Matkailun aluekokonaisuudet
|
|
- Aleksi Auvinen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITE 3 Matkailun aluekokonaisuudet Kalajoen seutu Kalajoen Hiekkasärkkien monipuoliset matkailupalvelut tarjoavat palveluita myös alueen virkistyskäyttöön. Alueella on useita luontopolkuja, joiden varrella voi tutustua alueen luontoon. Kalajokisuulla sijaitseva vanhan markkinapaikan Plassin historia ulottuu aina 1500 luvulle asti. Plassi tunnetaan entisenä kalastajien, käsityöläisten ja sahatyöläisten asuinalueena, jossa nykyisin sijaitsee kalastusmuseo ja jäljellä on vanhaa arvokasta rakennuskantaa. Plassin alueella on käynnissä paikallisen kyläyhdistyksen toimesta kaljaasin rakentamisprojekti, jossa talkoovoimin rakennetaan Kalajoella 1891 rakennetun kaljaasi Ansion piirustuksilla vastaava laiva. Kalajoen Rahjan saaristo on Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ainoa varsinainen saaristo. Saaristoluonnon lisäksi alueella on vielä nähtävissä kalastuskulttuurin liittyviä rakennelmia. Mataluudestaan johtuen alue soveltuu erinomaisesti etenkin melonnan harrastamiseen ja alueella sijaitsee mm. veneluontopolku. Saarilla on useita tulentekopaikkoja sekä Metsähallituksen ylläpitämiä autiotupia. Rahjan saariston lisäksi merellistä luontoa ja kulttuurihistoriaa on nähtävillä Kallankareilla eli Maa- ja Ulkokallan saarilla. Saarten erityispiirteenä on yhä voimassa oleva itsemääräämisoikeus, jonka mukaan Kallankarien paikallishallinnosta vastaa karikokous. Maakallalla on säilynyt merkittäviä rakennuksia mm. kirkko ja pappila, ja kauempana merellä sijaitsevalla Ulkokallalla majakka ja majakanvartijan talo. Kalajoella sijaitsee Metsähallituksen meriluontokeskus, joka esittelee Perämeren rannikon monipuolista luontoa, Hiekkasärkkien ainutlaatuisia hiekkadyynejä sekä perinteistä kalastuskulttuuria ympärivuotisesti. Meriluontokeskus sijaitsee Hiekkasärkillä, joten siellä vierailee vuosittain useita tuhansia kävijöitä. Lisäksi meriluontokeskus vastaa Metsähallituksen omistamien meri- ja saaristoalueiden neuvonnasta koko Perämeren alueella. Perämeren ja Lestijoen rannalla sekä valtatie 8:n läheisyydessä sijaitseva Sautinkarin matkailukeskus palvelee karavaanareita ja matkailijoita ympäri vuoden. Asuntoauto ja -vaunu paikkojen lisäksi alueelta voi vuokrata mökkejä. Sautinkarissa on myös venesatama, joten myös vierasveneilijät voivat hyödyntää matkailukeskuksen palveluja. Raahen seutu Raahen kaupunki on yksi alueen merkittävimmistä merenrantakaupungeista. Raahe oli tärkeä varustamokaupunki aina 1800 luvun lopulle saakka ja merellisyys on vahvasti läsnä kaupungissa myös tänä päivänä. Alueen merellistä historiaa esittelevä Raahen museo on Suomen vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo. Raahessa sijaitseva Vanhan Raahen puukaupunki on Perämeren merkittävin vanha kaupunkiympäristökokonaisuus, ja on yksi parhaiten säilyneitä 1800 luvun puukaupunkiosia Suomessa. Kaupungin edustan saaristossa on jäljellä kalastukseen liittyviä rakennelmia. Erityisesti Iso-Kraaselin saari on suosittu lähikäyntikohde, jonka palvelurakentamista kehitetään parhaillaan käynnissä olevalla hankkeella (liite 1).
