvelut Kalajoentie 5 85100 Kalajoki 1.4.2014 alkaen Himangan vesihuoltolaitos 1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA...2 1 Liittymismaksu...2 2 Perusmaksu...4 3 Käyttömaksu...5 4 Poikkeukset...5 5 Viivästyskorko

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI MITTAROINTI- OHJE VERSIO 21.5.2013 TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki -TUOTE: Kuka tekee: Kenelle ja mihin tarkoitettu: Käyttäjävaatimukset: Resurssitarve: Valmistelija:

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

PÄLKÄNEEN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA PÄLKÄNEEN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIMAKSUTAKSA JA JÄTEVESIMAKSUTAKSA Teknisen lautakunnan 16.10.2012 hyväksymä taksa on voimassa 01.01.2013 lähtien, käyttömaksun osalta 01.07.2013 lähtien. Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan organisointi

Hulevesien hallinnan organisointi Hulevesien hallinnan organisointi Keskeiset ongelmat ja hallintomallit Versio 1.0 Jukka Meriluoto 4.9.2007 2007 Hulevesien hallinnan osapuolet kunnissa Kunta Kaavoitus Rakennusvalvonta Tekninen toimi (kadut

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

LUMIJOEN VESI OY MAKSUPERUSTEET, MAKSUT JA PALVELUHINNASTO

LUMIJOEN VESI OY MAKSUPERUSTEET, MAKSUT JA PALVELUHINNASTO LUMIJOEN VESI OY MAKSUPERUSTEET, MAKSUT JA PALVELUHINNASTO Yhtiö perii vesihuollosta vesihuoltolain 19 mukaisesti käyttömaksua, perusmaksua ja liittymismaksua erikseen vedenhankinnasta ja erikseen jätevesiviemäröinnistä.

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS MAKSUPERUSTEET Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut MAKSUT Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut Rakennusaikainen vesi Kesävesipostien käyttömaksu Viivästyskorko

Lisätiedot