2 Pyhäjoen Hanhikiven niemessä sijaitsee suuri muinaismuistolain suojelema siirtolohkare, jota pidetään Pähkinänsaaren rauhan rajakivenä. Hanhikiven niemessä on useita erilaisia luonnonsuojelukohteita. Tällä hetkellä Hanhikivi on ajankohtainen, sillä se on toinen mahdollisista ydinvoimalan sijoituspaikoista. Pyhäjoen kotiseutumuseona toimiva Annala on Pohjois-Suomen suurimpia museoalueita ja se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Siikajoen Tauvo on alueen lintuharrastajien suosiossa ja sen läheisyydessä sijaitsee myös lintuasema. Alueen kalasataman läheisyydessä on näkyvissä hyvin säilyneet hiekkadyynimuodostelmat. Oulu, Hailuoto, Liminganlahti Limingan lakeuksien tunnusomaisin piirre on tasainen maasto ja siitä johtuen maankohoaminen aiheuttaa alueella näkyviä muutoksia rantaviivassa vuosittain. Liminganlahti on Perämeren suurin lahti ja Suomen arvokkain lintuvesi ja erittäin suosittu lintumatkailukohde. Liminganlahdella levähtää muuttoaikaan kymmeniätuhansia lintuja ja alueella esiintyy myös runsaasti uhanalaisia kasvilajeja ja useita arvokkaita luontotyyppejä. Alueella sijaitsee opastuskeskus ja maankohoamispolku, joka esittelee vuosisatojen aikana tapahtunutta alueelle tyypillistä maankohoamista ja sen aiheuttamia muutoksia luontoon ja maisemaan. Hailuoto on Perämeren alueen suurin saari ja kulttuuripiirteiltään hyvin säilynyt. Saari on luokiteltu kansallismaisemaksi. Saaren länsinokassa Marjaniemessä sijaitsee vanha luotsiasema, suojeltu majakka ja kalamajoja sekä palvelutasoltaan varsin kattava venesatama kalasataman yhteydessä. Luotsiaseman tiloissa on Metsähallituksen luontonäyttely ja Oulun Seudun Setlementin ylläpitämää majoitustoimintaa. Hailuodossa on suuri merellinen potentiaali, jota voidaan edelleen nostaa panostamalla erityisesti Marjaniemen satama-alueen visuaalisen ilmeen parantamiseen, jonka kehittämiseksi on jo käynnissä hanke (liite 1). Oulu oli Raahen ohella tärkeä varustamokaupunki aina 1800 luvun lopulle saakka. Tänä päivänä Oulu on Pohjois-Suomen kasvukeskus, jossa on tarjolla monenlaisia myös virkistyskäyttäjiä palvelevia matkailutuotteita. Hietasaaren kaksi veneilykeskusta ja torinrannan venesatama ovat alueen tärkeitä veneilijöiden käyntikohteita. Toppilansalmen vanhalla satama-alueella on nähtävissä teollisuushistorian monipuolinen kokonaisuus. Toppilansalmen alueella pitää päämajaansa Merellinen Oulu -yhdistys, joka talkoovoimin hoitaa ja ylläpitää v rakennettua Oulu-laivaa. Oulussa järjestetään merellisiä tapahtumia, kuten purjehduskilpailuita ja risteilyjä. Oulu Lines järjestää risteilyjä tilauksesta sekä merellä että Oulujoella. Oulussa vierailee ajoittain myös suuria purjelaivoja. Esimerkiksi kesäkuussa 2010 Oritkarin satamassa kävi maailman suurin purjelaiva Sedov, johon järjestettiin tutustumiskierroksia. Ulkomaalaisten suosimalla Nallikarin hiekkarannalla pääsee nauttimaan meren läheisyydestä ja erilaisista aktiviteeteista. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun poikki virtaava Oulujoki laskee Perämereen Oulussa. Joki on toiminut ennen tärkeänä tervan kuljetusreittinä, mutta nykyään se palvelee lähinnä kalastajia ja energiayhtiöitä. Oulujoki on myös suosittu melontakohde. Merikosken voimalan vuoksi kalojen luontainen nousu yläjuoksulle on estynyt, mutta kalojen nousu on haluttu turvata kalaportaiden avulla.
3 Oulujoen varrella sijaitsevalle vanhalle kauppa- ja kalastuspaikalle on rakennettu Turkansaaren ulkomuseo. Turkansaaressa on useita siirrettyjä rakennuksia, jotka kertovat vanhoista elinkeinoista, kuten maataloudesta, uitosta ja metsätöistä. Oulunsalon Varjakan alue muodostaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alue on entistä saarisahayhdyskunnan aluetta, joka toimi Varjakan saaressa. Alueella sijaitsee venesatama ja läheisen kartanon tiloissa toimii majoitus- ja pitopalvelutoimintaa tarjoava yritys. Alueen kehittämiseksi on käynnistetty Varjakka 2020 kehittämishanke, jonka tavoitteena on alueen nouseminen lähitulevaisuudessa Oulun seudun merkittäväksi matkailukohteeksi ja Perämeren merkittäväksi merikeskukseksi. Oulun lähialueilla on useampia kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäviä matkailukeskuksia, joiden saavutettavuus on varsin hyvä. Oulangan, Rokuan ja Syötteen kansallispuistot esittelevät alueensa luontoa ja palvelevat etenkin luontomatkailijoita. Oulangan kansallispuiston Karhunkierros on Suomen suosituimpia vaellusreittejä. Rokua ja sen lähialueet kuuluvat maailmanlaajuiseen Geopark verkostoon, jonka odotetaan lisäävän alueen matkailullista vetovoimaa suurestikin. Ruka ja Iso-Syöte ovat kansainvälisesti ja kansallisesti merkittäviä talviurheilukeskuksia. Haukipudas ja Ii Haukiputaan Virpiniemen alueen merkitys Oulun seudun liikunta- ja harrastuspaikkana on tärkeä. Virkistys- ja liikuntakeskuksessa on mahdollista harrastaa monia liikuntalajeja. Talvisin alueella risteilee hoidettujen latujen verkosto ja kesäisin monipuoliset maastot ovat lenkkeilijöiden ja suunnistajien suosiossa. Alueella on liikuntaopisto, jossa voi suorittaa erilaisia liikuntaan liittyviä kursseja. Lisäksi Virpiniemestä löytyy golf -kenttä, karavaanareiden alue sekä majoitus- ja ravintolapalveluita. Myös koira- ja hevosharrastaminen on otettu huomioon. Alue soveltuu lapsiperheiden retkikohteeksi. Metsähallitus hallinnoi Iin kunnan edustalla sijaitsevaa Röyttä saarta. Nykyään saari on suosittu veneily- ja retkeilykohde, mutta historiansa aikana saari on toiminut sahatavaran lastauksen ja luotsitoiminnan tukikohtana. Saaren aktiivisesta virkistyskäytöstä etenkin veneilijöiden keskuudessa kertoo sekin, että Suomen Purjehtijaliitto ja Suomen Veneilyliiton jäsenet valitsivat Röytän retkeilysataman yhdeksi valtakunnallisesta neljästä suosikkisatamasta vuonna Luonto- ja kulttuurihistoriallisten piirteidensä lisäksi saaren tekee ainutlaatuiseksi se, että siellä toimii seitsemän aktiivista veneseuraa sekä niiden muodostama Röyttätoimikunta, joka omalta aktiiviselta osaltaan kantaa vastuuta sataman toiminnasta ja saaren tapahtumista. Tällainen veneseurojen keskittyminen suhteellisen pienelle saarelle on valtakunnallisestikin harvinaista. Noin 15 km rannikolta Iin edustalla sijaitsee Krunnien suojeltu saariryhmä, joka on Maakrunnisäätiön omistuksessa. Alueella sijaitsee vanha luotsirakennus, jossa nykyisin toimii Oulun yliopiston Perämeren tutkimusasema. Lisäksi Ulkokrunnissa on vanha kalastajakylä sekä 1870 luvulla rakennettu puupooki.
4 Väyläsyvyydet mahdollistavat veneilijöiden siirtymisen Iijokisuulla sijaitsevaan Rantakestilään, jossa on aiemmin sijainnut yksi Suomen vanhimmista höyrysahoista. Sahasta on enää jäljellä vain piippu ja tällä hetkellä alueella toimii venesatama, matkailupalveluita tarjoava yritys sekä kalastuskuntien oma kalahautomo. Iin vanha Hamina oli jo 1500 luvulla virallinen satama ja kauppapaikka, jossa kävi kauppiaita aina Ruotsia ja Karjalaa myöten. Asutus on keskittynyt kahden kadun varrelle Iijoen rannan tuntumaan, johon vanhat ja kunnostetut talot on rakennettu vierekkäin, miltei toisiinsa kiinni. Nykyisin Vanhasta Haminasta on kehittynyt tapahtumapaikka, jonka läheisyydessä sijaitsevat Iin kirkko ja seurakuntatalo, kotiseutu-, maatalous- ja uittomuseot sekä museokahvila Huilinki ja näyttämö. Vuosittain järjestettävillä Wanhan Haminan markkinoilla pyritään elvyttämään markkinaperinnettä. Muita Iin kunnan matkailukohteita ovat taiteilijoiden residenssinä toimiva KulttuuriKauppila sekä entiseen Kuivaniemen kuntaan kuuluva matkailu- ja viihdekeskus Merihelmi. Yli-Iissä sijaitseva Kierikki oli vuotta sitten saari Iijoen suulla. Saaren kylässä lienee asunut enimmillään 150 ihmistä. Kierikkiin on rakennettu kivikauden kylä, jossa voi tutustua kivikautiseen elämään. Kierikkikeskuksessa on myös arkeologinen näyttely, hotelli ja ravintola. Kesäaikaan Kierikissä voi osallistua yleisökaivauksiin. Kemi-Tornion seutu ja Simo Kemin ja Tornion edustalla sijaitseva Metsähallituksen hallinnoima Perämeren kansallispuisto pitää sisällään nelisenkymmentä saarta sekä vesialueita yhteensä hehtaarin verran. Kansallispuiston alueella sijaitsee useita vanhaan kalastuskulttuurin liittyviä rakennelmia sekä merenrantaniittyjä, joiden perinnemaisemia hoidetaan lampaiden ja niiton avulla. Vanhat kalastustukikohdat Selkä-Sarven, Iso-Huiturin ja Pensaskarin saarilla ovat varsin hyvin säilyneitä. Selkä-Sarven saaressa sijaitsee 1860 luvun entisöity kalamaja sekä vuonna 2009 rakennettu vedenalainen luontopolku sukeltajille. Iso-Huiturin saaressa merkittävimpinä nähtävyytenä on 1300 luvulla rakennettu Piispankivi, joka on toiminut Upsalan ja Turun piispojen kymmenyksien vesirajana. Kansallispuiston välittömässä läheisyydessä rajan toisella puolella sijaitsee Haaparannan saariston kansallispuisto. Kemissä ja sen lähialueella on vahva ja aktiivinen matkailusektori, jonka näkyvimpinä kohteina ovat Kemin LumiLinna sekä jäänmurtaja Sampo. Alueella toimii lisäksi useita ohjelmapalveluyrityksiä. Kemin Sisäsatama on oiva käyntikohde, jossa on kesäaikaan paljon merellistä nähtävää ja erilaisia tapahtumia, mm. Perinnelaiva Katariina, Perämeren Jähti - alus, jalokivigalleria ja makasiinit. Tornionjoki on Euroopan suurin vapaana virtaava lohen ja siian joki. Tornion pohjoispuolella sijaitseva Kukkolankoski on puolestaan Suomen pisin vapaana virtaava koski, jossa harjoitetaan kesäisin perinteistä siian lippousta ja koskenlaskua. Alatornion kirkko on 1700 luvun lopulta peräisin oleva kirkko, joka on osa Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaa Struven mittausketjua. Myös yli 300 vuotta vanha Tornion puukirkko on alueen nähtävyys.
5 Simojoen alue on Lapin vanhimpia asuttuja alueita. Lohijokena tunnettu Simojoki on suosittu virkistyskalastuskohde, jonka ovat löytäneet myös retkimelojat. Useiden eritasoisten koskien värittämälle joelle on tehty melontareitistö. Simojokisuun peräpohjalaiseen kulttuurimaisemaan voi tutustua Wanha Simo reitillä, jonka varrella on useita nähtävyyksiä kirkosta vanhaan rakennuskantaan. Reitin varrella on myös 1900 luvun alkupuolelta peräisin oleva Wanha pappila, jossa nykyisin toimii ravintola. Simoniemessä sijaitsevan Pappilan yhteydessä on myös majoitustiloja ja rannassa venesatama. Simon ja Keminmaan kuntien alueille sijoittuvalla Martimonaavan soidensuojelualueella voi kulkea merkityillä reiteillä ja tutustua paikallisen suoluonnon monimuotoisuuteen.
T O R N I O - H A PA R A N D A
TORNIO-HAPARANDA COPENHAGEN MOSCOW RIGA ST.PETERSBURG TALLINN STOCKHOLM OSLO HELSINKI ARKHANGELSK HAPARANDATORNIO MURMANSK Tornio-Haparanda on yksi Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin nopeimmin kasvavista
Natura 2000 -alue. Smitin lehtometsä
Natura 2000 -alue Raahen kaupungin edustan saaristo on valittu Natura 2000 -verkostoon linnustonsa, kasvillisuutensa ja luontotyyppiensä perusteella. Alueen kokonaispinta-ala on 2 240 hehtaaria, josta
Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA
Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA 1 1 Johdanto Liminganlahti ranta-alueineen, laaja peltotasanko ja Rantakylän ja Virkkulan vanhat kyläalueet muodostavat ainutlaatuisen,
Seuraavassa on kuvattu kulttuuriperintökohteita, joissa on nähtävillä ihmisen toiminta saaristoluonnossa. Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa
Selkämeren saaristossa eivät näy vain luonnon omat muovaustaidot myös ihmisen kädenjälki on vahvasti läsnä maalla ja merellä. Saarista löytyy arvokkaita perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa, merenpohjasta
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa Suomen MatkailuAsianTuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd 20.10.2009 n toimintaryhmä Selvitys Matkailun tulo-
Liminganlahden osayleiskaava. Luonnos 15.10.2010 SELOSTUS LIMINGAN KUNTA ARKKITEHTUURITOIMISTO YLIPAHKALA OY
Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 15.10.2010 SELOSTUS LIMINGAN KUNTA ARKKITEHTUURITOIMISTO YLIPAHKALA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...4 Osayleiskaavan lähtökohdat...5 Osayleiskaavan tavoitteet...6
HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA
HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI - RAAHE Kaavaselostus Maakuntavaltuusto 22.2.2010 YHTEYSTIEDOT Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu puh. 08-3214 000, fax 08-3214 013. Sähköposti:
KEMIÖNSAAREN NORDANÅ-LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTO Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys. Egentliga Finlands Energi Ab (EFE)
KEMIÖNSAAREN NORDANÅ-LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTO Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys Egentliga Finlands Energi Ab (EFE) 1 Taustaa Tämä maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys on
UNESCOn. Suomessa. maailmanperintökohteet
UNESCOn Suomessa maailmanperintökohteet Maailmanperintökohteet on esitelty UNESCOn Maailmanperintökeskuksen sivuilla osoitteessa http://whc.unesco.org/en/list MAAILMANPERINTÖ yhteinen aarteemme Yleissopimus
WWF Suomen raportteja 32
RAPORTTI 2014 WWF Suomen raportteja 32 Saaristomme on suojeltava Esitys Saaristomeren, Tammisaaren saariston ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistojen suojelun kehittämiseksi ja Porkkalan kansallispuiston
Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma
Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma Forssan seutu 2/2010 Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA 2 2010 Monivaikutteisten
Finnish Consulting Group Oy. Iin keskustaajanman osayleiskaava Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys
Finnish Consulting Group Oy IIN KUNTA Iin keskustaajanman osayleiskaava Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys Alueinventointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.3.2014 Alueinventointi Iin keskustaajaman
NOORMARKKU-FINPYYN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2017
NOORMARKKU-FINPYYN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2017 Johdanto Kyläsuunnitelmaa tarvitaan ohjaamaan kylän kehittämistä. Se on kyläläisten yhteinen julkilausuma omasta kylästä; sen tarpeista ja tavoitteista. Noormarkku-Finpyyn
Kansallispuiston perustaminen (miniroolipeli)
Kansallispuiston perustaminen (miniroolipeli) Kesto: 30-45 min Kenelle: lukio Missä: Sisätiloissa Milloin: kaikkina vuodenaikoina (GE2 ja BI3 kursseilla) Tarvikkeet: muistiinpanovälineet, ohjemonisteet
Hyvä Elämä. Utajärvellä! Utajärvellä
1 YKKÖSOSOITTEETON JOKA TALOUTEEN UTAJÄRVELLÄ, MUHOKSELLA, VAALASSA JA OULUSSA Hyvä Elämä Oululaisille! Utajärveltä terveisinä asumista ja hyvää elämää sisältävä kesäinen lehti. Yrittäjä! Meiltä löytyy
Järviseudun Tervareitin kehittämissuunnitelma
Järviseudun Tervareitin kehittämissuunnitelma Pohjanmaan Järviseudun Tervareitti -hanke 2014 Pohjanmaan Järviseudun Tervareitti -hanke 1.7.2013 31.12.2014 Ähtävänjoen vesistö sekä alueen järvisyys on Etelä-Pohjanmaalla
ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi
3 ALUKSI Ähtävänjoen vesistö tutuksi opetuspaketti on laadittu osana EU:n aluekehitysrahaston tukemaa Ympäristöystävällinen Järviseutu hanketta. Idea koulujen käyttöön sopivasta tietopaketista syntyi jo
Iivantiira KYLÄMATKAILURAPORTTI
Iivantiira KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama
Matkailukeskukset ja toimintaympäristö: esimerkkejä Pohjois- Suomesta
Matkailukeskukset ja toimintaympäristö: esimerkkejä Pohjois- Suomesta Tutkimuksia 1 / 2013 (toim.) - 2 - Matkailukeskukset ja toimintaympäristö Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 1 / 2013 Matkailukeskukset
Ympäristöselvitys 2x110 kilovoltin voimajohdolle Keminmaan sähköaseman läheisyydessä
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA FINGRID OYJ Ympäristöselvitys 2x110 kilovoltin voimajohdolle Keminmaan sähköaseman läheisyydessä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21569P001 Raportti FCG Suunnittelu ja
2.2. Maisematyyppi [Maakunnallinen maisemaselvitys] 2.3. Kuvailuteksti [Lyhyt kuvaus maisemamaakunnan ja -seudun tyypillisistä piirteistä]
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Sippolan ja Summajoen laaksot 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Sippolan Summanjokilaaksojen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kouvola, Hamina 1.4. Pinta-ala noin
Yli-Vuokin virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma
Yli-Vuokin virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2011 2020 Yli-Vuokin virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2011 2020 Heidi Kontiokari Heikki Juntunen Ari Holappa Kerttu Härkönen Kari Sarajärvi
Jarin Romu ja Rauta Oy. Etelä-Pohjanmaa heinäkuu 2/2010. Ostetaan käytöstä poistettuja koneita metalliromua kuorma-autoja
Yritys- maailma Etelä-Pohjanmaa heinäkuu 2/2010 Haluaisitko, että tämä on näkymä tulevasta olohuoneestasi? Asetu mukavasti Kuortaneelle! www.kuortane.fi Me huolehdimme, hoivaamme ja hoidamme suurella sydämellä!
Prizz.Uutiset. PORISSA MENEE PAREMMIN KUIN VUOSIKYMMENIIN Kehittämispalvelut yrityksen koko elinkaarelle 4 / 2012
Prizz.Uutiset Prizztech Oy:n ja Satakunnan osaamiskeskusohjelman tiedotuslehti 4 / 2012 PORISSA MENEE PAREMMIN KUIN VUOSIKYMMENIIN Kehittämispalvelut yrityksen koko elinkaarelle Tässä lehdessä 3 Pääkirjoitus:
Elonkirjo. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen
Elonkirjo Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen 30v Juhlajulkaisu 1 Missä mennään Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys perustettiin 30 vuotta sitten. Kolme vuosikymmentä on pitkä aika, vai onko? Maapallon noin
LESTI E 1) 11.5.20155
LESTI IJÄRVEN KUNTA L LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON A (OSA-ALUE E 1) KAAVASELOSTUS - EHDOTUS 11.5.20155 vastaaa KV 28.5..2015 17 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy LESTIJÄRVEN KUNTA 11.5.2015, VASTAA KV 28.5.20155
3 Hoidon ja käytön tavoitteet
HOITO JA KÄYTTÖ 3 Hoidon ja käytön tavoitteet Hossan retkeilyalue on vuonna 2012 valtakunnallisesti tunnettu ja vetovoimainen valtion retkeilyalue, jossa alueen virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja aktiivinen
TENONLAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA RANTAOSAYLEISKAAVAT DEANULEAGI OVDDIDANPLÁNA JA GÁDDEOASSEOPPALAŠLÁVAT
Kehittämissuunnitelma 2020 67030427 22.11.2004 Tarkistettu, kunnanvaltuuston päätös 21.12.2004 50 Utsjoen kunta i ESIPUHE Kehittämissuunnitelmaraportti on osa Tenojokilaakson kehittämissuunnitelma ja
OSA 2. Maakunnan Parhaat Maisemat
5.6.2013 Loppuraportti OSA 2 Maakunnan Parhaat Maisemat Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011-2013 Leena Lahdenvesi-Korhonen 3.2 Maakunnallisesti
Luonnon köyhtyessä elämä muuttuu
Kalat katoavat Luonnon köyhtyessä elämä muuttuu Luonto elättää ja lääkitsee Lisätuloja luontomatkailusta Kylät kuihtuvat ULKOASIAINMINISTERIÖ Sisältö Kun laguuni tyhjenee 3 Peltoa raivataan sademetsästä